Armeijan suorittamisesta on kulunut nyt kahdeksan vuotta, mutta lahtelaiseen Lauriin, 28, se vaikuttaa yhä traumaattisena kokemuksena.
Laurille armeijasta raskaan teki sen kovat olot. Siellä oli hänen mukaansa kiristystä, uhkailua ja provosointia.
Lauri kertoo, että kouluttaja oli kerran sanonut, että ruokaa ei heru, koska kouluttaja ei ollut tyytyväinen. Lauri alkoi pelätä, ettei saa ruokaa ollenkaan.
– Söin niin paljon, että oksensin. Se johtui pelosta, etten saa ruokaa.
Lauri kuvailee, että hän joutui kestämään todella paljon vääryyttä armeijassa. Kun kysyttiin, onko kysyttävää, kukaan ei ikinä uskaltanut sanoa mitään.
– Se oli vain muodollisuus. Tämä oli tyypillistä ainakin omana aikanani.
Laurilla oli ollut erilainen käsitys armeijasta. Siksi hän oirehti hyvin nopeasti ja joutui ahdistuskohtauksen vuoksi sotilaspastorin puheille. Lauri vietiin toipumaan varuskuntasairaalaan.
Jostain syystä se, että jouduin miettimään lopettamista, oli järkyttävä shokki itselle
– Mietin, miten minulla voi mennä näin huonosti näin lyhyessä ajassa. Jostain syystä se, että jouduin miettimään lopettamista, oli järkyttävä shokki itselle.
Jatkoi loppuun asti
Lauri päätti suorittaa armeijan loppuun asti, koska hän ajatteli olevansa velkaa omaa sodassa ollutta isoisäänsä kohtaan.
– Koin, että minun pitää tehdä jollain tavalla oma osuuteni. Hän oli selviytynyt sodasta, mutta oli ehtinyt kuolla ennen syntymääni.
Laurille lopettaminen ei ollut vaihtoehto, vaikka henkinen kunto olisi voinut hyvin olla este jatkamiselle. Siksi hän päätti teeskennellä sotilaspastorille, että kaikki oli hyvin.
– Tiesin, että jos en saa häntä vakuutettua, minut voidaan laittaa e-mieheksi eli muutaman vuoden päästä joutuisin tulemaan armeijaan uudestaan. Kukaan ei halunnut sitä.
Tarkkailin, mitä muut tekivät ja hyödynsin heidän toimintaansa. Opin lisää joka tilanteessa
Lauri kertoi kuntonsa paremmaksi kuin se oli ja se uskottiin. Hän alkoi kasaamaan luonnettaan ja persoonaansa uusiksi. Laurista tuntui, että hän oli henkisesti kilon paloina, mutta halusi selviytyä.
– Tarkkailin, mitä muut tekivät ja hyödynsin heidän toimintaansa. Opin lisää joka tilanteessa.
Kun Lauri viimein suoritti armeijan, hän toivoi, että joku olisi sanonut, että hän voisi olla ylpeä itsestään. Lauri halusi palkita itsensä armeijan suorittamisen jälkeen.
– Tein itselleni kunniataulun, jonka laitoin seinälle. Katson taulua ylpeänä. Kesti kauan, ennen kuin pääsin siihen pisteeseen.
Iso elämänmuutos voi laukaista ongelmat
Puolustusvoimien psykiatrian vastaavan ylilääkärin Pekka Räisäsen mukaan toiset ihmiset ovat herkempiä erilaisille elämänmuutoksille.
– Esimerkiksi varusmiespalvelus on iso elämänmuutos.
Ennakkoterveystarkastuksissa ja kutsunnoissa pyritään karsimaan mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset. Räisäsen mukaan tarkastusten laatu on parantunut viime vuosina.
– Entistä vähemmän tulee mielenterveysongelmaisia seulan läpi varusmiespalvelukseen alokkaiksi.
Mielenterveysongelmista kärsivä voi mennä keskustelemaan sairaanhoitajan, lääkärin, sosiaalikuraattorin tai papin kanssa
Ensimmäisten kahden viikon aikana kaikille alokkaille uusi arvio terveydentilasta. Jos varusmiehellä todetaan mielenterveysongelmia armeijan aikana, voidaan niihin puuttua vielä myöhemmin palveluksen aikana.
– Varusmiespalveluksen aikana mielenterveysongelmista kärsivä voi mennä keskustelemaan sairaanhoitajan, lääkärin, sosiaalikuraattorin tai papin kanssa.
Lisäksi varuskuntien terveysasemat voivat konsultoida Räisästä puhelimitse tai vaikeammissa tapauksissa lähettää varusmiehen Helsinkiin HYKSIN erityistutkimus- ja konsultaatioklinikalle psykiatriseen arvioon.
