Viime syksynä ja talvena suomalaiset hämmästelivät bensapumpuilla – diesel oli pahimmillaan kalliimpaa kuin bensiini.
Se ei ollut sellainen asiantila, johon dieselauton omistajat olivat valmistautuneet. He maksavat käyttövoimaveroa, joka on tarkoitus kuitata vuoden mittaan ajamalla halvemmalla polttoaineella riittävän paljon.
Jos diesel on kalliimpaa kuin ysivitonen, montako kilometriä pitää ajaa, että se muuttuu kannattavaksi? Sellaista matkaa ei olekaan.
Ei siis mikään ihme, että rahoitusyhtiön teettämä tutkimus kertoi dieselin suosion romahtaneen. Vain seitsemän prosenttia suomalaisista suunnitteli ostavansa seuraavaksi autoksi diesel-moottorilla varustetun kulkupelin.
Onneksi tuollaisia laskutoimituksia ei tarvitse tänä kesänä tehdä.
Kevään kuluessa on palattu normaalijärjestykseen, ysivitonen on taas dieseliä kalliimpaa. Alla olevan kaavion luvut ovat Tilastokeskuksen kokoamia keskihintoja, toukokuun luku on poimittu tiistaina 14.5. Polttoaine.net-hintavertailusivustolta.
Nesteen energia-asiantuntija Lauri Kärnä tietää, mitä polttoaineiden hinnoille oikein tapahtui.
Ensinnäkin on huomattava, ettei diesel kallistunut vaan bensiini halpeni. Hinnanlaskun taustalla oli se, että öljynjalostajat saivat viime kesänä bensiinistä hyviä tuottoja ja siksi he kasvattivat tuotantoa liikaakin. Varastot täyttyivät ja talven tullen hinnat laskivat.
Kevään mittaan kuva muuttui. Jalostamoilla on ollut Kärnän mukaan tavallista enemmän suunniteltuja ja suunnittelemattomia tuotannon seisokkeja.
– Jalostamot valmistautuvat ensi vuodenvaihteeseen, jolloin laivojen polttoaineiden uusi rikkilainsäädäntö astuu voimaan. Jalostamot haluvat varmistaa, että isot investoinnit ovat hyvissä ajoin valmiina.
Vuoden mittaan on luvassa lisää vastaavanlaisia tuotannon keskeytyksiä.
Venäläisestä putkesta pilaantunutta öljyä
Suunniteltujen seisokkien lisäksi yhdysvaltalaisilla ja eurooppalaisilla jalostamoilla on Kärnän mukaan ollut yllättäviä laiterikkoja, joista monet ovat kestäneet jopa viikkoja. Sekin on ollut omiaan vahvistamaan bensiinin hintaa.
Myös venäläinen öljy tuottaa ongelmia. Raakaöljyputkiin on päässyt orgaanista klooria, joka on pilannut jopa viisi miljoonaa tonnia raakaöljyä.
– Puolalaiset, tsekkiläiset ja unkarilaiset jalostamot ovat jo muutaman viikon ajan olleet vastaanottamatta venäläistä öljyä, Kärnä kertoo.
Pilaantunutta öljyä on tullut aika ajoin muistakin öljyntuottajamaista, mutta tämä tapaus on kokoluokassaan poikkeuksellinen.
– Öljyä ei voi tuollaisenaan käyttää jalostamoissa, koska se syövyttäisi laitteita. Nyt sitten pohditaan, minne öljy voidaan työntää ja missä sitä voidaan laimentaa.
Nesteelläkin seurataan Venäjältä saapuvan öljyn laatua entistä tarkemmin.
– Meillä on käynnissä tehostettu seuranta, mutta meidän raakaöljymme tulee onneksi Koiviston satamasta, jonne orgaanista klooria ei ole päässyt.
Kauppasota laskee hintoja, oikea sota nostaa
Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota on tänä kesänä yksi merkittävimmistä raakaöljyn hintaan vaikuttavista tekijöistä.
Kärjistyessään se on omiaan hyydyttämään maailmantaloutta ja hillitsemään öljyn kysyntää. Samalla polttoaineiden hinnat laskisivat.
Toisaalta ihan oikean sodan tai muun aseellisen kriisin vaikutus voisi olla päinvastainen. Sellainen on mahdollisesti kehkeytymässä USA:n ja Iranin välille.
Iran on toistuvasti uhannut sulkea öljykaupan valtimoksi kutsutun Hormuzinsalmen. Lauri Kärnän mukaan öljymarkkinoiden kannalta pahinta olisi tilanne, jossa liikennöinti estyisi tällä kriitisellä väyllä. Se todennäköisesti johtaisi polttoaineen hintojen nopeaan nousuun.
– Uutiset kertovat, että alueella on juuri tehty isku muutamaa säiliöalusta vastaan. USA syytti siitä aamulla Irania ja Iran kiistää, Lauri Kärnä sanoo.
Nämä tekijät konkretisoituvat suomalaisautoilijalle viimeistään bensapumpulla. Lauri Kärnä on Suomen tunnetuimpia energia-alan analyytikkoja, mutta hän ei uskalla edes arvata, mitä bensalitra tänä kesänä maksaa.
Lue myös: