Jose Fabellan synnytyssairaalassa Manilassa on meneillään sesongin huippukausi. Nyt on viime joululomilla alkuun saatettujen lasten syntymän laskettu aika ja sairaalan osastot ovat tavallistakin täydempiä.

Jose Fabellan sairaalaa kutsutaan köyhälistön vauvatehtaaksi. Ison osaston kymmenien sänkyjen riveissä kussakin yhden hengen sängyissä makaa kaksi äitiä vauvoineen. Vauvoja on joka puolella, ja äidit ovat käpertyneet lastensa viereen sängyille.

Vastasyntyneiden parkaisut kuulostavat moskiiton surinalta osaston tuulettimien huristessa. Nopean väestönkasvun maassa odottaville äideille ei riitä tilaa sairaaloissa.

Synnytysosaston nurkan sängyissä makaa kymmenisen naista yksin ilman lapsia. Osa heistä on saanut luonnollisen keskenmenon. Toiset heistä keskeyttivät raskautensa itse ja päätyivät huonossa kunnossa sairaalaan.

Tuhat abortin tehnyttä naista kuolee joka vuosi

Filippiineillä abortti on laiton ja sen tehnyttä naista voi uhata jopa puolen vuoden vankeustuomio. Silti maassa tehdään YK:n arvion mukaan yli 600 000 aborttia salaa joka vuosi. Satatuhatta naista joutuu sairaalahoitoon ja tuhat kuolee.

– Suurin osa potilaista epäröi, häpeää tai pelkää. Siksi he saapuvat sairaalaan vasta, kun he vuotavat verta pahasti tai ovat kuoleman partaalla, kertoo synnytyslääkäri Rochelle Irene Canosa.

22-vuotias opiskelija Angeline makaa kalpeana ja sairaalloisen laihana sängyssä. Suoneen virtaa uutta verta sängyn ylle viritetystä pussista. Angeline tuli raskaaksi kaksi kuukautta sitten, kun varmojen päivien metodi petti ehkäisykeinona.

– En osannut ajatella vaan masennuin. En saanut unta ja tuijotin vain seinää. En tiennyt mitä tehdä, mitä sanoa vanhemmilleni tai kenellekään, Angeline sanoo.

Hän hankki raskaudenkeskeytystabletteja verkosta ulkomailta ystävän kautta ja nautti tabletit kotona. Toiselle kuukaudelle edennyt raskaus päättyi verenvuotoon, joka ei tyrehtynyt.

– Tuli paljon verta viikkokausia. Kivut olivat kovat, hän kertoo.

Rubyann teki abortin tuntemattomilla lääkkeillä

Viereisessä sängyssä nelikymppinen Rubyann kertoo hakeneensa kolme tablettia Manilasta Quiapon markkinoilta, jossa raskaudenkeskeytyslääkkeitä myydään tiskin alta. Hän ei ole varma, mitä lääkkeet olivat.

Rubyann kertoo ottaneensa lääkkeet kesäkuussa, mutta keskenmeno alkoi vasta eilen. Raskaudenkeskeytyslääkkeet kuten misoprostol ovat kiellettyjä Filippiineillä.

Rubyann sanoo, että abortti tuntui pahalta.

– Tuntui järkyttävältä nähdä vauva. Ultraäänessä näkyi, että se on poika. Se oli jo 20 viikon ikäinen. Mutta minulla ei ollut vaihtoehtoa, koska en ollut suunnitellut raskautta.

Rubyann on yksinhuoltaja. Hän tienaa vartijana Manilassa 200 euroa kuukaudessa ja lähettää palkastaan kolmanneksen maaseudulle kolmelle lapselleen. Tähän yhtälöön ei mahdu enää neljättä elätettävää.

Synnytyslääkäri Hazel Madlang-awa sanoo, että Jose Fabellan sairaalaan tuodaan kymmenisen keskenmenon kokenutta naista joka päivä. Heistä ainakin kaksi kertoo keskeyttäneensä raskautensa itse.

Raskauden keskeyttäminen on niin iso tabu, että jopa luonnollisen keskenmenon kokeneet pelkäävät ympäristön painetta.

– Minulta kysyttiin, otinko lääkkeitä. Vakuutin, että en ottanut. Tämä oli jumalan tahto, kertoo kolmikymppinen Linalyn.

Hän kertoo odottaneensa esikoistaan. Keskenmeno alkoi kuudennella raskausviikolla.

Moni sairaala kieltäytyy auttamasta abortin tehneitä

Turvallista aborttia vaativien aktivistien mukaan monet sairaalat kieltäytyvät auttamasta naisia, jos nämä tunnustavat tehneensä abortin itse. Endengerights-järjestön johtaja, asianajaja Clara Rita Padilla sanoo, että Filippiinien abortin kieltävä laki ei ole onnistunut pysäyttämään raskaudenkeskeytyksiä.

– Laki saa vain naiset vaarantamaan henkensä vaarallisin keinoin tehdyissä aborteissa. Moni viivyttelee avun hakemista vuotaessaan verta. Tai naiset eivät uskalla sairaalaan, koska pelkäävät epäinhimillistä suhtautumista, Padilla sanoo.

Filippiineillä myös abortissa auttaminen on rangaistava rikos. Jose Fabellan sairaalassa abortin tehneitä ei kuitenkaan käännytetä pois. Synnytysosastolla tarjotaan kaikille potilaille ehkäisyvälineitä, erityisesti kierukkaa tai ehkäisykapselia.

Synnytyslääkäri Hazel Madlang-awa sanoo, että abortin tehneitä naisia yhdistää köyhyys.

– He eivät tule toimeen taloudellisesti. Yleensä heillä on jo yli viisi lasta ja lapsia tulee tiheään tahtiin, hän kertoo.

Köyhimpien pitäisi saada ehkäisyvälineitä ilmaiseksi

Filippiinien perhesuunnittelulaki on taannut noin viiden vuoden ajan ehkäisyvälineitä ilmaiseksi köyhimmille. Silti niitä on paikoin vaikea saada. Vahva katolinen kirkko vastustaa perhesuunnittelua. Ehkäisyn saaminen riippuu niin lääkärien, viranomaisten kuin yhteisöjen asenteesta.

Vain 40 prosenttia filippiiniläisistä naisista käyttää moderneja ehkäisyvälineitä. Moni luottaa muun muassa varmojen päivien laskentaan ja rytmimenetelmään. Yhdeksän prosenttia 15–18-vuotiaista filippiiniläistytöistä on joko raskaana tai synnyttänyt jo ainakin yhden lapsen.

Jose Fabellan sairaalan synnytysosastolla kulmasänkyihin on tuotu nuorimmat synnyttäjät. 12-vuotias Aira sanoo olevansa onnellinen edellisenä päivänä syntyneestä vauvastaan, vaikka aluksi pelotti. Äiti on luvannut hoitaa vauvaa, jotta hän voi jatkaa kahdeksannella luokalla koulussa. Vauvan isä on 20-vuotias.

– En edes ajatellut abortin tekoa. Se ei ole hyvä asia, Aira sanoo ja hymyilee ujosti.

Nyt hän aikoo kuitenkin ottaa käsivarteensa ehkäisykapselin, jotta saa käydä koulun loppuun ilman uusia raskauksia.

Poliisi tutkii Tallink Siljan Baltic Princess -laivan hytistä menehtyneenä löydetyn matkustajan kuolinsyytä.

Menehtynyt löydettiin hyttisiivouksen yhteydessä Turun satamassa maanantai-iltana, kertoo Ilta-Sanomat.

Rikoskomisario Jussi Helesvirran mukaan kuollut matkustaja on noin 30-vuotias suomalainen nainen.

Poliisin tietojen mukaan nainen oli ollut risteilyllä yhdessä suunnilleen saman ikäisen miehen kanssa. Mies otettiin kiinni Turun satamasta, hän on poliisin hallussa.

Poliisi tutkii tapausta ja tiedottaa asiasta myöhemmin tänään, tiistaina.

– Tämän päivän aikana saadaan tietoa, jatketaanko tapausta rikostutkintana vai kuolemansyyntutkintana, Helesvirta kertoo.

Baltic Princess seisoi Turun satamassa noin puolitoista tuntia maanantai-iltana. Matkustajille kerrottiin, että kyse on matkustajan sairaustapauksesta.

Peräti 92 prosenttia suomalaisista pitää asuntojen kosteus- ja sisäilmaongelmia suurena yhteiskunnallisena ongelmana. 61 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että rakentamisen hyvä maine on hävinnyt, kertoo rakennusyhtiö Peabin Taloustutkimuksella teettämä tuore tutkimus.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 152 täysi-ikäistä suomalaista ja se on tehty koko Suomen väestöä edustavasti.

