Poliisi tutkii näyttelijä Robert De Nirolle lähetettyä epäilyttävää pakettia New Yorkissa. Asiasta kertoo muun muassa uutiskanava CNN.
Paketti löytyi Tribecan asuinalueelta Manhattanin saaren eteläosasta torstaina aamulla paikallista aikaa. Osoitteessa on kaksi yritystä, Tribecan elokuvajuhlat ja ravintola Tribeca Grill, jotka De Niro osittain omistaa.
Poliisin mukaan paketti olisi lähetetty De Nirolle. Paketti löydettiin rakennuksen seitsemännestä kerroksesta, jossa sijaitsee De Niron elokuvatuotantoyhtiö Tribeca Productionsin toimisto.
De Niro tunnetaan presidentti Donald Trumpin kriitikkona.
Samanlainen paketti
CNN:n lähteiden mukaan paketti olisi samanlainen kuin aiemmat, muun muassa entiselle presidentille Barack Obamalle ja entiselle ulkoministerille Hillary Clintonille lähetetyt.
Tutkijoiden mukaan paketin sisällä on samanlainen laite. Paketti vaikuttaa olevan peräisin samalta lähettäjältä.
Paketissa on kuusi postimerkkiä, joissa on Yhdysvaltain lipun kuva. Merkit on järjestetty kahteen riviin.
Pommiryhmä on poistanut paketin rakennuksesta ja vienyt sen poliisilaitokselle Bronxiin. Yhdenkään paketin ei tiedetä räjähtäneen.
Keskusrikospoliisi FBI on tutkinut postilaitosta Delawaren osavaltiossa mahdollisten uusien pommien löytämiseksi.
Viranomaiset kertovat, että kaksi edelliselle varapresidentille Joe Bidenille lähetettyä epäilyttävää pakettia on löydetty.
FBI on vahvistanut sekä De Nirolle että Bidenille lähetettyjen pakettien olevan samanlaisia aiemmin löydettyjen pommipakettien kanssa.
Presidentti Trump on vierittänyt vastuuta tapahtumista medialle:
Toissa viikon sunnuntaina utajärveläisen Juntusen perheen vajaan vuoden ikäinen Milli-koira katosi pihalta. Aikaisemmin se ei ollut päässyt karkaamaan pihalta, joka on aidattu.
Etsinnöistä huolimatta koiraa ei löytynyt. Kaksi päivää katoamisen jälkeen Milli kuitenkin löytyi kuolleena Utajärven rannalta, läheisen kesämökin pihalta. Koiraa oli ammuttu.
Koiran omistaja Riikka Juntunenon tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja poliisi on alkanut tutkimaan tapausta vahingontekona. Poliisi vahvistaa Ylelle, että koira on kuollut ampumisen seurauksena.
Oulun poliisin rikosylikonstaapeli Matti Männikkö kertoo, että tämänkaltaisia rikoksia ei tapahdu usein.
– Muistan aivan yksittäisiä tapauksia 35-vuotisen virka-urani ajalta ja ne ovat olleet lähinnä metsästyksen yhteydessä tapahtuneita koiran ampumisia, Männikkö kommentoi sähköpostitse.
Poliisi ei tilastoi erikseen tapauksia, joissa koira tai muu lemmikki on joutunut ammutuksi. Lemmikkieläimen ampumista tutkitaan tapauksesta riippuen joko vahingontekona, ampuma-aserikoksena tai metsästysrikoksena.
Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Kati Pulli kertoo, että viime vuosina ilmoituksia tai yhteydenottoja vastaavanlaisista tapauksista ei ole tullut yhtään. Kissojen ampumistapauksia sen sijaan ilmoitetaan eläinsuojeluyhdistykselle muutamia vuosittain.
Pulli kertoo kuitenkin kuulleensa median kautta viime vuosina tapauksista, joissa karannut koira on ehditty ampua kuoliaaksi. Esimerkiksi Porvoossa (Uusimaa) ja Lempäälässä (Lempäälä-Vesilahden Sanomat) poliisille on ilmoitettu tapauksista, joissa koira on ammuttu.
Pulli ei kuitenkaan osaa arvioida, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse.
– Joillakin ihmisillä on vihamielinen asenne vapaana kulkevia lemmikkejä kohtaan, siitä tämä varmasti kertoo.
Epätietoisuus aiheuttaa pelkoa
Riikka Juntunen kertoo, että koiran kuolema tuli järkytyksenä etenkin sen kuolintavan vuoksi.
– Kaikki pahimmat tapaturmat olisi voinut ymmärtää. Mutta tämä herätti todella paljon sellaisia ajatuksia, että olemmeko tehneet jollekin jotain tai häiritsevätkö meidän koiramme jotakuta, Juntunen pohtii.
Juntunen toivoo, että Milli-koiran ampunut tulisi itse esiin asian kanssa. Epätietoisuus aiheuttaa hänen mukaansa kunnassa turhaa epäluuloa ja pelkoa.
– Olisi hyvä saada selville tekijä, ettei kukaan alkaisi syyttämään vääriä ihmisiä. Ja ettei tarvitsisi pelätä, että joku lahtaa täällä koiria systemaattisesti, vaan uskaltaisi pitää koiria pihalla.
Juntusen perheellä on Millin lisäksi kaksi muuta koiraa. Riikka Juntunen kertoo, ettei uskalla enää pitää koiria pihalla, ellei ole itse paikalla.Riikka Juntunen
Juntunen miettii, mikä ampujan motiivi on voinut olla. Hän toivoo, ettei kyseessä ole mikään yleinen koiraviha tai heidän perheeseensä kohdistuva kauna. Juntunen kertoo, että hän on ollut jonkun verran julkisuudessa, koska hän on mukana kunnallispolitiikassa ja toimii muutenkin aktiivisena kunnan tapahtumissa.
– Olen miettinyt pitääkö joku sitä ärsyttävänä, että olen ollut monesti esillä. Tai, että olemmeko me tai meidän koiramme jonkun silmätikkuja.
–Toivon, että Millin kuolema olisi ollut sellainen väärässä paikassa väärään aikaan -tilanne.
Juntunen on myös pohtinut olisiko joku voinut erehtyä luulemaan Milliä ketuksi.
Kaikesta huolimatta Juntunen on helpottunut, että koira löytyi. Hän ehti käydä läpi jo monenlaisia skenaarioita koiran kohtalosta niiden parin päivänä aikana, kun Milli oli kateissa.
– Mietimme, että jos Milli olisi vaikka yksin kuusenjuurella eikä tiedä, missä koti on. Tai jossakin kyyhöttäisi haavoittuneena. Katselin myös tori.fi-sivustolta, että kauppaako joku sitä. Nyt ainakin tiedämme, mitä Millille kävi.
Helsingin kirjamessut alkoivat tänään. Uuden ohjelmajohtajan käsittelyssä 18. kertaa järjestettävä tapahtuma on kokenut muutoksia, joista on jo ennen tapahtumaa kirjoitettu otsikoita.
Kirkolliset piirit loukkaantuivat, kun piispojen tekemät kirjailijahaastattelut jäivät pois ohjelmasta. Mielipahaa on aiheuttanut myös se, ettei messuilla tänä vuonna julkisteta vuoden kristillistä kirjaa.
Ohjelmajohtaja Ronja Salmi huomauttaa, että päätös ei koskenut vain piispoja, vaan kaikki kirjamessujen vakituiset haastattelijat vaihtuivat tänä vuonna. Ajatus piispojen korvaamisesta tuli Salmen mukaan kustantajilta, jotka jo valmiiksi tuovat omia haastattelijoita messuille.
Vuoden kristillinen kirja jää julkaisematta myöhässä tuleen ilmoituksen vuoksi.
Kohu kansallismielisestä kustantamosta
Piispojen katoaminen ohjelmasta ei ole ainoa asia, josta kirjamessujen ympärillä on tänä vuonna kohistu. Viime viikolla kirjamessut ilmoitti peruneensa Kiuas-kustantamon osallistumisen kustannustoimittaja Timo Hännikäisen äärioikeistolaisten ajatusten vuoksi. Hännikäinen toimii kansallismielisen Sarastus-lehden päätoimittajana.
Ennen Kiuas-kustantamon ulosjääntiä moni oli suuttunut kustantamon osallistumisesta Kirjamessuille.
Salmen mukaan päätös perua kustantamon osallistuminen perustui Messukeskuksen kokonaisarvioon. Salmi katsoo Kiuas-kustantamon osallistuvan toimintaan, joka ei vastaa kirjamessujen arvoja.
– Kirjamessut on ihmisoikeuksien puolella eikä missään nimessä salli minkään ihmisryhmän syrjintää, eikä me haluta antaa tilaa tahoille, jotka tällaista harjoittaa, Salmi linjaa.
Kaksi haastetta
Ohjelmajohtajan tehtävät kirjailija Anja Snellmanilta vastaanottanut Salmi kertoo asettaneensa itselleen kaksi haastetta messujen suhteen.
Ensimmäinen oli lasten ja koululaisten alue, jolta löytyisi kirjallisuudesta kumpuavaa tekemistä. Nyt messuille on rakennettu puutarhajuhlateemainen alue, joka on suunniteltu tänä vuonna julkaistujen kirjojen pohjalta.
Toinen haaste oli innostaa nuoria aikuisia kiinnostumaan kirjallisuudesta ja kirjamessuista. Tämä näkyy ohjelmassa muun muassa muusikkohaastatteluina.
Pieniä muutoksia on siellä täällä. Esimerkiksi perinteiset lavojen nimet ovat muuttuneet. Aleksis Kivi -lava ja Eino Leino -lava ovat vaihtuneet Punavuoreksi ja Töölöksi.
Salmi sanoo kuunnelleensa puheenvuoroja perinteiden puolesta. Joskus päätettiin pitäytyä vanhassa, joskus päätettiin uudistua.
– Eihän se mikään argumentti ole, että näin on aina ollut, Salmi toteaa.
