Matkalla rajalle ei ole montaakaan kylää, sitä enemmän metsää. Tienvarren taukopaikalla on siistissä hirsikatoksessa muutama tyhjä pahvilatikko, jossa on ollut metsäkoneen varaosia. Yhdessä niistä lukee suurilla kirjaimilla IGOR. Taukopaikan pöydällä on vodkapullo puolillaan kirkasta öljyä. Pian tulemme rajan pintaan, pienen kahvilan pihaan.
– Kyllä panoksia joskus jätetään tähän säilöön, kun huomaavat, että niitä on jäänyt autoon. Tai sitten hoksaavat, että hei, minullahan on ase mukana.
Istumme kahvila Raja-Kontissa, muutaman kilometrin päässä Venäjän rajasta Suomen puolella. Karjalan tasavallan raja-asema Lyttä on muutaman kilometrin päässä, Suomen puoleisen aseman nimi on Vartius.
– Toinen asia on lääkkeet. Joillakin pitää olla kolmiolääkkeitä matkassa, ja jos tuonne menee, niin kaikkein vähimmällä pääsee, kun jättää meille ne vähäksi aikaa, jatkaa yrittäjä Ulla Matilainen.
Matilainen on pitänyt pientä kahvilaa Venäjän rajalla yhdessä Pekka Pölläsen kanssa jo vuodesta 1992 asti. Ruplan heikentyminen näkyi muutama vuosi sitten myös kahvilassa.
– Suomalaiset kävivät enemmän, mutta venäläiset hävisivät. Eli suomalaiset menivät edullisille ostoksille.
Rajan takaa haetaan halvempaa polttoainetta
Suomalaisten intoa vauhditti vain muutaman sadan metrin päähän rajasta tehdyt tankkausasemat. Rajavartioston mukaan rajan ylitti vuonna 2015 kaikkiaan 415 000 matkustajaa, joista pieni enemmistö oli suomalaisia. Tänä vuonna suomalaisten suhteellinen osuus on edelleen noussut.
Syy polttoaineen hakureissuihin on aikalailla taloudellinen, sanoo kajaanilainen Osmo Hentunen.
– Venäjän puolella se maksaa 50 senttiä litra.
Tarkastukseen Suomen puolella menee tavallisesti 1–2 minuuttia ja siitä alle minuutti niin ollaan Venäjän puolella. Juho Möttönen
Suomessa dieselöljyn litrahinta on paikkakunnasta riippuen tällä hetkellä 1,20–1,30 euron välillä.
Hentunen käy Venäjän puolella viikoittain, joskus useamminkin. Rajan ylittäminen käy tavallisesti sujuvasti, mutta joskus Venäjän puolella on ongelmia.
– Siellä on probleemata tietokoneissa ja sitten kun tulee paljon rajanylittäjiä yhtä aikaa, tulee sellaista hässäkkää siinä hommassa. Jono saattaa olla tullista puomille asti siellä Venäjän puolella. Puoli tuntiakin voi mennä joskus, sanoo Hentunen.
Metsästäjän vahinko saattaa vaatia pitkän selvittelyn
Vanhempi rajavartija Juha Möttönen sanoo, että tavallisesti rajan ylitykseen menee Suomen puolella muutama minuutti.
– Tarkastukseen Suomen puolella menee tavallisesti 1–2 minuuttia ja siitä alle minuutti, niin ollaan Venäjän puolella.
Möttösen mukaan toiminta on tavallisesti sujuvaa myös Venäjän puolella.
– Heillä on pikkuisen enemmän toimenpiteitä, joita he tekevät. Siinä menee enemmän aikaa.
Mutta jos patruunoita, saatikka ase, on jäänyt autoon, aikaa saadaan menemään Venäjän puolella. Aseita ja ampumatarvikkeita ei saa viedä rajan yli.
– Siellä tulee hallinnollisia seuraamuksia ja lopulta pieni sakko, mutta prosessi on todella pitkä ja joutuu asioimaan paljon venäläisten viranomaisten kanssa. Ase on aina vakavampi sielläkin puolella, sanoo Möttönen.
Pientäkin asiaa selvitellessä saadaan kulumaan tunteja.
Patruuna saattaa löytyä vaikka penkin välistä, jonne se on metsästysreissulla tipahtanut. Kainuussa oli Riista- ja kalantutkimuslaitoksen tilastojen mukaan vuonna 2013 lähes 16 400 riistanhoitomaksun maksanutta metsästäjää, eli reilu viidennes koko väestöstä. Aseita on Kainuun itäisimmissä kunnissa MTV3:n uutisen mukaan jopa enemmän kuin asukkaita.
Aseen jääminen autoon rajanylityksen ajaksi tankkausreissulla on lähinnä huolettomuutta. Möttönen kehottaa metsästäjiä siivoamaan autonsa ennen tankkausreissulle lähtöä.
