Ohjaaja Aku Louhimieson esittänyt julkisuudessa väitteen, jonka mukaan Ylen opintovapaalla oleva toimittaja olisi pyrkinyt toiminnallaan estämään hänen työllistymisensä. Lisäksi Louhimies sanoo, että Ylen hänestä maaliskuussa julkaisemassa jutussa olisi virheitä.
Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa.
Ylen opintovapaalla oleva toimittaja sai uutisvinkin Louhimiehen sopimuksesta isossa kansainvälisessä tuotannossa. Toimittaja alkoi oma-aloitteisesti selvittää vinkin todenperäisyyttä ja oli yhteydessä BBC:n mediapalveluun. Lyhyen sähköpostivaihdon tarkoituksena oli uutisvinkin varmistaminen. Kyse oli täysin normaalista tiedonhankinnasta, muuta motiivia toimittajalla ei toiminnalleen ollut. Koska vinkissä näytti olevan perää, toimittaja siirsi jatkoselvittelyn heti Yle Uutisiin. Viimeksi tänään olemme hakeneet varmistusta uutiselle.
Aku Louhimiehen mukaan Ylen toimittajan yhteydenotto BBC:hen oli toimittajan henkilökohtainen yritys estää Louhimiehen työllistyminen. Väite ei pidä paikkaansa. Kansainvälisen tuotannon rekrytointipäätöksiä tuskin tehdään kahden mediapalveluun saapuvan sähköpostiviestin perusteella.
Miksi Louhimies haluaa kyseenalaistaa Ylen toimittajan ammattietiikkaa näin voimakkaasti julkisuudessa?
Juttu Louhimiehen vallankäytöstä julkaistiin Ylen verkkosivuilla 19.3.2018. Jo jutun julkaisun yhteydessä Louhimies sai kommentoida jokaista hänen työtapaansa liittynyttä arvostelua. Hän kommentoi asiaa myös suorassa tv-lähetyksessä. Louhimies esitti Yleisradiolle oikaisuvaatimuksen jo keväällä. Oikaisuvaatimus käsiteltiin erittäin perusteellisesti, kohta kohdalta. Yle muun muassa kuuli useita Louhimiehen nimeämiä lisätodistajia. Mitkään lisätarkastukset eivät kuitenkaan osoittaneet jutussa esitettyjä kirjauksia virheellisiksi.
Aku Louhimiehen viime päivien ulostulo aiheutti voimakkaan reaktion. Siitä huolimatta Yle jatkaa omalla vakaalla journalistisella linjallaan. Perustamme toimintamme vastuullisuuteen, alan eettisiin säädöksiin ja perinpohjaiseen tiedonhankintaan. Reilun pelin hengessä olemme halunneet kuulla ohjaajaa itseään viime päivien keskustelun aikana ja tarjonneet hänelle mahdollisuutta tulla kuulluksi. Toistaiseksi hän ei ole halunnut vastata Ylen kysymyksiin.
Yle puolustaa järkähtämättömästi yleisön oikeutta tietää ja toimittajiensa mahdollisuuksia hankkia tietoa tätä tarkoitusta varten.
Tekninen vika aiheutti kahden Merivoimien aluksen keskinäisen kolhimisen Turussa tiistaina iltapäivällä, kertoo Merivoimat tiedotteessa.
Onnettomuudessa oli osallisena Merivoimien Rauma-luokan ohjusvene ja onnettomuus johtui siinä ilmenneestä teknisestä viasta.
Rannikkolaivaston Pansion tukikohdan satamaan palaamassa ollut 6. Pintatorjuntalaivueen alus oli kiinnittymässä kotitukikohdan laituriin, kun aluksessa ilmeni tekninen vika.
Alus ajautui kosketukseen viereisessä laiturissa olleeseen miinalaiva Uusimaahan. Vikaantuneessa aluksessa olleista palkatuista sotilaista yksi loukkaantui lievästi. Molemmat alukset saivat vedenpäällisiin rakenteisiin vaurioita.
Suomessakin vientiyritykset seuraavat mielenkiinnolla Britannian ja EU:n välisiä neuvotteluja. Britannian on määrä erota EU:sta ensi keväänä, 29. maaliskuuta.
Kokosimme neljä seikkaa lähestyvästä brexitistä ja sen mahdollisista vaikutuksista suomalaisiin vientiyrityksiin.
Miten Britannian lähtö näkyy vientiyrityksissä nyt?
Lähestyvä brexit luo epävarmuutta vientiyritysten toimintaan. Esimerkiksi tuontitavaroiden varassa olevat brittiläiset yritykset varautuvat hintojen nousuun ja etsivät paikallisia vaihtoehtoja EU-maissa tuotettujen tavaroiden rinnalle.
Tämä on huomattu esimerkiksi Orkla Suomen makeistehtaalla Jyväskylän Vaajakoskella.
– Paikalliset yhteistyökumppanit eivät uskalla rakentaa pelkästään meidän varaan, vaan ovat alkaneet lisätä panostustaan paikallisiin merkkeihin, sanoo Orkla Suomen Vaajakosken tehtaanjohtaja Virpi Aaltonen.
Lakritsi on Britanniassa pitkälti erikoistuote, mutta Keski-Suomessa valmistettu lakritsi on Britannian kolmen suosituimman lakritsimerkin joukossa.
Brittien empiminen näkyy myös rakennusteollisuudessa.
– Rakennusliikkeet Britanniassa miettivät, miten brexit vaikuttaa punnan arvoon ja lykkäävät ostopäätöksiä. Tämä voi näkyä tuotannossamme vuodenvaihteen jälkeen, kertoo toimitusjohtaja Jaakko Kurikka Kurikka Timber Oy:stä.
Yritys valmistaa ikkuna- ja puuaihioita Äänekoskella Keski-Suomessa. Tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. Britanniaan tuotteista päätyy kolmannes.
Mitä Britannian eroaminen EU:sta ilman sopimusta tarkoittaisi?
Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, tuo se Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen mukaiset tullit EU-maiden ja Britannian välille.
Toisin sanoen suomalaisten tuotteiden vieminen Britanniaan vaatisi aikaisempaa enemmän työtä, aikaa ja rahaa. Kaupan kustannukset vientiyrityksissä nousisivat, mikä heikentäisi kaupan kannattavuutta.
Keskuskauppakamarista arvioidaan, että tullausmenettelyistä aiheutuvat ylimääräiset kulut voivat tarkoittaa noin 10–15 prosentin kustannusnousua vientiyrityksille.
Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, aiheuttaa se todennäköisesti hetkeksi kaaoksen. Yrityksiltä veisi todennäköisesti jonkin aikaa ratkoa tilannetta ja päästä takaisin markkinoille, mikä aiheuttaisi kaupankäyntiin notkahduksen.
Vaikuttaako Britannian lähtö EU:sta Suomen bruttokansantuotteeseen?
Britannian EU-ero ei notkauta Suomen bruttokansantuotetta merkittävästi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta arvioidaan, että brexitin negatiivinen vaikutus Suomen BKT:een olisi noin 0,2 prosenttiyksikköä. Toisin sanoen talouden kasvuvauhti hidastuisi, mutta varsin vähän. Pitkällä aikavälillä vaikutus todennäköisesti myös hiipuisi.
Sen sijaan yksittäisissä yrityksissä ja tietyillä vientialoilla vaikutukset voivat olla huomattavasti suurempia.
Mihin aloihin brexit iskee tuntuvimmin?
Suomesta vietiin viime vuonna Britanniaan eniten metsäteollisuuden tuotteita. Tullin ja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 Britanniaan vietiin eniten paperia ja pahvia (23%), toiseksi eniten polttoaineita (20%) ja kolmanneksi eniten sahatavaraa (7%).
