Ratkaisuja käynnissä olevaan työmarkkinakiistaan haetaan nyt niin maan hallituksessa kuin työmarkkinajärjestöissäkin.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tavannut tänään SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan asian tiimoilta.
– Pääministeri esitti kutsun tapaamiseen. Hän halusi kuulla meidän näkemyksiämme tästä tilanteesta sekä vielä kerrata omat näkemyksensä, Eloranta sanoo.
Mukana oli myös PAMin ja Teollisuusliiton johtoa.
– Ratkaisuja ei tässä tapaamisessa käyty läpi, vaan kyse oli enemmänkin tilannepäivityksestä.
Lehden tietoon tulleessa ratkaisuesityksessä alle kymmenen henkilön yritykset saisivat tehdä työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä, mutta vain yhden kerran.
Työntekijä voisi kuitenkin irtisanoa määräaikaisuutensa nykyistä helpommin.
Vastineeksi hallitus vetäisi irtisanomisia helpottavan lakiesityksensä pois ja ammattiliitot lopettaisivat työtaistelunsa.
Samasta ratkaisuehdotuksesta uutisoinut Talouselämä muistutti omassa jutussaan, että keskusjärjestöt eivät ole saaneet liitoiltaan mandaattia neuvotella kauppatavarasta, jolla ostaa irtisanomislaki pois pöydältä.
Järjestöt: Yhteisymmärrystä tai sopimusta ei ole olemassa
SAK:n Jarkko Eloranta ei vahvista, että tämä olisi järjestöjen esitys. Näin sanoo myös Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, jonka mukaan asiat ovat vasta keskustelun alla.
– Mitään yhteisymmärrystä puhumattakaan sopimuksesta ei ole olemassa, totesi puolestaan STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kommentoi Twitterissä, että liitto tukee sovun löytymistä, vaikkei olekaan osapuoli asiassa. Häkämies viittasi Verkkouutisten juttuun, mutta ei suoraan ottanut kantaa siinä esitettyyn ratkaisuehdotukseen.
Kuntantyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen toisti niin ikään Ylelle, että mistään ei ole vielä sovittu.
Orpo: Toteuttamiskelpoisia ehdotuksia voidaan pohtia
Kiistan aiheena oleva irtisanomisia pienissä yrityksissä helpottava lakiesitys on parhaillaan lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyssä.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ei maanantaina Ylen haastattelussa nostanut esille uusia ratkaisuja.
– Virallisia neuvotteluja ei ole käynnissä, mutta keskusteluja kyllä käydään, Orpo sanoi.
– Jos ilmenee toteuttamiskelpoisia ratkaisuehdotuksia, joilla on vastaavia työllisyysvaikutuksia, niin asiaa voidaan pohtia.
– Tällaisenaan se ei lisää työmarkkinoiden joustavuutta.
Hallitus pitää tänään iltapäivällä säännöllisen strategiapalaverinsa, jossa myös työmarkkinatilannetta todennäköisesti käsitellään.
Pääministeri Sipilä ei ole kommentoinut kiistaa sen jälkeen, kun Teollisuusliitto irtisanoi perjantaina niin sanottuun kiky-sopimukseen liittyviä työajanpidennyksiä.
Sipilän esikunnasta viestitettiin maanantaina Ylelle, että uutta tietoa ei ole ainakaan ennen strategiapalaveria luvassa.
Juuttua on muokattu klo 15:38: lisätty tieto Sipilän tapaamisesta SAK:n puheenjohtajan ja liittojohtajien kanssa.
Juttua on muokattu klo 16:22: lisätty Elorannan kommentit jutun alkuun.
Tuukka Temosen ohjaama Valmentaja-elokuva ei ole löytänyt riittävästi katsojia elokuvateattereissa.
Jari Sarasvuosta kertova elokuva keräsi ensi-iltaviikonloppuna runsaat 1800 katsojaa. Kokonaisuudessaan sen on nähnyt 7317 katsojaa, joista suuri osa ennakkonäytöksissä.
Temosen oma katsojatavoite oli aivan toista luokkaa.
– Paperilla meillä on tavoitteena 70 000–150 000, joka osittain perustuu siihen, että Sarasvuolla on 170 000 Twitter-seuraajaa, laskee Temonen.
Temonen ei löydä yksittäistä syytä elokuvan yleisökatoon.
– Sisällöllisesti se on hyvä, mutta katsojat eivät ole sitä löytäneet. Se on viihdyttävä ja vauhdikas, eikä niin provosoiva, mitä markkinointimateriaali antaa ymmärtää. Sitä paitsi se on suuren yleisön makuun tehty, listaa Tuukka Temonen.
– Ehkä Jari Sarasvuo ärsyttää, ehkä minä ärsytän niin paljon, että kotimaista elokuvaa ei haluta tukea, jatkaa Temonen.
"Lainaa ei kannata enää ottaa"
Facebook-päivityksessään Temonen kirjoittaa, että nyt seuraa vakava itsetutkiskelu, ruoskiminen ja viiltävä analyysi flopin syistä. Tällä hän viittaa tuleviin töihinsä.
– Sehän tarkoittaa muun muassa sitä, että lainaa ei kannata enää ottaa elokuvan tekemiseen ja pitää myös varmistaa, että omasta työstään saa jonkinlaisen palkkion, mitä nyt ei tapahdu.
Temonen on vaimonsa Olga Temosen kanssa markkinoinut elokuvaa ahkerasti kiertäen eri tilaisuuksia. Ennakkomarkkinoinnissa elokuvan trailerin on nähnyt noin miljoona ihmistä.
– Näin markkinamiehen ominaisuudessa tuota joutuu pohtimaan, että miten mainostamme seuraavaa elokuvaa. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut helpompaa antaa markkinointi jonkun muun hoidettavaksi, mutta toisaalta se on meidän elokuvamme ja me osaamme siitä parhaiten puhua ja kertoa, perustelee Temonen.
Valmentaja-elokuva nähdään jossain vaiheessa tv-elokuvana. Tallennetta ei näillä näkymin ole tulossa.
– Jos katsojat eivät löydä elokuvateatteriin, niin miksi he haluaisivat ostaa tämän dvd-hyllystä, toteaa Temonen.
Temosella on työn alla jo uusi elokuva, joka kertoo kouvolalaisesta pararatsastajasta Jaana Kivimäestä. Elokuvan pitäisi valmistua vuonna 2020.
– Tv-kanava meillä jo on tälle elokuvalle, ja elokuvasäätiö antaa osan rahoista. Tällaisen pararatsastajan tarina kiinnostaa varmasti myös yrityksiä ja yhteisöjä, toteaa Temonen luottavaisesti.
Talouden suhteen uuden elokuvan kanssa on oltava tiukempi.
– Meidän täytyy miettiä työryhmän koko ja kuvauspäivien määrä. Koko elokuva joudutaan nyt tekemään tiukemmalla. Helppoa siitä ei tule, sanoo Temonen.
Etelä-Pohjanmaan Kuortaneella asuntokauppa käy kuumana. Kiinteistönvälittäjä Antti Nenosen mukaan Kuortaneella saatiin jo elokuussa täyteen kauppamäärä, joka kunnassa tehtiin koko viime vuoden aikana.
Naapurikunnissa myynti ei ole yhtä vilkasta.
– Täällä on pieneen kokoon nähden hyvät palvelut. Urheiluopisto ja Seinäjoen kasvu vaikuttavat tietysti myös, Nenonen selittää.
Kuortaneelta käydään paljon töissä 40 kilometrin päässä Seinäjoella. Asuntojen myyntiajat – keskimäärin hieman yli kuukauden – ovat lyhyemmät kuin isoissa kasvukeskuksissa, esimerkiksi Espoon Leppävaarassa, Jyväskylän Lutakossa tai Helsingin Vuosaaressa.
Kun Päivi ja Jorma Perälampi ostivat talon Kuortaneelta Kuhajärven rannalta, mukana seurasivat myös brasilianterrierit Nessu ja Laku.Yle
Kasvukeskuksen läheisyys pitää vireänä
Kuortaneen tavoin myös Oulun ympäristössä Lumijoella ja Pudasjärvellä asuntojen myyntiajat ovat olleet viiden viime vuoden ajan suurin piirtein samat kuin Helsingin Ullanlinnassa tai Vantaan Kartanonkoskella.
Näitä suhteellisen vilkkaan asuntokaupan maaseutupaikkakuntia yhdistää se, että ne sijaitsevat kasvukeskuksen vieressä ja niissä on toimivat palvelut – tai niissä on hyvinvoivaa teollisuutta.
Myös paikkakunnan työllisyydellä näyttää olevan vaikutusta. Länsi-Suomen pienillä paikkakunnilla asunnot käyvät nopeammin kaupaksi kuin heikomman työllisyyden Itä-Suomessa.
Esimerkiksi muuttotappioalueella Kainuun Paltamossa asuntojen myyntiaikoja saattaa lyhentää ja hintatasoa pitää tasaisena paikkakunnalle suunniteltu KaiCell Fibersin biojalostamohanke.
Toisaalta asuntojen hinnat eivät vilkkaillakaan maaseutumaisilla paikkakunnilla yleensä nouse, päinvastoin: esimerkiksi Pudasjärvellä keskimääräinen neliöhinta on laskenut tarkastelujaksolla.
Tiedot perustuvat Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton Hintaseurantapalveluun, jossa on mukana vain käytettyjen asuntojen kauppa.
Anna Karismo, Yle
Toista ääripäätä maaseutukunnissa edustavat Alavieska, Pielavesi ja Joroinen. Niissä asuntojen myyntiajat voivat helposti venyä puoleen vuoteen.
Ne sijaitsevat joko syvällä maaseudulla tai muuttotappiokaupungin lähistöllä.
Esimerkiksi liki 300-neliöinen, laajasti peruskorjattu Tommonmäen hirsikoulu Pielavedellä on ollut myynnissä yli viisi vuotta. Taloa myyvä Nilakan kiinteistön myyntijohtaja Aimo Anttonen uskoo, että koulu menee vielä kaupaksi.
Aimo Anttosen mukaan pankkilainan saaminen asunnonostoa varten on hankaloitunut Pielavedellä.Yle
– Kun puhutaan näinkin ison kohteen myynnistä, niin ei aina ihan helppoa ole. Vielä ei ole tärpännyt, mutta kyllä minä uskon, että aika tavaran kaupitsee, Anttonen sanoo. Hintapyyntö koulusta on 138 000 euroa.
"Keskuksen liepeillä tämä olisi alehinta"
Aivan Pielaveden keskustasta torin laidalta löytyy kerrostaloasunto, joka on ollut kaupan jo kaksi ja puoli vuotta. Asunnosta on näkymät järvelle ja vehreälle pihalle, putkiremontit on tehty ja tilaa on 116 neliötä.
– Yksi kysyjä on ollut, mutta ei hänkään varmasti kovin vakavasti ottanut tätä sitten, asunnon omistaja Paavo Leppänen kertoo.
– Jos tämä olisi isomman asutuskeskuksen liepeillä, niin tämähän olisi alehinta, Leppänen sanoo. Hintapyyntö asunnosta on 64 000 euroa.
Pielaveden keskustasta torin laidalta löytyy kerrostaloasunto, joka on ollut kaupan jo kaksi ja puoli vuotta.Yle
Kymenlaakson käräjäoikeus on tuominnut kokoomuksen Kaakkois-Suomen piirin entisen toiminnanjohtajan Paula Kylä-Harakan seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen kavalluksesta ja törkeästä kavalluksesta.
Hänet tuomittiin myös maksamaan korvauksia, todistelukustannuksia ja oikeudenkäyntikuluja yhteensä yli 28 000 euron edestä. Selvästi suurin osa korvauksista on maksettava Kaakkois-Suomen Kokoomus ry:lle. Kylä-Harakka velvoitetaan maksamaan yhdistykselle korvauksia yli 14 000 euroa.
Syyttäjä oli vaatinut kahdeksan kuukauden mittaista ehdollista tuomiota. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Puoluekokouksen tuotot omalle tilille
Oikeus katsoi, että Kylä-Harakka oli menetellyt syytteen kuvaamalla tavalla, ja muun muassa tallettanut omalle tililleen kokoomuksen vuoden 2016 puoluekokouksen käteistuottoja yli 6 000 euron edestä. Ne tilitettiin puolueelle vasta seuraavan vuoden maaliskuussa, vaikka rahat olisi pitänyt merkitä kirjanpitoon jo kesällä.
Syytteen mukaan Kylä-Harakka oli vuosien 2013 ja 2016 välillä käyttänyt piirin varoja henkilökohtaisiin menoihinsa.
Rahaa paloi muun muassa sisustarvikkeisiin, autovuokraamoihin, matkoihin, alkoholiin, hotelleihin, älylaitteisiin ja lastentarvikkeisiin. Hän myös maksatti parkkisakkojaan puolueella.
Vastuuasema ja kavalluksen laajuus painoivat vaakakupissa
Oikeuden mukaan teko oli kokonaisuutena arvioiden törkeä. Perusteluna on kavallettujen varojen suuri määrä, Kylä-Harakan vastuuasema ja teon jatkuminen vuosien ajan.
Asianomistajina jutussa ovat Kaakkois-Suomen kokoomuksen piiri sekä Kaakkois-Suomen Kansallismedia Oy. Kyseinen yhtiö on aikanaan perustettu vaalirahoituksen kanavoimiseen ja kokoomuksen vaalikahviloiden toimintaa varten.
Oikeudessa Kylä-Harakka vetosi muun muassa siihen, että tilintarkastuksissa ei vuosien aikana löytynyt huomautettavaa. Hän myös piti ohjeistuksia osittain puutteellisina.
Hänen mielestään useat ostoksista liittyivät hänen työhönsä toiminnanjohtajana. Työhön liittyi muun muassa paljon matkustelua, kestitsemistä ja lahjojen ostamista.
Tuomio ei vaikuta työskentelyyn Tuusulan kunnan palveluksessa
Paula Kylä-Harakka työskentelee tällä hetkellä Tuusulan kunnan viestintäpäällikkönä. Käräjäoikeuden tuomio ei tässä vaiheessa vaikuta millään tavalla hänen asemaansa kunnan palveluksessa, kertoo Tuusulan pormestari Arto Lindberg Ylelle.
– Lainvoimaista tuomiota ei vielä tietenkään ole, mutta tilanne on ennallaan, eli kyllä hänellä edelleen on ainakin minun täysi luottamukseni, Lindberg sanoo.
Toukokuusta 2017 lähtien Tuusulan kunnan viestintäpäällikkönä toimineen Kylä-Harakan työpanoksessa ei Lindbergin mukaan ole ollut moitteen sijaa. Mikäli Kylä-Harakan tuomio jää voimaan, hänen asemaansa saatetaan miettiä uudelleen.
– Totta kai olemme selvittäneet eri vaihtoehtoja ja juridiikkaa asian tiimoilta. Olennaista tässä on se, että syytteet eivät kovin pitkälle vielä riitä. Toki on varmaan ilmiselvää, että on ollut jotain epäselvyyksiä, kun tuomio kerran on tullut, mutta toistaiseksi hän jatkaa meillä ihan normaalisti palveluksessa, Lindberg sanoo.
Työasuohjeiden jatkuvasta laiminlyönnistä potkut saanut lentoaseman turvatarkastaja Patrik Leppänen puolustaa itsepintaista Roosa nauhan pitämistä työasunsa rintapielessä läheisensä vakavalla sairaudella.
– Kyse on henkilökohtaiseasta asiasta. Läheinen henkilö sairastaa rintasyöpää, on usempaan otteeseen sairastanut sitä. Halusin tukea hantä, 22-vuotias Leppänen kertoo Ylelle.
Syöpäsäätiön järjestämä Roosa nauha -keräys tukee naisten syöpien tutkimusta ja syöpään sairastuneita. Kuukauden mittainen hyväntekeväisyyskampanja järjestetään kerran vuodessa lokakuussa.
Vuoden kiista
Leppäsen potkuihin johtanut nauhakiista sai alkunsa vuosi sitten, kun hän kiinnitti työasunsa rintaan Roosa nauhan. Hän piti sitä työpaikallaan Helsinki-Vantaan lentoaseman turvatarkastuksessa. Esimies käski poistaa nauhan.
Nyt lokakuussa Leppänen osti uuden nauhan, koska oletti sen sallituksi. Työnantaja Airpro kun oli aiemmin talvella päättänyt lähteä tukemaan Roosa nauha -kampanjaa, osin Leppäsen aloitteesta.
– Heti ekana päivänä esimies tuli huomauttamaan ja pari päivää myöhemmin tuli ylemmältä johdolta virallinen linjaus, että nauhaa ei saa käyttää. Työnantajan mukaan työasussa ei saa olla mitään ylimääräistä.
Leppänen jatkoi työtään nauha rinnassa.
– Rupesin toista vuotta putkeen taistelemaan nauhan puolesta ja perustelin samoilla asioilla kuin aiemminkin. Että Roosa nauha rinnassa olisi melkoinen pr-tempaus ja positiivista mainosta yhtiölle, jokainen lentomatkustaja kun kulkee turvatarkastuksen kautta.
Leppästä huomauteltiin edelleen tuloksetta nauhanpidosta. Lopulta, kuulemistilaisuuden päätteeksi hän sai kirjallisen varoituksen.
– Palasin työpisteelle Roosa nauha rinnassa. Saman tien sovittiin uusi kuulemistilaisuus ja lopulta tämä johti minun irtisanomiseeni viime perjantaina.
– Mitään muuta ei ollut taustalla kuin se nauhan käyttäminen. Nauha oli ensimmäinen, mistä sain kirjallisen varoituksen. Olin hoitanut työni 2,5 vuden ajan moitteettomasti ja kiitettävästi.
Ulosmarssi lämmittää
Tänään maanantaina Ilmailualan unioniin IAU:hun kuuluvat turvatarkastajat järjestivät ulosmarssin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Mielenilmauksellaan turvatarkastajat vastustivat Leppäsen irtisanomista. Ulosmarssiiin osallistui suhteellisen pieni määrä ihmisiä.
Leppänen on otettu tuenilmauksesta.
– Lämmittää sydäntäni todella paljon, että minun takiani marssitaan ulos työpisteeltä. Se osoittaa, että minua arvostetaan ja että minä en ole yksin tässä.
– Arvostan joka ikistä, joka tukee mua tässä tilanteessa. Keneltäkään en ole kuullut sanoja, miksi et ottanut nauhaa pois. Kaikki ovat antaneet pelkästään positiivista palautetta ja arvostaneet sitä, minkä puolesta taistelen. Kyse on tärkeästä kampanjasta monelle, koska syöpä koskettaa niin montaa ihmistä.
Leppänen ei ole vielä päättänyt, riitauttaako hän irtisanomisensa. Potkut tutkitaan ammattiliiton kanssa yksityiskohtia myöten ja sitten päätetään jatkosta.
Omasta, potkuihin johtaneesta toiminnastaan hänellä on selkeä mielipide.
– Ei kaduta yhtään. Tästä eteenpäin jatkan positiivisella asenteella ja hymy huulilla, mikä on minulle ominaista. Siksi olen ollut pidetty työntekijä ja sen takia työkaverit marssivat ulos turvatarkastuksesta, Leppänen päättää.
Työnantaja: työasussa ei ylimääräistä
Muun muassa lentoasemien maapalveluja järjestävä Airpro korostaa, ettei irtisanomisen syynä ollut sinänsä Roosa nauha -merkki.
– Työntekijä on irtisanottu toistuvien tapausten vuoksi, joissa työntekijä on kieltäytynyt noudattamasta työasuohjeita vuorojen aikana, kertoo Airpron toimitusjohtaja Janne Hattula.
Hattulan mukaan samasta asiasta on käyty useita keskusteluja, ja työntekijää on pyydetty muuttamaan toimintaansa. Työntekijä oli myös saanut kirjallisen varoituksen työnantajan ohjeiden noudattamatta jättämisestä.
Henkilökohtaisen tuen ilmaukset eivät ole Hattulan mukaan sallittuja osana työasua:
– Meillä on yli 1 500 työntekijää ja yhteiset pelisäännöt siitä, että ylimääräisiä merkkejä, pinssejä tai koruja ei meillä sallita osana työasuja.
Suomalaista lukiota käyvä Hasan Khademi, 20, on saanut hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen turvapaikan saamisesta Suomessa.
Hallinto-oikeus huomautti kuitenkin, ettei Maahanmuuttovirasto Migri selvittänyt sisäisen paon mahdollisuutta Afganistanissa ja se pitää tehdä ennen käännytystä. Maahanmuuttoviraston päätöstä ei ole tullut.
Hallinto-oikeuden päätös oli niin kova pettymys, ettei Hasan Khademi kertonut siitä kenellekään pariin päivään.
– En halunnut kertoa, koska en halua sääliä.
Hasan Khademi pelkää, miten hänen nyt käy.
Hasan Khademi tuli Suomeen elokuussa 2015 turvapaikkahakija-aallon mukana. Hän on saanut julkisuutta, koska oppi suomen kielen nopeasti ja käy parhaillaan Tampereella toista vuotta Kalevan lukiota. Tämä on harvinaista turvapaikanhakijoille.
Khademi on nyt lukion ohella töissä
Hasan Khademi on nyt myös töissä Tampereella. Hän ei voi hakea opiskeluun perustuvaa oleskelulupaa, koska Khademin saamien tietojen mukaan lukio-opinnot eivät riitä tähän.
Joulukuussa 2016 Maahanmuuttovirasto ilmoitti, ettei Hasan Khademi saa turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomesta, vaan hänet käännytetään Afganistaniin. Khademi valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen ja sen päätös tuli vasta nyt noin kaksi vuotta myöhemmin.
Khademi aikoo valittaa tästä päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Afganistanin turvallisuudesta on käyty Suomessa paljon keskustelua.
Maahanmuuttovirasto keskeytti tänä syksynä hetkeksi päätösten tekemisen afganistanilaisten jättämiin turvapaikkahakemuksiin. Päätöksen taustalla oli YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n uusi Afganistania koskeva arvio.
Syyskuussa Migri muutti Afganistan-linjaustaan. Lapsiperheiden ei enää edellytetä pakenevan maan sisäisesti Kabuliin. Sisäisen paon mahdollisuus pitää muiden kuin lapsiperheiden kohdalla tutkia tapauskohtaisesti.
Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Afganistan on liian vaarallinen maa, jotta sinne voitaisiin lähettää ketään.
YK:n pakolaisjärjestön tilastojen mukaan tammikuusta kesäkuun loppuun kestävän seurantajakson aikana lähes 1 700 ihmistä on kuollut väkivaltaisuuksissa ja lähes 3 500 loukkaantunut Afganistanissa.
Ilmailualan unioniin IAU:hun kuuluvat turvatarkastajat järjestivät maanantaina ulosmarssin Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Mielenilmauksellaan turvatarkastajat vastustivat lentoasemalla Airprolle työskennelleen miehen irtisanomista. Airpro irtisanoi hyväntekeväisyyskampanja Roosa nauhan merkkiä työasussaan käyttäneen miehen. Ensimmäisenä asiasta kertoi Ilta-Sanomat.
Syöpäsäätiön järjestämä Roosa nauha -keräys tukee naisten syöpien tutkimusta ja syöpään sairastuneita.
IAU:n varapuheenjohtaja Pekka Kähkönen kertoi päivällä puhelimitse, että ulosmarssi on alkanut kello 12 ja sen on määrä päättyä kello 16.30. Hän arvioi, että ulosmarssiin osallistuu 20–30 henkilöä, mikä vastaa ehkä noin kolmasosaa vuorossa olevista.
– He protestoivat työnantajan henkilöstöpolitiikkaa ja tietysti haluavat myös osoittaa solidaarisuutta tälle työkaverille, joka sai lopputilin, Kähkönen sanoo.
AirPron mukaan viisi ihmistä oli mukana ulosmarssissa.
Lentokentällä olevan Ylen toimittajan Esa Koivurannan mukaan terminaalissa oli rauhallista ulosmarssista huolimatta.
– Täällä ei ole ruuhkia turvatarkastuksissa, tosin nyt on hiljainen aika lähtevissä ja tulevissa lennoissa.
Airpro: Työntekijää varoitettu toistuvasti
Muun muassa lentoasemien maapalveluja järjestävä Airpro korostaa, ettei irtisanomisen syynä ollut sinänsä Roosa nauha -merkki.
– Työntekijä on irtisanottu toistuvien tapausten vuoksi, joissa työntekijä on kieltäytynyt noudattamasta työasuohjeita vuorojen aikana, kertoo Airpron toimitusjohtaja Janne Hattula.
Hattulan mukaan samasta asiasta on käyty useita keskusteluja, ja työntekijää on pyydetty muuttamaan toimintaansa. Työntekijä oli myös saanut kirjallisen varoituksen työnantajan ohjeiden noudattamatta jättämisestä.
Monet käyttävät Roosa nauha -merkkiä lentoasemalla
IAU:n Kähkösen mukaan asiaan liittyy monenlaisia ulottuvuuksia. Hän kertoo, että Helsinki-Vantaan lentokentällä muun muassa osa Finnairin ja Airpron omistavan Finavian työntekijöistä pitää Roosa nauha -merkkiä lokakuun ajan.
Kähkösen mukaan myös vartiointifirma Avarnin työntekijät käyttävät Roosa nauha -merkkiä. Avarnin työntekijät tekevät samaa työtä kuin Airpron henkilöstö.
Kähkönen kertoo, että Avarnin väki on airprolaisten ulosmarssin aikana paikannut tänään turvatarkastajavajetta.
Airpron työntekijöiden työsopimuksessa sopijaosapuolena on IAU. Avarnin väki noudattaa Palvelualojen ammattiliitto Pamin työsopimusta.
Kähkösen tiedossa ei ole, että mielenilmauksia olisi tulossa lisää. Hän kertoo, että Airpron irtisanoma työntekijä suunnittelee potkujensa riitauttamista. Työntekijä haluaa selvittää, oliko irtisanominen laillinen vai laiton.
– Työnantajan reagointi tuntuu vähintääkin kohtuuttomalta, vaikka heillä olisikin nimellinen oikeus kieltää Roosa nauha -merkin käyttö. Kysymys on vain kuukauden kampanjasta, jossa myös työnantaja itse on mukana, niin tämä kuulostaa vähintääkin erikoiselta, Kähkönen sanoo.
Työnantaja vetoaa yhteisiin pelisääntöihin
Airpron toimitusjohtajan Janne Hattulan mukaan nyt irtisanottu työntekijä oli tekemässä aloitetta, jonka seurauksena Airpro lähti yhtiönä tukemaan neljää hyväntekeväisyyskohdetta. Niistä yksi on Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanja.
Henkilökohtaisen tuen ilmaukset eivät ole Hattulan mukaan silti sallittuja osana työasua:
– Meillä on yli 1 500 työntekijää ja yhteiset pelisäännöt siitä, että ylimääräisiä merkkejä, pinssejä tai koruja ei meillä sallita osana työasuja. Linjattiin, ettei lähdetä yhteen kampanjaan tarjoamaan merkkejä, vaan osallistutaan lahjoituksella. Linjaus on tasapuolinen näitä hyväntekeväisyyskohteita ja henkilöstöä kohtaan, Hattula perustelee.
Hattulan mukaan Airprossa saatetaan arvioidaan uudestaan, mitkä yhtiön tavat hyväntekeväisyyden suhteen ovat, mutta "toistaiseksi tämän syksyn kampanjat viedään läpi alkuperäisen suunnitelman mukaan".
Uutista on päivitetty klo 15.02: Lisätty Airpron toimitusjohtajan kommentit.
Toimitusjohtaja Janne Ylinen on tyytyväinen. Päätös sunnuntai-aukiolosta ei ollut helppo, mutta pakollinen, jos kokkolalaisyhtiö aikoo pysyä mukana kuluttajien ostoskäyttäytymisessä ja kilpailussa.
Päätös on historiallinen, koska pian 50-vuotias HalpaHalli on aina pitänyt kiinni kristillisistä arvoistaan, esimerkiksi lepopäivän pyhittämisestä.
– Emme voi taistella tuulimyllyjä vastaan ja muuttaa ihmisten ostokäyttäytymistä, joka yhä enemmän on painottunut viikonloppuun, sanoo Ylinen.
Parisenkymmentä vuotta yhtiötä luotsannut Janne Ylinen aloitti tavarataloketjun päivittämisen nykypäivän kuluttajatottumuksien suuntaan pari vuotta sitten. 2016 tehty päätös juhlapyhien aukioloajoista oli jo askel tulevaa kohti.
Lepopäivästä luopuminen on toimitusjohtajan mukaan kova paikka yhtiön perustajalle ja hallituksen puheenjohtajalle Esko Yliselle. Isä ja poika ovat käyneet asiasta rakentavaa keskustelua.
– Arvostan, että isä kantaa vastuunsa tässäkin asiassa ja näkee, että tämä on hyödyksi asiakkaille, työntekijöille ja yhtiölle.
Samalle viivalle muiden kanssa
Sunnuntain lepopäivän pyhittäminen on ollut HalpaHallille tärkeä asia. Onko tarkoitus tinkiä kristillisistä periaatteista kokonaan?
