Polttoaineyhtiö Neste ilmoittaa paikallistaneensa ongelman, joka aiheutti häiriöitä Mercedes-Benz-merkkisissä autoissa aiemmin syksyllä. Taustalla oli laatupoikkeama yhdessä elokuun alussa jakeluun menneessä bensiinierässä, kertovat Neste ja Mersuja maahantuova Veho.
Yhteensä 216 Mercedes-Benz-autossa syttyi häiriömerkkivalo, sillä kyseiseen bensiinierään oli kertynyt normaalia suurempi pitoisuus natriumia. Tämän seurauksena autojen polttoaineen ruiskutussuuttimiin kertyi kemiallisen reaktion vuoksi metallisuolaa.
Ilmiö syntyi vain harvoissa automalleissa, koska suutintyyppi ei ole yleinen.
– Kyseisen bensiinierän kohonnut natriumpitoisuus on johtunut usean tekijän yhteisvaikutuksesta tuotteen valmistuksessa. Yleiset tuotestandardit eivät sisällä natriumpitoisuutta, kertoi Nesteen öljytuotteiden myynnistä Suomessa ja Baltiassa vastaava johtaja Tommi Juusela.
Neste on nyt tiukentanut omia sisäisiä ohjeitaan, joten ongelman ei pitäisi toistua. Yleisessä tuotestandardissa ei ole määräyksiä bensiinin natriumpitoisuuksista.
Vehon henkilöautoliiketoimintojen johtaja Kari Halonen oli tyytyväinen, että ongelman syy on löytynyt. Syytä osattiin etsiä Suomesta, koska ongelmaa ei ilmennyt missään muualla kuin täällä.
Merkkihuoltoon yhteyttä
Häiriön seurauksena Neste ja Veho tekevät Mercedes-Benz -merkkihuoltojen kanssa ylimääräisen määräaikaishuollon tai korjaamokäynnin yhteydessä ylimääräisen lisäainekäsittelyn. Toimi koskee kaikkia bensamoottorilla varustettuja Mersuja, jotka ovat vuosimallia 2012 tai uudempia. Ylimääräinen käsittely ei maksa asiakkaalle mitään.
Asiakkaita kehotetaan ottamaan yhteyttä valtuutettuun merkkihuoltoon, jos autossa on syttynyt moottorin häiriövalo. Jos häiriövalo ei ole syttynyt, voi autolla ajamista jatkaa huoletta.
Etelämantereesta on irronnut poikkeuksellisen muotoinen jäävuori.
Jäähylly Larsen C:stä irronnut vuori näyttää Yhdysvaltain avaruushallintovirasto Nasan julkaisemassa kuvassa lähes täydelliseltä suorakulmiolta.
Larsenin jäähylly sijaitsee Antarktiksen niemimaan itärannikolla Etelämantereen pohjoispuolella.
Jäähylly on meressä kelluva lauttamainen jäämassa, joka on kiinni rannikossa tai jäätikössä.
– Jäävuoren terävät kulmat ja tasainen pinta viittaavat siihen, että se irtosi jäähyllystä todennäköisesti äskettäin, Nasa kirjoitti Twitterissä.
Johtuu lumikiteiden rakenteesta
Jäävuoren Nasan säännöllisellä tutkimuslennolla havainnut tutkija Jeremy Harbeck on kertonut näkemästään Nasan sivuilla.
– Olen monesti nähnyt melko teräväkulmaisia jäävuoria, mutta en ole koskaan aiemmin nähnyt tällaista, jossa on kaksi näin suoraa kulmaa, Harbeck sanoo.
Antarktiksen niemimaan jäähyllystä irtoavat jäävuoret voivat joskus saada hämmästyttävän geometrisia muotoja.
Uutiskanava CNN:n haastatteleman tutkijan Jan Lieserin mukaan jäävuoren suorat linjat johtuvat lumikiteiden rakenteesta ja siitä, miten ne reagoivat jännitteisiin.
BBC:n haastattelema Nasan ja Marylandin yliopiston tutkija Kelly Brunt on verrannut jäävuoren irtoamista kynsien halkeamiseen. Kun kynsi kasvaa liian pitkäksi, siitä irtoaa teräväkulmainen palanen.
Tutkija Jeremy Harbeck tallensi poikkeuksellisen muotoisen jäävuoren tutkimuslennolla.Jeremy Harbeck / Nasa
Jäävuoren odotetaan pyöristyvän
Suorakulmaisen jäävuoren kulmien odotetaan pyöristyvän lähiaikoina tuulen ja aaltojen vaikutuksesta.
Jäävuoren tarkkaa kokoa ei ole tiedossa, mutta tutkijat ovat arvioineet sen olevan kuvan perusteella yli kilometrin levyinen.
Jäävuorista yleensä vain pieni osa on näkyvissä vedenpinnan yläpuolella. BBC:n mukaan tuoreesta suorakulmaisesta jäävuoresta saattaisi olla näkyvissä noin 10 prosenttia.
Larsenin jäähyllystä on irronnut suuria vuoria ennenkin. Viime vuoden heinäkuussa Larsen C:stä irtosi yli 6 000 neliökilometrin kokoinen jäävuori.
Larsenin jäähylly koostuu kolmesta pienemmästä osasta. Larsen C:n kumppanit Larsen A ja Larsen B hajosivat jo vuosina 1995 ja 2002.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi tarvittaisiin lisää joustavuutta työmarkkinoille, professori Bengt Holmström sanoo.
Suomi on työmarkkinoiden kolmikannan vuoksi "kummallinen" maa, jossa ulkoparlamentaariselle ay-liikkeelle on luovutettu päätösvaltaa.
– Tällainen yksi osa työelämää pääsee erittäin voimakkaasti vaikuttamaan, ja järjestelmässä on käytännössä pakko olla mukana. Ymmärrän, että yleissitovuus on heidän kannaltaan tärkeä asia, mutta se ei välttämättä ole kansakunnan etu.
Työttömillä ei ole ääntä
Holmströmin mielestä irtisanomisen helpottamista vastustavassa lakkoilussa näkyy työmarkkinoiden ongelma:
– On itsekästä, että vain he, jotka ovat päässeet järjestelmään ja pysyneet siinä mukana, voivat olla äänessä. Sen sijaan liittoon kuulumattomilla tai esimerkiksi työttömillä ei ole ääntä.
Myös hallitus on pysynyt tiukasti omassa kannassaan irtisanomissuojan heikentämistä koskevassa kiistassa. Mistä se kertoo?
– Tästä on tullut periaatekysymys. On selvää, että itse uudistus on mitätön. On tultu pisteeseen, jossa rähistään periaatteen vuoksi.
– Hallitus on varmaan ajatellut, että jossain vaiheessa se riita on käytävä. Pakolla se on tehtävä, koska en usko, että tulee päivä jolloin ay-liike vain sanoo, että luovutaan vallasta.
Ylläolevalla videolla Holmström kertoo, miten ilmastonmuutosta voidaan ehkäistä talouskeinoin ja mihin tarvitaan tänään avajaisiaan juhlivaa taloustieteen tutkimusyksikköä Helsinki GSE:tä (Graduate School of Economics).
Bengt Holmströmin mukaan taloustieteessä on keinoja taistella ilmastonmuutosta vastaan, mutta niistä ei vain osata sopia. Hänen mielestään taloustieteestä tulee koko ajan tärkeämpi tieteenala. "Ensi askel ihmisten talouden ymmärryksen lisäämisessä on selittää heille, että talous on erittäin vaikea asia ymmärtää. Ihmiset näkevät oman taloutensa ja kuvittelevat olevansa taloustieteilijöitä. Mikä on hyvä yksilölle, saattaa olla hirveän huonoa yhteisölle. Tästä ilmasto on yksi esimerkki."Laura Railamaa / Yle
Työllisyyskysymys ja kyky sopeutua työn muutokseen nousee Holmströmin mukaan nykyään voimakkaasti esiin taloustieteen tutkimuksessa.
– Joustavuutta täytyy saada lisää. Sitä kautta voidaan suojata esimerkiksi yrittäjiä, joita tulee olemaan jatkossa yhä enemmän.
Holmströmin mielestä Suomen kansantalous tarvitsee myös maahanmuuttoa, mikä on yksi syy lisätä järjestelmään joustavuutta. Maahanmuuttajia tarvitaan, koska kansakunta eläköityy ja työllisyysastetta pitää nostaa.
Maahanmuuttajille pitää sallia pienemmät palkat
Holmström antaisi ulkomailta tuleville mahdollisuuden tehdä työtä työehtosopimuksia huonommilla ehdoilla – siis suomalaisia pienemmällä palkalla ja huonommalla sosiaaliturvalla.
– Se diili kelpaa heille. Sillä lailla he pääsisivät etenemään tikkaita pitkin, eikä se ärsyttäisi suomalaisia niin paljon, Holmström sanoo. Hänen mielestään monesta tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun maahanmuuttajat pääsevät suoraan kiinni Suomen "kymmenien vuosien saatossa rakennettuun kattavaan sosiaaliseen järjestelmään."
Työehtosopimukset määräävät eri alojen minimipalkkatason. Sen alle yritysten ei ole mahdollista palkata työvoimaa, vaikka halukkaita työntekijöitä olisi.
Holmströmin mielestä ay-liike pitää tarvittaessa pakottaa hyväksymään työehtojen heikennyksiä.
– Tietysti olisi parempi ratkaisu, jos se saavutettaisiin neuvotteluteitse. Mutta se, että ay-liikkeellä on veto-oikeus tähän, on minusta väärin.
– On iso uhka hyvinvointivaltiolle, että ay-liike menee kovasti poikkiteloin ja vaatii, että kaikki saavutetut edut pidetään, Holmström sanoo.
Hän korostaa, että ei aja etujen poistamista liittojen jäseniltä, mutta niiden ulkopuolisille edut ja ehdot voisivat olla löysemmät. Ay-liikkeen jäsenillä on enemmän halukkuutta joustavuuteen kuin sen johdolla, hän uskoo.
– Jossain vaiheessa hekin (ay-liikkeen edustajat) joutuvat näkemään, että täällä ei ole enää riittävästi ihmisiä hoitamassa heitä tai riittävästi tuottavaa työtä. Nuoret lähtevät ulkomaille, varsinkin se osaavin porukka.
Holmström puhuu tänään uuden taloustieteen huippututkimusyksikön GSE:n avajaisissa Helsingissä. Voit seurata avajaisten paneelikeskustelua suorana täällä Yle.fi:ssä.
Salissa on toistakymmentä erilaista ompelukonetta ja työpistettä, mutta vain yksi kone kerrallaan tikkaa sileästä kankaasta ulkoilutakin hihasaumaa.
