Vanhoille asuinsijoilleen Suomen rannikoilla palannut ja paljon kiistaa aiheuttanut merimetso ei ole syönyt Saaristomeren ammattikalastajien kuha- ja ahvensaaliita, sanoo Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tuore tutkimus.
Fisheries Research -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että kalastajien yksikkösaaliit ovat kasvaneet samaan aikaan, kun merimetso on levittäytynyt pitkin rannikkoa. Yksikkösaalis tarkoittaa yhdellä verkolla yhdessä vuorokaudessa saatua saalista, josta on pääteltävissä kalakannan tiheys.
Tutkimusalue kattoi Suomen koko rannikon itäiseltä Suomenlahdelta Perämerelle. Aineisto on vuosilta 2005–2014, jolloin Suomen merimetsokanta moninkertaistui.
Ahvenmaalla ei ole pesiä
Kalastajien ahvensaaliit runsastuivat tutkittuna aikana kymmenessä ruudussa tutkituista 29 ruudusta. Tilastoruudulla on pituutta ja leveyttä 50 kilometriä.
Kuhasaaliit kasvoivat merkittävästi viidessä ruudussa, ja vain yhdessä ruudussa ammattikalastajat saivat olennaisesti vähemmän saaliista, tutkijat kertovat.
Useimmissa ruuduissa myös merimetsojen määrä kasvoi, mutta oli myös ruutuja, joissa se väheni. Muun muassa Ahvenanmaalla ja paikoin Perämerellä laji ei pesi lainkaan, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta.
Saaliskalat ovat yleensä pieniä
Merimetsoille maistuvat kaikki kalat, jotka se onnistuu nokkaansa sukeltamaan. Sen nappaamat kalat ovat kuitenkin keskimäärin pienempiä kuin kalastajien haluamat saaliit, tutkimus kertoo. Ahvenista vain naaras kasvaa kalastajien suosimaan kokoon, mutta merimetsolle kelpaa hyvin koiraskin.
Merimetsot nappaavat myös vesien rehevöitymisestä hyötyneitä särkikaloja kilpailemasta ravinnosta muiden kalojen kanssa.
Lisäksi pienten kalojen kuolevuus on luonnostaan suurta, joten iso osa merimetsojen syömistä kaloista olisi kuollut joka tapauksessa ennen ehtimistään kalastettavaan kokoon, tutkijat sanovat.
Uloste harmittaa saaristolaisia
Merimetso on nykysuomalaisille uusi näky. Vieraslaji se ei kuitenkaan ole, vaan paluumuuttaja. Meidänkin rannoillamme eleli merimetsoja vielä runsas sata vuotta sitten, kunnes ihminen hävitti lajin koko Itämereltä.
Palailu alkoi 1980-luvulla ja pesintä Suomen rannikoilla kymmenen vuotta sitten. Pesiviä pareja on nykyisin yli 20 000.
Kalastajia ja saariston asukkaita harmittavat merimetsojen kalansyönti ja satojen tai jopa tuhansien lintujen yhdyskuntien uuttera ulostaminen, joka värjää kallioita valkoisiksi ja aiheuttaa lemua.
Ympäristöministeriö ryhtyi toissa vuonna sovittelijaksi. Ministerin asettamassa työryhmässä kiistoja ratkomassa oli muun muassa kalastajia, luonnonsuojelijoita ja tutkijoita. Työryhmä antoi viime keväänä raportin, johon kaikki osapuolet sitoutuivat.