Vientilistan kärkipäässä ovat lisäksi metallit sekä koneet ja laitteet. Britannia on Suomelle yksi seitsemästä merkittävästä kauppakumppanista. Suomesta Britanniaan suuntautuvan viennin arvo oli 4,3 miljardia euroa vuonna 2017.
Myös Britannian kannalta katsoen Suomi on sille tärkeä paperiteollisuuden tuotteiden viejä. Näin ollen esimerkiksi paperiteollisuudessa brexitin vaikutukset voivat tuntua muita aloja kovemmin.
Tämä tapahtuu Etlan tutkija Birgitta Berg-Anderssonin mukaan riippumatta siitä, eroaako Britannia EU:sta sopimuksen kanssa vai ilman.
– Erosopimuksesta huolimatta tilanne ei voi jatkua samanlaisena, koska Britannia ei enää jatkossa ole EU-maa.
Vientiyrityksissä odotetaan, että Britannia ja EU pääsevät sopimukseen unionista eroamisen ehdoista. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että epävarmuus jatkuu yritystenkin arjessa ainakin tämän vuoden joulukuuhun.
Ilmoituksia tekevän rahaston mukaan likaisen rahan alkuperä on Venäjällä.
Suomen viranomaisten odotetaan lähiaikoina saavan ilmoituksen rahanpesua ehkäisevien lakien rikkomisesta Nordeassa, kertoo uutistoimisto Bloomberg. Uutistoimiston mukaan Ruotsin, Norjan ja Tanskan viranomaisille ilmoitus on jo lähetetty.
Keskusrikospoliisista (KRP) kerrotaan STT:lle, ettei se ole toistaiseksi saanut Nordeaa koskevaa rahanpesuilmoitusta. KRP:n lisäksi rahanpesua Suomessa selvittää Finanssivalvonta.
Ilmoituksia viranomaisille on tehnyt Hermitage Capital Management -rahasto, jonka mukaan ilmoitus koskee noin 150 miljoonan euron varoja 365 tilillä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Rahaston ilmoituksen mukaan epäilyttäviä tilisiirtoja on Nordean tileillä tapahtunut vuosien 2007 ja 2013 välillä.
Rahasto pyytää viranomaisia tutkimaan epäilyt
Rahaston perustajan Bill Browderin mukaan Nordean tileiltä havaittujen varojen alkuperä on Venäjällä. Tekemässään ilmoituksessa Browder pyytää rahanpesusta vastaavaa viranomaista tutkimaan tapausta.
Hermitage Capital Management vinkkasi taannoin myös Danske Bankin Viron-yksikön epäillystä rahanpesusta.
Nordea kertoo olevansa tietoinen rahaston tekemistä ilmoituksista, mutta muutoin konserni pysyttelee niukkasanaisena tapauksesta.
– Aina kun havaitsemme epäilyttäviä tilitapahtumia, raportoimme niistä viranomaisille, jotka päättävät jatkotutkimuksista. Pankkisalaisuutta koskevien lakisääteisten vaatimusten vuoksi emme voi kommentoida yksittäisiä asiakkaita, Nordean laatimassa kannanotossa sanotaan.
Nordea sanoo viime vuosina tehneensä merkittäviä investointeja rahanpesun ja muun talousrikollisuuden estämiseen kaikissa toimintamaissaan. Bloombergille puhunut Browder on pankkikonsernia kyynisempi.
– Tavanomaisella huolellisuudella nämä tapaukset olisi havaittu, Browder kommentoi Bloombergille.
Helluntaiseurakunnan aula on muuntautunut koulukuvauspaikaksi. Siellä käy vilske, kun prinsessamekkoihin ja kauluspaitoihin sonnustautuneet alakoululaiset odottavat vuoroaan yksittäiskuvaan.
– Kaikki otetaan leikkeihin mukaan. Ketään ei jätetä ulkopuolelle. Me otetaan mallia Jeesuksesta. Paitsi me ei kuolla toisten puolesta, kuvailee kristillisiä periaatteita koululainen Rohan Korttinen.
Kristillinen koulu on toiminut Lappeenrannassa 10 vuotta.
Koulu toimii kotiopetusluvalla, koska koulu ei ole saanut lukuisista yrityksistä huolimatta valtiolta perusopetuslupaa.
Rohan Korttisen mukaan kristillisessä koulussa ei kiusata.Mikko Savolainen / Yle
Keksimyynnillä rahoitetaan koulua
Pienen luokkahuoneen nurkassa on kasoittain keksilaatikoita.
– Keksipaketteja oli lukukauden alussa 510. Niistä tulee yhteensä 1600 euroa, laskee rehtori Essi Martikainen.
Keksien myynti on yksi tapa saada koululle rahaa. Varainhankinnan lisäksi koulua pyöritetään oppilailta perittävällä 140 euron kuukausimaksulla ja lahjoituksilla.
Varainhankinta ja lahjoitukset ovat koulun olemassaolon edellytys. Valtion perusopetuslupa mahdollistaisi, että koulu saisi valtion antamat kotikuntakorvaukset itselleen.
Nyt kotikuntakorvaus menee Lappeenrannan kaupungin kassaan.
Koulu on tehnyt tappiota
Valtioneuvosto on perustellut kielteistä päätöstään perusopetusluvan saamiselle vuonna 2017: "Hakijan taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi ovat saadun selvityksen mukaan puutteelliset."
Koulua pyörittävän yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Liimatainen selittää tappiollista tulosta sillä, että heidän toimintansa on melko epävakaata. Sama yhdistys pyörittää sekä koulua että päiväkotia Lappeenrannassa.
– Tappiot ovat olleet joitain kymmeniä tuhansia, mutta ne on nyt kuitattu, kertoo puheenjohtaja Tuomo Liimatainen Lappeenrannan kristillisestä yhdistyksestä.
Pieneen luokkahuoneeseen mahtuu neljä pulpettia.Mikko Savolainen / Yle
Nyt tökkii kaupungin tuki
Kaupungin puoltava päätös on lähestulkoon välttämätön sille, että valtio myöntää perusopetusluvan yksityiskoululle. Lappeenrannan kaupunki ei kuitenkaan ole lähtenyt puoltamaan kristillistä koulua.
Kaupungin mielestä uudelle yksityiskoululle ei ole tarvetta, sillä lasten määrä vähenee.
– Meillä on kaupungin peruskouluissa ihan riittävästi tilaa kaikille, sanoo puheenjohtaja Harri Iljin lasten ja nuorten lautakunnasta.
Lappeenrannan kaupunki menettäisi kotikuntakorvaukset, jos lasten ja nuorten lautakunta tekisi kristilliselle koululle puoltavan päätöksen.
Tällä hetkellä Lappeenrannan kaupunki saa kristillisen koulun oppilaista valtion maksamaa kotikuntakorvausta yli 100 000 euroa. Opetusluvan saanti tarkoittaisi, että koulu saisi rahan itselleen.
Vuonna 2010 muuttunut laki mahdollistaa, että kunta voi pitää kotikuntakorvaukset itsellään, vaikka oppilas ei kävisikään kunnallista koulua. Kunta saa valtiolta noin 7000 euroa oppilasta kohden lukuvuodessa.
Kristillisyys näkyy juhlissa ja rukouksissa
Kristillisyys näkyy koulussa oppilaiden mukaan aamunavauksissa ja ruokarukouksissa. Lisäksi joulujuhlassa luetaan jouluevankeliumi.
– Meidän ei tarvitse miettiä lauletaanko Suvivirsi kevätjuhlassa, lausuu rehtori Essi Martikainen.
