Ylen selvitys sähkön siirtohintojen nousun syistä sai Kuluttajaliiton jo vaatimaan maksujen palautuksia.
– Ilman muuta. Kaikki kohtuuton voitto pitää palauttaa kuluttajille, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.
Lue tästä tarkemmin Ylen selvityksestä:
Palautukset voisivat ehkä olla myös mahdollisia.
– Täytyy selvittää onko se mahdollista jo nykyisen lain puitteissa eli alkavalla valvontajaksolla vai pitäisikö lakia muuttaa, että pystytään jatkossa näin toimimaan, Beurling-Pomoell sanoo.
Mutta helppoa se ei tule olemaan, sillä vastaavia toiveita on esitetty paljon vuosien mittaan.
Sähkönsiirtohinnat ja niiden kohtuuttomuus ovat olleet nimittäin myös Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tulleiden valitusten kestoaihe. Ylen selvityskin sai jo tuoreeltaan pari kuluttajaa soittamaan siirtomaksujensa perään.
– Siirtohinnoittelu on potuttanut kuluttajia jo vuosikaudet. Vaikka yrittäisi sähkön kulutustaan kuinka pienentää, niin perusmaksuissa se ei näy ja se on monilla valituksen aihe, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Jukka Kaakkola.
Valitustulva alkoi juuri Energiaviraston valvontamallin muutoksesta, joka näkyi kuluttajien kukkarossa heti vuoden 2016 alussa.
Tammikuun aikana kymmenkunta verkkoyhtiötä eri puolilta maata ilmoitti siirtohintojen nostamisesta.
Kovin kohu nousi Caruna-konsernin korotuksista. Yhtiö julkaisi tammikuun 18. päivä tiedotteen(siirryt toiseen palveluun), jossa se kertoi aikeistaan nostaa siirtohintoja Caruna Oy:n alueella keskimäärin 27 prosenttia.
Caruna joutui myöhemmin pienentämään kertakorotusta kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta.
"Kyllä se hankalaa on"
Voisiko perityistä siirtomaksuista saada myös tässä tapauksessa palautusta tai alennusta seuraaviin maksuihin. Ylen selvitys kattoi 13 yhtiöitä, mutta kaikkiaan niitä on Suomessa liki 80.
Energiateollisuuden sivuston mukaan Suomen suurimmat jakeluverkkoyhtiöt ovat Caruna, Elenia ja Helen Sähköverkot. Yhteensä Suomen viisitoista suurinta sähköverkkoyhtiötä kattavat yli 70 prosenttia jakeluverkoista, sähkön käyttäjistä ja yhtiöiden liikevaihdosta.
– Kyllä se aika hankalaa on. Tämä valvonta perustuu Energiaviraston valvontamalliin ja siinä on neljän vuoden jakso, jonka hinnoittelun Energiavirasto määrittelee yhtiöille ja jos sitä on noudatettu, niinkuin varmaan yhtiöiden osalta on, niin ei siinä nähdäkseni ole sähkökäyttäjillä mahdollisuutta saada takautuvasti näitä rahoja takaisin, sanoo Kaakkola.
Verkkoyhtiö Carunan tapauksessa oli kyse suuresta kertakorotuksesta, jonka valvontamallin muutos mahdollisti.
– Kuluttaja-asiamies pystyi puuttumaan siihen, koska kuuttajasuojalain mukaan pitkäkestoisessa sopimusuhteessa ei saa tehdä olennaisia muutoksia sopimuksen sisältöön. Tällä pykälällä pystyttiin puuttumaan Carunan menettelyyn, Kaakkola sanoo.
Nyt ei ole kyse samasta asiasta.
– Ei käytännössä, koska ei ole kysymys yksittäisestä kertakorotuksesta vaan yleisestä siirtohintojen kohtuuttomuudesta, jotka ovat tämän valvontamallin myötä nousseet, Kaakkola sanoo.
Edes ryhmäkanteella ei olisi Kaakkolan mukaan mahdollisuuksia, vaikka Ylen selvityksen mukaan pelkästään selvityksessä olleet 13 yhtiötä keräsivät asiakkailta uutta liikevaihtoa yhteensä 850 miljoonan euron edestä vuosina 2015–2018.
– Ryhmäkanne soveltuu tilanteeseen, jossa elinkeinoharjoittaja on rikkonut lainsäädäntöä ja monilla kuluttajilla on saatavia tältä elinkeinoharjoittaalta. Aika vaikea nähdä, että tämä soveltuisi tähän jos elinkeinoharjoittajat ovat noudattaneet viranomaisohjetta, Kaakkola tyrmää.
Valtio tai suuryhtiö olisivat kovia vastuksia
Voisiko kohtuuttomaksi koettuja siirtomaksuja periä sitten takaisin valtiolta? Valvontamalli on Energiaviraston laatima.
Oikeustaistelu valtion tai suuryhtiön kanssa voi osoittautua kovaksi palaksi. Yksi harvoista menestyjistä on oikeustieteen kandidaatti ja lakimies Petteri Snell.
Hän on onnistunut selättämään valtion autoverotukseen liittyvissä sitkeissä kiistoissa.
Snell on seurannut sivusta, kuinka verkkoyhtiöt ovat keränneet kovia maksuja asiakkailtaan. Korvauksien saaminen voi kuitenkin hänen mukaansa olla kiven takana.
Snell muistuttaa heti aluksi, että ryhmäkanteen voi laittaa liikkeelle vain kuluttaja-asiamies.
Hän ei pidä mahdottomana, että kanne menestyisi kovassa julkisessa paineessa, mutta se olisi epätodennäköistä.
– Tietysti jos sitä kuluttaja-asiamies ajaa ja julkisuudessa asiasta paljon veivataan, niin voisin kuvitella että voisi hyvin menestyäkin. Itse suhtaudun siihen varsin skeptisesti johtuen siitä, että näillä yrityksillä on varsin luja asema.
Yhtiöiltä löytyisi myös helposti perusteet korotuksilleen.
– Sähköyhtiöille on asetettu toimimisvelvoite, jos tulee myrskyjä. Aina ne voivat väittää, että sillä perusteella hinnat nousevat, vaikka tiedämme ettei se aina näin ole.
Snellin mukaan korvausta voisi ehkä saada, jos virkamies tekisi tahallaan tai huolimattomuuttaan virheen.
– Hölmöjä päätöksiä voi tehdä. Jos sen tekee tahallaan ja tietää mitä seuraa, silloin voisi olla mahdollista saada korvausta.
Sähkön käyttäjä voi vaihtaa sulakkeet
Elinkeinoministeri Mika Lintilä lupasi jo maanantaina, että ylihinnoitteluun tullaan puuttumaan. Sähkömarkkinalakia ollaan uudistamassa ja muutosesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lähiviikkoina. Muutokset eivät välttämättä ole kuitenkaan kovin nopeita.
Onko siis mitään tehtävissä, jos sähkölaskun siirtohinta hirvittää?
– Kyllä sähkön käyttäjä on aika voimaton siirtomaksujen kanssa. Tietysti omalta sähköyhtiöltä voisi kysyä olisiko mahdollista pienentää sulakkeita, koska maksu perustuu yleensä sulakekokoon. Siinä saattaisi sulakkeet vaihtamalla päästä alempaan maksuun, Kaakkola vinkkaa.
Lue lisää:
Analyysi: Sähköverkkoyhtiöiden valvonnasta paljastui sokea piste