Sastan tarina on suomalaisen vaatevalmistuksen tarinan pienoismalli. Vuonna 1969 perustettu perheyritys työllisti parhaimmillaan 120 ompelijaa Pohjois-Karjalan Nurmeksessa. Nyt niinsanotun tehtaan ompelimossa on yksi ihminen, malliompelija Ritva Korhonen, joka on työskennellyt Sastan palkkalistoilla 1970-luvulta saakka.
– Ompelen mallit, osallistun suunnitteluun ja korjaan vanhoja Sasta-vaatteita, kertoo Korhonen työnkuvastaan.
Korjausompelu on kuulunut Sastalla kauppaan aina, mutta nyt sitä on nostettu myös markkinoinnissa, koska se on osa kestävän kehityksen megatrendiä. Eniten tietoisia tästä tai kiinni trendissä ovat metsästäjämiehet.
– 15 vuotta vanha metsästystakki voidaan lähettää korjattavaksi. Saatekirjeessä on toive, että voisiko vielä korjata, kun takki on niin rakas, Korhonen kertoo.
Vaatteita urbaaniin erämaahan
Metsästys- ja retkeilyvaatteisiin keskittynyt Sasta ompeluttaa vaatteet Baltian maissa ja joitain tuotteita muualla Euroopassa. Yrityksen kotipaikassa Nurmeksessa on töissä puolentusinaa ihmistä, mutta toimitusjohtaja Juha Latvalan työpaikka on Helsingissä. Venäjän ruplan romahdus meinasi viedä yhtiön mennessään, mutta yrityssaneerauksen pääsy vuonna 2017 korjasi kurssia.
– Liikevaihto tulee tänä vuonna asettumaan 2–2,4 miljoonaan euroon ja siinä on kasvua noin 20 prosenttia, toimitusjohtaja Latvala arvioi.
Takavuosina Nurmeksessa tehtiin kaikkea lastenvaatteista ja farkuista lähtien, mutta nyt yritys on keskittynyt siihen, mistä sen tarina alkoi, asuihin metsässä liikkuville.
Ritva Korhosella oli aikoinaan 120 työkaveria. Nyt hän on ainoa ompelija Sastan Nurmeksen päämajassa.Jeremias Perätalo / Yle
Nykyisen pääosakkaan, yrittäjä Jari Saastamoisen isä Urpo Saastamoinen aloitti sarkakankaisten metsästysasujen valmistuksen. Metsästäjä Urpo Saastamoinen ei löytänyt mieleistään pukua kaupoista. Kun metsästyskaverit halusivat samanlaisen, syntyi Sasta.
Toinen kotimainen ulkoiluvaatevalmistaja, Sastaan verrattuna jättimäinen L-Fashion Group tekee Rukka-merkillä itseänsä tykö suomalaisille aikuisille aktiiviseen outdoor-käyttöön. Rukka-merkillä valmistettavat vaatteet suunnitellaan Lahdessa ja myydään 90-prosenttisesti Suomessa. Rukka-merkin brändissä käytetään myös Suomen lippua. Vaatteet valmistetaan Kiinassa ja muualla Aasiassa.
– Suomalaisuus korostuu luotettavuutenamme kauppakumppaneillemme, toteaa Luhdan toimitusjohtaja Vesa Luhtanen.
Jahtiasu myy vielä katutakkia enemmän
Sastan myydyin yksittäinen vaate on edelleen metsästystakkimalli, jota on tehty jo 25 vuotta. Mutta kovaa tulevat uutuudet, joiden kohderyhmä kulkee metsissä ilman tuliaseita ja suosii samoja asuja myös asfaltilla.
Vaeltajat, retkeilijät ja viimeisimpänä urbaanit katujen tallaajat ovat uusia asiakkaita, joille Sasta tulee katumerkki Billebeinon kylkiäisenä. Billebeinon ja Sastan yhteistyönä syntynyt villakangasduffeli löysi markkinaraon samointein myös Nurmeksessa.
– Meillä on täällä enää yksi takki jäljellä, sanoo vaatekaupan myyjä Hille Piirainen vaateliike E. Saastamoisesta.
Sastan tuotteita E.Saastamoisen vaateliikkeessä.Tanja Perkkiö / Yle
Toimitusjohtaja Juha Latvala sanoo, ettei Sastan tarkoitus ole yhteistyön myötä siirtyä katumuotiin, mutta se voi näin tehdä merkkiään tunnetuksi niille, joille se on vielä tuntematon. Jos kamppeet toimivat nurmeslaisessa erämaassa, ne toimivat muuallakin, Sastalla uskotaan.
– Me emme tule koskaan tekemään muotivaatteita, vaan käyttövaatteita, toimitusjohtaja Latvala vakuuttaa.
Ulkoiluvaaterekissä on kilpailua
Sastan perustajan tytär, tuotepäällikkö Kirsi Kärkkäinen kertoo, että vaatekaupat lopulta ratkaisevat mitkä mallit päätyvät tuotantoon ja sitä kautta kuluttajien ulottuville. Sastan pääkonttorin tangoissa roikkuu myös takkeja, jotka pitkästä tuotekehityksestä huolimatta eivät ole herättäneet uskoa kauppojen sisäänostajissa.
Kirsi Kärkkäinen Sastan malliompelimossa.Tanja Perkkiö / Yle
L- Fashion Group vie ulkomaille, pääasiassa Keski-Eurooppaan, Rukan sijaan pääasiassa Icepeak-brändiä, jossa suomalaisuus ei korostu. Toimitusjohtaja Vesa Luhtanen arvioi kansainvälisen kilpailun ulkoiluvaatteiden tuoteryhmässä olevan kova. Hän toivoo, että suomalaiset merkit ylipäänsä kykenisivät haastamaan pohjoismaiset kilpailijansa.
– Suomalaisen brändin lisäksi tarvitaan muitakin erottavia tekijöitä.
Rukan tapaan Sastan takin sisävuorista voi löytää Suomen lipun. Kilpailijoista Sastan Latvala nostaa esiin Ruotsin lipulla pelaavan Fjällrävenin ja jahtivaatepuolella tanskalaisen Härkilan.
Muista Pohjoismaista poiketen Suomi on hieman erilainen maa, kuvaa toimitusjohtaja Juha Latvala.
– Emme ole vuorenvalloittajia. Joskus joku ruotsalainen sanoi, että ettekös te suomalaiset ole vähän metsäläisiä. Vastasin siihen, että ollaan ja siinä me ollaan tosi hyviä.
Muodit, trendit ja pysyvyys
Metsästysvaatteiden värejä trendit eivät heilauttele, mutta myös retkeilyvaatteissa palataan nyt lähemmäksi maata. Muutamia vuosia sitten etenkin retkeilyhousuissa oli hyvin monivärinen, tilkkumainen trendi.
– Värikkäät housut näyttivät raikkailta ja uusilta. Kun halvemmat merkit valmistivat housuista omat versionsa, perinteiset outdoor-merkit perääntyivät ja palasivat hillitympiin väreihin, yrittäjä Jari Saastamoinen sanoo.
– Varsinkin jos takki on värikäs, niin housut eivät saa olla, analysoi Kirsi Kärkkäinen.
Luhdan toimitusjohtaja Vesa Luhtanen arvioi, että outdoor-vaatteiden pitää olla ylipäänsä ajanmukaisia.
– Tekniset ominaisuudet pysyvät, mutta leikkauksien, värien ja materiaalien pitää soveltua arkikaupunkikäyttöön.
Katu-uskottavuus lienee termi, jonka ulkoiluvaatevalmistaja mieluusti kuulee merkistään. Urheilukaupoissa ei ole muotitalojen vaatteita, mutta ulkoiluvaatevalmistavat työntyvät muotimerkkien rinnalle.
– Tuotteiden autenttisuus on se, mikä tuntuu kelpaavan kaduille. Meidän erätakki voi yhtäkkiä olla kaduilla muodikas, kuvaa kehitystä Sastan toimitusjohtaja Juha Latvala.
Touko Aalto on kertonut Facebookissa syitä, miksi on päättänyt vetäytyä vihreiden puheenjohtajan paikalta. Hänen mukaansa tehtävästä vetäytyminen ei ollut helppo ratkaisu, mutta ainut oikea. Hän sanoo miettineensä päätöstään pitkään.
Aalto jäi sairauslomalle uupumuksen takia syyskuussa.
– Tarvitsen lisää aikaa toipumiseeni. Vihreät puolestaan tarvitsee puheenjohtajan, joka voi johtaa puolueen kohti vaaleja tässä ja nyt, hän kirjoittaa.
Touko Aalto sanoo sairastuneensa masennukseen vuosi sitten.
– Yritin kaikkeni, mutta sairaus eteni ja uupumus vei työkykyni.
Hän kirjoittaa kertovansa myöhemmin uupumuksestaan lisää.
– Tulen olemaan toistaiseksi pois viestintäkanavista, enkä anna kommentteja medialle. Avaan myöhemmin uupumukseni syitä ja suunnitelmani tulevaisuudelle. Siihen saakka: lepoa.
Hänen sairauslomansa kestää vuoden loppuun. Hän kiittää kirjoituksessaan saamasta tuesta ja kannustuksesta. Vihreät kertoi Aallon ratkaisusta keskiviikkona pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Vihreillä oli vaikea tilanne puoluekokouksessaan kesäkuussa 2017. Puoluekokousedustajien piti valita uusi puheenjohtaja suositun Ville Niinistön tilalle.
Niinistö oli johdattanut vihreät lentoon puoluekannatusmittauksissa ja ottanut ilmatilan haltuun oppositiossa. Niinistön suosio ei kuitenkaan ollut ainoa syy, miksi vihreillä oli vaikea valinta edessään.
Puheenjohtajaksi oli ehdolla suhteellisen kokematon porukka, mitä tulee kannuksiin valtakunnan politiikassa. Ehdolla oli neljä ensimmäisen kauden kansanedustajaa ja kaksi ehdokasta, joita ei ollut valittu eduskuntaan.
Puolueen kokenut kaarti sen sijaan loisti poissaolollaan. Esimerkiksi Oras Tynkkynen ja Outi Alanko-Kahiluoto eivät lähteneet kisaan mukaan, vaikka useat puolueen jäsenet esittivät heille toiveita ehdokkuudesta.
Puheenjohtajaksi nouseminen suositun Niinistön jälkeen olisi ollut kenelle tahansa vaikea paikka, mutta erityisen vaikeaa se oli ensimmäisen kauden kansanedustajalle. Kysymys kuuluukin, olivatko saappaat liian suuret Touko Aallolle?
Tuoreen puheenjohtajan ensimmäiset askeleet julkisuudessa ovat erityisen tärkeitä. Tällöin äänestäjät luovat mielikuvan puoluejohtajasta.
