18-vuotias abiturientti Liisi Laitila aikoo puuttua koulukiusaamiseen entisessä yläkoulussaan Kotkan Karhulassa. Tavoitteena on päästä siitä jatkossa kokonaan eroon.
– Olen ottanut jo yhteyttä koulun terveydenhoitajaan. Lisäksi olen menossa juttelemaan asiasta oppilashuollon ja koulun tukioppilastiimin vetäjän kanssa. Tukioppilastoimintaan tarvitaan lisää tehoa, Laitila kertoo.
Hän sai kimmokkeen puuttua koulukiusaamisen viime viikolla, kun kaksi poikaa tappeli koulun pihalla. Samassa rakennuksessa lukiota käyvä Laitila vietti hyppytuntia koulun tiloissa, kun ohi kulkenut poika huikkasi hänelle, että pihalla tapellaan. Laitila katsoi ikkunasta ja säntäsi ulos.
– Aloin huutaa heti, kun sain oven auki. Kun menin mukaan tilanteeseen, kovasta äänestäni oli hyötyä ja tappelijat keskeyttivät. Yritin parhaani mukaan estää tilannetta menemästä pahemmaksi.
Yhteishenki on kaiken pohja. Jos se ei ole kunnossa, tulee tappeluita ja kiusaamista. Liisi Laitila
Laitila tuli tilanteesta niin vihaiseksi, että ryhtyi yhdessä koulun rehtorin kanssa pohtimaan, miten kiusaaminen saataisiin loppumaan koulusta kokonaan. Perinteisillä "Ei saa kiusata, ei saa lyödä" -teeseillä ei Laitilan mukaan ole kiusaajiin vaikutusta.
– Karu fakta on se, että tuollainen menee heillä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Yhteistä puuhaa
Nuori nainen on sitä mieltä, että kouluun tarvitaan lisää ryhmähenkeä. Hän uskoo, että se on avain koulukiusaamisen loppumiseen.
– Yhteishenki on kaiken pohja. Jos se ei ole kunnossa, tulee tappeluita ja kiusaamista. Jos se on kunnossa, kaverit auttavat toisiaan, puhaltavat yhteen hiileen ja pitävät yhtä.
Keinoja yhteishengen kohottamiseksi Laitila aikoo ammentaa omilta yläkouluajoiltaan.
– Silloin meillä oli tapana pitää "yhteishengenkohotustunteja". Keksimme leikkejä ja muuta puuhaa, joissa toimimme ryhmänä. Sellaista ei ehkä ole nyt tarpeeksi, ja sitä tarvitaan.
Miksemme keskittyisi tällaisiin hyviin asioihin ja yhdistäisi voimia oppiainerajojen yli? Sakari Valtiala
Karhulan koulun rehtori Sakari Valtiala kertoo, että koululla on tähän asti ollut tapana järjestää 7-luokkalaisille tunteja, joiden on tarkoitus tutustuttaa oppilaita toisiinsa ja kohentaa ryhmähenkeä. Jatkossa tähän on tulossa muutos.
– Niitä voidaan järjestää myös 8.-9.-luokkalaisille. Uusi opetussuunnitelmakin edellyttää laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia, joten miksemme keskittyisi tällaisiin hyviin asioihin ja yhdistäisi voimia oppiainerajojen yli, Valtiala sanoo.
Vain puolet kiusatuista kertoo
Liisi Laitila on harmissaan myös siitä, miten ajattelemattomasti nuoret saattavat käyttäytyä nähdessään koulukiusaamista.
– Koulun pihalla ollutta tappelua seurasi 30 luokkakaveria, mutta kukaan ei mennyt kertomaan opettajille. Se on tosi surullista. Olin järkyttynyt, ajatteliln vain, että tämä ei käy.
Mannerheimin lastensuojeluliiton selvityksen mukaan vain puolet kiusatuista nuorista kertoo jollekulle kiusaamisesta. Yksi syy on se, etteivät he usko kenenkään puuttuvan asiaan. Laitila perääkin aktiivisuutta myös niiltä, jotka näkevät kiusaamista.
– Se, ettei kukaan kavereista auta, satuttaa entisestään. Pitää reippaasti avata suu ja puhua.
Aikuisen sanat eivät tehoa
MLL:ssä suunnitelmaa yhteisön tiivistämisestä pidetään hyvänä ideana, koska kavereilla on tutkimusten mukaan yläkoulussa iso rooli joko kiusaamisen hyväksymisessä tai sen torjunnassa.
– Oppilaat pitäisi ottaa tiiviimmin mukaan pohtimaan keinoja kiusaamisen vastaiseen työhön. Aikuisen tai opettajan toiminta ei välttämättä tehoa, koska nuori peilaa itseään paljon suhteessa kavereihin. Oppilaiden ideoimalle hyvää yhteishenkeä edistävälle toiminnalle tulee antaa koulussa tilaa, sanoo nuorisotyön suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen Mannerheimin lastensuojeluliitosta.
Se, ettei kukaan kavereista auta, satuttaa entisestään. Pitää reippaasti avata suu ja puhua. Liisi Laitila
Markkanen muistuttaa, että kiusaaminen on ryhmäilmiö. Silloin koko ryhmä pitäisi saada kääntymään koulukiusaamista vastaan.
– Vaikka yksittäinen oppilas kokisikin, että kiusaaminen on väärin, hän ei ehkä tee mitään koska muutkaan eivät tee. Tarvitaan oppilaita, jotka näyttävät käytöksellään, etteivät hyväksy sitä.
Istu viereen, juttele, moikkaa
Liisi Laitila puhuu rehtorin pyynnöstä kiusaamisesta koko Karhulan koululle lähipäivinä samoin kuin kännykän käytön soveliaisuudesta eri tilanteissa. Joskus oppilaat kuvaavat puhelimillaan muita oppilaita lupaa kysymättä.
– Pitää aina miettiä asiat siltä kantilta, miltä itsestä tuntuisi jos kuvattaisiin salaa. On tärkeää muistaa, että tieto ja materiaali leviää netissä silmänräpäyksessä. Siksi kannattaa miettiä, mitä julkaisee, Laitila muistuttaa.
Oppilaat pitäisi ottaa tiiviimmin mukaan pohtimaan keinoja kiusaamisen vastaiseen työhön. Eeva-Liisa Markkanen
Kiusaamiseen puuttuminen on aina aikuisen vastuulla, mutta Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan yksittäinen oppilaskin voi vaikuttaa. MLL on mukana EU-hankkeessa, jossa kehitetään oppilaiden osallisuutta kiusaamisen vastaisessa työssä. Sen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan kiusatut arvostavat eniten pieniä, hienovaraisia tekoja.
– Se, että joku istuu viereen, juttelee ja moikkaa. Pitää vain olla rohkeutta näyttää, ettei hyväksy huonoa käytöstä. Kannattaa silti olla varovainen ettei yksittäinen kiusattu leimaannu entisestään. Se voi pahentaa hänen tilannettaan.