Koulun opettaja Ulla-Maija Melander kertoo, että ympäristötiedon tunnilla kristillisyys näkyy siten, että keskustellaan luomisopista ja evoluutioteorista rinnakkain. Jokainen oppilas saa päättää kumpaan uskoo.
Lappeenrannan helluntaiseurakunnan rakennuksessa toimivassa koulussa tilat ovat pienet. Koulussa on kolme luokkahuonetta. Valtion kotikuntakorvausten avulla koulu saisi suuremmat tilat.
– Kyllähän me opettajat ja aikuiset vielä sopeudutaan, mutta loppupeleissä se on kuitenkin lapsilta pois, esimerkiksi näiden tilojen suhteen, miettii rehtori Essi Martikainen.
Tällä hetkellä koulussa on 18 oppilasta.
Opettajat ja oppilaat kertovat, että matikan tunnilla kristillisyys ei näy.Mikko Savolainen / Yle
Ainoa kristillinen koulu, jolla ei perusopetuslupaa
Suomessa on yhteensä 17 kristillisiä koulua. Lappeenrannan kristillinen koulu on ainoa kristillinen yksityiskoulu Suomessa, joka ei ole saanut perusopetuslupaa.
– Toinen kotiopetusstatuksella toimiva kristillinen koulu Helsingissä ei edes halua opetuslupaa, kertoo rehtori Essi Martikainen.
Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunnan päätöksessä lukee, että koulua puoltava päätös rasittaisi liikaa kaupungin taloutta.
– Minun mielestäni on tärkeä huolehtia, että kaupungin omat peruskoulut ovat kunnossa ja meillä kouluverkko toimii. Sitten vasta voi miettiä, mitä kouluja tarvitaan omien koulujen rinnalle, ynnää Harri Iljin.
Lappeenrannassa on kaksi yksityistä koulua, joilla on perusopetuslupa: Steiner-koulu ja venäjän kieltä painottava Itä-Suomen koulu. Nämä koulut saavat kotikunta-korvaukset itselleen.
Lappeenrannan kristillinen koulu aikoo jatkaa perusopetusluvan hakemista, joka rasittaa myös koulun taloutta. Hakukierros maksaa joka kerta vajaat 3000 euroa.
Vesuviuksen tuhoisa purkaus Italiassa saattoikin tapahtua kaksi kuukautta luultua myöhemmin, uskovat purkauksessa tuhoutunutta Pompeijin kaupunkia tutkivat arkeologit.
Arkeologit kertoivat tiistaina löytäneensä pompeijilaisen talon seinästä hiilellä kirjoitetun päivämäärän, joka vastaa nykykalenterissamme lokakuun 17. päivää.
Kulttuuriministeri Alberto Bonisoli (vasemmalla) sanoo löydön laittavan historiankirjat uusiksi. Oikealla Pompeijin arkeologisen alueen johtaja Massimo Osanna.Ciro Fusco / EPA-EFE
Kirjoituksessa ei mainita vuotta, mutta arkeologit ovat vakuuttuneita siitä, että se on tehty lokakuussa vuonna 79 juuri ennen purkausta. Hiilellä kirjoitettu teksti ei olisi säilynyt pitkään, jos se ei olisi hautautunut tuhkaan.
Pompeijissa tehdään edelleen kaivauksia ja uusia löytöjä. Kuvassa raunioita, jotka sijaitsevat lähellä päivämäärän löytöpaikkaa.Ciro Fusco / EPA-EFE
Aiemmin kaupungin uskottiin tuhoutuneen senaikaisten kirjoitusten ja arkeologisten löytöjen perusteella 24. elokuuta.
Purkauksen myöhempää ajankohtaa aavisteltiin jo 1800-luvulla, kun tuhkaan hautautuneista oksista löydettiin syksyllä kypsyviä hedelmiä.
Lokakuun alussa arkeologit löysivät Pompeijista alttarin, joka on omistettu laareille, eli roomalaisessa mytologiassa perheen suojelijoille.Ciro Fusco / EPA-EFEArkeologi teki tutkimuksia Pompeijissa elokuussa.Cesare Abbate / EPA-EFE
Vesuviuksen purkaus tappoi Pompeijin asukkaat niille sijoilleen ja hautasi heidät ja kaupungin tuhkaan.
Suurin osa Lapin autoilijoista on vaihtanut jo autoonsa talvirenkaat ensimmäisten lumikelien tultua. Esimerkiksi Rovaniemellä Lapin Kumin rengashotellin käyttäjistä 70 prosenttia on käynyt vaihdattamassa nastarenkaat autoonsa. Kemissä renkaanvaihdossa on käynyt noin 50 prosenttia ja Oulussa 40 prosenttia autoilijoista.
Lokakuun alun kylmät kelit menivät ohi ja harvinainen lämpöaalto lipui Suomen päälle. Kelin muuttuminen lämpimäksi on aiheuttanut ylimääräistä harmia nastarenkailla ajaville.
Nastarenkaisiin laitetaan yleensä hieman ylipainetta pakkasia silmälläpitäen.Raimo Torikka / Yle
Rengasliikkeet laittavat yleisesti nastarenkaisiin tavallista korkeammat paineet. Se heikentää ajomukavuutta, koska ylitäytetyillä renkailla kumin tuottama pito vähenee.
– Kun renkaat on asennettu alle niin niihin pannaan talvikelejä varten 0,2 - 0,3 baria enemmän ilmaa kuin valmistaja suosittelee. Kun tulee talvi ja pakkanen, ilmanpaine renkaissa laskee. Nyt, kun talvea ei tullutkaan, niin näillä lämpötiloilla renkaissa on liikaa ilmaa, perustelee Lapin Kumin myyntipäällikkö Risto Keskiruokanen renkaiden ylitäyttöä.
Pahimmillaan rengaspaineet voivat ylittää autonvalmistajan suositukset hyvinkin reippaasti. Tällaisilla kivikovaksi täytetyillä nastarenkailla ajaminen kovalla asfaltilla voi tuntua jopa turvattomalta.
Rengaspaineen laskeminen ei auta vesiliirrossa
Liikenneturvan aluejohtaja Rainer Kinisjärvi tiedostaa ongelman, mutta neuvoo autoilijaa rengaspaineilla kikkailun sijaan laskemaan mieluummin ajonopeutta.
– Kesärajoitukset ovat vielä voimassa, ja esimerkiksi satasen nopeusrajoitusalueella kannattaa haastavissa olosuhteissa alentaa nopeutta.
Kinisjärven mukaan nastarengas on ylipäätään erittäin huono vesikelillä. Rengaspaineen lasku ei esimerkiksi vesiliirtoon jouduttaessa auta.
– Rengaspaine on ehkä mukavuustekijä, mutta kuinka suuri turvallisuustekijä se sitten on. Riippuu paljon renkaan yleisestä kunnosta, miten hyvin se toimii.
Täysillä nastarenkailla ajaville Liikenneturvan Kinisjärvi haluaa myös huomauttaa, että ensi viikolla sää on jo viilenemään päin.
Kapeampi rengas talviolosuhteisiin
Autonrengasliitto suosittaa turvallisuuden kannalta vaihtamaan talvirenkaat riittävän usein.
– Tämä ei ole mitään rengaskauppiaan myyntipuhetta vaan ihan tutkittua tietoa. Eli talvirengas tehdään pehmeämmästä kumiseoksesta ja kun sille tulee ikää niin kumi alkaa kovettua ja kovettumisen myötä lähtee renkaasta pito pois, Keskiruokanen kertoo.
Nykyisin on tavallista, että uusiin autoihin asennetaan entistä leveämpiä ja matalaprofiilisempia renkaita. Suuntaus näyttää olevan sama myös talvirenkaiden osalta.
