Viime vuonna kuopiolainen lukiolainen Eliel Pohjolainen ajatteli saaneensa hyvän liikeidean. Hän oli maistanut ulkomailla suosittuja jäätelörullia, jotka tehdään jäätelömassasta -35-asteisen jääpannun avulla. Nuori mies halusi pyöritellä jäätelörullia Kuopion torilla.
– Ajattelin, että se on markkinapaikka ja sieltä minullekin järjestyy myyntipaikka, hän kertoo.
Ei järjestynyt. Pohjolaiselle kerrottiin, että torilla ei saa myydä jäätelöä. Piste. Hänen mukaansa minkään muun elintarvikkeen myyntiä ei rajoiteta, mutta jäätelön myyntiä kylläkin.
– Vastaus oli, että näin on vain ennenkin toimittu. Sitä ei lue edes torin kauppasäännöissä.
Nuoren miehen liikeidean tyssääminen ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen ja se pantiin savolaisen byrokratian piikkiin.
Mistään paikallisesta erikoisuudesta ei kuitenkaan ollut kyse: samankaltaisia järjestelyitä on useimmissa Suomen kaupungeissa. Jäätelöhullussa Suomessa yrittäjät joutuvat maksamaan myyntipaikoista paljonkin, eikä silloin apajille haluta satunnaisia jäätelökauppiaita. Yksi kovimmin kilpailuista paikoista on Kuopion tori.
"Taidetaan syödä aivan h**vetin paljon jäätelöä!"
Aurinko paistaa loppukevään taivaalta Kuopiossa. Ei se vielä kovin lämmitä, mutta näky on hyvä Hovikallan yrittäjälle Jari Koskiselle. Ehkä jo torstaina hän uskaltaa avata kaikki kolme keskusta-alueen jäätelökioskiaan.
Kaupungissa järjestettiin syksyllä kilpailutus siitä, ketkä yrittäjät saavat haltuunsa viisi kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen kioskipaikkaa kauppatorilla ja satamatorilla. Koskinen voitti oikeudet kolmeen paikkaan, joista kalleimmasta hän maksaa yli 20 000 euroa vuodessa viiden vuoden ajan.
Sillä vuokralla auringon pitääkin paistaa. Koskisen mukaan edellisestä viiden vuoden jaksosta kolme vuotta mentiin pakkasella, yksi nollassa ja vasta viides, lämmin kesä pelasti tuotot. Silti hän piti bisnestä sen verran hyvänä, että lähti mukaan vielä yhdelle viisivuotiskaudelle.
– Eihän se tyhmä ole, joka pyytää, vaan minä, joka maksan, hän sanoo.
Jäätelötötteröiden hinnat ovat suunnilleen samat kaikkialla Suomessa. Silti vain harvassa paikassa jäätelön myyminen on yhtä kallista huvia kuin Kuopiossa.
Esimerkiksi Helsingissä vain muutaman paikan kuukausivuokra ylittää tuhat euroa. Turussa Läntisen Rantakadun kalleimmalla paikalla kilpailutus voitettiin 7 590 eurolla vuodessa. Joensuussa pohjahinta on 633 euroa kuussa.
– Kuopiossa taidetaan syödä aivan h**vetin paljon jäätelöä! eräs kauppias muualta Suomesta puuskahtaa.
Soittokierroksen perusteella vain Tampereella jäätelökioskien vuokrat ovat yhtä kovat kuin Kuopiossa. Keskustorilla paikka maksaa 23 955 euroa vuodessa ja Laukontorilla pari tuhatta vähemmän.
Kalleimpia paikkoja yhdistää kilpailutus. Esimerkiksi Oulun keskustassa kauppiaiden yhdistys vuokraa myyntipaikat ilman kilpailutusta. Sopimushintoja ei kerrota, mutta Liikeoulun toiminnanjohtaja Jarmo Hagelbergin korvaan Kuopion ja Tampereen hinnat "kuulostavat kovilta".