Kyselyn vastaajista 66 prosenttia arvioi, että ennen rakennettiin paremmin. Lisäksi 88 prosenttia nimesi kosteudenhallinnan yhdeksi rakennusalan suuremmista haasteista.

Kyselyn teettäneen rakennusyhtiö Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto on huolestunut tutkimuksen tuloksista. Hänen mielestään mielikuva rakentamisesta on todellisuutta huonompi, vaikkakin korjattavaa on.

– Tutkimuksen luvut ovat todella pysäyttäviä. On selvää, että koko rakennusalan on nyt ryhdistäydyttävä. Meidän on nyt kannettava vastuumme ja nostettava ammattiylpeys takaisin kunniaan, Katajisto sanoo tiedotteessa.

Suomalaisesta rakentamisesta vastaajille tulivat ensiksi mieleen home ja kosteusongelmat, rakentamisen huono laatu ja rakennusvirheet, sekä kiire ja suunnittelun puute. Muita rakentamisesta mieleen juolahtavia ajatuksia olivat vastuun puuttuminen, ammattiylpeyden katoaminen ja valvonnan puute.

Kyselyn teettäjä Peab ilmoittaa reagoivansa kyselyn synkkiin tulokseen. Se kertoo käynnistävänsä ensi vuoden alusta alkaen työmaillaan Rakentamisen Laatu RALA ry:n Kuivaketju10-järjestelmän sekä aloittavansa henkilöstönsä koulutuksen kosteudenhallintaan. Yhtiö väläyttää myös kosteudenhallintakorttijärjestelmän kehittämistä.

Toimitusjohtaja Katajiston mukaan alan on parannettavaa toimintaansa niin, että suomalaiset voisivat luottaa rakentajiin ja huolet sisäilmaongelmia kohtaan lähtisivät hälvenemään.

Purnaus uusien asuntojen laadusta lisääntynyt

Uudenmaan maistraatin kuluttajaoikeusneuvoja Raija Marttala kertoo, että yhteydenotot uusien asuntojen kaupoissa koskevat hyvin moninaisia asioita.

– Ne voivat olla esimerkiksi rakentamisen laatua koskevaa palautetta, huonosti tehtyjä pintamateriaaleja tai että asunto ei vastaa suunnitelmia.

Tyypillisiä kyselyitä ovat myös vuosikorjauksiin liittyvät asiat.

– Havaittuja puutteita ei aina välttämättä korjata heti. Kiireettömät korjaukset voidaan siirtää tehtäväksi vuositarkastuksen jälkeen. Joskus korjauksia joudutaan odottamaan vielä tämänkin jälkeen. Korjausten loppuun saattaminen voi viedä joskus pitkänkin aikaa, Marttala sanoo.

Hän arvioi, että uusia asuntoja koskevat yhteydenotot ovat olleet hieman nousussa. Kuluttajaoikeusneuvoja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa. Kuluttajaoikeusneuvoja antaa tietoa kuluttajan oikeuksista esimerkiksi tavaran tai palvelun virheen hyvityksestä, sopimuksista ja maksamisesta.

Katso Yle Areenasta: Vauvaa odottavalla Määtän perheellä oli unelmien talo, kunnes homeongelma ajoi asumaan pihalle

Testaa kemikaalikuormasi – altistutko päivittäin sadoille vai tuhansille haitallisislle kemikaaleille?

Näin kevennät kemikaalikuormaasi: Asiantuntija neuvoo kolme helppoa vinkkiä arkeen

Helsingin käräjäoikeus alkaa tänään käsitellä vihreiden varavaltuutettuna Helsingissä toimineen Saido Mohamedin syytettä törkeästä rahanpesusta.

Rahanpesuepäilyissä on poliisin aiemman kertoman mukaan kyse rikoksella hankituista 44 000 euron lapsilisistä.

Mohamedin sisar tuomittiin kaksi vuotta sitten käräjillä törkeästä petoksesta, koska hän ei ollut ilmoittanut Kelalle lapsien muutosta ulkomaille eikä lapsilisien maksamista katkaistu.

Mohamed kertoi tuolloin oikeudessa nostaneensa sisarensa rahoja ja lähettäneensä niitä hänelle. Mohamed ei ole kommentoinut syytteitään STT:lle.

Lue myös:

Entistä kuntapoliitikkoa Saido Mohamedia syytetään törkeästä rahanpesusta

Vihreiden Saido Mohamed sivuun luottamustehtävistä poliisitutkinnan takia

Vihreiden varavaltuutettu Saido Mohamed jää pois kuntavaaleista sisarensa petostuomion vuoksi

Kokoomuksen maahanmuuttopolitiikka sai kuntapoliitikon loikkaamaan Vihreisiin

Hämeen poliisi on saanut valmiiksi laajan huumerikostutkinnan. Poliisi on tutkinut huumausaineiden maahantuontia ja välitystä, jota on tehty vuoden 2017 alusta.

Poliisi otti viimeisenkin epäillyn kiinni viime elokuussa. 51-vuotiaan lahtelaismiehen epäillään myyneen ja välittäneen useita kiloja amfetamiinia. Mies on ollut vangittuna elokuun alusta saakka.

Esitutkinnassa on selvitetty seitsemän törkeää huumausainerikosta ja kolme törkeää rahanpesua. Kahta vyyhteen liittyvää törkeää huumausainerikosta on jo käsitelty oikeusistuimissa.

Epäiltyjä on kaikkiaan kahdeksan. Esitutkinnassa on kuultu 17:ää ihmistä.

Esitutkinnan jälkeen rikoskokonaisuus siirtyy syyteharkintaan.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasalla on jälleen käynnissä jokavuotinen IceBridge-operaatio, jossa huipputiedemiehet kartoittavat ilmasta käsin maailman syrjäisimmän paikan eli Etelänapamantereen jäätikkötilannetta.

Nasa on tehnyt kartoitusta jo vuosikymmenen ajan 50 vuotta vanhalla, nelimoottorisella DC-8-tutkimuslentokoneella.

Vajaan puolen kilometrin korkeudessa lentävä kone on varusteltu huipputeknologialla, kuten lasereilla, tutkilla, kameroilla ja painovoimasensorilla. Voidaankin puhua kuumimmasta ilmastotieteestä maailman kylmimmässä paikassa.

Tutkijat pyrkivät Etelämantereen yllä tehtyjen lentojen avulla selvittämään, millä nopeudella jäätikkö sulaa ja miten se vaikuttaa merenpinnan nousuun.

– Tällä hetkellä Etelänapamantereen jäätiköstä irtoaa joka sekunti jäälautta, joka vastaa kooltaan yli kaksi kertaa olympilaisten uima-allasta, kertoo operaation johtaja Joe MacGregor CBS:lle.

Tämä merkitsee yli 15 senttimetrin merenpinnan nousua tällä vuosisadalla.

Nasa tekee tutkimuslennot Etelänapamantereelle Etelä-Chilen Punta Anasta.

Puolustusvoimat on tehnyt tutkintapyynnöt keskusrikospoliisille väitetyissä esteellisyystapauksissa, kerrotaan Puolustusvoimien tiedotteessa.

Pääesikunnan oikeudellinen osasto on aikaisemmin selvittänyt sisäisenä laillisuusvalvonta-asiana muun muassa virkamiesten väitettyä esteellisyyttä kahdessa eri tapauksessa.

Poliisia on pyydetty toimivaltaisena esitutkintaviranomaisena arvioimaan, onko asiassa syytä epäillä rikosta.

Pääesikunta ei tiedota asiasta tässä vaiheessa enempää eikä keskusrikospoliisin tutkija vielä vahvista, mistä tapauksista on kyse.

Tiedossa ei siis ole, liittyvätkö tutkintapyynnöt tai toinen niistä elokuussa sattuneeseen Ilmavoimien tapaukseen, jossa pääesikunta selvitti lentoreserviupseerikurssin lisähaun valintaprosessin kulkua.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut MV-lehden Facebook-ryhmään kirjoittaneen miehen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Mies kirjoitti maaliskuussa 2017 MV-sivuston keskusteluryhmään Facebookissa tekstin, jossa hän ehdottaa keinoja, joilla maahanmuuttajat voisivat teloittaa itsensä. Kirjoittaja rinnastaa ehdotuksensa eutanasiaan.

Syyttäjän mukaan miehen kirjoitus on ollut uhkaava, ihmisarvoa loukkaava ja väkivaltaa hyväksyvä sekä omiaan levittämään suvaitsemattomuutta maahanmuuttajia kohtaan.

– Kommentti on ollut useamman tuhannen henkilön saatavilla MV-lehden Facebook-keskusteluryhmässä. Kirjoitus on luonteeltaan väkivaltaan yllyttävää vihapuhetta, joka ei kuulu sananvapauden suojan piiriin, syyttäjä toteaa haastehakemuksessa.

