Kärsämäen teollisuusalueella remontoidaan parhaillaan vanhaa varastorakennusta kemian tehtaaksi, jossa on tarkoitus jalostaa vanhat patterit viljelyn käyttöön. Käytettyjen pattereiden sisältämistä aineista saadaan kemiallisessa prosessissa viljelyssä tarvittavia hivenaineita, joiden avulla kasvua voidaan parantaa.
Nykyisin kaupoissa kerättävät patterit murskataan, ja murskasta erotetaan rauta magneettisesti. Loppuosa massasta on tähän saakka toimitettu sulattoihin, joissa patterien sisältämä sinkki on saatu uudelleenkäyttöön. Paristojen muut aineet, kuten mangaani ja kalium ovat kuitenkin päätyneet jätteeksi.
Hivenaineet kierrätykseen
Rec Alkaline on vuosia kehitellyt emoyhtiönsä, Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa uutta menetelmää, jossa alkalipattereissa olevia ainesosia voitaisiin saada hyötykäyttöön nykyistä selvästi paremmin. Tavoitteena on ollut saada sinkin lisäksi kierrätykseen myös mangaani ja kalium.
Patterit lajitellaan ja murskataan nykyisin AkkuSerin Nivalan tehtaalla.
– Pääpuhdistus on siinä lajittelussa ja siitä erotetaan magneettinen rauta erilleen. Loppuosassa oleva mangaani, sinkki, kalium ja muut osat ovat raaka-ainetta Kärsämäen laitokselle, kertoo Rec Alkalinen toimitusjohtaja Jarmo Pudas.
Uudella kemiallisella menetelmällä hivenaineet voidaan erottaa murskausmassasta huomattavasti pienemmillä energiakustannuksilla kuin nykyisin, sillä prosessi ei vaadi metallisulattojen korkeita lämpötiloja. Kemiallinen erottelu voidaan tehdä huoneen lämpötiloissa.
Ongelmapatterit viljelyn edistäjiksi
Hivenaineiden menekki maailmalla on kasvussa. Pelkän maan kasvukykyä lisäävän lannoitteen lisäksi kasvit kuluttavat myös hivenaineita. Niitä voidaan levittää esimerkiksi kasteluveden mukana.
Ongelmalliset alkalipatterit päätyvätkin lopulta edistämään ruoka- ja viherkasvien viljelyä.
– Kyllä se näin on, vaikka se hassulta kuulostaakin, mutta nimenomaan näistä sinkistä, mangaanista ja kaliumista ja vastaavista on kasveilla kova puute. Tavoitteena on lisätä viljelys- ja viherkasvien saantoa, kertoo Jarmo Pudas.
Yhtiö on kehitellyt uutta tekniikkaa jo vuosien ajan. Yhteistyössä ovat olleet mukana myös Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus ja Centria ammattikorkeakoulu.