Aallon aloitus oli vaikea, sillä hän joutui pian valintansa jälkeen julkisuuteen muun muassa avioeronsa ja uuden naisystävänsä vuoksi.
Henkilökohtaisessa elämässä tapahtuneet muutokset eivät olleet vihreiden liberaaleille jäsenille vaikeita paikkoja, mutta suuri yleisö ei välttämättä ollut samaa mieltä.
Puolueen kannatus alkoikin sulaa huippulukemista ja pian puoluejohdon puheet pääministeripuolueen paikasta loppuivat.
Kehitys oli sinänsä tragedia vihreille, sillä se oli juuri saavuttamassa uskottavuutta muiden isojen puolueiden parissa. Tähän kuvioon Touko Aallon juhlintakuvat tukholmalaisella klubilla eivät istuneet.
Kohtalon ironiaa lienee sekin, että Aallon piti olla puheenjohtajaehdokkaista se, joka pystyisi toistamaan ”Jyväskylän ihmeen” myös muualla Suomessa. Hannu Tikkala, Yle
Saman asian totesi myös entinen puheenjohtaja Niinistö Twitterissä: ”Uskon asiapolitiikkaan – olen siinä vanhanaikainen. Olen politiikassa muuttamassa maailmaa, en vaihtamassa pilkun paikkaa tai tekemässä performanssia”.
Kohtalon ironiaa lienee sekin, että Aallon piti olla puheenjohtajaehdokkaista se, joka pystyisi toistamaan ”Jyväskylän ihmeen” myös muualla Suomessa. Vihreät nousivat suurimmaksi puolueeksi Jyväskylässä kunnallisvaaleissa 2017.
Vaikka puheenjohtajan asema on korostunut viime vuosikymmeninä puolueissa, Aalto ei kuitenkaan ole yksistään vastuussa puolueen kannatuksesta.
Puheenjohtajan vaihdon jälkeen politiikan keskustelua alkoivat hallita demareille keskeiset teemat kuten sote-uudistus ja aktiivimalli, jotka jättivät varjoonsa vihreiden ylläpitämän kysymyksen koulutusleikkauksista.
Myöhemmin julkisuuden valokeilaan nousivat vihreiden kansanedustajien kohut: Jani Toivolantaksimatkat ja Olli-Poika Parviaisenasumisjärjestelyt.
Puolueen uskottavuus sai suuren yleisön silmissä kolhuja.
Useat vihreidenpuolueaktiivit sanovat, että Aalto nostettiin liian nopeasti liian suuriin saappaisiin. Ja siltä tilanne näyttää myös ulkopuolisen tarkkailijan silmiin.
Puheenjohtajan ulostulot kohujen keskellä jättivät toivomisen varaan, sillä hän joutui monesti selittelemään ulostulojaan jälkikäteen. Taustalla saattoi vaikuttaa myös vihreiden taustajoukon vaihtuminen, sillä puoluehallituksen ja -valtuuston väki vaihtui lähes kokonaan kesällä 2017.
Välttämättä tilanne ei olisi ollut toinen, vaikka vihreät olisivat valinneet toisen ehdokkaan puheenjohtajaksi. Aallon tilalla olisi ollut yhtä kokematon tekijä yhtä kokemattoman taustajoukon kanssa.
Vihreiden kannatus olisikin voinut laskea joka tapauksessa.
Seuraava kysymys kuitenkin kuuluu, kenet puoluevaltuuskunta valitsee johtamaan vihreitä seuraaviin vaaleihin. Puheenjohtajasta äänestetään jo seuraavassa kokouksessa 3. marraskuuta.
Nopea aikataulu pakottaa vihreät valitsemaan uuden puheenjohtajan puolueen ytimestä. Hieman yli viikko ei ole riittävä aika rakentaa tuntemattomalle ehdokkaalle uskottavaa vaalikampanjaa.
Kisassa ovat vahvoilla ainakin Emma Kari, Maria Ohisalo, Oras Tynkkynen ja Olli-Poika Parviainen. Varsinkin Ohisalo on saanut vihreiltä kiitosta, kun hän on sijaistanut Aaltoa hänen sairauslomansa aikana.
Ville Niinistön uudelleenvalintaa vastaan puhuu ainakin vihreiden kulttuuri. Puolue on perustamisestaan lähtien vastustanut henkilöitymistä ja hierarkioita, eikä vanhan puheenjohtajan valinta istu perinteeseen.
Osa vihreistä onkin verrannut taustakeskusteluissa Ohisalon esiintymisiä Niinistön aikaan, jolloin puheenjohtajasta on voinut olla ylpeä. Monet ennusmerkit puhuvat nyt Ohisalon valinnan puolesta.
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on tehty viime vuosien aikana paljon susihavaintoja. Viimeksi lauantaiaamuna Ilmajoen metsästysseuran hirvijahti alkoi poikkeuksellisesti, kun yksi metsästäjien koirista ajoi pellolla sutta.
– Tämä oli ensimmäinen meidän metsästysseuran alueella hirvijahdin aikana tehty havainto, sanoo Ilmajoen metsästysseuran hirvimetsästyksen johtaja Markku Löppönen.
Läntisen Suomen susikannan kasvamisella on metsästäjien mukaan ollut vaikutusta alueen hirvikantaan.
Löppösen mukaan metsästäjät ovat huomanneet hirvikannan pienentyneen susihavaintoalueella. Lisäksi uroshirviä ei ole juurikaan havaittu.
– Emoja ja vasoja oli, mutta uroshirviä ei ollut. Ne ovat kasaantuneet jonnekin muualle – laumaantuneet, Löppönen sanoo.
Laumaantumista on ja se voi liittyä susiin
Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojola ei voi ottaa varmasti kantaa metsästäjien havaintoon uroshirvien laumaantumisesta. Hän ei tunne Ilmajoen tilannetta eikä tutkimustietoa asiasta ole.
Laumaantumista kuitenkin tapahtuu ja etenkin, jos se on kovin voimakasta, se voi liittyä suden läsnäoloon.
– Jos se on uudenlainen ja voimakas käyttäytymispiirre, se on hyvin mielenkiintoinen, Kojola sanoo.
Kojolan mukaan on mahdollista, että hirvet alkavat vältellä riskialtteimpia alueita. Laumaantumisella saatetaan myös pyrkiä vähentämään yksittäiseen eläimeen kohdistuvaa painetta joutua saalistetuksi.
Jos se on uudenlainen ja voimakas käyttäytymispiirre, se on hyvin mielenkiintoinen. Ilpo Kojola
Toisaalta taas esimerkiksi Itä-Suomessa on havaittu emojen ja vasojen välttelevän hirvien talvisia kokoontumisia. Ilpo Kojola arvelee, että emät haluavat näin suojella poikasiaan saalistajilta.
– Selitys voisi olla, että sudet saalistavat siellä, missä hirviä on runsaasti. Koska vasat ovat tavallisia saaliita, lehmät suojelevat niitä pysyttelemällä etäällä talvikeskittymistä.
Ilmajoen metsästysseuran hirvenmetsästyksen johtaja, päällikkö Markku Löppönen ja Remu-koira.Mirva Ekman / Yle
Sudet huomioitava metsästystä mitoitettaessa
Luken kanta-arvion mukaan Suomen susikannan painopiste on siirtynyt läntiseen Suomeen idästä. Pohjalaismaakunnissakin opetellaan siis elämään rinnakkain susien kanssa.
Markku Löppösen mukaan hirvien laumaantuminen voi aiheuttaa merkittäviäkin taimikkotuhoja, jos hirvilauma ei talven aikana juuri liiku, vaan pysyttelee tiukasti tietyllä alueella.
– Sitten syytetään helposti metsästäjiäkin, että huonosti metsästetty. Voi kuitenkin olla, että on alueita, joilla ei ole yhtään hirveä ja sitten on alueita, joilla on paljon. Sopusointu siinä varmaan kärsii eniten.
Ilpo Kojola muistuttaa, että yhden suden arvioidaan tappavan vuodessa keskimäärin 15 hirveä. Koko maan mittakaavassa nykyinen susikanta ottaa vuositasolla noin viisi prosenttia hirvikannan tuotosta. Susireviirillä tuotosta voi mennä suden suuhun jopa kolmasosa tai 40 prosenttia.
Kojolan mukaan hirvikannan metsästyksen mitoitusta mietittäessä pitää jatkossa ottaa huomioon luontaisten saalistajien olemassaolo.
Luke aloittaa läntisen Suomen susikannan pannoitukset ensi talvena.
EU-parlamentti on hyväksynyt esityksen, joka kieltää joukon kertakäyttöisiä muovituotteita. Pyrkimyksenä on vähentää erityisesti meriin päätyvää muovijätettä.
Strasbourgissa koolla oleva parlamentti hyväksyi lain selvin luvuin 571-53.
Kyse ei ole vielä lopullisesta sitovasta lainsäädännöstä, vaan se vaati vielä EU-komission, jäsenmaiden ja parlamentin neuvotteluja.
Lakihanketta ajanut belgialainen EU-parlamentaarikko Frédérique Ries sanoi, että äänestystulos oli voitto valtamerille, ympäristölle ja tuleville sukupolville.
Esitys kieltää kertakäyttöisten muovituotteiden kuten muovisten vanupuikkojen, aterimien, lautasten, mehupillien, sekoitustikkujen ja ilmapallotikkujen myymisen EU:ssa vuodesta 2021 alkaen.
Nämä tuotteet valittiin, koska niiden katsotaan olevan suhteellisen helposti korvattavissa muilla tuotteilla kuten paperista valmistettavilla pilleillä.
EU-parlamentin ympäristövaliokunta lisäsi kiellettävien tuotteiden listalle vielä erittäin kevyet muovipussit, oxo-hajoavasta muovista valmistetut tuotteet ja polystyreenivaahdosta tehdyt pikaruokarasiat.
Äänestyksessä kevyiden muovipussien kielto ei mennyt läpi.
EU-parlamentti siis tukee muovituotteita rajoittavaa esitystä, mutta kyseessä ei ole vielä EU:n lopullinen kanta.
EU-jäsenmaiden pitää vielä hyväksyä lopulliset rajoitukset. Parlamentti voi aloittaa neuvottelut EU:n ministerineuvoston kanssa, kunhan neuvosto ensin muodostaa kantansa lainsäädäntöön.
Rajoituksia myös muille muovituotteille
Lisäksi parlamentin hyväksymä esitys vaatii jäsenmaiden vähentämään sellaisten muovituotteiden kulutusta, joille ei löydy vaihtoehtoisia tuotteita.
