Kansalaisen täytyy voida luottaa viranomaisten tietoihin. Verohallinnon verovelkarekisterin loppuvuodesta antamiin tietoihin kannattaa kuitenkin suhtautua epäilyksellä. Osalla puhtaat paperit saaneista yrityksistä voi todellisuudessa olla merkittävästikin verovelkaa. Verohallinto ei ole aiemmin kertonut rekisterin puutteellisuudesta yleisölle.
Yle uutisoi lokakuussa, että verohallinto on pannut yritysten verovelkojen perinnän katkolle vuodenvaihteessa tapahtuvan tietojärjestelmämuutoksen vuoksi. Kaksi työntekijää kanteli työnantajastaan oikeuskanslerille, koska he katsoivat verohallinnon kohtelevan kansalaisia eriarvoisesti ja loukkaavan veronsaajien oikeuksia.
Normaalisti verottaja siirtää verotileille kertyvät maksamattomat suoritukset eli alijäämät kerran kuukaudessa perintään. Laiminlyödyt verot siirtyvät tätä kautta näkymään myös verovelkarekisterissä ja netin tilaajavastuupalvelussa. Siirtoja perintään ei kuitenkaan tehdä nyt marras-joulukuussa. Verohallinnon oikeuskanslerille toimittaman selvityksen mukaan viimeinen siirto on tehty lokakuun alkupuolella.
Verovelkarekisteri perustettiin entisen valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen (sd.) aikana. Valtion YTJ-yritystietopalvelussa voi tarkastaa, onko yritykselle kertynyt verovelkaa yli 10 000 euroa. Muun muassa yrittäjät käyttävät näitä tietoja arvioidessaan yhteistyökumppaninsa luotettavuutta.
Perintäkatkos koskee kokonaisuudessaan huomattavaa velkasummaa. Verohallinnon Ylelle antaman tiedon mukaan viime vuonna marras–joulukuussa perintään siirrettiin noin 150 miljoonaa euroa.
Tieto verkkosivuille vähän ennen jutun julkaisua
Yle pyysi jo nelisen viikkoa sitten verohallinnolta tietoa siitä, voiko verovelkarekisterin antamaan tietoon luottaa nyt, kun perintätoimet ovat katkolla.
Viestintäjohtaja Mikko Mattinen ilmoitti viime viikolla sähköpostitse Ylelle, että verohallinto kieltäytyy vastaamasta asiaa koskeviin kysymyksiin. Verohallinto vetosi valvonnan vaarantumiseen ja siihen, että perintäkatkoa koskevan kantelun käsittely on kesken oikeuskanslerinvirastossa.
Myöhemmin Mattinen väitti, että verovelkarekisterin tietoihin voi luottaa. Samalla hän kuitenkin kehotti yrittäjää hankkimaan verovelkatodistuksen, mikäli haluaa loppuvuonna varmuuden liikekumppaninsa taustoista. Todistuksessa näkyvät myös sellaiset velat, joita ei ole vielä siirretty perintään ja jotka eivät siten näy verovelkarekisterissä.
– Aina voi pyytää verovelkatodistuksen, mikäli hankintoja harkitseva yritys haluaa marras-joulukuussa varmistua potentiaalisen kumppanin velvoitteiden hoitamisesta, Mattinen kirjoittaa sähköpostissaan.
Verohallinnon nettisivuilla ohjeissa tosin todetaan, että erillisen verovelkatodistuksen hankkimiseen ei ole tarvetta, jos verovelkarekisterissä ei näy hoitamattomia velvoitteita.
Ylen kysymyksiin ei saatu selvyyttä pitkän sähköpostiviestittelyn aikana. Lopulta verohallinto lisäsi eilen omille nettisivuilleen tiedotteen, jossa se vahvisti, että verotilien alijäämiä ei siirretä marras-joulukuussa perintään eikä velkaa näin ollen merkitä verovelkarekisteriin. Tieto on lisätty myös sivulle, jossa neuvotaan, ettei verovelkatodistusta tarvitse hankkia, jos rekisterissä ei näy merkintöjä.
Kuukausittain verovelkarekisteriin tulee noin 2 000 uutta yritystä ja saman verran poistuu. Kaikkiaan merkintä rekisterissä on 27 000 yrityksellä. Verohallinnon mukaan noin puolet yrityksistä saa merkinnän maksamattoman velan ja puolet ilmoituspuutteiden takia.
Verohallinto on todennut, että velkojen perintätoimia jatketaan vuodenvaihteen jälkeen. Verohallinnon työntekijöiden keskuudessa on kuitenkin kannettu huolta siitä, että velkojen kasautuessa perintätoimet pitkittyvät ja vaikeutuvat.