Kymmenen litran ämpärissä savi kuivuu muutamassa päivässä kovaksi koppuraksi, joka hapertuu, kun siihen koskee. Maa-aines näyttää ihan tavalliselta savelta, jonka joukossa on meren eliöitä, esimerkiksi simpukoita ja kotiloita.
Ihan tavallista merenpohjan savea se onkin, sanoo geologian professori Matti Räsänen Turun yliopistosta. Monelle turkulaiselle tällä savella saattaa kuitenkin olla erityinen merkitys: se on peräisin Turun kauppatorin alta, josta se on kaivettu toriparkin rakennustöiden tieltä.
– Vastaavan kaltaista savea on tullut usein nähtyä. Tämä on hyvin tyypillistä Itämereen viimeisen 7500 vuoden aikana kerrostunutta savea, Matti Räsänen sanoi Yle Radio Suomen Turun lähetyksessä.
Savi on kerrostunut nykyisen Turun kauppatorin alle sinä aikana, kun paikalla oli 70–80 metriä vettä ja Turun keskusta oli merenpohjaa, joko Itämerta tai sen edeltäjää Litorinamerta.
Saven tarkkaa ikää ei yhden sangon perusteella voi määritellä, mutta siinä olevista eliöistä voi päätellä jotakin.
Räsäsen mukaan savi on peräisin ajalta, jolloin meren suolapitoisuus oli paljon nykyistä Itämerta korkeampi. Myös elämää oli vedessä enemmän. Yksi vedessä eläneistä ja saveen kerrostuneista on liejusimpukka eli itämerensimpukka, joita edelleen elää Itämeressä.
Vanhimmat vastaavat savet kerrostuivat Räsäsen mukaan 7500 vuotta sitten, viimeisimmät puolestaan noin 500–1000 vuotta sitten. Savi on siis peräisin jostain siltä väliltä.
Räsänen kuitenkin muistuttaa, että yhden sangollisen perusteella ei voi sanoa kaikkea. Kauppatorin alle on kerrostunut hyvin erilaisia maapatjoja.
Vaikuttaako hapan savi vesistöihin?
Turun toriparkin rakennustöiden tieltä kaivettu savi kuljetetaan Saramäkeen, jossa sille on varattu kahdeksan hehtaarin alue. Parhaina päivinä kauppatorilta Saramäkeen kulkee 100 kuormallista savea.
Kauppatorin savi on professori Matti Räsäsen mukaan hapanta, ja se tuottaa hapanta valumavettä. Jos savi jää paikoilleen vuosikausiksi ja kuivuu, se tuottaa Räsäsen mukaan yhä enemmän happamia yhdisteitä. Pahimmassa tapauksessa ne voivat happamoittaa alueen valumavesiä merkittävästi ja aiheuttaa kalakuolemia.
Hanke- ja viestintäkoordinaattori Titta Vikstedt savea vastaanottavasta Kiertomaa-yhtiöstä kertoo, että asia on tiedossa ja tilannetta seurataan. Vikstedt kertoo, että savesta saadun raportin mukaan se on potentiaalisesti hapanta. Savea on tutkittu Åbo Akademin geologien kanssa, ja he ovat tulossa ottamaan savesta lisää näytteitä.
– Heidän mukaansa saven määrä ei ole niin suuri, että siitä olisi haittaa. Pintavalunnan pitäisi neutraloida happamuus. Teemme kuitenkin säännöllistä vesiseurantaa, ja jos happamoitumista ilmenee, sitä neutraloidaan kalkilla, Vikstedt sanoo.
Hyödyntämiskohdetta savelle etsitään
Kiertomaa-yhtiö on erikoistunut maa- ja kiviaineksen hyötykäyttöön, mutta toriparkkityömaalta kaivettavalle savelle ei vielä ole uutta käyttötarkoitusta keksitty. Titta Vikstedt epäilee, että sellaista ei välttämättä löydykään.
Jo pelkästään toriparkkityömaalta tulevan saven määrä on suuri, ja savea tulee jatkuvasti myös monilta muilta Turun rakennustyömailta.
– Valitettavasti savi on nykypäivänä sellaista, että sille ei hirveästi höytykäyttökohteita löydy. Jos joku sellaisen keksii, niin saa olla yhteydessä, Vikstedt sanoo.
Juttua korjattu kello 9.43: Geologian tutkimuskeskus ei ole tutkinut Turun toriparkin savien happamuutta, kuten jutussa aiemmin mainittiin.