Euroopan komissio on hylännyt historiallisella päätöksellä Italian ehdotuksen vuoden 2019 budjetiksi.
Komission mukaan Italian 2,4 prosentin budjettialijäämä on liian korkea, eikä se tee tarpeeksi vähentääkseen valtion velkataakkaa.
Komissio antoi Italialle kolme viikkoa aikaa esittää uusi budjettiehdotus. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun komissio hylkää jäsenmaan budjettiehdotuksen.
Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen myötä euroalueen jäsenmaiden tulee hyväksyttää budjettinsa Euroopan komissiolla. Sopimuksen tarkoituksena on ylläpitää finanssipoliittista kuria rahaliiton alueella.
Italian valtiontalous on euroalueen velkaantunein heti Kreikan jälkeen.
Aiemmiin tänä vuonna valtaan noussut Viiden tähden liikkeen ja La Legan muodostama populistihallitus on kritisoinut kovin sanoin komission siltä vaatimaa talouskuria ja päättänyt olla noudattamatta sitä.
Populistihallituksen budjettiehdotus pitää sisällään kalliita toimenpiteitä, kuten kansalaispalkan, eläkeiän alennuksen sekä tuntuvia veronalennuksia.
Italian sisäministeri Matteo Salvini sanoi komission päätöksen olevan hyökkäys Italian kansaa vastaan. Hänen mukaansa vaatimus uudesta budjetista kolmen viikon sisällä ei muuta yhtään mitään.
Sauditoimittaja Jamal Khashoggin murhasta noussut diplomaattinen kriisi on herättänyt pelkoja jopa siitä, että Saudi-Arabia voisi olla jälleen valmis käyttämään öljyä poliittisena lyömäaseena.
Saudit muistuttivat maan tärkeästä roolista maailmantaloudessa.
Saudi-Arabialla on viime vuosikymmenet ollut maine öljymarkkinoiden vakauttajana, eräänlaisena öljyn keskuspankkiirina.
Tämä perustuu pitkälti siihen, että Saudi-Arabia on ainoa merkittävä öljyntuottaja, joka voi tarvittaessa nopeasti lisätä tuotantoaan.
Saudilähde uhitteli jyrkällä hinnannousulla
Saudi-Arabian hallinto ei yksilöinyt mahdollisia vastatoimia, joihin se ryhtyisi, jos maata vastaan asetettaisiin pakotteita.
Kovempaa kieltä käytti Saudi-Arabian omistaman Al Arabiya -televisiokanavan pääjohtaja Turki Aldakhilkolumnissaan.
Kuningashuoneeseen läheisissä suhteissa oleva Aldakhil kirjoitti, että Yhdysvaltain pakotteet johtaisivat taloudelliseen katastrofiin, joka ravisuttaisi koko maailmaa.
– Se johtaisi siihen, että Saudi-Arabia ei voisi sitoutua tuottamaan 7,5 miljoonaa barrelia. Jos öljynhinnan nousu 80 dollariin barrelilta suututti presidentti Trumpia, kenenkään ei pitäisi sulkea pois hinnan hyppäystä 100 tai 200 dollariin tai jopa kaksi kertaa sitäkin suuremmaksi, Aldakhil kirjoitti.
Aldakhil heitti piikin myös Yhdysvaltain dollarin kansainvälistä valta-asemaa vastaan.
– Öljybarreli voidaan hinnoitella muussakin valuutassa, esimerkiksi Kiinan juanissa, dollarin sijaan. Ja öljy on tärkein hyödyke, josta käydään kauppaa dollareilla tätä nykyä.
Saudi-Arabian Yhdysvaltain-suurlähetystö korosti, että Aldakhil ei edusta kuningaskunnan virallista kantaa.
Maanantaina Saudi-Arabian energiaministeri Khalid al-Falih sanoi uutistoimisto Tassille, että Saudi-Arabia on edelleenkin vastuullinen toimija, joka pyrkii pitämään markkinat vakaina.
Tällä hetkellä öljyn maailmanmarkkinahinta liikkuu 80 dollarin tuntumassa barrelilta eli tynnyriltä. Ministeri on sanonut, että ilman saudien ponnistuksia öjynhinta olisi voinut jo nousta yli 100 dollariin barrelilta.
– Vuosikymmeniä olemme käyttäneet öljypolitiikkaamme vastuullisena talousvälineenä ja pitäneet sen erossa politiikasta, Falih sanoi.
– Tämä välikohtaus menee ohi, ministeri ennusti. Hän sanoi, että ei ole tarkoitus toistaa vuoden 1973 tapahtumia.
Saudi-Arabian edellinen suuri öljykeikaus 45 vuotta sitten jätti syvät jäljet länsimaiden talouksiin.
Öljykriisin pitkä varjo
Lokakuun 19. päivä 1973 Saudi-Arabia ja 11 muuta Opec-maata asettivat vientisaarron Yhdysvaltoja ja useita muita länsimaita vastaan. Seurannut öljykriisi ravisteli syvästi länsimaiden taloutta.
Jonotusta huoltoasemalla Berliinissä 1973.Rogge / Getty Images
Välittömänä syynä oli Jom Kippur -sotana tunnetuksi tullut arabimaiden sota Israelia vastaan. Yhdysvaltain tuki Israelille oli elintärkeä.
Taustalla vaikutti sekin, että Yhdysvaltain dollarin irrottaminen kultakannasta 1971 oli iskenyt öljyntuottajamaiden tuloihin. Dollarin arvo laski ja öljykaupat tehtiin dollareissa.
Sota kesti alle kuukauden, öljysaarto maaliskuuhun 1974. Saudit kumppaneineen iskivät hetkellä, jolloin länsimaiden talous oli haavoittuvainen.
Puolessa vuodessa öljynhinta nelinkertaistui. Öljykriisin jyrkentämä inflaatio oli yksi tekijä vuosien 1973–75 taantumassa, jonka katsotaan päättäneen toisen maailmansodan jälkeisen talouskasvun kulta-ajan länsimaissa.
Talouspolitiikan johtoajatus muuttui: työväen ja pääoman sodanjälkeinen kompromissi alkoi murentua.
Kriisitunnelmissa valtaan nousseet Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Britannian pääministeri Margaret Thatcher tarjosivat lääkkeeksi rahoitusmarkkinoiden vapauttamista, verojen laskemista, valtion roolin heikentämistä ja ammattiyhdistysliikkeen vallan rajoittamista.
Poliittisia tavoitteitaan Saudi-Arabia ei saavuttanut. Yhdysvallat jatkoi Israelin tukemista.
Yhdysvallat tarvitsee yhä saudituontia
Nyt 45 vuotta myöhemmin öljymarkkinoiden tilanne on taas sen verran kireä, että kuiskattukin vihjaus öljyruuvin kiristämisestä kuulostaa helposti karjaisulta.
Syvään taloudelliseen ja poliittiseen kriisin ajautuneen Venezuelan öljyntuotanto on kärsinyt ja Yhdysvaltain pakotteet iskevät Iranin öljynvientiin.
Tänä päivänä Yhdysvallat ei välttämättä ole yhtä riippuvainen Saudi-Arabian öljyntuotannosta kuin vuonna 1973. Liuskeöljyn tuotanto on nostanut Yhdysvallat jälleen maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi.
Tämä ei toisaalta merkitse, että Yhdysvallat olisi riippumaton Saudi-Arabian liikkeistä öljymarkkinoilla.
Saudit yhä merkittävä öljyntuoja USA:ssa
Ajatus kansalaisten kukkaroon osuvasta bensiinin hinnannoususta tuskin miellyttää presidentti Donald Trumpia näin lähellä marraskuun välivaaleja, joissa republikaanit yrittävät pitää kiinni enemmistöasemistaan kongressissa.
Yhdysvallat tuo 7,9 miljoonaa barrelia ulkomaista öljyä päivittäin. Saudi-Arabia on toiseksi suurin öljyntuoja Kanadan jälkeen. Maa vastaa noin 11 prosentista Yhdysvaltain öljyntuonnista.
Heinäkuussa Saudi-Arabia toi Yhdysvaltoihin 876 000 barrelia päivässä ja epävirallisten arvioiden mukaan viime kuussa tämä oli noussut jo 1,1 miljoonaan barreliin päivässä.
Yhdysvaltain ongelmana on, että sen vuosikymmeniä vanhat öljynjalostamot Meksikonlahden rannikolla eivät ole kovin hyvin soveltuvia Yhdysvalloissa tuotetun liuskeöljyn käsittelyyn.
Niille käy paljon paremmin Saudi-Arabian tuottama öljylaatu. Liuskeöljyä meneekin nyt vientiin Eurooppaan, Kiinaan ja Etelä-Amerikkaan.
Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian öljysuhteissa on suorastaan symbioottisia piirteitä: Saudi-Arabian kansallinen öljy-yhtiö Aramco omistaa Yhdysvaltain suurimman öljynjalostamon Port Arthurin Texasissa.
Öljynhinnan nousu on riski myös saudeille
Useimmat asiantuntijat arvioivat, että öljyuhkauksessa on kyseessä pikemminkin bluffi kuin todellinen uhkaus. Saudi-Arabia ampuisi omaan nilkkaansa, jos se ryhtyisi nyt nostattamaan öljynhintaa.
Öljynhinnan nosto voisi hyydyttää maailmantaloutta, ja se iskisi lopulta myös saudien talouteen.
Saudi-Arabia yrittää uudistaa talouttaan ja siihen se tarvitsee investointeja myös ulkomailta.
Öljynhinnan voimakas nousu saattaisi osaltaan nopeuttaa ponnisteluja siirtyä öljystä muihin energianlähteisiin ja vauhdittaa esimerkiksi sähköautojen kehitystä.
Donald Trumpin hallinto on osaltaan romuttanut Iranin ydinsopimuksen, kuten sen perinteiset liittolaiset Israel ja Saudi-Arabia toivoivat.
Vastineeksi Yhdysvallat on toivonut, että Saudi-Arabia lisää öljyntuotantoaan ja siten tasoittaa öljyn hinnan nousupaineita, joita koituu Iranin öljyntuotannon sulkemisesta länsimarkkinoilta.
Vakauttajan maine kärsii
Riippumatta siitä, ottaisiko Saudi-Arabia oikeasti "öljyaseen" käyttöön, jopa puoliääneen lausutulla uhkauksella voi olla merkitystä maan imagolle ja roolille kansainvälisessä taloudessa.
Vuosien tuhoisan 1973–74 öljysaarron jälkeen Saudi-Arabia on esiintynyt öljymarkkinoiden vakauttajana.
Tämä maine on nyt saanut kolhun. Saudien katsotaan rikkoneen oleellista öljymarkkinoiden tabua.
Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman johtaa käytännössä Saudi-Arabiaa.Kevin Dietsch / Pool / EPA
Samalla kasvavat epäilyt Saudi-Arabiaa käytännössä johtavan kruununprinssin Mohammed bin Salmanin uskottavuudesta.
Hänen monet ulkopoliittiset tempauksensa – sekaantuminen Jemenin sisällissotaan, Qatarin saarto ja Libanonin pääministerin syrjäytysyritys – ovat luoneet kuvaa pikemminkin arvaamattomasta kuin vakaasta toimijasta Lähi-idässä.
Khashoggin murhan synnyttämä epävarmuus ja epäluottamus voi horjuttaa myös kruununprinssin suurhanketta: kansallisen öljy-yhtiön Aramcon viemistä pörssiin.
Jo nyt pyrkimys houkutella sijoittajia Saudi-Arabian uudistushankkeisiin on kärsinyt, kun useat suuryhtiöt ovat peruneet osallistumisensa Saudi-Arabian tässä kuussa pidettävään sijoittajatapaamiseen, "erämaan Davosiin".
Asekauppa mielen päällä
Todennäköisesti länsimaita huolettaa juuri nyt öljymarkkinoita enemmän saudien rahakkaiden asemarkkinoiden menetys, minkä presidentti Donald Trump on avoimesti myöntänytkin.
Saudi-Arabian voisi olla vaikeaa nopeasti vaihtaa asekauppiaitaan: Maa on syvästi sitoutunut Yhdysvaltain ja muiden Nato-maiden tuottamiin asejärjestelmiin.
Saudi-Arabia on ollut Yhdysvaltain suurin asevientimaa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esitteli kaaviokuvaa tulevista asekaupoista tapaamisessaan Saudi-Arabian kruununprinssin Mohammed bin Salmanin kanssa maaliskuussa 2018. Trumpin mukaan kaupat tuovat 40 000 työpaikkaa Yhdysvaltoihin.Kevin Dietsch / Pool / EPA
Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin mukaan vuosina 2013–2017 noin 18 prosenttia Yhdysvaltain aseviennistä, noin 9 miljardin dollarin arvosta, suuntautui Saudi-Arabiaan. Toinen suuri asekauppias on Britannia.
Tässä kaupassa saudien pommitusten siviiliuhreilla Jemenissä ei ole ollut suurta merkitystä.
Jamal Khashoggin murhakin saattaa jäädä sivujuonteeksi, jos länsimaat voivat tulkita saudien riittävästi pahoitelleen tapahtunutta.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes aikoo selvittää, mitä Suomessa käytettävät tatuointivärit sisältävät. Tarkoitus on selvittää Suomen markkinoilta myytävistä tatuointiväreistä, sisältävätkö ne syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia tai lisääntymiselle vaarallisia CMR-aineita.
– Projekti perustuu siihen, että suoraan kuluttajille ei saa myydä CMR-kemikaaleja sisältäviä aineita, mutta on tiedossa, että osa tatuointiväreistä voi näitä sisältää, ylitarkastaja Anna Vuori Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista kertoi Radio Suomen Päivän haastattelussa tiistaina.
Ruotsissa terveysviranomaiset tutkivat 34 tatuointiväriä ja niistä kolmannes sisälsi terveydelle vaarallisia syöpäriskiä lisääviä aineita ja raskasmetalleja. 12 valmisteen käyttö kiellettiin.
THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta kommentoi Radio Suomen Päivässä tiistaina, että vuosia on ihmetelty, miksi tatuointien värejä ja muita lisäaineita ei säädellä yhtä tarkkaan kuin kosmetiikkaa.
Tatuointiväreistä löydetty esimerkiksi nikkeliä
Tukesin ylitarkastaja Anna Vuori sanoo, että tarkoitus on hankkia Suomen markkinoilta näytteitä erilaisista tukuista tai verkkokaupoista ja lähettää laboratorioon analysoitavaksi.
– Mikäli väreistä löytyy sellaisia aineita, joiden käyttö yleiseen kulutukseen on kielletty, voidaan ryhtyä tarvittaviin valvontatoimiin, joita voivat olla markkinoilta poistaminen tai myyntikieltopäätös.
Vuori toteaa, että Suomessa tatuointivärien koostumus tunnetaan huonosti. Sama ongelma on muissakin maissa. Tiedossa kuitenkin on, että tatuointiväreissä voidaan käyttää erilaisia metallisuoloja, orgaanisia aineita tai erilaisia apuaineita, kuten liuottimia. Vuori lisää, että muiden maiden tekemissä tutkimuksissa tatuointiväreistä on löydetty esimerkiksi nikkeliä, erilaisia lyijy-yhdisteitä sekä kromia.
On sanottu vähän karrikoiden, että tatuoija tatuoi ihonsa lisäksi myös imusolmukkeensa. tutkimusprofessori Hannu Kiviranta, THL
THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta muistuttaa, että tatuointivärien sisältämillä aineilla on merkitystä, sillä osa väreistä kulkeutuu elimistöön.
– Osa jää ihon alle tatuointikohtaan, mutta itse asiassa aika iso osa lähtee kulkeutumaan elimistöön joko hajonneina tai sellaisenaan. Elimistössä värit päätyvät esimerkiksi imusolmukkeisiin. On sanottu vähän karrikoiden, että tatuoija tatuoi ihonsa lisäksi myös imusolmukkeensa, Kiviranta sanoo.
Näsijärven rantaan rakentuvassa Hiedanrannan kaupunginosassa tehdään suomalaista energiahistoriaa. Hiedanrannassa toimiva yritys, Carbofex Oy tuottaa kaukolämpöä päätuotteensa, biohiilen, valmistuksen ohessa.
Carbofexin tehdas kuumentaa pirkanmaalaista puuta mineraalimuotoon, biohiileksi. Se tapahtuu kuivatislaamalla eli pyrolyysillä. Kun biohiiltä käytetään esimerkiksi viherrakentamisessa maanparannusaineena, sillä sidotaan hiilidioksidia maaperään pysyvästi.
Tuotannossa syntyy samalla ylijäämälämpöä, jota hyödynnetään kaukolämmöksi. Tuotetun kaukolämmön ostaa Tampereen Sähkölaitos.
Biohiilen tuotannossa käytettävän puun hiilestä 50 prosenttia sidotaan muotoon, josta se ei vapaudu takaisin kiertoon.
Carbofexin mukaan jokainen tuotettu kilo biohiiltä sitoo noin 3,5 kg hiilidioksidia maaperään.Marjut Suomi / Yle
– Tämä on erittäin lupaava teknologia. Hiilidioksidin talteenottoa on maailmalla kyllä jo käynnissä, mutta se on aika hintavaa. Tässä on teknologia, joka pystyy tekemään hiilidioksidin talteenottoa ihan omavaraisesti eli talous on kunnossa. Tämä prosessi ei vaadi valtion tukea, sanoo Tampereen Sähkölaitoksen energiamarkkinoista vastaava johtaja Jukka Joronen.
Kuivatislauksessa vapautuu pyrolyysikaasua ja -öljyä, joista 30 prosenttia käytetään prosessissa energiana ja loput 70 prosenttia on käytettävissä kaukolämmön tuotantoon. Lopputuloksena on hiilidioksidinegatiivinen kokonaisprosessi, kun hiiltä sidotaan enemmän kuin tuotetaan päästöjä.
Lämpöä kymmenille kerrostaloille
Carbofexin lämmöntalteenottokattilan koekäyttö alkoi viime viikolla. Kaukolämpöä tuotetaan noin 30 kerrostalon vuotuista tarvetta vastaava määrä.
Kaukolämpöä käytetään esimerkiksi Hiedanrannan nykyisten, muun muassa kaupungin kulttuuritoiminnan käytössä olevien tilojen lämmittämiseen.
Vuodessa Carbofexin laitos sitoo hiilidioksidia jopa 2500 tonnia, kun jokainen tuotettu kilogramma biohiiltä sitoo noin 3,5 kg hiilidioksidia maaperään.
Carbofex Oy tuottaa kaukolämpöä muun muassa Hiedanrannan nykyisten tilojen lämmittämiseen, kertoo toimitusjohtaja Sampo Tukiainen.Marjut Suomi / Yle
Carbofexin laitos on mahdollisesti maailman ensimmäinen sekä biohiiltä että hiilidioksidinegatiivista kaukolämpöä tuottava tehdas. Vastaavan laajuista toteutusta ei ole tiedossa.
– Tämä on Suomen suurin hiilinegatiivinen lämpökattila tällä hetkellä ja saattaa olla jopa maailman suurin. Tästä ei ole ihan varmaa tietoa, mutta Tukholmassa on lähin 150 kilowattia ja meillä on täällä kaksi megawattia. Puhutaan yli kymmenkertaisesta teholuokasta, sanoo Carbofexin toimitusjohtaja Sampo Tukiainen.
– Tämä on monistettavissa. Selvitämme kyllä mahdollisuuksia siihen, että tätä voisi skaalata ylöspäin ja laajentaa tulevaisuudessa, Joronen sanoo.
Vaasassa Pukinjärvestä kohonnut maamassa on siirrettävä. Maasta otetuista näytteistä löytyi samoja haitta-aineita, joita on tonneittain pahoin saastunessa Pukinjärvessä. Massassa on korkeita pitoisuuksia muun muassa arseenia, kuparia ja kromia. Näytteistä löytyi pilaantuneisuutta myös elohopean ja sinkin osalta.
Haitta-aineiden nouseminen pintaan aiheuttaa riskin siitä, että aineet valuvat sadeven, lumen ja jään mukana läheiseen Onkilahteen ja siitä edelleen mereen.
– Maassa olevien haitta-aineiden pitoisuudet ovat sitä luokkaa, että toimiin on ryhdyttävä, kertoo Vaasan kaupungin ympäristötoimen johtaja Christer Hangelin.
Pukinjärven pohjaa kohosi pintaan, kun kaupunki rakennutti uutta Pohjolankatua varten tukipenkereen järven rantaan. Kaupunki selvittää nyt, kelpaako maa jätteeksi Mustasaaren Stormossenille vai onko se siirrettävä perusteellisempaan käsittelyyn esimerkiksi Raumalle.
Pilaantunut alue on pinta-alaltaan noin 1 500 neliömetrin kokoinen. Siirrettävää maamassaa on kaupungin arvion mukaan kymmenien rekkalastillisten verran ja urakasta on tulossa kallis.
– Suunnitelmaa siirrosta ei ole vielä tehty. Siinä määritellään, kuinka syvältä tavaraa kaivetaan pois ja se vaikuttaa merkittävästi massojen määrään. Kuljetusetäisyys vaikuttaa myös kustannusten määrään, kertoo kuntatekniikan toimistoinsinööri Antti Ruokonen Vaasan kaupungilta.