– Ei missään nimessä, mutta jokainen miettikööt arvoasioita sydämessään itse, me emme voi niitä väkisin vääntää ihmisille. Kauppa on ihmisiä ja tavaroiden ostamista varten olemassa. Jokainen voi kuitenkin pitää omassa sydämessään arvonsa.
Janne Ylisen mukaan on hieno ajatus, jos ihmiset osaisivat ymmärtää lepopäivän merkityksen, oli se sitten heille mikä viikonpäivä tahansa. Kaupan on kuitenkin hänen mukaansa elettävä maailman ja yhteiskunnan muutoksissa.
36 myymälän HalpaHalli-ketjussa ei myydä alkoholia ja tupakkatuotteita. Mureneeko myös tämä Esko-isän aikoinaan tekemä tiukka linjaus tulevaisuudessa?
Janne Ylisen mukaan sunnuntain aukiolopäätöksellä ei ole mitään tekemistä tavarataloketjun tuotevalikoiman kanssa, eikä hän halua spekuloida asialla.
– Meillä on alkoholittomia tuotteita valikoimissa ja uskon niiden riittävän hyvin.
Sunnuntai-päätöstä hän pitää taloudellisesti tärkeänä.
– Yhtiöllä on 1500 ihmistä töissä. Asiakkaat maksavat palkkamme. Olen huojentunut, että asetumme tasavertaiseen kilpailuun muiden kanssa. Henkilökunta pitää historiallista päätöstämme hyvänä asiana. Uskon, että asiakkaatkin.
Ei ole aivan yhdentekevää, millaisissa vaatteissa työskennellään. Monessa työssä työskennellään virka-asussa, joka saattaa olla hyvinkin yksityiskohtaisesti määritelty. Muun muassa poliisin virkapuvusta on pitkä säädös, jossa käytettävät merkit määritellään millintarkasti.
Turvatarkastajan työnantajan, Airpron toimitusjohtajan Janne Hattulan mukaan Roosa nauha ei ollut irtisanomisen suoranainen syy, vaan se, että työntekijä oli toistuvasti kieltäytynyt noudattamasta työasuohjeita.
Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen näkee, että jatkuva sinnittely muuttuu työnantajan kannalta ongelmalliseksi.
– Jos työntekijä itsepintaisesti ilmoittaa, että tulee jatkamaan merkin käyttämistä, niin ei sovi työnantajan asemaan, että työntekijä määrittelee, mitä nauhoja tai merkkejä työpaikalla käytetään.
– Roosa nauha on sinänsä hyvin neutraali, mutta tässä tapauksessa työntekijä osoitti aikamoista itsepintaisuutta merkin pitämisessä. Työnantaja lähti siitä, ettei millään merkillä osoiteta esimerkiksi kannatusta jollekin asialle. Nollatoleranssihan on työnantajan kannalta ongelmaton ratkaisu, koska silloin ei tule rajanvetotapauksia siitä, mikä on hyväksyttävä ja mikä ei.
Hankaluuksia huiveista ja turbaaneista
Roosa nauha -jupakka ei ole mitenkään ainutlaatuinen. Koskinen luettelee, että erilaisten merkkien lisäksi ongelmia voivat aiheuttaa meikit, tatuoinnit, kynnet ja vaikkapa huulilävistykset.
– Jos merkki osoittaa sopimatonta poliittista tai yhteiskunnallista käsistystä, niin onhan se ihan selvä tapaus, johon työnantaja voi puuttua – vaikka rasistinen merkki.
Ongelmia Suomessa ovat aiheuttaneet uskonnolliset vaateparret, turbaanit ja huivit.
– Huiveista on ollut kautta Euroopan oikeusriitoja, Suomessakin. Eräässä naisten vaateliikkeessä työnantaja ei hyväksynyt, että työntekijä tuli töihin islamilaisuuteen kuuluva huivi päässä ja siihen oli vaikea löytää korvaavaa vaatetta, Koskinen muistelee.
Sitten oli bussikuskin turbaani.
– Se ratkaistiin niin, että tehtiin väreihin sopiva turbaani. Se ei ollut työnantajalle niin keskeinen asia, etteikö voisi käyttää turbaania, mutta se ei saanut olla tämän asianosaisen henkilön oma.
Jos edellytetään työvaatteiden käyttämistä, niin silloin myös työnantaja on velvollinen ne järjestämään. Sairaala on Koskisen mukaan hyvä esimerkki tällaisesta työpaikasta.
Myös esimerkiksi joissakin pikaruokaloissa on tietyt asut. Paikkoja, joissa on yhtenäiset työnantajan työasut, on Koskisen mukaan oikeastaan aika paljon.
Vaatetus voi kuulua brändiin
– Työvaatteita ei saa omin päin muokkailla, koska kyseessä on brändi. Työnantaja määrittelee sen silloin, jos on katsonut tällaisen pukeutumisen asialliseksi ja esimerkiksi tietyt värit. Niiden mukaan sitten mennään. Kun työntekijä on tullut työpaikkaan, hän on myös ymmärtänyt, että tällaista vaatetusta pitää käyttää.
Koskinen muistuttaa, että irtisanomisiin pitää aina olla painava syy. Vähäiset rikkomukset eivät riitä. Lisäksi pitää olla annettuna irtisanomisuhkainen varoitus.
– Jos työntekijänä sanot, ettet tule tottelemaan työnantajaa, niin en suosittele, että kukaan työntekijä näin sanoo. Ratkaistaan se riita sitten järjestöjen kanssa, mutta tottele kuitenkin viime kädessä työnantajaa, Koskinen muistuttaa.
Iiro Arvola kuoli muutama kuukausi sitten... Turhaan. Niin varmaan voi sanoa.
Hän teki itsemurhan 38-vuotiaana.
Iirolla oli datanomin ja mainosalan tutkinto. Vuosien saatossa hän muun muassa korjasi tietokoneita, teki autoremontteja ja oli tehtaassa töissä.
Iiroon sattui. Sekä sisältä että ulkoa.
Pitkälti toistakymmentä vuotta Iiro kärsi. Hänellä oli krooninen kipuoireyhtymä. Oli fibromyalgiaa ja nivelrikkoa.
Iiron potilaspapereiden mukaan hän kärsi myös paniikkihäiriöistä, vakavasta masennuksesta ja uupumuksesta. Joskus rytmihäiriöistä. Niistä Iiro sanoi, että iskut tuntuivat kovilta ja silloin hän pelkäsi kuolemaa.
Elämä meni palasiksi
Vuodesta 2012 tuli elämän käännekohta: liian monta vaikeaa asiaa tapahtui samaan aikaan.
Tuolloin Iiro sai potkut. Tehdas, jossa hän oli töissä, teki konkurssin. Samana vuonna tuli ero silloisesta puolisosta. Lapset jäivät äidille. Perheen rintamamiestalo myytiin.
Seitsemän vuotias Iiro oli juuri mennyt kouluun.
Viisivuotias Iiro oli rakentanut oman kiviasetelman, jota vielä tutkii.Kari Arvola
Kamppailu työelämässä jatkui. Iiro perusti starttirahalla antenniasennus-yrityksen, joka ei menestynyt. Menot olivat suuremmat kuin tulot ja velka alkoi kasvaa.
Isä Kari Arvola ja Iiro selvittivät velkajärjestelyn mahdollisuuksia, mutta edellytyksiä siihen ei ollut. Jossain vaiheessa Kari toivoi, että Iiro olisi jatkanut hänen yritystään. Se teki maastomittaus- ja kartoitustöitä.
– Iiro oli yrityksessä useamman kerran harjoittelijana ja olisi saanut siitä työn. Mutta se ei toteutunut, sillä Iiron kunto huononi ja hän lipui yhä etäämmälle arjesta, Isä muistelee.
Iiron vanhemmat Kaija ja Kari Arvola auttoivat parhaansa mukaan koko Iiron aikuisiän. Pojalla oli viimeisinä vuosina jatkuvasti rahat lopussa. Niinpä vanhemmat ostivat ruokaa, antoivat rahaa sen, minkä kykenivät ja veivät pienille lähiseuturetkille.
– Henkistä tukea olisimme antaneet enemmänkin, jos olisimme tienneet tarkemmin Iiron tilanteesta. Poika kertoi kyllä asioitaan, mutta halusi säästää meitä. Ymmärrän terveydenhuollon tietosuojan, mutta tällaisissa tapauksissa toivoisi, että joku ammattilainen olisi voinut kertoa, missä mennään, Kaija Olin-Arvola sanoo.
Vuodesta 2012 tuli Iiron kohtalon vuosi. Pojan maailma romahti, sanoo äiti. Tuolloin Iiro oli myös viikon psykiatrisessa sairaalassa hoidettavana akuutin psykoosin vuoksi.
Vanhemmat haluavat Iiron tarinan julkisuuteen siksi, että liian monen elämä päättyy samalla lailla.
Kaksivuotias Iiro ja vanhemmat päätyivät Katso-lehden kanteen vuonna 1982. Arvolat olivat maalle-muuttajia, mitä juttu käsitteli.
"Tältä minun elämäni tuntui"
Potilaspapereista joulukuulta 2017 löytyy Iiron tuntoja elämästä:
Olen aina alakuloinen ja tulevaisuus pelottaa. Koen, että menneisyys on sarja epäonnistumisia.
En saa tyydytystä mistään enkä jaksa harrastaa mitään. Tunnen melkoista syyllisyyttä usein ja odotan, että minua rangaistaan. Inhoan itseni ja moitin itseäni kaikesta. En kykene edes itkemään.
Ärsyynnyn helposti ja olen menettänyt kiinnostuksen ihmisiin.
Minun on vaikea tehdä päätöksiä ja minun on pakotettava itseäni tekemään asioita
Menen klo 22 nukkumaan, herään pari tuntia liian aikaisin. Joskus herään jo 02-03 yöllä, enkä saa unta. Väsyn nopeasti.
Minua huolestuttaa monet sairauteni. "
Iirosta tuli terveydenhuollon todellinen suurkuluttaja, mutta apu ei auttanut
Iiron asioita hoitivat lukemattomat ammattilaiset. Vuodesta 2012 hän asioi vaihtelevan säännöllisesti työvoimaviranomaisten, Kelan ja kaupungin sosiaalitoimiston kanssa.
Kontakteja terveydenhuoltoon oli paljon. Viimeisinä vuosina keskimäärin kerran kuukaudessa.
Vajaan kuuden viimeisen vuoden aikana Iiron asiat kulkivat ainakin lähes neljänkymmenen eri lääkärin kautta. Monesti kyse oli lääkkeiden uusimisesta. Iiro ei aina tullut edes vastaanotolle eikä mennyt laboratoriokokeisiin.
Professori Matti Huttunen luki pyynnöstämme Ylen vanhemmilta saamat potilaspaperit. Hän on pitkän linjan psykiatri, joka on työskennellyt sekä julkisessa terveydenhuollossa että yksityislääkärinä. Nyt hän on jo eläkkeellä, mutta osallistuu edelleen aktiivisesti tieteelliseen keskusteluun.
Huttunen sanoo, että Iiron tapaus osoittaa, taas kerran, pirstoutuneen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat.
– Kun luin Iiron potilaspapereita, kiinnitin huomiota kymmeniin lääkäreihin.
Iiro Arvola oli eläinrakas. Tässä 37-vuotias Iiro hoitohevosensa kanssa.Kaija Olin-Arvola
Huttusen mukaan monet lääkärit kokevat tänä päivänä tehtäväkseen taudinmäärityksen tekemisen. Potilas kertoo ongelmansa ja lääkäri yrittää ratkaista potilaan esille tuoman ongelman. Potilaaseen ei ehditä tutustua, eikä hänen kokonaistilannettaan tiedetä. Hoidetuksi tulee vain se yksi pala ihmisestä.
Iiron kaltaisia ihmisiä ei voi välttämättä kokonaan parantaa: ongelmia ja vaivoja on paljon ja niitä on monella elämän alueella, mutta potilaan elämää voi helpottaa
Erityisesti tällaiset ihmiset tarvitsisivat potilaan rinnalla kulkevaa omalääkäriä tai omapsykiatria. Lääkäriä, joka pysyisi elämässä, kuuntelisi ja pitäisi asiat käsissään. On iso ongelma, että perinteinen omalääkäriys on katoamassa perusterveydenhuollossa, Huttunen sanoo.
Tilanne on vaikea varsinkin moniongelmaisille ihmisille. Sen sijaan joidenkin yksittäisten sairauksien, vaikkapa diabeteksen seurannassa ja rinnalla kulkemisessa onnistutaan paljon paremmin, Huttunen sanoo.
Hän kysyykin, mikä on lääkärin rooli.
– Itse haluan olla enemmän rinnalla kulkija kuin ”parantaja”, Matti Huttunen sanoo.
Sote-uudistus ei paranna monenlaista apua tarvitsevien ihmisten tilannetta
Nykyinen järjestelmä ei tue sitä, että ihminen tulisi hoidettua kokonaisena.
– Eikä sote-uudistus ole tuomassa siihen muutosta, psykiatri Huttunen sanoo.
Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi kiinnittää huomiota samaan asiaan. Hän ei ole myöskään tyytyväinen siihen, miten mielenterveyspalvelut on ajateltu perustasolla järjestää.
– Sote-keskuksilta ei edellytetä mielenterveys- tai päihdepalvelujen osaamista. Jos sille tielle lähdetään, ihmiset eivät tule perusterveydenhuollossa saamaan tarvitsemaansa apua mielenterveyden ongelmiin vaan joutuvat turvautumaan ruuhkautuvaan erikoissairaanhoitoon. Tämä on hyvin vanhanaikainen lähtökohta, Aalto-Matturi sanoo.
Olisiko työkyvyttömyyseläke ollut ulospääsy tilanteesta Iirolle?
Iiron viimeisinä vuosina syöksykierre syveni. Jo vuonna 2013 potilasasiakirjoista löytyi mainita, että Iiro itse arvioi oman toimintakykynsä laskeneen noin 50–60 prosenttia.
Iiro toivoi pääsyä edes määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Isä Kari sanoo, että työkyvyttömyyseläke olisi varmaan antanut jonkinlaisen ulospääsyn tilanteesta. Olisi ollut toivoa ja jokin näkymä tulevaisuuteen.
Vanhemmat haluavat tulla julkisuuteen, koska itsemurha on tabu ja siihen liittyy paljon häpeää. He toivovat voivansa vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja siihen, että päättäjät suhtautuisivat asiaan vakavammin.SashaSilvala / Yle
Psykiatri Matti Huttunen on isän kanssa samaa mieltä. Hän sanoo, että kroonisista kipu- ja väsymysoireyhtymistä kärsivät ovat terveydenhuollossa väliinputoajia. Vaikea-asteisiakaan kroonisia kipu tai väsymysoireyhtymiä ei nähdä tauteina, joiden perusteella potilaille myönnettäisiin kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke.