"Lapsi ei olisi saanut ostaa eskimotikkua kahvilasta"
Kalliit vuokrat näkyvät Kuopiossa ilmapiirissä. Jäätelönmyynnistä on käyty rajasotia muutenkin kuin jäätelörullilla julkisuuteen tulleen Eliel Pohjolaisen tapauksessa. Ylen tietojen mukaan torikauppiaiden ja kaupungin välillä on tehty oikaisuvaatimuksia, riidelty käräjillä ja tehty ilmiantoja luvattomasta irtojäätelön myynnistä.
Loppuvuodesta kaupunkirakennelautakunnalle esitettiin, että käytännössä kaikki jäätelönmyynti muissa kuin kilpailutuksen voittaneissa kioskeissa olisi kielletty Kuopion Kaupunkikeskustayhdistyksen alueilla eli kauppa- ja satamatorilla.
– Se olisi tarkoittanut, että jos perhe menee kahvilaan, lapsi ei olisi saanut ostaa eskimotikkujäätelöä kahvilasta, vaan hänen olisi pitänyt mennä hakemaan jäätelö jäätelönmyyntipisteestä ja tulla takaisin kahvilaan, sanoo esitystä vastustanut kaupunginvaltuutettu Eero Wetzell (kok.).
Esitys kaatui, mutta myöhemmin kielto kirjattiin kaikessa hiljaisuudessa "torisäännön lisäohjeistukseen". Paperikääreessä olevan jäätelön myyntiä ei kuitenkaan enää kielletty, vaan ainoastaan irtojäätelön, kuten tötteröiden ja pehmiksen. Kielto ei koske esimerkiksi vohvelin päälle laitettavaa jäätelöä. Lopputulos on sekä Wetzellin että kilpailutukseen osallistuneiden mielestä hyvä.
– Jos kaupungin hallinnoimat jäätelönmyyntipaikat on yleisessä ja avoimessa kilpailutuksessa, ei ole reilua voittanutta yrittäjää kohtaan, jos joku tulee aivan viereen myymään jäätelöä vaikka päivämaksulla, sanoo kävelykadulla torin lähellä jäätelökioskia pitävä Allu Koskinen.
"He saavat mielettömän hyvät tulot"
Esimerkiksi Oulussa kioskivuokrat kartuttavat kaupungin lupatuloja. Kuopio on poikkeus: siellä jäätelönmyynnistä virtaa rahaa yleishyödylliselle Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistykselle. Sen budjetti on lehtitiedon mukaan 400 000 euroa, josta Ylen tietojen mukaan ainakin viidennes tulee jäätelökioskien vuokrista. Sillä rahalla yhdistys muun muassa järjestää tapahtumia torilla.
– He saavat tästä mielettömän hyvät tulot. Sitä rahaa yrittäjä voisi käyttää toimintansa kehittämiseen, mutta se menee yhdistykselle, Eliel Pohjolainen sanoo.
Toki yhdistyksen tarkoitus on nimenomaan lisätä keskustan saavutettavuutta, vetovoimaa ja elinvoimaa, mistä hyötyvät myös jäätelönmyyjät. Pohjolainen hoitaisi asian kuitenkin toisin, ja samaa olisi valmis harkitsemaan Jari Koskinen. Jälkimmäinen uskoo, että luonnollinen kilpailu – hinnat, tuotteet, palvelu – ratkaisisivat, mikä kioski saa jatkaa ja mikä ei. Samalla tötteröiden hinnat laskisivat.
Yle ei tavoittanut Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtajaa kommentoimaan aihetta useista puheluista ja sähköpostista huolimatta.
Pohjolainen ei ole luovuttanut. Pian viimevuotisen jäätelökohun jälkeen häneen otti yhteyttä kiinteistönvälittäjä, joka auttoi nuorukaista järjestämään myyntipaikan torin laidalta ihan luvan kanssa.
Tulevana kesänä Pohjolainen myy jäätelörullia kauppakeskuksen edustalla parinkymmenen metrin päässä torin kioskeista. Alue on kauppakeskuksen omistuksessa, eikä siis kilpailutetun alueen piirissä ollenkaan.
– Siihen ei ole kaupungilla mitään napottamista.