Keravalla taide- ja museokeskus Sinkassa aukeaa tulevana lauantaina näyttely, jossa esitellään Keravalla 1930-luvulta 2000-luvulle toimineen Ornon valaisimia.
Ornon ohella näyttelyssä on esillä Aalto-yliopiston nuorten muotoilijoiden innovatiivisia ja kokelevia töitä.
Keravan museojohtajan Leena Karttusen mielestä on hyvä idea yhdistää uutta ja vanhaa.
– Tämä näyttely, jonka arkkitehtina on toiminut Aalto-yliopiston lehtori Simo Puintila, tuo esiin todella hyvin sen, miten nämä Ornon vanhat klassikot puhuvat tavallaan samaa kieltä näiden uusien yliopisto-opiskelijoiden tekemien valaisinmallien kanssa.
Aalto-yliopiston lehtorin ja teollisen muotoilijan Puintilan mukaan näyttely on jaettu teemoihin, jotka noudattelevat hyvän muotoilun eri periaatteita.
– Hyvän muotoilun pitäisi olla mahdollisimman ajatonta, ymmärrettävää, ekonomista, ympäristöä säästävää sekä käytettävää. Ja tietysti myös hyvin viimeisteltyä. Näitä periaatteita löytyy kaikista täällä esillä olevista valaisimista, sanoo Puintila.
Ajattomuus tekee Ornosta klassikon
Ornon valaisimia on käytetty paljon sekä julkisissa että yksityisissä kohteissa. Orno oli näyttävästi esillä myös 1950-luvun kansainväilisissä näyttelyissä. Tehtaalle valaisimia suunnittelivat muiden muassa Lisa Johansson-Pape ja Yki Nummi sekä Heikki Turunen.
Siitä huolimatta Ornon tuotteet ovat jääneet vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi Alvar Aallon tai Paavo Tynellin valaisimet. Karttusen mukaan tehdas ei olekaan aiemmin saanut aivan ansaitsemaansa huomiota, vaikka design on huippuluokkaa.
Miksi Ornon valaisimet sitten ovat klassikkoja?
– Ensimmäinen peruste on tietenkin upea muotoilu. Sen lisäksi Ornon valaisimissa viimeistely on erittäin huolellista, sanoo museojohtaja Karttunen.
Metallivalaisimien lisäksi Ornolla on myös lasi- ja muovivalaisimia sekä näiden yhdistelmiä.
– Lopputulos on kuitenkin aina viimeistelty ja ajaton ja siten tänä päivänäkin kiinnostava, Karttunen sanoo.
Myös yliopiston lehtori Puintila korostaa Ornon ajattomuutta.
– Monet Ornon mallit soveltuvat hyvin erilaisiin trendeihin ja erilaisiin rakennus- tai sisustustyyleihin. Monet Ornon työt ovat monellakin tapaa ajattomia ja siksi edelleen ajankohtaisia.
Toisaalta valaisimen ei tarvitse olla syntyessään ajattoman näköinen.
– Myös valaisimiin tarttuu aika, eikä se ole ollenkaan huono asia. Ajattomuus ja ajan sävy muodostuvat ajan saatossa, jos ovat muodostuakseen, sanoo Karttunen.
"Orno toi leivän ja oli osa yhteisöllisyyttä"
Keravalainen Säde Evilä muistelee, että Orno oli merkittävä monella tavalla. Evilän isä, äiti, sisko ja aviomies olivat töissä Ornolla.
– Orno toi leivän. Lisäksi se oli hyvin yhteisöllinen. Me lapset pääsimme käymään Ornossa usein, ja työntekijöitä kävi usein meillä kotona. Se oli sellainen koko perheen juttu, Evilä muistelee.
Lauantaina Kevaralla avattava näyttely kertoo valaisinvalmistajasta, joka näyttelee tärkeää osaa Keravan historiassa ja myös Suomen muotoilussa.
Evilä vahvistaa näyttelyn sanomaa oman kokemuksensa kautta.
– Kyllä Kerava on varmasti saanut aikanaan paljon hyvää mainetta tästä valaisun muotoilusta.