Edellinen ohjelmajohtaja Anja Snellman on Salmen kanssa samaa mieltä. Täysi-ikäiseksi kasvaneiden messujen on kirjailin mukaan aika uudistua.
– Onhan se aika jo muuttua vihdoinkin. Ronja on palkjattu muutosjohtajaksi, Snellman sanoi, kun Aamu-tv haastatteli uutta ja vanhaa ohjelmajohtajaa.
Valtatie 4:n Simon ohituskaistalla sattui keskiviikkoiltana onnettomuus, jossa rekan heittelehtivä perävaunu tarttui vaijerikaiteeseen. Kaiteeseen repeytyi 400 metrin aukko. Lisäksi vaijeria on löysällä 800 metrin matkalla.
Vaijerikaiteen korjaaminen ei käy hetkessä, koska vastaavaa vaijerikaidetta ei löydy Suomesta muualta.
– Siinä on haasteena se, että tätä vaijerikaidetta ei löydy Suomesta muualta kuin tältä Simon osuudelta. Lisäksi sitä on käytössä Ruotsissa.
– Sen vuoksi tälle ei löydy korjaajaa yhtä helposti kuin muille kaiteille. Tekijä on tiedossa, mutta haasteena on saada korjaaja nopeasti paikalle, sanoo Lapin ELY-keskuksen aluevastaava Johanna Sieppi.
Korjaamisen aikataulua selvitetään, mutta kysymys on ainakin viikoista.
– Sanoisin, että puhutaan ainakin varmaan viikoista. Urakoitsija koko ajan selvittää, kuinka nopeasti tekijät saadaan paikalle, Sieppi kertoo.
Nelostien ohituskaistalla Simossa on tällä hetkellä kuudenkympin nopeusrajoitus. Onnettomuus haittaa liikennettä pidemmän aikaa.
– Tällä hetkellä vaijeria on pois pelistä 1 200 metrin matkalta ja sillä alueella nopeusrajoitus pysyy kuudessakympissä niin kauan, että se on korjattu. Mutta muulle vaijerialueelle pyritään palauttamaan ainakin 80 km/h nopeusrajoitus, Sieppi kertoo.
Alennetut nopeusrajoitukset ovat välttämättömät turvallisuussyistä.
Pyrkimys on kuitenkin saada vauriot korjattua ennen talven tuloa.
– Tällä hetkellä siellä on lamelleja ja muita ohjaamassa ja varoittamassa liikennettä. Niistä on haittaa, jos ne ovat siellä siinä vaiheessa, kun alamme aurata, Sieppi toteaa.
Vaijeri teki tehtävänsä – kesti kolarin
Sieppi pitää tapahtuneessa myönteisenä sitä, että vaijeri ei pettänyt.
– Vaijeri kesti kohtaamisen rekan kanssa eikä rekka mennyt siitä läpi. Vaijeri ei katkennut onnettomuudessa vaan se jouduttiin katkaisemaan rekkaa irrotettaessa. Eli vaijeri kesti ja täytti tehtävänsä. Nyt se on kuitenkin siellä ongelmana, Sieppi sanoo.
Siepillä ei ole tiedossa, onko vastaavia onnettomuuksia sattunut Ruotsissa. Siepin tietojen mukaan Suomeen vaijerikaiteita ei ole suunnitteilla lisää.
Euroopassakin vain harvoin tavatusta lintulajista on tehty havainto Satakunnassa. Lintuharrastaja havaitsi keskiviikkona kastanjasirkun Luvian ulkosaaristossa sijaitsevalla Säpin saarella.
Kyseessä on vasta Suomen toinen havainto lajista. Suomen ensimmäinen kastanjasirkku havaittiin Uudessakaupungissa vuonna 2002. Euroopassa kastanjasirkusta on tehty nyt yksitoista havaintoa.
Kastanjasirkku pesii Itä-Siperiassa ja talvehtii Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Kiinassa.
Nuorella linnulla edessä vaarallinen matka
Parikkalainen Hanna Aalto näki nuoren linnun keskiviikkona aamupäivällä Säpissä Hanhiston niityn reunalla. Linnun sukupuolta ei ole vielä tunnistettu.
– Lintu on harhautunut täysin väärään paikkaan. Sen pitäisi nyt olla menossa talvehtimisalueilleen, Aalto kertoo.
Lintu on Aallon mukaan saattanut eksyä väärään suuntaan geenivirheen vuoksi.
– Ohjeet ovat olleet pielessä ja se on eksynyt tänne. Täytyy vain toivoa, että se selviää Atlantin valtamerestä ja pääsee talvehtimaan Iso-Britanniaan tai Kanariansaarille.
Alaikäisten avioliitot ovat pian Suomessa historiaa. Hallitus esittää, että alaikäisten avioliitot mahdollistavasta poikkeusmenettelystä luovutaan. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Tämän jälkeen alle 18-vuotiaat eivät enää voisi mennä naimisiin.
Ministeriö haluaa antaa myös kansainvälisen signaalin, että Suomi ei hyväksy alaikäisten avioliittoja.
Vastaavasta käytännöstä on viime vuosina luovuttu muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Poikkeuslupamenettylyä on kyseenalaistettu, koska alaikäisenä solmittuja avioliittoja pidetään yleisesti ottaen vahingollisina.
Oikeusministeriön mukaan hakemuksia on tullut viime vuosina 10–20 vuosittain. Esimerkiksi viime vuonna 11 hakemuksesta hyväksyttiin seitsemän.
Suurin osa luvan saaneista on 17-vuotiaita tyttöjä, jotka perustelevat tarvetta uskonnollisella vakaumuksella.
Sitä nuoremmille lupua on myönnetty vain harvoin. Perusteena on yleensä ollut raskaus.
Seuraavaksi lakiesitys menee eduskuntaan äänestykseen.
Tämä lause on monen huulilla, eikä vähiten hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n julkaiseman raportin vuoksi. Sen mukaan lihansyönnin vähentäminen on yksi keskeisimpiä keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Jauheliharasia kannattaa siis jättää hyllyyn. Eli kohti kaupan hedelmä- ja vihannesosastoa, tuttavallisemmin hevi-osastoa.
Mutta mitä jos ilmastoahdistus iskee sielläkin? Voiko Välimereltä laivatun hedelmän pistää hyvällä omallatunnolla koriin kotimaisen vihanneksen viereen?
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija MinnaKaljosen mukaan voi.
– Kuluttaja voi hevi-osastolla huojentua, sillä hedelmien, vihannesten ja kasvisten valitseminen on aina vähäpäästöinen valinta.
Tuotantotapa ratkaisee
Hedelmien, kasvisten ja vihannesten hiilijalanjäljen aprikointi lipsahtaa usein sen pohtimiseen, kuinka kaukaa tuote tulee ja millä se on tuotu kaupan hyllylle.
Kuljetus on kuitenkin vain pieni osa tuotteen elinkaarta ja näin ollen myös sen hiilijalanjälkeä.
– Tuotantotapa on se merkittävin asia. Esimerkiksi ympärivuotinen kasvihuoneviljely vaatii paljon energiaa, Minna Kaljonen kertoo.
Kun hevi-tuotteita tarkastellaan tuotantotavan kautta, voi Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjulan mukaan tulla vastaan tilanteita, joissa laivalla tuodut tuotteet ovatkin kotimaisia vaihtoehtoja parempia.
– Tuontituotteet on voitu kasvattaa avomaalla ilman ulkopuolista energiaa. Silloin hiilijalanjälki on pienempi verrattuna lisäenergialla kotimaassa kasvatettuun.
Tee hyvää ruokaa ystäville ja perheelle siitä kasviksesta, jonka valitset. Hyvä leviää sitä kautta. Minna Kaljonen
Esimerkiksi tammikuussa ostetun kotimaisen kasvihuonekurkun hiilijalanjälki on isompi verrattuna samassa kuussa ostettuun Välimeren alueella kasvatettuun hedelmään.
Karjula kuitenkin kyseenalaistaa yksittäisten tuotteiden välillä pallottelun. Hänen mukaansa kuluttajan ei kannata arvottaa hedelmiä, kasviksia ja vihanneksia pelkästään niiden hiilijalanjäljen mukaan.
– Suurin ongelma tässä vaiheessa on se, että suomalaiset syövät ylipäätään liian vähän hevi-tuotteita. Kokonaiskulutuksen lisäämisessä on tilaa kaikille tuotteille ja toimijoille.
Ruoan takana muutakin kuin päästöt
Hevi-tuotteiden tarkan hiilijalanjäljen metsästys ei välttämättä ole edes kovin mielekästä tavalliselle kuluttajalle.
– Mielestäni kuluttajan tehtävä on tätä helpompi: kuluta kasviksia ja hedelmiä monipuolisesti, Minna Kaljonen toteaa.
Sen sijaan, että aina valitsee turvallisen kurkun ja tomaatin, Kaljonen rohkaisee kokeilemaan esimerkiksi kotimaisia avomaajuureksia ja papulajeja.
– Talvella kasvihuoneessa kasvatettu kurkku ei välttämättä edes maistu niin hyvälle kuin satokauden kurkku. Miettisin kasvisten kohdalla myös makua. Hyvä maku kertoo usein sen, että tuote on tuore ja se tulee läheltä.
Perussa kasvatetaan parsaa suomalaisiinkin marketteihin. Kasvatus pahentaa mm. pääkaupungin Liman vesipulaa. Hannele Valkeeniemi / Yle
Kaljoselle maku ratkaisee valinnan esimerkiksi tomaatin kohdalla. Talvisin ulkomailta tuotu tomaatti on usein raakaa, eikä matkan aikana tapahtuva kypsyminenkään tee siitä hänen mielestään hyvän makuista.
– Voi ajatella myös muita tärkeitä asioita ruoassa kuin hiilidioksidipäästöt. Kuten mitä tuotantotapoja haluaa tukea.