Herkkä työmaa
Siirrosta tulee kustannuksia muun muassa massojen kuljetuksesta, kaivamisesta ja vastaanottamisesta. Lisäksi kaupunki joutuu selvittämään, miten massat saadaan siirrettyä niin, etteivät järven pohjassa makaavat haitta-aineet lähde liikkeelle.
– Nyt odotellaan analyysia kaatopaikkakelpoisuudesta. Siten voidaan määrittää, miten massoja tullaan käsittelemään ja suunnitella poisto-operaatio. Käymme Ely-keskuksen kanssa dialogia siitä, että kaikki tulee tehtyä niin kuin pitää, Ruokonen sanoo.
– Meille on tullut selkeä ohjeistus, että massa tulee siirtää. Tietysti ennen kuin yksikään kaivinkoneen kauha iskee sedimenttiin, varmistamme että riskit pystyy hallitsemaan, hän jatkaa.
Christer Hangelinin mukaan haitta-aineista ei ole välitöntä vaaraa ihmisille. Saastuneella maalla ei kuitenkaan tule liikkua.
– Käveleminen siellä sotkisi lietettä veteen, mikä saa kemikaalit liikkeelle. Pukinjärven rannat eivät muutenkaan ole sellaista virkistysaluetta, jolla kannattaisi oleskella.
Toimiin niin pian kuin mahdollista
Pukinjärven puhdistaminen on ollut Vaasalle ikuisuusprojekti. Kohonneen maan siirtämiseksi kaupunki pyrkii kuitenkin pikaisiin toimiin, sillä kemikaalit pääsevät maalta liikkeelle huomattavasti nopeammin kuin järven pohjasta.
– Työtä tehdään niin nopeasti kuin se mahdollista on, jotta saamme analyysit ja suunnitelmat valmiiksi ja sitten massan poistettua, lupaa Ruokonen.
Ajatus Tyrannosaurus rexistä herättänee ennemmin kauhunväristyksiä kuin tirskuntaa, mutta suhteettoman pienet ja täysin hyödyttömiltä vaikuttavat eturaajat ison ruumiin kupeilla saattavat sentään huvittaa.
Tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan lihansyöjäsauruksien töpöraajat eivät kuitenkaan olleet evoluution erhe vaan pätevät puristimet. Niiden kääntyvyyden ansiosta T. rex ja muut theropodit saivat pyydystämänsä saaliin näppärästi hirmuisiin hampaisiinsa.
Stocktonin yliopiston tutkimus perustuu kahden nykyeläimen tutkimuksiin. Toinen on kalkkuna, toinen mississippinalligaattori. Ne ovat T. rexin sukulaisia.
Niiden siiven ja etujalan perusteella tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen että koko theropodien suku todennäköisesti pystyi halutessaan kääntämään etujalkaansa ja myös kämmentään niin, että sen saattoi painaa rintaa päin.
Sillä tavoin ne saivat vedettyä saaliin puruetäisyydelle, arvelevat tutkimuksen tekijät Christopher Langel ja Matthew BonnanLiveScience-tiedesivustolle. Itse tutkimus ei ole vielä ilmestynyt tiedejulkaisussa.
Röntgenlaite ja ongensiimaa
T. rexin luurankoja on löydetty pitkälti toistakymmentä, osa miltei kokonaisina, mutta nivelistä ja niiden liikkuvuudesta puuttuu ratkaisevaa tietoa. Koska pehmeät nivelkudokset eivät olleet omiaan säilymään fossiileina, avuksi tarvittiin kalkkunan siipi ja alligaattorin etujalka.
Niistä saatiin liikkuvaa kuvaa röntgenmikrotomografialaitteella. Toinen apuväline oli vähemmän tekninen: kyynär- ja värttinäluihin sidotusta ongensiimaa nykimällä niveleen ja luihin syntyi aito liike.
Se osoittautui hyvin erilaiseksi kuin meillä ihmisillä. Kun me taivutamme kättämme, sekä värttinä- että kyynärluu taipuvat kohti olkavartta. Samalla kämmenellä on taipumus osoittaa eteenpäin.
Alligaattorilla ja kalkkunalla kyynärnivel on monimutkaisempi. Luut eivät vain pyörähdä ylös niveltä pitkin, vaan liikkuvat myös sivusuunnassa kohti olkavartta. Samalla kämmen kääntyy sisäänpäin ja hieman yläsuuntaan, selittävät tutkijat.
Etenkin sivusuuntaisen liikkeen suuruus oli tutkijoille yllätys. Meiltä nisäkkäiltä vastaava ei onnistu. Taas kerran luontoäiti on keksinyt samaan asiaan useita ratkaisuja, Langel ja Bonnan sanovat.
Tällainen kielipeli ei petosauruksilta oikeasti onnistunut, kertoo tuore tutkimus.Spencer Wright
T. rex ei osannut näyttää kieltä
Toinen tuoreehko tutkimus tuotti vastakkaista tietoa T. rexin liikkuvista osista. Yhdysvaltalais-kiinalaisen tutkimuksen mukaan T. rex ei saanut kieltään ulos suustaan, toisin kuin hurjasti karjuvan T. rexin kuvissa on ollut tapana esittää.
Texasin yliopiston ja Kiinan tiedeakatemian tutkijat vertailivat nykylintujen ja krokotiilieläinten kieliluita ja -lihaksia niiden muinoin kuolleiden sukulaisten kitaan.
He päättelivät, että kieli oli todennäköisesti kiinni suunpohjassa, kuten tämän päivän alligaattoreilla ja krokotiileilla.
Kieli oli lyhyt, eikä se juuri liikkunut, he summaavat PLOS ONE -lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa.
Nuolet osoittavat Koillis-Kiinasta löydettyjen fossiilien kieliluuta.Li et al. 2018
Liittyvätkö kielen kehitys ja lentotaito yhteen?
Professori Julia Clarke ei ole ensi kertaa kumoamassa vakiintunutta kuvaa dinosaurusten ominaisuuksista.
Pari vuotta sitten hän johti tutkimusta, jonka tulosten mukaan jotkin dinosaurukset eivät ärjyneet, vaan niiden ääntely muistutti kujertelua tai kuminaa. Samanlaista tulee strutsien ja krokotiilien kaulanahan lävitse, kun niiden nokka tai suu on kiinni.
Uudessa tutkimuksessa Clarke ja apulaisprofessori Zhiheng Li pohtivat myös lentoliskolajien kielien kehittymistä hyvin monenlaisiksi. Heidän mukaansa se saattoi liittyä lentotaitoon.
Kun nuo dinosaurusten aikaiset pterosaurukset nousivat siivilleen, niiden oli muutettava ruokailutottumuksiaan, he perustelevat.
– Eturaajoista tuli siivet, eikä niitä enää voinut käyttää saaliin käsittelyyn. Kieli sai siinä paljon tärkeämmän tehtävän. Muun muassa sellainen hypoteesi meillä on, Clarke kertoo ja sanoo tutkimusten jatkuvan.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan matkustakoneen hallinnan menetys laskukiidon aikana oli vähällä aiheuttaa suuronnettomuuden Turun lentoasemalla viime lokakuussa. Lentoa operoi CityJet-yhtiö.
Yhtenä syynä oli loskan paksuuntuminen kiitotiellä. Selvityksen mukaan tilanteesta ei ilmoitettu eteenpäin eikä kiitotietä kunnostettu.
Lentokoneen nopeus ei pienentynyt laskeutumisen jälkeen odotetulla tavalla ja se kääntyi poikittain. Lentokoneen ollessa kääntyneenä poikittain sivuluissa, oli sen maanopeus vielä 78 kilometriä tunnissa. Kone pysähtyi noin 160 metriä ennen kiitotien päätyä.
Koneesta lähetettiin sivuluisun aikana mayday-hätämerkki. Tapauksessa oli aineksia vakavaan onnettomuuteen tai suuronnettomuuteen.
Tilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Koneessa oli neljä miehistön jäsentä ja 88 matkustajaa.
Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Finavia tarkistaa nykyiset kiitotieolosuhteiden arviointimenettelyt, kunnossapidon käytännöt sekä reagoinnin muuttuviin olosuhteisiin.
Helsingissä heinäkuussa järjestetyn Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huippukokouksen tarkat kulut Suomen valtiolle eli veronmaksajille ovat nyt selvillä.
Hallitus ehdottaa kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossaan päämiesten tapaamisen menoihin yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Rahat menevät poliisille, rajavartiolaitokselle, puolustusvoimille ja ulkoministeriölle. Valtaosa kustannuksista koostui siis erilaisista turvajärjestelyistä.
Kuluissa ei ole mukana tasavallan presidentin kanslialle aiheutuneita kustannuksia, koska kanslia ei pyytänyt niiden kattamista lisätalousarviossa. Kansliasta arvioitiin Ylelle heinäkuussa, että heidän osaltaan kuluja kertyi hieman alle 250 000 euroa.
Kansainvälisten huippukokousten järjestämisessä on yleensä käytäntönä, että tapahtuman isäntämaa maksaan laskun.
Trumpin saattue matkalla presidentinlinnaan 16. heinäkuuta.Marja Väänänen / Yle
Lisää rahaa teiden, siltojen ja tasoristeysten korjaamiseen
Lisätalousarviosta selviää, että valtion velkaantuminen jatkuu edelleen, mutta aiempaa hitaampana.
Tämän vuoden toinen lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 485 miljoonalla eurolla, koska tulopuoli on vankistunut nousukauden vuoksi. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan tänä vuonna noin 1,2 miljardia euroa.
Valtionvelan määrä tämän vuoden lopussa arvioidaan olevan noin 107 miljardia euroa, mikä on noin 46 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan myös muun muassa osaajapulan helpottamiseksi lyhytkestoista ja nopeavaikutteista koulutusta. Tähän ehdotetaan yhteensä 40 miljoonaa euroa.
Perusväylänpitoon ehdotetaan kaikkiaan 30 miljoonan euron lisäystä. Raha on tarkoitus käyttää tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen, teiden talvikunnossapidon parantamiseen, korjausvelan vähentämiseen ja valtatie 12 riista-aitojen rakentamiseen. Valtatie 12 on Raumalta Huittisten, Tampereen ja Lahden kautta Kouvolaan johtava valtatie.
Lisäksi perusväylänpitoon ehdotetaan 16 miljoonan euron lisäystä korjausvelan vähentämiseen muun muassa siltoja korjaamalla.
Lisätalousarvioesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle torstaina.
Vartiointialan kolmipäiväinen lakko alkaa huomenna keskiviikkona. Lakon aikana osa asemarakennuksista pysyy kiinni ja lentokentän turvatarkastukseen voi tulla ruuhkaa.
Lakko liittyy alan työehtosopimusneuvotteluihin, joita on käyty viime keväästä asti. Lakko ei siis liity työmarkkinoita parhaillaan kuohuttavaan kiistaan hallituksen kaavailemasta irtisanomislaista.