Pehmeällä lumella on kapeampi ja korkeampi talvirengas parempi kuin leveä ja matala.Raimo Torikka / Yle
Lapin lumisilla teillä paljon ajava taksimies vaihtaa joka syksy uudet talvirenkaat autonsa alle. Ammattikuski pitää turvallisempana kapeampaa rengasta.
– Käytäntö ja kokemus on opettanut, että mitä kapeampi ja korkeampi rengas, niin mukavampi tunne on ajaa lumisilla teillä. Tietenkin siksi, että leveämpi rengas nousee helpommin lumen päälle ja ohjattavuus katoaa herkemmin, kittiläläinen taksiyrittäjä Aripekka Ollila sanoo.
Rannikkoseuduilla on pahimmat ajokelit
Liikenneturvan aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi on samaa mieltä Ollilan kanssa.
– Olen täysin samaa mieltä. Usein uusissa autoissa on matalaprofiiliset renkaat alla, enkä tiedä miten mukavat ne ovat edes suomalaisella kesäkelillä. Talvella kapeampi ja korkeaprofiilisempi rengas on parempi.
Kinisjärvi suosittelee vaativiin olosuhteisiin renkaita, joissa on mahdollisimman paljon nastoja. Ja toisin kuin yleisesti luullaan, Lapin lumiset tiet eivät usein olekaan hankalimmat ajaa, vaan haastavimmat keliolosuhteet syntyvät, kun lämpötila sahaa nollan tienoilla.
– Lapissa on usein hyvä, talvinen pakkaskeli, vaikka tiet ovatkin lumiset. Rannikkoseuduilla Oulussa ja Kemissä on usein jo haastavammat olosuhteet liukkauden takia, Kinisjärvi sanoo.
Rengaspaineen laskeminen saattaa pidentää jarrutusmatkaa
Moni suomalainen laskee rengaspaineita Liikenneturvan Kinisjärven mukaan mukavuussyistä, mikä ei ole järkevää.
– Kun rengas on liian pehmeä, päästöt lisääntyvät, ajettavuus huononee ja pysähtymismatka pitenee. Renkaille on annettu jarrustustesteissä optimipaine. Autonvalmistajan suositus kannattaa huomioida.
Liikenneturvasta muistutetaan myös, että itsekäytettävän rengaspainemittarin kunto kannattaa tarkistaa aika ajoin. Mittarit eivät ole erehtymättömiä ja huoltoasemien mittareita käytetään joskus kovinkin ottein, eikä ilkivaltakaan ole tavatonta. Monilla huoltoasemilla ilmapainemittari pitääkin tästä syystä hakea kassalta.
Se on ikävä kahdelta yöllä otsalampun valossa vaihtaa renkaita, kun talvi yllätti. Rainer Kinisjärvi, Liikenneturvan aluepäällikkö
Lokakuisesta lämpöaallosta huolimatta talvirenkaiden vaihtaminen on nyt ajankohtaista. Ennen renkaan vaihtoa kumi kannattaa tarkistaa.
– Paljonko kulutuspintaa on jäljellä? Jos ura on neljän millin luokkaa, kannattaa miettiä, laittaako sellaista rengasta alle, Kinisjärvi huomauttaa.
Lisäksi kannattaa huomioida, onko rengas kulunut jostakin kohtaa enemmän ja mikä sen on aiheuttanut. Talvirengasta hankittaessa on syytä miettiä tarkasti myös käyttötarve. Osa tulee toimeen kitkarenkaalle, toisten käyttöön sopivat paremmin nastat.
Kinisjärvi muistuttaa vielä, että renkaat on hyvä vaihtaa riittävän ajoissa.
– Se on ikävä kahdelta yöllä otsalampun valossa vaihtaa renkaita, kun talvi yllätti. Ja vielä huonompi tilanne on, jos renkaat ovat hotellissa ja vaihtoaikaa ei välttämättä saa.
Murhatutkinta on käynnissä Turussa. Poliisi sai tiistaina alkuyöstä ilmoituksen menehtyneestä miehestä.
Henkirikoksen takia tehtiin kolme etsintää, ja poliisi tavoitti neljä henkilöä keskiviikkoaamuna. Heistä kaksi on päästetty kuulusteluiden jälkeen vapaaksi. Tekoa tutkitaan murhana.
Tutkinnanjohtaja on vielä varovainen sanoissaan ja arvelee, että he tiedottavat lisää torstaina.
Juttua täydennetty 17.11. kello 11.22: Lisätty tieto kuulustelluiden määrästä.
Syyttäjä vaatii parikymppiselle miehelle tuomioita kahdesta murhan yrityksestä ja yhdestä tapon yrityksestä Lahdessa kesäkuussa 2018. Poliisi piiritti kesäkuun 25. päivänä miestä sen jälkeen, kun hän oli ampunut toista miestä polveen keskustassa, Malskin alueella.
Syytteen mukaan vastaaja yritti murhata kaksi virka-asuista poliisia ampumalla heitä kohti. Laukaukset eivät osuneet.
Mies on myöntänyt ampuneensa hallussaan olleilla aseilla. Häntä syytetään myös huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta, koska hänellä oli luvattomasti hallussaan kaksi pistoolia.
Syyttäjä vaatii ampujalle Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa ainakin 11 vuoden vankeusrangaistusta.
5-vuotias Luke Vincent keräsi aimo osan huomiosta, kun Britannian prinssi Harry ja hänen puolisonsa herttuatar Meghan vierailivat tiistaina australialaisessa Dubbon pikkukaupungissa.
Harry ja Meghan kättelivät kaikkia heitä vastaanottamaan tulleita lapsia. Kun tuli Vincentin vuoro, Harry kumartui tämän tasolle, ja Vincent kapsahtikin prinssin kaulaan. Sen jälkeen poika vielä silitti prinssin partaa.
Tämän jälkeen Vincent ojensi kukkakimpun herttuatarelle, ja myös tämä sai kunnon halauksen. Suurempaa ihastusta näytti herättävän kuitenkin prinssi Harry. Vincent halasi prinssiä uudestaan ja silitti lopuksi tämän tukkaa.
Koulun rehtori Anne Van Dartel totesi brittilehti The Daily Mailin mukaan, että maalaislapsille oli mahtavaa tavata ihmisiä, joita he ovat nähneet vain televisiossa. Vincentin käytöstä ei kuitenkaan selitä välttämättä pelkkä ihastus kuninkaallisiin:
– Luken suosikkihenkilö on joulupukki, jolla on parta. Niinpä hän silitti Harryn partaa, Van Dartel kertoi.
Vuonna 1920 Walesin prinssi Edward kävi Dubbossa kunnioittaakseen ensimmäisessä maailmansodassa kuolleiden muistoa. Kuningatar Elisabet kävi siellä ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja viimeksi vuonna 1992. Kaupungissa ovat käyneet myös prinssi Harryn isä ja setä, prinssi Charles ja prinssi Edward.
Australian-matka on Harryn ja Meghanin ensimmäinen yhteinen ulkomaan edustusmatka avioparina. He vierailevat myös Uudessa-Seelannissa, Fidžissä ja Tongassa.
Videopalvelu Youtubella oli tiistain ja keskiviikon välisenä yönä ongelmia. The Guardian -lehden mukaan Googlen omistama suoratoistopalvelu ei toiminut parin tunnin ajan. Teknologiauutissivusto The Vergen mukaan käyttäjät raportoivat ympäri maailman palvelun ongelmista.
Osa käyttäjistä ei ollut päässyt sivuille ja lehden mukaan osa oli saanut viestin, jossa kerrottiin jonkin menneen vikaan ja "korkeastikoulutettujen apinoiden työskentelevän ratkaistakseen tilanteen". Osa käyttäjistä oli kertonut päässeensä sivuille, mutta videoiden katselu oli mahdotonta.