Tavallisen kuluttajan on lopulta myös hyvin vaikea tietää yksityiskohtia valitsemastaan hedelmästä tai vihanneksesta.
– Emmehän välttämättä tiedä Espanjan alueelta tulleesta appelsiinista, kuka sen on kasvattanut ja miten se on kasvatettu. Sen kasvattamiseen on voitu käyttää Pohjois-Afrikan pohjavesivarantoja tai sitten viljelijällä on ollut huonot työehdot, Karjula pohtii.
Rohkeutta kuluttajille ja kauppiaille
Vaikka hedelmän tai kasviksen hiilijalanjäljen selvittäminen on kuluttajalle käytännössä mahdotonta, voi ilmastonmuutosta torjua silti omilla valinnoillaan.
Samuli Karjula kääntyisi kuluttajana kauppiaan puoleen. Jos kuluttajat ovat aikaisemmin penänneet kauppiailta esimerkiksi perulaista parsaa keskellä synkintä talvea, voivat kuluttajat myös vaatia satokauden tuotteita hyllyyn.
Toisaalta Karjula toivoo myös kauppiaalta rohkeutta sanoa kuluttajalle, että hänen toiveessaan ei aina ole järkeä.
– Mielestäni ilmastokeskustelu on mennyt siihen pisteeseen, että tällaisista asioista voidaan keskustella. Minä ainakin uskoisin kauppiasta, jos hän perustelee asian hyvin.
Vaikkakaan luomu ei ole yksistään ratkaisu hiilensidontaan, suosisi Minna Kaljonen luomua. Hän myöntää, etteivät tuotteiden luomumerkinnät kerro suoraan hiilidioksidipäästöistä, mutta muistuttaa, ettei luomumerkintää anneta EU:n alueella heppoisin perustein.
– Luomuviljelyssä maaperän kuntoon panostetaan paljon. On tutkimuksia, joiden mukaan viljelymaan hyvä kunto auttaa sitomaan hiiltä enemmän, kuin se tuottaa.
Tärkeintä olisi kuitenkin lisätä hedelmien ja kasvisten kulutusta ja ottaa ne osaksi arjen ruokakulttuuria.
– Tee hyvää ruokaa ystäville ja perheelle siitä kasviksesta, jonka valitset. Hyvä leviää sitä kautta. Kaupassa ei aina tarvitse olla syyllisyydentuntoinen, Kaljonen muistuttaa.
Juuso-Eemeli Schroderus on nuori mies, mutta silti ehtinyt jo törttöillä ja tehdä rikoksia. Niistä on yritetty päästä eroon, mutta aina jäljet ovat johtaneet takaisin entiseen elämään.
Nyt hänellä on kuitenkin vakaa tarkoitus pysyä kaidalla tiellä. Siinä auttaa Kajaanin Spartakin paja, jossa on valettu uskoa tulevaisuuteen.
– Tämä on minulle tuttu paikka aikaisemmilta vuosilta, ja tänne oli helppo tulla. Täällä on hyvä ympäristö ja saa apua moneen juttuun, sanoo Schroderus.
Juuso-Eemeli Schroderus on ollut mukana Spartakin toiminnassa useita kertoja.Timo Sihvonen/Yle
Spartak auttaa 17–30-vuotiaita syrjäytyneitä nuoria, joilla elämäntavoitteet ovat hukassa. Yhdistyksen tavoitteena on auttaa nuorta työ- tai opiskelupaikan hankinnassa sekä ohjata elämäntapamuutoksen ja harrastusten pariin.
Toimintaa on monenlaista: varhaiskasvatusta, erityisnuorisotyötä ja urheilutoimintaa.
Vauhdin hakua menneestä
Schroderuksen kaltaisia tarinoita on Spartakin tiloissa kuultu monia. Yhdistyksen asiakkaat ovat suurelta osin päihde- sekä kriminaalitaustaisia.
Auttamisesta huolimatta 80–90 prosenttia nuorista ei pysy Spartak-ajan jälkeen kaidalla tiellä.
Yhdistyksen puheenjohtaja ja yksilövalmentaja Mikko Leskinen pitää kuitenkin työtään arvokkaana. Hänen mukaansa parempi aika ja opitut asiat eivät mene hukkaan
– Nämä ovat pitkiä prosesseja. Monesti ensimmäisellä kerralla polku ei onnistu ja haetaan vauhtia entisestä elämästä, sanoo Leskinen.
Kajaanin Spartakin puheenjohtaja Mikko Leskinen hyödyntää omaa päihdetaustaansa nuorten auttamisessa.Timo Sihvonen / Yle
Entiseen elämään palaavien nuorten määrä kuulostaa isolta. Tieto perustuu hankkeiden raportointiin, jossa laskelmia tehdään sen perusteella, kuinka moni nuori työllistyy tai pääsee koulupolulle Spartak-ajan jälkeen.
Opetellaan vuorokausirytmiä ja syömään monta kertaa päivässä. Anne Mari Leinonen
Yhdistyksen toiminnassa on mukana noin 30–40 nuorta vuosittain.
Nuorten kanssa käydään läpi elämänhallinnallisia asioita, jotka monella ovat täysin hukassa samanikäisiin verrattuna. Esimerkiksi lapsena aloitetun päihteiden käytön takia elämän eri kehitysvaiheet, kuten murrosikä, ovat saattaneet jäädä kokonaan kokematta.
– Opetellaan vuorokausirytmiä ja syömään monta kertaa päivässä. Jollakin ei ole lapsena ollut ohjausta ja turvallista elinpaikkaa, joten aloitetaan ihan perusasioiden hoitamisesta, sanoo Spartakin So What -hankkeen vastaava valmentaja Anne Mari Leinonen.
Tiukka talous vie aikaa auttamiselta
Spartakin toiminta on paljon kiinni hankerahoituksista, joissa myös Kajaanin kaupunki ja Kainuun sote ovat olleet mukana omarahoitusosuudella.
Toiminta vaatii myös tilat, joihin pystytään kokoontumaan. Kun käynnissä oleva hanke, ja sen rahoitus ovat päättyneet, toimintaa on jatkettu vapaaehtoisten voimin.
– Itse on rahaa hankittu ja myös vuokria maksettu. Onneksi on myötämielinen vuokranantaja, jonka kanssa maksuista on pystytty sopimaan, kertoo puheenjohtaja Mikko Leskinen.
Spartakin pajalla voi muun muassa käydä kuntosalilla ja korjata autoja.Timo Sihvonen / Yle
Koska jatkuvan rahoituksen saaminen on hankalaa, yhdistyksen palveluja pyritään tuotteistamaan.
Yksi esimerkki tuotteistuksesta on kesäisin toimiva lasten liikennepuisto. Uusia tulon lähteitä etsitään ja mietitään jatkuvasti.
– Meillä menee iso osa työstä rahoituksen hankkimiseen ja suunnitteluun. Se on asiakastyöstä pois, sanoo Leskinen.
Aikuisilla ei ole nuorille aikaa
Spartakissa kokoontuneen vertaistukiryhmän aiheena oli tällä viikolla: ”Mikä saa nuoret voimaan pahoin?”. Vastauksia tuli saman tien kuin apteekin hyllyltä.
Nuorten mukaan pahoinvointi johtuu siitä, että aikuisilla ei ole heille aikaa.
– Lisäksi esille nousivat huonot kulkuyhteydet, eli julkisilla ei pääse siirtymään keskustaan syrjäseudulta ja matalan kynnyksen vapaa-ajanviettopaikkojen puute, listaa vastaava valmentaja Anne Mari Leinonen.
Joillekin Spartakin asiakkaille yksikin päihteetön päivä on suuri edistysaskel.Timo Sihvonen / Yle
Nuoret kertoivat myös ennakkoluulojen ja leimatuksi tulemisen pelosta. Vaikka haluaisi apua ja puhua asioista, vaikeuksien pelätään vaikuttavan elämässä etenemiseen.
Suomessa on tällä hetkellä yli 60 000 syrjäytynyttä (Me-säätiö) 15–29-vuotiasta nuorta. Syrjäytyneiden määrä on kuitenkin vähentynyt muun muassa hyvän talouskehityksen sekä nuorten työllisyyden kasvun ansiosta.
Alle 25-vuotiaiden työttömyydessä on tapahtunut iso harppaus parempaan, varsinkin Kainuussa, jossa työttömyys on vähentynyt muuta maata ripeämmin.
Tämän vuoden syyskuussa koko Suomessa syrjäytyneiden määrä oli laskenut 49 prosenttia. Kainuussa vähennystä oli 66 prosenttia. Tiedot perustuvat Me-säätiön laskelmiin, jotka on tehty TE-toimistojen asiakasrekisteritietojen mukaan.
Kainuussa myös rikos- ja päihdekierteessä olevien lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten joukko on hieman koko maata pienempi.
Tämä selviää keväällä ilmestyneestä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisusta sekä Sotkanetin rikoksia käsittelevästä taulukosta.
Kuitenkin vakavat mielenterveyden häiriöt ovat Kainuussa koko maata yleisempiä.
Kajaanilainen Juuso-Eemeli Schroderus viettää nykyisin viikot Spartakin pajalla, jossa voi muun muassa käydä kuntosalilla ja korjata autoja.
Koulussa hän käy muutamana päivänä viikossa, ja nuoren miehen tavoitteena on saada paperit kouraan runsaan vuoden kuluttua. Schroderus valmistuu autonasentajaksi Kainuun ammattiopiston aikuislinjalta.
– Ainakin minun kohdalla Spartakilta saatu apu on auttanut monissa asioissa. Tämä on sellainen mahdollisuus, jota ei kannata hukkaan heittää, Schroderus sanoo.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman aloitti eduskunnan kyselytunnin kyseenalaistamalla hallituksen ajaman irtisanomislain muutoksen työllisyysvaikutukset.
