Kuusamolainen 29-vuotias Marjo Kämäräinen metsästää ja poimii itse ison osan ruoastaan ja opettaa näitä samoja luontoarvoja esikouluikäiselle lapselleen Pinjalle. Tämä on heille täysin arkista, mutta ihan aina niin ei ole ollut.
Kämäräinen ja hänen tyttärensä ovat tuttuja Ylen Eränkävijät-ohjelman viidenneltä tuotantokaudelta. Ohjelmassa seurataan erilaisten eränkävijöiden elämää.
– Kaverit yllyttivät lähtemään mukaan. Olihan se toki pitkän pohdinnan tulos, erityisesti kun otin mukaan tyttöni Pinjan.
Äidin mukaan tytär lähti ohjelmaan mukaan innolla.
– Mietin, ymmärtääkö lapsi, mitä vaikutuksia sillä voi olla. Palaute on toistaiseksi ollut pääosin myönteistä, ja sitä on tullut paljon.
Kasvisruokavalio vaihtui riistaan
Vielä kuusi vuotta sitten Marjo Kämäräinen eli hieman erilaista arkea. Hän oli esimerkiksi kasvissyöjä, laiska sellainen, kuten hän itse ruokailutottumuksiaan kuvaa. Kämäräinen alkoi kaivata ryhtiä ruokavalioonsa.
– Aloin miettiä, mikä olisi minulle paras lihaperäinen proteiinin lähde, joka sopisi luontoarvoihini, Kämäräinen kertoo.
Ruokavalio vaihtui kasvispohjaisesta riistaan, sillä riista on vapaana kasvanutta ja hiilineutraalia lihaa.
– Lisäksi riistaeläimiä ei ole jalostettu eikä valjastettu ihmiskäyttöön, kuten tuotantoeläimille on käynyt, Kämäräinen perustelee siirtymistään riistaruoan pariin.
Riistaan hän tutustui liittymällä hirviporukkaan. Kämäräisen harrastus ei ole mitenkään harvinainen. Naisten määrä metsästäjinä lisääntyy vauhdilla, ja tänä vuonna jo lähes joka kolmas uusi metsästäjä on nainen.
– Metsästys tuli oikeastaan luonnollisena jatkeena luontoharrastuksiini.
Kun Kämäräinen osuu eläimeen aseellaan, hän ei koe mielipahaa. Kämäräisen mukaan riistaeläimet elävät hyvin lajityypillisen elämän, joka päättyy onnistuneeseen riistalaukaukseen.
– Se on mielestäni elämä, mihin kaikki voisivat olla tyytyväisiä; saa elää sellaisen elämän, mihin on luotu ja kaikki päättyy nopeasti ja kivuttomasti, Kämäräinen sanoo.
Lihansyönti on vaatinut opiskelua
Marjo Kämäräistä naurattaa, kun hän muistelee ensimmäisiä kokemuksia hirvenlihan parissa. Lihaa hän sai valtavan säkillisen eri muodoissaan.
– Minulla ei ollut mitään käryä ruhon osista. Oli se aikamoista opettelua.
Mutta pian Kämäräinen oppi valmistamaan lihaa.
– On aina juhlapäivä, kun lihaa on pöydässä.
Hirveä tai järvikalaa Kämäräinen syö keskimäärin kolmesti viikossa. Lihan tai kalan höysteeksi hän nostaa pakasteestaan usein itse kerättyjä marjoja ja sieniä. Ja mukulajuureksia löytyy talvivarastosta.
Kaupasta Kämäräinen ostaa lihatuotteita vain lapselle ja koiralle.
– Itselleni en ole ostanut lihaa kaupasta moneen vuoteen, Kämäräinen toteaa.
Kämäräinen kertoo hankkivansa kaupasta myös maitotuotteita, nekin pääsääntöisesti Pinjalle.
– Muutoin ostan ihan perustuotteita, kuten leipää ja pastaa. Pyrin ostamaan kotimaista ja satokauden tuotteita, Kämäräinen kertoo.
Poikkeuksellisen vahva luontosuhde
Kuusamon Ala-Kitkan läheiseltä suolta löytyy harvakseltaan karpaloita. Marjo Kämäräisen esikouluikäinen tyttö Pinja poimii muutaman, murskaa ne käsiinsä ja hieraisee marjat vierellään istuvan weimarinseisoja Pablon selkään. Kämäräinen seuraa puuhastelua huvittuneena.
– Nämä nuoret ovat melkoisia hulmuajia keskenään, Kämäräinen naurahtaa.
Marjo Kämäräinen viettää päivittäin aikaa luonnossa tyttärensä kanssa. Hän kertoo tarvitsevansa luontoa kipeästi ja olevansa myös vastuussa sen hyvinvoinnista.
– Minulle luonto ei ole vain mukava lisä. Olen velkaa luonnolle siitä, että se antaa sen mitä tarvitsen; palauttavaa voimaa.
Kämäräinen huokaisee kalenterinsa olevan jatkuvasti melkoisen täysi.
– En tiedä miten pystyisin käsittelemään arkipäivän askareiden paineita, jos en pääsisi luontoon, Kämäräinen toteaa.
Metsähallituksella kansainvälisen matkailun kehittämishankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä Marjo Kämäräinen ahkeroi työn ohessa myös gradun parissa. Yhteiskuntatieteiden maisterin paperit ovat pian pöytälaatikossa. Lisäksi naisen arkeen kuuluu luontopainotteinen paikallispolitikointi.
Tämän vuoden aikana monet muutkin suomalaiset ovat alkaneet pitää luontoa aiempaa tärkeämpänä.
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen luontosuhdebarometrin mukaan suuri osa suomalaisista on viettänyt enemmän aikaa luonnossa.
Marjo Kämäräinen näkee, että jokainen ihminen maailmassa tarvitsee luontosuhdetta tavalla tai toisella.
– Ilman luonnon monimuotoisuutta emme pystyisi ylläpitämään nykyisen kaltaista yhteiskuntaa ja elämää. Siksi luontoa pitää vaalia.
Keskustelu on auki 14. lokakuuta kello 23:een asti.