Huttunen kertoo, että kun ihminen sitten vuosien eläkehakemuskierteen jälkeen ajautuu vakavaan masennustilaan, vasta silloin eläke usein lopulta myönnetään. Tällöin kuntoutuminen on jo vaikeaa tai ylivoimaista. Kivun tai väsymyksen astetta on vaikea objektiivisesti mitata, minkä vuoksi lääkärit helposti väheksyvät niiden vaikutusta työkykyyn.
Epätoivoista voidaan auttaa, ja avun pyytäjää pitää kuunnella
Itsemurhia tehdään Suomessa paljon vähemmän kuin 90-luvun alussa. Suomi on tippunut kärkisijoilta hyvin lähelle EU-maiden keskitasoa.
Lukujen laskua selittää ainakin se, että masennus tunnistetaan aikaisemmin, hoidon saanti on parantunut ja on tehokkaampaa.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo, että terveyskeskuksessa on potilaalle monesti liian vähän aikaa.
Edelleenkin itsemurhaa yrittäneet ihmiset pääsevät liian usein päivystyksistä kotiin ilman, että varmistetaan psykiatrin konsultaatio tai muu jatkohoito, Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme sanoo.
Lisäksi nuorten itsetuhoisuus tulkitaan usein vain huomion hauksi, eikä sitä oteta riittävän vakavasti. On tärkeää, että on matalan kynnyksen paikkoja, jonne ihmiset pääsevät maksutta: auttavat puhelimet ja erilaiset kriisikeskukset. Niitä pitäisi olla myös potilaan läheisille.
Lisäksi kaikkien nuorten kanssa työskentelevillä pitäisi olla osaamista tunnistaa ja uskallusta ottaa puheeksi, jos tilanne huolestuttaa, Outi Ruishalme sanoo.
Iiron isä: “Pelkäsin pitkään, että tämä ei pääty hyvin”
Vähitellen Iiro käytti yhä enemmän lääkkeitä. Epäilys lääkkeiden väärinkäytöstä syntyi. Isä sanoo, että viime ajat olivat jo niin huonoja, että pojan piti erikseen järjestää itsensä kuntoon, että pystyi lähtemään yhteisille retkille.
Lääkkeiden väärinkäytöstä, ehkä huumeidenkin käytöstä en tarkkaan tiedä, Kari sanoo.
Kari Arvola poikansa haudalla elokuun lopussa.Sasha Silvala / Yle
Äiti katseli poikaansa yhtä huolissaan.
– Hetkittäin sitä olisi niin mielellään ottanut Iiron elämästä huolehtimisen omiin käsiinsä, mutta ei toisen elämää voi elää, äiti sanoo.
Vanhempien käsityksen mukaan Iiro yritti ensimmäisen kerran itsemurhaa lääkkeillä viime maaliskuussa.
– Iiro oli niin kauan käyttänyt lääkkeitä, että hän tunsi ne. En millään voi uskoa, että hän otti niitä liikaa vahingossa, äiti sanoo.
Vanhemmat sanovat, että heille kerrotun mukaan Iiro joutui myrkytyksen takia päivystykseen aamulla. Iltapäivällä hän jo lähti kotiin.
– Voi kunpa jollakin mahtikäskyllä Iiro olisi otettu sairaalaan, äiti sanoo nyt.
Psykiatri Matti Huttusen mukaan sairaaloiden ja laitospaikkojen purkaminen on johtanut siihen, että sairaaloiden avohoitopisteet ja vuodeosastot kuormittuvat hyvin vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsivistä potilaista. Tässä tilanteessa hiljaiset masentuneet eivät läheskään aina saa riittävästi apua. Psykiatripula pahentaa entisestään tilannetta.
– On kuitenkin hyvä muistaa myös se, ettei mikään järjestelmä, eivät lääkärit tai läheiset pysty koskaan pelastamaan kaikkia. Lääkärit eivät voi ratkaista rahan puutetta tai yksinäisyyttä. Viime kädessä toivottomassa kierteessä oleva ihminen tekee itse ratkaisunsa. Traagisinta on se, että itsemurha on lopullinen ratkaisu tilanteeseen, joka olisi voinut ajan myötä mennä ohi, Huttunen sanoo.
“Nyt hän on turvassa”
Iiro teki itsemurhan toukokuun lopussa.
Äiti Kaija sanoo, että tämä kuva kertoo paljon. Kivityön Iiro teki kotipolun varteen vain kaksi päivää ennen kuolemaansa.
Kuvassa Iiron kotiportille tekemä inuksuk eli maamerikki. Tämän Iiron teki vain muutama päivä ennen kuolemaa.Kaija Olin-Arvola
Kunpa Iiro olisi löytänyt sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä edes yhden ihmisen, joka olisi nähnyt hänet kokonaisena, ja johon hän olisi voinut luottaa, Kari sanoo.
– Kun laskin uurnan hautaan, ajattelin, että nyt hän on turvassa, isä muistelee.
Tästä en selviä koskaan, äiti Kaija sanoo.
– On hirveä suru ja ikävä. Silti elämä jatkuu. On pakko.
Juttu on tehty ja Iiron terveystietoihin tutustuttu yhteistyössä Iiron läheisten kanssa.
Ylen A-studio 17.9.2018 , katso video:
Jos tarvitset tai tunnet jonkun joka tarvitse apua, ota yhteyttä:
1. Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202
3. Itsemurhien ehkäisykeskukseen voi varata ajan sähköpostitse (iek@mielenterveysseura.fi) tai soittamalla 0800 98 030 (arkisin 9–17, muulloin vastaaja). Kuopiossa voi soittaa numeroon (017) 262 7733 (ma–to kello 8–10).
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen teettävät riippumattoman selvityksen, miten ulkoministeriössä käsitellään häirintätapauksia. Häirintä voi olla esimerkiksi epäasiallista käyttäytymistä tai seksuaalista häirintää.
– Koska työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välillä näyttää olevan erimielisyyksiä siitä, miten häirintätapauksia ulkoministeriössä hoidetaan, olemme päättäneet teettää riippumattoman selvityksen, tiedottavat Soini ja Virolainen.
Ministerien mielestä osapuolten oikeusturvan vuoksi on tärkeää tutkia kaikki esille nousseet tapaukset. Anne-Mari Virolaisen mukaan ulkoministeriössä on täydellinen nollatoleranssi kaiken häirinnän sietämiseen.
– Kaikki häirintätapaukset otetaan vakavasti ja käsitellään yksityistä koskevina, luottamuksellisina asioina. Emme hyväksy minkäänlaista epäasiallista kohtelua, kirjoitetaan ministerien tiedotteessa.
Ulkoministeriön työntekijät: Häirintään ei puututa ja sitä vähätellään
Neuvottelujärjestö JUKO arvioi, että ulkoministeriössä on lukuisia häirintätapauksia, joita ei ole käsitelty ministeriön omien ohjeiden mukaan henkilöstön edustajien kanssa.
Neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtajan Maria Löfgrenin mukaan häirintätapauksia ei ole selvitetty työntekijöitä tyydyttävällä tavalla. Työntekijäjärjestö on ollut yhteydessä ministeriön johtoon ministereitä myöten.
– Asia on lakaistu, on vedottu toiminta-ohjeisiin ja siihen, että asioihin puututaan. Mutta mitään ei ole tapahtunut. Me olemme riittävän kauan tätä katsoneet. Sen vuoksi halusimme nostaa asian julkiseen keskusteluun, kertoo Löfgren.
Löfgrenin mielestä ulkoministeriön työntekijät eivät uskalla tarttua häirintään.
– Ulkoministeriö on yksi esimerkki niistä työpaikoista, jossa jo nuoret ajattelevat pääsevänsä tiettyyn uraputkeen. Tämä antaa mahdollisuuden, että vedotaan uralla etenemiseen joko nimenomaisesti tai välillisesti. Tämä antaa pelotteen, ihmiset eivät uskalla tarttua näihin asioihin, arvioi Löfgren.
Ministerit ovat jo aiemmin olleet yhteyksissä häirintätapausten hoidosta työntekijöitä edustavan neuvottelujärjestön kanssa. Virolainen muistelee hänen ja Soinin lähettäneen JUKOlle kirjeen elokuussa.
– Laitoimme Timo Soinin kanssa kirjeen JUKOlle, että me edistämme omalta osaltamme asiaa. Nyt vaikuttaa siltä, että vielä emme ole maalissa, sen takia täytyy toimia.
Tasa-arvovaltuutettu: Ministeriön viestittävä selkeästi, miten toimia
Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran mukaan ulkoministeriön työntekijöiden ja johdon eri näkemyksiä voi selittää se, että häirinnän käsittelytapa ei ole selvä työntekijöille.
Ylen haastatteleman tasa-arvovaltuutetun mielestä ulkoministeriön olisikin selkeästi viestittävä, mitä tehdään häirintätapauksissa ja miten työntekijöiden tulisi toimia.
– Ei tiedetä mihin otetaan yhteyttä, kenelle ilmoitetaan, miten ilmoitetaan. Voi olla, että koetaan, että asia ei kuitenkaan johda mihinkään ja sen takia siitä on turha ilmoittaa. Nämä ovat syitä, minkä takia ylipäätään syrjinnästä ei ilmoiteta, kertaa Maarianvaara.
Taputtelua, tuijottelua sekä epämieluisaa fyysistä koskettelua
Yhdeksän ulkoministeriön tai sen ulkomaan edustustojen työntekijää on kertonut tasa-arvokyselyssä kokeneensa seksuaalista häirintää.
Ulkoministeriön kysely tasa-arvosta ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta tehtiiin viime keväänä eli vastaukset koskevat suunnilleen ajanjaksoa keväästä 2017 kevääseen 2018.
Ylen saaman tasa-arvokyselyn yhteenvedossa todetaan, että seksuaalisen häirinnän lisäksi kiusaamista oli kokenut vuoden aikana 44 vastaajaa. Epäasiallista käytöstä oli havainnut 127 vastaajaa.
Viime kevään suomenkieliseen tasa-arvokyselyyn oli vastannut nimettömästi yhteensä 376 ihmistä. Vastaajista enemmistö oli naisia, 282, miehiä oli 81, sukupuoltaan ei määritellyt 11 vastaajaa.
Vastaajia oli kaikkialta ulkoministeriöstä, muun muassa diplomaatteja, hallinnon työntekijöitä ja ulkomaan edustuston työsopimussuhteisia työntekijöitä.
Tytöttelyä, alentuvaa käytöstä ja kommentointia ulkonäöstä
Seksuaalisen häirinnän kokemuksiksi kyselyssä kirjattiin esimerkiksi työhön liittyvän iltaohjelman yhteydessä tapahtunut epämieluisa fyysinen koskettelu.
Niin ikään seksuaaliseksi häirinnäksi koettiin taputtelu, tuijottelu sekä työtehtävissä tytöttely, alentuva käytös, kommentointi ulkonäöstä ja muu epäasiallinen kommentointi.
Seksuaalinen häirintä oli johtanut myös välttelyyn, koska vastaaja oli kokenut jonkun ihmisen seuraan hakeutumisen epämiellyttävänä.
Viime syksynä tehdyssä ulkoministeriön työtyytyväisyysbarometrissa kuusitoista vastaajaa kertoi seksuaalisen häirinnän kokemuksesta, yhdeksän ministeriöstä ja seitsemän ulkomaanedustustoista. Barometriin osallistui ulkoministeriön mukaan noin 2 000 vastaajaa.
Ulkoministeriön työhyvinvointipäällikkö Valtteri Hirvonen on hammästynyt kevään tasa-arvokyselyn tuloksista.
– Ilmoituksia häirinnästä ei ole tullut niin paljoa kuin kyselyssä on vastattu häirintää koetuksi.
Tasa-arvokyselyn kattaman noin vuoden kuluessa ulkoministeriö on saanut yhden ilmoituksen seksuaalisesta häirinnästä. Tapaus on ministeriön mukaan loppuunkäsitelty.
Ulkoministeriö vetoaakin henkilöstöön.
– Tulkaa esiin ja tehkää ilmoituksia, jos aihetta on. Voi olla, että häirintää on koettu, mutta ei ole haluttu ilmoittaa ulkoministeriön käytäntöjen mukaan, Hirvonen arvioi.
Ulkoministeriön käytännön mukaan häirinnästä voi ilmoittaa esimiehelle. Esimiehen velvollisuus on ottaa tapaus käsittelyyn ja kirjata ilmoitus. Hirvosen mukaan esimiehen on kutsuttava asianomaiset puhutteluun.
Ulkoministeriön työhyvinvointipäällikön Valtteri Hirvosen mukaan kevään kysely on osa ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla tehtävää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelmaa. Suunnitelma ja kyselyn tietojen tulkinta on vielä kesken.
Hallinto-oikeus: Lähettiläs kohteli naisia seksuaalisesti häiritsevästi
Yksi ulkoministeriön tunnetuimmista häirintätapauksista on Ruotsin-lähettilään tapaus.
Maaliskuussa Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi entisen Ruotsin-lähettilään Jarmo Viinasen valituksen. Ulkoministeriö oli antanut marraskuussa 2016 Viinaselle kirjallisen varoituksen epäasiallisesta kohtelusta.
A-studiossa pohdittiin maanantai-iltana sitä, miten käsillä olevasta lakkosumasta päästäisiin ulos. Verkkouutiset kertoi päivällä, että määräaikaisuuksien heikentäminen voisi olla keino hieroa sovintoa ja luopua irtisanomisten helpottamisesta.
Taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman sanoo, että nyt olisi hyvä hetki ottaa järki käteen ja hieroa ratkaisu osapuolten välillä.
– Se tarkoittaisi sitä, että hallitus ilmoittaisi, että voidaan unohtaa lakihanke ja järjestöt esittäisivät vastaavan korvaavan ratkaisun, jolla saadaan sama työllisyysvaikutus. Sen ei pitäisi olla vaikeaa, kun kaikki arviot viittaavat siihen, että tämä kiistanalainen lakiesitys ei juuri paranna työllisyyttä lainkaan, Korkman arvioi.
Hänen mukaansa tällä tavalla eteneminen olisi viisasta kaikkien kannalta – niin hallituksen, ay-liikkeen kuin koko kansakunnankin.
Korkman pitää ratkaisun löytymistä täysin mahdollisena. Kyse on hänen mukaansa ainoastaan poliittisesta tahdosta. Korkmanin mukaan nyt on yritetty lietsoa "ideologissävytteistä ja periaatteellista vastakkainasettelua".