Yhtiö pahoitteli asiaa Twitterissä, mutta ei ole kertonut, mistä ongelmat ovat johtuneet.
– Kiitos palautteestanne Youtuben, Youtube TV:n ja Youtube Musicin kirjautumisongelmista, alkoi tviitti.
Myöhemmin yhtiö ilmoitti, että ongelma on korjattu. Youtubella on teknologiauutissivuston mukaan ollut harvoin suuria ongelmia.
Sosiaalisessa mediassa tapausta on kommentoitu ahkerasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Philadelphian poliisi tviittasi, ettei sille kannata soittaa.
– Kyllä, Youtube-kanavamme on kaatunut. Ei, älkää soittako hätänumeroon - emme pysty korjaamaan ongelmaa, kerrottiin tviitissä.
BBC:n mukaan Youtubeen ladataan 400 tuntia sisältöä joka minuutti. Lisäksi sillä etsitään tietoa toiseksi eniten Googlen hakukoneen jälkeen.
Alexander Stubbilla on vain yksi vastaehdokas Euroopan kansanpuolueen EPP:n kisassa ehdokkuudesta EU-komission seuraavaksi puheenjohtajaksi.
Toinen ehdokas on EPP:n europarlamenttiryhmän saksalainen ryhmänjohtaja Manfred Weber. Asetelma varmistui keskiviikkona iltapäivällä kun EPP:n ehdokasasettelu päättyi.
– Sanoisin, että lähden tähän altavastaajana. Vähän kuin Suomi-Saksa-jalkapallo-ottelu, Stubb sanoi aamulla esitellessään vaaliohjelmaansa Brysselissä.
EPP valitsee kärkiehdokkaansa kongressissaan Helsingissä 8. marraskuuta. Äänestäviä jäseniä on 734.
Stubb kertoi käyneensä jo tapaamassa useiden eri maiden EPP:läisiä, ja hänen mukaansa tukea on tullut joka maasta.
– Täytyy muistaa, että julkinen tuki on eri asia kuin salainen lippuäänestys, joka Helsingissä käydään. Se antaa paljon toivoa, Stubb sanoi.
Stubbin esivaalikampanjaa rahoittaa kokoomus. Kampanjabudjetti on ehdokkaan mukaan noin 20 000 – 40 000 euroa. Stubb sanoi aikovansa kiertää eri maiden EPP-puolueita Helsingin kongressia edeltävät kolme viikkoa.
Ehdokkuus esivaalissa vaatii virallisesti tuen oman maan puolueelta ja kahden muun maan puolueilta. Stubbin ehdokkuutta tukivat kokoomuksen lisäksi Ruotsin Moderaterna ja Viron Isänmaa-puolue. Weberin tukena olivat Alankomaiden CDA ja Kreikan Uusi demokratia.
Kanadassa on laillista käyttää kannabista kaikkiin tarkoituksiin. Kanadan kansallisen televisioyhtiön CBC:n mukaan ensimmäiset kannabiskaupat avautuivat Newfoundlandissa Kanadan koillisrannikolla keskiyöllä tiistain vaihduttua keskiviikoksi.
Maa laillisti kannabiksen ensimmäisenä teollisuusmaana ja toisena maana maailmassa. Kanadaa ennen vain Uruguay on laillistanut kannabiksen käytön kaikkiin tarkoituksiin.
Keskiviikkona voimaan tulevan lain mukaan aikuiset saavat pitää hallussaan enimmillään 30 grammaa laillisesti ostettua kannabista.
Uusi laki lopettaa Kanadassa vuodesta 1923 voimassa olleen kannabiskiellon.
Alueilla mahdollisuus tiukennuksiin
Liittovaltion asettama ikäraja on 18 vuotta, mutta Kanadan provinssit ja territoriot saavat halutessaan asettaa omat, tätä tiukemmat ikärajat.
Alueet ovat myös vastuussa myynnin järjestämisestä. Esimerkiksi Newfoundlandissa kannabiskaupat saavat olla auki aamuyhdeksästä kahteen aamuyöllä.
Maan terveysministeriö jakaa kasvatusluvat, ja tähän mennessä luvan on saanut 120 yritystä. Osa aloitti jo vuonna 2001 Kanadan sallittua lääketieteellisen käytön. Myös pienimuotoinen kannabiksen kasvattaminen on lainmuutoksen jälkeen sallittua lähes koko maassa.
BBC:n mukaan myynti saattaa silti aluksi olla takkuisaa, sillä suurissa kaupungeissa laillisia myyntitiloja on edelleen vähän. Poliisin päänvaivana ovat laittomina pidetyt liikkeet, joiden kohdalla pohditaan saavatko ne pitää ovensa auki jatkossa.
Kannabiksen käyttömäärät ovat olleet Kanadassa maailman suurimpia erityisesti nuorten keskuudessa.
Huhtikuussa julkaistun kansallisen kannabistutkimuksen mukaan yli 15 vuotiaista kanadalaisista 14 prosenttia oli käyttänyt kannabista viimeisten kolmen kuukauden aikana. Esimerkiksi kannabista polttavia on maan tilastojen mukaan noin 4,9 miljoonaa.
Uuden lain jälkeen kanadalaisviranomaisia huolettaa muun muassa lisääntyvä päihteissä ajaminen.
Pääministeri ei aio tarttua tilaisuuteen
Kannabiksen laillistaminen oli pääministeri Justin Trudeaun vaalilupaus vuonna 2015. BBC kertoo, että pääministeri on pitänyt Kanadan vanhaa kannabislakia tehottomana samalla kun kanadalaiset ovat aina käyttäneet runsaasti kannabista.
Pääministeri on kommentoinut uutistoimisto AFP:lle, ettei aio ostaa tai käyttää kannabista laillistamisen jälkeen.
Kannabiksen myynnistä kerättävien verojen odotetaan jatkossa olevan vuosittain 400 miljoonaa dollaria eli useita satoja miljoonia euroja.
Kanadalaiset ovat toivoneet myös Maailman antidopingtoimisto Wadalta uusia toimia kannabissääntöjen suhteen. Wadan pääkonttori on Montrealissa Kanadassa.
Tällä viikolla julkaistun kyselyn mukaan 70 prosenttia kanadalaisista on kannabiksen laillistamisen kannalla.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL järjestää kaksipäiväisen lakon ensi viikolla. Maanantaista tiistaihin kestävässä lakossa on mukana yli 10 000 työntekijää.
Lakko koskee siivous-, kiinteistöhuolto- ja ruokapalveluita. Se vaikuttaa myös julkisissa liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalveluissa.
Lisäksi sosiaali- ja terveysalan liitot Super ja Tehy järjestävät vuoronvaihtokiellon, joka jatkuu aina marraskuun alkupuolelle saakka.
Kiistassa on kyse siitä, että työntekijäjärjestöt vastustavat hallituksen aikeita helpottaa irtisanomisia alle kymmenen hengen yrityksissä.
Seuraava kiinnostava vaihe nähdään viimeistään perjantaina, jolloin päivän jo lakkoilleen Teollisuusliiton hallitus on koolla.
Kokosimme tähän artikkeliin ensi viikon työtaistelutoimien vaikutuksia.
1) Päiväkodit, koulut ja vanhusten palvelut
JHL:n lakkoilmoitus tarkoittaa todennäköisesti sitä, että osassa kouluista, päiväkodeista ja vanhusten hoitolaitoksista on pahoja vaikeuksia tarjoilla ruokaa.
Lakko näkyy myös tilojen siivouksessa, ja osa huoltotöistä jää tekemättä.