– Tuntuu siltä, että mistään ei tunnu löytyvän näyttöä sille, että tämä esitys lisäisi työllisyyttä. Mistään muualta kuin ministereiden omista puheista. Hallitus onkin Iltalehden tietojen mukaan kaunistellut tämän oman esityksensä työllisyysvaikutuksia, Lindtman sanoi.
Lindtmanin mukaan esityksen valmistelussa mukana olleella virkamiehellä on vahva tausta Suomen Yrittäjissä ja "erittäin vahva intressi tässä asiassa".
Sipilä: Edustaja liikkuu oudolla alueella
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) piti Lindtmanin vihjailuja "erittäin vakavina".
– Edustaja kyllä liikkuu oudolla alueella, kun kyseenalaistetaan suomalaisen virkamiehen motiiveja tehdä lain perusteluja. Tämä on erittäin vakava asia. Pyydän edustajaa miettimään hyvin tarkasti sitä, mikä on tällaisen väitteen taustalla, Sipilä totesi.
Sipilän mukaan virkamiesten työhön ei poliittisesti puututa. Hän lisäsi kunnioittavansa suomalaisten virkamiesten työtä.
Myös työministeri Jari Lindström (sin.) kehotti Lindtmania maltillisuuteen.
SDP:n Eero Heinäluoma huomautti ministeri Lindströmin itse sanoneen tammikuussa, ettei ole tarvetta irtisanomissuojan heikentämiseen.
– Mitä tapahtui tammikuun ja huhtikuun välillä? Mistä tämä tarve yhtäkkiä tuli? Heinäluoma tivasi.
Lindströmin mukaan tarve tuli siitä, että kun paikallista sopimista ei saatu edistettyä ja piti keksiä uusia keinoja.
Sipilä Arhinmäelle: Ei ole mitään yrittäjien ehdotuksia
Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki yhtyi SDP:n kritiikkiin. Hän huomautti, että Lindström on itsekin todennut, että keinolla on "minimaaliset vaikutukset".
– Eikö nyt olisi pääministerin tehtävä sanoa ruoria pyörittävälle yrittäjien edustajalle [Mikael] Pentikäiselle, että siirtykää sivuun, minä vien tämän nyt tyynelle, vedetään tämä yrittäjien esitys pois, Arhinmäki tykitti.
Sipilä vastasi Arhinmäelle, että ei ole olemassa "mitään yrittäjien ehdotuksia".
Vihreiden konkariedustaja Pekka Haavisto pyysi pääministeri kuvaamaan hallituksen suhdetta Suomen Yrittäjiin, koska on syntynyt mielikuva, että "suhde on liian läheinen".
Sipilä vakuutti tavanneensa pääministerinä paljon enemmän palkansaajien edustajia kuin työnantajien edustajia.
Sipilä vakuutti Rinteelle, että tänä iltana keskustellaan "Kesärannan puhtaalla pöydällä asioista hyvin avoimesti".
Kyselytunti keskeytyi palohälytykseen
Muutama minuutti ennen kyselytunnin loppua eduskunnan istunto keskeytettiin yllättäen palohälytyksen takia. Puhemiehen tehtävää hoitanut varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) kehotti edustajia ja muita salissa olijoita poistumaan rauhallisesti talon ulkopuolelle.
Ihmiset pääsivät palaamaan eduskuntaan noin kymmenen minuuttia myöhemmin.
Saudi-Arabian 33-vuotias kruununprinssi Mohammed bin Salman ei näytä sietävän arvostelijoita. Hallintoa vaikkapa sosiaalisessa mediassa kritisoineita on pidätetty ja toisinaan arvostelijat ovat kadonneet jäljettömiin. Kruununprinssi näyttää tukahduttavan soraäänet kovalla kädellä.
Aikaisemmin Saudi-Arabian viranomaiset ovat toteuttaneet ulkomailla kolmen toisinajattelijaprinssin sieppaukset. Maanpaossa eläneet prinssit olivat äänekkäimpiä toisinajattelijoita suuressa kuninkaallisessa suvussa, johon arvioidaan kuuluvan noin 15 000 henkilöä.
Jamal KhashoggiAli Haider / EPA
The Independent-lehden haastatteleman maanpaossa elävän toisinajattelijaprinssin Khaled bin Farhanin mukaan yleinen kaava sieppauksissa on ollut houkutella kohde tapaamiseen edustustoon, jonka jälkeen jäljet päättyvät.
Khashoggin tapauksesta on liikkunut huhuja, että hänet olisi ollut tarkoitus siepata Saudi-Arabiaan. Khashoggi kuitenkin surmattiin konsulaatin tiloissa. Saudi-Arabian johdon mukaan surmaajat toimivat omapäisesti ilman valtuutuksia.
Saksassa maanpaossa elävä Khaled bin Farhan kertoo, että viranomaiset yrittivät houkutella hänet rahan avulla Egyptiin tapaamiseen maan konsulaatissa Kairossa. Tämä tapahtui kymmenen päivää ennen Khashoggin katoamista.
Yhteyttä ottaneet saudiviranomaiset olivat kertoneet kuulleensa prinssin talousvaikeuksista ja luvanneet tämän perheelle "miljoonia dollareita". Prinssi uskoo, että kruununprinssi Mohammed bin Salman yritti vaientaa hänet.
Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman johtaa käytännössä Saudi-Arabiaa.Kevin Dietsch / Pool / EPA
Khaled bin Farhanin mukaan viisi Khashoggin tapausta arvostellutta kuningassuvun jäsentä katosi pian Khashoggin katoamisen jälkeen. Siis ennen kuin Saudi-Arabia myönsi, että toimittaja oli surmattu konsulaatin tiloissa.
Saudi-Arabiassa oli viime vuonna kansainvälistä huomiota herättänyt pidätysten aalto, jota kutsuttiin korruption vastaiseksi kampanjaksi. Pidätettyjen joukossa oli tiettävästi muun muassa 11 prinssiä, neljä ministeriä ja useita entisiä ministereitä. Osa heistä laitettiin vankilaan, mutta monet korkea-arvoiset pidätetyt eristettiin luksushotelli Ritz Carltoniin pääkaupunki Riadissa.
Korkea-arvoisin siepatuista ja kadonneista prinsseistä on Sultan bin Turki, joka siepattiin tammi-helmikuun vaihteessa vuonna 2016. Hallintoa arvostellut bin Turki nousi Pariisissa Saudi-Arabian Egyptin-konsulaatin järjestämään koneeseen avustajiensa kanssa. Määränpäänä piti olla Kairo, jossa prinssin piti tavata isänsä.
Vasta koneen alkaessa laskeutumaan seurue havaitsi, että heidät olikin tuotu Saudi–Arabiaan. Prinssin ja koneen henkilökunnan välillä syntyi käsikähmä. Kentällä konetta vastassa oli sotilaita, jotka ottivat bin Turkin kovaotteisesti kiinni.
BBC uutisoi kadonneista prinsseistä elokuussa 2017.BBC, Yle Uutisgrafiikka
Kaksi prinssin silloista avustajaa kertoo BBC:n arabiankielisen palvelun dokumentissa prinssin huutaneen: "Ottakaa yhteyttä Yhdysvaltain-suurlähetystöön", kun hänet vietiin pois. Tämän jälkeen prinssiä ei ole nähty julkisuudessa eikä hänen kohtalostaan ole tietoa. Ulkomaalaiset avustajat olivat Saudi-Arabiassa pidätettyinä kolmen päivän ajan.
Sultan bin Turki siepattiin tiettävästi jo toista kertaa. Ensimmäinen sieppaus tapahtui hänen aiemmin kertomansa mukaan Sveitsin Genevessä vuonna 2003. Tuolloin Sultan bin Turki oli mennyt kutsusta tapaamaan toista saudiprinssiä Geneven ulkopuolella sijaitsevaan kartanoon. Toinen prinssi taivutteli bin Turkia matkustamaan Saudi-Arabiaan, mutta tämä kieltäytyi.
Tämän jälkeen paikalle rynnänneet naamioituneet miehet pahoinpitelivät ja huumasivat Sultan bin Turkin. Tajuton prinssi kuljetettiin Geneven lentokentälle, josta hänet lennätettiin Saudi-Arabiaan. Saudi-Arabian silloinen Sveitsin-suurlähettiläs osallistui sieppausoperaatioon.
Sultan bin Turki oli ensin vankilassa ja sittemmin kotiarestissa. Terveyssyistä hänet päästettiin Yhdysvaltoihin hoitoihin.
Myöhemmin hän nosti Genevessä kanteen Saudi-Arabian kuningasperhettä vastaan sieppauksesta. Tuolloin hän kertoi oikeudelle oman versionsa ensimmäisestä sieppauksesta ja toimitti muun muassa lääkärintodistuksia.
Prinssi oli ennen toista sieppaustaan antanut kriittisiä haastatteluja Saudi-Arabian hallinnosta. Hän oli vaatinut uudistuksia ja arvostellut maan ihmisoikeusloukkauksia.
Pariisin "Youtube-prinssi" katosi
Entinen poliisijohtaja prinssi Turki bin Bandar katosi vuonna 2015. Hän oli paennut Pariisiin vuonna 2012 riitauduttuaan perheensä kanssa perintöasiasta.
Pariisista käsin hän alkoi postittaa YouTubeen hallintoa arvostelevia videoita. Saudi-Arabia yritti tuloksetta taivutella prinssiä palaamaan kotimaahansa.
Videopäivitykset loppuivat vuonna 2015 ja prinssi katosi. Tämän jälkeen hänen olinpaikastaan ei ole ollut tietoa.
Turki bin Bandar al Saud ja Pakistanin valtiovarainministeri Shaukat Aziz Islamabadissa vuonna 2003.Uk Alizai / EPA
Marokkolaisen As Sabah -lehden mukaan Turki bin Bandar pidätettiin Marokossa, kun hän oli palaamassa Ranskaan. Pidätyksen jälkeen Marokko karkotti prinssin Saudi-Arabiaan maan viranomaisten vaatimuksesta.