– Siksi pitäisi olla pragmaattinen, niin kuin yleensä suomalaisessa politiikassa on oltu. Mutta kyllä sieltä varmasti joku ratkaisu löytyy, jos tahtoa on.
Julkisuudessa on väläytelty, että irtisanomislain heikentäminen voitaisiin unohtaa, mikäli vastaavasti määräaikaisten työsopimusten solmimista helpotettaisiin. Aiemmin määräaikaisuuksien helpottamista yritettäessä törmättiin perustuslaillisiin ongelmiin.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen arvioi, että määräaikaisuuksia on mahdollista helpottaa ilman perustuslaillisia ongelmia.
– Määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottaminen oli pitkäaikaistyöttömien kannalta helpotus. Silloin käytiin läpi sitä, ettei se tule liian laajaksi soveltamisalaltaan. Nyt varmasti joudutaan miettimään aivan samaa asiaa – kuinka laaja soveltamisala olisi.
Korkman: Kolmikantaa ei pidä romuttaa vaan kehittää
A-studiossa pohdittiin myös kolmikannan tulevaisuutta. Molempien professorien mukaan kolmikanta ei ole uhattuna eikä sitä pidä romuttaa, vaikka kolmikanta onkin menettänyt asemiaan 2000-luvulla.
Kolmikanta tarkoittaa Suomessa käytettyä mallia, jossa hallitus, palkansaajat ja työnantajat istuvat samaan pöytään sopimaan työelämän suurista linjoista.
Korkman sanoo, että kolmikantaa pitää romuttamisen sijaan kehittää niin, että se voi toimia nykyoloissa järkevämmin.
– Siinä pitää silloin olla määrättyjä reunaehtoja, joista yksi on se, että kenelläkään ei voi olla veto-oikeutta, Korkman sanoo.
Julkisuudessa on moitittu, että kiistassa irtisanomislaeista ay-liike vaatii yleistä veto-oikeutta itselleen. Sekä Korkman että Koskinen ovat sitä mieltä, että ay-liike ei ole vaatimassa yleistä veto-oikeutta.
– Kyllä ay-liike on hyväksynyt sen, että työttömyysturvaa on heikennetty ja tehty muita ay-liikkeen kannalta ikäviä muutoksia viime vuosien aikana. Nyt sitten joku kipukynnys ylitettiin ja ajauduttiin turhaan vastakkainasetteluun, josta täytyy hakeutua ulos, Korkman sanoo.
– Se [ay-liike] haluaa vain sen, että ikään kuin heidänkin käsityksensä otettaisiin huomioon nyt oikein kunnolla, Koskinen arvioi.
Yle
Korkmanin mukaan vielä ei olla todistamassa kolmikannan hautajaisia. Hän ehdottaa, että kolmikantaa voisi kehittää "määrättyjä instituutioita uudistamalla".
– Ruotsissa on Medlingsinstitutet [sovitteluinstituutti], jolla on hyvin hyvin laajoja valtuuksia ennaltaehkäistä lakkojen ja konfliktien syntymistä sekä edistää järkevää palkanmuodostusta. Meillä ei ole vastaavaa, vaikka meillä on valtakunnansovittelija, Korkman heittää.
Eri instituutioille voisi Korkmanin mukaan antaa isomman statuksen, mikä voisi vaikuttaa järkevöittävästi sopimuspolitiikkaan – "jotta voitaisiin edetä kohti hajotettua palkanmuodostusta ja sellaista palkkakoordinaatiota, joka turvaisivat kilpailukyvyn muuttuvissa olosuhteissa".
Vain keskustelemalla ratkaisu löytyy
Työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan osapuolten keskusteluja pitäisi lisätä, koska ainoastaan tämä on väylä tuloksiin – siihen että ymmärrettäisiin, mistä syystä joku on jotakin mieltä.
– Yleensä ihmiset ja järjestöt ovat omasta mielestään perustellusti jotakin mieltä. Mutta siitä pitää vaan keskustella ulos niin, että saadaan yhteinen ratkaisu.
Korkman huomauttaa, että ei olisi Suomen poliittisessa lähihistoriassa mitenkään ennenkuulumatonta, että hallitus ottaa huomioon jonkun osapuolen mielipiteet. Yhdeksi esimerkiksi hän nostaa yritystuet.
– Jos ajatellaan vaikkapa keskustelua yritystuista, niin kyllä siinä on kuunneltu elinkeinoelämän lobbareita hyvin tarkkaan. Kun vuonna 2016 ilmeisesti oltiin hyvin lähellä ratkaisua koskien työajan uudistamista, niin – jos olen ymmärtänyt oikein – kaikki olivat yksimielisiä, pois lukien Suomen Yrittäjät. Silloin heillä näytti olleen jonkinlainen veto-oikeus, koska hallitus ei edennyt asiassa, Korkman huomauttaa.
Tarkennetty 23.10. klo 13.02 Sixten Korkmanin titteli
Saudi-Arabiassa tänään käynnistyvä investointitapahtuma on kokenut uuden takaiskun, kun hakkerit iskivät tapahtuman virallisille nettisivuille.
Sivut olivat maanantaina nurin, mutta ne toimivat jälleen normaalisti.
Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan kyberhyökkäyksen takana olevat hakkerit julkaisivat sivulla käsitellyn kuvan Saudi-Arabian kruununprinssistä mestaamassa saudijournalisti Jamal Khashoggia.
Kyberhyökkäyksen takana olevista tahoista ei ole tietoa.
Aavikko-Davosiksi kutsuttua investointitapahtumaa on varjostanut osanottajakato siitä lähtien, kun epäilyt Khashoggin kuolemasta ja saudien osallisuudesta siihen tulivat julki lokakuun alussa.
Tulonsa tapahtumaan ovat peruneet muun muassa Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan ministerit.
Viimeisin perumisestaan ilmoittanut yritysjohtaja on saksalaisen Siemensin toimitusjohtaja Joe Kaeser.
Jo aiemmin poisjäännistään ovat ilmoittaneet muun muassa JP Morganin, Fordin, Uberin, Bloombergin ja CNN:n edustajat.
Tapahtuman järjestäjät ovat lukuisten osanottajaperuutuksien vuoksi poistaneet nettisivuiltaan listan henkilöistä, joiden on ollut tarkoitus puhua tapahtumassa.
BBC:n mukaan järjestäjät kieltäytyivät kommentoimasta maanantaina, kuinka monta ihmistä tapahtumaan osallistuu.
Viikonloppuna Isonkyrön metsistä ammuttu hirvenvasikka on päätynyt tiistaiaamuna lihanleikkaajan käsittelyyn.
– Hirvi on tässä lähialueen metsissä kasvanut ja elänyt vapaana. Ei kai tämän puhtaampaa lihaa voi saada, pohtii Hahtolan Liha Oy:n yrittäjä Sami Hahtola.
Pohjanmaalla Isossakyrössä sijaitseva Hahtolan Liha on Eviran hyväksymä riistankäsittelylaitos. Täältä alkaa hirvenlihan tie kaupan lihatiskiin.
Suurin osa Suomessa kaadettavista hirvistä päätyy ruokapöytiin hirviseurojen kautta ja kotimaisen hirvenlihan makuun pääsevät perinteisesti metsästäjät itse ja heidän lähipiirinsä.
Tavallisille kuluttajille on nykyisin tarjolla etupäässä ulkomaista hirveä. Sami Hahtola on itsekin metsästäjä ja tietää, että kotimaiselle hirvenlihalle olisi kysyntää, jos sitä saataisiin enemmän yleiseen myyntiin.
– Jahtiporukat ovat isoja ja jaettavaa on loppujen lopuksi vähän. Kun lihaa tulee vain muutamia kiloja metsästäjää kohden, niin myyntihaluja ei silloin ole, selvittää Hahtola.
Hahtolan omassa jahtiporukassa on tapana ollut laittaa yksi hirvi joka vuosi myyntiin. Myyntitulolla hankitaan sitten esimerkiksi vetolaitteita tai jotain muuta tarpeellista.
– Mutta aina siitä yhdestäkin hirvestä joudutaan jonkin verran vääntämään, sanoo Hahtola.
Se, että hirvenlihasta on pulaa, näkyy siinäkin, että kuluttajat osaavat arvostaa ruhon kaikkia osia, kertoo yrittäjä Sami Hahtola.Jarkko Heikkinen / Yle
Eläinlääkäri tarkastaa lihan
Ravintolaan tai vähittäismyymälään tarkoitetun riistaeläinten lihan on pääsääntöisesti oltava tarkastettua. Riistankäsittelylaitoksessa eläinlääkäri tarkastaa hirvenlihan.
– Kun metsästäjät saavat hirven kaadettua, se pitäisi tuoda sellaisenaan tänne ja mennä meidän laitoksen prosessin läpi, selvittää Hahtola.
Yleensä hylättäväksi ruhosta päätyvät vain ampumakohdat. Jos hirvi on epäonnistuneesti ammuttu, tappiot voivat olla suuret. Hylkyyn voi mennä jopa puolet lihasta, sanoo Hahtola:
– Se on aivan siitä kiinni, miten eläin on ammuttu, että kuinka paljon hukkaa tulee.
Kolareissa kuolleiden hirvien vauriot vaihtelevat paljon. Esimerkiksi junan alle jäänyt hirvi voi olla niin vaurioitunut, että kaikki liha joudutaan tarkastuksessa hylkäämään.
– Joskus taas vahinko voi olla pieni, mutta kuitenkin sellaine, että hirvi ei voi jatkaa elämäänsä ja se joudutaan lopettamaan. Silloin lähes kaikki liha voi olla käyttökelpoista, kertoo Hahtola.
Tuomo Rintamaa / Yle
Virolaista hirvenlihaa tarjolla
Vaasan Minimanin palvelutiskin yrittäjä Jani Mild myi tiistaina virolaista hirvenlihaa 19,90 euron kilohintaan. Mild sanoo, että Virosta ja Ruotsista hirvenlihaa saa myyntiin riittävästi, mutta kotimaasta ei. Kysyntää kuitenkin olisi.
– Ilman muuta ottaisin mielelläni myyntiin suomalaista hirvenlihaa. Kotimainen on lähellä sydäntä ja se myy paremmin.
Aikaisemmin Mildillä on ollut myynnissä kotimaistakin hirvenlihaa. Tänäkin syksynä lihaa on kyselty hirviporukoilta, mutta laihoin tuloksin.
Mild uskoo, että kotimaista hirvenlihaa voisi olla enemmän saatavilla, jos riistan myyntiin liittyviä säädöksiä hieman helpotettaisiin ja lihan myynti tehtäisiin sillä tavalla metsästysseuroille nykyistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.
Virolainen hirvenliha ei sekään kuitenkaan jää tiskiin.
– Kauppa käy hyvin näin sesonkiaikana, sanoo Mild.
Mildin mukaan hirvenlihalla on hyvä maine ja se kiinnostaa varsinkin vanhempia asiakkaita. Hän kannustaa kuitenkin myös nuorempia asiakkaita kokeilemaan.
– Hirvestä on helppo laittaa ruokaa. Jauhelihasta voi aloittaa ja tehdä vaikka riistapullia. Siitä kun lähtee liikkeelle niin ei ainakaan epäonnistu.
Puolustusvoimat ja Raumalla toimiva telakkayhtiö Rauma Marine Constructions ovat päässeet yhteisymmärrykseen puolustusvoimille valmistettavien neljän korvetin rakentamisen pääperiaatteista.
Neuvottelujen pohjalta puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on valtuuttanut puolustusvoimain logistiikkalaitoksen solmimaan aiesopimuksen RMC:n kanssa. Sopimus koskee muun muassa alusten hintaa, rahoitusaikataulua, osapuolten vastuunjakoa ja riskienhallintaa.
Puolustusvoimain mukaan saavutettu yksimielisyys mahdollistaa alusten rakentamissopimuksen saattamisen loppuun. Tavoitteena on solmia varsinainen rakentamissopimus ensi vuoden alkupuolella.
Merkittävä sopimus
Rakentamissopimus kattaa alusten rakentamisen ja sisältää alusten koneistot, navigointijärjestelmän ja muun varustelun. Taistelujärjestelmä ja aseet hankitaan erikseen. Rakentamissopimuksen arvo on noin puolet Laivue 2020 -hankkeen 1,2 miljardin euron kokonaishinnasta.
Puolustusvoimat ja raumalainen telakkayhtiö Rauma Marine Constructions ovat käyneet neuvotteluja neljän sotalaivan rakentamisesta Raumalla jo pitkään. Alkuperäinen tavoite oli saada sopimus valmiiksi alkusyksystä.
Neuvottelut vaikeutuivat kesällä, koska puolustusvoimat ei ollut varma Rauman telakan kyvystä saada alukset rakennettua.
KITTILÄ Yrittäjä Ante Aikio ottaa matkailijaryhmän vastaan hotellin aulassa Levin hiihtokeskuksessa. Kun kaikki ovat koossa, matka jatkuu hotellin kellariin. Siellä, suuressa salissa on hänen toteuttamansa Samiland-näyttely saamelaisista ja saamelaisesta elämästä.
Aluksi Aikio kertoo saamelaisesta mytologiasta, näyttää rumpua ja kertoo sen kuvista ja kuvien merkityksestä. Hän esittelee Saamenmaan karttaa ja kertoo, että Suomen puolella puhutaan kolmea eri saamenkieltä. Seinillä on suuria kuvia, joista Aikio kertoilee tarinoita. Näiden kertomusten kautta matkailijat voivat ymmärtää paremmin elämää Saamenmaalla.
Tarinoiden lomassa Aikio joikaa.
Linnea Rasmus / Yle
Ante Aikio on toiminut jo kauan matkailuyrittäjänä Kittilän Levillä. Saamelaisena hänelle on tärkeää, että matkailijat saavat tietoa saamelaiskulttuurista.
– Tottakai se on tärkeää. Haluan, että ihmiset saavat oikean kuvan.
Saamelaiskulttuurin hyödyntämisessä monia muotoja
Suomen ja Lapin turistibisneksessä saamelaiskulttuuria ovat vuosikaudet hyödyntäneet kuitenkin enemmän muut tahot kuin saamelaiset itse. Hyödyntämistä ja hyväksikäyttöä tapahtuu monella eri tasolla, kertoo Saamelaiskäräjien Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.
– Kyse on kulttuurillisesta omimisesta, identiteettivarkaudesta, keksityistä perinteistä kuten Lapin kasteesta sekä lainatuista perinteistä kuten koiravaljakoista, jotka eivät kuulu tänne, Suomi luettelee.
Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.Linnea Rasmus / Yle
Saamelaiskäräjät hyväksyi eettiset ohjeet viimeisimmässä täysistunnossaan syyskuussa. Tarkoituksena on jakaa tietoa sekä saada matkailuyrittäjät sitoutumaan ohjeisiin.
– Vaikein osuus tässä on saada yrittäjät sitoutumaan ohjeisiin. Sillä paperillahan ei tee mitään, jos ihmiset eivät ala noudattaa sitä. Tämä on asennekysymys siitä, halutaanko vuosikymmeniä jatkunut saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu lopettaa vai ei, sanoo Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.
"Ulkopuolisten tuotteistamalla saamelaiskuvalla vähän tekemistä aidon kanssa"
Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeen tavoitteena on lopettaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä poistaa matkailun kautta leviävä, saamelaisia koskeva väärä tieto. Saamelaiskäräjien mukaan ulkopuolisten tuotteistamalla saamelaiskuvalla on vähän tekemistä aidon saamelaisuuden kanssa.
Hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi kertoo, että eettisiin ohjeisiin on lisätty myös lista siitä, miten saamelaisia usein kuvataan matkailualalla.
– Sinne kuuluvat stereotypiat, primitivisointi, eksotisointi sekä zooifikaatio, millä tarkoitetaan eräänlaista ihmiseläintarhaa, jossa ihmiset ovat näyttelyesineinä, passiivisena rekvisiittana. Nämä kaikki me haluaisimme poistaa, sanoo Suomi.
Matkailuyrittäjä Ante Aikio on kuitenkin työssään huomannut, että nykyaikana turistit eivät enää tyydy ihan kaikkeen ja osaavat vaatia vastinetta rahoilleen.
– Keskieurooppalaiset tietävät hyvin, mitä ja ketä saamelaiset ovat. Voi käydä niinkin, että ihmiset suuttuvat, jos eivät pääse kokemaan aitoa saamelaiskulttuuria, Aikio kertoo.
Ante Aikio ei ole varma, uppoavatko pelkät ohjeet matkailuyrityksille.
– Niillekin on toki tarvetta, mutta ehkä matkanjärjestäjille jaettava lista saamelaisyrityksistä olisi vielä parempi, arvelee Aikio.
Saamelaiskäräjillä pohditaan turismin kasvaessa myös mahdollisuutta perustaa oma saamelaismatkailun neuvontakeskus.
– Neuvontakeskuksessa jaettaisiin matkailualalle ja matkailijoille käytöstapaohjeita sekä oikeaa ja totuudenmukaista tietoa saamelaisista. Ennen kaikkea siellä olisi tietoa eettisesti kestävistä saamelaismatkailuyrityksistä, visioi Kirsi Suomi.
Matkailun kasvua ja saamelaisuuden hyväksikäyttöä ei pähkäile yksin pelkästään Suomen Saamelaiskäräjät. Asia on ollut esillä myös Saamelaisten parlamentaarisessa neuvostossa, joka onSuomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin. Lisäksi Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina. Suunnitelmisssa on aloittaa näiden neljän maan yhteinen saamelaismatkailuverkosto, Visit Sápmi.
Kalajoen vetovoima on kasvanut harppauksin koko 2000-luvun. Nyt Hiekkasärkät on yksi koko Suomen suosituimmista matkailukohteista.
Kalajoki onkin kaupunginjohtajansa Jukka Puoskarin mukaan monella mittarilla yksi Pohjois-Suomen menestyneimpiä kuntia. Se ei riitä. Kaupunki haluaa olla myös alueensa houkuttelevin paikka asua ja tehdä töitä.
Kalajoen Hiekkasärkillä vuonna 2014 järjestetyillä loma-asuntomessuilla vieraili yli 40 000 kävijää.Juha Kemppainen / Yle
Nyt Kalajokea repii kuitenkin kriisi. Osa valtuutetuista haluaisi erottaa luottamuspulan takia kaupunginjohtajan, jonka aikana kaupunki ja sen matkailu ovat kehittyneet huimaa vauhtia.
Ylen haastattelemien lähteiden mukaan kaupunginjohtaja kiroilee, huutaa, haukkuu ja painostaa työntekijöitä, jos asiat eivät suju, kuten hän haluaa.
– Puoskari takoi pöytää, uhkaili viraltapanolla ja raivosi, että tekee elämästäni vaikeaa, kuvailee yksi Ylen haastattelemista lähteistä.
Puoskarin tukijoiden mielestä kyseessä on ajojahti.
Puoskari vastaa syytöksiin sanomalla, ettei kukaan työntekijä ole suoraan sanonut kokevansa hänen käytöstään häiritseväksi eikä häntä ole kutsuttu asiassa virallisesti kuultavaksi.
– Poliittisen päätöksenteon yhteydessä käytetään joskus molemmin puolin värikkäämpää kieltä. Se kuuluu poliittisen päätöksenteon luonteeseen, mutta kenenkään loukkaaminen ei ole hyväksyttävää, toteaa Puoskari.
Kalajoen kaupunginjohtajana OTK, varatuomari Jukka Puoskari on toiminut vuodesta 2000.Ville Viitamäki / Yle
Yhteensä yksitoista keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten valtuutettua ja varavaltuutettua on tehnyt aloitteen kaupunginjohtajan erottamiseksi vedoten vakavaan epäluottamukseen. Valtuustossa on 35 jäsentä.
Aloitteen tekijät sanovat saaneensa kunnan työntekijöiltä viestiä painostavasta ilmapiiristä ja esimerkiksi kaupunginjohtajan pitämistä asiattomista puhutteluista. Heidän mukaansa työntekijät ovat kokeneet ainoaksi vaihtoehdoksi viedä asiaa eteenpäin luottamushenkilöiden kautta.
Kaupunginjohtajan on väitetty pitäneen kahdenkeskisiä “puhutteluja” suljettujen ovien takana.Juha Kemppainen / Yle
Puoskarin väitetään myös osoittaneen toistuvaa piittaamattomuutta lain säännöksiä ja hallintosäännön määräyksiä kohtaan ja pyrkivän ohjaamaan poliittisen harkintavallan käyttöä. Myös tiedonsaanti on aloitteentekijöiden mukaan puutteellista.
Asian käsittelyä kaupunginhallituksessa lykättiin toissa viikolla. Näin kaupunginjohtaja ehti toimittaa valtuutetuille 18-sivuisen vastineen ja melkein koko ylin virkamiesjohto laatimansa tukikirjelmän. Vastineessaan Puoskari kiistää perustelut erottamisaloitteen taustalla.
Puoskari sanoo, että erityisen pahalta ja loukkaavalta tuntuu erottamisaloitteessa kohta, jossa annetaan ymmärtää, ettei hän arvostaisi henkilökuntaa, vaan esimerkiksi nimittelisi työntekijöitä.
Jukka Puoskarilla on omat kannattajansa ja vastustajansa.Juha Kemppainen / Yle
Osa kaupungilta viime aikoina irtisanoutuneista sekä muista viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä näkee kuitenkin kaupunginjohtajan ajavan kaupungin kehittämistä ja erityisesti liike-elämän etuja niin voimallisesti, että esimerkiksi työntekijät ja ympäristöasiat jäävät välillä jalkoihin.
Yksitoista Ylen haastattelemaa työntekijää ja luottamushenkilöä kertoo kaupunginjohtajan käytöksestä hyvin samansuuntaisesti. He kertovat joko itse joutuneensa kaupunginjohtajan epäasiallisen käytöksen ja painostuksen kohteeksi tai todistaneensa sitä. Esiin nousee lisäksi haukkumista, uhkailua ja huutamista.
Osa on kokenut muun muassa painostusta säännöllisesti. Kukaan ei ole halukas tulemaan asiassa esiin nimellään. He kokevat, että Puoskarin valta ulottuu laajalle, eivätkä he halua ongelmia työhönsä tai luottamustoimiinsa. Osa sanoo, että voisi puhua nimellään, jos muutkin sen tekisivät.
Kaupunginjohtajan on kerrottu pitävän puhutteluja, joissa hän on uhkaillut muun muassa viraltapanolla. Haastatellut kertovat myös Puoskarin pyrkineen viime kädessä kierrättämään asioita sellaista reittiä, että ne etenevät hänen haluamallaan tavalla ja vauhdilla.
Ylen saamien tietojen mukaan ongelmat työntekijöiden kohtelussa ovat jatkuneet jopa toistakymmentä vuotta. Monet ovat myös kokeneet, että he eivät ole voineet kertoa kaupunginjohtajan epäasiallisesta käytöksestä työsuojelulle.
Heidän samansuuntaiset kertomuksensa piirtävät kuvaa työyhteisöstä, jossa kaupunginjohtaja haluaa valvoa asioita ja pitää tiukkaa otetta. Hän ottaa yhteen osan alaistensa kanssa välillä karkeinkin sanankääntein.
– Aika laajasti on tiedossa, että löytyy useita, jotka ovat kertoneet kokeneensa kaupunginjohtajan kohdelleen heitä epäasiallisesti. Puoskarin kanssa on puhuttu, mutta hän ei tunnista, että mitään epäasiallista olisi tapahtunut, sanoo yksi lähteistä.
Jotkut sanovat kokeneensa kaupunginjohtajan hallitsevan pelolla. He kertovat pelkäävänsä, että Puoskari pystyisi vaikuttamaan heidän elämäänsä, työhönsä tai luottamustoimiinsa.
– On tärkeää, että kenenkään virkamiehen tai päätöksentekijän ei tarvitse pelätä joutuvansa aiheettomasti häirinnän tai rankaisutoimenpiteiden kohteeksi, kirjoittaa puolestaan Puoskari vastineessaan.
Kaupungin entinen virkamies kokee joutuneensa jo vuosituhannen alkupuolella kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin haukkumaksi ja painostamaksi.
Se tarkoitti esimerkiksi vihaisia puhelinsoittoja: kiroilua, huutamista ja uhkailua. Muutaman kerran virkamies oli myös kurinpitopuhuttelussa ja joutui väsymyksen takia myöhemmin sairauslomalle.
Kalajoen verotulot ovat kasvaneet viime vuosina 33,4 miljoonasta eurosta (vuonna 2011) toissa vuoden tilinpäätöksen 39,1 miljoonaan euroon.Juha Kemppainen / Yle
Virkamies ja kaupunginjohtaja olivat eri linjalla palveluiden säilyttämisestä. Virkamies sanoo, että Puoskari vei erään asian päättäjille vaillinaisin tiedoin eivätkä nämä tienneet, millainen vaikutus heidän päätöksellään oikeasti oli.
Siksi hän ohitti kaupunginjohtajan ja sai hallitukselta mandaatin viedä asiaa eteenpäin eri tavalla kuin Puoskari halusi.
Virkamies sanoo, että menettelystä raivostunut kaupunginjohtaja marssi hänen kotiinsa illalla yhdeltätoista vaimon ollessa yksin kotona. Hän sanoi jäävänsä odottamaan miehen tuloa selvittääkseen asian. Vaimon mukaan vasta perheen isokokoisen koiran näkeminen sai Puoskarin lähtemään.
Kaupunginjohtaja kiistää kotikäynnin.
– Sen muistan varmasti, että en ole kenenkään luona käynyt selvittelemässä välejä, Puoskari sanoo.
Jos on jotain selvitettävää, se hoidetaan hänen mukaansa niin, että paikalla on muitakin.
Virkamiehen mukaan kaupunginjohtaja hoiti rajuimmat uhkaukset ja nimittelyt aina virkahuoneessaan tai puhelimessa niin, ettei paikalla ollut todistajia.
Virkamies kertoo, että välikohtauksen jälkeisenä päivänäkin kaupunginjohtaja piti hänelle puhuttelun. Miehen mukaan kaupunginjohtajan kielenkäyttö oli rankkaa.
– Mikä vitun keisari sää kuvittelet olevasi, kertoo virkamies Puoskarin huutaneen yhden puhelinkeskustelun aikana.
Varsinaiset puhuttelut loppuivat, kun virkamies sanoi, että jatkossa paikalla on aina myös hänen esimiehensä tai keskustelut nauhoitetaan.
Puoskarin mukaan kaikkia sanamuotoja ja yksityiskohtia vuosien takaa ei voi välttämättä muistaa.
Pari vuotta taistelua asian kanssa vaikuttivat perhe-elämään, ja virkamies joutui väsymyksen takia sairauslomalle. Hän päätyi lopulta toisen työnantajan palvelukseen. Virkamies uskoo, että olisi muuten joutunut eroamaan, sillä ei olisi jaksanut kohtelua loputtomiin.
Juha Kemppainen / Yle
Tilanne kaupungin hallinnossa on Ylen lähteiden mukaan pahentunut viime aikoina. Kolmen vuoden aikana ympäristö- ja maankäyttöpalveluista on lähtenyt seitsemän työntekijää.
Henkilöstöjohtajan selvityksen mukaan irtisanoutumiset ovat johtuneet esimerkiksi hakeutumisesta omille kotipaikkakunnille, houkutteleviin työtehtäviin tai paremman palkan perässä.
Osa lähteneistä sanoo kuitenkin, että vuosia jatkunut painostava johtamistapa vaikutti heidän irtisanoutumiseensa.
– Paikka oli äärimmäisen raskas. Oli oikea päätös lähteä, sanoo yksi irtisanoutuneista.
Eräs työntekijä kertoo joutuneensa usein kaupunginjohtajan puhutteluihin, jotka on kokenut hyvin painostaviksi.
Hän kertoo, että kaupunginjohtaja on kiroillut, kyseenalaistanut sairauslomat ja esimerkiksi tivannut, oliko työntekijä varmasti petipotilaana eikä liikkunut kylillä.
Työntekijän mukaan kaupunginjohtajan painostus on liittynyt hänen työtehtäviensä sisältöön ja määrään ja Puoskari on myös uhannut työuran päättymisellä.
Hän ei ole uskaltanut ilmoittaa epäasiallisesta kohtelusta työsuojeluun.
– Kuluneiden vuosien aikana kukaan ei ole rohjennut siihen ryhtyä. Uhkana on ollut, että sen jälkeen joutuu vielä kovempaan paineeseen, sanoo työntekijä.
Juha Kemppainen / Yle
Kalajoen kaupungin työsuojelussa tällaisista ongelmista ei ole tietoa. Ilmoituksia kaupunginjohtajan käytöksestä ei ole tehty.
Häirinnän yhdyshenkilöön ja työsuojelupäällikköön ei ole oltu yhteydessä sellaisten häirintätapausten vuoksi, joissa aiheuttajana olisi ollut kaupunginjohtaja. Puoskari ei myöskään ole saanut yhtään varoitusta tai huomautusta koko uransa aikana.
