Talven tullen peltotyöt ovat jääneet taakse ja siilinjärveläisen Tuomo Seppälän viljatilalla kunnostetaan siemeniä ja pakataan niitä säkkeihin. Viljan alhainen hinta rasittaa viljelijää.
– Tilanne on aika huono kaikilla tiloilla, meidän mukaan lukien. Investoinnit ovat jäissä ja tavallaan syödään seiniä, kun emme pysty tekemään oikein korvausinvestointejakaan, Seppälä kertoo.
Hinta kipurajoilla
Viljan hinta on ollut viime vuosina laskusuunnassa.
Kun mennään sataan euroon ja sen alle, niin kipuraja on ylitetty. Sari Peltonen
Huippuvuonna 2007 viljan hinta oli ProAgria Keskusten Liiton palveluryhmäpäällikön Sari Peltosen mukaan yli 200 euroa tonnilta, mutta jo seuraavana vuonna viljan hinta romahti pohjalukemiin.
Tällä hetkellä viljan tonnihinta on noin 130–140 euroa, mutta rehuviljassa hinta voi olla jopa alle sata euroa.
– Kun mennään sataan euroon ja sen alle, niin kipuraja on ylitetty. Sillä hinnalla ei saada katettua tuotantokustannuksia ja ongelmia alkaa olla, Peltonen sanoo.
Viljelijä sanoo saman hieman eri sanoin.
– Se on lähes pilkantekoa, Seppälä kommentoi viljan hintatasoa.
Tuloja muualta
Viljan matalan hinnan vuoksi viljan viljely on ollut reilusti tappion puolella jo neljättä vuotta peräkkäin. Muualta saatavat tulot tasoittavat hieman tilannetta.
– Normaaliin rehuviljan viljelijään verrattuna meille tulee lisää, kun kunnostamme siemeneksi viljat. Myymme polttopuita, urakointitöistä kertyy rahaa ja joskus käydään muuallakin töissä, Seppälä kertoo.
ProAgria on laskenut, että kannattava viljely vaatii 5 000–6 000 kilon hehtaarisadon. Maan keskisadoilla, 3 300–3 900 kiloa hehtaarilta, tappiota tulee noin 300 euroa hehtaaria kohti.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kulut ovat nousseet niin hurjasti, että se aiheuttaa ongelmia. Tuomo Seppälä
ProAgrian Sari Peltosen mukaan viljatilojen tulos paranee viljelyä monipuolistamalla. Esimerkiksi öljykasveilla hintasuhde on tällä hetkellä edullisempi viljoihin nähden ja kannattavaan tulokseen vaaditaan 1 850 kilon hehtaarisato.
– Satokasvien viljely kannattaa keskittää hyvätuottoisille peltolohkoille ja esimerkiksi kunnostaa maata heikkotuottoisilla lohkoilla, Peltonen neuvoo.
Onko tässä mitään järkeä?
Tilanteessa ei sinällään ole Tuomo Seppälälle mitään uutta. Rehuviljan osalta heikko hintataso on Seppälän mukaan jatkunut vuodesta 1995.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana kulut ovat nousseet vain niin hurjasti, että se rupeaa aiheuttamaan ongelmia.
Miksi viljelyä sitten kannattaa jatkaa?
– En edes oikeastaan tiedä, Seppälä puuskahtaa, mutta jatkaa:
– Tämä on ollut pitkään toiveammattini. Sivuelinkeinoilla olen pystynyt pitämään tilan pyörinnässä.