Siten esimerkiksi hampurilais- ja voileipärasioiden sekä hedelmien, vihannesten, jälkiruokien ja jäätelöiden pakkauksien käyttöä pitäisi vähentää neljänneksellä vuoteen 2025 mennessä.
Muovipulloista 90 prosenttia pitää kierrättää vuoteen 2025 mennessä.
EU-parlamentaarikot vaativat myös tupakkatuotteista syntyvän jätteen, erityisesti tupakantumpeissa olevan muovin vähentämistä.
Tavoitteena vähentää merien muovikuormitusta
Maailman muovintuotanto on kasvanut nopeasti. Nykyisin maailmassa tuotetaan yli 400 miljoonaa tonnia muovia.
Arviolta 2–5 prosenttia muovituotteista päätyy meriin, jossa suurin osa siitä hiertyy pieniksi kappaleiksi. Muovi uhkaa merien ekosysteemiä.
EU:n alueella syntyy vuosittain noin 26 miljoonaa tonnia muovijätettä. Komission arvion mukaan alle 30 prosenttia siitä kierrätetään, 31 prosenttia päätyy kaatopaikoille ja 39 prosenttia poltetaan.
EU-komission muovistrategian mukaan vuoteen 2030 mennessä kaikki EU-markkinoilla olevat muovipakkaukset voidaan kierrättää.
EU-komission selvityksen mukaan Euroopasta meriin päätyvästä muovijätteestä 84 prosenttia tulee kahdesta lähteestä: kertakäyttöisistä muovituotteista ja kalastusvälineistä kuten verkoista.
EU pyrkii poistamaan muoviset kertakäyttöaterimet markkinoilta vuoteen 2021 mennessä.AOP
Selvityksen mukaan kymmenen yleisintä kertakäyttömuovituotetta muodostaa 86 prosenttia rannoille kertyvästä jätteestä ja yli puolet meriin päätyvästä muovijätteestä.
Näihin EU yrittää siis tarttua kiellollaan.
Muoviteollisuus on arvostellut kieltoa siitä, että se kiinnittää huomiota yksittäisiin tuotteisiin laajempien ratkaisujen kuten keräyksen ja kierrätyksen kehittämisen sijaan. Suomen Muoviteollisuus ry arvosteli EU-komission esitystä tuoreeltaan siitä, että se kohdistuu tuotantoon roskaamisen sijaan.
Korjattu kello 16.10. Äänestyksessä kevyiden muovipussien kielto ei mennyt läpi.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto luopuu puolueen puheenjohtajuudesta.
– Olen pitkän ja huolellisen pohdinnan jälkeen tullut siihen tulokseen, että väistyn vihreiden puheenjohtajan paikalta. Tarvitsen lisää aikaa toipumiseeni. Vihreät puolestaan tarvitsee puheenjohtajan, joka voi johtaa puolueen kohti vaaleja tässä ja nyt, Aalto kirjoittaa Facebookissa julkaistussa eroviestissä.
Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Kaisa Hernberg kertoivat Aallon vetäytymisestä puoluetoimistolla pidetyssä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Aalto kertoo sairastuneensa masennukseen vuosi sitten. Aalto sanoo yrittäneensä kaikkensa, mutta sairaus eteni ja uupumus vei hänen työkykynsä.
– Päätös ei ole helppo, mutta se on ainoa oikea. En pysty terveystilani vuoksi palvelemaan joukkuettani.
Aalto kiittää viestissään ihmisiä saamastaan tuesta ja kannustuksesta.
– Kiitos valosta. Kiitos myötätunnosta. Kukaan meistä ei pärjää yksin. Erityisesti tahdon kiittää läheisiäni kaikesta tuesta ja avusta.
Puoluesihteeri Miettinen luonnehtii Aallon luopumista pysäyttäväksi uutiseksi. Hän kiittää Aaltoa periksiantamattomasta työstä puheenjohtajana, ja sanoo, että on ollut etuoikeus työskennellä hänen kanssaan.
Aalto toimi vihreiden puheenjohtajana noin puolitoista vuotta. Hän kertoi väistymisestään puolueen johdolle tiistai-iltana.
Aalto ei kommentoi eroaan Facebook-viestiään enempää. Hän aikoo ilmoittaa paluunsa ajankohdan ja suunnitelmistaan myöhemmin.
Kuka johtaa vihreät vaaleihin?
Vihreät kertoo, että puolue valitsee uuden puheenjohtajan puoluevaltuuskunnan kokouksessa lauantaina 3. marraskuuta.
Kun puheenjohtaja väistyy kesken kauden, vihreiden sääntöjen mukaan puoluevaltuusto valitsee uuden puheenjohtajan seuraavaan puoluekokoukseen asti. Vihreiden puoluekokous kokoontuu ensi vuoden kesäkuussa eli kyse on pätkäpuheenjohtajuudesta.
Valtuuskunnan jäsenet voivat kokouksessa ehdottaa tehtävään käytettävissä olevaa henkilöä.
– Toki toivomme, että halukkaat henkilöt ilmoittautuvat jo ennen kokousta. Mitään rajaa ehdokkaiden määrälle ei ole, puoluevaltuuston puheenjohtaja Hernberg kertoo.
Hän sanoo, ettei tällä aikataululla ole mahdollista järjestää mitään puheenjohtajatenttiä, vaan valinta tehdään kokouksessa jo puolentoista viikon kuluttua.
Puoluesihteeri Miettinen kertoo, että esimerkiksi edellinen puoluejohtaja Ville Niinistö voi olla myös ehdolla.
Niinistö katsoo, ettei tänään ole oikea hetki päättää, lähteekö hän hakemaan uudestaan puheenjohtajuutta. Hän kuvailee Ylelle tunnelmia, kun he saivat tiedon luopumisesta.
– Se oli rankka ja liikuttava hetki. Siinä oli paljon kosteita silmiä kansanedustajilla. Aallolle on nyt annettava kaikki tuki, Niinistö kertoo.
Aaltoa on sijaistanut puolueen 1. varapuheenjohtaja Maria Ohisalo, joka jatkaa uuden puheenjohtajan valintaan asti johdossa. Ohisalo ei ole kansanedustaja.
Ohisalo kiittää Aaltoa hänen työstään Facebookissa, ja pitää tärkeänä, että Aalto ottaa nyt aikaa toipumiselleen.
– Touko on aina ollut vahva yhteishengen luoja ja yhteisen tekemisen kirittäjä, Ohisalo kiittelee.
Ohisalo haluaa Aallon palaavan politiikkaan, koska hänellä on vielä paljon annettavaa. Ohisalo kirjoittaa, ettei hän halua kommentoida mahdollista puheenjohtajuuttaan.
– Tässä on paljon pohdittavaa, Ohisalo toteaa.
Aallon kanssa puheenjohtajan paikasta kamppaillut Emma Kari ei myöskään ota vielä kantaa ehdokkuuteensa.
– Tämä on sellainen asia, missä meillä on kaikilla paljon sulateltavaa. Itse en ole ehtinyt ajatella yhtään, ja olen aika varma, ettei ole kovin moni muukaan, Kari kertoo.
Puheenjohtajan pestiä viime kerralla tavoitellut ryhmäjohtaja Krista Mikkonen sen sijaan kommentoi Ylelle tekstiviestillä, ettei hän ole käytettävissä.
Päivitetty 14.15 Maria Ohisalon, Lasse Miettisen ja Kaisa Hernbergin kommentit.
Lisätty 15.00 Ville Niinistön kommentit, 15.45 Emma Karin kommentit ja 16.30 Krista Mikkosen kommentti.
Yhdysvalloissa entiselle presidenttiehdokkaalle Hillary Clintonille ja entiselle presidentille Barack Obamalle on lähetetty räjähteitä. Tiedot siitä, mihin paketit olivat tarkalleen saapuneet, ovat vielä ristiriitaisia.
Uutiskanava CNN:n toimitilat New Yorkissa puolestaan evakuoitiin "epäilyttävän paketin" takia. CNN:n toimitus sijaitsee Time Warner -pilvenpiirtäjäkompleksissa.
CNN kertoi myöhemmin, että kyseessä oli ilmeisesti räjähde ja että poliisin mukaan tilanne on hallinnassa. Tieto paketin aiheuttamasta hälytyksestä välittyi kanavan katsojille suorassa lähetyksessä.
CNN:n toimistolle lähetetty räjähde oli osoitettu keskustiedustelupalvelu CIA:n entiselle johtajalle John Brennanille, CNN kertoo. Brennan työskenteli Obaman hallinnossa, ja hän on ollut usein vieraana CNN:n ohjelmissa.
New Yorkin poliisi kertoi tiedotustilaisuudessa, että tapauksilla näyttää olevan yhteys. Poliisin mukaan vaikuttaa siltä, että sama henkilö on lähettänyt paketin sekä CNN:lle, Clintonille ja Obamalle että miljardööri George Sorosille. Sorosin kotiin saapui maanantaina räjähteitä sisältänyt lähetys.
Poliisin mukaan kaikissa tapauksissa vaikutti olevan kyseessä alkeellinen putkipommi. Poliisin mukaan ainakin CNN:n paketissa oli myös valkoista jauhetta. New Yorkin osavaltion kuvernööri Andrew Cuomo sanoi samassa tiedotustilaisuudessa, että hänen toimistoonsa oli myös lähetetty samantyyppinen paketti.
Clinton kampanjoi Floridassa
The New York Times -lehden mukaan Clintonille lähetetyn räjähteen löysi hänen toimistoonsa saapuvaa postia seuraava henkilö. Uutistoimistojen tietojen mukaan räjähde oli löytynyt Hillary Clintonin ja Yhdysvaltain entisen presidentin Bill Clintonin kodin läheltä Chappaquassa, New Yorkin kaupungin pohjoispuolella.
Uutistoimisto AP:n mukaan Clinton oli paketin saapuessa Floridassa kampanjatilaisuudessa. AP:n lähteen mukaan Bill Clinton oli kotonaan, mutta pakettia ei toimitettu perille asti.
Hillary ja Bill ClintonWin Mcnamee / AFP
Kampanjatilaisuudessa myöhemmin keskiviikkona puhunut Hillary Clinton sanoi perheensä olevansa kunnossa ja kiitti Salaista palvelua. Clintonien tytär sanoi Twitterissä kiittävänsä Salaista palvelua joka päivä.
Obamalle osoitettu lähetys puolestaan oli löytynyt Washingtonista. New York Timesin mukaan paketti oli lähetetty hänen toimistoonsa.
Valkoisesta talosta tuomittiin teot
Sekä Clintoneita että Obamaa suojaa Yhdysvaltain Salainen palvelu, jonka lausunnon mukaan postin rutiinitarkastuksissa havaittiin mahdollisia räjähteitä. Lausunnossa todetaan, että "suojeltavat eivät saaneet" paketteja. Myös liittovaltion poliisi FBI on vahvistanut asian.
Valkoinen talo on ilmoittanut tuomitsevansa jyrkästi väkivaltaiset hyökkäysyritykset "Obamaa, Clintoneita ja muita henkilöitä" vastaan.
Varapresidentti Mike Pence tuomitsi myös verkkopalvelu Twitterissä "pelkurimaiset teot". Pence kiitti viranomaisia nopeasta toiminnasta ja sanoi, että tekijät saatetaan oikeuden eteen. Presidentti Trump tviittasi hetken päästä olevansa täysin samaa mieltä.
NYT:lle puhunut viranomaislähde kertoi, että räjähteet olivat samantyyppisiä kuin miljardööri George Sorosille maanantaina saapunut. Soros asuu Katonah'n kylässä vain parinkymmenen kilometrin päässä Clintonien kodista. Obaman perheellä puolestaan on asunto Washingtonissa.
Kuva rakennustyömiehistä Obaman perheen talon edustalla Washingtonissa, tammikuussa 2017.Shawn Thew / Epa
Pakettiepäilyjä myös muualla
Eri yhdysvaltalaisviestinten mukaan mahdollisia epäilyttäviä paketteja tutkitaan muuallakin. Muun muassa demokraattien kongressiedustajan Debbie Wasserman Schultzin toimistoon on saapunut FBI:n mukaan "epäilyttävä paketti".
Uutiskanava NBC kertoi, että myös entiselle oikeusministerille Eric Holderille oli lähetetty paketti. CNN:n mukaan tämä paketti oli kuitenkin päätynyt Wasserman Schultzin toimistoon väärän osoitemerkinnän takia. Wasserman Schultzin toimisto oli palautusosoitteena niin Holderille, Clintonille kuin Obamallekin lähetetyssä paketissa.
Uutiskanava CNN kertoi keskiviikkona myös Valkoiseen taloon tarkoitetuista räjähdepaketeista. Salainen palvelu kiisti tiedot myöhemmin, ja CNN oikaisi uutisensa.
Uutista on päivitetty klo 17.31: Tieto CNN:n toimituksen evakuoinnista. Klo 18.11: Päivitetty tiedot CNN:n tilanteesta. Klo 18.20: CNN oikaisi uutisensa Valkoisesta talosta. Klo 19.18: Lisätty varapresidentti Pencen ja presidentti Trumpin kommentit. Klo 19.54: Lisätty Hillary ja Chelsea Clintonin kommentit ja tieto Wasserman Schultzin saamasta paketista. Klo 20.33: Lisätty tietoja New Yorkin viranomaisten tiedotustilaisuudesta.
Mikkelin keskussairaalassa on ollut ulkopuolinen vartija tuomassa työrauhaa yli kymmenen vuotta. Vartijan työpiste on ympärivuorokautisen ensiapupäivystyksen yhteydessä, mutta virkapukuinen liikkuu tarvittaessa muuallakin sairaalan alueella.
Keskiviikkoaamuna vartijoiden lakko toi sairaalalle uuden tilanteen. Vakiovartijat menivät lakkoon, eikä väliaikaista apua löytynyt talon ulkopuolelta.
– Tämä oli täydellinen yllätys. Yritimme löytää sijaisia, mutta koulutuksen saaneita vartijoita ei vaan löytynyt. Heillä on ilmeisesti hyvä järjestäytymisaste, turvallisuuspäällikkö Jukka Aho arvelee.
Aho tekee lakkopäivinä itse tuplavuoroa ja tuuraa vartijaa aamuseitsemästä iltayhdeksään. Keskiviikkona ja torstaina oli vielä rauhallista, mutta perjantai-iltaa ja lauantaiaamua kohti levottomuuksien uskotaan lisääntyvän.
– Sellainen pelko tässä on, että viikonloppua kohti riski varmaan kasvaa. Päihteiden käyttö on useimpien uhkaavien tilanteiden takana. Ja nyt on vielä syyslomaviikko tällä alueella, Jukka Aho muistuttaa.
Mikkelin keskussairaalan taustalla olevassa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspiirissä kirjataan vuosittain noin 2 000 uhkaavaa tilannetta.
– Se on aivan selvää, että ilman vartijaa ei voida tällaisessa päivystyksessä toimia. Vartijan läsnäolo 24/7 on aivan ehdoton edellytys. Meidän pitää pystyä takaamaan hoitohenkilökunnan ja muiden potilaiden turvallisuus, Aho sanoo.
"Toivon, että lakkorajoista keskustellaan neuvottelupöydissä"
Jukka Aho sanoo ihmettelevänsä sitä, ettei sairaalan kaltaista ympäristöä ole rajattu lakon ulkopuolelle.
– Vartijalakkoja on ollut aiemminkin, mutta silloin tällaisia hoitolaitoksia ja muita korkean riskin kohteita kuten ydinvoimaloita on rajattu lakon ulkopuolelle. Nyt ulkopuolella taisi olla vain suurlähetystöt.
– Itse toivonkin, että lakkorajoihin kiinnitettäisiin enemmän huomioita ja niistä keskusteltaisiin neuvottelupöydissä. Päivystyspisteet, joissa on todettu olevan väkivaltatilanteita maan, tulisi rajata lakon ulkopuolelle. Myös mahdollisissa hoitaja- tai lääkärilakossa kriittiset pisteet miehitettäisiin.
Mikkelissä sairaalapäivystyksen vartiointi on hoidettu omin voimin, mutta ylipitkät päivät ottavat voimille ja ovat pois tekijöiden normaalityöstä. Vartijaringissä on lauantaiaamuun kuuteen saakka neljä sairaalan työntekijää.
– Ketä tahansa tähän ei voi laittaa. Pitää olla turvallisuuskoulutusta ja tuntea turvallisuuslainsäädäntöä.
Hallitus esittää rikoslakiin uutta säännöstä törkeästä lapsenraiskauksesta. Lisäksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta ehdotetaan korotettavaksi.
Muutosten tavoitteena on koventaa vakavimpien lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia ja näin ehkäistä rikoksia.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) esitti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiristämistä alkuvuodesta. Taustalla oli tuolloin paljon keskustelua herättänyt tapaus, jossa aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan tytön kanssa.
Miestä ei tuomittu raiskauksesta, vaan hän sai vankeutta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Korkein oikeus ei antanut tapauksessa valituslupaa. Monet oikeusoppineet kummastelivat päätöstä.
Rangaistus vähintään neljä vuotta
Hallitus esittää, että käytännössä kyseessä olisi törkeä lapsenraiskaus, jos syyllistyy samalla teolla törkeään raiskaukseen ja törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Nykyään tapauksissa tuomitaan kahdesta eri rikoksesta. Rangaistus törkeästä lapsenraiskauksesta olisi 4–12 vuotta vankeutta. Se tarkoittaisi, että vähimmäisrangaistus koventuisi kahdella vuodella ja enimmäisrangaistus vastaisi kovinta taposta tuomittavaa rangaistusta.
Ajatuksena on, että muutos selkeyttäisi oikeuskäytäntöä. Lähtökohtana on, että lapsi ei voi koskaan antaa pätevää suostumusta sukupuoliyhteyteen aikuisen kanssa.
Törkeää lapsenraiskausta koskevaa säännöstä sovellettaisiin väkivaltaisten tekojen lisäksi myös tilanteisiin, joissa lapsi ei pysty puolustamaan itseään tai ilmaisemaan tahtoaan.
Lisäksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus korotettaisiin nykyisestä neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta.
Häkkäsen mukaan lapsia on suojeltava väkivallalta kaikin mahdollisin keinoin ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia on syytä kiristää.
Terrafame rakentaa Sotkamoon monimetallikaivoksen yhteyteen akkukemikaaleja valmistavan tehtaan. Yhtiö kertoi rakentamispäätöksestä tänään torstaina.
Tehtaan pohjatyöt ovat jo käynnissä ja ympäristövaikutusten arviointi meneillään. Ympäristölupaa akkukemikaalitehtaalle haetaan ensi vuoden alussa.
Terrafamen tavoitteena on, että tehdas valmistuu vuoden 2020 lopulla. Kaupallinen tuotanto halutaan aloittaa vuoden 2021 alussa.
– Tehdas kasvattaa yhtiön liikevaihtoa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Myös Kainuulle ja koko Suomelle akkukemikaalitehtaan rakentaminen ja tuotannon käynnistäminen tuovat huomattavia positiivisia talousvaikutuksia, kertoo Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen.
Terrafame sai viime vuonna Suomen valtion lisäksi osaomistajiksi Galenan, Trafiguran ja Sammon. Samalla yhtiö kertoi tutkivansa mahdollisuuksia jalostaa materiaalia sähköautojen akkuihin.
Terrafame kertoi tänään torstaina, että akkukemikaalitehtaan pääteknologioita koskevat sopimukset avaintoimittajien kanssa on jo solmittu. Tehtaan suunnittelijaksi ja rakentajaksi on valittu Sweco.
Ilmastopolitiikka tukee akkuhanketta
Eurooppaan tarvitaan paljon lisää sähköautoja, jotta EU:n liikenteelle asetetut ilmastotavoiteet saavutetaan. Euroopan sähköautojen akkujen tarve tullaan täyttämään eurooppalaisella tuotannolla, kertoo Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen.
– Tässä piilee isoja mahdollisuuksia Sotkamolle ja Terrafamelle. Viimeisintä akkuteknologiaa hyödyntävä sähköauto kohtuullisen kokoisella akulla vaatii yli 50 kilogrammaa nikkeliä, melkein 10 kg litiumia ja 6,5 kg kobolttia.
Terrafamen liikevaihto ylitti heinä–syyskuussa koko viime vuoden liikevaihdon.Julia Sieppi / Yle
Suomi on ainoa EU-maa jossa on koboltin kaivostuotantoa, muistuttaa Hietanen.
– Suomi tulee myös olemaan ensimmäinen EU-maa, jossa on litiumin kaivostuotanta. Lisäksi Suomi on jo nyt euroopan suurin nikkelin tuottaja, joten meillä on valtavasti potentiaalia.
Akkukemikaalitehdas on investointi Terrafamen nykyisen päätuotteen eli nikkelikobolttisulfidin jatkojalostamiseksi nikkelisulfaatiksi ja kobolttisulfaatiksi, joita käytetään litium-ioniakkujen valmistuksessa.
Tehtaan vuosittainen tuotantokapasiteetti on 170 000 tonnia nikkelisulfaattia ja 7 400 tonnia kobolttisulfaattia.
– Terrafamesta tulee maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna huomattava akkukemikaalien, erityisesti nikkelisulfaatin tuottaja, Matti Hietanen korostaa.
