Valtion omistusohjauksesta vastaavalla virkamiehellä Eero Heliövaaralla on vähintään useiden satojen tuhansien eurojen arvosta sijoituksia suomalaisissa rahastoissa sekä koti- ja ulkomaisissa yhtiöissä.
Heliövaaralla on keskeinen rooli valtion omistajapolitiikan valmistelussa, eli käytännössä hän käyttää sitä valtaa, joka valtiolla on omistamissaan yhtiöissä.
Sijoitukset on tehty Heliövaaran sekä hänen perheenjäseniensä omistaman omaisuudenhoitoyhtiö Heliocabalan kautta.
Heliövaara kertoo valtioneuvoston kanslialle jättämässään sidonnaisuusilmoituksessaan olevansa Heliocabalan hallituksen puheenjohtaja.
Sijoituksista tai hänen omistuksistaan sijoitusyhtiössä sen sijaan ei ole mainintaa valtioneuvoston kanslian julkistamassa sidonnaisuusilmoituksessa.
– Kun otin tämän viran vastaan 2013, olin ennen sitä myynyt kaikki omistamani kotimaiset pörssiosakkeet ja päätin, että virka-aikanani osakesijoitukseni voivat olla vain ulkomaisia osakkeita tai rahastoja.
– Sen lisäksi olen mukana joissakin startup-yrityksissä, mikä ei ole ristiriidassa virkani toimituksen kanssa, Heliövaara kirjoitti Ylelle lähettämässään sähköpostissa.
Haastattelua Heliövaara ei antanut, koska hän katsoi sijoitustoiminnan olevan ”yksityisluontoinen asia”.
Heliövaara vastasi kuitenkin Ylen kysymyksiin sähköpostilla.
”Laajoista omistuksista olisi hyvä tietää”
Virkamiesten sidonnaisuuksista sekä esteellisyydestä säädetään hallinto- ja virkamieslaeissa. Laki ei velvoita tekemään yksityiskohtaista selkoa omistuksista.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan tilannetta pitää arvioida aina tapauskohtaisesti.
– Se riippuu virkamiehen tehtävistä, mutta kyllä laajat omistukset ja laajat sidonnaisuudet taloudellisessa mielessä ovat tärkeitä tietoja arvioitaessa virkamiehen toimintaa ja erityisesti sen riippumattomuutta, Mäenpää sanoo.
Mäenpää kommentoi esteellisyyttä yleisellä tasolla. Heliövaaran omistuksiin hän ei ota kantaa, koska ei tunne niitä riittävän hyvin.
Valtion ylempien virkamiesten kohdalla taloudellisten sidonnaisuuksien kertomisessa noudatetaan tiukempaa linjaa.
Heliövaara toimii valtioneuvoston kanslian osastopäällikkönä, minkä vuoksi hänen on lain mukaan kerrottava omistuksistaan yrityksissä ja “muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen edellytyksiään”.
Sijoituskumppanina työeläkeyhtiöitä ja valtio
Heliövaaran perheen omaisuudenhoitoyhtiö Heliocabala on äänettömänä yhtiömiehenä neljässä pääomasijoitusrahastossa.
Suomessa nämä riskirahastot toimivat usein kommandiittiyhtiöinä, joissa on vastuunalainen yhtiömies sekä äänettömiä yhtiömiehiä. Äänettömät yhtiömiehet ovat sijoittajia, eli ne tuovat yhtiöön pääoman.
Heliocabala on tehnyt näihin yhtiöihin yli miljoonan euron sijoitussitoumukset. Heliövaaran mukaan perheyhtiön sijoitusten arvo kotimaisissa rahastoissa on kuitenkin alle 600 000 euroa.
Sijoitussitoumuksessa määritellään enimmäissumma, jonka sijoittaja on valmis laittamaan yhtiöön. Summa voi jäädä käytännössä kuitenkin pienemmäksi tai se voidaan maksaa pidemmän ajan kuluessa.
Tämä selittää eron sijoitussitoumuksen sekä Heliövaaran ilmoittamien sijoitusten arvon välillä.
Muina sijoittajina yhtiöissä on muun muassa eläkesäätiöitä- ja yhtiöitä, vauraita suomalaisia sukuja ja esimerkiksi valtion omistama innovaatiotoimintaa rahoittava Tekes.
Omistuksistaan yhdessätoista ulkomaisessa yhtiöissä Heliövaara ei kerro yksityiskohtaisesti, koska kyse on sijoituksia hallinnoivan yhtiön liikesalaisuuksista.
Heliövaaran mukaan Heliocabala on ulkoistanut sijoitustoiminnan hoitamisen suomalaiselle varainhoitoyhtiölle Aval Asset Managementille.
– Heliocabala on ostanut Avalin täysin itsenäisesti hallinnoiman täyden valtakirjan pelkästään ulkomaisiin sijoituksiin perustuvan salkunhoitopalvelun.
– Sijoitukset ovat Avalin liikesalaisuuksia eikä niitä voida paljastaa. Sijoitukset ovat siis ulkopuolisen tekemiä ja pelkästään ulkomaisia, eivätkä ne muodosta sidonnaisuusnäkökulmasta esteellisyyttä, Heliövaara kirjoittaa vastauksessaan.
Heliövaara: Ei aiheuta esteellisyyttä
Eero Heliövaara kertoo Ylelle, ettei hän ole joutunut jääväämään itseään virkatyössään omistustensa takia.
– En ole joutunut jääväämään itseäni missään vaiheessa virkaurallani.
Vastaatte ylimpänä viranhaltijana Suomen valtion omistaja-asioista. Ovatko sijoituksenne asia, joka olisi mielestänne hyvä olla julkisesti tiedossa, jotta teidän toimintaanne voidaan arvioida?
– Kysymys on ymmärrettävä ja siksi valtion virkamieslaissa on määritelty korkeimmille virkamiehille sidonnaisuusilmoituksen periaatteet. Nykykäytännössä lähdetään siitä, että henkilö itse voi arvioida, onko jokin omistus ongelmallinen esteellisyysnäkökulmasta.
– Kannatan sitä, että avoimuutta pikemmin lisätään kuin vähennetään. Yksi mahdollisuus olisi, että jokin muu viranomaistaho määrittelisi, miltä osin omistukset voisivat aiheuttaa esteellisyyden, Heliövaara kirjoitti vastauksessaan.
Professori: Esteellisyysarviointi hyvällä tasolla
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan virkamiehen esteellisyydellä tarkoitetaan käytännössä sitä, että ”virkamiehen pitää toimia sekä puolueettomasti että riippumattomasti”.
– Jos jompikumpi näistä vaatimuksista näyttää olevan vaarassa, niin silloin virkamies on esteellinen, Mäenpää sanoo.
Esteellisyyden arviointi päätöksiä tehtäessä jää virkamiehelle itselleen, mutta virkamiesten on kerrottava sidonnaisuusilmoituksessa kytkennöistään.
Arvioivatko virkamiehet riittävällä vakavuudella ja harkinnalla sitä, ovatko he esteellisiä?
– Yleensä kyllä, mutta sitten on valitettavia poikkeustapauksia. Virkamies voi esimerkiksi katsoa, ettei sidonnaisuus vaikuta, koska hän on mielestään niin ‘objektiivinen’, että hän pystyy nousemaan kaiken yläpuolelle. Tämä on aika lailla väärä ajattelu, sillä on olennaista, miltä tilanne näyttää, Mäenpää sanoo.
Miksi virkamiesten sidonnaisuuksien tietäminen on tärkeää?
– Se on virkatoiminnan luotettavuuden edellytys. On suomalaisen yhteiskunnan perinteinen vahvuus, että voidaan luottaa julkisen vallan käyttöön. Jos sitä horjutetaan erilaisilla sidonnaisuuksilla ja esteellisyyksillä, niin silloin mennään huonoon suuntaan, professori Mäenpää sanoo.