Lakko tarkoittaa mitä ilmeisimmin sitä, että esimerkiksi osassa vanhusten hoitolaitoksista on vaikeuksia tarjoilla ruokaa.Jyrki Lyytikkä / Yle
Ylen aluetoimitusten keräämien tietojen mukaan lakko näkyy laajalti päiväkodeissa ja kouluissa.
Esimerkiksi Nokialla päiväkotilasten ja koululaisten vanhempien pitää pakata lapsille eväät mukaan.
Joensuun päiväkodeissa ja kouluissa ei vielä tiedetä, voidaanko lapsille järjestää ruokailua. Pahimmillaan lakko saattaa siellä jopa sulkea osan kouluista ja päivökodeista, jos ruokailua ei pystytä järjestämään.
2) Sairaalat ja terveyskeskukset
Sosiaali- ja terveysalan vuoronvaihtokielto vaikuttaa muun muassa sairaaloihin ja terveyskeskuksiin.
Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä on monimutkaisia vuorokuvioita, joten liittojen ilmoitukset työtaisteluista kaikilla työpaikoilla sotkevat työpaikkojen arkea, kun esimerkiksi sairastuneen työntekijän tilalle ei saada uutta hoitajaa töihin.
Tehyn vuoronvaihtokielto kestää 22.10.–4.11. Vuoronvaihtokielto koskee kaikkia jäseniä lukuun ottamatta virkasuhteessa olevia.
Ongelmia voi tulla osastoilla, joilla tarvittaisiin lisätyövoimaa.Mårten Lampén / Yle
Vuoronvaihtokielto tarkoittaa sitä, että Tehyyn kuuluvat hoitajat eivät suostu vaihtamaan työvuoroa työnantajan aloitteesta. Tämä voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi osastoilla, joilla tarvitaan lisätyövoimaa. Sen sijaan ylityötä voi teettää, jos työntekijä siihen suostuu.
Superin vuoronvaihtokielto on niin ikään voimassa 22.10.–4.11. Mielenilmaisun aikana superilaiset tekevät normaalit työvuoronsa, mutta eivät vaihda vuoroja työnantajan aloitteesta.
3) Liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalvelut
JHL:n lakko vaikuttaa myös julkisissa liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalveluissa. Esimerkiksi osa kirjastoista ja muista julkisista kulttuurilaitoksista sekä kuntien liikuntapaikoista on suljettu lakon aikana.
JHL:n lakko sulkee kirjastoja ensi viikolla.Henrietta Hassinen / Yle
Työpaikat, joihin lakko vaikuttaa, on ilmoitettu liiton sivuilla. Työpaikkojen joukossa on esimerkiksi museoita, urheilutaloja ja uimahalleja.
JHL:n lakko sulkee kirjastot esimerkiksi Porissa ja esimerkiksi Kokkolassa lakko vaikuttaa uimahalliin, jäähalliin ja urheilualueisiin.
EU kokoontuu tänään keskiviikkona huippukokoukseen, jossa piti alun perin solmia sopimus Britannian eroamisesta. Eroneuvottelut kuitenkin takkuavat pahasti.
Julkisuudessa on väläytelty jopa mahdollisuutta, että Britanniassa saatettaisiin harkita eropäätöksen kumoamista. Ylen Britanniassa oleva toimittaja Pasi Myöhänenpitää brexitin perumista epätodennäköisenä. Tunne vahvistuu, kun asiaa kysyy briteiltä, Myöhänen sanoo.
Yle kysyi tavallisilta britiltä, mitkä heidän tunnelmansa EU-eron suhteen ovat nyt, kun kansanäänestyksestä on yli kaksi vuotta ja EU-ero häämöttää puolen vuoden päästä:
Pasi Myöhänen / Yle
Cameron Spencer
– Minua on hävettänyt se, että kannatin EU-eroa. Brexit ei ole sujunut kuten luulin, mutta en silti kannata uutta kansanäänestystä. Päätös on tehty ja sen kanssa täytyy elää. En pelkää kaupantekoa EU:n kanssa maailman kauppajärjestö WTO:n ehdoilla. Jos britit asettuvat yhdessä brexitin taakse ja pääministeri May tekee työnsä paremmin, voi erosta tulla menestys.
Pasi Myöhänen / Yle
Janet Bond
– Meidän pitäisi jo olla ulkona. En ymmärrä, miksi yleensä liityimme unioniin. Koko asia kyllästyttää minua, enkä seuraa uutisia. Olen englantilainen, en eurooppalainen.
Pasi Myöhänen / Yle
Sam Woodcock
– En ymmärrä neuvotteluista paljoakaan, ne ovat liian monimutkaiset. Kysymys on tulenarka. Haluaisin, että ero perutaan, mutta en usko sen olevan mahdollista. Äänestin jäsenyyden puolesta ja se, että ero on jo maaliskuussa on pelottavaa. Toivon, että päättäjämme pitävät meistä huolen.
Pasi Myöhänen / Yle
Roger Hancock:
– Kansanäänestystä ei olisi pitänyt järjestää, sillä asia on niin monimutkainen, että se olisi pitänyt jättää kansanedustajille. Kuinka moni eron puolesta äänestänyt ymmärsi esimerkiksi Irlannin rajakysymyksen vaikeuden? En kannata uutta kansanäänestystä asiasta, mutta kansanedustajien pitäisi löytää selkärankansa ja tehdä eropäätös tyhjäksi.
Oululainen entinen yrittäjä Markku Korhonen on ollut vailla vakituista asuntoa kolmisen vuotta. Hän asuu teltassaan ympäri vuoden ja nyt hän on laittamassa sitä toverinsa kanssa talvikuntoon.
– Laitan avaruushopeasta telttaan lisäkaton. Ja jos jostain pystyn niin sanotusti lainaamaan styroksia, niin laitan sitä makuupussin alle ja seinille.
Telttaan mahtuu pari makuupussia ja reppu, jossa hän kuljettaa vaihtovaatekertaa. Ilma teltassa on raikas, sillä kolea tuuli puhaltaa sen läpi.
Hän kertoo, että viime talvena pakkanen kiristyi pahimmillaan 30:een asteeseen. Lämpimänä pysyminen oli hankalaa, ja sillan alle teltalle piti kömpiä puolen metrin hangessa.
Korhonen kertoo päätyneensä telttaan saadakseen pienen toimeentulotukensa riittämään alkoholiin ja ravintoon. Ruoka-apua hän saa eri seurakuntien vuorotellen tarjoamista ilmaisaterioista.
Ensin täytyy saada asunto alle, sillä arjen rakentaminen ilman asumista on tavattoman vaikeaa. Juho Saari
Ilmainen lounas Vapaakirkolla on saanut oululaisen Mauno Hahdon siistiytymään kaupunkikuntoon. Neljä vuotta sitten alkoholi vei parisuhteen ja toi asunnottomuuden kavereiden nurkissa, rappukäytävissä ja joskus taivasallakin. Omaisuus on yhtä kuin päällä oleva vaatekerta.
– Pärjäilen hyvin huonosti. Ei ole hääviä ollut, juuri ja juuri tulen toimeen. Ei se helppoa ole, Hahto kertoo.
Tällä hetkellä Oulussa asunnottomat ja päihdeongelmaiset voivat saada katon päänsä päälle Kenttätien palvelukeskuksesta. Korhonen ja Hahto kaipaisivat yhteiskunnan apua juuri oman asunnon tai huoneen muodossa.
– Olisi oma huone, jossa voisi olla rauhassa. En pysty olemaan Kenttätien palvelukeskuksessa. Siellä on paljon eri kuntoisia ihmisiä samassa huoneessa, Markku Korhonen sanoo.
Asunnottomuus hellittää hitaasti
Asunnottomien määrä on laskenut Suomessa viimeiset viisi peräkkäistä vuotta, joskin paikallisesti, esimerkiksi Turussa ja Oulussa, määrä on viime vuodesta hieman noussut.