Vartiointialan työehtosopimuksen piirissä on noin 8 500 työntekijää, jotka työskentelevät muun muassa vartijoina, turvatarkastajina, vahtimestareina ja arvokuljettajina.
Osa asemarakennuksista pysyy kiinni
VR:n mukaan vartijoiden lakko vaikuttaa muun muassa asemarakennusten aukioloihin ympäri Suomea. Osa asemarakennuksista pysyy kiinni lakon aikana. Asemalaitureille pääsee kuitenkin kulkemaan normaalisti.
Lakon aikana pyritään pitämään auki muun muassa seuraavat asemat: Helsinki, Tampere, Lahti, Jyväskylä, Turku, Rovaniemi, Kolari, Kemijärvi, Kuopio, Seinäjoki, Oulu, Tikkurila, Järvenpää, Hyvinkää ja Kouvola.
VR:n mukaan niiden aukioloajoissa saattaa olla tosin poikkeuksia. Ajantasainen lista avoinna olevista asemista löytyy VR:n nettisivuilta.
Muut asemarakennukset sulkeutuvat lakon alkaessa ja ne avataan uudelleen lakon päätyttyä työvuorojen jälleen alkaessa.
VR:n mukaan esimerkiksi vammaisten avustuspalvelua ei voida järjestää lakon aikana. Etukäteen varatut avustuspalvelut VR kertoo pyrkivänsä kuitenkin hoitamaan.
Helsinki-Vantaan lentoaseman turvatarkastukseen voi tulla ruuhkaa
Lakon vaikutusten odotetaan näkyvän myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla, koska osa turvatarkastushenkilöstöstä kuuluu vartiointialan työehtosopimuksen piiriin.
Finavian mukaan työtaistelu voi aiheuttaa ruuhkaa terminaali T1:n turvatarkastuksessa. Matkustajia pyydetään varautumaan jonotukseen ja saapumaan lentoasemalle ajoissa.
Lipuntarkastajat kiertelevät tiheästi lähijunissa ja busseissa
Helsingin seudun liikenne HSL tiedottaa, että työnseisaus vaikuttaa lähijunien ja bussien vartiointiin. HSL kertoo varautuneensa vartijoiden lakkoon siten, että matkalippujen tarkastajat kiertävät tiheästi lähijunissa ja busseissa.
HSL:n mukaan metrojen ja raitiovaunujen vartijat eivät sen sijaan ole lakon piirissä.
Poikkeuslupia työn tekemiseen suurlähetystöjen vartijoille
PAMin mukaan lakon ulkopuolelle on rajattu hätätyöt sekä tehtävät, joissa lakko vaarantaisi yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja tai aiheuttaisi yleiselle edulle huomattavaa vahinkoa.
Poikkeuslupia työn tekemiseen PAM on myöntänyt muun muassa suurlähetystöjen vartijoille ja hissihälytyspäivystyjälle.
Kolmipäiväinen lakko alkaa keskiviikon vastaisena yönä heti vuorokauden vaihduttua ja päättyy perjantaina puoliltaöin.
Ensi viikolle jo uusi lakkovaroitus
Palvelualojen ammattiliitto PAM tiedotti tänään uudesta vartiointialaa koskevasta lakosta. Turvallisuuspalvelu Securitasta koskevan lakon on määrä alkaa tiistaina 6.11. kello 14 ja päättyä keskiviikkona 7.11. puoliltaöin.
PAMin mukaan päätös uudesta lakosta tehtiin, jotta valtakunnansovittelijan johdolla käytäviä vartiointialan työehtosopimusneuvotteluja saadaan vauhditettua.
Korjattu 23.10. klo 16.15: Securistasta koskeva lakko alkaa kahden viikon (6.11.-7.11.) päästä, ei viikon päästä, kuten uutisessa aiemmin luki.
Oululainen Sinikka Korvala oli kahden kuukauden ikäinen vauva sairastuttuaan polioon vuonna 1956. Sairauden ensimmäiset kuukaudet hän vietti eristyksissä sairaalassa Oulussa, ja puolen vuoden ikäisenä Korvala siirrettiin hoitoon Helsinkiin lastensairaalaan. Siellä hän vietti puolitoista vuotta ilman vanhempiaan.
– Sen ajan suositus oli, etteivät vanhemmat pitäneet yhteyttä, sillä lapsi olisi voinut alkaa ikävöidä, Korvala kertoo.
Polio eli lapsihalvaus oli Suomessa yleinen 1950-luvun lopulla ja sairastutti vuosittain satoja ihmisiä. Heistä osa kuoli ja osa halvaantui. Sairastuneiden joukossa oli myös Sinikka Korvalan kaksi vanhempaa serkkua. He ovat kertoneet Korvalalle tämän vauvana sairaalassa viettämästä ajasta, sillä omia muistikuvia ei ole.
Korvala saapuu haastatteluun sähkömopolla, sillä hänen jalkojensa lihaskunto on heikentynyt viime vuosina polion myöhäisoireiden vuoksi. Uupumusta ja lihasheikkoutta alkoi ilmetä, kun Korvala täytti 50 vuotta. Sen jälkeen hän jäi pois työelämästä.
Korvala arvelee, että nykyaikana moni ei enää muista poliota tai tiedä, millaisia vaikutuksia sillä oli.
– Se alkaa olla unohdettu asia. Lisääntynyt rokotevastaisuus kertoo siitä, että ihmiset eivät ymmärrä, mitä polio on ollut.
Sadat vauvat jäävät rokottamatta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa on jo tuhansien ihmisten hiljalleen kasvava joukko, joilla ei ole rokotesuojaa poliota vastaan. Vuosittain 500-600 lasta jätetään kokonaan rokottamatta. Rokote on maksuton ja vapaaehtoinen.
Yleensä poliosuojan saa osana viitosrokotussarjaa. Samassa rokotteessa saa suojan myös esimerkiksi kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan.
THL:n rokotetutkijan, ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan sitä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka moni lapsena rokottamatta jätetyistä ottaa rokotteen aikuisena.
Nohynek kertoo, että rokotuskattavuus esimerkiksi poliota vastaan jää Suomessa paikoin jo liian alhaiseksi. Kasvava rokottamattomien joukko on uhka epidemian puhkeamiselle, varsinkin jos he keskittyvät pienille alueille. Silloin syntyy tartunnoille alttiita ihmisryppäitä, Nohynek sanoo.
Rokotusvastaisuutta esiintyy etenkin Pohjanmaan rannikolla, mutta myös muuallakin Suomessa.
– Polioepidemiasta alkaa olla aikaa jo sen verran, ettei taudin vaarallisuutta enää välttämättä muisteta, Nohynek kertoo.
Vähän aikaa sitten polio oli kansainvälinen terveysuhka
Halvausoireinen akuutti poliotapaus todettiin Suomessa viimeksi alkuvuodesta 1985. Virus tuli Suomeen tiettävästi Etelä-Euroopasta.
Tampereen jätevedestä löytyi vuosien 2008-2013 aikana toistuvasti rokoteperäisiä, taudinaiheuttamiskykyisiä polioviruksia. Viruksen lähdettä ei pystytty tunnistamaan.
Poliota esiintyy maailmalla kotoperäisenä vielä Pakistanissa ja Afganistanissa. Monessa muussa maassa kuten Nigeriassa, Nigerissä, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja Somaliassa on myös havaittu rokotepolioviruksen aiheuttamia poliotapauksia viime vuonna.
Vuonna 2014 Maailman terveysjärjestö (WHO) julkisti polion kansainväliseksi terveysuhaksi Syyriassa esiintyneen polioepidemian vuoksi, joka levisi myös Irakiin. Tämän vuoksi polion seurantatoimia tehostettiin myös Euroopassa. Epidemia saatiin kuriin tehokkaalla rokottamisella.
THL:n mukaan esimerkiksi näiltä alueilta Suomeen tuleville turvapaikanhakijoille suositellaan poliorokotetta.
Lääkärin mukaan polio voi palata Suomeen
Pitkään polion parissa työskennellyt, viime vuonna eläkkeelle jäänyt laboratoriolääkäri ja dosentti Leila Risteli sanoo, että poliota ei saa unohtaa niin kauan kuin virus on olemassa. Sen hävittäminen on kuitenkin Ristelin mukaan mahdollista, sillä poliovirus elää vain ihmisessä.
Ristelin mukaan hyvä esimerkki polion vaarallisuudesta on Tadzikistan, jossa todettiin satoja poliotapauksia vuonna 2010. Ristelin mukaan virus tuli maahan Intiasta tulleen opiskelijan mukana ja levisi rokotetun väestön parissa. Virus oli muuntunut sen verran, ettei aikaisemmin saatu rokotus antanut enää täydellistä suojaa.
– Se voi tulla periaatteessa kenen tahansa mukana ja periaatteessa mistä tahansa, koska liikenneyhteydet ovat tehokkaat ja nopeat. Muutamassa tunnissa virus pystyy siirtymään maailman toisesta päästä toiseen päähän.
"Aika järkyttävää leikkiä lasten terveydellä", laboratoriolääkäri ja dosentti Leena Risteli ei ymmärrä vanhempia, jotka jättävät lapsensa tietoisesti rokottamatta.Timo Nykyri / Yle
Risteli ei ymmärrä vanhempia, jotka jättävät lapsensa tietoisesti rokottamatta.
– Kyllä minä sanon, että aika järkyttävää leikkiä lasten terveydellä. Siinä ei tarvitse kuin yhden kerran käydä huono tuuri, sillä hoitoa halvausoireiseen polioon ei ole.
Ristelin mukaan polioon sairastanut ihminen voidaan nykylääketieteen keinoin yleensä pitää hengissä ja häntä pystytään tarvittaessa auttamaan ortopedisin leikkauksin. Se ei kuitenkaan palauta sairastuneen tilannetta ennalleen.
Tunnistavatko lääkärit enää tartuntaa?
Sinikka Korvalan jalkoja on leikattu lapsena useaan otteeseen. Siitä kertovat säärissä olevat arvet. Korvalan mukaan kaikki leikkaukset eivät kuitenkaan ole auttaneet, päinvastoin.
– En pystynyt laittamaan kantapäätä maahan, mutta pystyin juoksemaan ja hyppimään sen kanssa. Kun kantapää leikattiin, nilkka alkoi roikkua ja se haittasi liikkumista enemmän.
Korvalan kokemuksen mukaan polio ei ole tuttu asia enää edes kaikille lääkäreille. Hän on joutunut asioimaan lääkäreiden kanssa polion myöhäisoireidensa vuoksi. Ne ilmaantuvat usein vasta kymmenien vuosien päästä sairastumisesta.
Myöhäisoireisiin kuuluu esimerkiksi uupumista, lihasheikkoutta, lihas- ja nivelsärkyä sekä hengitysvaikeuksia.
