Suomea on lähestymässä etelästä matalapaine, joka tuo mukanaan lumi- ja räntäsateita. Ylen meteorologi Seija Paasonen kertoo, että lunta voi tulla taivaalta päivän mittaan pitkin maan etelärannikkoa, aluksi länsipainotteisesti, illalla idempänäkin.
– Hangossa on jo tullut lumisateita ja autoilijoiden kelivaroitus on annettu Uudellemaalle, Paasonen kertoo sääkarttojen takaa.
Myös Keski-Suomessa tulee lumikuuroja, etenkin vesistöjen äärellä. Pohjoisessa on pääosin poutaa. Lämpötila vaihtelee etelän parista lämpöasteesta Lapin pikkupakkasiin.
Lauantain ja sunnuntai välisenä yönä lumisateet väistyvät ja samalla sää kylmenee. Yöllä pakkasta on pohjoisen lisäksi myös etelässä.
Sunnuntaina sää on laajalti aurinkoinen ja pääosin poutainen. Etelässä lämpötila kohoaa päivällä vähän nollan yläpuolelle. Muualla on päivälläkin pakkasta.
Sääennuste lauantaille 27. lokakuuta.Yle
Ensi viikolla sää lauhtuu koko maassa
Kylmän viikonlopun jälkeen sää lauhtuu merkittävästi. Sateita tulee ajoittain ja sää on enimmäkseen pilvistä.
– Lämpötilat voivat olla etelässä jopa kymmenisen astetta plussalla. Pohjoisessakin lämpötila kääntyy plusmerkkiseksi, Paasonen kertoo.
– Se, mikä kenties lämpötiloissa voitetaan, auringossa menetetään, meteorologi pohtii.
Purentavirheet ovat yhteydessä purentaelimistön kiputiloihin ja toimintahäiriöihin, osoittaa Oulun yliopiston väitöstutkimus. Filosofian maisteri Laura Krooksin tutkimuksen mukaan erityisesti sivualueen ristipurennalla ja saksipurennalla on yhteys purentaelimistön toimintahäiriöihin.
Lisäksi miehillä havaittiin enemmän purentavirheitä kuin naisilla, mitä ei ole aiemmin Suomessa raportoitu.
Tutkimus tarkasteli myös, voiko kasvojen pehmytkudospiirteiden perusteella tehdä päätelmiä potilaan purennasta. Purentavirheiden ja kasvonpiirteiden välillä havaittiin selkeitä yhteyksiä.
Tutkimuksessa ilmeni, että oikomishoidon erikoishammaslääkäreiden ja maallikoiden näkemykset kasvojen viehättävyydestä olivat erilaisia. Tutkijan mielestä oikomishoidossa onkin huomioitava myös potilaan oma näkemys kasvojen ulkonäöstä.
Ihmisen vihan kohteeksi joutunut muuttohaukka ja siipensä loukannut viirupöllö saivat avun lintuihin erikoistuneelta eläinsuojeluneuvojalta, Vesa Virtaselta. Hän hoivaa ja ruokkii siipirikkoja, kunnes niiden on aika lentää takaisin vapauteen.
Saudi-Arabian ulkoministerin Abdel al-Jubeirin mielestä reaktiot toimittaja Jamal Khashoggin kuolemaan ovat muuttuneet hysteerisiksi. Ministeri kehottaa odottamaan Saudi-Arabian omia tutkimuksia.
– Saudi-Arabiaa on julistettu syylliseksi, ennen kuin tutkinta on saatettu päätökseen, ulkoministeri al-Jubeiri sanoi Bahrainissa, jossa hän osallistuu puolustuskysymyksiä käsittelevään kokoukseen.
Saudi-Arabia ei luovuta epäiltyjä
Toimittaja ja kolumnisti Jamal Khashoggi katosi lokakuun alussa mentyään Saudi-Arabian Istanbulin konsulaattiin. Saudi-Arabia väitti aluksi, että se ei tiedä, mitä Khashoggille on tapahtunut. Sittemmin Saudi-Arabia on joutunut myöntämään, että Khashoggi oli tapettu.
Ulkoministeri al-Jubairi sanoi, että Khashoggin tapauksessa on tehty virheitä ja jotkut tahot ovat ylittäneet valtuutensa. Hän lupasi, että tutkinnan tulos myös julkaistaan.
Ulkoministerin mukaan Saudi-Arabia aikoo itse asettaa epäillyt syytteeseen Saudi-Arabiassa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on vaatinut murhasta epäiltyjen luovuttamista Turkkiin oikeudenkäyntiä varten.
Istanbulin pohjoispuolelle, Mustanmeren rannalle rakennettava uusi lentoasema korvaa Istanbulin Euroopan puoleisen Atatürkin lentoaseman. Uudesta lentoasemasta on tulossa maailman suurin – alkuvaiheessa sen kautta kulkee 90 miljoonaa matkustajaa, mutta lopullinen tavoite on 200 miljoonaa matkustajaa.
Ensimmäinen matkustajakone nousee kentältä kotimaan reittilennolle tiistaina 29. lokakuuta. Kaikki lennot siirtyvät Atatürkista uudelle kentälle vuodenvaihteessa.
– Aloitamme liikenteen muutamalla reitillä, jotta voimme varmistaa, että kaikki toimii suunnitellusti ja olemme valmiit siirtämään loputkin lennot tänne, sanoo kenttää hallinnoivan IGA-yhtiön toimitusjohtaja Kadri Samsunlu.
Ilmakuva Istanbulin uudesta lentokentästä.Jani Saikko / Yle
IGA-yhtiöt voitti vuonna 2013 Turkin hallituksen järjestämän tarjouskilpailun ja operoi kenttää vuoteen 2043 asti. Viidessä vuodessa on valmistunut 1,4 miljoonan neliömetrin kokoinen terminaali, kaksi kiitotietä ja lennonjohtotorni. Tulossa ovat vielä toinen terminaali, hotelli, kongressikeskus ja toinen lennonjohtorni.
Rakennusurakka on ollut poikkeuksellisen tiukka, ja rakentajat ovat valittaneet huonoista työoloista. Rakennustöiden aikana peräti 30 rakentajaa on saanut surmansa.
Istanbulin uuden lentoaseman terminaaliJani Saikko / Yle
Viisi rinnakkaista kiitotietä – lentoyhtiöille ei toistaiseksi rajoituksia
Lentokentälle varattu alue mahdollistaa peräti viiden rinnakkaisen kiitotien rakentamisen. Lisäksi alueelle tulee yksi poikittainen kiitotie. Kunhan kaikki kiitotiet on saatu rakennettua, lentoasemalle voi laskeutua tai sieltä nousta ruuhkatunteina lentokone 15 sekunnin välein.