Kirjoittaja myönsi kirjoittaneensa tekstin, mutta kiisti syyllistyneensä rikokseen. Käräjäoikeus tuomitsi syytetyn kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 40 päiväsakkoon, jolloin maksettavaa tulee 880 euroa. Lisäksi vastaaja määrätään suorittamaan valtiolle 80 euron rikosuhrimaksu.

Vastaaja voi valittaa tuomiosta hovioikeuteen.

Professori János Pusztay on hämmästyttänyt aikaisemminkin synkillä ennustuksilla, mutta nyt näkymät ovat hänen mielestään vieläkin ankeammat. Hän käyttää esimerkkinä mordvalaisia.

– Heidän lukumääränsä oli noin 30 vuotta sitten 1 200 000. Heitä oli enemmän kuin virolaisia siihen aikaan. 2000-luvun alkuvuosina heitä oli 800 000 ihmistä. Sanon, että tämän vuosadan loppuun mennessä heidän määränsä vähenee vielä 200 000, arvioi kielitieteilijä Pusztay Radio Suomen Päivän haastattelussa.

Pusztayn mukaan nuori, koulutettu ja kaupungissa asuva väestö ei ole enää kovin kiinnostunut kielestä.

– Vanha sukupolvi puhuu vielä, mutta kun me lähdemme, meidän mukanamme lähtee myös kieli ja kulttuuri. Muutaman vuoden kuluttua lähtevät mm. liivi, vatja, enetsi ja nganasani. 20 vuoden kuluttua katoavat hanti ja mansi. Valitettavasti kuva on hyvin surkea.

Venäjän kielen korostaminen horjuttaa muita kieliä

Useimpia suomalais-ugrilaisia kieliä puhutaan Venäjällä. Siellä kaikkien alkuperäiskansojen tilannetta heikentää viime vuonna alkanut valtiollinen kampanja, jolla on tarkoitus lujittaa venäjän asemaa opetuksessa.

Kielitieteilijä János Pusztayn mielestä yksi tai kaksi tuntia äidinkieltä viikossa ei riitä.

– Kyse ei ole siitä, kuinka monta tuntia kieltä opetetaan. Kieli säilyy vain siinä tapauksessa, että myös muita aineita kuten matematiikkaa ja fysiikkaa opetetaan äidinkielellä.

Pusztayn mukaan valtio takaa opetusta vain ainoalla valtion kielellä eli venäjän kielellä.

– Ja se on muille kielille kuoleman hetki.

János Pusztay on työskennellyt mm. yliopiston suomalais-ugrilaisella laitoksella Budapestissa ja Szombathelyin opettajankoulutuslaitoksen rehtorina ja perustanut sinne uralistiikan laitoksen.

Yli 60 oman julkaisunsa lisäksi Pusztay on toimittanut yli 300 teosta. Joukossa on esimerkiksi sanakirjoja, joilla on tarkoitus helpottaa kouluopetusta pienillä kielillä.

Lisää aiheesta:

Kaikki uralilaiset kielet ovat uhanalaisiaVenäjällä – myös Suomen lähikieliä katoamassa

Hannu Reimen kolumni: Outoja ajatuksia kielen ja politiikan kentillä

Poliisi on vapauttanut Keskustorilla tapahtuneesta pahoinpitelystä epäillyn.

Tampereen Keskustorilla pahoinpideltiin noin 60-vuotias mies lokakuun alussa. Hän kuoli äskettäin vammoihinsa sairaalassa.

Nyt vapautettua miestä epäillään törkeästä kuolemantuottamuksesta ja pahoinpitelystä.

Mies vapautettiin kuulustelujen jälkeen. Lievin tuomio epäillystä rikoksista on alle kaksi vuotta vankeutta, joten miehen pidättämiseen tai vangitsemiseen tarvitsisi erityiset syyt. Niitä ei ole.

Syynä voisi olla esimerkiksi epäilys rikosten jatkamisesta.

Poliisi julkisti viikonloppuna valvontakamerakuvia epäillystä, minkä jälkeen sama nimi tuli esiin toistuvasti.

Ennen kuin poliisi ehti tavoitella miestä, hän otti itse yhteyttä ja saapui sovitusti paikalle.

Paineet brexit-sovun syntymiseen ovat kovat.

Brexitin eli Britannian EU-eron pitäisi olla purkissa jo runsaan viiden kuukauden kuluttua: Britannian on määrä lähteä Euroopan unionista 29. maaliskuuta ensi vuonna.

Kello tikittää koko ajan, minkä vuoksi Brysselissä yritetään nyt tosissaan vääntää sopua.

Toiveissa on, että jonkinlaiseen neuvottelutulokseen päästäisiin keskiviikkoon mennessä. Silloin unionin jäsenmaiden johtajien ja Britannian pääministerin Theresa Mayn on määrä tavata EU:n huippukokouksen illallisella Brysselissä.

Jotta aikataulu pitäisi, brexitistä olisi päästävä sopuun viimeistään marraskuussa.

Jos neuvotteluissa päästään tulokseen, vie pääministeri May sopimuksen brittiparlamentin käsiteltäväksi. Lisäksi sopimukselle tarvitaan unionin jäsenmaiden enemmistön ja EU-parlamentin hyväksyntä.

Kokosimme brexit-neuvotteluiden pahimmat kiistakysymykset, jotka saattavat johtaa Britanniassa jopa uusiin vaaleihin tai kansanäänestykseen.

Miksi neuvotteluissa ei päästä eteenpäin?

Britit äänestivät kesäkuussa 2016 EU-eron puolesta niukasti prosentein 52-48. Britannian suurimmat poliittiset puolueet, konservatiivit ja Työväenpuolue, ovat sanoneet kunnioittavansa kansanäänestyksen tulosta.

Brittien kiistely Euroopan unionista ei kuitenkaan päättynyt kansanäänestykseen, sillä jäsenyys jakaa yhä kansaa ja pääpuolueita. Tilannetta pahentaa se, että kansanäänestyskampanjassa jäsenyyden vastustajat lupasivat, että eron jälkeen britit voisivat pitää jäsenyyden edut ilman ikäviä velvoitteita.

Pääministeri Theresa May on yrittänyt puskea eroneuvotteluita eteenpäin, vaikka hänen konservatiivipuolueensa riitelee brexitistä jatkuvasti.

Osa konservatiiveista haluaa turvata talouden edut jäämällä läheiseen suhteeseen unionin kanssa. Tiukkaa linjaa ajavat niin sanotut brexiteerit haluavat jyrkän eron, jotta britit voivat solmia vapaakauppasopimuksia muun maailman kanssa.

Miksi Irlannin raja on neuvotteluiden vaikein asia?

Britanniaan kuuluva Pohjois-Irlanti on neuvotteluiden vaikein kipupiste.

Britannian EU-eron jälkeen sen ja Irlannin tasavallan välisestä rajasta tulee unionin ulkoraja. Koska Britannia haluaa lähteä unionin sisämarkkinoilta ja tulliliitosta, tarvitaan jatkossa tarkastuksia.

Pohjois-Irlannissa tarkastukset ja valvonta ovat myrkkyä, joka muistuttaa väkivaltaisesta menneisyydestä. Monet pohjoisirlantilaiset pelkäävät, että pelkät valvontakameratkin voivat lietsoa uusia levottomuuksia.

Katso Ulkolinjan dokumentti: Irlannin rajalla

Britannian hallitus onkin sitoutunut siihen, että brexitin jälkeen rajalle ei tule ns. kovaa rajaa rajatarkastuksineen. EU on puolestaan ehdottanut, että Pohjois-Irlanti pysyisi EU-sääntelyn piirissä eli käytännössä jäisi EU:n tulliliittoon.

Ongelmaan on vaikea löytää ratkaisua, koska pääministeri Theresa Mayn hallituksen tukipuolue parlamentissa on Pohjois-Irlannin Demokraattinen unionistipuolue DUP. Puolue ei hyväksy rajakiistaan sellaista ratkaisua, joka asettaisi Pohjois-Irlannin erilliseen asemaan muun Britannian kanssa.

DUP onkin uhannut vetää tukensa pääministeri Mayn hallitukselta, jos Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille tulee tarkastuksia. Tämän takia rajakiista yritetään nyt ratkaista sillä, että koko Yhdistynyt kuningaskunta pysyisi EU:n tulliliitossa toistaiseksi.

Miksi konservatiivit kiistelevät tulliliitosta?

Tulliliitossa pysyminen puolestaan repii hallitsevan konservatiivipuolueen rivejä. EU-jäsenyyden vastustajien mielestä se tarkoittaisi, että Britanniasta tulisi unionin pysyvä siirtomaa.

Mayn hallituksen rivit natisevat, sillä joidenkin niin sanottua kovaa brexitiä kannattavien ministerien kerrotaan jopa valmistelevan eroa hallituksesta. Näitä brexiteereihin kuuluvia ministereitä repii erityisesti se, että Britannian pysymiselle tulliliitossa ei asetettaisi aikarajaa.