1950-luvulla polion sairastaneet alkavat ikääntyä ja heidän määränsä vähenee. Polion sairastaneita arvioidaan olevan Suomessa 4 000-6 000.
Laboratoriolääkäri ja dosentti Leila Risteli uskoo, että myös nykylääkärit tunnistaisivat halvausoireisen polion, jos asiakkaalla sellainen olisi. Halvausoireet ovat helposti havaittavissa.
Jo yhden halvausoireisen potilaan havaitseminen voi kuitenkin merkitä, että virus on levinnyt väestöön jo laajalti. Alle prosentti rokottamattomista poliovirustartunnan saaneista saa halvausoireisen poliotaudin.
THL:n mukaan on tärkeää, että terveydenhuollolla on välittömät valmiudet poliotapauksien havaitsemiseen. THL on laatinut kansallisen varautumissuunnitelman polion paluun torjumiseksi.
Mikäli Keski-Suomen Ely-keskuksen toive toteutuu, ruuhkissa köröttelyn sijaan Vaajakosken kohdalla päästellään satasta moottoritiellä vielä 2020-luvulla.
Se tietää muutoksia esimerkiksi Hupelin asuinalueelle, jonka läpi uusi tielinjaus kulkee. Hupelissa asuva Kirsi Hokkanen ei ole pitkään aikaan suonut ajatustakaan moottoritielinjauksille, sillä niitä on suunnitteltu jo yli 30 vuotta.
Nyt, kun Ely-keskus aikoo aloittaa tiesuunnitelman kilpailutuksen, Hokkasenkin kiinnostus on uudestaan herännyt. Eniten häntä tällä hetkellä jännittää, jääkö hänen hieman salainen uimapaikkansa uuden moottoritien alle.
Hupelissa asuva Kirsi Hokkanen.Petri Aaltonen / Yle
– Se löytyi yllättäin. Se on hyvä paikka, jossa on kalliota. Muutamat muutkin sitä käyttävät. Onhan täällä yleisiäkin uimarantoja, mutta tämä oma paikka on niitä rauhallisempi.
Nelostien uusi linjaus on melkoinen projekti, sillä se siirtää tien uuteen paikkaan Varassaaren kautta noin 3,5 kilometrin matkalta ja esimerkiksi uusia siltoja rakennetaan 26. Silloista näyttävin ylittää Vaajavirran.
Tarkoituksena on, että uudelle moottoritielle tulee satasen nopeusrajoitus, kun tällä hetkellä Vaajakosken ohi körötellään enimmäkseen viittäkymppiä. Siitä seuraa ruuhkia, sillä esimerkiksi Naissaaren sillan ylittää päivittäin yli 20 000 autoa.
– Määrä on kaksikaistaiselle tielle hyvin, hyvin paljon, siksi siitä seuraa ongelmia päivittäin, tiejohtaja Jukka Lehtinen Keski-Suomen Ely-keskuksesta sanoo.
Kilpailutettavassa tiesuunnitelmassa suurimmat haasteet liittyvät hankkeen projektipäällikkö Minna Immosen mukaan moottoritien ja rautatien kohtaamiseen, Vaajavirran ylittämiseen ja kunnollisen meluvallien saamiseen.
Uusi tienlinjaus kulkee pääosin asemakaavoitetulla ja tiiviisti rakennetulla alueella, jossa on jo ennestään useita siltoja ja melunsuojausrakenteita. Lisäksi linjaus halkaisee valtakunnallisesti merkittävän, rakennetun kulttuuriympäristön ja sivuaa Natura-aluetta.
– Tästä syystä olemme tiiviissä yhteydessä niin alueen asukkaiden kuin sidosryhmien kanssa, Immonen toteaa.
Uusi Nelostien linjaus kulkisi Vaajavirran yli valkoisen veneen takaa.Arvo Vuorela / Yle
Immonen pitää kuitenkin Nelostien merkitystä Vaajakosken kohdalla niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin isona. Kanavuoren ja Haapalahden välinen osuus on Jyväskylän eteläinen sisääntuloreitti ja osa Nelos- ja Ysiteitä, mutta myös teitä 13 ja 23.
Nelostien ja Ysitien risteykseen on suunnitteilla eritasoliittymä.Arvo Vuorela / Yle
Kotinsa puolesta Kirsi Hokkasen ei tarvitse uuden tielinjauksen vuoksi jännittää, vaikka tie melko lähelle tuleekin. Hän asuu 100 vuotta vanhassa, suojellussa kerrostalossa, jonka yli ei voi noin vain jyrätä.
Hokkanen pitää silti hyvänä, että tieremontti on nyt oikeasti suunnitteilla.
– Hupelista on vaikea tulla Nelostielle. Se on sellainen liikenteen solmukohta, jolle on jotain tehtävä.
Hokkasen kotitien liittymä sijoittuu Kanavuoren ja Vaajakosken kiertoliittymien erityisen ruuhkaiselle välille.
Jyväskylästä ajettaessa uusi moottoritie oikaisee Vaajavirran yli Hutungin mainostornin takaa savujen välistä.Arvo Vuorela / Yle
– Kiertoliittymien tulosuuntiin muodostuu pitkiä jonoja. Vaajakosken kiertoliittymän ruuhkautumisen takia autojonon pää ulottuu pahimmillaan Haapalahteen saakka ja se on aiheuttanut esimerkiksi peräänajoja, Immonen kertoo.
Nyt kilpailutettavan tiesuunnitelman olisi tarkoitus valmistua vuoden 2020 lopulla. Rakentamiselle ei ole aikataulua, koska rahoituspäätöstä ei ole vielä tehty.
Inarissa on paljastunut laiton kaatopaikka. Inari-Pokka -tien varteen on tuotu jääkaappi, pesukone, pyörän ja mopon raatoja, autonrenkaita ja muuta roinaa.
– Sen verran on nähty vaivaa, että jätteet on viety vähän tiellä kulkijoiden silmiltä katveeseen. Törkyä on selvästi viety paikalle vuosien ajan, mutta myös ihan viime aikoina. Tuoreempia tuomisia paikalle ovat useat jätesäkilliset kotitalousjätettä, Metsähallituksen tiedotteessa todetaan.
Metsähallitus.
Metsähallitus on pyytänyt poliisia tutkimaan, kuka tai ketkä ovat tuoneet jätettä laittomalle kaatopaikalle epäiltynä jätelain rikkomisena. Paikka on Natura-alueella ja luonnonsuojeluohjelma-alueella Lemmenjoen kansallispuiston ja Hammastunturin erämaa-alueen välissä.
Metsähallitus muistuttaa, että jätelain mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä siten, että siitä aiheutuu epäsiisteyttä tai maiseman rumentumista. Roskaajan on lain mukaan siivottava roskaamansa alue.
Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella muovin käytön seuraukset ja uhkakuvat näyttäytyvät tutkijoille joka päivä. Luonnonkauniilla Seilin saarella on tehty kokeita ja siellä työskentelevät tutkijat ovat nyt yllättyneet mikromuovin runsaasta esiintymisestä ilmassa.
– Suurtehoimuri on kerännyt ilmasta runsaasti mikromuovia. Eli me myös hengitämme mikromuovia, sanoo Saaristomeren tutkimuslaitoksen asemajohtaja Jari Hänninen.
– Tiedämme jo, kuinka vaarallista esimerkiksi asbesti on hengitykselle, mutta voimme toistaiseksi vain arvailla mikromuovin vaikutuksia, hän jatkaa.
Tutkimuslaitoksen toiminta Seilissä on keskittynyt Saaristomeren ja Itämeren alueen monitieteelliseen tutkimukseen. Keskiössä on ollut meriympäristön tilan pitkäaikaisseuranta.
Tiedämme jo kuinka vaarallista esimerkiksi asbesti on hengitykselle, mutta voimme toistaiseksi vain arvailla mikromuovin vaikutuksia sitä hengittäessä. Jari Hänninen
Tällä hetkellä tutkimusaseman tutkijoita kiinnostaa erityisen paljon mikromuovin esiintyminen ekosysteemissä.
– Olemme keväästä lähtien tutkineet merenpohjaa Halikossa. Yritämme selvittää miten mikromuovi lajittuu Salon jätevesipuhdistamolta ja läheltä laskevista joista. Tämä on ainutlaatuinen tutkimus maailmalla, avaa Hänninen.
Muovi on ihmiskunnalle valtava haaste.
– Meidän pitää vakavasti miettiä, miten voimme korvata ja vähentää muovin käyttöä. Ihmisten olisi jo herättävä, ennen kuin hukumme omaan saastaamme, sanoo Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen asemajohtajaJari Hänninen.
Puhtaiden vesien Suomi on pian pelkkä myytti
Asemajohtaja Jari Hännisen synkkä näkymä vesistöjen tulevaisuudesta ei ole tuulesta temmattu. Mikromuovin levinneisyys ja sen haitat paljastuvat koko ajan enemmän sitä tutkiville.
Ihmiskunta on tehnyt tuotteen, joka on käytännössä ikuinen. Aikanaan on kuitenkin unohdettu, että minkään ei pitäisi olla ikuista. Samuel Hartikainen
Tutkijoiden ja asiantuntijoiden pahimmissa skenaarioissa on arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä merissä on painossa mitattuna enemmän muovia kuin kaloja.
– Puhtaat vesistöt Suomessa taitaa olla kohta myytti. Vesistöjen tutkimukseen pitäisi panostaa voimakkaasti, sillä vesistöt ovat hyvin haavoittuvaisia ja ne voidaan liata pysyvästi. Mikä joutuu vesistöön, pysyy siellä lähes ikuisesti, kertoo puolestaan Itä-Suomen yliopiston tutkija Samuel Hartikainen.
Tutkijoiden kaunistelemattomat arviot ovat pysäyttäneet monet kuluttajat miettimään omaa muovin kulutusta.
Asemajohtaja ja meribiologi Jari Hännisen mukaan ongelmallisen tilanteesta tekee, että ihmiset joutuvat kosketuksiin mikromuovin kanssa usein huomaamattaan. Tämän vuoksi moni vähättelee ongelman laajuutta ja vakavuutta.
– Ihmiskunta on tehnyt tuotteen, joka on käytännössä ikuinen. Aikanaan on kuitenkin unohdettu, että minkään ei pitäisi olla ikuista, selittää Hänninen muovin problematiikkaa.
Tällä hetkellä muoveista kierrätetään maailmanlaajuisesti ainoastaan noin 5–7 prosenttia. Hänninen on pettynyt lukuihin.
– Ihmiset eivät ymmärrä mikromuovin valtavaa määrää ja sen vaikutuksia esimerkiksi vesiekosysteemiimme. Tämä on nyt kuitenkin todellisuuttamme. Ymmärrän, että asia on vielä uusi monelle, kertoo Hänninen.
