Suomessa on arvioiden mukaan 300 000–500 000 alkoholin riskikäyttäjää. Riskikäyttöä esiintyy myös työyhteisöissä, vaikka usein alkoholiin liittyviä ongelmia piilotellaan niin työnantajan kuin työntekijän puolesta.
Työhön tai työyhteisöön vaikuttavaa alkoholinkäyttöä on kuitenkin tutkittu Suomessa vähän. Suomalaista juomakulttuuria ja juomakulttuurin uhreja tutkinut THL:n erikoistutkija Christoffer Tigerstedt sanoo, että asiaa piilottelevat usein niin työntekijä kuin työnantajakin.
– Alkoholismi on suunnattoman kompleksinen ja osin myös syyllistävä asia, joten se jää helposti piiloon.
Alkoholin riskikäyttö näkyy erityisesti kesän jälkeen töihin palattaessa, mutta myös vuoden mittaan, jos putki jää päälle. Työpaikoilla alkoholiongelmat aiheuttavat muun muassa epäluottamusta, arvaamattomuutta ja ennakoimattomia muutoksia.
Kaikista ikävin tilanne on, jos työkaveritkin katsovat sitä sormien välistä, eikä kukaan siihen puutu. Marko Klemetti
– Totta kai poissaolot vaikuttavat siihen, että myös kollegat joutuvat kärsimään työn arvaamattomuudesta ja siitä, kun kollegan kanssa ei voi sopia asioita suunnitelmallisesti, Tigerstedt sanoo.
Jos luottamus- ja lintsaamisongelmat ovat jatkuvia, pidemmän päälle luottamus voi murtua täysin. Tällöin muut työntekijät pyrkivät välttämään alkoholiongelman kanssa painivaa työntekijää. Jos runsaasti alkoholia käyttävä henkilö onnistuu säännöstelemään juomistaan, ongelmat voivat jäädä työpaikalla myös huomaamatta.
– Alkoholia voi käyttää aika isojakin määriä ja aika kauan ilman, että se näkyvästi ainakaan hankaloittaa sosiaalista elämää tai haittaa työpanosta. Se ei välttämättä ole ihan kauhean selkeästi havaittavissa, mutta pidemmän päälle se on tietysti haitallista, tutkija sanoo.
Arka aihe, josta myös työpaikalla vastuuta
Työpaikalla ongelmaan puuttumiseen voi olla heikosti välineitä, sillä aihe on arka. Työyhteisöllä ja etenkin lähiesimiehellä on kuitenkin vastuu puuttua peliin.
– Asia pitäisi ottaa puheeksi heti, kun on selviä merkkejä, että ongelma on nurkan takana. Asia on tietysti ensisijaisesti lähiesimiehen ja työntekijän välinen.
Jos ongelma jatkuu, pitää työntekijä ohjata terveydenhoitajan vastaanotolle tai vakavammassa tapauksessa hoitoon.
– Kyllähän näitä hoitoonohjausohjeita on esimiehillä, mutta niiden käyttö on ollut Suomessa suhteellisen heikkoa, Tigerstedt mainitsee.
Clik here to view.
Ongelmiin tulisi tarttua, kun työntekijän työpanos heikkenee tai jos työntekijässä näkyy merkkejä alkoholin liiallisesta käytöstä. Päihtyneenä tai krapulassa töihin tuleminen on selvä merkki ongelmista alkoholin kanssa. Koska aiheeseen voi olla hankala puuttua, asia jää työpaikoilla helposti pimentoon.
Tigerstedt arvioi, että myös osa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu alkoholiin liittyvistä ongelmista. Työterveyslääkärillä näin ei kuitenkaan yleensä haluta myöntää.
– Jossain määrin näkyy rekistereistä, että alkoholi vaikuttaa siihen, että työkyvyttömyyttä syntyy. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että todellinen syy on usein piilotettu. Lääkärit eivät mielellään diagnosoi potilasta alkoholinkäytön mukaan, vaan joidenkin selvärajaisempien ja helpommin käsiteltävien sairauksien mukaan, Tigerstedt sanoo.
