Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan rajoituksesta rajoitukseen, sulusta sulkuun meneminen on kestämätön tilanne pitkän päälle. Nyt pitää hakea pysyvämpää ratkaisua, joka toisi vakautta ravintola- ja tapahtuma-alalle.
Lintilän mukaan koronapassi on tapahtumien ja palveluiden avaamisessa erittäin potentiaalinen vaihtoehto. Se voisi myös auttaa nostamaan rokotekattavuutta.
Lintilä suhtautuu koronapassiin myönteisesti ja saman käsityksen on esittänyt myös tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) MTV:n haastattelussa.
Pysyväksi vitsaukseksi jäävä koronavirus ei saa enää estää yhteiskunnan normaalia toimintaa.
– En usko, että tulemme koskaan saamaan nollakoronatilannetta. Yhteiskunnassa tulee olemaan tämä viheliäinen virus, mutta se ei voi estää normaalin ajan toimintaa, mitä esimerkiksi ravintoloissa tai tapahtuma-alalla tehdään, Lintilä sanoo.
Hallitus on päivittämässä elokuussa epidemianhoidon hybridistrategiaansa. Ministeri Lintilän mukaan nykyisessä epidemiatilanteessa tarvitaan kokonaan uusi suunnitelma. Pelkkä hybridistrategian päivitys ei enää riitä.
Hän aikoo edistää passia hallituksessa ja nostaa esiin sen, että ravintola- ja tapahtuma-ala eivät enää kestä jatkuvaa epävarmuutta.
– On toimittu hyvin terveysnäkökulmalla sosiaali- ja terveysministeriövetoisesti. Nyt tarvitaan poikkihallinnollista valmistelua, jossa otetaan huomioon myös taloudelliset seikat ja laajemmin yhteiskunnan toiminta, Lintilä sanoo.
Ministeri näkee koronapassissa myös ongelmia. Jokaisella pitäisi Lintilän mielestä olla mahdollisuus passin saamiseen, mutta esimerkiksi kaikki eivät voi vielä saada kahta rokotetta. Passin ehtona olevan negatiivinen koronatulos on myös nyt maksullinen.
Tapahtuma-ala kaipaa ennakoitavuutta
Festivaalien järjestäminen ei onnistu viikossa vaan tarvitaan pitkä aika valmisteluun ja tapahtuman markkinointiin.
Tapahtumateollisuus ry:n edunvalvontajohtaja Kati Kuusiston mukaan ala vaatii toimiakseen yhteiskunnallista vakautta.
Yhtään tapahtumaa ei tuoteta ilman muutaman kuukauden ennakkovalmisteluaikaa. Jotta ala pystyy toimimaan, tarvitaan ennakoitavuutta ja koronapassi toisi sitä.
– Syksyllä alkavat taas urheilun sarjat, messut ja yritystapahtumat. Kaikkia näitä tarvitaan. Niillä on iso työllistävä vaikutus. Tässä on suuri huoli siitä, että jos emme saa tähän jotain ratkaisua ja tapahtumia saada pidettyä auki, syksy on alalle täysin katastrofaalinen, Kuusisto toteaa.
Tanskassa käytössä oleva koronapassikäytäntö sopisi Kati Kuusiston mukaan hyvin myös Suomeen. Asiakkaan arkaluontoisia terveystietoja ei passissa näkyisi.
– Kun kyseessä on koronapassi, joka antaa vain sen vihreän valon, oikeusoppineet eivät näe siinä yksilönsuojan kanssa ongelmaa. Tämä olisi täysin mahdollista tehdä, jos vain tahtoa löytyy, Kuusisto painottaa.
Passin pitäisi helpottaa ravintoloiden toimintaa, ei vaikeuttaa
Ravintola- ja matkailualan etujärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi harmittelee, ettei koronapassia valmisteltu jo viime keväänä. Siitä olisi ollut silloin suurempi hyöty palvelujen avaamisessa.
– Nyt ollaan myöhässä, koska asia vaatii lakimuutoksia. Mennään pitkälle syksyyn aina lokakuulle asti, ennen kuin tällainen voi tulla voimaan, Lappi toteaa.
Lapin mukaan koronapassissa on paljon ratkaistavia yksityiskohtia, joten sen käyttöönotto toimialan omalla päätöksellä olisi erittäin vaikea tehdä. Tästä syystä tarvitaan lainsäädännön muuttamista eli hallituksen toimia.
