Jos teet kolmivuorotyötä, on tutkitusti paras vaihtoehto aloittaa aamusta ja siirtyä vasta lopuksi yövuoroon. Tällöin työvuorojen väliin jää enemmän aikaa palautumiseen. Ihmisen on myös sisäisen kellonsa vuoksi helpompi siirtää vuorokausirytmiä myötä- kuin vastapäivään.
Työterveyslaitoksen mukaan yhä useammalla suomalaisella työpaikalla onkin siirrytty vuosien varrella myötäpäivään kiertäviin työvuoroihin. Esimerkkiä ovat näyttäneet perinteiset teollisuudenalat, kiittää TTL:n tutkimusprofessori Mikko Härmä.
– Monissa paikoissa yritetään ihan rehellisesti viedä tilannetta eteenpäin. Julkisella sektorilla tehdään edelleen paljon aika kuormittavaa jaksotyötä, joten siihen ei voi hirveän tyytyväinen olla.
Lähes viiden tuhannen työntekijän yliopistollinen sairaala Kuopiossa on yksi niistä paikoista, joissa työvuoroista on yritetty tehdä terveellisempiä muuttamalla niiden suunnittelua. Työvuorojen suunnittelija voi esimerkiksi klikata näkyviin liikennevalonäkymän, joka kertoo, kuinka kuormittavia vuoroja hän on laatinut.
Lisäksi sairaalassa on otettu tavoitteeksi siirtyä lähes kaikilla osastoilla yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun ensi vuoden aikana. Siinä kaikki työntekijät pääsevät vaikuttamaan siihen, millaisia vuoroja he tekevät.
Olemme joskus tehneet hienojakin elintapainterventioita. Niillä ei ole välttämättä saatu kauhean hyvää vaikutusta, jos työvuorot ovat raskaita. Mikko Härmä
"Eihän sitä vapaata enemmän ole"
Kätilö Tiina Hartikainen tekee kolmivuorotyötä KYSin naistentautien osastolla. Hänelle omien työvuorojen suunnittelu on jo rutiinia. Hartikainen pyrkii valitsemaan ne niin, että työvuorot kiertävät myötäpäivään.
– Joskus tulee iltavuoron perään aamuvuoro. Silloin jää yöuni vähiin, koska vuorojen väliin jää työmatkojen jälkeen alle yhdeksän tuntia, hän kertoo.
Takavuosina hänen osastollaan palattiin vapailta aina myöhäiseen työvuoroon silläkin uhalla, että jouduttiin hyppäämään sen jälkeen aamuvuoroon yöunien kustannuksella.
– Meillä sairaalassa on ollut sellainen perisynti, naurahtaa Hilkka Kontiainen, joka on Tehyn pääluottamusmies KYSissä.
Eihän sitä vapaata enemmän ole. Sitä on vain eri paikassa. Hilkka Kontiainen
Nykyään myötäpäivään kiertävän niin sanotun ergonomisen työvuorosuunnittelun hyödyt tunnetaan kaikkialla vuorotyöläisten parissa. Kätilö Hartikainen arvioi, että sitä suosii ehkä puolet hänen kollegoistaan.
Tehyn pääluottamusmiehen mukaan monet tekevät toisin kenties siksi, että ajattelevat olevansa silloin pidempään vapailla.
– Vaikka eihän sitä vapaata enemmän ole. Sitä on vain eri paikassa, Kontiainen huomauttaa.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä ymmärtää vuorotyöläisten halua maksimoida pisimpien vapaiden kesto. Hän kuitenkin suosittelee, että ilta-aamuyhdistelmiä ei otettaisi kolmiviikkoisjaksoon kahta enempää.
Kontiaisen mielestä myötäpäivään kiertävä ergonominen työvuorosuunnittelu on jotain, jota ihmisten pitäisi rohkeasti vain kokeilla. Kannattaa silti varautua, että muutokseen tottuminen voi viedä kuukausia tai jopa vuosia.
"Jos tekee pelkästään yötyötä, jää herkästi ulkopuolelle"
Kolmivuorotyötä tekevä voi auttaa jaksamistaan kiinnittämällä huomiota riittävään liikuntaan sekä hyvään unirytmiin ja ravitsemukseen. Kahvi ja piristeet – varsinkin työvuoron lopussa – eivät kuulu hyvään työkalupakkiin. Loppujen lopuksi suurin merkitys on kuitenkin työvuoroilla.
– Olemme joskus tehneet hienojakin elintapainterventioita. Niillä ei ole välttämättä saatu kauhean hyvää vaikutusta, jos työvuorot ovat raskaita, Mikko Härmä kertoo.
Kaikille kolmivuorotyö ei yksinkertaisesti sovi. KYSin hallintoylihoitaja Kirsi Lievonen tietää kymmeniä hoitajia, joille on jouduttu antamaan vapautus yövuoroista terveydellisistä syistä.
Vastaavasti on ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä yövuoroja muidenkin puolesta. KYSissä ei ole enää "vakiyökköjä", mutta sellaisia hoitajia on, jotka saattavat tehdä yhden kolmiviikkoisjakson ajan pelkkää yövuoroa. Osa haluaa tehdä yövuoroja perhesyistä, osa vain tykkää valvoa. Joskus työnantaja toppuuttelee yövuoroinnostusta.
– Jos tekee pelkästään yötyötä, jää herkästi vähän ulkopuolelle työyhteisön toiminnassa ja kehittämisessä, Lievonen miettii.
Työterveyslaitoksen mukaan työvuorojen kuormittavuuteen vaikuttavat palautumisen määrän ja vuorokaudenajan lisäksi työajan kesto, työntekijän mahdollisuus vaikuttaa vuoroihin itse, työvuorojen toistuvuus, työaikojen ennakoitavuus, palautumisajat sekä työhön sidonnaisuuden aiheuttama paine.