Marraskuussa 2008 Pyry Survo istui omassa huoneessaan pianon ääressä improvisoimassa. Yhtäkkiä melodia, jota hän soitti, alkoi kuulostaa joululaululta. Mieleen tulivat sanat: Joulu tulee, hiipii hiljaa arkeen.
Kappale Joulu tulee syntyi siltä istumalta. Se oli ensimmäinen joululaulu, jonka Survo oli koskaan säveltänyt. 16-vuotias ei arvannut, että oli tullut luoneeksi potentiaalisen hitin.
Keväällä 2014 Survo sai puhelinsoiton, että Joulu tulee on valittu Suomen Lähetysseuran julkaisemaan Kauneimmat Joululaulut -vihkoon. Se tuntui uskomattomalta. Vihkoa painetaan joka vuosi 700 000 – 800 000 kappaletta ja arviolta miljoona ihmistä osallistuu Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksiin ympäri Suomea.
– On tosi iso juttu, että oma joululaulu on siellä kaikkien perinteisten joululaulujen joukossa, Survo sanoo.
Vihkossa ovat vuodesta toiseen muun muassa suomalaisten ikisuosikit Sylvian joululaulu, Arkihuolesi kaikki heitä, On hanget korkeat nietokset sekä Survon oma suosikki, Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa.
Joulu tulee on vihkossa jo toista vuotta putkeen, mikä on Survon mielestä melkein hienompaa kuin kappaleen valikoituminen vihkoon alun perin. Se kertoo siitä, että sitä on oikeasti laulettu ja siitä on pidetty. Moni uusi joululaulu katoaa vihkosta yhden joulukauden jälkeen.
Pelimusiikkia ja äänisuunnittelua Antti Tuiskulle
Joululaulujen lisäksi Pyry Survo on säveltänyt ja äänisuunnitellut paljon muutakin: elokuvia, pelejä, mainoksia ja musiikkivideoita. Hän toimi äänisuunnittelijana muun muassa Antti Tuiskun Blaablaa (En kuule sanaakaan) -kappaleen musiikkivideolla.
Survo kertoo säveltäneensä 10-vuotiaasta saakka pianolla improvisoiden. Hän kiinnostui varhain myös tietokoneen musiikinteko-ohjelmista, joiden avulla pystyi tekemään elektronista musiikkia ja kokeilemaan eri tyylejä. Elokuvallista instrumentaalimusiikkia hän alkoi säveltää 17-vuotiaana ja ensimmäisen hengellisen laulun hän kirjoitti 16-vuotiaana.
Tällä hetkellä Survo viimeistelee äänisuunnittelun opintojaan Tampereen ammattikorkeakoulussa. Jatkossa kaikki säveltämiseen liittyvä kiinnostaa.
– Otan kaikenlaisia töitä vastaan. Skaalani on laaja ja haluan käyttää taitojani monipuolisesti.
Joululaulujakin on syntynyt Joulu tulee -kappaleen jälkeen useita. Niiden säveltäminen ei Survon mielestä juuri eroa muun musiikin säveltämisestä.
– Paitsi että yleensä mulla ei ole kynttilöitä, teetä ja suklaata kun sävellän. Mutta silloin kun teen joululauluja, pitää päästä tunnelmaan vuodenajasta riippumatta. Silloin laitan kynttilät palamaan.
Uuden joululauluklassikon luoja?
Suomalaiset ovat lempijoululaulujensa suhteen konservatiivisia eikä vanhojen suosikkijoululaulujen joukkoon ole helppo päästä. Siinä on onnistunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana vain kourallinen kappaleita, ilmeisimpinä esimerkkeinä Kassu Halosen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen sekä Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama Tulkoon joulu.
Pyry Survon Joulu tulee -kappaleella saattaa olla mahdollisuuksia klassikoksi. Ainakin Survon saama palaute on ollut hyvää. Kuoronjohtajat ja musiikinopettajat ympäri Suomea ovat soitelleet Survolle, kertoneet valinneensa kappaleen joulukonserttiohjelmistoonsa ja pyytäneet häneltä siihen nuotteja tai stemmoja. Netissäkin on tullut kehuja.
Palautetta on ollut ajoittain jopa vaikea uskoa.
– Mutta pakko se vain on uskoa, että tästä laulusta oikeasti tykätään.