– Nimenomaan kuljettajien kannattaa huomioida, että tarkastavat ja siivoavat auton yksittäisten patruunoiden ja isompienkin määrien osalta, ennen kuin menevät tuolle puolelle. Aseisiin liittyvä, patruunat ja muut, kaikki pois.
Passi, viisumi ja pari muuta paperia
Rajan ylittämiseen tarvitaan voimassa oleva passi ja viisumi. Passin on oltava voimassa puoli vuotta viisumin päättymisen jälkeen. Myös ajoneuvolle vaaditaan omat paperinsa.
Passintarkastuksessa auto jätetään tullin kaistalle ja kaikki marssivat passintarkastukseen raja-aseman sisätiloihin.
– Ajoneuvo pitää olla rekisteröity jonkun nimiin ja rekisteriotteen pitää olla nimenomaan paperinen – sähköinen ei tässä käy. Lisäksi tarvitaan voimassa oleva kansainvälinen liikennevakuutus, eli vihreä kortti sekä valtakirja, jos kuljettaja ei ole ajoneuvon omistaja tai haltija, sanoo Möttönen.
Venäjän puolella tarvitaan kaikki nämä paperit ja lisäksi pari muuta.
– Siellä tarvitaan niin sanottu pikkulappu, eli maahantulokortti, jonka voi täyttää siellä tai olla valmiiksi täytettynä henkilöllä mukana. Lisäksi ajoneuvosta pitää olla tulliselvityskaavake, jonka voi samalla tavalla täyttää siellä tai olla valmiina mukana täytettynä.
Tulliylitarkastaja Atle Matilainen muistuttaa vielä lääkkeistä. Omia lääkkeitä saa viedä rajan yli, mutta tietyin ehdoin.
– Jos lääkkeet vaativat reseptin, niin resepti otetaan myös mukaan. Sitä vaatii Venäjän tulli ja sitä vaadimme myös me takaisin palatessa. Tällä hetkellä on sillä tavalla, että kannattaa tulostaa se reseptiluettelo, mitä lääkkeitä on. Se on jo hyvä alku. Tietenkin olisi hyvä, jos olisi paperinen, mutta näitähän ei enää ole.
Älä vie muikkuverkkoja
Lyhimmillään tankkausreissu Venäjällä kestää varttitunnin. Takaisin tullessa tarvitaan samat paperit – paitsi maahantulokortista vain puolikas, koska toinen puoli on jätetty Venäjän tulliin.
Atle Matilaisen mukaan turisteille ei ole juurikaan rajoitteita Suomesta vietäville tavaroille. Hän kehottaa tutustumaan tullin sivuihin, jossa on ajantasaisin tieto erilaisista määräyksistä yksityiskohtineen useilla eri kielillä.
– Työmme on menevällä puolella lähinnä informatiivinen matkustajia kohtaan, eli meiltä saa tietoa, mitä Venäjälle saa viedä ja mitä Suomesta saa viedä pois.
Venäjällä on omat säännöksensä ja rajoitteensa siitä, mitä saa tuoda. Lisää tietoa saa Venäjän tullin sivuilta, mutta vain venäjäksi ja englanniksi. Suomen raja-asemalla on mallikappaleita Karjalan tullin tekemistä matkustajaoppaista Venäjän tullimääräyksistä, mutta varsinaisesti niiden jakelu on Venäjän puolella.
Turistin taskuun -oppaan rajoiteluettelossa ovat muiden muassa kalastusverkot, joiden silmäkoko on yli 50 millimetriä, käytetyt päällysrenkaat, siemenet, taimet mullassa, siemenperunat ja eläinperäiset tuotteet, jotka eivät ole syötäväksi valmiita eivätkä tehdaspakkauksessaan. Lisäksi tuotavien tullittomien tavaroiden arvo on rajattu 1 500 euroon tai 50 kiloon.
Kun Venäjältä lähtee, mukana ei saa olla muun muassa koruja tai metalleja, joiden tullihinta ylittää 25 000 dollaria, merituotteita tai kalaa yli 5 kiloa. Kaviaarin kohdalla on poikkeus – sitä saa Venäjältä viedä vain 250 grammaa. Eniten tankkausturisteja koskettaa määräys, jonka mukaan polttoainetta saa olla erillisessä säiliössä korkeintaan 10 litraa.
Purkkiliha ei ole tuotavaa
Matilainen muistuttaa, että Suomen puolelle tullessa rajoitteita on maito- ja lihatuotteissa.
– Ehkä eniten oletetaan, että joku lihasäilyke on maahantuontikelpoinen, muttei ole. Eli sitä ei saa tuoda maahan. Se joudutaan luovuttamaan tässä ja lähtee sitten hävitettäväksi.
