”Kuule, sinä kun tunnet niitä sijoituksia… Voisitko antaa pari vinkkiä. Minulle on tullut vähän rahaa, mutta en tiedä sijoittamisesta oikein mitään.”
Tähän tapaan minua ovat lähestyneet tutut ja tuntemattomat vuosien mittaan. On tullut perintöä, tehty asuntokauppa, tai vain säästynyt palkasta. Mutta sijoittamisesta ei ole kokemusta eikä tarkempaa tietoa. Eikä siitä oikein tohdi puhua työpaikalla tai kysellä Facebookissa.
En ole lainkaan ainoa, jota lähestytään sijoitusasioissa sukujuhlien kahvijonossa tai luottamuksellisilla sähköposteilla. Panu Kalmin ja Olli-Pekka Ruuskasen tuore tutkimus kertoo, että yli puolet (58 prosenttia) suomalaisista hakee ulkopuolista neuvoa talousasioihinsa. Mutta vain joka kahdeksas (13 prosenttia) hankkii tietoa ammattimaisesta lähteestä kuten riippumattomalta sijoitusneuvojalta tai puolueettomista tuotevertailuista.
Valtaosa kysyy tutulta tai sukulaiselta. Neuvojen taso on sitten toinen asia.
Eivät kyselyt minua haittaa. Tosielämän haasteista on kiinnostava kuulla, vaikken varsinaisia sijoitusneuvoja halua tai voi antaa, koska en ole rekisteröity neuvoja.
Mutta siitä kannan huolta, että finanssiala ei ole pystynyt voittamaan ihmisten luottamusta tätä paremmin. Valtaosa kuuntelee mieluummin puolituttua kuin uskoutuu puolueetonta neuvontaa tarjoavalle ammattilaiselle.
Tyypillistä on, että henkilö on käynyt pankissa tai varainhoitoyhtiössä keskustelussa. Hänelle on selitetty markkinoista ja tuotteista, näytetty esitteitä ja käyriä, ja tehty sijoitusehdotus. Mutta jokin – usein monikin – asia on jäänyt vaivaamaan ja paperi allekirjoittamatta.
Miten voi olla, ettei neuvonta maksa mitään
Ovatko tarjotut tuotteet parhaita mahdollisia? Ja miten voi olla, ettei neuvonta maksa mitään?
Epäilyn taustalla on tunnettu rakenteellinen vinouma. Sijoitustuotteita ei Suomessa tavata ostaa riippumattomien sijoitusneuvojien kautta, vaan finanssitaloilta, jotka rahoittavat neuvonnan omien tuotteidensa palkkioilla.
Neuvonta ei tietenkään voi olla millaista vain. Laki vaatii, että sijoitustuotteen on oltava asiakkaalle ”sopiva”. Paras sen ei kuitenkaan tarvitse olla.
Mitä jos terveydenhuollossa elettäisiin samalla mallilla? Lääkärien palkkiota eivät maksaisi asiakkaat, vaan oman yhtiön apteekkari, lääketehdas tai fysioterapeutti. Sellaisessa maailmassa diagnooseihin olisi vaikea luottaa.
Lääkärien etiikkaa ei kuitenkaan sanele pelkkä liiketoimintamalli, vaan lääkärinvala, joka velvoittaa toimimaan potilaan parhaaksi. Sijoitusneuvonnassa sellaista lupausta ei tarvitse antaa.
Hollannissa ja Britanniassa sijoitusneuvojat on velvoitettu ottamaan palkkionsa suoraan asiakkaalta
Euroopassa on ollut painetta muuttaa tätä käytäntöä. Tällä haavaa ei kuitenkaan näytä siltä, että Suomessa malli mullistuisi, ainakaan kovin nopeasti. Sitä eivät näytä haluavan finanssiala eivätkä poliitikot tai Finanssivalvonta.
Muutoksessa olisi myös riskinsä. Hollannissa ja Britanniassa sijoitusneuvojat on velvoitettu ottamaan palkkionsa suoraan asiakkaalta. On huomattu, että pienillä summilla sijoittavien on ollut vaikea löytää neuvojaa. Ja onpa moni tajunnut yhtäkkiä osaavansa sijoittaa yksin, ilman neuvontaa, kun palvelusta on tullut maksullista.
Vaikka riippumaton neuvonta ei Suomeen isosti rantautuisikaan, finanssiala voi tehdä paljon omin toimin.
Avoimuus on A ja O. Asiakkaille pitäisi kertoa selkeästi, millä perustein neuvojaa palkitaan ja ovatko hänen kannustimensa mahdollisesti ristiriidassa asiakkaan edun kanssa.
Toinen askel olisi varmistaa, että asiakkaille on tarjolla myös huokeita sijoitusvälineitä, kuten niin kutsuttuja indeksirahastoja.
Eikä kannata väheksyä valistustyötä. Panu Kalmin ja Olli-Pekka Ruuskasen tutkimuksen mukaan suomalaisten taloustietämys on maailman mittakaavassa hyvää tasoa, mutta sijoittaminen on edelleen tuttua vain vähemmistölle.
Valistus tekisi asiakkaista valveutuneempia, ja ehkä siten haastavampia. Mutta samalla kiinnostus sijoittamiseen varmasti lisääntyisi, ja siten asiakkaat olisivat valmiimpia ottamaan vastaan laadukasta neuvontaa. Sellaista varmaan jokainen ammattilainen mieluiten antaisi.
Matias Möttölä
Kirjoittaja on rahastoanalyytikko, jolla on taustaa myös toimittajana ja tietokirjailijana. Möttölä vuorottelee tiistain kolumnipaikalla Erkki Virtasen, Roope Mokan ja Anne Brunilan kanssa.