Lokakuun puolivälissä on jälleen soteuudistuksen yksi takaraja. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän on määrä saada valmiiksi itsehallintoalueiden lukumäärä ja rahoituksen rakenne. Hallitusohjelmaan on kirjattu enintään 19 aluetta, joihin valittaisiin vaaleilla aluevaltuustot.
Eikä itsehallintoalue ole jäämässä "vain" sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintoalueeksi, vaan siihen ollaan mahdollisesti liittämässä myös maakuntien liittojen toiminnat ja valtion aluehallintoa. Maakuntien liitot tukevat vahvasti tätä näkemystä ja pitävät tärkeänä, että myös tämä uudistus toteutuu vaalikauden aikana. Maakunnat ovat yhdessä kirjelmöineet, että itsehallintoalueet tulisi alusta lähtien muodostaa monialaisiksi.
Soteasioiden lisäksi koko uudistuspaketti koskisi siis maakuntien liittojen toimintaa, mutta myös avien ja elyjen liittämistä samaan organisaatioon.
Pohjanmaan maakuntajohtaja Olav Jern sanoo sen mukailevan pohjoismaista mallia.
– Kun puhutaan itsehallintoalueesta, se vastaa pohjoismaista perinnettä, jota ei Suomessa koskaan toteuttu, vaikka perustuslaki antoi mahdollisuuden. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa toiminnot hoidetaan nimenomaan aluetasolla, sanoo Jern.
Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola on samoilla linjoilla. Hän toteaa kaikkien maakuntajohtajien suulla, että kun soterajat on määritelty, ryhdyttäisiin mahdollisimman pian liittämään siihen muutkin.
– Pidän tärkeänä, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lähdettäisiin mukaan kehittämän itsehallintorakenteita, sanoo Peltola.
Itsehallintoalueen rajat?
Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat kaikki linjanneet niin, että valmistelevat ensisijassa oman maakunnan kokoista itsehallintoaluetta. Maakuntajohtajat ympäri maan ovat Olav Jernin mukaan puhuneet, että nykyinen maakuntajako sopii hvyin jakoperusteeksi.
– Toiminnalliset ja alueelliset seikat puhuvat sellaisen aluejaon puolesta ja se näyttää olevan lähtökohtana muuallakin Suomessa. Myös palveluiden järjestämisnäkökulmasta katsottuna jako toimisi erittäin hyvin, että Pohjanmaa muodostaisi oman itsehallintoalueensa, kuten myös Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa, pohtii Jern.
– Jos halutaan olla kestävällä pohjalla, pitää olla jonkinlainen alueidentiteetti, sanoo Asko Peltola. – Meillä on nyt parinkymmenen vuoden kokemus tästä jaosta. Jos tulee joitain asioita, jossa tarvitaan laajempaa, kuten vaalipiirin kokoista aluetta, silloin tehdään yhteistyötä.
– On vaikea tutkimuksesta löytää näyttöä siitä, että iso alue olisi tehokkaampi kuin esimerkiksi 19 aluetta. Uskon, että koko uudistuksen läpiviemiseksi on helpompaa ja tehokkaampaa aloittaa nykyisestä maakuntajaosta, huomauttaa Jern.
Maakuntajohtajat ovat yksimielisiä, mutta pohjalaisten kuntajohtajien kannat sen sijaan vaihtelevat.
Yle Pohjanmaa kysyi eteläpohjalaisten ja pohjalaisten kuntien virkamiesjohdolta tällä viikolla näkemyksiä itsehallintoalueen rajoista. Suurin osa kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että oman maakunnan kokoinen itsehallintoalue on toimivin vaihtoehto. Osa oli kuitenkin myös Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan yhdistämisen kannalla ja osa pitäisi järkevänä itsehallintoalueena koko Vanhan Vaasan läänin kokoista aluetta.
Vaaleilla valittavat valtuustot
Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola pitää erityisen hyvänä sitä, että suunnitelmissa on nyt vaaleilla valittavat valtuustot alueellisille itsehallintoalueille. Sitä ovat maakuntajohtajat jo aiemminkin peräänkuuluttaneet.
– Olen pitkään haaveillut aluepoliitikoista. Eli henkilöistä, jotka haluavat asettua aluetason vaaleihin ehdolle ja tarkastella koko alueen kehittämistä tältä paikalta. Nythän kaikki aluetason organisaatioiden päättäjät on valittu kuntien valtuutetuista, jolloin näkökulma on paikallistasolta eli kunnan näkökulmasta. Tämä on siis mielenkiintoinen ja kannatettava uudistus, arvioi Peltola.