Viime vuoden vaihteessa asunnottomia oli 7 100, joista pitkäaikaisasunnottomia 1 400. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran mukaan perheellisiä asunnottomista on noin 500. Nuorten asunnottomuus lisääntyi hieman. Asunnottomien kokonaismäärä pieneni 330 henkilöllä vuodesta 2016.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta pitää asunnottomuuden lopullista poistamista vaativana, sillä asunnottomiksi ajaudutaan nykyisin hyvin erilaisten syiden vuoksi.
– Ennen asunnottomat olivat useimmiten päihde- ja elämänhallintaongelmaisia keski-ikäisiä miehiä. Nyt on tullut nuoria, maahanmuuttajia, ja näyttää tulevan paljon lastensuojelun jälkihuollon lapsiakin.
Saari muistuttaa, että asunnottomuus vieraannuttaa yhteiskunnasta ja heikentää itsetuntoa. Tähän vaikuttaa myös muiden ihmisten suhtautumistapa asunnottomiin ja moniongelmaisiin.
– Ensin täytyy saada asunto alle, sillä arjen rakentaminen ilman asumista on tavattoman vaikeaa. Ja sen jälkeen pala palalta, askel askeleelta elämä siitä rakentuu. Moni on sen polun jo käynyt, Saari kannustaa.
Asunnottomien yötä vietetään monin tapahtumin eri puolilla Suomea keskiviikkona 17.10. Esimerkiksi Oulussa teemayö näkyy erityisesti Rotuaarin aukiolla kello 15–21. Paikalla asunnottomat voivat mittauttaa verenpainettaan Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoilla ja leikkauttaa hiuksiaan vapaaehtoisilla partureilla. Teltasta tarjotaan kahvia, pullaa ja makkaraa sekä lämpimiä vaatteita niitä tarvitseville.
Lisäys 17.10. klo 12.32: Kuvatekstiin lisätty tieto siitä, että poliisi ei aloittanut rikostutkintaa Markku Korhosen tekemästä rikosilmoituksesta Kalevasta.
Tamperelainen mies kavalsi työnantajaltaan lähes 620 000 euroa. Hänet tuomittiin käräjäoikeudessa törkeästä kavalluksesta.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi syyskuun lopussa miehen kahdeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Hänet passitettiin Kylmäkosken vankilaan suorittamaan rangaistusta.
Mies siirsi huomattavia summia rahaa yrityksen tililtä omalle tililleen. Miehellä oli yhtiön tilien käyttöoikeus, koska hän toimi talousassistenttina.
Käräjäoikeuden mukaan teko oli törkeä, koska kavalletun rahan määrä oli iso, kavallus tehtiin suunnitelmallisesti ja pitkän ajan kuluessa.
Ensimmäinen teko tapahtui joulukuussa 2016 ja kavaltaminen jatkui tammikuuhun 2018.
Mies manipuloi yhtiön saamia laskuja, ettei jäisi kiinni. Tämän takia kavallus ehti jatkua niin pitkään ennen kuin yritys huomasi sen.
Motiivina peliriippuvuus
Mies myönsi syytteen oikeaksi. Hänen mukaansa syynä rahojen viemiseen oli peliriippuvuus. Mies uskotteli itselleen, että mikäli hän voittaa suuren summan rahaa, hän saa maksettua yhtiölle vielä takaisin.
Ennen kiinnijäämistään mies oli palauttanut yhtiölle oma-aloitteisesti suuria summia rahaa, yhteensä noin 45 000 euroa.
Miehen pitää maksaa työnantajalleen kavallettuja varoja vielä lähes 600 000 euroa sekä oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.
Jäätyään kiinni teosta mies auttoi poliisia teon selvittämisessä. Hän luovutti poliisille pelitiliensä tunnukset. Jäljellä olevat voittovarat on takavarikoitu korvausten maksamiseksi entiselle työnantajalle. Käräjäoikeuden tuomiosta ei käy ilmi, onko näitä voittovaroja ja kuinka paljon.
Valtaosa oikeusministeriön kyselyyn vastanneista haluaisi luopua kellojen siirtelystä.
Lisäksi enemmistö vastanneista siirtyisi pysyvästi mieluummin talviaikaan kuin kesäaikaan, selviää Otakantaa-palvelussa järjestetystä kyselystä.
Kyselyyn tuli yhteensä noin 677 000 vastausta. Vastaajista noin 238 000 eli noin 52 prosenttia kannatti talviaikaan ja noin 216 000 eli 48 prosenttia kannatti kesäaikaan siirtymistä.
Kyselyssä pyydettiin vastaamaan myös aikavyöhykkeisiin liittyviin väitteisiin.
Vastaajista 49 prosenttia piti tärkeänä tai jokseenkin tärkeänä, että Suomen aikaero Skandinaviaan tai Keski-Eurooppaan ei lisäänny nykyisestä yhdestä tunnista. 13 prosenttia vastaajista oli tästä täysin tai jokseenkin eri mieltä.
Avoimia vastauksia kyselyyn tuli noin 359 000 kappaletta. Niistä noin 220 000 oli ilmeisesti vastausrobottien antamia.
Suomalaisten mielipiteitä kellojen siirtelyyn kysyttiin myös Kantar TNS Oy:n tekemällä galluptutkimuksella. Siihen vastasi syyskuun loppupuolella 1 087 henkilöä. He olivat 15–74-vuotiaita.
Gallupiin vastanneista 87 prosenttia kannatti kellojen siirtelystä luopumista. Vastaajista 47 prosenttia piti pysyvää talviaikaa parempana vaihtoehtona.
39 prosenttia kannatti kesäaikaan siirtymistä. 14 prosenttia ei ottanut kantaa kummankaan vaihtoehdon puolesta.
Myös Ylen kyselyssä enemmistö vastaajista kannatti talviaikaan siirtymistä.
Muutos vaatii EU:n hyväksynnän
Suomi ei voi päättää kansallisesti kellojen siirtelystä luopumisesta. Asiasta on päätettävät Euroopan unionissa.
EU-komissio on tehnyt kellojen siirtelystä luopumisesta ehdotuksen. Euroopan neuvosto ja parlamentti jatkavat komission ehdotuksen käsittelyä.
Suomessa direktiiviehdotusta tullaan käsittelemään seuraavaksi valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Näin muodostetaan Suomen virallinen kanta komission ehdotukseen.
EU-parlamentti ja Euroopan neuvosto päättävät direktiivin hyväksynnästä. Sen jälkeen muutos saatetaan voimaan EU-jäsenvaltioissa.
Jos kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa, niin Suomessa eduskunta tekee lopullisen päätöksen siitä, mikä aika valitaan pysyvästi käyttöön.
Ainakin 18 ihmistä on kuollut Kertšin kaupungissa sijaitsevaan oppilaitokseen tehdyssä iskussa Krimin niemimaalla, kertovat venäläisviranomaiset.
Uutistoimisto Tassin mukaan ainakin 47 ihmistä on loukkaantunut. Suurin osa uhreista on teini-ikäisiä.
Alustavien tietojen mukaan valtaosa uhreista olisi kuollut ampumahaavoihin. Viranomaiset epäilevät iskusta 18-vuotiasta oppilaitoksessa opiskelevaa miestä, joka tappoi itsensä.
Terrorismin vastaisen komitean mukaan epäilty ampui sisällä olevia ihmisiä. Komitean tietojen mukaan epäilty olisi myös räjäyttänyt rakennuksen ruokalassa metallinpaloilla pakatun räjähteen.
Komitea kertoo, että tässä vaiheessa tekoa tutkitaan joukkosurmana.