BBC:n dokumentissa haastatellun prinssin ystävän mukaan Turki bin Bandar oli ennen katoamistaan kertonut pelkäävänsä salamurhaa tai sieppausta.
Ennen maanpakoaan hän oli työskennellyt muun muassa kuningasperheen turvallisuusjärjestelyjen parissa. Hänellä oli siis pääsy salaisiin tietoihin. Kadonneen prinssin on mediassa epäilty kuolleen.
Huvivene vaihtui vankilaan
Prinssi Abdul Aziz bin Fahd siepattiin sen jälkeen, kun hän oli julkaissut Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallitsijaperhettä arvostelevia twiittejä. Saudiviranomaiset tiettävästi painostivat prinssiä poistamaan twiitit ja lopettamaan kirjoittelut. Kun tämä ei tehonnut, sai huvijahdillaan Espanjan edustalla ollut prinssi kutsun saapua tapaamaan kuningas Salmania Mekkaan.
Abdul Aziz bin FahdKamal Mustafa / AOP
Prinssi matkusti Saudi-Arabiaan ja hänet pidätettiin. Kiinnioton yhteydessä hänet pahoinpideltiin ja hänen vammojaan hoidettiin sairaalassa. Prinssin huhuttiin kuolleen, mutta saudiviranomaisten mukaan hän on elossa. Hänen on myös väitetty olevan koomassa.
Abdul Aziz bin Fahdin olinpaikka ei ole tiedossa.
Twitterissä vallankumousta kannattanut katosi
Milanossa asunut prinssi Saud bin Saif al Nasr oli niin ikään aktiivinen Twitterissä. Kasinoissa viihtyvänä playboyna tunnettu prinssi arvosteli kuningashuonetta ja vuonna 2015 hän tuki vallankaappausta kuningas Salmania vastaan. Kyse oli tuntemattomaksi jääneen toisen prinssin kirjoittamasta kirjeestä, jolle Saud bin Saif al Nasr ilmaisi tukensa. Tämän arvellaan vieneen hänen vapautensa.
Epäillään, että prinssi olisi huijattu Italiasta Saudi-Arabiaan lentäneeseen koneeseen. Ennen katoamista venäläis-italialainen yritys oli ehdottanut prinssille yhteisiä liiketoimia. Prinssi oli noussut koneeseen, jonka oli kerrottu lentävän Milanosta Roomaan. Hän oli luullut olevansa matkalla allekirjoittamaan sopimusta. Teorian mukaan kyseessä oli lavastusoperaatio.
Tämän jälkeen Saud bin Saif al Nasrista ei tiettävästi ole kuultu eikä hänen olinpaikkansa ole tiedossa.
Ammuttiinko helikopteri alas prinssin vaimentamiseksi?
Prinssi Mansour bin Muqrinkuoli helikopterin maahansyöksyssä lähellä Jemenin rajaa viime marraskuussa. Maahansyöksyn syy ei tiettävästi selvinnyt. Mediassa epäiltiin, että kone olisi ammuttu alas.
Mansour bin Muqrinin kerrotaan vastustaneen Mohammad bin Salmanin nousua valtaan. Lähteiden mukaan Mansour bin Muqrin oli ennen kuolemaansa lähettänyt noin tuhannelle prinssille kirjeen, jossa kehotettiin olemaan tukematta kruununprinssiä.
Kansallisoopperan ympäristössä olevan graniittimuurin kuparikaiteita on varastettu kymmenien tuhansien eurojen arvosta. Poliisin mukaan kaidetta on anastettu usean päivän aikana.
Mannerheimintien ja Helsinginkadun kulmassa sijaitsevan Oopperatalon henkilökunta oli havainnut, että kuparikaiteita oli piilotettu läheiseen pusikkoon. Keskiviikkoiltana 24. lokakuuta vartija kävi tarkistamassa piilopaikan, jolloin pusikosta lähti juoksemaan kolme miestä.
Poliisi sai kiinni yhden miehistä ja häntä epäillään törkeästä varkaudesta. Piilopaikkana toimineesta pusikosta löytyi katkottuja kuparikaiteita sekä todennäköinen rikoksentekoväline.
Tapauksen tutkinnanjohtaja, poliisitarkastaja Klaus Geiger Helsingin poliisista kertoo, että kiinniotettua epäiltyä kuulusteltiin torstaina. Poliisille entuudestaan tuttu epäilty nimesi kuulustelussa toisen tekijän ja poliisi ryhtyy tutkimaan tietojen todenperäisyyttä. Kuulustelun jälkeen mies päätettiin vangita.
Poliisi: Kyse on järjestäytyneestä rikollisuudesta
Geiger arvioi, että kyse on järjestäytyneestä rikollisuudesta, jota johdetaan ulkomailta. Poliisi ei paljasta vangitun miehen kansallisuutta.
– Tässä on kyse itärikollisuudesta. Suomeen tulee pienemmissä ryhmissä eri tekijöitä, jotka anastavat tavaraa. Maassaoloaikana syyllistyvät sitten myös muihin rikoksiin, Geiger sanoo.
Kuparin varastaminen on poliisin mukaan melko yleistä ja myös Oopperatalon kuparikaiteet on anastettu aiemmin noin neljä vuotta sitten. Geigerin mukaan kuparia varastetaan varmasti jatkossakin, niin kauan kuin sitä käytetään julkisilla paikoilla.
– Tällaisiin anastuksiin on hyvin vaikea puuttua. Yleensä kaupunki on määrännyt, että tietynlaisissa rakennuskohteissa on käytettävä tietynlaista materiaalia. Kun tietynlaiset ryhmittymät saavat kuparista jonkin verran rahaa, niin sitä myös varastetaan, vaikka hyöty onkin aika pieni siihen kuparikiloon nähden, Geiger kertoo.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut hämeenlinnalaisen, vuonna 1980 syntyneen naisen yhdeksän vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen taposta ja hautarauhan rikkomisesta. Lisäksi naisen maksettavaksi tuomittiin noin 26 000 euroa erilaisia kuluja ja korvauksia.
Lisäksi oikeus tuomitsi naisen seurustelukumppanin, vuonna 1979 syntyneen miehen, rikoksentekijän suojelemisesta kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen. Miehen syyte hautarauhan rikkomisesta hylättiin.
Nainen löi vuokranantajaansa, keski-ikäistä miestä, kahdesti teräaseella Hauholla Lautsiassa vanhan huoltoaseman pihalla 29. kesäkuuta.
Mies kuoli verenvuotoon. Pian tämän jälkeen nainen ja hänen rikoskumppaninsa raahasivat ruumiin pensasaidan viereen ja peittivät sen autosta ja asunnosta hakemillaan kahdella peitolla. Mies toimi kuljettajana, kun nainen kätki puukon surmailtana.
Seuraavana päivänä parivaljakko nosti ruumiin auton takakonttiin. He kuljettivat vainajan metsäautotien varteen noin neljän kilometrin päähän ja piilottivat hänet osittain kuusen alle metsän reunaan. Ruumiin päälle laitettiin risuja ja puun rankoja, peitot, tavaratilan maton ja jätesäkkejä. Tuomittu mies myi autonsa ruumiin kätkemisestä seuraavana päivänä.
Uhrista oli tehty katoamisilmoitus 1. heinäkuuta. Ruumiin löysi miestä etsimässä ollut henkilö, joka soitti poliisille.
Syyttäjä vaati naiselle taposta vähintään kymmenen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Tekoa oli naisen kertoman mukaan edeltänyt riita vuokranantajan asunnossa.
Molemmilla rikoshistoriaa
Nainen on ollut vangittuna heinäkuun 3. päivästä lähtien. Hän suorittaa jo vankeusrangaistusta toisesta rikoksesta. Nainen sai viikkoa ennen Hauholla tekemäänsä tappoa Helsingin hovioikeudelta vuoden vankeutta törkeän pahoinpitelyn yrityksestä.
Mies puolestaan vapautui vankilasta huhtikuussa. Hänet on tuomittu aiemmin muun muassa avovaimonsa taposta.
Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
HalpaHalli-ketju aloittaa yhteistoimintamenettelyn sunnuntaiaukioloista jälkijunassa, ammattiliiton otettua kantaa asiaan.
Palvelualojen ammattiliitto PAM kertoi nettisivuillaan, että HalpaHallin päätös sunnuntaiaukiolosta tuli isolle osalle työntekijöitä yllätyksenä. Liiton puhelimet alkoivat soida sen jälkeen, kun tieto muutoksesta tuli. Joillekin työntekijöille se tuli median tai muiden välikäsien kautta, sanoo PAMin Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueen aluepäällikkö Marja Salmivuori.
Henkilöstön pitäisi päästä vaikuttamaan ja kertomaan omia näkemyksiään, että päästäisiin yhteisymmärrykseen muutostilanteessa PAMin aluepäällikkö Marja Salmivuori
Työajan määrääminen kuuluu kyllä työnantajan direktioon, mutta Salmivuoren mukaan yt-menettely pelisäännöistä olisi pitänyt käydä.
– Välillä tulee vastaan tilanteita, ettei yhteistoimintamenettelyä ole pidetty vaikka tulee olennaisia muutoksia työssä, työajoissa tai -tehtävissä. Se on harmillista, koska henkilöstön pitäisi päästä vaikuttamaan ja kertomaan omia näkemyksiään, että päästäisiin yhteisymmärrykseen muutostilanteessa.
Tältä osin HalpaHalli on Salmivuoren mukaan rikkonut lakia. Sittemmin työnantaja on kuitenkin ilmoittanut aloittavansa yt-menettelyn asiassa.
PAM haluaa myös luottamushenkilöt joka myymälään
Menettelyssä määritellään sunnuntaityön vapaaehtoisuus tai pakollisuus, mutta se ei aiheuta henkilöstövähennyksiä. Kaupan työehtosopimuksen mukaan sunnuntaityöstä pitää aina sopia, muuten se on vapaaehtoista.