Mikromuovi on kooltaan alle viisi millimetriä.Matti Myller / Yle
Vesistöjen hoitoon ja tutkimukseen ohjattava enemmän rahaa
Maassamme on parhaillaan käynnissä erityinen Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen Mikromuovit Suomen vesistöissä -hanke. Syyskuussa 2016 käynnistynyt tutkimushanke on paljastanut tutkijoille lukuisia vakavia huolenaiheita. On selvinnyt, että mikromuovia löytyy sekä järvistä että merialueilta. Suomen sisävesistöjen ensimmäiset mikromuovitutkimustulokset Kuopion Kallavedellä ovat jo vahvistaneet, että alle viiden millimetrin kokoista mikromuovia on myös järvivedessä.
– Etenkin kierrätysmuovien ja -kumien aiheuttamat haitat vesieliöille ovat yllättäneet meidät, kertoo Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Maiju Lehtiniemi.
– Olisi erittäin tärkeää tunnustaa tosiasiat järvien saastuneisuuden kohdalla, ja ohjata enemmän rahoitusta vesistöjen tutkimukseen sekä vesistöjen hoitoon, kertoo hankkeessa mukana oleva tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimushankkeen aikana on tarkoitus selvittää muun muassa mikromuovin päästölähteet, kulkeutumisreitit ja mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit. Vasta tämän jälkeen pystytään kohdistamaan toimenpiteitä mikromuovien ja muoviroskien ennaltaehkäisyyn.
– Emme voi ummistaa silmiämme asialta vaikka olemmekin pieni ja siivosti elävä kansa täällä vielä puhtaassa pohjoisessa luontoympäristössä, korostaa Hartikainen.
Matthew Chauvin
Muovin tuotanto kiihtyy kiihtymistään
EU-komission tuoreen lakiehdotuksen tavoitteena on vähentää muovituotteiden haitallisia vaikutuksia. Komissio haluaa vähentää etenkin kertakäyttöisten muovituotteiden haittavaikutuksia luonnossa.
Muovin tuotanto on kasvanut maailmalla 20-kertaiseksi vuoden 1964 jälkeen. Vauhti ei ole suinkaan hidastumassa, päinvastoin.
Tuotannon odotetaan edelleen kaksinkertaistuvan seuraavien kahden vuosikymmenen aikana.
– Vesistöön kertyy muovia nyt sellaista vauhtia, että luonto ei ehdi löytämään keinoja sen poistamiseen, selittää tutkija Samuel Hartikainen tilanteen vakavuutta.
– Ilmakehäkin voi puhdistua ajan mittaan, mutta vesistö on sellainen loppusijoituspaikka, että sille on hyvin vaikea tehdä mitään. Oli se sitten järvi, joki tai valtameri, Hartikainen sanoo.
Hallitukselle ei ole tarjottu riittävän hyvää esitystä, jolla korvata lakihanke irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi tänään eduskunnan täysistunnossa.
Sipilän mukaan hallitus on kuitenkin avoin esityksille, joilla olisi sama vaikutus kuin irtisanomislailla.
– Hallitus on ollut koko ajan avoin kaikille esityksille. Sellaisia ei ole vain tullut tässä matkan varrella, ja silloin kun olen niitä kysellyt, niin vastaus on ollut, että ei ole neuvottelumandaattia, Sipilä sanoi.
Sipilä kommentoi myös julkisuudessa ollutta ehdotusta, jonka mukaan pienet yritykset saisivat tehdä työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä, mutta vain yhden kerran.
Sipilän mukaan ehdotus olisi koskenut alle 5 hengen työpaikkoja. Hallituksen kaavailema irtisanomisten helpottaminen taas koskisi alle 10 hengen työpaikkoja.
Sipilän mukaan ehdotus käytiin läpi, mutta se heikentäisi selvästi naisten työmarkkina-asemaa. Se ei myöskään olisi Sipilän mukaan työllisyysvaikutuksiltaan samanlainen kuin hallituksen ajama laki irtisanomisten helpottamisesta.
– Olemme hyvin avoimia, mutta siihen saakka kunnes on jotain joka sen korvaa, viemme määrätietoisesti läpi tätä esitystä.
Sipilä ehdottaa edelleen paluuta työaikalakiin
Sipilä on tänään tapaamassa palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitusta. Sipilän mukaan hänellä on tälle viikolle sovittu paljon myös muita tapaamisia liittojohtajien kanssa.
Keskusteluissaan työmarkkinajärjestöjen kanssa Sipilä on ehdottanut palaamista aiemmin jumiutuneeseen ehdotukseen työaikalain paikallisesta sopimisesta.
– Olen edelleen kysynyt, eikö sitä suurinta epätasa-arvoa työmarkkinoilla, eli järjestäytymättömien työntekijöiden ja työnantajien tilannetta, voisi helpottaa työaikalaista pois jääneen pykälän muodossa. Siihen hallituksella on kyllä valmius, mutta toistaiseksi siihen ei ole kukaan tarttunut, Sipilä sanoi toimittajille eduskunnassa.
Paikallinen sopiminen jumiutui aiemmin järjestöjen ja hallituksen välisissä neuvotteluissa kiistaan siitä, kuka edustaa henkilöstöä ja heikkeneekö ammattiliittojen asema, jos luottamusmiesten sijaan työpaikoilla joustoista neuvottelee henkilöstön valitsema luottamusvaltuutettu. Työaikalaista neuvoteltiin puolentoista vuoden ajan.
Työmarkkinoilla paine ratkaisun löytämiseksi kasvaa päivä päivältä. Tänään selviää, aikooko PAM lähteä uusiin työtaistelutoimiin. Lakoista tai muista työtaistelutoimista ovat aiemmin ilmoittaneet muun muassa Teollisuusliitto, Julkisten hyvinvointialojen liitto JHL, Ammattiliitto Pro, Erto, Tehy, Super ja Sähköliitto.
Liitoista kovimmista toimista ovat ilmoittaneet Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro, Sähköliitto ja JHL, jotka ovat ilmoittaneet kolmen päivän lakoista.
Sipilän mielestä lakkoilevat liitot tarvitsevat nyt malttia.
– Tässä ammutaan kyllä kärpästä tykillä. Tämä asia on merkitykseltään pieni. Työllisyyttä edistäviä toimia meidän pitää pystyä tekemään jatkossakin.
Puolitoista vuotta sitten remontoitu Naistenklinikka painii kosteusvaurioiden kanssa. Naistenklinikan L-osassa on todettu kosteusvaurioita ja niihin on tehty korjaussuunnitelmat. Tilojen korjausta ei ole vielä aloitettu.
HUS:n tilakeskuksen kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalo sanoo, että kosteusvaurioita on ainakin kolmessa kerroksessa. Ylen haltuunsa saamassa HUS:n sisäisessä tiedotteessa kerrotaan neljästä kerroksesta.
Vainiotalon mukaan kosteutta oli jäänyt peruskorjauksen aikana mittauksista huolimatta rakenteisiin.
Kylpyhuoneesta valuu vettä
Esimerkiksi yhdestä kylpyhuoneesta on tulvinut vettä synnytyssalin puolelle, kertoo doulana työskentelevä Marjaana Siivolaavoimessa Facebook-päivityksessään.
Siivola kertoo tilanteesta, jossa synnyttäjä on kipua lievittääkseen ollut suihkussa, kun vesi on alkanut valua kylpyhuoneesta synnytyssalin puolelle. Siivolan mukaan näin tapahtui huolimatta siitä, että "synnyttäjä suihkutteli nätisti".
Vesi valuu kylpyhuoneesta synnytyssaliin.Marjaana Siivola
Siivola oli yrittänyt rajata valuvaa vettä pyyhkeillä, mutta ei onnistunut siinä. Vesi tulvi synnytyssalin puolelle. Hänen mukaansa kylpyhuoneen oven ulkopuolella oli muovimaton sauma, jonka repeämää oli paikattu ilmastointiteipillä.
Siivola sanoo, että kylpyhuoneen lattian kaadot ovat liian loivat.
HUS:n tilakeskuksen kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalo kiistää Siivolan arvion virheellisestä lattian kaadosta. Vainiotalo kuitenkin myöntää, että on tämä "yksi tila, jossa vesi valuu ulkopuolelle, jos sitä valutetaan paljon".
Yle ei ole käynyt kylpyhuoneessa paikan päällä.
Työntekijät sanovat raportoineensa ongelmasta
Vainiotalo ei ole itse käynyt tarkistamassa kylpyhuoneen lattian kaatoja. Hänen tietonsa virheettömistä lattiakaadoista perustuu "käyttäjien kokemukseen". Käyttäjillä hän tarkoittaa sairaalan henkilökuntaa.
Marjaana Siivola puolestaan kertoo Ylelle, että kätilöt ovat puhuneet ongelmasta ja todenneet, että kylpyhuone ei ole ainoa laatuaan.
Lisäksi Naistenklinikalla työskentelevä kätilö kertoo Ylelle, että hän on tehnyt vikailmoituksen kyseisestä kylpyhuoneesta. Hänen mukaansa huoneesta on tehty useita muitakin ilmoituksia. Kätilö ei halua nimeään julki.
Hattulalainen Santeri Honkavuori, 36, osui maanantaina alkuillasta näkemään, kun trombi teki tuhojaan Hattulassa. Videolla näkyy trombin liikettä Hattulassa Parolan keskusta-alueen vieressä. Trombi liikkuu itään kohti Vanajavettä.
– Olin ajelemassa keskustaan ja katselin tummia pilviä. Kun näin salamointiakin, pysähdyin tien reunaan. Siinäkin kävi aikamoinen tuuli ja vettäkin tuli, rakeita ei siinä kohtaa tullut.
Honkavuori otti kännykän esiin ja kuvasi trombia sateelta suojassa autossaan. Hän sai sääilmiöstä otettua kuvia myös kameralla.
– Aika hienohan se oli nähdä. Mietitytti, millaista tuhoa se saa aikaan, ja ettei henkilövahinkoja tulisi. Lentävät pellinpalat voivat olla tosi vaarallisia.
Trombi repi mukaansa kattopeltiä. Yksittäisiä pellinpalasia näkyy lentelemässä ilmassa myös videossa.
– Pellosta se otti rapaa ja kun se pääsi veden päälle, myös vettä lensi ilmassa.
Puita nurin laajalti
Martti Sikiön kotikulmilla puita kaatui runsaasti talon liepeiltä. Sääilmiö pyyhkäisi pihan läpi ja metsän poikki Hattulan vanhalta kirkolta Hangasmäkeen Lahden tielle.
Sikiö korjaili sateelta tavaroita suojaan katokseen alapihaltaan, kun roskaa alkoi lennellä ympärillä.