Yle Uutisgrafiikka
Oppilaat kuulivat pamauksia
Uutistoimisto Reuters kertoo oppilaitoksen rehtorin sanoneen, että oppilaitokseen tuli asemiehiä, jotka alkoivat ampua sisällä olevia ihmisiä.
Krimiä johtavan Sergei Aksjonovin mukaan tekijä olisi kuitenkin toiminut yksin.
Rehtorin mukaan kuolleiden joukossa on sekä oppilaita että henkilökunnan jäseniä.
Venäläislehti Komsomolskaja Pravda on haastatellut tyttöä, joka kertoo olleensa oppitunnilla, kun alkoi kuulua pamauksia.
– Aloimme juosta, hyppiä ikkunoista. Raapaisin käteni, itkevä tyttö kuvaili.
– Pääsimme sisäpihalle, ja minuutin päästä kaikki räjähti. Lasit lensivät, alkoi ampuminen. Juoksin ja näin, että pojat vain kaatuvat, verta lensi kaikkialla.
Tyttö kertoi, että myös vieressä juossut ystävätär kaatui eikä enää hengittänyt. Tyttö ei ole nähnyt häntä sen jälkeen.
Myös muita kouluja ja päiväkoteja evakuoidaan
Rakennus evakuoitiin ja eristettiin tapauksen jälkeen. Viranomaiset ovat aloittaneet alueella tutkinnan.
Silminnäkijöiden mukaan myös muita päiväkoteja ja kouluja Kertšin alueella evakuoidaan turvallisuussyistä.
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu on ilmoittanut ministeriön lähettävän joukkoja ja tarvikkeita Krimille uhrien auttamiseksi.
Šoigun mukaan sotilaslentokoneita on valmiina kuljettamaan loukkaantuneita sairaalahoitoon.
Krimille on julistettu kolmen päivän suruaika.
17.10. kello 15.11: Päivitetty kuolleiden määrä.
17.10. kello 16.10: Korjattu epäilty 18-vuotiaaksi. Aiemmin uutistoimistot kertoivat epäillyn olevan 22-vuotias. Lisäksi päivitetty tieto, että tapausta tutkitaan tällä hetkellä joukkosurmana.
Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkina- ja lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen jatkoivat sanailuaan irtisanomiskiistasta Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.
Eduskunnassa äänestetään iltapäivällä hallituksen luottamuksesta. Keskustelu työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamisesta käytiin eduskunnassa eilen. Ammattiyhdistysliike aikoo jatkaa työtaistelutoimiaan irtisanomislakia vastaan.
Juhana Vartiaisen mielestä luottamusäänestys muistuttaa ihmisiä siitä, että lainsäädäntövalta on eduskunnalla.
– Lakia säädettäessä kuullaan kaikkia osapuolia, mutta millään järjestöllä ei ole veto-oikeutta.
Ykkösaamussa Vartiainen moitti Lasse Laatusta kapinoitsijoiden tukemisesta.
– Lasse, sä tuut aika kalliiksi Suomelle, kun sä rohkaiset kapinoitsijoita. Sanot niille, että hallitus on väärässä ja että kannattaa kapinoida. Se maksaa monta miljoonaa.
Laatunen vastasi suomalaisella sananlaskulla Vartiaiselle.
– Totuuden puhujalla ei ole yösijaa. Jos hän nostaa minut työtaistelujen lietsojaksi, osoite on väärä.
Laatunen uskoo, että muutos pysähtyy perustuslakivaliokuntaan
Laatunen ja Vartiainen olivat eri mieltä siitä, millaisia vaikutuksia hallituksen hankkeella olisi. Irtisanomissäännöksen muuttamisen tulokset voivat olla sellaisia, joita hallituskaan ei tavoittele.
– Todennäköisesti tuleva oikeuskäytäntö toimisi siten, että pienissä yrityksissä irtisanomiskynnys säilyy ennallaan ja suurissa kiristyy. Tuomioistuimet kokevat velvollisuudekseen, että jollain tavalla yrityskoko näkyisi vielä aikaisempaa selvemmin. Tässä päädytään tulokseen, jota hallituskaan ei tavoittele, sanoi Laatunen.
Hän uskoo, että muutos tyssää perustuslakivaliokuntaan.
– Juridisesti kyseenalainen kohta on, että laki ei toteuta työntekijöiden yhdenvertaisuutta. Esityksen sisältö ei ole selvä edes hallitukselle itselleen. Se kävi ilmi eduskunnan eilisessä keskustelussa, kun oppositio ahdisteli hallitusta kertomaan hallitusta edes yhden esimerkin. Sellaista ei pystytty kertomaan, sanoi Laatunen Ykkösaamussa.
Hyötyykö työtön uudistuksesta?
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen korostaa, että irtisanomissuojan muutos on pienehkö uudistus, jolla yritetään saada työmarkkinat toimimaan. Vartiaisen mukaan lain vaikutukset tulevat oikeuskäytännön kautta.
– Sille on hyvät loogiset perusteet, sillä suurissa yrityksissähän on paljon enemmän toimintamahdollisuuksia, jos siellä halutaan päästä ihmisestä eroon. Ne saatetaan vaikka siirtää johonkin uuteen osastoon ja ilmoittaa, että näitä töitä ei enää tarvita. Mutta pienissä yrityksissä mahdollisuudet ovat paljon pienempiä, sanoi Vartiainen.
Hallitus ei ole antanut varsinaista lakiesitystä. Esitysluonnos on ollut lausuntokierroksella ja kovan kritiikin vuoksi hallitus on pehmentänyt suunnitelmia. Irtisanomissuojan helpottaminen kohdistuu nyt alle 10 työntekijän yrityksiin ja samalla työttömyysajan karenssin pituus lyhenee 90 päivästä 60 päivään.
Vartiaisen mukaan tämä on tyypillistä eurooppalaista politiikkaa, jolla yritetään saada työllisyyttä ylös. Vartiainen viittaa Ranskaan.
– Macron teki Ranskassa hyvin samantapaisen uudistuksen. Hän rajoitti laittoman irtisanomisen maksimikorvauksia.
Vartiaisen mielestä pitkäaikaistyöttömät hyötyisivät uudistuksesta, tulisi enemmän potkuja ja rekrytointeja.
– Tässä kerrankin ajatellaan pitkäaikaistyöttömän asiaa. Suurempi kierto lisää myös korkeampaa todennäköisyyttä työllistyä.
Irtisanomissuoja tunnetaan huonosti
Pitkäaikainen työmarkkinajuristi Lasse Laatunen on sitä mieltä, että nykyistä lakia ei tunneta.
– Lainsäätäjien osaaminen on ollut ainakin tässä asiassa todella huonoa. Siksi olen tullut julkisuuteen.
Laatunen sanoo, että työpaikoilla yleinen ongelma on, että näyttö dokumentoidaan erittäin huonosti ja sen takia hävitään juttuja.
– Toisaalta työntantajien pitää myöntää se, että irtisanomissuoja on niin keskeinen työntekijän turva, että sitä pitää myös kunnioittaa.
Lasse Laatunen pitää lupaavana pääministeri Juha Sipilän A-studiossa esittämää kompromissia.
– Sipilä ehdotti aika selvästi Antti Rinteelle, että palataan irtisanomisriidan alkulähteille ja muutetaan aivan eri lakia. Eli muutetaan työaikalakia siten, että myös järjestäytymättämät yritykset saavat työaikalain joustot hyväkseen. Tämä on oikeaa lainsäädäntöä: tehdään työnantajista yhdenvertaisia. Tuottavuushyödyt ja työsuhteiden turvaaminen pitemmällä aikavälillä on aivan olennaisesti suurempia kuin kirpunylkemislaissa, totesi Lasse Laatunen.