Ylen tietojen mukaan kaupunginjohtajan kanssa on puhuttu hänen esimiestyössään koetuista ongelmista viimeksi syyskuussa. Puoskarin mukaan “kaupunginhallituksen jäsenten kanssa on selvitetty toimenpiteitä eräässä tehtävien vastuuttamista ja valmistelua koskevassa asiassa”.
Valtaosa johtoryhmän jäsenistä sekä konserniyhtiön johtohenkilöt ovat kirjoittaneet oman kannanottonsa Puoskarin tueksi. He sanovat, ettei esiin tuotu näkemys johtamisesta vastaa heidän kokemustaan. He eivät ole kokeneet epäasiallista kohtelua tai painostavaa ilmapiiriä.
Tuoreimmassa henkilöstökyselyssä työntekijät antavat työhyvinvoinnista arvosanan 3,56 (asteikko 1–5) ja johtamisesta 3,6.
Juha Kemppainen / Yle
Erottamisaloitteen allekirjoittanut vihreiden Hanna Halmeenpää sanoo, ettei hän missään vaiheessa ole arvellutkaan, että koko henkilöstö kokisi esimiestoiminnan huonoksi.
– Varmaan Kalajoen kaupunki toimii henkilöstön osalta organisaationa melko hyvin. Mutta vakavaa on, jos siellä on yksikin epäasialliseen kohteluun liittyvä epäily tai enemmän, eikä niitä haluta selvittää.
Yksi entisistä työntekijöistä uskoo, ettei ollut ainoa, joka ei uskaltanut vastata henkilöstökyselyyn rehellisesti. Vastaukset käytiin läpi osastoittain, joten hänen mukaansa vastaajat on helppo tunnistaa muun muassa iän ja sukupuolen perusteella, varsinkin osastoilla, joissa on vain muutama henkilö.
Haastatelluista ainoastaan jotkut luottamushenkilöt ovat valmiita puhumaan nimellään. Vihreiden Meri Säteri kertoo kokeneensa, että Puoskari on mustamaalannut häntä valtuuston edessä.
– Hän väitti koko valtuuston tilaisuudessa kahteen otteeseen, että olisin tehnyt esityksen, joka olisi merkittävästi kasvattanut kouluhankkeemme kustannuksia. Jouduin lopulta lukemaan tuon esitykseni kaikille ääneen, ettei asiasta jäisi väärä kuva. Puheenjohtaja totesi lopulta, että asian käsittelyä jatketaan muualla. Asiaa ei ole selvitetty, vaikka olen sitä erikseen pyytänyt.
Kaksi paikalla ollutta valtuutettua vahvistaa tapahtuneen, toinen on Säterin puoluetoveri, toinen ei. Kaupunginjohtaja Puoskari vastaa väitteeseen sanomalla, että yleensä luottamushenkilöt korjaavat väärinkäsityksen, jos sellainen pääsee tilaisuudessa syntymään.
Ylen lähteet sanovat, että yrittäjien tukemisessa Puoskari on valmis tekemään kaikkensa. Työntekijät ovat kokeneet jopa painostusta toimia kunnan säännöksiä vastaan tai ainakin kiertää niitä.
– Asiat vain piti tehdä jollain tapaa mahdollisiksi. Hankkeiden mahdollistamiseksi oli niin kova kiire, ettei aikaa jäänyt ihan perusasioiden kunnolliseen selvittämiseen. Jos asiat eivät edenneet tai joku uskalsi olla eri mieltä, hän saattoi haukkui valmistelevat virkamiehet. Syytti, ettei ammattitaito riitä viemään hankkeita eteenpäin. Tuli selväksi, että seuraamuksia tulee, jos ei tehdä, kuten hän sanoo.
Ristiriitojen taustalla vaikuttaa usein olevan kaupunginjohtajan halu ajaa elinkeinoelämän etuja suoraviivaisesti, Kuvan kohde ei liity tapauksiin.Juha Kemppainen / Yle
Ristiriitojen taustalla vaikuttaa usein olevan kaupunginjohtajan halu ajaa elinkeinoelämän etuja suoraviivaisesti. Osa työntekijöistä on saanut yrittäjiltä suorasanaista viestiä siitä, miten he tarvittaessa vievät asioita eteenpäin.
– Jos asia ei etene, menen Puoskarin juttusille, haastateltavat kertovat.
Kahdessa tapauksessa virkamiehet kertovat kaupunginjohtajan halunneen oikaista ja nopeuttaa prosessia esimerkiksi viemällä asiaa poikkeamislupana kaavamuutoksen sijaan tai jättämällä luontoselvitykset tekemättä.
– Kalajoella asiat halutaan hoitaa nopealla tavalla. Kaikkien pykälien mukaan meneminen ei ole suotavaa.
Jos jonkin alueen tai hankkeen rakentaminen uhkasi siirtyä, kaupunginjohtaja toimi omavaltaisesti, kertoo eräs haastatelluista.
– Eräs poikkeamislupahakemus lähti kielteisenä kaupunginhallitukselle. Lautakunta katsoi, että lain edellytykset eivät täyttyneet. Kaupunginjohtaja kuitenkin vaati asian käsittelyä seuraavaksi elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa, siis ennen kaupunginhallitusta. Toimikunta totesi, että poikkeamisen edellytykset täyttyivät sittenkin, ja kaupunginhallitus myönsi poikkeamisluvan. Hanke kuitenkin jumittui, sillä ely-keskus katsoi, että päätös oli lain vastainen, kuten lautakuntakin oli katsonut. Ely vaati asian ratkaisemista kaavalla. Kaupunginjohtaja taipui kaavamuutokseen.
Jukka Puoskarin mukaan taas kyseessä on erinomainen esimerkki tilanteesta, jossa valmistelussa ja päätöksenteossa on ollut erilaisia näkemyksiä. Ne antoivat hyvät edellytykset päätöksentekoon, joten menettely oli hänestä juuri oikea.
Kalajoen hietadyynejä Keskuskarin läheisyydessä. Taustalla Kalajoen hiekkasärkät sekä horisontissa Mustilankankaan tuulivoimaloita.Juha Kemppainen / Yle
Oma lukunsa on Kalajoen kaupungin elinkeino- ja maankäyttötoimikunta (ElMa), jonka toimivallasta on herännyt kysymyksiä jo aiemmin. Epäselvyyttä on siitä, onko ElMa virallinen vai epävirallinen toimielin.
Sen rooli valmistelussa on iso: esimerkiksi vuoden 2017 kevään aikana valtuuston käsittelemistä varsinaisista asioista yli 60 prosenttia oli ElMan valmistelemia. Ne ovat esimerkiksi kiinteistökauppoja ja asemakaavamuutoksia.
Kaupunginjohtaja toimii toimikunnan puheenjohtajana, mikä hiertää osaa valtuutetuista. Laki sallii tilanteen, sillä jäsenten nimittäminen toimikuntiin on vapaampaa kuin muihin kunnan toimielimiin.
Osa luottamushenkilöistä kokee, että kaupunginjohtaja kierrättää toimikunnan kautta asioita, joiden käsittely voisi muuten mutkistua.
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari katsoo, että ElMa ei ole varsinainen toimielin, vaan “valmistelua tukevaa vuoropuhelua”.
– (ElMassa) Kyse on käsittääkseni epävirallisesta valmistelutavasta, Puoskari toteaa.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta tyrmää tulkinnan.
– Kun kaupunginhallitus nimeää toimikunnan jäsenet, on vaikea katsoa, etteikö se olisi nimennyt koko toimikuntaa. Silloin kyseessä on virallinen toimielin.
Koska toimikunta on virallinen, sen on siis Olli Mäenpään mukaan pidettävä pöytäkirjaa kokouksistaan. Näin ElMa ei ole enää tehnyt Kalajoen uuden hallintosäännön astuttua voimaan viime vuoden kesäkuussa.
Kalajoen nettisivujen mukaan toimikunnassa valmistellut asiat eivät ole vielä julkisia. Professori Mäenpää kumoaa myös tämän näkemyksen.
Julkisuuslain kannalta olennaista on se, onko toimikunta pysyvä ja onko sille määritelty tehtäviä.
– Kyllähän tämä kutakuinkin pysyvältä kuulostaa ja valmistelutehtäviäkin toimikunnalla on. Siinä mielessä pöytäkirjojen ja päätösten on oltava julkisia, sanoo professori Olli Mäenpää.
Toimikunnan työskentelyyn osallistuu myös asiantuntija, tarvittaessa useampikin. Mäenpää muistuttaa, että kaikki toimielimet voivat kuulla asiantuntijoita. Jos asiantuntija on läsnä jatkuvasti ja käyttää puhevaltaa, tilanne on outo eikä kunnioita kuntalain periaatetta.
Syksystä 2017 alkaen ElMan kokouksiin on osallistunut esimerkiksi konserniyhtiön toimitusjohtaja.
Mäenpää arvioi, että elinkeino- ja maankäyttötoimikunta on jäänne menneiltä ajoilta.
– Sitä ei ehkä ole Kalajoella mietitty uuden kuntalain kannalta. Laissa toimikunnat ovat enemmänkin yksittäisen asian valmistelijoita.
Kuntaliiton lakimies Saija Haapalehto sanoo, että jos kunnassa on tarkoitettu toimikunnan olevan nimestään huolimatta vapaamuotoinen työryhmä, se pitäisi kertoa selvästi.
Kuntalain näkökulmasta Kalajoen kuvion pitäisi siis olla selkeämpi. Käytäntö on vähintään kuntalain hengen vastainen ja lain kirjaimenkin osalta “ulkolaidalla”, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.
– Tämä ei kuulosta ihan siltä, mitä laki edellyttää valmistelulta, sanoo Mäenpää.
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari toteaa Ylelle, että jos valmistelevista toimielimistä halutaan hallintosäännön seuraavan käsittelyn yhteydessä luopua, kunnassa voidaan hyvin toimia ilman näitä toimikuntiakin. Muutostarpeita on hänen mukaansa jo alettu kartoittaa.
Ylen lähteiden mukaan ongelmia syntyy Kalajoella silloin, jos virkamies asettuu vastustamaan kaupunginjohtajaa. Esimerkiksi Kalajoen kaupungin kanssa vuosia alansa asioissa yhteistyötä tehnyt valtion entinen työntekijä koki yhteistyön kaupunginjohtajan kanssa hyvin vaikeaksi.
– Hän on yrittänyt ylempien tahojen kautta ohittaa tavallisten virkamiesten asioiden hoitamista. Kun joku asia ei mennyt niin kuin hän halusi, hän soitti esimiehelle.
Joskus kaupunginjohtaja myös yritti välttää luontoselvityksen teettämisen, näin kävi esimerkiksi kun Hiekkasärkille piti kaavoittaa lisää rakennusoikeutta.
– Puoskari esitti, ettei luontoselvitystä tarvitse tehdä. Vanhan kaavan yhteydessäkään sitä ei ollut tehty, joten pakkohan se oli tehdä, sanoo virkamies.
Suojeltu ranta-alue Kalajoella.Juha Kemppainen / Yle
Puoskari yritti tinkiä luontoselvityksistä myös Kalajoen loma-asuntomessujen yhteydessä. Hän sanoi, että virkamies kaataa koko messut pitäessään kiinni arvokkaita luontotyyppejä sisältävästä metsäkaistaleesta.
Kalajoen kaupungin entinen virkamies vahvistaa molemmat tapaukset.
Pitkään jatkuneet erimielisyydet johtivat siihen, että Puoskari esitti lopulta valtion virkamiehen siirtämistä toisiin tehtäviin.
– Varmaan minä olin hänen mielestään pelkkä jarru. Sain kuitenkin puhtaat paperit, joten syytä siirtoon ei ollut.
Tuolloinen esimies vahvistaa, että Kalajoen kaupunginjohtaja esitti siirtoa. Virkamies ei ollut työnantajan mukaan syyllistynyt virkarikkeeseen eikä muutakaan perustetta siirrolle ollut.
Esimies pitää erikoisena, että kunnan virkamiesjohto tuolla tavoin vaatii valtion virkamiehen siirtämistä toisiin tehtäviin. Hänen uransa aikana Kalajoen tapaus on ainoa hänen tietoonsa tullut.
Jukka Puoskari ei vastaa kysymykseen siirtoyrityksestä, vaan toteaa, että hänen toimivaltansa rajoittuu Kalajoen kaupungin organisaatioon.
Kokenut kuntapoliitikko ja keskustan valtuutettu Raili Myllylä pelkää Kalajokea ravistelevan luottamuskriisin kääntyvän päätöksentekokriisiksi. Myllylän mielestä nyt ei osoitella vain kaupunginjohtajaa, vaan myös johtoryhmän valmisteleva työ on kyseenalaistettu.
– Kalajoki on monella mittarilla katsottuna Pohjois-Suomen ykköskunta, mutta ensimmäisen kauden valtuutetut ovat sitä mieltä, että kaikki on hoidettu huonosti. Nyt etsitään vain virheitä.
Myllylä ei ole todistanut Puoskarin kohdelleen ketään epäasiallisesti, mutta myöntää että “tilanteita on ollut”, samoin ristiriitoja ja kiivasta keskustelua kokouksissa.
– En näe, että kaupunginjohtaja olisi yksinään kuohahdellut, yhden ihmisen syyllistäminen on kohtuutonta.
Kalajoen kaupungnhallitus päätyi äänin 5–4 neuvottelumenettelyyn asiassa.Juha Kemppainen / Yle
Kalajoella kaupunginhallitus päätyi äänin 5–4 siihen, että kaupungin luottamuskriisiä yritetään ratkoa neuvottelumenettelyllä. Ylimmät virkamiehet ja luottamushenkilöt yrittävät päästä sopuun siis täsmentämällä pelisääntöjä ja työnjakoa.
Vähemmistöön jääneet olisivat halunneet tilapäisen valiokunnan setvimään luottamuspulaa. Heidän mukaansa irtisanomisaloitteessa ei ole kyse epäluottamuksesta muita luottamushenkilöitä tai virkamiesjohtoa kohtaan.
Reilly Travers osoittaa horisonttia. Ja tosiaan, kaukana näkyy liikkuvaa kiveä muistuttava möykky.
Mutta terävä sarvi ei törrötä ylpeänä kohti taivasta. Imiren suojelualueella sarvikuonojen sarvet on sahattu irti, jotta salametsästäjille ei olisi saalista.
Travers johtaa suojelualuetta, joka sijaitsee parin tunnin ajomatkan päässä Zimbabwen pääkaupungista Hararesta kaakkoon. Täällä sarvikuonoja pidetään jatkuvasti silmällä.