Trombin jälkiä Hattulan Pekolassa.Tiina Kokko / Yle
– Vaimo ehti viisi minuuttia aiemmin lähteä tallin edustalta autolla Pekolaan. Se auto säästyi ehjänä, mutta toinen auto tallin takana jäi puiden alle. Pihavalot ovat ehjinä, ja kaikki herkästi hajoava on pysynyt ehjänä, kummastelee Sikiö.
Talo ja leikkimökkikin säästyivät, mutta Sikiöltä kaatui metsää arviolta 1-3 hehtaaria. Vakuutusyhtiöön on soittopyyntö vetämässä.
– Itse olen nämä kaikki tehnyt, mutta kuka tulee korjaamaan? Alan olla jo vanha ukko, nyt kyllä tarvitsen apua.
Martti Sikiö murehtii, millä puut saadaan korjattua pois pihan nurkilta.Tiina Kokko / Yle
"Se oli yhtä hiekkamyrskyä vähän aikaa"
Hattulalainen Antti Järvenpää kohtasi trombin pellolla traktorissaan ollessaan nostamassa juurikasta. Trombi tuli Ihalemmestä päin pellon yli kohti Parolaa metsien yli.
– Yhtäkkiä alkoi trombi tulla kohti, ilmassa lensi puunlatvaa sun muuta. Se oli yhtä hiekkamyrskyä vähän aikaa ja sitten se oli siinä. Olihan se melko hurja tunne. Hirveä tuulen viuhuna kuului joka puolella.
Juurikkaan nosto keskeytyi maanantaina hetkeksi trombin takia. Tiistaina työt jatkuivat.Tiina Kokko / Yle
Traktorin takalasi lähti taivaan tuuliin ja tuuli heilutteli työkoneita.
– Muutaman salaman näin, se oli siinä. Vähän tuli rakeita. Tyyntä myrskyn edellä ja myrskyn jälkeen tyyntä taas.
Antti Järvenpää luuli jo hetken, että trombi vie traktorinkin mennessään.Tiina Kokko / Yle
Hattulassa koettiin paikallinen pyörremyrsky
Meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta on nähnyt Antti Järvenpään traktorissaan kuvaaman videon trombista. Hänen arvionsa mukaan kyseessä on todennäköisesti heikko trombi. Hattulan trombi oli pienialainen, paikallinen pyörremyrsky. Trombit alkavat rakentua pilvestä alaspäin ja tuuli pyörii suppilon ympärillä hyvin vinhasti.
– Tässä on ollut kyseessä pienempi, 50-100 metriä halkaisijaltaan oleva pyörre, joka tietenkin imee ilmaa monen sadan metrin matkalta hyvin voimakkaasti. Trombin kaatamat puut kaatuvat sikin sokin.
Martti Sikiön kodin ympäristössä puita kaatui runsaasti.Tiina Kokko / Yle
Syöksyvirtaus on puolestaan laajempi, ukkospilvestä alas romahtava, kylmä laskuvirtaus. Kohdatessaan maan pinnan syöksyvirtaus levittäytyy siitä pisteestä, mihin se osuu. Puut kaatuvat näin samaan suuntaan.
Trombeja luokitellaan kuusiportaisella asteikolla F0 – F5. Hattulan tapaus muistuttaa Tuovisen mukaan hyvin paljon tilannetta noin kuukausi sitten Joutsan tienoilla.
– Siellähän myös esiintyi tämmöinen pienialainen F1-luokan trombi, joka saatiin kuvattua. Sehän kaatoi puita sikin sokin useammassakin pisteessä.
– Hattulassa puita on kaatunut sikin sokin, jopa katkeillut puolivälistä ja peltikattoa on repeytynyt irti, että kyllä tämä voi olla F1 tai F0, mitä minä tästä tilanteesta näiden havaintojen perusteella arvioisin.
Sään ääri-ilmiöitä voidaan jatkossa kokea myöhemmin syksyllä
Trombin synty vaatii tarkat tuuliolosuhteet ukkospilven alueelle, jotta pyörivä pilvipatsas syntyisi. Trombin synty vaatii alailmakehän alimman kilometrin voimakkaan tuuliväänteen. Siksi syöksyvirtaukset ovat Suomessa huomattavasti yleisempiä tuulituhon aiheuttajia.
Tuovisen mukaan Joutsan ja Hattulan tilanteet ovat olleet tähän aikaan vuodesta esiintyvinä lähes poikkeuksellisia.
– Tämä kesä on ollut erikoinen jo toukokuusta lähtien. Ennätyksiä on rikottu, juuri ennen lokakuun puoltaväliä rikottiin lokakuun kaikkien aikojen lämpöennätys puolellatoista asteella. Joutsan tapauksen jälkeen ei enää yllätä, että tällaista voi tapahtua.
Irronnutta peltikattoa.Eija Ahokas
Kun kesät pitenevät ja lämpenevät, se tarkoittaa entistä lämpimämpiä syksyjä. Elo-syyskuun tavalliset sääilmiöt laajenevat myöhäisemmiksi.
– Ilmastonmuutos antaa näille rajuille ääri-ilmiöille mahdollisuuden esiintyä myös myöhemmin syksyllä, kun olosuhteet vastaavat alkusyksyn lämpötiloja ja kosteusoloja, kertoo meteorologi Jari Tuovinen.
Ulkomaalaiset rekat joutuvat jatkossa maksamaan tienkäyttöveroa Suomessa. Hallitus esittää, että yli 12 tonnia painavat raskaat kuorma-autot ja ajoneuvoyhdistelmät maksaisivat jatkossa tienkäyttöveroa.
Vero koskisi Suomessa ja ulkomailla rekisteröityjä ajoneuvoja.
Vero maksettaisiin yhdeltä päivältä, viikolta, kuukaudelta tai koko vuodelta. Veron määrä olisi vähimmillään kahdeksan euroa päivässä ja enimmillään runsaat tuhat euroa vuodessa. Samalla laskettaisiin vastaavasti raskaiden ajoneuvojen käyttövoimaveroa.
Eduskunnalle lakiesitys tuodaan joulukuussa ja laki tienkäyttöverosta tulisi voimaan vuonna 2021.
Lapissa ulkomaalaisia rekkoja kulkee paljon esimerkiksi valtatiellä 21.
Tiet parempaan kuntoon
Lappilainen liikenneyrittäjä Raimo Pohjanen Pohjaset Oy:stä Keminmaasta on tyytyväinen siihen, että ulkomaiset rekat laitetaan maksamaan suomalaisten teiden käytöstä.
– Se kuulostaa hyvältä. Me kuljetusyrittäjät olemme ajaneet sitä jo kauan aikaa, että perittäisiin maksu myös ulkomaalaisilta, jotka paljon kulkee ja kuluttaa meidän teitä, Pohjanen sanoo.
Pohjanen toivoo, että tiet saadaan nykyistä parempaan kuntoon veron tuotoilla.
– Syytä olisi teiden tulla parempaan kuntoon. Ei ole varmaan kenellekään mikään salaisuus, että meidän tiet on aika heikolla hapella. Joka paikka, mistä niihin saadaan lisää rahaa, on hyvä asia.
Toiveena jo 15 vuotta
Pohjasen mukaan liikenneyrittäjät ovat ajaneet tienkäyttöveroa ulkomaisille rekoille noin 15 vuotta. Yrittäjä ihmettelee sitä, miksi valtiovallalla on kestänyt näin kauan saada asia kuntoon.
– Se on mysteeri, jota on ihmetelty kovasti. Vaikka olemme minkä laidan poliitikkoja jututtaneet, kaikki ovat sitä mieltä että se on hyvä juttu ja pitää laittaa kuntoon. Silti on aikaa vierähtänyt. Nyt ollaan vissiin kaikki yhtä mieltä siitä, että asia pitää laittaa täytäntöön.
Pohjaset Oy:n autot kuljettavat tavaraa myös Ruotsiin, jonne yritys on maksanut tienkäyttöveroa eli vinjettiä noin 15 vuotta.
Raimo Pohjanen luottaa siihen, ettei tienkäyttövero ei lisää yritysten kustannuksia, sillä valtiovalta on luvannut vastaavasti pienentää käyttövoimaveroa.
Sky Newsin lähteet kuvaavat, että hänen ruumiinsa oli paloiteltu ja kasvoja silvottu. Yhden lähteen mukaan ruumiin palasia olisi löytynyt Saudi-Arabian pääkonsulin residenssin puutarhasta.
Turkkilainen CNN Türk -kanava kertoo puolestaan omiin lähteisiinsä viitaten, että rikospaikkatutkijat ovat löytäneet Saudi-Arabian konsulaatille kuuluvasta autosta kaksi laukkua ja tavaroita, joiden uskotaan kuuluneen Khashoggille.
Saudi-Arabian selitykset ovat muuttuneet
Khashoggi kuoli Saudi-Arabian Istanbulin konsulaatissa 2. lokakuuta. Saudi-Arabian johto kiisti aluksi tietävänsä mitään Khashoggin kohtalosta. Viime viikonloppuna Saudi-Arabian valtakunnansyyttäjä ilmoitti toimittajan kuolleen tappelussa konsulaatissa.
Turkilla on kerrottu olevan nauhoituksia siitä, mitä konsulaatissa tapahtui. Turkkilaiset lähteet ovat vuotaneet useille medioille nimettömästi yksityiskohtia, joiden perusteella Khashoggin murha oli suunniteltu ja hänen ruumiinsa paloiteltiin.
Saudit ovat kiistäneet vaikutusvaltaisen kruununprinssin Mohammed bin Salmanin tienneen murhasta.
Tänään tiistaina Saudi-Arabian hallitus on ilmoittanut saattavansa vastuuseen kaikki Khashoggin murhan takana olevat henkilöt, riippumatta siitä keitä he ovat.
Saudi-Arabian kuningas Salman tapasi tiistaina yhdessä kruununprinssin kanssa Khashoggin veljen ja pojan, kertoo valtion media. Tapaaminen järjestettiin pääkaupunki Riadissa sijaitsevassa kuninkaallisessa palatsissa.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğansanoi aiemmin tiistaina, että Khashoggin ruumista ei edelleenkään ole löydetty. Hänen mukaansa murhaa oli suunniteltu useita päiviä.
Palvelualojen ammattiliitto PAM liittyy muiden ammattiliittojen rintamaan, jossa liitot ovat aiemmin ilmoittaneet hallituksen vastaisista uusista työtaistelutoimista.
PAM kertoi tänään, että yhden lain eli niin sanotun irtisanomislain osalta ollaan pahassa pattitilanteessa. PAM on päättänyt usealle tulevalle viikolle toimista, jotka kattavat yhteensä noin 50 000 ihmistä. Tähän liittyvät työtaistelutoimet alkavat ensi viikolla.
Toimista kerrotaan sitä mukaa, kun niiden alkamispäivämääristä päätetään. Luvassa on PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan koko kirjo toimia lakoista kevyempiin mielenilmaisuihin.