Tulliliitossa pysyminen on EU:n vastustajille ongelma, koska sen jäseninä britit eivät voisi neuvotella vapaakauppasopimuksia muiden maiden kanssa. Kansanäänestyksen aikana he lupasivat, että eron jälkeen solmitut uudet vapaakauppasopimukset lisäisivät Britannian vaurautta.

Millaisen brexitin oppositio haluaa?

Oppositiossa oleva Työväenpuolue haluaa Britannian jatkossakin pysyvän EU:n tulliliitossa. Puolueen mielestä tulliliiton jäsenyys on keino välttyä rajatarkastuksilta Irlannin saarella sekä turvata tavaroiden vapaa liikkuvuus ja suojella työpaikkoja.

Vaikka Työväenpuolue kannattaa konservatiiveja läheisempää suhdetta unioniin, ei puolueen puheenjohtaja, Jeremy Corbyn, halua Britannian pysyvän EU:n sisämarkkinoilla. Työväenpuolue on kuitenkin erimielinen brexitistä.

Valtaosa puolueen jäsenistä tukee uuden kansanäänestyksen järjestämistä. Puolueen johto ei tätä kannata, vaan pitää parempana vaihtoehtona uusia parlamenttivaaleja.

Tuleeko uusi kansanäänestys?

Britanniassa on käynnistetty kansalaiskampanja nimeltään People´s Vote uuden kansanäänestyksen järjestämiseksi. Pääministeri Mayn mielestä uusi äänestys olisi epädemokraattinen, sillä kansa on jo kerran äänestänyt unionista lähtemisen puolesta.

Kansanäänestyksen kohtalo voi ratketa Britannian parlamentissa. Pääministeri Mayn on nimittäin saatava sekä brexit-sopimukselle että poliittiselle julistukselle Britannian ja unionin suhteista parlamentin hyväksyntä.

Mayn vähemmistöhallituksen rivit voivat rakoilla parlamenttiäänestyksessä. Osa konservatiivipuolueen kansanedustajista voisi äänestää Työväenpuolueen, Skotlannin kansallispuolueen SNP:n ja pikkupuolueiden rinnalla brexit-sopimusta vastaan.

Tuolloin britit voisivat olla tilanteessa, jossa maa olisi lähdössä unionista ilman erosopimusta. Jotkut EU-eroa vastustavat kansanedustajat uskovat, että tällaisessa tilanteessa kansanedustajien enemmistö voisi suostua tukemaan uutta kansanäänestystä.

Todennäköisempää on, että tuollaisessa tilanteessa lopputuloksena olisivat uudet parlamenttivaalit.

Mitä jos sopuun ei päästä?

On myös mahdollista, että vaikeissa neuvotteluissa ei päästä tulokseen. Tuolloin Britannia lähtisi maaliskuussa EU:sta kertarysäyksellä: unionin sopimusten soveltaminen loppuisi välittömästi eikä mitään siirtymäkautta tulisi.

Brexit-sopimuksen kaatuminen aiheuttaisi vaikeuksia Britannialle ja Euroopan unionille. Britannian ja EU:n välille voisi tulla tullitarkastuksia ja tariffeja. Brittihallitus on julkaissut listan varoituksia siitä, millaisia seurauksia sopimuksettomalla tilalla voisi olla eri aloilla.

Myös tavalliset ihmiset voisivat joutua kärsimään, jos rajatarkastukset voisivat kestää pidempään. Lisäksi Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja unionissa asuvien Britannian kansalaisten oikeuksista ei olisi varmuutta ilman sopimusta.

Lue myös:

Analyysi: Britannian eroneuvottelujen loppusuorasta tulee lyhyt ja vauhdikas

Leijonanharjainen tukka pöllähtää kasvoille, kun Netta Salonsaari purskahtaa hersyvään nauruun lukiessaan nuoruutensa päiväkirjaan ääneen.

"Mie en tiedä, miten mä taas päädyin tähän tilanteeseen. Rakastuin henkilöön, kuka on niin kaukana ja vaikea tavoitella...!!

Mut jos nyt hyvin käy, niin se voi vaikka toteutuakin. Minä & Ville. Together."

Näin Salonsaari kirjoitti päiväkirjaansa 14-vuotiaana kesäkuussa vuonna 1997.

Salonsaari on kirjoittanut lähes aina päiväkirjaa. Lappeenrannassa järjestettyä päiväkirjaklubia varten hän palasi uudelleen yli 30 teiniajan päiväkirjaansa, useisiin slämäreihin ja kirjelappusiin.

Hän toivoo julkiluvun nollaavan oman teiniajan nolouden.

– Teiniaikaan suhtautuu nyt eri tavalla. Se ei ole enää mörkö, kun on käynyt läpi vanhoja päiväkirjoja. Huvittaisi sanoa sille 15-vuotiaalle Netalle, että mä symppaan sua tosi paljon.

Teinipäiväkirjat: "Aivan hirveetä"

Salonsaari on nyt ensimmäistä kertaa yleisön edessä lukemassa päiväkirjaansa. Hän on yksi Lappeenrannassa järjestetyn loppuunmyydyn päiväkirjaklubin esiintyjistä. Tekstin valinta on ollut hankalaa, koska hänen päiväkirjoissaan vilisee paljon ihmisiä koko nimillään.

Lappeenrantalainen Salonsaari tietää, että kotipaikkakunnan pienet piirit ovat selvillä myös yleisössä. Hän ei halua, että kuulijat tajuavat etu- ja sukunimen lävähtäessä esiin, että kenestä hän kirjoittaa.

Luettavaksi valikoitunut teksti on pitkä ja ehyt tarina. Siinä käydään läpi teinien ajatusmaailma.

"Mie jos en näe sitä kohta (huomenna tai viikonloppuna) tuntuu, että miun rakkaus olis suunnattu tyhjille seinille. Mie en voi kohdistaa sitä tai voinhan mie, mutta se ei tuota tulosta, koska rakkauden kohde ei kai tiedä siitä rakkaudesta, jota mie sille lahjotan.

– Nopeita leikkauksia, mielenmuutoksia ja tunteet laidasta laitaan. Sieltä löytyy ihania itsekirjoitettuja runoja ja biisisitaatteja. Aivan hirveetä, nauraa räkättää Salonsaari.

Mie annan Villelle miun sydämen, jos se sen huolii... <3: Netta"

Nuoruuden päiväkirjoissa killuivat kultaiset pienet lukot. Ne lukittiin tiukasti kiinni. Päiväkirja usein piilotettiin patjan alle tai pantiin lukolliseen laatikkoon.

Salaiset tekstit ääneen

Nykyään omasta elämästään kirjoitetaan ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Itsestään kerrotaan sosiaalisessa mediassa, blogeissa ja vlogeissa. Uudet teknologiat ovat muuttaneet käsitystä intiimin ja julkisen välisestä rajasta.

Nyt nämä laatikon kätköt ovat lavalla ja julkista riistaa. Eri puolilla Suomea järjestetyt päiväkirjaklubit, joissa luetaan omia päiväkirjoja muille ääneen, ovat tulleet erittäin suosituiksi.

– Päiväkirjaklubeilla huomaa, etten ole yhtään tyhmempi, tavallisempi enkä nolompi kuin muutkaan. Se on kai vertaistukea, naurahtaa päiväkirjaklubin Lappeenrantaan tuonut Liisa Kukkola.

Kenelle päiväkirjaa kirjoitetaan?

Tohtorikoulutettava Karoliina Sjö on tutkinut päiväkirjoja. Hänen mielestään on mielenkiintoista pohtia, kenelle päiväkirjaa oikeastaan kirjoitetaan.

Osa haluaa, että päiväkirja tulisi muiden luettavaksi, eikä jäisi pöytälaatikkoon pölyyntymään. Ajatus siitä, aikooko päiväkirjansa paljastaa muille ihmisille, saattaa vaihtua kirjoittajan elämän aikana.

Eräs päiväkirja, joka on toivottu tulevan luetuksi, on tavallisen helsinkiläisen Kirsti Teräsvuoren päiväkirja.

Kirsi Teräsvuori eli vuosina 1899–1988. Hän kirjoitti lähes koko elämänsä päiväkirjoja. Teräsvuori oli naimaton ja työelämän ulkopuolella oleva nainen, joka eli yksinäistä elämää. Kulttuurihistorian tohtorikoulutettava Karoliina Sjö on tutkinut Teräsvuoren päiväkirjoja väitöskirjaansa varten.

Sjö on tehnyt naisen päiväkirjoista päätelmän, että kirjoittaja on halunnut päiväkirjojen päätyvän muiden luettaviksi, koska päiväkirjojen tekstejä on puhtaaksikirjoitettu ja niihin on tehty reunamerkintöjä.