– Työnantajan kanssa on avoin keskusteluyhteys, mitään riitaa ei ole. Uskon, että asia saadaan hoidettua neuvotteluteitse.
Kokkolan myymälässä ei ole luottamusmiestä, ja siitäkin PAM on pitkään Salmivuoren mukaan yrittänyt käydä keskusteluja. Tässä tilanteessa työnantaja on velvollinen neuvottelemaan työntekijöiden kanssa, sillä toisen yksikön luottamusmies ei voi toimia oman yksikkönsä ulkopuolella.
Salmivuori toivookin, että yhtiö saisi jokaiseen myymälään pian oman luottamushenkilön.
HalpaHalli kertoi maanantaina, että se pitää jatkossa myymälät auki myös sunnuntaisin. Pian 50-vuotias yhtiö on tähän saakka vedonnut kristillisiin arvoihin ja pyhittänyt lepopäivän kaupanteolta verkkokauppaa lukuun ottamatta.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen johtokolmikko tapaa tänään torstaina alkuillasta palkansaajajärjestöjen johtajat pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.
Tapaamiseen osallistuvat hallituksen johtotrion lisäksi SAK:n, STTK:n ja Akavan puheenjohtajat. Ylen tietojen mukaan tapaaminen on pääministeri Sipilän yllättäen koolle kutsuma.
Asiasta ensimmäisenä uutisoineen MTV Uutisten mukaan irtisanomiskiistaan voidaan löytää ratkaisu jo tänä iltana.
Työmarkkinajärjestöt valmistelevat yhä yhteistä ehdotusta
Ylen tietojen mukaan työmarkkinakeskusjärjestöt valmistelevat edelleen yhteistä ehdotusta vaihtoehdoksi henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentämiselle pienissä yrityksissä.
Sovitteluratkaisu perustuisi edelleen määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottamiseen. Ajatus on ollut, että yritys voisi kerran tehdä työntekijän kanssa määräaikaisen sopimuksen ilman perusteltua syytä.
Keskusjärjestöissä on ollut toiveikkuutta, että jonkinlainen sovitteluehdotus valmistuisi.
Ehdotuksesta ovat keskustelleet työntekijäkeskusjärjestöistä SAK, STTK ja Akava sekä työnantajajärjestöistä Elinkeinoelämän keskusliitto ja Kuntatyönantajat.
Orpo ei halua arvioida, löytyykö ratkaisu
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ei lähde arvioimaan, löytyykö kokouksessa ratkaisua tämän illan aikana. Hän ei ota kantaa siihen, millaisia ratkaisuehdotuksia on pöydällä.
– Meidän velvollisuutemme on tavata, keskustella ja etsiä ratkaisuja. On hyvä tavata palkansaajakeskusjärjestöt kaikki kerralla ja kuulla, mitä he tällä hetkellä miettivät, Orpo sanoo.
Orpon mukaan hallitus ei ole saanut ay-liikkeeltä vielä mitään varsinaista esitystä, vaan hallitus on mediatietojen ja yksittäisten keskustelujen varassa.
Orpo kommentoi myös Suomen Yrittäjien tänään tarjoamia ratkaisuehdotuksia. Orpon mukaan ne ovat liian ongelmallisia palkansaajaliikkeen kannalta.
Hallitus on Orpon mukaan valmis arvioimaan kiistellyn irtisanomislain korvaamista ehdotuksella, jonka työllisyysvaikutukset olisivat samat.
Taina Lehikoinen, 57, on elänyt suuren osan elämästään yrittäen miellyttää muita. Hän tottui jo lapsena peittelemään todellisia tunteitaan ja vetämään hymyn kasvoilleen vaikka väkisin.
– Kotona meille lapsille opetettiin, että "aina pitää hymyillä, vaikka sydän märkänis", Lehikoinen sanoo.
Kun Lehikoinen oli noin 10-vuotias, hänen isänsä lakkasi halaamasta tytärtään ja alkoi arvostella ja vähätellä tämän ulkonäköä. Kun perhe oli yhdessä saunassa, isällä oli tapana kutsua Lehikoista pullukaksi ja kommentoida tämän rintojen kokoa.
Taina Lehikoinen peitteli todellisia tunteitaan vuosikymmeniä, kunnes sairastui masennukseen.Riina Rinne
Lehikoisesta kasvoi klassinen kympin tyttö: hän menestyi koulussa, tanssi balettia ja maalasi. Hän yritti suorittamalla saada isänsä hyväksynnän, mutta tämä ei koskaan kehunut tytärtään. Lehikoisen veljet sen sijaan saivat kehuja ja kiitosta.
– Isä teki minulle hyvin selväksi, että en ollut yhtä arvokas kuin veljeni. Purin vain hammasta, enkä koskaan sanonut isälleni vastaan, Lehikoinen kertoo.
Kursseilla opitaan rehellisyyttä
Moni meistä pitää itseään rehellisenä ihmisenä, vaikka samaan aikaan valehtelee jatkuvasti.
Näin väittää yhdysvaltalainen psykologian tohtori ja psykoterapeutti Brad Blanton. Hänen mukaansa suurin osa siitä, mitä ihmiset puhuvat ja ajattelevat, on täyttä hevonpaskaa, bullshit. Se on sana, jota Blanton viljelee kirjassaan Radical Honesty – How To Transform Your Life By Telling the Truth.
"Isä on ollut kuolleena jo kaksikymmentä vuotta, mutta olen vasta nyt valmis kohtaamaan sen, miten hän kohteli minua lapsena. Minulla on paljon tukahdutettua vihaa, jota en ole saanut koskaan ilmaista." Taina Lehikoinen
Blantonin mukaan yhteiskunta kannustaa ihmisiä valehtelemaan. Koulu ja vanhemmat muokkaavat meidät jo lapsena ajattelemaan, että olemme yhtä kuin suorituksemme. Mietimme jatkuvasti sitä, mitä muut meistä ajattelevat, ja tämä johtaa Blantonin mukaan valehtelemiseen itselle ja muille.
Vastalääkkeeksi muiden miellyttämiseen Blanton kehitti radikaalin rehellisyyden. Hänen oppinsa ovat rantautuneet myös Eurooppaan.
Radikaali rehellisyys -kursseilla työskennellään ryhmässä ja harjoitellaan totuuden puhumista erilaisten harjoitusten avulla.Riina Rinne
Taina Lehikoinen osallistui syyskuun alussa kolmatta kertaa radikaalin rehellisyyden kurssille. Hän halusi päästä vihdoin sanomaan suorat sanat isälleen.
– Isä on ollut kuolleena jo kaksikymmentä vuotta, mutta olen vasta nyt valmis kohtaamaan sen, miten hän kohteli minua lapsena. Minulla on paljon tukahdutettua vihaa, jota en ole saanut koskaan ilmaista, Lehikoinen sanoo.
Tuulia Syvänen, 46, on Pohjoismaiden ainoa sertifioitu radikaali rehellisyys -kouluttaja ja Blantonin oppilas. Hän järjestää radikaali rehellisyys -työpajoja Suomessa ja ulkomailla.
– Radikaali rehellisyys on sitä, että ei vääristele totuutta eikä jätä sanomatta olennaisia asioita, Syvänen tiivistää.
"Usein ajattelemme esimerkiksi, että emme saisi olla vihaisia, mutta kehomme kertoo meille muuta. Liian usein kuuntelemme tällaisessa tilanteessa vain ajatuksiamme." Tuulia Syvänen, radikaali rehellisyys -kouluttaja
Syväsen järjestämät kurssit ovat lyhimmillään parin tunnin mittaisia iltamia ja pisimmillään kahdeksanpäiväisiä retriittejä. Kursseilla harjoitellaan ryhmässä totuuden puhumista erilaisten harjoitusten avulla. Tarkoituksena on opetella puhumaan erityisesti asioista, joista on kaikkein vaikeinta puhua.
– Emme pysty kertomaan muille kaikkia ajatuksiamme koko ajan, eikä se ole tarkoituskaan. Tärkeintä on opetella olemaan rehellinen asioista, joiden kuvittelemme asettavan meidät haavoittuvaan asemaan tai negatiiviseen valoon muiden silmissä. Tällaisia ovat esimerkiksi surun ja vihan, mutta myös kiintymyksen tai ihastuksen ilmaiseminen, Syvänen sanoo.
Tuulia Syvänen on Pohjoismaiden ainoa radikaali rehellisyys -kouluttaja.Riina Rinne
Omien tunteiden salaileminen johti Taina Lehikoisen aikuisena vääristyneisiin ihmissuhteisiin. Lehikoinen eli pitkään suhteessa, jossa häntä petettiin ja alistettiin henkisesti. Hän syytti tilanteesta itseään ja peitteli suhteensa tilaa jopa lähimmiltä ystäviltään.
Lapsuuden kokemukset olivat saaneet Lehikoisen uskomaan, että hän saa suhteessa sen, mitä ansaitsee.
– Ajattelin, että pettäminen kertoo siitä, että minussa on jotain vikaa.
Tulkinnat johtavat harhaan
Radikaalissa rehellisyydessä valehtelu ja rehellisyys ovat laajempia käsitteitä, kuin miten ne arkikielessä usein ymmärretään.
Valehtelu ei ole pelkästään faktojen vääristelemistä, vaan sitä, että ihmiset elävät ajatustensa vankeina eivätkä puhu kokemuksistaan suoraan. Rehellisyys on puolestaan hetkessä elämistä ja oman kokemuksen suoraa raportoimista.
– Usein ajattelemme esimerkiksi, että emme saisi olla vihaisia, mutta kehomme kertoo meille muuta. Liian usein kuuntelemme tällaisessa tilanteessa vain ajatuksiamme, Tuulia Syvänen sanoo.
