Kun valoisa aika jää vähiin ja flunssakausi on päällä, moni napsii purkista vitamiineja. Proviisori Martina Suominen Yliopiston apteekista neuvoo, miten vitamiinit ja hivenaineet kannattaa ottaa.
1. Mihin vuorokaudenaikaan vitamiinit pitäisi syödä?
Jotkut nappaavat vitamiinilisät silloin, kun sattuvat muistamaan. Martina Suomisen mukaan moni kuitenkin kokee, että vitamiinilisä piristää.
– Silloin aamu tai aamupäivä on paras ajankohta. B- tai C-vitamiinit koetaan yleisimmin piristäviksi.
Jotkut monivitamiinit sisältävät myös valvottavaa guaranaa. Niitä ei kannata ottaa illalla.
2. Kannattaako vitamiinit ottaa ruokaillessa vai aterioiden välissä?
Rasvaliukoiset vitamiinit, kuten useimmille suomalaisille suositeltu D-vitamiini, kannattaa Suomisen mukaan ottaa ruokailun yhteydessä.
– Kun suolessa ruuansulatussysteemit alkavat toimia, rasvaliukoiset vitamiinit imeytyvät samalla hyvin. Se ei ole välttämätöntä, mutta jos haluaa niiden imeytyvän nopeammin, ne kannattaa ottaa ruokailun yhteydessä. Vesiliukoisilla vitamiineilla ei ole väliä, Suominen sanoo.
Monivitamiinivalmisteet, joissa usein on sekä vesi- että rasvaliukoisia vitamiineja, voi ottaa joko ruuan yhteydessä tai aterioiden välissä. Rasvaliukoisia vitamiineista ovat A, D, E ja K. Muut ovat vesiliukoisia.
3. Paljonko vitamiinilisän kanssa täytyy juoda?
– Vitamiinien kanssa puoli lasillista tai lasillinen vettä varmistaa sen, että ne pääsevät mahalaukusta suht nopeasti suoleen, mistä ne alkavat imeytyä.
4. Saako vitamiinipillerin ottaa lääkkeen kanssa?
Jos syö monivitamiinivalmistetta, jossa on mukana myös hivenaineita, yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa voi olla.
– Yleinen lääke, jota moni käyttää, on kilpirauhaslääke Thyroxin. Monivitamiinitabletti heikentää lääkkeen imeytymistä ja voi heikentää tehoakin.
5. Mitä vitamiineja kannattaa syödä?
Suurelle osalle suomalaisista suositellaan D-vitamiinilisää. Viralliset saantisuositukset ja turvalliset ylärajat löytyvät täältä.
– On mittauksia, joilla saa selville, mikä D-vitamiinipitoisuus itsellä on. Senkin mukaan voi päätellä, mikä annos olisi itselle sopiva ja pitäisikö sitä nostaa, Martina Suominen toteaa.
Asiantuntijoiden näkemykset vaihtelevat muiden vitamiinilisien tarpeen osalta. Martina Suominen korostaa, että ensisijainen vitamiinien ja hivenaineiden lähde on hyvä ravinto. Jos ravinto kuitenkin jää yksipuoliseksi, sitä voi hänen mukaansa täydentää monivitamiinitabletilla. Erityisesti iäkkäille tai muistisairauksien ehkäisyyn proviisori suosittelee kuureina myös B12-vitamiinia. Flunssakaudella muukin vitamiinitankkaus voi olla tarpeen.
– Jonkin verran on näyttöä C-vitamiinin ja sinkin yhdistelmästä flunssan ehkäisyssä tai oireiden lyhentämisessä.
6. Saako vitamiineja syödä niin paljon kuin huvittaa?
Ellei ruoka ole yksipuolista, vitamiineja ei kannata syödä päivittäin vuosikausia.
– Vitamiinivalmisteissa on kuitenkin suuria määriä varsinkin B-vitamiinia. Jos käyttää vuosikausia suuria määriä, voi ilmetä haittavaikutuksiakin.
Raskauden aikana A-vitamiinin yliannostusta on varottava, sillä se voi vaurioittaa sikiötä.
7. Entä hivenaineet ja kivennäisaineet?
Varsinkin raudan ja kalsiumin ottamisen ajankohdassa on syytä olla tarkkana.
– Rauta kannattaa ottaa aterioiden välissä, veden kanssa, eri aikaan kuin muut. Myös kalkin kanssa kannattaa varmistaa, miten se sopii lääkkeiden ja ravintolisien kanssa. Se ei ole ihan niin herkkä yhteisvaikutuksille kuin rauta, mutta silläkin on monenlaisia mahdollisia yhteisvaikutuksia, Martina Suominen sanoo.
Jos haluaa olla oikein tarkka, kuitupitoiset ruuat kuten täysjyväleipä eivät myöskään sovi kalsiumin kanssa. Ne heikentävät sen imeytymistä.
Monivitamiinivalmisteissa voi olla mukana esimerkiksi rautaa ja kalsiumia. Niissä samanaikainen nauttiminen ei haittaa, sillä valmistajien mukaan tabletin eri kerrokset imeytyvät eri aikaan.