– Päiväkirjan reunamerkinnöissä löytyy tulkintoja ja selityksiä tekstiin. Esimerkiksi eräissä reunakirjoituksissa lukee "On ollut inhoittavaa kirjoittaa tämmöistä puhtaaksi, mutta tein sen sentään" tai "Kaikkea minä viitsinkin kirjoittaa puhtaaksi", kertoo Sjö siitä, miten Teräsvuori kirjoitti vuosia myöhemmin aiempiaan tekstejään puhtaaksi.

Teräsvuori toi itse ensimmäisen erän päiväkirjojaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon vuonna 1974.

Ei muiden silmille, mutta silti julkilukuun

Monille päiväkirjat ovat kuitenkin todella henkilökohtaisia ja intiimejä, eikä niitä ole tarkoitettu muiden luettavaksi.

– Monet myös esimerkiksi polttavat tai muuten tuhoavat päiväkirjansa, kertoo tutkija Karoliina Sjö.

Lappeenrantalainen Netta Salonsaari on ajatellut, että kukaan ei saisi lukea hänen päiväkirjaansa. Hänen lähes jokainen päiväkirjansa alkaa sanoilla: "koskaan kukaan ei saa näitä lukea".

Silti hän on nyt päiväkirjaklubilla lukemassa julkisesti omaa päiväkirjaansa.

– Haluan kokeilla miltä tekstien lukeminen tuntuu. Lukea muille tekstejä, joita on kirjoittanut pelkästään itselleen, ei kenellekään muulle, Netta Salonsaari pohtii.

Aina ei tarvita julkisesti lukemista. Tutkijan mukaan itsekseen omien päiväkirjojen lukeminen voi olla eheyttävä kokemus. Lukeminen saattaa vahvistaa käsitystä itsestään ja olemassaolostaan.

– Usein juurikin se on päiväkirjan perimmäinen tarkoitus, sanoo Karoliina Sjö.

Lue seuraavaksi: Susanna Laine luki teiniaikojen päiväkirjaansa suorassa lähetyksessä: "Oon nykyään muuten aika suosittu jätkien keskuudessa vaikken mielistele niinkuin Minna"

Ilman perillisiä ja testamenttia kuolleiden ihmisten omaisuus päätyy valtiolle. Testamentilla lahjoittaja pystyy ohjaamaan varansa arvojensa mukaiseen kohteeseen. Perinnön voi saada vaikka taloyhtiö.

Näin kävi Helsingin Siltasaaressa Pitkänsillanranta 17:ssa, jonka entinen asukas Onni Lindfors testamenttasi taloyhtiölle miljoonien eurojen arvoisen omaisuutensa.

Vuoden 2017 alussa kuolleella, naimattomalla Linforsilla ei ollut jälkeläisiä tai muita elossa olevia lähiomaisia. Asunto-osakeyhtiö Saariniemi oli miehen perheen koti kolmessa sukupolvessa.

Kaikkiaan taloyhtiölle perinnöksi jätetty omaisuus on arvoltaan yli seitsemän miljoonaa euroa, sisältäen kaksi asuntoa ja arvopapereita. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Varat kunnostuksiin

Testamentin suomat varat käytetään taloyhtiön tarvitsemiin kunnostuksiin, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Arto Manninen. Tämä oli myös Lindforsin toive.

– On tarkoitus taata, että talossa on ihmisillä jatkossakin hyvä koti. Olemme toimineet kirjaimellisesti testamentin ja uskotun miehen mukaan. Varoille on myös sijoitussuunnitelma pitkälle tulevaisuuuteen, Manninen sanoo Ylelle.

Osalla talon asukkaista oli tiedossa, että jonkinlaista perintöä saattaa olla jossain vaiheessa tulossa. Taloyhtiön hallitus sai tietää perinnöstä viime vuoden keväänä.

– Yllätys oli tietenkin se, että osakeomistuksia oli niin paljon.

Asian tultua julki Manninen kertoo saaneensa lukuisia viestejä, joissa kritisoidaan perinnön jättämistä taloyhtiölle. Monen mielestä Lindforsin maallinen omaisuus olisi pitänyt suunnata vähävaraisille.

– Perinnöstä on maksettu noin 30 prosenttia veroa, eli tästä hyötyvät muutkin. Yli kaksi miljoonaa menee valtiolle, Manninen huomauttaa.

Testamenttilahjoitukset yleistynevät

Yle uutisoi viime keväänä, kuinka yleishyödylliset järjestöt arvioivat testamenttilahjoitusten yleistyvän, koska ilman lähiperillistä olevien suomalaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa.

Valtiokonttori luovuttaa suurimman osan varoista eteenpäin vainajan asuinkunnille tai läheisille. Viime vuonna ilman perillisiä kuolleilta jäi lähes 26 miljoonaa euroa.

Suomalaisten testamenttilahjoittajien sydäntä lähellä ovat erityisesti lasten ja naisten hyvinvointi ja koulutus, niin Suomessa kuin kehitysmaissa. Myös luonto ja uhanalaiset eläimet sekä lääketieteellinen tutkimus ovat suosikkikohteiden kärjessä.

Myös muunlaisia lahjoituksia tehdään. Yle uutisoi tammikuussa, kun Vantaan kaupunki sai 100 000 euron testamenttilahjoituksen katupölytutkimuksia varten.

Lue myös:

Vaatimaton professori yllätti kuolemansa jälkeen – Helsingin yliopistolle ennätyslahjoitus

Entä jos puolisosi kuolee? Nämä 10 asiaa jokaisen kannattaa miettiä etukäteen

Jo viisikymppisen olisi ajateltava vanhenemista – paperille kirjattu hautajaistoive on rakkaudenteko

"Kunniatonta elämää" viettävä voi jäädä perinnöttä – mitättömät syyt eivät riitä

Kelan mukaan sen korvaamia taksimatkoja Uudellamaalla ei ole saatu "sopimuksen edellyttämälle tasolle" nykyisen palveluntarjoajan Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy:n kanssa. Tästä syystä osapuolet ovat päättäneet purkaa sopimuksen siirtymisajan jälkeen.

Kela-taksikyydeissä on ollut runsaasti ongelmia ympäri Suomen sen jälkeen kun kyytejä uudistettiin heinäkuussa. Uudellamaalla asiakkaat ovat kärsineet välityskeskuksen ruuhkista, kyytien myöhästymisista ja jopa peruuntumisista.

Kelan etuuspäällikön Susanna Bruunin mukaan matkoja on Uudellamaalla jäänyt toteutumatta joitakin satoja kuukausittain. Yhteensä matkoja on tehty lähes 160 000.

– Sopimushan edellyttää sitä, että jokainen tilattu matka toteutetaan, Bruun sanoo.

Kela alkaa valmistella uutta kilpailutusta välittömästi. Tavoitteena on, että Kela-taksimatkat siirtyvät uudelle palveluntarjoajalle huhtikuussa 2019.

Toistaiseksi Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy hoitaa taksimatkat nykyisen sopimuksen mukaisesti, ja Kela-taksimatkat tilataan samasta numerosta kuin ennenkin.

"Logistinen ohjausvoima puuttuu"

Helsingin ja Uudenmaan Taksit Oy:n mukaan ongelmat johtuvat ennen kaikkea taksilain uudistuksesta, jonka myötä taksien vanhat asemapaikat poistuivat.

Yritys välitti Kela-taksikyytejä myös ennen taksiliikenteen mylläystä. Silloin sen alla toimi noin 2 800 taksia Uudellamaalla.

– Vanhassa järjestelmässä HUSin alueella oli 30 asemapaikkaa, joihin taksipalvelu oli sidottu. Nyt taksit liikkuvat vähän missä milloinkin. Logistinen ohjausvoima puuttuu, taksiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jukka Kuusisto sanoo.

Hän myöntää, että uudessa mallissa "tyhjiöitä" on päässyt syntymään eri alueille eri aikoina. Suurimmat ongelmat ovat Kuusiston mukaan kuitenkin jo väistymässä.

Viime vuonna Kela-takseilla kulki Uudellamaalla lähes 80 000 henkilöä, ja matkoja tehtiin yli 700 000.

Kelan Susanna Bruunin mukaan uudessa järjestelmässä ongelmia on ollut etenkin Uudellamaalla. Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla Kela-taksien puhelinpalvelut ovat myös ruuhkautuneet, mutta muissa maakunnissa Kela-taksit kulkevat Bruunin käsityksen mukaan kuten sopimus edellyttää.

Eduskunnassa puitiin tänään hallituksen tiedonantoa työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä. Hallitus hakee tiedonannollaan eduskunnalta ennakkotukea kiistanalaiselle lakihankkeelleen, joka on kiristänyt hallituksen ja ay-liikkeen välejä ja johtanut työtaistelutoimiin.