Murwi-koiran lähelle eivät saa mennä kuin sen kouluttajat.Fredrik Lerneryd
Kymmenen vuotta sitten Imiressä tapettiin neljä sarvikuonoa, juuri kun uusi salametsästysaalto oli alkamassa.
– He saapuivat pian pimeyden laskeuduttua, pahoinpitelivät vartijat ja heittivät akkuhappoa yhden kasvoille. Hän on edelleen sokea, Travers kertoo.
Suojelualueella elävät sarvikuonot ovat tottuneet ihmisiin, ja tulevat ruuan perässä herkästi heidän luokseen.
– Salametsästäjät ampuivat sarvikuonomme sarjatulella. Se oli todella traagista ja suuri menetys koko Zimbabwen sarvikuonokannalle.
Reilly Travers pyörittää myös projekteja Imireä ympäröivissä kylissä, opettaakseen ihmisille, kuinka arvokkaita eläimet ovat.Fredrik Lerneryd
Koko Afrikassa on viimeisten kymmenen vuoden aikana salametsästetty yli 7 000 sarvikuonoa. Pelkästään Etelä-Afrikassa tapettiin viime vuonna jopa kolme sarvikuonoa päivässä.
Afrikassa arvioidaan olevan runsaat 5 000 suippohuulisarvikuonoa ja vähän yli 20 000 leveähuulisarvikuonoa. Suurin osa niistä tallustaa Etelä-Afrikan luonnonpuistoissa.
Zimbabwessa sarvikuonoja on jäljellä enää alle tuhat.
Arvokkaampi kuin kokaiini
Sarvikuonon sarvi on kilohinnaltaan usein kalliimpaa kuin kulta, timantit tai kokaiini. Sarvikuonojen sarvien uskotaan parantavan monia sairauksia, ja norsunluusta tehdään koriste-esineitä, joiden uskotaan tuovan onnea.
Kirahveja uhkaa hiljainen sukupuutto. Kannat ovat romahtaneet 40 prosenttia viimeisten 30 vuoden aikana.Fredrik Lerneryd
Kymmenen vuotta sitten nähtiin uuden salametsästysaallon alku. Huippuvuosi oli 2014, jonka jälkeen luvut ovat pudonneet hieman.
Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä Etelä-Afrikassa oli tapettu yli 500 sarvikuonoa. Krugerin kansallispuistossa sarvikuonojen määrä on lähes puolittunut sitten vuoden 2014.
Aika käy vähiin.
Imiressä sarvikuonoja ja norsuja vartioidaan ympäri vuorokauden. Reilly Traversin mielestä ei ole ongelma, että ne tottuvat siten ihmisiin.
– Luonnossa niitä ei voi seurata ja pitää silmällä samalla tavalla. Mutta onhan se kaksipiiippuinen juttu. Toisaalta, salametsästäjät eivät tule tänne jos tietävät, että eläimiä vartioidaan.
Yksi tapa suojata sarvikuonoja salametsästäjiltä on sahata sarvet irti. Sarvikuonojen sarvet kasvavat kuitenkin takaisin. Ne ovat samaa materiaalia kuin ihmisten kynnet ja hiukset.Fredrik LernerydZimbabwessa on jäljellä alle tuhat sarvikuonoa, leveähuulisarvikuonoja jonkin verran enemmän kuin suippohuulisarvikuonoja.Fredrik Lerneryd
Salametsästäjien jahtaaja on opetettu puremaan
Kymmenen vuoden takaisten traagisten tapahtumien jälkeen Imiren suojelualue on panostanut paljon vartijoiden kouluttamiseen, mutta eläimet ovat silti yhä vaarassa. Siksi vartijatiimiin rekrytoitiin keväällä uusi jäsen – hollanninpaimenkoira Murwi.
Murwi on paikalliskieli shonaa, ja tarkoittaa soturia.
Koira tuotiin Zimbabween Britanniasta, ja se maksoi noin 15 000 euroa.
– Jos se tulee teidän luoksenne, älkää missään nimessä laittako käsiä alas tai yrittäkö koskea siihen. Se on koulutettu vain jahtaamaan salametsästäjiä ja heidät kiinni saadessaan puremaan, Travers neuvoo.
Pikimusta koira tuijottaa intensiivisesti aidan takaa. Maassa on massiivinen jyrsitty luu.
Pian Murwi pääsee taas harjoittelemaan.
Murwi jäljittää "salametsästäjiä" nyt useamman kerran päivässä, ja pystyy seuraamaan epäiltyä salametsästäjää monta kilometriä.
– Ennen salametsästäjät hallitsivat yötä, mutta Murwi muuttaa pelin täysin, Travers sanoo.
Norsunluu kiellettiin Kiinassa alkuvuodesta
Imiressä on myös monta norsua. Yksi niistä elää puhvelilaumassa, koska uskoo olevansa puhveli.
Sata vuotta sitten norsuja oli jopa 10 miljoonaa. Mutta norsunluunhimo, ensin Euroopassa ja sitten Aasiassa, ajoi norsut lähes sukupuuttoon. Tänä päivänä norsuja arvioidaan olevan alle puoli miljoonaa.
Norsuja tapetaan arvioiden mukaan noin 30 000 vuodessa. Keniassa salametsästettiin vuosina 2009–2013 jopa 100 000 norsua. Sen jälkeen maa on yrittänyt kitkeä salametsästystä muun muassa satelliittipantojen avulla.
Vuonna 2015 maassa poltettiin jopa 15 tonnia norsunluuta. Arvioiden mukaan sellaisen määrän arvo olisi 30 miljoonaa euroa.
Salametsästäjille kelpaavat jopa pienetkin norsut, vaikka niillä on vasta pienet syöksyhampaat.Fredrik Lerneryd
Eniten norsuja on Botswanassa, jossa on ollut hyvin koulutettu ja varustettu salametsästyksen vastainen yksikkö.
Kansainvälisesti norsunluun kauppa kiellettiin vuonna 1990, mutta Kiinassa kauppa pysyi laillisena aina viime vuoden loppuun asti.
Kiellon jälkeen norsunluun hinta on laskenut. Huolta kuitenkin ylläpitää se, että Hongkongissa kauppa on edelleen laillista. Hongkong onkin ollut norsunluukaupan keskipisteitä jo pitkään.
Kiina oli jo aiemmin kieltänyt norsunluunkaupan, jos luu oli hankittu vuoden 1975 jälkeen. Mutta norsunluuta pestiin rahan tapaan, ja laittomasti hankittu luu löysi tiensä laillisille markkinoille.
Mustahevosantilooppi on Zimbabwen kansalliseläin. Sitäkin metsästetään upeiden sarvien vuoksi.Fredrik Lerneryd
Vuonna 2008 Kiina osti Afrikasta jopa 60 tonnia norsunluuta, jotta kysyntä tukahdutettaisiin. Mutta toisin kävi. Tukahduttamisen sijaan markkinoille pääsi sen avittamana jopa 100 tonnia laittomasti hankittua norsunluuta.
Siitä, onko paras ratkaisu kieltäminen vai laillinen kauppa, on monta mielipidettä.
Etelä-Afrikassa laillistettiin kotimainen sarvikuonojen sarvien myynti viime vuonna, kahdeksan vuoden kiellon jälkeen. Puolestapuhujat uskovat, että kysyntä salametsästykselle kuihtuu, kun irtisahattuja sarvia voi myydä laillisesti.
Mutta se ei poista suurinta ongelmaa eli kysyntää, vaan saattaa jopa kasvattaa sitä.
Salametsästys puolestaan jatkuu niin kauan kun eläin on arvokkaampi kuolleena kuin elävänä.
Köyhyys kasvattaa salametsästyksen riskiä
Kiinassa yritetäänkin nyt muuttaa norsunluun imagoa. Muun muassa suosittu koripallopelaaja Yao Ming on antanut kasvonsa norsunluunkaupan vastaisille mainoksille.
Norsunluun ja sarvikuonojen sarvien kauppiaille olisi tuottoisinta, jos eläimet kuolisivat sukupuuttoon. Silloin hinnat nousisivat kattoon.
Tinashe Chandiwana on ollut puistonvartijana Imiressä muutamia vuosia. Hän tiesi aina, että haluaa työskennellä eläintensuojelun parissa.Fredrik Lerberyd
Tinashe Chandiwana työskentelee sen estämiseksi.
Hän on yksi kolmesta vartijasta, jotka kouluttavat hollanninpaimenkoira Murwia Imiressä. Chandiwana tiesi jo pienenä haluavansa puistonvartijaksi.
– Rakastan kaikkia eläimiä, mutta ehkä eniten kuitenkin sarvikuonoja, koska ne ovat kuolemassa sukupuuttoon, hän sanoo.
Koiran kanssa työskentely on parasta, mitä hän voisi kuvitella.
Puistonvartijoiden työ on kuitenkin vaarallista. Jopa sata vartijaa kuolee yhteenotoissa salametsästäjien kanssa joka vuosi.
Se ei häntä pelota.
Chandiwana kertoo salametsästyksen kumpuavan usein köyhyydestä, tietämättömyydestä ja kokemattomuudesta. Harvalla zimbabwelaisella on mahdollisuus nähdä eläimiä samalla tavalla kuin maahan tulevilla turisteilla.
Ja kun maassa on yli 90 prosentin työttömyys ja ihmiset ovat nälkäisiä, saattaa salametsästys olla ainoa mahdollisuus perheen elättämiseen. Rikkaaksi sillä ei kuitenkin tule.
Kilosta norsunluuta saatetaan maksaa salametsästäjälle muutama euro, mutta Kiinassa se myydään jo tuhansien eurojen kilohintaan.
Norsunluuta on kaupattu kansainvälisesti satoja vuosia, mutta nyt salametsästäminen on kestämätöntä.Fredrik Lerneryd
Salametsästysliigat ovat yhä useammin myös kytköksissä kansainvälisiin rikollisliigoihin ja aseistettuihin ryhmiin.
– Yritämme myös kouluttaa ihmisiä. Kaikki eivät tiedä tai ymmärrä miksi salametsästäminen on pahasta. Metsästäminen on kuulunut kulttuuriimme läpi aikojen, eivätkä kaikki tiedä sen olevan laitonta, Chandiwana sanoo.
Hänen mielestään ihmisille pitää opettaa elävien eläimien olevan olennainen osa zimbabwelaista kulttuuria.
– Ja että meidän pitää suojella niitä sen vuoksi.
Mutta löytyy sarvikuonoista hyviäkin uutisia.
Vaikka salametsästys on kiihtynyt Afrikassa viimeisen kymmenen vuoden aikana, niin samoin on käynyt eläintensuojelulle. Vielä kymmenen vuotta sitten sarvikuonoja oli vain noin 20 000, nyt lähes 30 000.
Reilly Travers uskoo, että kalliilla hankittu Murwi-koira voi auttaa myös Zimbabwen muita suojelualueita ja luonnonpuistoja pelastamaan sarvikuononsa.
– Aiomme ehdottomasti antaa hänet lainaan, jotta voimme vaikuttaa muuallakin kuin täällä, Travers sanoo.
Helsingin Fredrikinkadun ja Eerikinkadun kulmauksessa sijaitseva kiinteistö menee remonttiin, jonka vuoksi tiloissa toimivien yritysten vuokrasopimukset on irtisanottu. Tämä tarkoittaa muun muassa ravintola Coronan, Kafe Moskovan, Dubrovnikin sekä elokuvateatteri Andorran toiminnan loppumista kyseisissä tiloissa.
Niin sanotun Rakennusmestarien talon remontin ja modernisoinnin arvioidaan kestävän vähintään kaksi vuotta. Kiinteistön omistavasta Rakennusmestarien Säätiöstä kerrotaan rakennuksen elinkaaren olevan siinä pisteessä, että kattava peruskorjaus on kannattavan toiminnan ehdoton edellytys.
– Rakennuksessa oleva kiinteistökehityshanke on konkretisoitumassa siihen pisteeseen, että yrittäjät on jouduttu irtisanomaan. Lähiympäristön toimistotiloja uusitaan paljon ja myös meidän pitää niin tehdä, jotta voidaan tehdä kannattavaa vuokraustoimintaa myös jatkossa, sanoo Rakennusmestarien Säätiön hallituksen jäsen Ari Autio Ylelle.
Säätiö neuvottelee parhaillaan kiinteistön jatkosuunnitelmista eri toimijoiden kanssa. Autio ei suostu tässä vaiheessa kommentoimaan, millaista liiketoimintaa tiloissa harjoitetaan tulevaisuudessa. Ylen saamien tietojen mukaan yksi vaihtoehto saattaa olla hotelli.
– Sopimuksia ei ole vielä tehty ja keskeneräisistä asioista ei ole tapana tiedottaa, Autio toteaa.
Hänen mukaansa hotellitoiminnan aloittaminen ei ole kuitenkaan pois suljettu vaihtoehto.
– Omistaja miettii tällä hetkellä kuumeisesti eri vaihtoehtoja. Meillä on käynnissä prosessi, jossa on lähiaikoina tarkoitus tehdä päätöksiä ja päästä sopimukseen eri tahojen kanssa, mutta neuvottelut ovat tällaisissa asioissa pitkiä ja monikohtaisia, joten kaikki on vielä auki, Autio sanoo.
Ravintolayrittäjä yllättyi remonttipäätöksestä
Rakennusmestarien talossa lähes 27 vuotta ravintolatoimintaa harjoittanut ravintoloitsija, Eerikinkadun kulttuuriravintola Oy:n osakas Erkki Lahti kertoo Ylelle yllättyneensä remonttipäätöksestä ja vuokrasopimusten irtisanomisesta.
– Kyllä se vähän yllätyksenä tuli. Vuokrasopimus on voimassa maaliskuun loppuun asti ja pari viikkoa ollaan mietitty mitä tehdään, korvaavia tiloja etsitään. Tuskin löydetään samanlaista, mutta katsotaan mitä markkinoilla on, Lahti sanoo.
Hänen mukaansa nykyinen sijainti on ollut erinomainen ja toiveena olisi päästä jatkamaan toimintaa samassa paikassa. Tässä vaiheessa on kuitenkin epäselvää, millaiseksi rakennus remontoidaan ja onko tiloissa ylipäätään mahdollista jatkaa ravintolatoimintaa.
Korvaavien liiketilojen etsinnästä Lahti toteaa, että etenkin elokuvateatteritoiminnan jatkaminen voi osoittautua hankalaksi.
– Elokuvateatteri (Andorra) on luonut siihen sellaista synergiaa. Lähes 27 vuotta ollaan siinä oltu, kaikenlaista on tapahtunut ja uskon kyllä, että vaikka se onkin vain ravintola, jotkut jäävät sitä kaipaamaan.