Sotkamon kaivos toimii nyt kuten Talvivaaran aikaan suunniteltiin
Terrafamen Sotkamon monimetallikaivoksen tuotanto paranee edelleen. Heinä–syyskuussa 2018 kaivos tuotti jälleen liikevoittoa 4,7 miljoonaa euroa. Nikkeliä tuotettiin 7 326 tonnia ja sinkkiä 16 530 tonnia.
– Tuotantomäärät ovat nyt sillä tasolla, joita alunperin suunniteltiin saavutettavaksi vuonna 2015 edellisen toiminnanharjoittajan aikana, kertoo Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen.
Yhtiön liikevaihto oli heinä–syyskuussa 86 miljoonaa euroa, eli liikevaihto ylitti koko viime vuoden liikevaihdon.
Vihreiden presidenttiehdokkaana kaksi kertaa ollut kansanedustaja Pekka Haavisto ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että hän asettuisi ehdolle vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi. Vihreiden puoluevaltuuskunta valitsee uuden puheenjohtajan kokouksessaan reilun viikon kuluttua.
– Käydään tämä keskustelu ensin rauhassa ja katsotaan, millaisia ominaisuuksia puheenjohtajalta halutaan. Monet ovat pyytäneet, ettei kukaan veteraaneista löisi kantaansa lukkoon, Haavisto sanoo.
Haavisto kertoo saaneensa yhteydenottoja, joissa häntä on pyydetty hakemaan puheenjohtajaksi. Haavisto ei kysyttäessä sulje pois sitä mahdollisuutta, että hän olisi käytettävissä puheenjohtajaksi. Kaikki riippuu hänen mukaansa kannatuksesta.
– Hirveän tärkeää on, että tässä vaiheessa päätös olisi mahdollisimman yksimielinen. Tilanne, jossa puheenjohtaja valitaan niukalla enemmistöllä, olisi mahdoton juuri ennen vaaleja.
Vaaliveturi vai uuden sukupolven puheenjohtaja?
Haaviston mukaan vihreiden sisäisissä keskusteluissa on nyt esillä kaksi strategiaa. Toisessa lähestymistavassa haetaan nuorta puheenjohtajaa, joka ensi kesänä valittaisiin uudelleen vihreiden puoluekokouksessa.
Toisessa strategiassa vihreät taas hakisivat vaalivankkureiden vetäjää, joka hoitaisi myös mahdollisesti hallitusneuvottelut eduskuntavaalien jälkeen. Vaalien ja hallitusneuvotteluiden jälkeen kesällä haettaisiin uuden sukupolven puheenjohtajaa.
– Uskon, että molemmille strategioille on kannatusta tuolla valtuuskunnassa. Oma tietoni on, että siitä käydään keskustelua tällä hetkellä.
Muista vihreiden veteraaneista Haavisto nostaa esiin Ville Niinistön ja Satu Hassin nimet.
Myöskään entinen puheenjohtaja Niinistö ei sulje ehdokkuuttaan pois.
– Minulla ei ole tähän asiaan valmista kantaa. Sanotaan näin, että on tullut nähtyä politiikassa kaikenlaista. Kokemus voi tässä kohdin auttaa siihen, että voi tarjota erilaisia näkymiä siihen, mikä vaihtoehto valitaan, Niinistö pyöritteli vihreiden eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen.
Haaviston mukaan myös Aaltoa tuurannut Maria Ohisalo olisi varteenotettava vaihtoehto.
– Ohisalo on mielestäni ollut erittäin hyvä omissa esiintymisissään tähän saakka. Hän on hyvin varteenotettava. Paljon riippuu myös hänen omasta arviostaan.
Vihreät eivät ole lyöneet korttejaan pöytään
Kukaan ei ole vielä toistaiseksi kertonut hakevansa vihreiden puheenjohtajan tehtävää. Sekä Haavisto että Niinistö toivoivat, että kukaan potentiaalisista ehdokkaista ei lähtisi etukäteen kieltäytymään tehtävästä.
Vihreiden ryhmäkokoukseen torstaina saapunut Ohisalo ei kommentoinut omaa mahdollista ehdokkuuttaan.
– Meillä on tässä viikko aikaa pohtia. Keskusteluja käydään hyvässä hengessä, Ohisalo sanoi.
Myöskään vihreiden puheenjohtajuutta vuonna 2017 tavoitellut Emma Kari ei ottanut asiaan kantaa.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen on kertonut, että hän ei ole käytettävissä.
Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto puolestaan kertoi Ylelle harkitsevansa vakavasti puheenjohtajaksi hakemista.
Puheenjohtajan paikka avautui eilen, kun sairaslomalla syyskuusta asti ollut Touko Aalto ilmoitti vetäytyvänsä tehtävästään.
* Päivitetty klo 16.24 Lisätty Ville Niinistön kommentti.
Me ihmiset olemme mestareita rakentamaan vapaudesta vankilan.
Ajattelen nuoruuttani, 1980- ja 1990-luvun vaihdetta. Itä-Euroopassa diktatuuri toisensa jälkeen romahti. Ihmiset kävelivät läpi muurin, jota pidettiin ikuisena. Valtio, jolla oli 10 000 ydinpommia ei kyennyt pidättelemään asukkaitaan, jotka halusivat matkustaa vapaasti, lukea vapaasti ja tavoitella vapaasti rikkautta.
Sukupolvelleni oli itsestään selvää, että vapaus lisääntyy. Sinne, missä oli ollut rautaesirippu, saattoi nyt reilata. Vladivostok oli ollut kaukainen piste kartalla, yhtäkkiä joku oli liftannut sinne.
Tiesimme, että diktatuurit kaatuvat, tai että seksuaalivähemmistöt ja seksi vapautuvat. Että päihteet vapautuvat. Että siirrytään maailmanjärjestykseen, jossa ihmiset ymmärtävät, että toisia ihmisiä ei kannata eikä voi määräillä.
Mutta kävi ihan toisin. Ei tullut vapauden valtakuntaa. Tuli muukalaisvastaisuutta, valeuutisia ja uutta puritanismia.
Tuli ensinnäkin näitä Timo Soininplokeja. Tuutteja, joiden sanoma on, että vapaus on hömpötystä. Että homot ja dosentit haluavat viedä lapsiperheen kaasugrillin ja tuoda ituja tilalle. Että ennen miehet oli miehiä, ja nykyisin naiset ja jopa homotkin määräilevät.
Tuli valtioita, jotka perustuvat tällaiselle “ideologialle”. Venäjä, jossa 1990-luvun puolivälissä nostelin vapauden maljoja, muuttui salaisen palvelun agentin johtamaksi valemediastaniksi. Sen olemassaolon suuri ideologia on, että meillä on ydinpommeja ja ulkomailla on homoja. Tätä sanomaa toistellaan televisiosta hurraavalle kansalle.
Internetin oli määrä mahdollistaa tiedon kulku maailman laidalta toiselle ja kaataa salailevat hallitukset. Mutta se loi maailman, jossa huhua ja tietoa ei voi erottaa toisistaan ja valheita luodaan toimistotalossa virkatyönä.
Samaan aikaan kaikkein vapaimmissa oloissa elävät ykkösluokan ihmiset, länsimaiden lukeneisto, tuhoaa vapautensa riitelemällä sanoista. Se pohtii tuleeko vanhaa taidetta sensuroida, jos siinä esiintyy kasvonsa mustanneita valkoisia miehiä tai raiskauskohtaus, joka ei sovi nykykäsitykseen seksuaalisesta tasa-arvosta. Kun taulun nimi on Neekerit, se asettaa sen viereen selitteen, että anteeksi, mutta varokaa hieman, tämä on taideteos, ja sellaisessa voi joskus olla kaikenlaista.
Näin on sivistyneistö samalla asialla kuin Trump ja trollitehtaat, luomassa maailmaa, jossa vapautta ja erilaisuutta ei siedetä.
Se irtisanoo ministerin, joka on viestitellyt suttuisen näköisen naisen kanssa, vaikka ministeri ja nainen ovat molemmat vapaita aikuisia ihmisiä. Se kauhistelee toista poliitikkoa, joka on käynyt homobaarissa, että eikö hän ymmärrä mainehaittaa, ja kolmatta, joka on käynyt ihan vain baarissa.
Se hyllyttää tv-ohjelmat, joissa vilahtaa intiaanien päähine, samapa se, missä merkityksessä, irtisanoo paniikinomaisesti miehen, joka on kahdeksan vuotta sitten kirjoittanut homojen eheyttämisestä. Se kauhistelee joulupukkia näyttelevää miestä, joka on kirjoittanut yksityisviestissä rumia sanoja.
Näin on sivistyneistö samalla asialla kuin Trump ja trollitehtaat, luomassa maailmaa, jossa vapautta ja erilaisuutta ei siedetä. Se on maailma, jossa rakastamme omaa oikeassaolemistamme enemmän kuin toisten vapautta olla kanssamme eri mieltä.
Maailma on suuri ja avoin, ja siellä on tilaa kaikille.
Unelmoin maailmasta, jossa ihmiset puolustaisivat toistensa vapautta sen sijaan, että he puolustavat omaa leiriään, liberaaleja tai konservatiiveja. Jossa hyvään käytökseen ei kuulu osallistuminen toisten mielipiteistä pöyristymiseen. Jossa kukaan ei kirjoita sosiaaliseen mediaan “omg, mitä mä just luin” ennen kuin on hengittänyt hitaasti viisi minuuttia.
Maailma on suuri ja avoin, ja siellä on tilaa kaikille. Mutta olemme laumaeläimiä ja rakastamme märehtijälauman röyhtäisynhajuista lämpöä enemmän kuin vapautta. Sosiaalisen median autiomaassa etsimme laumaamme, joka antaa turvan ja samalla vaivihkaa varastaa vapautemme.
Ja me, jotka synnyimme outona hetkenä, jolloin vapaus näytti olevan maailmassa lisääntymässä, ymmärsimme kaiken aivan väärin.
Janne Saarikivi
Janne Saarikivi on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja todennäköisesti eri mieltä kanssasi.
– Torstai-iltapäivänä ja iltana Suomen keskiosissa saadut sateet valuvat yön aikana hiljalleen kohti etelää. Aamulla lunta tai räntää voi sataa myös eteläisimmässä Suomessa, Koskela sanoo.
Koskelan mukaan myös perjantai-iltapäivänä yksittäisiä lumi- tai räntäkuuroja voi liikkua maan eteläosissa.
Rakennusalalta tippuu negatiivisia uutisia harva se päivä. Yhtiö toisensa perään ilmoittaa tuloksensa heikkenevän, ja moni projekti on suurissa vaikeuksissa.
Tänä aamuna osavuosikatsauksensa tammi-syyskuulta julkistivat YIT ja SRV Yhtiöt.