Myös vastikään voimaantullut tupakkalaki rajoittaa tupakan tuontia vain sellaisille matkoille, joiden pituus on yli 24 tuntia.
– Uusi tupakkalaki oli varmasti aikamoinen järkytys monelle, se on niin tiukka. Alle 24 tunnin matkalta ei saa tuoda ollenkaan, sanoo tulliylitarkastaja Atle Matilainen.
Me tehdään hyvinkin paljon toistemme töitä ristiin. Se on hyvin joustava, nopea ja tehokas työtapa. Atle Matilainen
Kolmannen maan kansalaiset, eli Vartiuksessa pääosin venäläiset, saavat tuoda tupakkaa maahan vain, jos matka kestää yli kolme vuorokautta, eli 72 tuntia. Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan tullijargonissa Euroopan unioniin kuulumattoman maan kansalaista.
Myös alkoholin tuontia rajoitetaan EU:n ulkopuolisista maista voimakkaammin kuin EU-maista. Lakia ollaan kiristämässä edelleen. Lausuntokierrokselle lähteneen lakiluonnoksen mukaan alkoholin tuonti Venäjältä edellyttää jatkossa vähintään 24 tunnin oleskelua. Nyt aikaraja on 20 tuntia. Eduskunnan on määrä käsitellä lakimuutosta kevään istuntokaudella.
Tullimies on rajamies ja toisin päin
Suomen puolelle tullessa tulli ja rajavartiosto työskentelevät yhdessä.
– Me teemme hyvinkin paljon toistemme töitä ristiin. Se on hyvin joustava, nopea ja tehokas työtapa, sanoo Matilainen.
Yhteistyö näkyy muun muassa siinä, että autojen tyhjeneminen katsotaan molempien viranomaisten silmillä.
– Meidän molempien tehtävä on tarkistaa, että ajoneuvosta lähtevät kaikki henkilöt passintarkastukseen ja ilmoittamaan sen, mitä heillä on. Ilmoittaminenhan tapahtuu yksinkertaisesti kaistavalinnalla, onko tullattavaa vai eikö ole tullattavaa.
Passi täyttyy leimoista
Palataan lopuksi vielä Raja-Konttiin. Siellä täällä ihmiset täyttävät pöytien ääressä papereita. He ovat matkalla Venäjän puolelle. Yrittäjä Ulla Matilainen sanoo, että ajoittain heidän on ollut vaikea saada kaikkia lomakkeita Venäjän puolelta, mutta juuri nyt tarvittavat lomakkeita löytyy.
– Maahantulokortti ja auton tulliselvityspaperit. Ne ovat varmaan pääasiassa se, mitä tarvitsee täyttää.
Silloin tällöin kahvilassa istuksii ihmisiä odottelemassa tankkaajaa Venäjän puolelta.
– Jos ovat vaikka läpikulkumatkalla, esimerkiksi Suomussalmelta Kuhmoon, niin tänne jäävät puoliso tai lapset odottamaan. Tavarat jäävät tänne myös odottamaan matkan jatkumista, kun tankkaaja palaa takaisin.
Matilainen välittää myös viisumeja Venäjälle, mutta niitä ei saa paikalta, sillä odotusaika on muutamia viikkoja. Hakemusten määräkin on vähentynyt takavuosista.
– Siihen vaikuttaa jonkun verran se, kun ihmiset hakevat pitkiä, kahden vuoden viisumeita, eli siinä on kaksi vuotta väliä uuteen, sanoo kahvilayrittäjä Matilainen.
Toisinaan viisumi voi olla liiankin pitkä, koska passissa ei riitä sivut. Viisumi vie jo kaksi sivua ja uusi reissu tuo aina uudet leimat.
– Passi menee ihan täyteen, pitää tilata uusi, sanoo Osmo Hentunen, vakiorajanylittäjä Kajaanista.
Paluu sukkamehulla
Lähdemme kuvaajan kanssa takaisin kohti Kajaania. Polttoainemittari on huolestuttavan alhaalla. Rajan takaa sitä polttoainetta saisi, mutta ei rajan Suomen puolelta.
Kummallakaan ei ole passia saati viisumia, eikä tietenkään paperista rekisteriotetta, eikä työnantajan todistusta suostumukseen ajoneuvon käytöstä ulkomailla. Eikä sitä vihreää vakuutuskorttia.
Kuhmoon on 60 kilometriä, Suomussalmelle 85, mutta suuntanamme on Kajaani. Sillä suunnalla lähin polttoainemyymälä on 105 kilometrin päässä Paltamon Kontiomäessä.
Kontiomäessä tankille päästessämme auton tietokone näyttää, että olisimme voineet matkata vielä reilun 10 kilometriä.