Tiedonannon esitellyt pääministeri Juha Sipilä (kesk.) korosti hallituksen työllisyyspolitiikan tuloksia ja hallituskauden aikana syntyneitä uusia työpaikkoja. Uusia työllisiä on hallituskauden aikana tullut lisää 115 000.

Kiistanalainen irtisanomislaki on Sipilän ja muiden hallituksen edustajien puheenvuorojen mukaan osa hallituksen laajempaa työllisyyslinjaa, jolla tulee olemaan positiivinen vaikutus työllisyyteen. Taustalla on hallituksen mukaan myös laajempi kysymys siitä, voiko ammattiyhdistysliike vaikuttaa työllisyyspolitiikkaan painostustoimilla.

Oppositiota perustelut eivät vakuuttaneet. Monessa puheenvuorossa viitattiin hallituksen teettämiin selvityksiin, joiden mukaan esityksen vaikutukset työllisyyteen ovat epäselviä tai hyvin pieniä. Lisäksi hallitusta syytettiin tilanteen kärjistämisestä työmarkkinoilla.

Lisäksi menettelytapaa, jossa hallitus hakee eduskunnasta etukäteen tukea vasta valmistelussa olevalle lakiesitykselle, pidettiin monessa puheenvuorossa kummallisena. SDP:n Eero Heinäluoman mukaan hallitus yrittää vetää eduskunnan kiistaan, johon se ei ole osallinen.

– Tällä poliittisella teatterilla hallitus vahingoittaa paitsi omaa uskottavuuttaan myös eduskunnan arvovaltaa, Heinäluoma sanoi.

SDP, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto esittivät epäluottamusta hallitukselle.

Pienimmät oppositiopuolueet RKP ja Kristillisdemokraatit eivät yhtyneet epäluottamuslauseeseen, mutta eivät toisaalta antaneet tukeaan hallitukselle eivätkä ottaneet kantaa irtisanomislakiin vielä tässä vaiheessa.

Hallituksen luottamuksesta äänestetään huomenna.

Ammattiyhdistysliike on ilmoittanut, että hallituksen tiedonanto eduskunnalle ei pysäytä työtaistelutoimia.

Kalajoella lauantain vastaisena yönä sattuneesta auto-onnettomuudesta on selvinnyt lisää yksityiskohtia.

Täsmälleen onnettomuushetkellä hieman yhden jälkeen yöllä lähistöllä oleva seismologian laitoksen mittauspiste Kalajoen Kamusenperällä on rekisteröinyt jäljen, joka ei sovi maanjäristykseen eikä räjäytykseen. Poliisista kerrotaan, että rekisteröinti onkin aiheutunut hyvin todennäköisesti kolariauton törmäyksestä. Mittauspiste sijaitsee varsin lähellä tapahtumapaikkaa.

Rikosylikonstaapeli Juha Kangas kertoo, että onnettomuusauton nopeusmittari oli pysähtynyt lukemaan 165 kilometriä tunnissa turvatyynyjen lauetessa. Onnettomuusauto on siis ajanut vähintään 165 kilometrin tuntinopeutta.

Kankaan mukaan poliisi on puhuttelut ja kuulustellut onnettomuuden hengissä selvinnyttä uhria sekä muita tapahtumailtana seurueeseen kuuluneita. Kuulusteluissa on selvinnyt, että tapahtumailtana ennen ajoon lähtöä mökillä olleessa seurueessa oli nautittu alkoholia.

Toistaiseksi asiassa ei kuitenkaan epäillä rattijuopumusta. Kuljettajan ja muiden onnettomuudessa kuolleiden mahdollinen veren alkoholimäärä selviää oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa.

Lue myös:

Poliisi puhutti Kalajoen auto-onnettomuuden ainoaa eloonjäänyttä: "Muistikuvat loppuvat kohtalokkaaseen mutkaan"

Kolme nuorta miestä kuoli ulosajossa Kalajoella – Poliisi: Huomattava ylinopeus, ainakin 150 km/h

Kalajoen seurakunta perheiden ja nuorten tukena: "Tärkeintä on nyt läsnäolo ja kuunteleminen"

Hallituksen eduskunnalta työllisyyspolitiikalleen saama luottamus ei ole vaikuttanut ammattiliittoihin hallituksen toivomalla tavalla.

Ensimmäisenä uusista työtaistelutoimista kertoivat tänään naisvaltaisten alojen järjestöt.

Teollisuusliiton hallitus taas päättää uusista toimista kokouksessaan perjantaina.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL aloittaa ensi maanantaina kaksi päivää kestävän lakon. JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen mukaan kovempia toimia on luvassa, mikäli hallitus ei lopeta irtisanomislain valmistelua.

– Tässä ei ole vielä kovia toimenpiteitä nähtykään. Olemme vielä aika alkutilanteessa ja näyttää siltä, että hallitus jatkaa irtisanomissuojan heikentämisen valmistelua. Me menemme oman suunnitelmamme mukaisesti eteenpäin, Niemi-Laine sanoo.

Niemi-Laineen mukaan liitolla on olemassa suunnitelma toimenpiteistä, jotka otetaan käyttöön tilanteen mukaan.

– Tämä on vasta alkua. Meillä on mahdollisuus edetä työtaistelutoimissa pehmeämmistä vähän rankempiin.

Naisvaltaisilla aloilla hallituksen kaavailut korpeavat

Lähi- ja perushoitajaliitto Super sekä sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy aloittavat kaksi viikkoa kestävän vuoronvaihtokiellon maanantaina.

Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan tämän päivän luottamusäänestys eduskunnassa ei ole muuttanut tilannetta millään tavalla, sillä minkäänlaista lakiesitystä eduskunnalle ei ole annettu.

– Hallituksen kannattaa aloittaa siitä, että lakiesitys vedetään pois. Sen jälkeen on neuvottelurauha. Mikään muu ei tässä kohtaa riitä.

Naisvaltaisilla aloilla hallituksen kaavailut irtisanomissuojan heikentämisestä korpeavat, sillä järjestöt katsovat, että heikennykset osuvat erityisen pahasti heidän jäseniinsä.

– Meillä naisvaltaisilla aloilla ei ole suojalausekkeita työehtosopimuksissa, jotka suojaisivat irtisanomisilta. Tämä kävisi juuri meidän naisvaltaisten alojen nilkkaan, Rytkönen sanoo.

Teollisuusliiton Aalto arvioi, että toimet tulevat kiristymään

Myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että hallituksen tiedonanto ja luottamusäänestys eduskunnassa ei muuta tilannetta. Teollisuusliiton hallitus käsittelee uusia työtaistelutoimia perjantaina.

– Olemme alun perin ilmoittaneet, että kovennamme toimia, jos nämä toimet eivät riitä. Nyt näyttää siltä, että ne eivät ole riittäneet. Teollisuusliiton hallitus käsittelee asiaa ja tekee tilanteesta analyysin, mutta oma arvioni on, että toimet tulevat kiristymään, Aalto sanoo.

Aalto toistaa vaatimuksen siitä, että hallitus vetää esityksen irtisanomisten helpottamisesta pois. Sen jälkeen Teollisuusliitto olisi hänen mukaansa valmis katsomaan puhtaalta pöydältä, millaisia vaihtoehtoja työllistämiskynnyksen alentamiseksi löytyy.

Odotukset neuvotteluiden aloittamisesta eivät ole korkealla.

– Nyt näyttää siltä, että mitään neuvotteluyhteyttä hallituksen kanssa ei ole. On hankalaa löytää yhteistä polkua tästä pois, Aalto sanoo.

Teollisuusliitto, JHL ja Tehy eivät ole valmiita kertomaan, lopettaako edes varsinaisen lakiesityksen tuominen eduskuntaan työtaistelutoimia. Liittojen mukaan tilannetta arvioidaan, jos se tulee ajankohtaiseksi.

Hallituksen lakiesitys irtisanomissuojan helpottamisesta meni tänään lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavaksi. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle marraskuussa.

Lue myös:

Näin ensi viikon kaksipäiväinen lakko vaikuttaa: Osaa kouluista ja päiväkodeista uhkaa ruokapula, kirjastoja ja urheiluhalleja suljetaan, siivous voi jäädä retuperälle

Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–73 – pääministeri Sipilä: "Selvä tuki työllistämislinjalle"

Suomalainen jättää jälkeensä vuosi vuodelta perinnöksi enemmän rahaa. Keskimääräinen perintöosuus oli vuonna 2016 reilut 80 000 euroa. Vuosituhannen alkupuolella se oli noin 20 000 – 30 000 euroa.

Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden nettovarallisuus oli toissa vuonna keskimäärin 150 000 – 200 000 euroa.

