Saksalaislehti Die Welt on ilmoittanut, että näyttävän protestin Venäjän television ensimmäisellä kanavalla tehnyt Marina Ovsjannikova on siirtynyt saksalaislehden palvelukseen. Hänen on määrä raportoida Die Welt -lehdelle ja sen tv-kanavalle Ukrainasta ja Venäjältä.
Die Weltin ilmoitus uhmaa Venäjän sensuurilakien rajoja.
Maan koventuva linja on näkynyt myös mediasotana, joka on vaikeuttanut maassa toimivien ulkomaisten kirjeenvaihtajien työtä. Venäjä sulki jo helmikuun alussa saksalaisen Deutsche Wellen Moskovan-toimituksen.
Myöhemmin myös BBC vetäytyi Venäjältä maan tiukkojen medialakien vuoksi. Britannialaisen The Guardian -lehden mukaan BBC päätti kuitenkin jatkaa raportointia Moskovasta.
Työ saksalaismediassa haaste Kremlille
Työsuhde saksalaismediaan ei välttämättä suojele Ovsjannikovaa Venäjän lainsäädännön ankarilta rangaistuksiltsa.
Protestinsa jälkeen Ovsjannikova vietiin välittämästi pitkällisiin kuulusteluihin. Hän ei saanut avukseen asianajajaa, ja aluksi hänen olinpaikastaankaan ei ollut tietoa.
Ovsjannikovalle tuomittiin teostaan kuitenkin vain lievä, 30 tuhannen ruplan sakko. Määrä vastaa noin 280 euroa.
Tuomion jälkeen jäi kuitenkin epäselväksi, saako Ovsjannikova vielä erillisen syytteen videon tekemisestä ja julkaisusta.
Ovsjannikova on ilmoittanut haluavansa jäädä Venäjälle. Hän on torjunut Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tarjouksen poliittisesta turvapaikasta.
Protestinsa jälkeen Ovsjannikovaa on haastateltu läntisiin tiedotusvälineisiin. Venäjällä häntä haastatteli myös riippumaton Novaja Gazeta -lehti neljäs huhtikuuta päivätyssä jutussa, joka on julkaistu ulkomailla.
"Putinisteja toimituksessa vain pari-kolme prosenttia"
Lehti ilmoitti pian hyökkäyksen alkamisen jälkeen, että se keskeyttää julkaisemisen Venäjällä siihen asti, kun "erityisoperaatioksi" kutsuttu sota päättyy.
Ovsjannikovan haastattelu Novaja Gazetassa julkaistiin Suomessa Voima-lehden liitteenä.
Siinä Ovsjannikova sanoo, että hänen entiset kollegansa Venäjän valtiontelevisiossa ovat henkilökohtaiselta näkemykseltään yleensä liberaalisti ajattelevia ihmisiä. "Vakaumuksellisia putinisteja" on vain pari-kolme prosenttia työntekijöistä, arvioi hän.
Ovsjannikova ei ole ainoa Venäjän televisiosta irtisanoutunut toimittaja. Kanavan Pariisin-kirjeenvaihtaja Zhanna Agalova sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa eronneensa sodan vuoksi.
– Viime vuosina Venäjän hallitus on yrittänyt kuristaa itsenäistä mediaa, muistutti Agalova.
– Sen työtekijät ovat urheita ihmisiä, joita kunnioitan syvästi.
"Olin lomalla, kun ( ... ) alkoi"
Novaja Gazetan haastattelussa Ovsjannikova kertoo olleensa lomalla sillä viikolla, "kun (...) alkoi".
Lehden artikkelissa sotaan viitataan pisteillä, koska tässä yhteydessä ei Venäjällä ole sallittua käyttää tuota sanaa.
– Kun palasin töihin ykköskanavalle, ilmapiiri siellä oli sietämätön: propagandaa sisältävät uutislähetykset pyörivät siellä non-stoppina, kertoo Ovsjannikova.
– Kun työviikko loppui, tajusin, etten enää koskaan palaisi tälle työpaikalle
Hän sanoo, ettei halunnut lähteä katumielenosoituksiin, joissa joutuisi heti pidätetyksi. Sen sijaan hän sai idean järjestää itse mielenilmauksen. Ovjsannikova myöntää pelänneensä seurauksia, mutta olleensa "todella emotionaalisessa tilassa".
Hän korostaa olleensa vain rivityöntekijä, ja kiistää kaikki ulkomaiset yhteydet.
Synnyinpaikkana Odessa, lapsuus Tšetšeniassa
Ovsjannikovan oma tausta liittyy kaupunkeihin, jotka sota on nostanut otsikoihin.
Hän on syntynyt Odessassa, jota Venäjän Mustanmeren laivasto nyt uhkaa. Tämän jälkeen Ovjsannikova asui lapsuudessaan Tšetšeniassa vuosina 1985–1993. Hän oli kahdentoista, kun perhe joutui pakenemaan sodan jaloista.
– Lähdimme sieltä, kun ammuskelu alkoi. Pakenimme, kun kranaatit alkoivat räjähdellä ikkunoittemme alla, kertoo hän Novaja Gazetan haastattelussa.
Tämä kokemus – hävitetty asunto, omaisuuden menetys, ja uuden elämän rakentaminen tyhjän päälle – on auttanut Marina Ovjsannikovaa ymmärtämään tilannetta Ukrainassa:
– Ymmärrän ukrainalaisten lasten kokevan nyt saman, mitä itse lapsena koin, sanoo hän.
Lue myös:
Novaja Gazeta keskeyttää julkaisutoimintansa hyökkäyssodan ajaksi