– Me tarvitsemme uutta kenttää, koska jo kauan on ollut tilanne, ettei Atatürkin kentälle ole voinut lisätä lentoja. Meillä tällaisia rajoituksia ei nyt ole, vaan toivotamme kaikki uudet lentoyhtiöt tervetulleiksi, sanoo toimitusjohtaja Kadri Samsunlu.
Istanbulin lentoasemaa hallinnoivan IGA:n toimitusjohtaja Kadri Samsunlu.Jani Saikko / Yle
Nousu- ja laskuaikoja koskevien rajoitusten poistuminen mahdollistaa myös halpalentoyhtiöille uusien reittien avaamisen Istanbuliin. Tähän asti halpalentoyhtiöt ovat käytännössä voineet lentää Aasian puolelle toimintaan jäävälle Sabiha Gökçenin kentälle.
– Mutta meillä on yksi terminaali ja sama hinta, joten alennuksia halpalentoyhtiölle ei ole luvassa kentän käytöstä, jatkaa Samsunlu.
Kaakkois-Aasian liikenne keskittyy suurille megakentille
Uutta lentoasemaa rakennetaan Istanbulin lisäksi Pekingiin. Dubaissa puolestaan lisätään kapasiteettia samassa tahdissa, kuin Istanbulin kentällä rakennetaan uutta.
– Viime vuonna Dubain kautta kulki noin 90 miljoonaa matkustajaa, mutta kymmenen vuoden kuluessa matkustajamäärä nousee 190 miljoonaan, sanoo Dubain kentällä toimivan flydubain kaupallinen johtaja Jeyhum Efendi.
Jani Saikko / Yle
Arabiemiraattien omistamat lentoyhtiöt Emirates ja flydubai ovat käytännössä yhdistäneet reittiverkostostonsa, ja jopa puolet flydubain Helsingin reitin matkustajista jatkaa edelleen Emiratesin lennoilla kaukokohteisiin.
Suuret megakentät kiinnostavat lentoyhtiöitä, koska matkustajavirroista saa helposti koneen täyteen myös pienemmille reiteille. Tulevaisuudessa yhä harvemmalta eurooppalaiselta kentältä lennetään enää suoraan Kaakkois-Aasiaan.
– On käynnissä kehitys, jossa pienemmät lentokentät keräävät matkustajia, jotka tulevat syöttölennoilla pääkentille, sanoo Istanbulin uuden lentokentän toimitusjohtaja Kadri Samsunlu.
Jani Saikko / Yle
Helsinki-Vantaan kehitystä Euroopan ja Aasian solmukenttänä Istanbulin ja Dubain kaltaiset kentät tuskin uhkaavat, koska Finnairin tärkeimmät kaukokohteet ovat Itä-Aasiassa, kuten Kiinassa.
Matkustajavirtoihin Istanbulin kentällä on kuitenkin vaikutusta, sillä pelkästään tämän vuoden syyskuun loppuun menessä Helsingin ja Istanbulin välisillä reittilennoilla oli matkustanut Finavian mukaan lähes 260 000 ihmistä. Valtaosa heistä on jatkanut Istanbulista lähtevillä kaukolennoilla.
Suorat reittilennot Istanbulista Rovaniemelle
Istanbulin uuden kentän avautuessa Turkish Airlines avaa myös uusia reittejä. Suomessa yhtiölle tulee toinenkin reittikohde, kun Istanbulin ja Rovaniemen välillä alkavat säännölliset lennot marraskuussa 2019. Reittiä lennetään aluksi talvisesongin ajan.
– Revontulet ja talvinen Lappi kiinnostavat Lähi-Idästä tulevia matkustajia, sanoo Turkish Airlinesin Suomen markkinointivastaava Ersin Sola.
Vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontuu tasan viikon päästä valitsemaan puoluelle uutta puheenjohtajaa. Toistaiseksi kukaan ei ole ilmoittautunut kilpaan.
Yle tavoitti tänään 43-jäsenisestä valtuuskunnasta 30*. He kertoivat omista ajatuksistaan ensi viikonlopun suhteen.
Puheenjohtajan sijainen Maria Ohisalo keräsi eniten mainintoja, kun kysyttiin suosikeista puheenjohtajavaaliin. Nimiä sai mainita useamman. Ohisalo on 12 maininnallaan kaukana seuraavana tulevasta Emma Karista, mutta vastaajien niukka enemmistö ei halunnut ilmaista kantaansa lainkaan.
Ilkka Kemppinen / Yle
Useampi perusteli tätä ehdokkaiden puuttumisella.
– Suosikkeja olisi, mutta en halua kommentoida asiaa ennen kuin edes yksi ihminen on vahvistanut kiinnostuksensa, eräs kommentoi.
Moni Ohisalon maininnutkin tarkensi, että kanta on vielä epävarma ja voi elää tilanteen mukaan.
Todennäköisesti tästä keskusteltiin myös puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän eilisessä yhteistapaamisessa. Kevään vaaleihin voitaisiin kenties lähteä konkarikasvon johdolla.
Tätä pohtii myös puoluevaltuuskunnan väki, mutta selvää linjaa ei löytynyt.
– Arvon kahden välillä: Ville Niinistön ja Maria Ohisalon. Se on juuri nyt ratkaiseva kysymys, valitaanko konkari vai uusi. Jos he nyt edes ryhtyvät ehdokkaiksi, eräs valtuuskunnan jäsen pohti.
Moni muistuttaa, että valinnan tekee nyt reilun 40 päättäjän joukko, kun taas kesällä puheenjohtajavalinnasta päättävät kaikki vihreät jäsenäänestyksellä.
– Kumpikin käy, en vaadi sitoumusta nyt valittavalta.
– Minusta tuntuu aika mahdottomalta, että puheenjohtaja valittaisiin "vain" vaaleihin. Tämän sijaan tarvitaan lupausta jatkuvuudesta, sanoi puolestaan toinen valtuuskunnan jäsen.
Kansanedustajuus ei välttämätöntä
Suurin osa vastaajista tuumasi, ettei kansanedustajuus ole välttämätöntä nyt valittavalle puheenjohtajalle.
– Olishan se kätevää, mutta näkisin, että tässä tilanteessa kun Maria (Ohisalo) on hommaa jo hoitanut, niin olisi luonteva jatkaa. Eihän Antti Rinnekään ollut, kun tuli Sdp:n puheenjohtajaksi, eräs valtuuskunnan jäsen kertoi.
– Ei sillä ole merkitystä, jos on muuten hyvä tyyppi, totesi toinen.
Ilkka Kemppinen / Yle
Missä ilmoittautumiset viipyvät?
Puolueväeltä herui ymmärrystä sille, ettei ilmoittautumisia puheenjohtajakisaan olla vielä kuultu.
Usea vastaaja huomautti, että keskusteluja käydään jatkuvasti, mutta tilanne on uusi ja yllättävä. Siksi ehdokkaille täytyy antaa myös aikaa harkita.
Toisaalta päätöksenteko muuttuu sitä vaikeammaksi, mitä pidempään ehdokkaiden löytymisessä kestää.
– Pidän ongelmallisena, että jos tulee vain yksi halukas – se herättää spekulaatioita siitä, että asia olisi päätetty jossain muualla kuin valtuuskunnassa. Toisaalta ymmärrän, ettei olla liian innostuneena liikkeellä, eräs valtuuskunnan jäsenistä kertoi.
Moni vastaaja toivoi ehdokkuuksista tietoa tänä viikonloppuna tai aivan viimeistään ensi viikon alkupuolella.
Voi olla, että puolueen johdossa on ensi viikon alkuun jotain ajateltukin.
– Meillä oli hyvä keskustelu ja pohdimme yhdessä, mikä juuri nyt on tälle liikkeelle ja poliittisten tavoitteidemme edistämiselle tärkeintä. Kommentoimme lisää ensi viikolla, Maria Ohisalo viestitti Ylelle eilisiltaisen kokouksen jälkeen.
* Ylen klo 16 ja klo 17 radiouutisissa sekä klo 17 TV-uutisissa kerrottiin soittokierroksen tuloksista, kun vastaajia oli 24. Tulokset ovat päivittyneet tuosta tilanteesta tähän juttuun sekä myöhempiin lähetyksiin.
Juttua on päivitetty klo 19:01 lisäämällä virke: "Moni Ohisalon maininnutkin tarkensi, että kanta on vielä epävarma ja voi elää tilanteen mukaan."
Belgia kertoi torstaina, että se ostaa 34 uutta F-35A-hävittäjää. Eurooppalainen Eurofighter Typhoon kilpaili sen kanssa aivan loppumetreille saakka.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kommentoinut Belgian torstaista hävittäjäpäätöstä. Macronin mielestä amerikkalaisen hävittäjän osto on strategisesti vastoin eurooppalaista etua.
– Eurooppa ei ole vahva, ellei se ole todella suvereeni ja osaa suojella itseään. Täällä on nyt tarve kehittää aitoa eurooppalaista puolustuskykyä, Macron totesi.
Ranskan presidentti aikoo tehdä kaikkensa edistääkseen eurooppalaisten tarjousten menestymistä tulevissa sopimusneuvotteluissa.
Belgian pääministeri Charles Michel totesi, että hävittäjäkauppojen yhteydessä heille toimitetaan sekä eurooppalaista että yhdysvaltalaista tekniikkaa.
Belgialaiset ovat perustelleet hävittäjäpäätöstä myös sillä, että F-35:n myötä he pystyvät paremmin täyttämään sotilasliitto Naton yhteistyön vaatimukset.
Ranskan puolustusministeriö ilmoitti perjantaina, että Belgia ostaa Ranskalta 442 kappaletta Griffon- ja Jaguar-panssaroituja ajoneuvoja 1,5 miljardin euron arvosta. Kauppa oli odotettu ja se samalla vähensi jännitteitä kahden sotilasliitto Natossa olevan jäsenvaltion välillä.
Euroopan unioni aikoo kasvattaa puolustusbudjettiaan vuodesta 2021 lähtien. Se aikoo jakaa seitsemän vuoden aikana noin 13 miljardia euroa tutkimukseen sekä uusien laitteiden kehitystyöhön.
Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) ja eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) sanailivat hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välisestä irtisanomiskiistasta TV1:n Ykkösaamussa.
Kiistaan saatiin sopu tai ainakin välirauha loppuviikosta, kun hallitus esitteli sovintoehdotuksensa. Palkansaajajärjestöt ovat kertoneet olevansa valmiita hyväksymään esityksen ehdollisesti ja keskeyttämään työtaistelut.
Liisa Jaakonsaari olikin tyytyväinen osapuolten kykyyn tehdä kompromissi. Hän kuitenkin totesi tuntuneen siltä, että hallitus pyrki tietoisesti näyttämään kaapin paikan ammattiyhdistysliikkeelle.
– Ikään kuin alamaisille sanotaan, että tässä on kaappi, Jaakonsaari kuvasi Ykkösaamussa.
Jaakonsaaren mukaan suomalaisen politiikan parhaita puolia on ollut se, että se pyrkii yhteistyöhön ja löytämään ratkaisuja. Irtisanomiskiistassa oli kuitenkin poikkeavia piirteitä.
– Tässä oli "von oben" eli ylhäältä halutaan sanoa, että ammattiyhdistysliike kuriin. Liberalismin pitkä linja on ollut, että ammattiyhdistysliike halutaan painaa maan rakoon, ja se ei ole Suomessa onnistunut. Tässä oli vähän sitä yritystä.
Mauri Pekkarinen näki asian toisin.
– Mielestäni Liisa katsoo asiaa brysseliläisten lasien läpi. Ajatus siitä, että ammattiyhdistysliikettä haluttiin kyykyttää, on vieras, Pekkarinen kuittasi.
"Ei ole kunniaksi suomalaiselle perinteelle"
Pekkarinen vihjaili haastattelussa, että SDP olisi tarkoituksella hakenut vielä eduskuntakauden loppuun irtisanomiskiistan kaltaista "isompaa operaatiota", koska puolue hyväksyi aiemmin kilpailukykysopimuksen.
– Vaikka demarit eivät olleet operaatioiden alkujuuret, se tuli aidosti ammattiyhditysliikkeistä, niin kyllähän siinä SDP:n tuki oli.
Irtisanomiskiistasta käydyn keskustelun loppupuolella Jaakonsaari kritisoi hallitusta vielä siitä, millä tavalla sopu lopulta saatiin aikaiseksi.
– Tosiasia on, että ratkaisu syntyi kuilun partaalla ja viimeisessä hädässä. Se ei ole kunniaksi suomalaiselle perinteelle ja käytännölle. Edelleen pidän kiinni siitä, että tässä oli kaapin paikan näyttämisen vimmaa.
Samana vuonna eduskuntaan – lähes 40 vuotta sitten
Konkaripoliitikkojen tiukka ajatustenvaihto ei tullut yllätyksenä, sillä molemmat kuvailivat toisiaan "kovaksi luuksi" jo ohjelman alussa. Kaksikko on aloittanut uransa eduskunnassa samana vuonna 1979.
– Muistan Mari Pekkarisen hyvin ärhäkkänä oppositiopolitikkona, kuvaili Jaakonsaari kollegaansa, kun tältä kysyttiin yhteisistä vuosista politiikassa.