Messu-, kongressi- ja festivaaliala kannattivat jo keväällä voimakkaasti koronapassin käyttöönottoa, jotta rajoituksia olisi voitu poistaa nopeammin. Hotelli-, ravintola- ja huvipuistoala eivät silloin kannattaneet koronapassia.
Lapin mukaan passin käyttöä ollaan kuitenkin valmiit tarkastelemaan uudelleen esimerkiksi ravintoloissa. Kunhan passin käytännön toteutus vain helpottaa alan toimintaa, ei vaikeuta sitä.
– Asiaa kannattaisi kuitenkin valmistella. Jos deltavariantti leviää, varsinkin kongressi- ja messupuolella saataisiin tapahtumia nopeammin auki, Lappi sanoo.
EK:n kysely: Enemmistö suomalaisista kannattaa koronapassia
Elinkeinoelämän keskusliiton Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi ottaa käyttöön koronapassi.
23 prosenttia ei kannattanut koronapassin käyttöönottoa ja 14 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Taloustutkimus kysyi EK:n toimeksiannosta heinäkuussa 15-79 -vuotiailta suomalaisilta kantaa rokotepassista sekä rokotehalukkuudesta. Kyselyyn vastasi 1 100 henkilöä.
– Taloustutkimuksen kyselyn tulos on selvä viesti siitä, että suomalaiset haluavat taas palata normaaliin arkeen. Koronan kanssa joudutaan todennäköisesti elämään myös tulevaisuudessa, mutta rokotus antaa sitä vastaan riittävän suojan. Yhteiskuntaa ei voida pitää loputtomiin suljettuna, kun perusteita suluille ei enää ole, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo liiton tiedotteessa.
Samassa kyselyssä selvitettiin myös rokotehalukkuutta. Jo 86 prosenttia vastaajista oli jo saanut vähintään ensimmäisen rokotteen ja 6 prosenttia aikoi sen vielä ottaa. 6 prosenttia ei aio ottaa rokotetta, ja 2 prosenttia oli asiasta epävarma.
Rokotemyönteisyys on siis hyvin laajaa.
– Toki olisin toivonut, että rokotevastaisia olisi ollut vieläkin vähemmän. Rajoituksia ei voida perustella sillä, että osa kansalaisista ei vapaaehtoisesti ota rokotetta, Häkämies toteaa tiedotteessa.
Yliopistot eivät halua passia käyttöön
Opetus on hoidettu korkeakouluissa korona-aikana pääasiassa etäopetuksena ja etenkin ensimmäisen vuoden opiskelijoiden on ollut vaikea päästä opintojen alkuun. Lähiopetusta on saatu järjestettyä erityistoimin. Koronapassilla lähiopetusta voitaisiin ehkä avata enemmän.
Suomen yliopistojen rehtorineuvoston (Unifi) puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen näkee koronapassin asettavan opiskelijat eriarvoiseen asemaan eikä siksi lämpene sen käytölle korkeakouluissa.
– Jos tarkastellaan tilannetta, jossa opetusta olisi saatavilla etäopetuksena ja lähiopetuksena ja lähiopetus olisi rajattu koronapassin saajille. Voi olla tilanteita, että ihminen ei ole saanut rokotusta syystä tai toisesta esimerkiksi alueellisten erojen takia tai aika on peruuntunut tai joku on saanut sen etukäteen riskiryhmän takia.
– Tässä asetetaan rokotuksen saamisen kautta opiskelijat eriarvoiseen asemaan, Hämäläinen korostaa.
Koronapassista ei ole käyty linjakeskustelua rehtorineuvostossa, joten Hämäläinen esittää kantansa omina mielipiteinään. Hän ei ensisijaisesti etsisi ratkaisua opetusjärjestelyihin koronapassin kautta.
– Tällä hetkellä yliopistoissa pyritään syksyn aikana lähiopetukseen niin paljon kuin mahdollista. Kun tässä on puolitoista vuotta on harjoiteltu ja koronaturvallisuutta kehitetty, sitä kautta paremmat keinot löytyvät toisentyyppisillä ratkaisuilla, Hämäläinen toteaa.
Olisiko Suomessa syytä ottaa käyttöön koronapassi? Voit keskustella aiheesta 29.7. klo 23:een asti.
Lue myös: