Heräsitkö tänä aamuna väsyneenä? Et ole ainoa – peräti yli puolet Prisma Studion ja Helsingin yliopiston tutkijoiden yhteiseen kyselyyn vastanneista kokee itsensä aina, lähes aina tai usein väsyneeksi sen jälkeen kun on herännyt.
Vastanneista vain viisi prosenttia sanoo nousevansa ylös aina tai lähes aina virkeänä. Moni on väsynyt myös päivisin: joka neljäs vastaajista tuntee itsensä väsyneeksi päivittäin tai lähes päivittäin.
Tulokset huolettavat kyselyn teossa mukana ollutta Markku Partista – professoria, neurologian erikoislääkäriä ja unitutkijaa.
– Kyllä minä olen huolissani. Ajatellaan vaikka koko Suomen kannalta: pitäisi saada parempaa aikaan, pystyä nousemaan lamasta ja lisätä tuottavuutta. Se ei ole helppoa, jos ihminen on väsynyt.
Hän pitää kyselyn tuloksia uskottavina. Ne ovat linjassa aiempien vastaavien tutkimustulosten kanssa.
– Lähes poikkeuksetta on todettu, että päiväaikaisesta väsymyksestä kärsii neljäsosa tai kolmasosa väestöstä. Se osoittaa, että väsymys on tavattoman yleistä.
Kyselyyn vastanneet nukkuivat liian vähän
Väsymys huonontaa elämänlaatua, alentaa työkykyä, kasvattaa onnettomuusriskiä niin työtehtävissä kuin liikenteessä, Markku Partinen luettelee väsymyksen vaikutuksia.
– Väsymys jo sinällään tarkoittaa, että aivot eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Se heijastuu yhtä lailla työntekoon kuin sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Kyselyyn vastanneet nukkuvat keskimäärin kuusi ja puoli tuntia yössä. Se on liian vähän, aikuisen ihmisen tulisi nukkua keskimäärin seitsemästä kahdeksaan tuntia yössä, mieluummin lähemmäs kahdeksan, Partinen sanoo.
– Tulokset tarkoittavat, että merkittävä osa vastanneista nukkuu todennäköisesti vähemmän kuin heidän tulisi nukkua, jotta he olisivat virkeitä ja toimintakykyisiä. Tämä viittaa siihen, että merkittävällä osalla suomalaisista on pitkäaikaista univajetta.
Tutkija: Väsymysoireet ovat lisääntyneet
Prisma Studion ja Helsingin yliopiston tutkijoiden toteuttamaan kyselyyn voi vastata edelleen.
Ensimmäiset tulokset on kerätty nyt marraskuussa, ja niissä on huomioitu liki kymmenentuhannen suomalaisen vastaukset.
Partisen mukaan aiemmat tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että unettomuuden esiintyminen ja väsymysoireet ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Syitä pitää hakea yhteiskunnan muutoksista, hän toteaa.
– Veikkaan, että tilanne Suomessa on se että ne, jotka ovat töissä, joutuvat tekemään pitkää päivää. On valtava työpaine, työntekoa pyritään tehostamaan sillä tavalla, että työssä olevat joutuvat tekemään työtä enemmän ja enemmän. Nyt aletaan olla lähellä sitä rajaa, mihin ihminen kykenee ja jaksaa.
– Toisaalta: jos töitä ei ole eli ihminen on työttömänä, myös se voi heijastua päiväaikaisena väsymyksenä.
"Annetaan unelle se arvo, joka sille tulee antaa"
Mitä asialle voisi tehdä? Riittävä hyvälaatuinen uni on tärkeimpiä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, Partinen sanoo.
– Toivottavasti tämä herättää suomalaiset ajattelemaan, että uni on tärkeää, ja toisaalta ymmärtämään, että yleisin syy väsymykseen on se, että uni on liian vähäistä tai huonolaatuista.
Unesta ei saisi tinkiä liikaa, ei edes työn takia.
– Voisi ajatella, että annetaan unelle ja nukkumiselle se arvo, joka sille tulee antaa.
Markku Partinen kehottaa myös julkisuudessa paljon esillä olevia ihmisiä, etenkin poliitikkoja, näyttämään asiassa esimerkkiä.
– Aiemmin on kehuskeltu sillä, että nukutaan vähän. Se ei todellakaan ole mikään kehuskelun paikka.
– Julkisuudessa olevien tulisi näyttää hyvää esimerkkiä siitä, että nukutaan riittävästi eikä tehdä töitä pitkään aamuyöhön, hän sanoo.