Pekkarisen muistot olivat hyvin samankaltaisia.
– Aika kova depattivastus olit ja monta hyvää mittelöä on jäänyt mieleen, vastasi Pekkarinen.
Molemmat poliitikot ovat tällä hetkellä myös luopujia, sillä Pekkarinen on kertonut jättävänsä eduskunnan ja Jaakonsaari puolestaan europarlamentin. Tosin Pekkarinen on ilmoittanut, että Bryssel vielä kiinnostaisi ja hänet saatetaankin nähdä ehdolla eurovaaleissa.
Suomen tietokirjailijat myönsi lauantaina tämän vuoden Tietokirjailijapalkinnot Seppo Hentilälle, Satu Kaskelle, Katleena Kortesuolle, Pertti Koskimiehelle ja Jake Nymanille. 8 000 euron suuruiset palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla.
Hentilä on kirjoittanut muun muassa kolmiosaisen teoksen Suomen työläisurheilun historiasta ja useita Saksa-aiheisia kirjoja.
Kasken tuotannossa on urheilu- ja psykologia-aiheisia teoksia.
Kortesuo on kirjoittanut erityisesti bisneskirjoja, ja Koskimies keskittyy tuotannossaan linnustoon.
Nyman on kirjoittanut ja toimittanut useita musiikkiaiheisia tieto- ja hakuteoksia.
Tietokirjailijapalkinnot myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietokirjallisuuden tuotannosta. Palkinnot jaettiin nyt 18. kerran.
Teknillisen korkeakoulun opiskelija Martti Malmi on keväällä 2009 innoissaan ideasta, johon hän on tutustunut internetin syövereissä. Hän lähettää viestin Satoshi Nakamotolle ja tarjoaa apuaan.
Malmi ei tunne salaperäistä Satoshia lainkaan, mutta tämän kehittämä maailman ensimmäinen kryptovaluutta bitcoin kiehtoo suomalaista.
Nuorta Malmia kiinnostavat vaihtoehtovaluutat, jotka voisivat haastaa pankit ja valtiolliset valuutat. Hän katsoo, että valtiot ja pankit hallitsevat ihmisiä ensisijaisesti rahan kautta.
Asia on ajankohtainen, sillä pankkien toiminta on noussut valtavan huomion keskipisteeseen ympäri maailmaa.
Elettiin keskellä vuosien 2007–2009 finanssikriisiä, joka oli saanut alkunsa amerikkalaisten pankkien keinottelusta ja liiallisesta riskinotosta sekä asuntomarkkinoiden hintakuplasta.
Ahdinko oli levinnyt kansainväliseksi pankkikriisiksi, kun investointipankki Lehman Brothers meni konkurssiin 15. syyskuuta 2008.
Pian sen jälkeen Satoshi Nakamoto -peitenimeä käyttänyt tuntematon taho julkaisi 31. lokakuuta 2008 tekstin "Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System", jossa esiteltiin avoimeen lähdekoodiin perustuvan elektronisen rahan toimintaperiaate.
Kyseessä oli mullistava keksintö, joka mahdollisti käyttäjien väliset arvonsiirrot lohkoketjuteknologian avulla vertaisverkossa ilman välikäsiä kuten pankkia.
Nyt loka-marraskuun taitteessa bitcoin saavuttaa kymmenen vuoden iän. Kasvukivuista kärsivä vallankumouksellisen teknologian ihmelapsi on nähnyt jo paljon draamaa sekä monet ylä- ja alamäet lyhyen elämänsä aikana.
Bitcoin-verkko käynnistyi vuoden 2009 alussa
Tammikuussa 2009 Satoshi julkaisi bitcoinin avoimen lähdekoodin ja perusti bitcoin-verkon louhimalla ensimmäisen bitcoin-lohkon, jota kutsutaan nimellä "genesis block" eli alkulohko. Samalla syntyivät ensimmäiset 50 bitcoinia.
Satoshi sisällytti alkulohkoon viestin "The Times 03/Jan/2009 Chancellor on brink of the second bailout for banks.", joka viittaa britannialaisen sanomalehti The Timesin 3.1.2009 julkaiseman artikkelin otsikkoon. Suomeksi teksti tarkoittaa "valtiovarainministeri on lähellä myöntää toisen apupaketin pankeille".
Rahan luonnetta pohtinut Malmi ei pitänyt ajatuksesta, että valtio ylläpitää ja luo tyhjästä valuuttaa. Sekään ei miellyttänyt, että ihmiset tarvitsivat pankin luvan rahansiirtojen tekemiseen.
Malmin mielestä rahaa piti pystyä lähettämään yhtä helposti kuin sähköpostia. Kryptovaluutan tarjoamat mahdollisuudet kiinnostivat Malmia, joten hän päätti tarjota Satoshille apuaan bitcoin-projektissa.
– Yksilönvapaus oli minulla motivaationa. Se, että ihmiset olisivat riippumattomia pankeista ja valtioista, Malmi sanoo.
Satoshi hyväksyi suomalaisen avuntarjouksen. Aluksi Malmi teki sekalaisia tehtäviä kuten ylläpiti verkkosivua, kirjoitti dokumentaatiota ja perusti bitcoiniin liittyvän keskustelufoorumin.
Myöhemmin vuonna 2009 hän alkoi myös kehittää bitcoinin lähdekoodia yhteistyössä Satoshin kanssa.
Nyt marraskuussa 30 vuotta täyttävä Martti Malmi on suurelle yleisölle lähes tuntematon henkilö. Kryptoskenessä hän on sen sijaan niittänyt mainetta, koska häntä pidetään järjestyksessä toisena bitcoin-kehittäjänä heti Satoshi Nakamoton jälkeen.
– Hal Finney oli minua ennen testaamassa bitcoinia, Malmi toteaa.
Hal Finney oli amerikkalainen tietojenkäsittelytieteilijä, peliohjelmoija ja salausaktivisti. Tammikuussa 2009 Finney otti vastaan maailman ensimmäisen bitcoinin-siirron Satoshi Nakamotolta.
Vuonna 2014 Finney kuoli lihaksia rappeuttavaan ALS-tautiin. Alcor Life Extension Foundation on syväjäädyttänyt Finneyn ruumiin, jotta hänet voitaisiin mahdollisesti herättää henkiin tulevaisuudessa.
Satoshi Nakamoto pyysi ensimmäisessä Martti Malmille lähettämässään sähköpostissa, että tämä alkaisi ylläpitää bitcoin-verkon solmua. Malmi näytti viestin Ylelle.Yle Uutisgrafiikka
Kymmenientuhansien bitcoinien mies
Jo varhaisessa vaiheessa Satoshi Nakamoto pyysi Martti Malmia pitämään bitcoin-ohjelmansa jatkuvasti käynnissä, jotta bitcoin-verkkoon yhdistävillä käyttäjillä olisi aina jokin yhteyspiste.
Malmi siis ylläpiti omaa bitcoin-solmuaan ja louhi siten kryptovaluuttaa pöytätietokoneellaan ja läppärillään.
Käytännössä louhiminen tarkoittaa sitä, että tietokone vahvistaa bitcoin-siirrot monimutkaisten laskutoimitusten avulla. Prosessissa syntyy uusia bitcoineja, jotka louhija saa palkkioksi annettuaan tietokoneensa laskentatehon verkon käyttöön.
– Tällä tavalla silloin alkuaikoina sai louhittua päivässä kolmesta kuuteen bitcoin-lohkoa eli sellaiset 150–300 bitcoinia. Minulla oli parhaimmillaan noin 55 000 louhittua bitcoinia koneella.
Nykyisin se olisi valtava potti, arvoltaan reilut 310 miljoonaa euroa. Alkuvaiheessa harva kuitenkaan osasi arvata, miten korkealle bitcoinin arvo tulee nousemaan.
Malmi kertoo, että vuonna 2009 hän teki maailman ensimmäisen bitcoin-vaihdon viralliseen valuuttaan. Hän myi 5 000 bitcoinia viiden dollarin PayPal-maksua vastaan henkilölle, joka halusi avata bitcoin-vaihtopalvelun.
Toukokuussa 2010 floridalainen ohjelmoija osti ensimmäisenä kryptovaluutalla reaalimaailman tuotteita. Mies maksoi 10 000 bitcoinia kahdesta pizzasta. Nykyisellä bitcoinin vaihtokurssilla yhdelle pizzalle olisi tullut hintaa noin 28 miljoonaa euroa.
Samana vuonna Martti Malmi perusti pienimuotoisen bitcoin-vaihtopalvelun nimeltä bitcoinexchange.com, jonka kautta hän myi halvalla kryptovaluuttaa kaikille kiinnostuneille.
Malmi muistelee, että kun hän myöhemmin lakkautti vaihtopalvelunsa, niin hänen lompakossaan oli jäljellä noin 20 000 bitcoinia.
Bitcoinin vaihtokurssi kävi toistaiseksi korkeimmalla tasollaan joulukuussa 2017, kun yksi bitcoin maksoi 19783 dollaria. Tänä vuonna arvo on sukeltanut. Kesäkuun pohjilla yksi bitcoin maksoi 5755 dollaria.Yle Uutisgrafiikka
Lompakko tyhjeni, asunto ja tarina jäivät
Vuonna 2011 tapahtui ensimmäinen bitcoinin suuri arvonnousu, kun kryptovaluutan arvo kohosi 30 dollariin. Malmi kertoo myyneensä silloin yli puolet jäljellä olleista bitcoineistaan.
Rahoilla hän osti Espoosta asunnon, jonka hän omistaa edelleen.
Myöhemmin työttömänä ollut Malmi myi suuren osan bitcoineistaan, koska hänellä ei ollut tuolloin muita tuloja. Hänen epäonnekseen bitcoinin arvo oli ehtinyt pudota muutamaan dollariin, joten kryptorahakkeet piti vaihtaa euroiksi huonolla kurssilla.
Sopivan työpaikan löytäminen vei odotettua pitempään, joten Malmi joutui myymään enemmän bitcoineja kuin hän oli ensin suunnitellut.
– Onhan se valitettavaa sinänsä. Olisi nyt edes sen miljoonan kerännyt itselleen. Nyt kun on perhettä, niin rahaa ei voi olla koskaan liikaa. Mutta ei sinänsä huonosti mennyt nytkään.
Bitcoinin logo koristaa Martti Malmin tietokoneen työpöytää. Hän kertoo pitävänsä edelleen säästöjään kiinni bitcoinissa ja muissa kryptovaluutoissa.Henrietta Hassinen / Yle
Jos Malmi olisi säästänyt valtavan bitcoin-omaisuutensa, niin hänestä olisi tullut yksi rikkaimmista suomalaisista. Joulukuussa 2017 bitcoinin vaihtokurssi nousi lähes 20 000 dollariin.
Yksi syy huikeaan arvonnousuun olivat bitcoinin lohkoketjun haarautumiset viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Näiden haarautumisten seurauksena luotiin kaksi hieman erilaisilla ominaisuuksilla varustettua bitcoin-kloonia, joita kutsutaan nimillä bitcoin cash ja bitcoin gold.
Jokainen haarautumisten aikana bitcoinia virtuaalilompakossaan säilyttänyt sai saldoaan vastaavan määrän bitcoin cash ja bitcoin gold -rahakkeita. Eli käytännössä ilmaista rahaa.
– Dollareissa mitattuna olisin ollut hetkellisesti miljardööri. On se aika huikea ajatus ja ehkä vähän sellainen once in a lifetime -juttu. Tavallaan harmittaa, mutta näen bitcoinissa ja tässä tilanteessa aika paljon koomisia aspekteja. Siitä saa ainakin hyvän tarinan kerrottavaksi.
Malmi pitää huvittavana sitä, että vaikka teknisesti monimutkainen bitcoin innosti aluksi lähinnä nörttejä, niin nykyisin se kiinnostaa kaikenlaisia ihmisiä hörhöistä suurpääomaan ja tieteentekijöihin.
"Vale-Satoshi" vai ovela juoni?
Yksi koominen hetki bitcoinin historiassa oli Malmin mielestä se, kun Dorian Satoshi Nakamoto -nimistä japanilais-amerikkalaista eläkeläistä luultiin bitcoinin kehittäjäksi Newsweek-lehden julkaiseman artikkelin perusteella vuonna 2014.
Artikkelin seurauksena tiedotusvälineet ahdistelivat Dorian S. Nakamotoa päiväkausien ajan. Hän kiisti jyrkästi tietävänsä mitään bitcoinista.
Miehestä tuli netissä leviävien kryptovaluuttameemien vakiokasvo. Myöhemmin Dorian S. Nakamoto otti uuden roolinsa "Vale-Satoshina" vastaan ja alkoi vierailla kryptovaluuttakokouksissa.
Jotkut bitcoin-harrastajat ovat epäilleet tätä Dorianin ovelaksi juoneksi, jonka avulla hän voisi rauhassa toimia keksimänsä bitcoinin epävirallisina kasvoina.
Yhteensattumaa tai ei, niin ensimmäisen bitcoin-siirron vastaanottanut Hal Finney ja Dorian S. Nakamoto asuivat lähekkäin Temple Cityssä Kaliforniassa.
Huvittavana voi pitää myös bitcoinin lohkoketjun haarautumiseen liittyvää draamaa. Alkuperäisen bitcoinin ja bitcoin cashin kannattajat ovat käyneet kiivasta sanasotaa sosiaalisessa mediassa siitä, kumpi kryptovaluutoista on parempi ja vastaa enemmän Satoshin alkuperäistä visiota.
Bitcoin cashin arvo ja käyttö on kuitenkin jäänyt huomattavasti vähäisemmäksi kuin aidon bitcoinin.
Tiedotusvälineiden edustajat piirittivät bitcoinin keksijäksi epäiltyä Dorian Satoshi Nakamotoa Temple Cityssä Kalifornissa vuonna 2014.AOP
Kuka on salaperäinen Satoshi?
Satoshi Nakamoton henkilöllisyys on yksi nykyajan suurista mysteereistä. Edes sitä ei tiedetä, onko kyseessä yksi henkilö, ryhmä vai organisaatio. Bitcoinin esittelypaperissa kirjoittajasta käytettiin monikkomuotoa.
P2P-profiilissaan myyttinen Satoshi Nakamoto väitti olevansa Japanissa asuva vuonna 1975 syntynyt mies. P2P Foundation on organisaatio, joka tutkii vertaisverkkoteknologian vaikutusta yhteiskuntaan.
Spekulaatiot bitcoinin kehittäneestä tahosta ovat jatkuneet vuosia. Satoshin tekstien perusteella on arveltu, että kirjoittaja olisi amerikkalainen tai britannialainen.
Kryptovaluuttapiireissä on usein spekuloitu, että ensimmäisen bitcoin-siirron Satoshin kanssa tehnyt Hal Finney itse olisi ollut Satoshi. Hän kuitenkin kiisti tämän väitteen.
Ehkä vahvimpana ehdokkaana on pidetty amerikkalaista salaukseen erikoistunutta tietojenkäsittelytieteilijää ja oikeusoppinutta Nick Szaboa. Hänkin on toistuvasti kiistänyt olevansa Satoshi Nakamoto.
Bitcoinin keksijäksi epäilty unkarilais-amerikkalainen Nick Szabo välttelee julkisuutta. Kuvakaappaus Youtube-videosta, jolla Nick Szabo puhuu lohkoketjuteknologiasta.Youtube
Szabo muun muassa kehitti kryptovaluuttoihin ja lohkoketjuihin liittyvän konseptin älysopimuksista. Vuonna 1998 hän ideoi hajautetun digitaalisen valuutan, jota hän kutsui nimellä bit gold. Sitä ei koskaan otettu käyttöön, mutta bit goldia pidetään bitcoinin edeltäjänä.
Vuonna 2014 amerikkalaisen Astonin yliopiston forensisen kielentutkimuksen opiskelijat analysoivat yhdentoista Satoshi Nakamotoksi epäillyn henkilön tekstejä. Epäiltyjen joukossa oli suomalainen Oxfordin yliopiston Oxford Internet Instituten professori Vili Lehdonvirta.
Forensista kielentutkimusta käytetään rikostutkinnassa kirjoittajan tunnistamiseksi. 40 opiskelijan ryhmä päätyi johtopäätökseen, että Nick Szabo on todennäköisin vuonna 2008 julkaistun bitcoinin esittelytekstin pääkirjoittaja.
Saksan Wired-lehden mukaan Nick Szabo ja Hal Finney tunsivat toisensa jo vuodesta 1993 lähtien. Kuten tiedämme, Finney otti vastaan ensimmäisen bitcoin-siirron Satoshi Nakamotolta.
Entä jos kyseessä olikin organisaatio?
Satoshin henkilöllisyydestä on esitetty myös paljon korkealentoisempia teorioita.
Esimerkiksi venäläisen tietoturvayhtiö Kaspersky Labin toinen perustaja Natalia Kaspersky väitti tammikuussa, että amerikkalaiset tiedustelupalvelut kehittivät bitcoinin keinoksi rahoittaa nopeasti Yhdysvaltojen, Britannian ja Kanadan tiedustelutoimintaa eri maissa.
Kaspersky sanoi, että Satoshi Nakamoto olisi salanimi ryhmälle amerikkalaisia salausteknologian asiantuntijoita.
Netissä on myös spekuloitu, että bitcoinin taustalla olisikin ryhmä aasialaisia elektroniikkayrityksiä. Tämän teorian tai meemin mukaan kryptovaluutan olisivat kehittäneet Samsung, Toshiba, Nakamichi ja Motorola, joiden nimistä salanimi Satoshi Nakamoto olisi väännetty.
Satoshin alaisuudesssa työskennellyt ohjelmistokehittäjä Martti Malmi ei usko tällaisiin väitteisiin.
Malmi kertoo vaihtaneensa Satoshin kanssa yhteensä yli sata sähköpostia. Niissä keskusteltiin vain projektista, ei henkilökohtaisista asioista.
Kirjeenvaihdon perusteella Malmi päätteli, että Satoshi on yksittäinen huippuälykäs ja filosofinen ihminen, joka ymmärtää paljon taloudesta, tekniikasta ja kryptografiasta.
Malmi pitää kiinnostavana väitettä, että Nick Szabo olisi Satoshi, mutta ei halua spekuloida tarkemmin bitcoinin keksijän henkilöllisyydellä.
Dorian Satoshi Nakamotosta on tullut bitcoin-meemien vakiokasvo. Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Satoshin bitcoin-lompakot pullottavat
Satoshi Nakamoton on arvioitu louhineen alkuaikoina satojatuhansia tai lähes miljoona bitcoinia. Ne on hajautettu useisiin eri bitcoin-lompakoihin, joista rahakkeita ei ole koskaan siirretty muualle.
Malmi arvioi, että Satoshi ei ole kiinnostunut rikastumisesta tai valokeilassa olemisesta, koska hän ei ole tullut julkisuuteen eikä käyttänyt useiden miljardien eurojen arvoista bitcoin-omaisuuttaan.
– Siinä julkisuuden välttelyssä on voinut olla pelkoa oikeudellisista seuraamuksista, häiriköinnistä ja kiristysyrityksistä, mitä muun muassa Hal Finney sai osakseen, kun jotkut epäilivät tämän olevan Satoshi.
Vuosien varrella useat ihmiset ovat väittäneet julkisuudessa olevansa Satoshi Nakamoto. Malmi ei usko, että kukaan heistä olisi oikea bitcoinin keksijä.
Hän arvioi, että kyseessä ovat julkisuutta tavoittelevat henkilöt, joilla on esimerkiksi taloudellisia motivaatioita tai halu huijata ihmisiä.
Käytännössä bitcoinin kehittänyt taho voisi todistaa olevansa Satoshi Nakamoto siirtämällä bitcoineja tämän vanhoista koskemattomista lompakoista.
Myös Martti Malmia itseään on joskus arveltu Satoshi Nakamotoksi. Onko hän Satoshi?
– En usko, että kukaan, joka on tutkinut asioita, väittäisi tosissaan sellaista. En myöntäisi, jos olisin.
Finanssitalot kiinnostuivat kryptovaroista
Bitcoinin alkuaikoina kryptovaluuttaan liittyi vahvasti vallankumouksellinen ajatusmaailma pankkien syrjäyttämisestä esimerkiksi arvonsiirtojen välikäsinä.
Ajan myötä kryptovaluuttapörsseistä ja bitcoin-välityspalveluista on tullut uusia välikäsiä, joita käyttäjät tarvitsevat kryptojen ja virallisen valuutan välisiin vaihtoihin.
Viranomaiset ovat haistaneet tässä mahdollisuutensa valvoa hankalasti jäljitettävän kryptovaluutan käyttöä. Maailmalla on alettu suunnitella kryptovarojen välityspalveluiden sääntelyä.
Asiakkaan tunnistamiseen ja rahanpesun torjuntaan tarkoitetut lait tulevat kaventamaan bitcoinin anonymiteettiä, kun kryptovaluuttojen kauppapaikat joutuvat tulevaisuudessa tiukemman sääntelyn kohteeksi.
Myös finanssimaailma on hiljalleen lämmennyt kryptovaluutoille. Viime joulukuussa markkinoille tulivat ensimmäiset bitcoin-futuurit.
Viime aikoina esimerkiksi maailman suurimpiin rahoituspalveluyhtiöihin kuuluva Fidelity Investments ja New Yorkin pörssin omistava Intercontinental Exchange ovat ilmoittaneet perustavansa omat kryptovaluuttojen säilytys- ja vaihtopalvelunsa.
Seuraavan bitcoinin läpimurron odotetaan syntyvän, jos tai kun Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvova Securities and Exchange Commission (SEC) hyväksyy pörssinoteeratun rahaston, jonka kautta bitcoineilla voisi käydä kauppaa arvopaperipörssissä.
Täällä hetkellä SEC:illä on arvioitavana useita hakemuksia bitcoin-rahastojen perustamiseksi. Sijoittajat toivovat, että SEC:in siunaama sijoitusrahasto raketoisi bitcoinin kurssin uusiin korkeuksiin.
Alkuvuoden suuren pudotuksen jälkeen bitcoinin vaihtokurssi on pysytellyt 6500 dollarin tuntumassa. Kryptoalalla jännitetään nyt, kuinka institutionaalisille sijoittajille suunnatut uudet bitcoinin kauppa-alustat vaikuttavat käyrän kehitykseen.AOP
Salamaverkko uudistaa bitcoinin
Nykyisin bitcoinin käyttö maksuvälineenä kaupoissa ja muissa yrityksissä on vähentynyt, koska muun muassa suuret kurssivaihtelut ja viive arvonsiirroissa tekevät maksuista epäkäytännöllisiä.
Monet harrastajat ovat alkaneet pitää bitcoinia ensisijaisesti sijoituskohteena.
Tähän saattaa kuitenkin tulla muutos, koska testausvaiheessa oleva bitcoinin Lightning network eli salamaverkko kasvaa jatkuvasti. Se tulee nopeuttamaan bitcoin-maksuja ja tekemään niistä huomattavasti edullisempia.
Salamaverkko on lohkoketjun päälle ohjelmoitu maksuprotokolla eli toinen kerros. Martti Malmin mukaan salamaverkko mahdollistaa niin sanottujen maksukanavien avaamisen lohkoketjussa.
– Vain näiden kanavien avaaminen ja sulkeminen maksaa. Kanavien kautta pystyy reitittämään bitcoin-maksuja käyttäjältä toiselle ilman transaktiomaksua. Se mahdollistaisi vaikka kahvin ostamisen bitcoinilla, Malmi sanoo.
Hän pitää kiinnostavana ajatuksena sitä, että salamaverkko mahdollistaisi myös bittirahan striimaamisen tai suoratoiston.
– Pystyisit vaikka saamaan palkkasi jatkuvana striiminä sen sijaan, että se tulee kerran kuukaudessa. Saisit palkkaa vaikka kerran sekunnissa tai sata kertaa sekunnissa.
Malmi kehittää omaa luottamusverkkoaan
Satoshi Nakamoto ilmoitti vetäytyvänsä bitcoin-projektista joulukuussa 2010. Muutaman kuukauden kuluttua huhtikuussa 2011 Satoshi katosi.
Kesällä 2011 Martti Malmi lopetti bitcoinin kehittämisen vähän sen jälkeen, kun Satoshi oli lopettanut viesteihin vastaamisen.
– Siinä vaiheessa bitcoin oli jo hyvin lähtenyt käyntiin projektina. Sillä oli iso, kasvava yhteisö ja paljon osaavia kehittäjiä. Tuntui, että bitcoin pärjäilee ihan hyvin ilman minua.
Malmi siirtyi tekemään it-alan perustöitä kuten web-kehitystä ja muuta sellaista.
Vuonna 2014 hän liittyi startup-yritys Monin riveihin. Yritys kehitti muun muassa maksukortin, jota Maahanmuuttovirasto kokeili turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan maksussa.
Samana vuonna Malmi aloitti oman Identifi-palvelunsa kehittämisen. Malmin mukaan Identifin tarkoitus on olla puhelimen osoitekirja, josta löytyvät kaikki maailman ihmiset.
Lisäksi Identifi toimii luottamusverkkona, jossa käyttäjät voivat antaa toisilleen myönteisiä ja kielteisiä arvioita tai palautteita. Luottamusverkon avulla käyttäjät voivat suodattaa järjestelmässä olevaa dataa.
– Ehkä samaa luottamusverkkoa voisi hyödyntää muissakin palveluissa. Sen avulla voisi vaikka sosiaalisessa mediassa filteröidä feikkitunnuksia, trolleja ja valeuutisia pois.
Malmi kertoo työskennelleensä Monissa tämän vuoden alkuun saakka.
– Halusin Monin kanssa edistää kryptovaluuttoja. Mutta vanhan maailman vastustus oli aika suurta, joten näitä oli vähän hankala viedä eteenpäin.
Martti Malmi kertoo suhtautuvansa yleisesti ottaen melko skeptisesti lohkoketjuihin. Hänen mielestään teknologia on ylihypetetty, koska todellisia sovelluksia sille on aika vähän.Henrietta Hassinen / Yle
Tavoitteena teleoperaattoreiden syrjäyttäminen
Tänä vuonna Malmille tarjoutui uusi mahdollisuus. Amerikkalainen hajautettua GUN-tietokantaa kehittävä startup-yritys Era palkkasi hänet, koska yritys katsoi, että Malmin Identifi sopii yhteen heidän tietokantaprojektinsa kanssa.