– Jos tästä tiedosta lähtee liikkeelle, niin karkeasti arvioiden keskimääräinen kuolinpesän nettovarallisuus olisi noin 160 000 – 180 000 euroa, yksikön päällikkö Sampo Muotka OP Lakiasioista sanoo.

– Tyypillisessä tilanteessa perittävällä on kaksi lasta. Kun vaikka 160 000 euron perintö jaetaan näiden kahden kesken, niin molemmat perisivät 80 000 euroa. Toki täytyy muistaa, että todellisuudessa tilanteet vaihtelevat hyvin paljon.

Yli puolet perii alle 20 000 euroa

Tilastoitua tietoa perintöjen suuruuksista ei ole verottajallakaan, vaikka 20 000 eurosta saakka perittävä joutuu maksamaan perintöveroa. Numerotietoja verohallinnossa on saatu hallituksen antamista perintöverotuksen muutosta koskevista lakiesityksistä.

Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2013. Silloin runsaasta 142 000 perinnönsaajasta reilut 40 prosenttia sai perintöä 20 000 euroa tai enemmän. Vajaat 60 prosenttia peri alle 20 000 euroa.

– Alle perintöverotettavan määrän jäävien perintöosuuksien suhteellinen osuus lienee hiukan pienentynyt eli perinnönsaajista useampi perii tänä vuonna yli 20 000 euroa, verohallinnon ylitarkastaja Jarmo Salminen henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksiköstä arvelee.

Viisi vuotta sitten perijöistä vajaa neljännes peri 20 000 – 50 000 euroa ja runsas kymmenes 50 000 – 100 000 euroa. Noin 80 prosentilla perintö jäi siis alle 50 000 euron ja reilulla 90 prosentilla alle sadan tuhannen.

Miljoonaperintöjä Suomessa perii harva. Vuonna 2013 yli miljoonan euron perinnön sai 180 suomalaista.

Jatkossa suomalainen jättää jälkeensä yhä enemmän omaisuutta, mutta pilkkoo testamentilla perintöosia pienemmiksi

Kuolinpesien omaisuusarvot ovat vuosien saatossa kasvaneet.

– Esimerkiksi suuret ikäluokat ovat vaurastuneet ja heillä on enemmän omaisuutta kuin omilla vanhemmillaan, johtava veroasiantuntija Taneli Lallukka Pääkaupunkiseudun verotoimistosta kuvaa.

Nämä ikäluokat jättävät aikanaan suurehkoja perintöjä.

Myös lapsien määrä on vähentynyt ja vähenee edelleen, joten perillisiä on vähemmän. Yhä useammassa perheessä on vain yksi lapsi.

Mutta toisaalta ihmiset tekevät entistä enemmän testamentteja, joissa perittävää omaisuutta pilkotaan lapsille ja lastenlapsille.

– Vaikka lapsiluku pienenee, niin testamentin kautta laajennetaan perijäpiiriä, OP:n Sampo Muotka sanoo.

– Testamentataan esimerkiksi suurin osa perinnöstä lapsille. Ja loppuosa voidaan määrätä vaikkapa lapsenlapsille, esimerkiksi kullekin noin 10 000 – 15 000 euroa.

Muotka kertoo, että ihmiset miettivät tänä päivänä perintöasioita melko paljon.

– Nykyään ihmiset tuntevat entistä paremmin perintöveron määräytymisen perusteet ja suunnittelevat, miten perintö jakautuisi perintöverotuksen osalta lasten ja koko suvun kannalta järkevimmällä tavalla.

Alueelliset erot näkyvät perintöjen koossa

Perintöjen koossa on alkanut näkyä myös se, että ihmiset ajattelevat nykyään useammin, ettei kaikkea kerättyä varallisuutta tarvitse jättää perinnöksi. Sitä voi ja kannattaa käyttää omaksi hyväkseen vielä elinaikanaan.

Sampo Muotka uskoo, että myös tämä trendi tulee vahvistumaan ja osittain myös pienentämään perintöjä siitä, mitä ne muuten olisivat.

Perintöjen suuruuteen vaikuttavat yhä enemmän myös alueelliset erot.

– Asuntovarallisuuden eli kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden arvot ovat paikoin nousseet voimakkaastikin ja jossain päin Suomea vastaavasti laskeneet. Sama näkyy perintöjen arvoissa, Jarmo Salminen verohallinnosta muistuttaa.

– On todennäköistä, että kasvukeskuksissa sijaitsevaa omaisuutta perivät saavat arvokkaampia perintöjä kuin syrjäseuduilla sijaitsevaa omaisuutta perivät pikkuserkkunsa.

Tyypillinen perintö on yhä asunto ja vähän rahaa

Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan suomalaisten varallisuus koostuu asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen sekä esimerkiksi autojen ja veneiden arvosta sekä maa- ja metsäomaisuudesta. Siihen kuuluu myös rahoitusvarallisuutta eli pörssiosakkeet sekä muut osakkeet, talletukset, rahasto-osuudet ja eläkevakuutussäästöt.

– Tyypillisesti suomalainen omistaa kuollessaan osuuden asunnostaan, kesämökistään, auton, muutaman pörssiosakkeen ja vähän rahaa, Jarmo Salminen kiteyttää.

Asunto on yhä se arvokkain omaisuus, jonka suomalainen jättää jälkeensä.

Tavallista on, että ihmiset asuvat loppuun asti omistusasunnossa, joten perinnöksi jätetään tietysti se asunto ja pankkitalletuksia.

– Entistä enemmän on kuitenkin ollut näkyvissä, että ihmiset säästävät ja sijoittavat eli perinnöksi jää enemmän myös sijoitusvarallisuutta. Siihen suuntaan ollaan menossa, Sampo Muotka näkee.

Ennen perinnöllä maksettiin lainat pois, nyt avustetaan lapsia

Ennen tyypillistä oli maksaa perinnöllä asuntolaina pois ja hankkia ehkä se haaveissa ollut kesämökki.

Nykyään perijöiden joukossa on kuitenkin paljon hieman iäkkäämpiä ihmisiä, joilla ei enää ole asuntolainaa ja kesämökkikin on jo ostettu.

– Osa saattaakin luopua perinnöstä lastensa hyväksi tai sitten perintörahoja käytetään muuten lasten hyväksi, esimerkiksi tukemalla opiskelua ja ensiasunnon ostoa, Sampo Muotka pohtii.

Lue lisää aihepiiristä:

Näin saat sopuisankin kuolinpesän asiat solmuun – perinnönjaon seitsemän yleistä virhettä

Entä jos puolisosi kuolee? Nämä 10 asiaa jokaisen kannattaa miettiä etukäteen

Varsinais-Suomen käräjäoikeus päätti keskiviikkona pitää vangittuna 51-vuotiaan virolaismiehen.

Miestä epäillään avunannosta törkeään veropetokseen. Hän vaati vapaaksi pääsyä tutkintavankeudesta.

Poliisi vastusti vapauttamista. Oikeus vangitsi virolaismiehen todennäköisin syin.

– Oikeus jatkoi vangitsemista esitykseni mukaisesti, kertoo keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Antti Perälä.

Oikeus otti huomioon myös niin sanotut erityiset syyt, ja se katsoi, että vaikeuttamis- ja karttamisvaara ovat myös perusteet vangitsemisen jatkamiselle.

Viron yleisradioyhtiö ERR: Epäilty oli tavallinen työmies

Poliisi on kertonut, että 51-vuotias epäilty on viron kansalainen.

Hänellä onkin Viron kansalaisuus, mutta mies on syntyjään ukrainalainen, kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR.

ERR:n julkaiseman uutisen mukaan epäilty on asunut aiemmin Virossa ainakin Paiden kaupungissa. Paide sijaitsee sadan kilometrin päässä Tallinnasta Keski-Virossa.

ERR:n uutisessa myös kerrotaan, että mies on työskennellyt Paiden kaupungin palveluksessa autonkuljettajana, ja hän on kuulunut Paiden ukrainalaisen kulttuuriseuran johtokuntaan.

Suomessa uudet tiedot 51-vuotiaasta virolaismiehestä käyvät ilmi Viron yleisradioyhtiön ERR:n Pealtnägija-ohjelman verkossa julkaisemasta uutisjutusta.

Pealtnägija tarkoittaa Silminnäkijää, ja se on Viron yleisradioyhtiön ERR:n tutkivan journalismin ajankohtaisohjelma. Juttu julkaistiin syyskuussa pian sen jälkeen, kun poliisi oli tehnyt jättimäisen kotietsintäoperaation Turun saaristossa ja mantereella.

Pealtnägija-ohjelma haastatteli virolaismiehen entisiä työkavereita Paiden kaupungilta. He kuvailivat uutisjutussa miestä tavalliseksi työmieheksi.

Kaksi epäiltyä on tutkintavankeudessa

Varsinais-Suomen käräjäoikeus päätti eilen jatkaa myös 36-vuotiaan venäläismiehen vangitsemista. Venäläismiestä epäillään törkeistä verorikoksista Airiston Helmi -tutkinnassa.