Ikävin tilanne, jos työkaverit katsovat sormien välistä
Kainuun suurin työnantaja on Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, jolla on 3 700 työntekijää. Kainuun soten työhyvinvointipäällikkö Marko Klemetti sanoo, että suurella työllistäjällä tulee vuosittain vastaan eriasteisia päihdeongelmatilanteita. Kainuun sotella työyksiköitä ja esimiehiä on paljon, joten puuttuminen ongelmiin riippuu paljolti esimiehestä.
– Eiväthän ne mitään helppoja tilanteita koskaan ole. Aika monesti on niin, että jos työntekijällä on päihdeongelma, hän kiistää sen tai ainakin yrittää jollakin tasolla peitellä ongelmaa. Kaikista ikävin tilanne on, jos työkaveritkin katsovat sitä sormien välistä, eikä kukaan siihen puutu, Klemetti sanoo.
Humalajuominen on edelleenkin aika sallittua ja sillä on juurtunut perinne tässä maassa. Christoffer Tigerstedt
Työnantajalla on työterveyslainkin mukaan velvollisuus puuttua työntekijän alkoholinkäyttöön. Työnantajalla on työntekijästä huolehtimisvelvollisuus. Klemetti sanoo, että päihdeongelmiin tulee puuttua, sillä se on työntekijästä huolehtimista.
– Muutenhan se on työntekijälle syöksykierre, jos tilanne vain pahenee ja pahenee. Rupeaa tulemaan luvattomia poissaoloja, huomautuksia ja varoituksia. Pahimmassa tapauksessa se voi päätyä työsuhteen päättämiseen. Näin voi käydä, jos siihen itse syyhyn, eli päihdeongelmaan, ei puututa.
Useilla suurilla työnantajilla on selkeä päihdehuollon toimintaohje, niin myös Kainuun sotella. Oppaassa muun muassa kerrotaan, kuinka tilanteita voisi ehkäistä, ja että työpaikalla oleva humalainen työntekijä pitää poistaa työpaikalta. Sotella on myös selvä hoitoonohjausmenettely, jossa työntekijä ja työnantaja määrittelevät päihdeongelmaiselle hoitosopimuksen.
Alkoholi koetaan Suomessa positiiviseksi asiaksi
Eniten alkoholia käyttävät Suomessa miehet. Kuitenkin myös naisten juominen on 1960-luvulta lähtien lisääntynyt. 100-prosenttista alkoholia käytetään asukasta kohden noin 10 litraa vuodessa. Se näkyy myös aiempaa useammissa yhteyksissä. Lisääntyvissä määrin alkoholia juodaan kotona puolison kanssa, mutta alkoholi on ottanut paikkansa myös grillijuhlissa, urheilu- ja kulttuuritilaisuuksissa, hautajaisissa ja varpajaisissakin.
Työelämässä alkoholin liittäminen useisiin tilanteisiin näkyy esimerkiksi sosiaalisena paineena osallistua työmatkojen illanistujaisiin, pikkujouluihin ja after work -juomiseen. Näissä tilanteissa alkoholin nauttiminen ja humalatila koetaan usein positiiviseksi asiaksi.
Clik here to view.
– Yleisestihän on se mielikuva, että juhlatilanteissa saa juoda, ja että toikkarointi esimerkiksi pikkujoulujuhlissa on verrattain hyväksyttyä. Humalajuominen on edelleenkin aika sallittua ja sillä on juurtunut perinne tässä maassa. Raja menee kuitenkin siinä, että juominen pysyy kontrollissa. Työyhteisön yhteinen juomakulttuuri ei ole pahitteeksi, jos se pysyy rajojen sisällä, tutkija Christoffer Tigerstedt sanoo.
Tigerstedt arvioi, että erilaisiin tilanteisiin liittyvä alkoholin juominen kertoo siitä, että alkoholia arvostetaan Suomessa paljon. Se liitetään erilaisiin tilanteisiin kiinteästi, ja pientä humalatilaa tavoitellaan tietoisesti. Vahvasti humalahakuinen juominen on kuitenkin ongelmallista, sillä se voi aiheuttaa ylilyöntejä ja onnettomuuksia, vaikka sitä ei usein harrastaisikaan.