Brad Blanton jakaa ihmisen minuuden kahteen osaan: mieleen, mind, ja olemiseen, being. Mieli on meistä se osa, joka ajattelee. Olemisella Blanton puolestaan tarkoittaa asioiden kokemista hetkessä. Rehellisyys on yksinkertaisesti sitä, että keskitymme ajattelun sijasta olemiseen ja kerromme muille, mitä koemme.
Tyhjä tuoli -harjoituksessa voidaan kohdata ihminen, jolle halutaan kertoa sanomatta jääneitä asioita.Riina Rinne
Se, mitä Blanton tarkoittaa hevonpaskalla, bullshit, on kaikki muu, paitsi omaan kokemukseen ja faktoihin perustuva puhe. Bullshit on ajattelun seurauksena syntyvää tulkintaa.
– Tulkinta johtaa usein ihmissuhteissa riitoihin. Annamme riitatilanteissa liikaa valtaa ajatuksille ja keskitymme puolustamaan omaa tulkintaamme tilanteesta, Syvänen sanoo.
Hän kehottaa tulkintojen sijaan keskittymään faktoihin: mitä tapahtui ja miltä se itsestä tuntui.
– Se, että riitatilanteessa toinen on enemmän oikeassa kuin toinen, on tulkintaa. Faktaa puolestaan on se, jos tuntee itsensä vihaiseksi. Kun tunteensa saa ilmaista suoraan, niistä pääsee myös eteenpäin, Syvänen selventää.
Oman kehon kuunteleminen on tärkeää
Vuosikymmeniä kestänyt omien tunteiden peitteleminen ajoi Taina Lehikoisen masennukseen.
Vielä pari vuotta sitten Lehikoinen vietti suurimman osan ajastaan neljän seinän sisällä, koska ei uskaltanut lähteä ulos. Hän kärsi lisäksi vakavista paniikkikohtauksista, joiden aikana hän tunsi tukehtuvansa kuoliaaksi. Radikaali rehellisyys toi lopullisen avun oireisiin.
– Paniikkikohtaukset loppuivat kuin seinään edellisen radikaali rehellisyys -kurssin jälkeen, Lehikoinen kertoo.
Brad Blantonin mukaan valehteleminen on suurin syy ihmisten kokemaan stressiin ja pahaan oloon. Blanton on työssään psykoterapeuttina nähnyt, kuinka masennus ja ahdistus, mutta myös erilaiset fyysiset kiputilat paranevat, kun ihmiset alkavat puhua totta.
Oman kehon kuunteleminen kuuluu olennaisesti radikaalin rehellisyyden harjoittamiseen.
Kursseilla harjoitellaan paljon sitä, miltä eri tunteet tuntuvat kehossa. Kehon reaktiot toimivat suunnannäyttäjinä totuuden puhumisessa: kun tiedämme, miltä viha, suru ja ilo tuntuvat, niistä on mahdollista myös puhua.
Taina Lehikoinen teki radikaali rehellisyys -kurssilla harjoituksen, jossa ilmaisi patoamansa vihan tunteet isäänsä kohtaan.Riina Rinne
Taina Lehikoiselle kehon kuunteleminen oli aluksi vaikeaa.
– Se tuntui aluksi todella oudolta, kun Tuulia kysyi harjoitusten aikana, miltä omassa kehossa tuntuu. Olin elänyt käytännössä koko elämäni oman pääni sisällä ja laiminlyönyt kehoni signaaleja, hän sanoo.
Tuulia Syväsen mukaan ihmiset opetetaan ajattelemaan, että tunteiden ilmaisun täytyy olla oikeutettua. Saatamme olla esimerkiksi vihaisia, ihastuneita tai surullisia, mutta yrittää samaan aikaan järkeillä itsellemme, että meillä ei ole siihen tarpeeksi hyvää syytä.
"Minun piti kuulla, kun sanon ääneen, että: ”Isä, sä rikoit mun naiseuden.” Samalla halusin pystyä antamaan lopullisesti anteeksi." Taina Lehikoinen
Kursseillaan Syvänen törmää esimerkiksi siihen, että ihmiset sanovat antaneensa jo anteeksi, mutta ovat samaan aikaan silti vihaisia.
– Radikaalissa rehellisyydessä tunteita ei arvoteta: kaikki viha, suru ja ilo on yhtä oikein. Kun on oikeasti päässyt yli jostain asiasta, se ei jää enää pyörimään mieleen. Mikään asia, joka jatkuvasti pyörii ajatuksissa, ei ole liian pieni ääneen sanottavaksi, Syvänen sanoo.
Rehellisyys on rakkautta
Taina Lehikoinen ei ehtinyt koskaan kertoa isälleen, miten paljon tämä oli satuttanut häntä. Radikaali rehellisyys -kurssilla Lehikoinen kuitenkin pääsi tekemään niin kutsutun tyhjä tuoli -harjoituksen, jossa hän sai sanoa suorat sanat isälleen.
– Minun piti kuulla, kun sanon ääneen, että: ”Isä, sä rikoit mun naiseuden.” Samalla halusin pystyä antamaan lopullisesti anteeksi, Lehikoinen sanoo.
"Nyt voin taas tuntea rakkautta, kun salaisuudet eivät ole viemässä siltä tilaa." Taina Lehikoinen
Syväsen mukaan on hyvä pitää mielessä, että radikaalin rehellisyyden tarkoitus ei ole loukata toista. Kyse ei ole siitä, että päästetään suusta mitä sattuu, vaan totuuden puhumisen motivaation tulisi olla pyrkimys päästä toista lähemmäs, kohti syvempää yhteyttä ja anteeksiantoa.
– Tarkoitus ei ole möläyttää asioita ja jättää toista sitten oman onnensa nojaan, vaan myös vastavuoroisesti olla valmis kuuntelemaan, mitä tunteita omat sanat toisessa herättävät. Kysymys on siitä, että haluamme yhdessä kertoa ja kuulla asioita, Syvänen selventää.
Vaikka Lehikoisella ei ollut enää mahdollisuutta kohdata isäänsä kasvotusten, harjoituksen avulla hän sai ilmaistua kauan piilottamansa vihan ensimmäistä kertaa.
Hiukan yllättäen harjoituksen lopuksi Lehikoinen tunsi valtavaa rakkautta ja ikävää isäänsä kohtaan.
– Tunsin, että elämäni suunta muuttui sillä hetkellä. Nyt voin taas tuntea rakkautta, kun salaisuudet eivät ole viemässä siltä tilaa.
Riina Rinne
Yle Perjantai
Perjantai-dokkari Haista paska, isä näyttää Taina Lehikoisen matkan Radikaali rehellisyys -kurssilla. Lehikoinen saa vihdoin mahdollisuuden sanoa ääneen kaiken sen, mitä hän on vuosikymmenet isältään salannut.Katso dokkari Areenassa tästä.
Perjantaissa 26.10. käsitellään rehellisyyttä ja valheita. Milloin kannattaa valehdella? Mitä tapahtuisi, jos ryhtyisimme täysin rehellisiksi? Vieraina kaksoiselämää elänyt Patrick Tiainen, radikaalirehellinen Tuulia Syvänen ja Venyvä totuus -kirjan kirjoittaja Saara Huhtasaari. Yle TV1 klo 21.05 ja Yle Areenassa täällä.
Matti Nykänen, Leena Harkimo, Costello Hautamäki, Jaakko Hämeen-Anttila, Timo Jutila, Kaj Kunnas ja Anu Vehviläinen ovat uuden, Suomen suurimman ikäluokan edustajia.
He ovat syntyneet vuonna 1963 ja täyttävät tänä vuonna 55 vuotta.
Kouluissa on jo vuosikymmenten ajan totuttu opettamaan, että Suomen suurin ikäluokka koostuu sotien jälkeisessä huumassa vuosina 1945–1950 syntyneistä. Virallisesti Suomen suurimman ikäluokan titteliä ovat pitäneet vuonna 1948 syntyneet, joita on ollut eniten yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien. He täyttävät tänä vuonna 70 vuotta.
Tunnettuja vuonna 1948 syntyneitä suomalaisia ovat muun muassa Remu Aaltonen, Sixten Korkman ja Pentti Arajärvi.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 1963 syntyneiden nousu on tapahtunut viime vuosina. Isosta erosta ei kuitenkaan vielä voida puhua, sillä vuonna 1963 syntyneet peittosivat entiset valtaapitävät vain 136 ihmisellä.
Yhteensä näitä 55 vuotta täyttäviä asui syyskuun lopussa Suomessa vakituisesti 75 223.
Ikäluokkien erot pieniä, ja maahanmuutolla vaikutusta
Syy on valitettava, mutta yksinkertainen: 1948-syntyneitä kuolee yhä enemmän. Tilastokeskuksen yliaktuaarin Matti Saaren mukaan maasta muutetaan eläkeiässä suhteellisen vähän. Ikäluokan pienenemistä ei siis voi selittää Espanjaan muuttavilla eläkepäivien viettäjillä. Suurin osa heistä pitää myös usein asuinpaikkansa Suomessa, jos ulkomailla asutaan vain talvikuukaudet.
Vuonna 1963 syntyneiden valtakausi ei kuitenkaan välttämättä tule olemaan aivan yhtä pitkä kuin 1948-syntyneiden 22-vuotinen kausi.
– Ikäluokkien väliset erot eivät ole suuria, ja maahanmuutto on vaikuttanut tilanteeseen, toteaa Matti Saari.
Vuonna 1948 syntyneiden määrän pieneminen kertoo kuitenkin vääjäämättömän muutoksen lähestymisestä: suuret ikäluokat eivät pian enää ole niin suuria. Koska demokratiassa enemmistö päättää, on suurilla ikäluokilla ollut merkittävä asema muun muassa päätöksenteossa. Myös vanhus- ja terveydenhuolto joutuvat vielä tulevaisuudessa koville, kun tarvitsijoita on yhä enemmän, eikä työikäisiä veronmaksajia ole suhteessa riittävästi.