Selin ei vielä kertonut tarkkaan, millaisiin toimiin PAM on ryhtymässä. Hän kertoi kuitenkin, että luvassa on toimia, jotka tulevat näkymään tavallisille kuluttajille.
PAMin hallitus tapasi tänään pääministerin Kesärannassa, jossa käytiin läpi kilpailukykysopimuksen toteumista. PAMin mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lupasi sopimuksen yhteydessä ammattiliitolle, ettei lisäleikkauksia työttömyysturvaan tulisi ja asiat valmisteltaisiin jatkossa kolmikantaisesti.
PAMin mukaan muun muassa työttömyyspäivärahakauden lyhentäminen, aktiivimalli ja irtisanomissuojaesitys ovat olleet vastoin kilpailukykysopimusta.
Selin korosti, että uudet toimet kohdistuvat nimenomaan vireillä olevaan irtisanomislakiin, mutta että "kyse on myös kokonaisuudessaan hallituksen työmarkkinapolitiikasta ja heikoimpien sortamisesta".
– Tämä (laki) on niinkuin viimeinen pisara, Selin sanoi tapaamisen jälkeen.
Selinin mukaan pääministeri Sipilä ei vielä tässä tapaamisessa reagoinut mitenkään näkyvästi PAMin kertomaan.
Useat liitot ilmoittaneet lakoista
Työmarkkinoilla on muutenkin turbulenssia. Lakoista tai muista työtaistelutoimista ovat aiemmin ilmoittaneet muun muassa Teollisuusliitto, Julkisten hyvinvointialojen liitto JHL, Ammattiliitto Pro, Erto, Tehy, Super ja Sähköliitto.
Liitoista kovimmista toimista ovat ilmoittaneet Teollisuusliitto, Ammattiliitto Pro, Sähköliitto ja JHL, jotka ovat ilmoittaneet kolmen päivän lakoista.
Osa ammattiliitoista on ilmoittanut, että ne ovat valmiita lisätoimiin, jos hallitus ei vedä irtisanomisesitystä pois valmistelusta. Lakot ovat pääsääntöisesti kohdistuneet kuluvalle viikolle.
Sovintoesitys julkisuudessa
Julkisuudessa on liikkunut tietoja sovintoesityksestä, jolla voitaisiin paikata hallituksen esitys irtisanomissuojan heikentämisestä. Verkkouutisten julkaiseman tiedon mukaan työmarkkinaosapuolet esittäisivät, että alle 10 työntekijän yrityksissä voisi jatkossa tehdä määräaikaisen sopimuksen ilman perusteita, mutta vain kerran.
Tällä olisi tarkoitus madaltaa yritysten kynnystä palkata työntekijöitä. Vastineeksi hallitus vetäisi esityksensä irtisanomissuojasta pois.
Sipilä sanoi tänään eduskunnan täysistunnossa, että hallitukselle ei ole tarjottu riittävän hyvää esitystä korvaamaan irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä. Sipilän mukaan ehdotus käytiin läpi, mutta se heikentäisi selvästi naisten työmarkkina-asemaa ja ei olisi työllisyysvaikutuksiltaan samanlainen, kuin hallituksen ajama laki irtisanomisten helpottamisesta.
Maata ravistelevat päivä päivältä laajenevat poliittiset lakot. Vastaavaa hallituksen ja ay-liikkeen yhteenottoa ei Suomessa ole koettu sitten 1990-luvun alun.
Riidan nostatti hallituksen lakiehdotus, joka helpottaisi työntekijän henkilöperusteista irtisanomista alle kymmenen työntekijän yrityksissä.
Sisäpoliittinen tilanne on nyt Suomessa hyvin poikkeuksellinen.
Hallituksilla ei ole tapana lietsoa kovia riitoja vaalien alla
On ennenkokematonta, että hallitus aikoo tuoda näin rajua vastustusta herättävän lain eduskuntaan pikavauhdilla, vain vajaat puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja.
Hallituksen toimintatapa kertoo paljon nykyisestä pääministeristä, Juha Sipilästä (kesk.).
Tapaus synnyttää vaikutelman, että Sipilä on valmis toteuttamaan hallituksen työmarkkinapoliittiset tavoitteet murehtimatta operaation seurauksista.
Tuo vaikutelma ei vastanne todellisuutta aivan täysin. Sipilä pelaa kovaa peliä ja janoaa voittoja, mutta hän ei jahtaa pelkkiä tyrmäyksiä. Pistevoitotkin näyttävät riittävän, jos ne edistävät kylliksi hallituksen suuria tavoitteita.
Pääministeri on leimautunut ay-vastaisuuden ruumiillistumaksi
Palkansaajaliike pitää pääministeri Sipilää meneillään olevan työmarkkinariidan syntipukkina. Ammattiyhdistysliikkeen silmissä Juha Sipilä on irtisanomissuojan heikentäjä, joka haluaa romuttaa myös työehtosopimusten yleissitovuuden.
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön, Tehyn puheenjohtaja, Millariikka Rytkönen kommentoi eilisessä Iltalehden haastattelussa oman järjestönsä työtaistelutoimia näin:
– Tämä työtaistelu ei ole potilaita tai Suomen kansaa vastaan, vaan Juha Sipilää (kesk), ja hänen toimiaan vastaan.
Pääministeri Juha Sipilästä on tullut hallituskauden aikana ammattiyhdistysliikkeen vastaisen politiikan ruumiillistuma. Esimerkiksi työministeri Jari Lindströmiin (sin.) palkansaajaliike ei ole yhtä vahvaa leimaa lyönyt. Valtiovarainministeri Petteri Orpoon (kok.) vastaava tahra ei näytä tarttuneen lainkaan.
Jos Juha Sipilä ajaa pääministerinä irtisanomissuojaa heikentävän lain voimaan ammattiliittojen protesteista välittämättä, hän ottaa merkittävän poliittisen riskin.
Temppu saattaisi karkottaa keskustalta koko joukon potentiaalisia äänestäjiä. Se voisi myös varmistaa oppositiossa olevien sosiaalidemokraattien nousun maan suurimmaksi puolueeksi.
Onko esitys irtisanomissuojan heikentämisestä taktinen harhautus?
Onko pääministeri todella valmis ajamaan irtisanomissuojaa heikentävän lakiesityksen läpi hinnalla millä hyvänsä? Tuskin. Onko koko ehdotus teatraalinen bluffi? Kenties.
Viime viikolla hallitus koetti hillitä ammattiliittojen lakkohaluja mittauttamalla eduskunnassa hallituksen luottamuksen. Äänestys koski hallituksen työllisyyspolitiikkaa koskevaa tiedonantoa.
Politiikkaa seuraavat asiantuntijat arvioivat tempun poliittiseksi teatteriksi. Osaksi tuo johtopäätös perustui kaiketi siihen, että Sipilän hallitus teki vastaavanlaisen tiedonanto-operaation jo vuonna 2015.
Vuoden 2015 tiedonannossaan hallitus uhkasi “pakkolaeilla”
Tuolloin hallitus antoi tiedonannon “kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista”. Hallitus teki niin sen jälkeen, kun työmarkkinaosapuolten kanssa käydyt neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta olivat kariutuneet. Sopimuksella oli tarkoitus kohentaa nopeasti vientiteollisuuden kilpailukykyä ja leikata julkisen sektorin menoja.
Silloisessa tiedonannossaan hallitus luetteli viisi palkansaajien työmarkkinaetuuksia leikkaavaa uudistusta, jotka se aikoi panna toimeen. Ay-liike nimesi uudistukset “pakkolaeiksi” ja järjesti massiivisen mielenosoituksen torjuakseen niiden säätämisen.
Hallitus ei ”pakkolakeja” lopulta eduskuntaan tuonut. Syynä oli se, että työmarkkinajärjestöt saivat aikaan niin sanotun kilpailukykysopimuksen eli kikyn.
Vuonna 2015 Ay-liike heikensi itse jäsentensä työehtoja
Työmarkkinaosapuolten on miltei mahdotonta luopua saavutetuista eduista. Vuoden 2015 kilpailukykysopimuksessa ay-liike siihen kuitenkin taipui ja palkansaajien etuihin tehdyt leikkaukset olivat huomattavia.
Kiky muun muassa alensi yritysten työvoimakustannuksia, pidensi työntekijöiden vuosittaista työaikaa ilman korvausta ja leikkasi julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja määräajaksi 30 prosentilla.
Hallitus onnistui siis painostamaan työmarkkinajärjestöt määrittämään itse palkansaajien etuisuuksiin tehtävät leikkaukset.
On mahdollista, että hallitus saa nyt aikaan samantapaisen ratkaisun uhkaamalla ay-liikettä irtisanomissuojan leikkaamisella.
Hallitus on valmis vetämään lakiehdotuksensa pois tietyin ehdoin. Se käy, jos ay-liike esittää vaihtoehtoisen ratkaisun, jolla pienyritysten edellytykset uusien työntekijöiden palkkaamiseen kohentuisivat. Ehtona on, ettei uudistus saa maksaa valtiolle mitään.
Leimautuuko pääministeri näytelmän sankariksi, vai konnaksi?
Kaikessa hiljaisuudessa pääministeri Juha Sipilä käy nyt ay-johtajien kanssa neuvotteluja mahdollisista vaihtoehtoisista malleista, joilla hallituksen ja ay-liikkeen välinen riita ja poliittiset lakot saataisiin katkaistua.
Jos tuollainen sopimus syntyy, Juha Sipilän ottama poliittinen riski saattaa raueta ja pääministeri voi onnistua ottamaan hallitukselle erävoiton tässäkin teatraalisessa kahakassa.
Jolleivät ay-pomot onnistu esittämään pääministerille kyllin vaikuttavaa vaihtoehtoista mallia, Juha Sipilän täytyy ajaa irtisanomissuojan heikennys läpi eduskunnassa. Muutoin hallitus menettäisi asiassa kasvonsa täysin.
Lakiesitystä ei tästä syystä voi pitää puhtaana bluffina, mutta käyttökelpoinen painostusväline se joka tapauksessa hallitukselle on.
Nappasi pääministeri tässä kiihkeässä kamppailussa voiton tai ei, on vaikea ennustaa, pitävätkö kansalaiset häntä lopulta näytelmän sankarina vai konnana. Kumpaakin viittaa hänelle varmasti vielä tarjotaan, koska vaalit lähestyvät vääjäämättä.
Juttua on päivitetty klo 17.15. Tekstiin on lisätty maininta siitä, että vuonna 2015 valmisteilla olleella yhteiskuntasopimuksella tavoiteltiin paitsi vientiteollisuuden kilpailukyvyn kohentamista, myös julkisen sektorin menojen leikkaamista.