Jos varusmiespalveluksen joutuu keskeyttämään, varuskunnan sosiaalikuraattori tekee lähetteen varusmiehen kotikuntaan. Tieto keskeyttämisestä menee myös etsivään nuorisotyöhön.
Painajaisia armeijan jälkeen
Lauri suoritti armeijan loppuun asti. Pian armeijan jälkeen hän alkoi nähdä painajaisia. Myös moni ihminen muistutti häntä armeijasta.
– Jos he muistuttivat jollakin tavalla kouluttajien tekemistä tai heillä oli samanlaiset silmät tai kasvot, se oli itselle todella ahdistavaa.
Pysäyttävä hetki Laurille oli bussimatka vuonna 2011. Lauri muistaa luhistuneensa bussin lattialle ahdistuskohtauksen takia. Hänet vietiin keskustelemaan sairaalaan psykiatriselle sairaanhoitajalle.
Postraumaattinen stressireaktio oli noussut pintaan armeijan kokemusten jälkeen.
Noin 45 prosentilla mielenterveysongelmia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Yksi osa-alue on nuorille miehille tarjottava tuki varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä.
– Itsemurhaprojektissa vuonna 2004 havaittiin yllättävä juttu. Kavereilla, jotka keskeyttävät armeijan, oli kohonnut itsemurhariski. Siitä löytyi ajatus, että jotain tarvitsisi tehdä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Esa Nordling.
Nordlingin mukaan noin 45 prosentilla armeijan keskeyttävistä on mielenterveysongelmia.
THL kouluttaa kuntien etsivään nuorisotyöhön aikalisäohjaajia, jotka tukevat mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria miehiä. Ongelmat ovat usein hyvin arkisia, jotka selviävät muutamalla tapaamisella ja keskustelulla.
– Jos on kyse vakavasta mielenterveysongelmasta, ohjaaja ei ole terapeutti, mutta hän saattaa nuoren palveluiden piiriin, mistä nuori saa avun. Ohjaajalla on isä- tai äitihahmon rooli.
Tietyllä tavalla nuoren miehen asema palveluksen jälkeenkään ei ole aina selkeä. On monia kysymyksiä, joihin tarvitsisi vastauksia
Nordlingin mukaan tulevaisuuden suunnitelmat voivat olla armeijan jälkeen auki.
– Tietyllä tavalla nuoren miehen asema palveluksen jälkeenkään ei ole aina selkeä. On monia kysymyksiä, joihin tarvitsisi vastauksia, Nordling sanoo.
Miten Laurilla menee nyt?
Laurilla oli elämässään myös muita muutoksia armeijan jälkeen. Kun hän muutti Lahteen opiskelemaan, tunsi hän olonsa yksinäiseksi.
– Se oli tosi raskasta. Muistan, että ihan yksin kotona murruin monta kertaa. Ihan ääneen mietin, mitä olen tehnyt, kun tulin tänne.
Armeijan jälkeen Lauri on ollut työttömänä ja kuntoutuksessa. Yhden tutkinnon hän on jo suorittanut, mutta haluaa mennä eteenpäin päivä kerrallaan. Nyt Lauri haluaisi löytää hyvän kaverin. Mieluisan harrastuksen löytäminen on auttanut häntä.
– Jos ihmiset tietäisivät, minkä työn olen nähnyt siihenkin, että olen päässyt osallistumaan tähän. Normaali ihminen voi noin vain kokeilla asioita. Mutta sitten kun on taistellut, että pääsee osallistumaan, ovat mittasuhteet mielettömät.
Etsivä nuorisotyö Vamos löysi Laurin pari kuukautta sitten ja se oli Laurille pelastus. Hän on päässyt tapaamaan ihmisiä, jotka ovat pystyneet ymmärtämään hänen tilannettaan.
– Olen sanonut henkilökunnalle, että tunnen itseni onnekkaaksi. On tärkeää löytää ihmisiä ympärilleen. Yritän nauttia tästä tilanteesta nyt niin paljon kuin mahdollista.
Lopulta en jaksanut pitää itseäni enää kontrollissa ja huusin kovaa. Se tuntui itselleni siltä kuin olisin huutanut taakkaa
Lauri alkoi myös itse kokeilla erilaisia keinoja purkaa traumaa. Hän osallistui kurssille, missä tehtiin David Bercelin kehittämää Tension, stress and trauma release -harjoitusta.
– Minulle tuli kova reaktio, että tärisin aluksi. Lopulta en jaksanut pitää itseäni enää kontrollissa ja huusin kovaa. Se tuntui itselleni siltä kuin olisin huutanut taakkaa.
Haastateltava Laurin nimi on muutettu