Kielitoimiston sanakirjan mukaan lohturuoassa on kyse "ruoasta tai makeasta, jonka syömisen tuottavan mielihyvän kokee kohottavan mielialaa".
Yhdysvaltalainen arvostettu Merriam-Websterin sanakirja puolestaan määrittelee saman termin hiukan eri tavalla. Vapaa suomennos kuuluu: "ruoka, joka on valmistettu perinteiseen tapaan ja siihen on muodostunut nostalginen tai tunnepitoinen yhteys.".
Esimerkiksi puuroa voi hyvin kutsua suomalaiseksi lohturuoaksi. Kaikki ovat joskus syöneet puuroa ja se on pysynyt vuosisadasta toiseen olennaisena osana suomalaista ruokaperinnettä. Edes trendidietit, kuten karppaaminen, eivät ole pystyneet horjuttamaan puuron asemaa.
Ei mannapuuroa tarvitse vältellä. Marjukka Kolehmainen
Puurosta on paljon hyötyä ihmiskeholle, kunhan se on täysjyvää. Täysjyvän kuidut auttavat estämään matala-asteista tulehdusta eli tyypillisesti kroonisia sairauksia, kuten tyypin kaksi diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja.
– Viljoissa on paljon hyvää, ne ovat meidän tärkein energianlähteemme. Kuidun mukana kulkee paljon vitamiineja ja mineraaleja, kertoo Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen yksiköstä.
Kuitu matkustaa suolistossa pitkän matkan, koska ohutsuoli ei pysty sulattamaan kuituja. Kulkiessaan kuitu samalla ylläpitää suolistossa hyvää bakteeritasapainoa.
Puuro päivässä pitää lääkärin loitolla
Kolehmaisen mukaan ruispuuro on puurojen kuningas, sillä ruis voi estää muun muassa insuliiniresistenssin syntyä. Kaura on toinen hyvä puurovilja, sillä se edesauttaa rasva-aineenvaihduntaa.
Viljatutkija antaa siunauksensa kuitenkin myös vaalean mannapuuron syömiselle.
– Jos puuro tehdään vaikkapa täysjyvämannasta, se on tietysti parempi vaihtoehto. Ei mannapuuroa tarvitse vältellä, kunhan pääasiallisesti syödään täysjyvää, Kolehmainen kertoo.