3,4 miljoonalla veronmaksajalla on tänään tiistaina pieni tai suuri juhlapäivä, kun veronpalautukset tulevat pankkitileille.
Liikaa maksettuja veroja palautetaan yhteensä 2,3 miljardin euron verran. Keskimääräinen palautus on noin 660 euroa. Runsaalla miljoonalla henkilöasiakkaalla palautussumma jää alle sadan euron.
Toisaalta yli 50 000 euron palautuksen saa runsaat sata henkilöä. Kaikkein suurin palautettava summa on peräti lähes 2,5 miljoonaa euroa.
Jos tilinumero ei ole verottajan tiedossa, maksetaan palautus OP-ryhmän konttoreiden kautta maksuosoituksena. Maksuosoituksen saa lunastettua ottamalla mukaansa postitse saapuneen ilmoituskirjeen sekä virallisen henkilötodistuksen.
Valtio maksaa korkoja toistakymmentä miljoonaa
Lisäiloa veronpalautuksen saajalle tuo korko, jota valtion liikaa pidättämälle verolle maksetaan. Korko on tänä vuonna 0,5 prosenttia, joten esimerkiksi 50 000 euron palautuksen saajalle lankeaa vuotuista korkoa muutama satanen.
Koko 2,3 miljardista palautuseurosta puoli prosenttia on 11,5 miljoonaa. Summa on kuitenkin tätä pienempi, koska korkoa maksetaan vain yhdeksältä kuukaudelta. Käytännössä summa jää alle yhdeksän miljoonan.
Iloa vähentää myös se, että "laina-aika" on pisimmillään lähes kaksi vuotta, koska veroja on maksettu vuoden 2015 alusta alkaen.
Osa veronmaksajista onkin maksanut palkastaan tarkoituksella liikaa veroa, onhan puolen prosentin korko hyvin kilpailukykyinen pankkien maksamiin korkoihin verrattuna.
Koron taso on määritelty laissa
Ylitarkastaja Tarja Tapio Verohallinnosta kertoo, että koron maksaminen perustuu lakiin, ja sitä on maksettu vuosikausia. Koron taso määritetään veronkantolaissa, johon se on sisältynyt ainakin vuodesta 2005 lähtien.
– On jokaisen henkilökohtainen harkinta, pitääkö korkoa hyvänä, sanoo Tapio.
Palautuskorko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko, josta on vähennetty kaksi prosenttiyksikköä. Palautuskorko on kuitenkin aina vähintään 0,5 prosenttia.
Eikö valtio tässä tavallaan houkuttele sijoituksia, kun pankkien korot ovat kovin alhaisia?
– Kuten sanoin, se on jokaisen henkilökohtainen päätös, minkälaisena korkoa pitää. Tämä ei tosiaan ole meidän vuosittain päättämä taso, vaan se tulee suoraan laista.
Nykykorko tulee valtiolle varsin kalliiksi. Onkohan jossain pohdittu sen pienentämistä?
– En osaa ottaa kantaa siihen, Tapio naurahtaa.
Palautuksista saatavaa korkohyötyä koskevaa kohtaa tarkennettu 29.11. klo 13.35.