Keskusrikospoliisi on kertonut, että tutkinta on alkuvaiheessa. Poliisilla on valtava määrä aineistoa, jota se käy parhaillaan läpi.

Lue myös:

Airiston Helmi -tutkinnan venäläisepäilty pysyy tutkintavankeudessa – Poliisi: "Ennätyspitkä istunto"

Airiston Helmi -tutkinnan epäillyt haluavat vapaaksi tutkintavankeudesta – poliisi vastustaa: "On löytynyt uutta ja kiinnostavaa materiaalia"

Airiston Helmi -rikosjutussa epäiltyjen tutkintavankeutta jatkettu – perusteena vain törkeät veropetosrikokset

Poliisi aikoo esittää kahden Airiston Helmi -tutkinnassa epäillyn vangitsemisen jatkamista

Kaksi vangittu rahanpesujuttuun liittyen – Käräjäoikeus: syytä epäillä törkeästä rahanpesusta ja törkeästä veropetoksesta

Analyysi: Mihin Paraisilla tarvittiin kommandopipoja ja konepistooleita? Airiston Helmi on ainakin viidestä syystä epätavallinen talousrikostutkinta

Nämä 5 asiaa tiedämme Airiston operaatiosta: Rahanpesua ja kansainvälisiä talousrikoksia saaristoidyllissä – kartta näyttää omistusten sijainnin

Saaristotilalle saapui 9 vuotta sitten ostaja, joka kehui kirkasta hanavettä ja pyysi myyjiä leipomaan limppua – tällainen on mies Airiston Helmen takana

Vihreiden puheenjohtajan, Touko Aallon pitkä sairausloma on kasannut puolueen ja sen puheenjohtajan eteen keon hyvin visaisia kysymyksiä. Paine löytää niihin vastaukset kasvaa päivä päivältä, koska puolueen kannatus heikkenee alinomaa ja vaalit lähestyvät.

Tuore Helsingin Sanomien tekemä kannatusmittaus osoittaa, ettei runsaan vuoden jatkunut vihreiden kannatuksen luisu ole pysähtynyt.

Uupumus ei liene Aallon sairausloman todellinen syy

Touko Aalto hakeutui sairauslomalle hieman yli kuukausi sitten. Puolue kertoi tuolloin tiedotteessaan, että lääkäri oli määrännyt hänet sairauslomalle “uupumuksesta johtuvien syiden vuoksi”.

Kansanedustajana Aalto olisi voinut jäädä sairastamaan ilman lääkärintodistustakin, mutta jos lääkäri on hänet sairaaksi todennut, uupumus ei liene vaivan varsinainen diagnoosi. Uupumuksen perusteella sairauslomaa ei yleensä kirjoiteta.

Kokeneen lääkärin mukaan sairasusloman peruste voi olla esimerkiksi ahdistuneisuus, unettomuus tai masennus. Stressi on yleensä keskeinen syy, tällaisten vaivojen puhkeamiseen.

Ennen työhön paluutaan Touko Aalto joutuukin kysymään itseltään kaksi kysymystä: “Onko minulla riski sairastua uudelleen, jos palaan puoluejohtajan rooliin?” “Onko stressisietokykyni niin hyvä, ettei riskiä ole?”

Kun Touko Aallon poissaolo venyy vähintään kahden kuukauden mittaiseksi, myös vihreiden puolue-eliitin täytynee pohtia puheenjohtajansa stressinsietokykyä. Vaalien lähestyessä puheenjohtajaan kohdistuvat poliittiset paineet kasvavat vääjäämättä.

Sairastavaa puheenjohtajaa stressaavat kysymykset

Sairausloma ei ole puheenjohtaja Touko Aallolle pelkkää hermolepoa. Vaikka loman pitäisi nimenomaan helpottaa stressiä, Aalto joutuu pohtimaan poissaolonsa aikana kysymyksiä, jotka aiheuttavat hänelle kovaa henkistä painetta.

Sellainen kysymys on esimerkiksi: “Onko minulla edellytykset kääntää puolueen kannatus selvään nousuun ennen ensi kevään eduskuntavaaleja?” Tai: “Saanko puolueelta vahvan tuen puheenjohtajuuteni jatkolle?”

Aallon pitää valmistautua huolellisesti työhön paluuseen

On myös selvää, että mikäli Aalto aikoo jatkaa puoluejohtajan tehtävässä, hänen täytyy laatia tarkka suunnitelma siitä, miten hän sairauslomansa jälkeen toimii.

Hänen pitää palata politiikan pelikentälle energisenä, eteenpäinsuuntautuneena, idearikkaana ja hyökkäysvalmiina. Lisäksi hänellä tulisi olla palatessaan uusi, toimiva julkisuuden hallinnan strategia ja taito toimia sen mukaan.

Puolue-eliittiä askarruttavat ikävät kysymykset

Puheenjohtajan sairastuminen on ajanut vihreät halvauksen tilaan. Puolue vaikuttaa liikkumattomalta, mykältä ja apaattiselta.

Vaalien lähestyessä vihreiden pitäisi kyetä kääntämään tilanne päälaelleen; virittää puolue vimmaiseen iskuun ja kiihottaa kannattajat optimistiseen innostuksen tilaan.

“Onko nämä tavoitteet mahdollista saavuttaa Touko Aallon johdolla?” pohtii vihreä puolue-eliitti.

Se joutuu vääjäämättä miettimään asiaa myös toisesta näkökulmasta: “Onko vihreiden kannatus mahdollista kääntää reippaaseen nousuun puheenjohtajaa vaihtamalla?”

Miten johtajan vaihdoksesta koituisi mahdollisimman vähän vahinkoa?

Vaikka vastaus edelliseen kysymykseen olisi myönteinen, puolueen pitää kysyä itseltään myös: “Miten johtajan vaihdoksen pitäisi tapahtua, jotta sillä olisi myönteiset seuraukset?

Viimeiseen kysymykseen vastaus lienee selvä. Jos vihreiden puheenjohtaja vaihtuu kesken kauden, sen pitäisi tapahtua Touko Aallon aloitteen pohjalta.

Aalto on puoluekokouksen valitsema puheenjohtaja. Jollei hän itse vetäydy asemastaan, johtajan vaihdoksesta tulee helposti vastenmielinen näytelmä. Sellainen saattaisi syventää puolueen kannatuskriisiä.

Vihreät pohtivat, kuka palauttaisi nopeimmin puolueen kannatuksen

Vihreitä askarruttaa varmasti myös se, kuka olisi paras puheenjohtaja edessä olevan vaalitaistelun vetäjäksi, jos Aalto vetäytyy.

Voisiko puheenjohtajaa nyt tuuraava, suurelle yleisölle melko tuntematon tutkija Maria Ohisalo olla puolueen uusi valttikortti? Olisiko kansanedustaja Emma Karissa kuitenkin enemmän kansanvillitsijän vikaa? Vai olisiko entinen puheenjohtaja Ville Niinistö sittenkin varmin tae puolueen kannatuksen palautumiselle?

Niinistö ei voinut viime puoluekokouksessa hakea jatkokautta, koska hän olli johtanut puoluetta jo kolme perättäistä kautta. Touko Aallon johdettua puoluetta tuo rajoitus ei enää päde. Niinistön paluulle ei siten olisi estettä.

Muodollisesti puoluejohtajan vaihto on yksinkertainen kuvio. Väliaikaisen puoluejohtajan voi valita puoluevaltuusto. Se kokoontuu marraskuussa säännölliseen kokoukseensa.

Jollei Aalto ilmoita hyvissä ajoin ennen kokousta omista aikeistaan jatkon suhteen, valtuusto joutuu kokouksessaan päättämään uuden ylimääräisen kokouksen ajankohdasta.

Touko Aalto on vaikeassa välikädessä. Omaa päätöstään punnitessaan hän joutuu miettimään myös: “Millainen on poliittinen tulevaisuuteni, jos luovun puheenjohtajuudesta kesken kauden?”

Juttua on korjattu 17.10. klo 14.40. Tekstistä on poistettu kohta, jossa mainittiin, ettei Kela maksa uupumuksen perusteella sairausajalta korvausta. Tämä pätee keskivertokansalaisen kohdalla. Kansanedustajien kohdalla asia ei ole reklevantti. Kansanedustajan ei nimittäin tarvitse välttämättä esittää lääkärintodistusta sairauspoissalon saamiseksi. Kansanedustajille ei myöskään makseta Kelakorvauksia.

Juttuun on lisätty myös maininta siitä, mistä syystä Ville Niinistön valinta puolueen johtoon olisi nyt mahdollista, vaikkei hän viime kesänä voinut pyrkiä jatkokaudelle.