Syyskuussa auennut REDI-kauppakeskus painoi SRV:n tammi-syyskuun tuloksen tappiolle. Myös koko vuodesta on tulossa tappiollinen lähinnä kauppakeskuksen kustannusten nousun vuoksi.
YIT:n liikevoitto jäi selvästi viime vuodesta ja liikevaihto laski. Yhtiön mukaan tilauskanta on kuitenkin vahva.
SRV Yhtiöt Oy varoitti jo syyskuun puolivälissä koko tämän vuoden liikevoiton painuvan tappiolliseksi REDIn takia. Myös korkeiden asuintornien rakentamisessa on suuria vaikeuksia. Tänään yhtiö ilmoittikin tornitalo Majakan valmistumisajan lykkääntyvän kesään.
Lehto Group antoi oman tulosvaroituksensa viime viikolla. Syynä ovat edelleen heikentyneet projektikatteet. Lehto heikensi tulosnäkymiään jo toistamiseen tänä syksynä.
Vain pari päivää aiemmin Consti-konserni varoitti heinä-syyskuun liiketuloksensa muodostuvan tappiolliseksi. Projektitoimitusten kannattavuus on osoittautunut odotettua heikommaksi.
Tommi Parkkinen / Yle
Ei hyvältä näytä. Mutta mistä rakennusalan firmojen massiiviset ongelmat oikein johtuvat?
Yleensä ongelmia syntyy silloin, kun markkinan kasvaessa haalitaan liian paljon töitä.
– Resurssien puutteessa kaikkia ei välttämättä pystytä aloittamaan, ja kustannukset karkaavat käsistä. Katteet pienenevät, Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen tiivistää.
Tulokset heikkoja, kurssit laskevat
Rakennusfirmojen tuloskatsaukset alkavatkin olla todella mielenkiintoista luettavaa. Taloussuhdanne on taittumassa, mutta rakentajat eivät yltäneet huipputuloksiin edes ennennäkemättömän rakennusbuumin aikana.
Pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että alan tekemä liiketulos on keskimäärin varsin tasainen eli viitisen prosenttia liikevaihdosta.
– Kaikki tietävät, että rakennusala on hyvin suhdanneherkkä eli laskut ja nousut ovat voimakkaita, pääekonomisti Pakarinen huomauttaa.
Mikko Airikka | Yle
Tämänkertaisessa buumissa kustannusten kuten betonielementtien, palkkojen ja tarvikkeiden nousu on arvioitu ilmeisesti pahasti väärin. Sijoittajien luottamus on karissut.
Rakennusfirmojen pörssikurssit ovat karua luettavaa: lokakuun puolivälin tilanteen mukaan YIT:n kurssi on tullut tänä vuonna alas noin 19 prosenttia, SRV:n noin 38 prosenttia, Lehto Groupin noin 61 prosenttia ja Consti-konsernin noin 24 prosenttia.
Ensi vuonna hiljenee
Rakennusteollisuuden mukaan ala on yhä nousussa, ja rakentaminen kasvaa tänä vuonna 3 prosenttia. Ensi vuonna alan kasvu hidastuu nollaan eli uudisrakentamisen kasvu päättyy.
Rakentaminen hiipuu, kun rakennuslupien määrä laskee. Onko rakentamisen huippubuumi siis ohitse?
Jyrki Lyytikkä / Yle
– Asuntorakentamisessa aloitusten huippu on saavutettu, ja rakennuslupien perusteella lasku on jo alkanut. Tämä koskee kerrostalorakentamista eikä niinkään omakotitaloja tai rivitaloja. Rakentaminen painottuu kasvukeskuksiin, pääekonomisti Sami Pakarinen selvittää.
Hänen mukaansa huolestuttava yllätys on ollut Helsingin heikko kehitys. Kerrostaloasunnoille myönnetyt rakennusluvat polkevat vuoden 2016 tasolla. Espoo ja Vantaa kantavat suuremman osuuden pääkaupunkiseudun asuntorakentamisesta kuin pitäisi.
Sijoittajat suuri kysymysmerkki
Asuntomarkkinoille on tullut yhä enemmän niin sanottuja velkasijoittajia, joiden päätökset voivat heilauttaa rakennusalaa arvaamattomasti. Myös kotitaloudet ovat innostuneet sijoittamaan asuntoihin enemmän rahaa kuin aiemmin.
Velkasijoittajien huhutaan nyt vähentäneen tai jopa lopettaneen uusien sijoituksien tekemisen hintojen romahtamisen pelossa. Kysymys kuuluu, minne tai kenelle ensi vuonna valmistuvat 40 000 asuntoa myydään?
– Velkasijoittajat eivät käsittääkseni ole lopettamassa ostoja, vaan kyse on pikemminkin hengähdystauosta. Myynnissä on hyvin paljon asuntoja, ja kyllä ne menevät kaupaksi, vaikka sitten aikaa myöten, Sami Pakarinen sanoo.
Tunnetusti aika, jos mikä, on suhteellinen käsite.
Suomen Yrittäjät on ehdottanut omia vaihtoehtojaan hallituksen ja ay-liikkeen välisen irtisanomiskiistan ratkaisemiseksi.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ehdottivat alkuviikosta määräaikaisten palkkaamisen helpottamista vaihtoehdoksi sille, että hallitus haluaa helpottaa irtisanomista alle kymmenen hengen yrityksissä.
– Jos vaihtoehdoista ei päästä sopuun pikaisella aikataululla, hallituksen on vietävä eteenpäin esitystä irtisanomisen helpottamiseksi aikaisemmin ilmoittamansa aikatulun mukaan, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen.
Suomen Yrittäjät tarjoaa tilallle kahta eri vaihtoehtoa.
Ykkösvaihtoehto on työaikalain uudistaminen. Yrittäjät poistaisi paikallisen sopimisen kiellot järjestäytymättömistä yrityksistä.
Luottamusmiespakkoa yrittäjät eivät edelleenkään halua.
Suomen yrittäjät luopuisi lomautetun työntekijän takaisinottovelvollisuudesta. Hallitus on jo lyhentänyt takaisinottovelvollisuuden yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen.
Mutta ennen kaikkea yrittäjät haluavat yrityksiin paikallisesti sovittavia työaikajoustoja.
Se tarkoittaisi, että työnantajalla ja työntekijällä olisi mahdollisuus sopia sunnuntaityökorvauksista työnantajan ja työntekijän kesken.
Yrittäjät haluaa, että ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen perustelee ehdotusta sillä, että rakennusalalla ensimmäinen sairauslomapäivä menee työntekijän omaan piikkiin.
Yrittäjät ei innostu julkisuudessa esitetystä ehdotuksesta, jossa määräaikaisten palkkaamista helpotettaisiin yrityksissä.
– Olen itsekin tehnyt satoja määräaikaisia työsopimuksia, eikä se se ole työelämässä kaikkein suurin ongelma, Pentikäinen sanoo.
Juttua täsmennetty 25.10. klo 16.49: Alaotsikkoon tarkennettu, että arvio syntyvistä työpaikoista on Suomen Yrittäjien.
Popcornien tuoksu lehahtaa kasvoille, kun painavat puuovet avautuvat lokakuisena päivänä kodikkaaseen aulaan. Entinen elokuvateatteri Nuijamies on herännyt uuteen elämään.
Aulassa tönöttää keltainen piano myyntitiskinä. Seinillä on vieri vieressä tapahtumajulisteita.
Finnkino sulki reilu vuosi sitten pitkään toimineen elokuvateatteri Nuijamiehen. Kulttuuriväki tulistui ja otti tilan haltuunsa.
Syyskuisissa avajaisissa ralleja soitti Hyyrysten veljesten, Antin ja Jussin Wöyh-yhtye Marzi Nymanin kera. Nyman ihastui siinä määrin uuteen kulttuuriareenaan, että saapuu uudelle keikalle Nuijamieheen marraskuussa.
Syyskuisten avajaisten jälkeen kulttuuritapahtumia on ollut harva se päivä.
Riikka Hjelt-Taponen aloitti elokuussa Nuijamiehen toiminnanjohtajana. Nainen on tehnyt ympäripyöreitä päiviä kulttuuritilan vuoksi.Kari Kosonen / Yle
Miten elokuvateatterista tuli kulttuuritila?
Ennen avajaisia on koettu reilussa vuodessa tapahtumaketju, joka teki entisestä elokuvateatterista kansanläheisen kulttuuripaikan.
Kulttuuriväki tulistui tapahtumista ja alkoi taistella paikan puolesta. Joukko lappeenrantalaisia eri alojen taiteiljoita ja kulttuurivaikuttajia perusti Kulttuuritila Nuijamies -yhdistyksen vuoden 2017 lokakuussa. Perustajajäseniin kuuluu muun muassa Stam1nan nokkamies Antti Hyyrynen.
Yhdistyksen tarkoitus on pelastaa 1950-luvulla rakennettu elokuvateatteri sekä laajentaa kulttuuritarjontaa. Lisäksi tilan toivotaan vahvistavan kulttuuritoimijoiden verkostoitumista ja tarjoavan Lappeenrantaan kunnollisen esiintymistilan.
Yhdistys aloitti kansalaiskeräyksen tilan säilymisen puolesta.
Punaiset katsomon penkit yhdistys löysi kierrätettyinä Joensuusta.Kari Kosonen / Yle
Tammikuussa 2018 järjestettiin "Ensimmäinen sytyttää valot" -tukitapahtuma, joka keräsi kaupunkilaisia entiseen leffateatteriin. Lavalla nähtiin silloin muun muassa Stam1na, Laineen Kasperi ja Pave Maijanen.
Tukitapahtuman aikana tavalliset ihmiset lahjoittivat tilan elvyttämiseen noin 12 000 euroa.
Lennokkaasti alkanut toiminta sai lisäpontta, kun rahaa alkoi tulla muualtakin. Suomen kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahasto teki Nuijamiehen kulttuuritilasta maakunnallisen kärkihankkeen ja antoi yhdistykselle 40 000 euroa. Lisäksi Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö myönsi ensimmäiselle toimintavuodelle 10 000 euron apurahan.
Nuijamiehen kulttuuritilan suojelijana toimii Aki Kaurismäki.
– Kaurismäki on seurannut uutisointia tiiviisti, ja asia on hänelle tärkeä. Hän on aidosti kiinnostunut tilan kohtalosta ja haluaa tukea meitä tässä asiassa, Nuijamies-ryhmän jäsen Aapo Stavén kertoo Etelä-Saimaalle viime vuoden lokakuussa.