Suomen väkiluku on kuitenkin kokonaisuudessaan kasvanut alkuvuoden aikana. Syyskuun lopussa väkiluku oli 5 520 535. Syntyvyys on odotetusti jatkanut laskuaan: syyskuun loppuun mennessä Suomeen oli syntynyt parituhatta vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Väkiluvun kasvu selittyy ulkomailta muuttaneilla. Suomeen muutti noin 11 000 ihmistä enemmän kuin mitä maasta muutettiin pois.
Syntyvyys Suomessa on jäämässä tänä vuonna ennätyksellisen alhaiseksi, kertoo Tilastokeskus.
Tammi-syyskuussa lapsia on syntynyt Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan 36 176, mikä on yli 2 000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys oli pienempi kuin minään vuonna sitten vuoden 1900, josta asti kuukausittaisia syntyvyystilastoja on koottu.
Tämän perusteella on todennäköistä, että myös koko vuoden syntyvyys jää historiallisen alhaiseksi.
Taustalla kulttuurin muutos ja talous
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirchin mukaan syntyvyyden laskun taustalla on useita syitä. Syyt eroavat selvästi niiden välillä, jotka jättävät hankkimasta lapsia lainkaan ja niiden välillä, jotka hankkivat vain yhden lapsen.
Yksi syistä on se, että vapaaehtoinen lapsettomuus yleistyy.
– Se on edelleen pieni vähemmistö, mutta se on kulttuurinen muutos, josta ei sinänsä kannata olla huolissaan.
Kyse on Rotkirchin mukaan valinnanvapaudesta. Sen sijaan huolissaan pitäisi Rotkirchin mielestä olla niistä, jotka haluavat lapsia, mutta ryhtyvät hankkimaan niitä liian myöhään.
Kokonainen sukupolvi aikuisia saa selvästi vähemmän lapsia kuin edeltävä, ja suurin osa heistä Rotkirchin mukaan kyllä haluaisi lapsia, mutta siirtää ja siirtää lastenhankintaa.
– Tällä hetkellä näyttää olevan sukupolvi, joka on siirtänyt niin pitkään, että he eivät ehdi saada lapsia. Ja minulla on sellainen pelko, että he eivät tajua sitä.
Taustalla vaikuttavat muun muassa pitkät opiskeluajat ja ajattelutapa, että kaiken pitäisi olla ikään kuin valmista ennen lapsen saantia. 35-vuotiaana hedelmällisyys lähtee rajuun laskuun, vaikka yksilöllisiä eroja on, Rotkirch muistuttaa.
Kulttuurisen muutoksen lisäksi lapsenhankintaa jarruttavat taloudelliset syyt: työttömyys, alhainen tulotaso ja yleinen epävarmuus. Perhepoliittiset tekijät vaikuttavat enemmän toista tai kolmatta lasta harkitsevilla, Rotkirch kertoo.
Perhevapaauudistusten vaikutuksesta syntyvyyteen on kiistelty, ja Rotkirch arvelee, että ensi kevään vaaleissa ratsastetaan esimerkiksi sillä, mikä merkitys hoitovapailla on syntyvyydelle. Perhevapaat ovat vain yksi asia: pitäisi miettiä muitakin, kuten opiskelevien vanhempien elämän helpottamista.
Hän peräänkuuluttaa muutosta myös työnantajien asenteessa.
– Tarvitaan ymmärrystä siitä, että kansantaloudessa tarvitaan lapsia ja että on suuri panos, että synnyttää lapsia ja on pois työelämästä.
Ylen tietojen mukaan osa työmarkkinakeskusjärjestö Akavaan kuuluvista ammattiliitoista pohtii vakavasti potkujen antamista puheenjohtaja Sture Fjäderille.
Anteeksipyyntö ei välttämättä riitä kaikille liitoille, esimerkiksi Tradenomiliitolle.
– Sture Fjäderin kommentti ei vastaa millään tavalla liittomme arvoja. Jos tulee jokin äänestys, niin näiden lausuntojen jälkeen hän ei nauti siinä luottamustamme, Tradenomiliiton toiminnanjohtaja Mika Varjonen sanoo Ylelle.
Akavan hallitus kokoontuu perjantaina keskustelemaan ylimääräiseen kokoukseen työmarkkinatilanteesta. Ensi viikon tiistaina sillä on normaalin kokousrytmin mukainen kokous.
OAJ ja TEK odottavat Akavan hallituksen kokousta
Akavan suurimman jäsenliiton, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan suuttumusta Fjäderin puheisiin on ollut. OAJ ei hyväksy Akavan puheenjohtajan lausuntoja.
– On kuitenkin hienoa, että Fjäder tuli ulos ja pyysi anteeksi. Se on minusta keskeinen asia tässä, Luukkainen sanoo.
Hän kiistää, että kukaan olisi tänään kysellyt OAJ:stä tukea Fjäderille tai häntä vastaan.
– Se oli taitamaton möläytys, mutta se, olisiko tämä niin iso asia, että hänen asemaansa pitäisi pohtia... Katsotaan nyt, liikkuuko tässä jokin. Minulta ei ole kukaan pyytänyt OAJ:n tukea (Fjäderin) työsopimuksen purkamiselle, eli en siihen voi ottaa mitään kantaa.
Luukkainen ei suoraan vastaa, onko Fjäderillä OAJ:n vankkumaton tuki. Hänen mukaansa asia käydään läpi "perin juurin" Akavan hallituksen kokouksissa.
– Katsomme tilannetta, kunhan saamme kokonaisselvityksen. En ota siihen mitään kantaa tällä hetkellä. Onko tämä yksi lausunto niin fataali? Sitä täytyy arvioida, ja toki kuuntelemme myös muiden akavalaisten liittojen ääntä.
Akavan toiseksi suurimman jäsenliiton, Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen kertoo, että TEK on saanut paljon palautetta jäseniltään Fjäderin lausuntoihin liittyen.
– Olemme ehdottomasti eri mieltä Fjäderin kanssa. Olemme saaneet häneltä selvityksen, ja odotamme keskustelua Akavan hallituksen kokouksessa. Katsomme asiaa sen jälkeen, Jokinen sanoo.
– Kaikenlaista keskustelua on ollut.
Jokinen muistuttaa, että ei ole TEKin toimiston asia päättää Fjäderin tuesta, vaan liiton hallitus tekee mahdolliset päätökset.
Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki kertoo puolestaan Ylelle, että hänen liitonsa hallitus keskustelee tänään "erittäin vakavasti" asiasta kokouksessaan.
– Lausunnot sotivat Akavan Erityisalojen ja varmasti monen muunkin liiton arvoja vastaan, Luomanmäki sanoo.
Hän ei vielä tarkemmin kommentoi, millä kannalla liitto on Fjäderin luottamuksen suhteen.
– Edustan Akavan erityisaloja Akavan hallituksessa ja työvaliokunnassa, ja varmasti tulen viemään sinne oman liittoni viestin.
Luomanmäki oli vielä varovainen, kun häneltä pyydettiin kommenttia liittojen kaavailemiin potkuihin Fjäderille.
– No... Onneksi tässä on näitä kokouksia. Siellä tämä asia ihan varmasti nousee esille.
Luomanmäen mukaan asia puhuttaa akavalaisten liittojen johtoa todella paljon.
– Toki tiedän, että tosi moni liitto on nyt todella tyrmistynyt tästä viestistä, hän sanoo.
Juttuun on lisätty OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen kommentit klo 19:23. Samalla otsikkoa on päivitetty.
Juttuun on lisätty TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokisen kommentit klo 20:27. Samalla otsikkoa ja yhtä väliotsikkoa on päivitetty.
Hallitus on jättänyt nelikohtaisen esityksen irtisanomiskiistan ratkaisemiseksi. Katso hallituksen neljän kohdan ehdotus kokonaisuudessaan tästä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan esityksessä on otettu huomioon yrityksen koko asioiden arvioimisessa ja se, että aktiivimalli hiertää.
1. Ratkaisussa muutettaisiin työsopimuslakia niin, että irtisanomissyytä arvioitaessa otettaisiin huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.
Hallituksen valmistelussa olleessa lakiehdotuksessa olisi helpotettu työntekijän irtisanomista alle 10 työntekijän yrityksissä. Tänään tehdyssä ehdotuksessa ei enää määritellä erikseen yrityksen kokoa.
2. Työsuhteen päättymisen jälkeistä korvauksetonta aikaa eli karenssia ehdotetaan lyhennettäväksi nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Myös tämä koskee kaiken kokoisissa yrityksissä työskenteleviä työntekijöitä.
3. Ehdotuksen mukaan hallitus ja työmarkkinaosapuolet käynnistävät kolmikantaisen valmistelun tavoista osoittaa aktiivimallin edellyttämä aktiivisuus.
4. Kolmikannassa on tarkoitus jatkaa myös omaehtoisen työnhaun mallin valmistelua työttömyysturvan vastikkeellisuuden toteuttamiseksi eli niin sanottua aktiivimalli kakkosta.
Palkansaajajärjestöt käsittelevät ehdotusta huomenna
Pääministeri Sipilän hallituksella ja palkansaajajärjestöjen johtajilla oli torstaina alkuillasta tapaaminen irtisanomislakikiistojen ratkaisemiseksi pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder eivät kommentoineet hallituksen tekemää ehdotusta tarkemmin Kesärannasta poistuessaan.
Työntekijäjärjestöjen hallitukset käsittelevät hallituksen sovintoehdotusta huomenna kokouksissaan. Vastauksen hallituksen ehdotukseen järjestöt antavat kello 14 mennessä.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi tiedotteessa torstai-iltana, että järjestö tutkii esityksen huolella ja, että ensiarvio on varovaisen myönteinen.
Kesärannan tapaamiseen osallistuivat SAK:n, STTK:n ja Akavan puheenjohtajat, pääministeri Sipilä sekä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja työministeri Jari Lindström (sin.). Ylen tietojen mukaan tapaaminen oli pääministeri Sipilän yllättäen koolle kutsuma.
