Lappeenrantalainen Petri Pesonen on kokenut susikeskustelun monet puolet. Välillä tuntuu, että mikään ei osu kohdalleen.
– Minäkin olen saanut turpiinvetouhkauksia, kun olen kuulemma liian susimyönteinen.
Petri Pesonen on metsästäjä ja Lappeenrannan susireviiriyhteistyöryhmän jäsen.
– Välillä emme anoneet sudenkaatolupia, kun ei ollut tarvetta. Ei ollut kotieläinvahinkoja, eikä muutakaan. Sitten uhattiin vetää turpaan.
Luvan saaminen edellyttää tietyn määrän kotieläinvahinkoja tai suden esiintymisiä esimerkiksi pihapiirissä.
– Laumat pitää olla isoja, jotta kaatoluvan saa, kertoo Pesonen.
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin petovastaava Pirjo Iivanainen on ollut pitkään susien puolestapuhujana. Hän aikoo väistyä tehtävästä, koska se on ollut hyvin raskas.
– Tämä on ollut väsyttävää, koska asiallinen ja tietoon perustuva puhe ei ole tehonnut kovin hyvin susikeskusteluissa.
Iivanaisen mukaan suomalaisten susipelko on hyvin syvällä ja pelkoa myös lietsotaan hyvin tarkoituksellisesti.
– On kova tehtävä päästä puhumaan rehellisesti, vilpittömästi, aidosti, oikeasti ja tosiasioihin perustuvasti, huokaisee Iivanainen.
Petri Pesonen kertoo, että susireviirityöryhmässä, jossa luonnonsuojeluliittokin on mukana, keskustelu on hyvää ja tosiasioihin perustuvaa.
– Mutta erilaisissa yleisötilaisuuksissa on aina muutama, jotka esittävät jyrkkiä ja koviakin kantoja.
Susikannasta erilainen näkemys
Suomen luonnonvarainkeskus arvioi Etelä-Karjalassa olevan 5–7 sutta. Metsästäjä Petri Pesonen pitää arvioita liian pienenä.
– Varmoja havaintoja on ainakin yhdeksän.
Etelä-Karjalan sudet ovat varsin pienellä alueella Lappeenrannassa. Susia on havaittu Lappeenrannan keskustan vieressä kulkevan Kuutostien varrella ja siitä Venäjän rajalle välisellä alueella. Rajalle on linnuntietä kaupungista matkaa noin 20 kilometriä.
– Yhdeksän on kova lukema. Jos sudet olisivat isommalla alueella, niin se vielä menettelisi. Nyt sudet ovat Joutsenon ja Nuijamaan alueella, ja siitä tulee aika kova paine paikallisille asukkaille.
Susia pitää saada talojen pihoilta ja nurkista pois. Metsästäjä Petri Pesonen
Pesosen mielestä kannan kasvua pitää hillitä. Seuraavaksi hänen mukaansa yritetään saada kaksi kaatolupaa.
– Susia pitää saada talojen pihoilta ja nurkista pois, toteaa Pesonen.
Osa susista liikkuu valtakunnan rajan yli. Rajalla kun ei ole mitään aitaan, joka eläimiä pidättelisi.
Sudet ovat Etelä-Karjalassakin tehneet tuhoja. Ne ovat muun muassa tappaneet lampaita ja metsästyskoiran.
Koirat ja kotieläimet suojattava
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin petovastaava Pirjo Iivanainen ihmettelee, miksi koiria ja lampaita pidetään suojaamatta alueilla, joilla tiedetään olevan susia.
– Metsästyskoiria ei pidä päästää irti sellaisille alueille, joilla on susia. Meillä on Suomessa hyvin erikoinen metsästystapa, jossa koira on kaukana metsästäjästä ja toimii yksin.
Iivanaisen mukaan susia tulisi pelotella ja yrittää karkottaa pois asutuksen lähistöltä.
– Erilaisilla paukkupanoksilla tai ilmaan ampumalla. Puolessa tapauksista karkottaminen toimii.
Iivanainen suosittelee myös rakentamaan susiaitauksia suojelemaan lampaita.
– Lammasaitoja ja laumanvartijakoiria pitäisi käyttää, kehottaa Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin petovastaava Pirjo Iivanainen.
Metsästyskoiria ei pidä päästää irti sellaisille alueille, joilla on susia. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin petovastaava Pirjo Iivanainen
Lappeenrantalainen Petri Pesonen kertoo lisäksi, että joillakin lammastilallisilla on kovaääninen radio soimassa yön ajan lammasaitauksessa.
– Itse olen pitänyt yhden kerran koiraa vapaana sen jälkeen, kun syksyllä susi tappoi ajokoiran.
Viime syksynä Nuijamaalla tapettiin poikkeusluvalla susi.
– Se juoksenteli rajavartioasemalla autojen välissä, eikä välittänyt ihmisäänistä yhtään mitään.
Rajan takaa ei paljon susia tule
Marraskuun lopulla Yle Uutiset kertoi, miten suomalaiset maksavat rahaa venäläisille, jotta he ampuisivat Venäjällä olevia susia.
– Tähän tilanteeseen on jouduttu pakon sanelemana, että me hankimme tappajat näille susille täältä Venäjän puolelta, kertoo tuupovaaralainen Sulo Suhosen.
Suhosen mukaan tarkoituksena olisi harventaa Pohjois-Karjalassa Tuupovaara–Ilomantsi-välillä olevaa susikantaa venäläisten palkkionmetsästäjien kanssa.
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin petovastaava Pirjo Iivanaisen mukaan susipolitiikka on Venäjällä villiä. Kahden suden tappamisesta voi saada yhden hirvenkaatoluvan.
– Hirvenkaatolupa on arvokas ja tavoiteltava Venäjällä. Hirvet on siellä melkein tapettu, kertoo Iivanainen.
Metsästäjä Petri Pesosen mielestä Venäjällä susia riittää.
– Se lauma, joka meillä pyörii, käy välillä Venäjällä. Vaikka siellä susia ammutaan, niin kanta on siellä pysynyt.
Kun Petri Pesoselta kysytään, miten monta sutta olisi sopiva määrä, on vastaus monipolvinen.
– Susi kuuluu Suomen luontoon. Kuitenkin sudet ovat nyt alkaneet syödä Lappeenrannan Nuijamaalla ja Haapajärvellä valkohäntäpeuroja. Metsästäjät kantavat omalla rahallaan rehua peuroille talven aikana, mutta sudet tulevat ja syövät peurat. Kun peuroja ja hirviä ei enää ole, niin sitten ne tulevat pihoille ja lammasaitauksiin. Kun me valtiolta tai luonnonsuojelujärjestöiltä kysytään, että montako sutta pitäisi olla, niin vastausta ei tule, tuskaillee Pesonen.