Lapin kansanedustajat uskovat Euroopan parlamentin torjuvan Suomen metsähakkuita uhkaavan esityksen. Jos parlamentin ympäristövaliokunnan esitys menee läpi, se tekisi hakkuiden lisäämisestä nykyistä hankalampaa ja kalliimpaa. Metsiä aiotaan hakata nykyistä enemmän uusia puunjalostustehtaita varten.
Metsäkoneiden möyrinä yltyy reippaasti nykyisestä, mikäli suunnitelmat hakkuiden lisäämiseksi käyvät toteen. Metsiä pitää parturoida nykyistä enemmän, jotta niistä saadaan raaka-ainetta suunnitelmissa oleviin puunjalostustehtaisiin. Lapissa tehdashankkeita on kaksi, Kaidin biojalostamo Kemissä ja Biorefin sellutehdas Kemijärvellä.
"Lisää kurjuutta ja työttömyyttä"
Nyt biotaloushuuman ylle on noussut synkkiä pilviä Brysselistä. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan mukaan Suomen metsät eivät nielisikään haitallisena pidettyä hiilidioksidia vaan päin vastoin vihreä kulta olisikin päästölähde. Lapin kansanedustajat ovat syystäkin huolissaan.
– Jos valiokunnan kanta menee läpi, se tietää Suomen syrjäseuduille lisää kurjuutta ja työttömyyttä, kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) kiteyttää.
– Kiinalaiset ovat varovaisia näissä rahoitusasioissa niin kuin nähtiin tuolla Savonlinnan seudulla. Siellä he vetäytyivät 200 miljoonan hankkeesta. On suuri vaara, että kun he havaitsevat että metsäteollisuus ja biotalous ei olekaan niin kannattavaa Suomessa, he vetäytyvät, tuore kansanedustaja Matti Torvinen (uv.) arvioi.
Muut Lapin kansanedustajat ovat sitä mieltä, että Lapin hankkeita suunnittelevat kiinalaiset sijoittavat eivät vielä ole säikähtäneet ympäristövaliokunnan lausuntoa.
– Olen seurannut kiinalaisia sen verran, että heillä on varmaan laajempi strategia ja tietävät EU:n roolinkin. Vaikka Savonlinnan hankkeesta he vetäytyivät, niin en usko täällä käyvän niin. Tosin tämä linjaus ei myöskään tue niitä, jotka haluavat investoida Lappiin, kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) pohtii.
Biologian vastaista
EU-päättäjien tietämys suomalaisesta metsänhoidosta saa huutia kaikilta Lapin kansanedustajilta. Erityisesti sitä ihmettelee metsätalousinsinöörin koulutuksen saanut Mustajärvi.
– Minulle kyllä opetettiin jo Hirvaalla metsäopistoaikoina, että mitä enemmän metsässä on biomassaa ja aktiivista biomassaa on nimenomaan hoidetuissa metsissä niin sitä parempi luonnolle, Mustajärvi sanoo.
Häntä säestää kaima Markus Lohi (kesk.).
– Minun kyllä maalaisjärki sanoo, että ei näin epäreilua ja voi sanoa että biologian vastaista lopputulosta voi syntyä EU:ssa, Lohi lausuu.
Lohi pitää Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan näkemystä epäloogisena myös siksi, että se kohtelee epätasa-arvoisesti naapurimaita Suomea ja Ruotsia. Ruotsi on hakannut metsiään viime vuosina enemmän kuin Suomi.
– Ruotsi on käyttänyt metsänkasvusta vertailujaksolla noin 80 prosenttia, kun Suomi käytti sinä aikana metsänkasvusta 65 prosenttia. Ruotsi hyötyisi tässä kun he voisivat säilyttää nykytason kun kärsisimme, kun olisimme lisäämässä hakkuita, Lohi hämmästelee.
– Suomalaisesta metsänhoidosta on vaikea saada oikeaa tietoa Brysseliin, kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) valittelee.
Toinenkin direktiivi tulossa
Asia liittyy monimutkaiseen teollisuuden päästökauppaan, jolla Euroopan unioni yrittää vähentää saasteita. Se, kuinka paljon Suomi voi joutua maksamaan lisää päästöoikeuksista, ei ole vielä varmaa, mutta arvio on jopa satoja miljoonia euroja nykyistä enemmän.
– Uskon ja toivon, että järki voittaa, Kärnä toteaa.
– En usko, että ympäristövaliokunnan kanta menee läpi, mutta asia pitää ottaa todella vakavasti, kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) sanoo.
Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) muistuttaa, että hiilinielu-päätöstä tärkeämpi direktiivi Lapin isoille biotaloushankkeille on uusiutuvan energian direktiivi, jota myös valmistellaan EU:ssa.
– EU:n ei pitäisi sotkeutua lainkaan metsäpolitiikkaan, vaan jättää se asia jäsenmaiden päätettäväksi. EU voisi keskittyä laajempiin asioihin kuten rauhan, turvallisuuden ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin, Kulmuni näkee.
Erokortti pöytään
Matti Torvinen ehdotti viime viikonloppuna, että Suomen pitäisi uhata EU:sta eroamisella, mikäli metsien hiilinielu-päätös ei tule maalle mieleisenä. Muutama päivä rajun ehdotuksensa jälkeen Torvinen on tullut toisiin ajatuksiin.
– Ehkä paras on kuitenkin neuvotella ja tehdä yhteistyötä kuten me siniset teemme eli tuo oli tuollainen perussuomalaisista lähtökohdista ollut höpötysheitto, Torvinen selittää.
Muutkaan Lapin kansanedustajat eivät lämpene erokortin näyttämiselle.
– En usko, että uhittelusta on hyötyä, Maijala toteaa.
– Näitä uhkauksia ei voi kovin usein tehdä ja minusta kannattaa olla aika varovainen tällaisten kanssa. Ne eivät välttämättä aina auta neuvotteluja. Me näemme missä tilanteessa EU nyt on, britit ovat siitä lähdössä. Nyt ei kannata lähteä uhkailun tielle, vaan uskon että järki voittaa ja kovatkin neuvottelut käydään kulisseissa. Ei kannata lähteä uhkailemaan vaan argumentoimaan vahvasti ja kertomaan, mikä on oikea tila Suomen metsätalouden suhteen, Lohi sanoo.
Hajoaako EU?
Mustajärvellä on varsin synkkä näkemys EU:n tulevaisuudesta.
– Minä en usko Suomen eroavan EU:sta, mutta enemmänkin uskon siihen, että EU hajoaa ennemmin tai myöhemmin sisäisiin erimielisyyksiin, jakautuneisuuteen ja siihen, että sen elintila kapenee. Ei tuon tyyppisellä, pakolla yhteensaatetulla organisaatiolla ole elinmahdollisuuksia jos se ei ota huomioon myös kansallisia näkökohtia, Mustajärvi sanoo.
Euroopan parlamentin teollisuus- ja maatalousvaliokunnat suhtautuvat Suomen metsähakkuisiin suopeammin kuin ympäristövaliokunta. Kaikki Lapin kansanedustajat luottavatkin siihen, että Euroopan parlamentin täysistunto ja Eurooppa-neuvosto eivät niele ympäristövaliokunnan näkemystä, vaan Suomelle edullinen kanta metsien hiilinieluista lopulta voittaa.
Lopullisia päätöksiä metsien hiilinielujen kohtalosta odotetaan EU:lta loppuvuoden aikana.