Alku: Rytinällä ja vauhdikkaasti
Kulttuuritila Nuijamies -yhdistys palkkasi apurahojen myöntämisen jälkeen toiminnanjohtajan. Yhdistyksen johtoon valikoitui Lappeenrannasta kotoisin oleva Riikka Hjelt-Taponen. Taponen on toiminut aikaisemmin muun muassa tuotantoyhtiöissä televisioprojekteissa ja on koulutukseltaan kulttuurituottaja.
Lokakuisena päivänä pirteä toiminnanjohtaja ottaa kävijät vastaan Nuijamiehen aulassa. Hjelt-Taponen kertoo, että elokuussa alkanut toiminnanjohtajan pesti on tuonut hänelle työntäyteisiä vuorokausia.
– Kyllä tähän hommaan on koko perhe valjastettu, nauraa kolmen lapsen äiti Riikka Hjelt-Taponen ja näyttää kuvaa, jossa 7-vuotias nuorimmainen imuroi entistä elokuvateatteria.
Finnkinon tyhjentämään leffateatteriin löytyi punaiset tuolit kierrätettynä Joensuusta. Ja vanha Nuijamies-nimikyltti löytyi entisen omistajan ladon kätköistä.
– Koko homma on ainakin alkanut vauhdikkaasti ja aika rytinällä, toteaa toiminnajohtaja.
Tiloissa on jo nähty vajaassa parissa kuukaudessa konsertteja, teatteria, standuppia, kirppistä, elokuvia ja kasvitreffejä. Väkeä on myös kerännyt viikottain järjestetty Ylen Docventures -kisastudiot, joissa on katsottu dokumentteja yhdessä valkokankaalta.
Nuijamiehen vanha nimikyltti saatiin takaisin syyskuussa.Kari kosonen / Yle
Vertaantuu Jyväskylän Lutakkoon
Parhaiten myydyt tilaisuudet Nuijamiehessä ovat olleet avajaisten ohella Vestan keikka sekä Johanna Iivanaisen ja Johanna Kurkelan yhteiskonsertti. Lisäksi standup-keikat ovat olleet loppuunmyytyjä.
– Sielläkin taustalla on tarina vanhan rakennuksen pelastamisesta kulttuurille.
Tällä hetkellä Nuijamiehen tukiyhdistys järjestää itse ohjelmaa. Lisäksi se tarjoaa tiloja vuokrattavaksi erilaisille ryhmille, jotka voivat järjestää Nuijamiehessä tapahtumia.
Vaikka keikat ovat myyneet hyvin, ei Nuijamiehessä aiota keskittyä pelkästään musiikkiin.
– Burleskia, monologeja, teatteria, musiikkia, ynnää Hjelt-Taponen.
Lappeenrantalaisyhtye Kotiteollisuus on myös soinut uudessa kulttuurin kehdossa. Bändi kuuntelutti yleisölle uuden levynsä ennakkoon.
Nuijamiehen jatko riippuu nyt rahasta ja siitä, säilyykö koko rakennus Lappeenrannan kaupunkikuvassa. Tammikuussa Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päättää Nuijamiehen korttelin kohtalosta ja vanhan leffateatterin suojelusta.
Kaupungin kanta tällä hetkellä on, että vanha elokuvateatteri säilyisi. Nuijamies-yhdistyksellä on vuokrasopimus vuoden 2018 loppuun kiinteistön omistavan Osuuspankin kanssa.
Toiminnanjohtaja on silmin nähden ylpeä puhuessaan Nuijamiehestä.
Saatujen rahojen on nyt sanottu riittävän tammikuuhun asti, mutta toiminnanjohtaja katsoo luottavasti tulevaisuuteen.
– Olemme hakeneet monia eri apurahoja, ja työtä tehdään koko ajan rahoituksen suhteen. Meillä on kaikenlaisia muita yhteistyökuvioita keskusteluissa, vihjaa toiminnanjohtaja Riikka Hjelt-Taponen positiivisuutta äänessään.
Nainen kertoo, että parhaillaan eletään jännittäviä aikoja rahoituskuvioiden suhteen.
– Katsotaan, saanko minä palkkaa jatkossa vai teenkö vapaaehtoistyötä. Mutta kyllä kulttuuritila Nuijamies on tullut jäädäkseen.
Kulttuuritilan kannatustuotteita ovat muun muassa t-paidat ja mukit.Kari Kosonen / Yle
Tulevana perjantaina ensi-iltansa saava Oma maa -elokuva tuo valkokankaalle vahvan naiskuvan. Pääosaa näyttelevä Jussi-palkittu Oona Airola toteaa Oman maan olevan ensimmäinen sotaan ja sen jälkeiseen aikaan sijoittuva suomalainen elokuva, joka on naisen näkökulmasta kirjoitettu.
– Elokuva on merkittävä ylistys naiselle ja ylipäätään sukupolvelle, joka rakensi tämän maan kuntoon sodan jälkeen. Se on ollut valtaisa työ, Airola toteaa.
Varsinkin naiset kuvataan fiktiossa tosi kivoina ja rakastettavina. Haluan kysyä, että voiko hahmo olla jotain muuta, kuten mokaileva tai uppiniskainen. Oona Airola
Juonen keskiössä on varakkaan Annin (Airola) ja jatkosodassa haavoittuneen varattoman Veikon (Konsta Laakso) rakkaus. Yhdessä he muuttavat Pohjois-Karjalaan raivaamaan umpimetsäisestä tontista uutta asutustilaa. Ei ole sähköjä saatikka kunnon teitä, mutta toivoa paremmasta tulevaisuudesta riittää.
Roolisuoritustaan Airola on lähestynyt uudenlaisesta kulmasta. Hän halusi kyseenalaistaa ajatusta siitä, että päähenkilöä pitäisi aina rakastaa.
– Varsinkin naiset kuvataan fiktiossa tosi kivoina ja rakastettavina. Haluan kysyä, että voiko hahmo olla jotain muuta, kuten mokaileva tai uppiniskainen.
Airola myöntää, että käsikirjoituksen Anni herätti hänessä aluksi ärsytystä.
– Ajattelin, että vitsi mikä tyyppi. Hain esikuvia hahmolleni miettimällä muutamaa kaveria, joiden piirteitä varastin. Mietin myös Peppi Pitkätossua, joka on aina ollut minulle ristiriitainen hahmo.
Kuvaukset avannossa aiheuttivat sairaalareissun
Oma maa kuvattiin kahdessa jaksossa, ja kuvauspäiviä kertyi yhteensä 33. Ensimmäisen jakso sijoittui vuoden 2017 kesään ja syksyyn. Toinen sijoittui puolestaan kevättalveen 2018. Tuolloin kuvattiin elokuvassa nähtävä avantokohtaus, joka oli Airolalle mieleenpainuva kokemus.
– Käteni menivät tunnottomaksi, enkä huomannut kuinka kovaa hakkaan jäätä.
Tästä seurasi lääkärireissu. Airola kuitenkin vakuuttaa, että asia hoidettiin tuotantoyhtiön puolelta hyvin. Näyttelijöille oli järjestetty märkäpuvut ja lämmin palju avantokohtauksen ajaksi.
Konsta Laakso näyttelee elokuvassa toista pääroolia.Anton Rinta-Jouppi / Yle
Elokuvan toista pääroolia esittää ilomantsilaislähtöinen Konsta Laakso. Tällä hetkellä Tampereen yliopistossa näyttelijäksi opiskeleva Laakso kertoo, ettei pystynyt samaistumaan hahmonsa traagisiin kokemuksiin.
– Roolihahmon saappaisiin hyppääminen täytyi löytää jollain muulla keinoin. Rooli oli haastava ja iso. Kokemus on kuitenkin ollut todella hieno.
Ensimmäistä elokuvarooliaan näytellyt Laakso sanoo olevansa tyytyväinen, että sodanjälkeistä aikaa kuvaava elokuva saatiin valkokankaalle.
– Tämä on meidän isien, äitien ja isovanhempien tarina.
Televisiosarjasta tulikin elokuva
Elokuvan tekeminen kesti pitkään. Ensimmäiset maininnat Omasta maasta ovat ohjaaja Markku Pölösen mukaan jo vuodelta 2010. Tuolloin vielä televisiosarjaksi tarkoitetusta ideasta muovautui myöhemmin kokopitkä elokuva.
– Tuli sössittyä kymmenen vuotta sitten. Tein hätäisesti elokuvia, joita olisi pitänyt valmistella huomattavasti pidempään. Siksi olen tehnyt tämän olosuhteiden pakostakin tarkasti.
Pölösen edelliset elokuvaohjaukset Lieksa! (2007) ja Ralliraita (2009) eivät menestyneet odotetusti.
Ohjaaja Markku Pölönen Oman maan kuvauksissa Joensuussa viime kevättalvena.Heikki Haapalainen / Yle
Pölönen aloitti Oman maan käsikirjoituksen kirjoittamisen yksin. Kun työ rupesi sakkaamaan, apuun riensi kirjailija Antti Heikkinen.
– Hän ei ainakaan kärsi kirjallisesta ummetuksesta. Tekstiä rupesi syntymään.
Pölönen korostaa, että tärkeä tekijä elokuvan syntymisen taustalla oli myös tuottaja Rimbo Salomaa. Kiitosta saa lisäksi dramaturgiasta vastannut Paula Vesala, joka on tunnettu musiikistaan. Hän pyyhki suomielokuvien kliseistä pölyt pois ja raikasti käsikirjoitusta.
– Ei mennyt kuin pari minuuttia ensitapaamisestamme, kun Paula jo lätki Post-it-lappuja työhuoneen seinälle. Hän kirkasti käsikirjoituksesta naiskuvan ja teki siitä uskottavamman, Pölönen sanoo.
Elokuva kuvaa unohdettua aikaa
Oma maa kertoo Pölösen mukaan unohduksiin jääneestä ajasta. Kyseessä ovat sodanjälkeiset raivaajavuodet, jotka sijoittuvat aikavälille 1945–1952. Ohjaaja sanoo, että aikakaudesta ei löydy valtakunnallista julkisuutta saanutta elokuvaa. Muutenkin huomio on ollut vähäistä.
Pölösen mukaan aikaa leimasi valtava innostus ja yhteisöllisyys.
– Oli tunne siitä, ettei tästä selvitä yksinään, vaan meidän pitää auttaa toisiamme. Sosiaaliturva oli niin onneton tuolloin, että saattoi turvata vain toisiin ihmisiin.
Intohimoa riitti myös. Sodan jälkeen syntyi parhaimmillaan yli 100 000 lasta vuodessa.
– Sänky on köyhän ooppera, Pölönen veistelee.
Elokuvan tarinaa Pölönen kuvaa yhteiseksi, sillä monissa perheissä on kerrattu sodanjälkeisiä vuosia vanhempien ja isovanhempien toimesta.