Lisäksi Era kehittää uutta Axe-nimistä kryptovaluuttaa, josta yritys haluaa kasvattaa yleismaailmallisen maksuvälineen GUN-tietokantaa hyödyntävässä tiedonsiirrossa.
Malmin mukaan kunnianhimoisen projektin tavoitteena on tehdä teleoperaattorit tarpeettomiksi.
Eran visiossa nykyisten teleoperaattoreiden ylläpitämien mobiiliverkkojen rinnalla olisi reitittimien muodostama vertaisverkko, jossa reitittimien ylläpitäjät saisivat Axe-rahakkeita korvaukseksi tarjoamastaan tiedonsiirtokaistasta.
Käyttäjät eivät tarvitsisi lainkaan puhelinliittymiä soittaakseen puheluita tai surfatakseen internetissä. Sen sijaan he lataisivat kryptovaluuttaa puhelimiinsa, jotka maksaisivat verkolle tiedonsiirrosta automaattisesti.
Malmin mukaan hajautetussa mobiiliverkossa käyttäjien yksityisyys paranisi, koska kaikki data kulkisi salattuna, eikä sitä tallennettaisi minkään keskustahon tietokoneille.
Toisaalta samalla esimerkiksi viranomaisten epäiltyihin rikollisiin ja terroristeihin kohdistama valvonta hankaloituisi.
Malmi arvioi, että tällainen hajautettu verkko voisi paikoitellen parantaa netti- ja puhelinyhteyksiä, kun ihmisillä olisi kannustin asentaa tukiasemia paikkoihin, missä on huono kuuluvuus tai paljon kysyntää.
Toistaiseksi Malmi työskentelee etänä sanfranciscolaisten kollegojensa kanssa. Hän on harkinnut muuttoa Yhdysvaltoihin.
– Suomi on ihan hyvä paikka, mitä olen maailmaa nähnyt. San Francisco on kallis, siellä on jonkin verran rikollisuutta ja liikenne on kauhea. Ne ovat syyt, miksi en haluaisi siellä asua.
Twitterissä, Facebookissa ja muissa netin kommenttikentissä esiintyy nimiä ja nimimerkkejä, jotka eivät koskaan kirjoita mitään positiivista. Etsimälläkään heidän päivityksistään ja kommenteistaan ei löydy valonpilkahduksia, vaan jotain on aina pielessä tai joku tehnyt virheen.
Kyyniseksi epäluottamukseksi kutsuttu ilmiö ei suoraan liity nettiin tai sosiaaliseen mediaan, mutta ne ruokkivat kyynisyyttä ja tätä tapaa, sanoo sosiaalipsykologi Ari Haukkala Helsingin yliopistosta.
Haukkalan väitöskirjan aikoihin vuonna 2002 puhuttiin vielä kyynisestä vihamielisyydestä. Somea ei silloin vielä edes ollut.
– Se lähti siitä, että mitattiin vihamielisyyttä, mutta myöhemmin huomattiin, että epäluottamus onkin siinä se haastavin piirre. Se ei välttämättä olekaan, että ihmiset riehuvat ja räyhäävät, vaan se epäluottamus.
Kyynisessä epäluottamuksessa ihmiset ajattelevat, että toisilla ihmisillä on pahoja aikeita ja ne ovat itsekkäitä. Ennen ajateltiin, että kyseessä olisi persoonallisuuspiirre, joka kehittyy tai synnynnäinen piirre.
– Se mitä me olemme havainneet, niin kyyninen epäluottamus on voimakkaasti yhteydessä sosiaaliseen asemaan. Näillä ihmisillä on vähemmän koulutusta tai vähemmän tuloja, Haukkala sanoo.
Myös se on tutkittu, että mitä pitempään ihmiset ovat olleet työttöminä, sitä kyynisempiä he ovat. Olosuhteilla on suuri merkitys.
Kun maailma on paska
Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen on tutkinut kyynisyyden vaikutuksia terveyteen 90-luvulta saakka.
Suomalaisilta on kysytty muun muassa asennetta kanssaihmisiin. Vastaajien on pitänyt arvioida esimerkiksi väitteitä ”kaikki ajavat vain omaan etuaan” ja ”ihmisiin ei voi luottaa”.
– Osalla vastaajista oli vaikeuksia tunnistaa kyynisyyttä itse. Kaikki eivät ihan ymmärrä olevansa niin negatiivisia, Kauhanen sanoo.
Professoria kiinnostaisi tietää, miten paljon kyyninen epäluottamus on kulttuurinen tai kasvatuksellinen tai ehkä jopa geneettinen asia.
Se tiedetään, että joillakin kyyniset piirteet voivat korostua jonkun elämäntilanteen kuten avioeron hetkellä. Toisilla taas kyyninen epäluottamus on Kauhasen havaintojen mukaan suhteellisen pysyvä persoonallisuuspiirre.
Professori uskoo, että yksinäisyys saattaa liittyä kyyniseen epäluottamukseen. Tai ainakin ne saattavat olla toisilleen sukua.
– Tällainen elämänasenne on hirveä sosiaalinen rasite. Henkilö saattaa menettää kaikki ystävänsä. Eihän kukaan jaksa olla sellaisen kanssa. Kun maailma on niin paska, he eristäytyvät itse.
Jatkuvaa stressiä ja kalkkeutuneita suonia
Kyyninen epäluottamus käy terveyden päälle, mutta asiaa on vaikeaa tutkia, koska jatkuvasti kyynisillä myös tupakointi, liikkumattomuus ja ylipaino ovat yleisiä. Elintavat kokonaisuudessaan saattavatkin selittää valtaosan siitä, miksi kyynisillä on 2-3-kertainen riski sairastua sydänperäisesti.
– Kyyninen epäluottamus on liitetty moniin sairausriskeihin. Esimerkiksi sydämen verisuonet kalkkeutuvat kaikkein kyynisimmillä jopa 25 prosenttia nopeammin. Verenpaine on kyynisillä useammin koholla. Stressihormonitasokin nousee, professori Kauhanen luettelee.
Ennen nettiaikaa kyyniset väittelivät kapakoiden pöydissä tai keittiön nurkassa. Tilanteesta pääsi välillä pois. Nyt esimerkiksi Twitterissä hurjimmat saattavat kommentoida monta kertaa tunnissa ja päivästä toiseen. Jatkuva varuillaan olo ja valmius reagoida, tietää myös jatkuvaa stressiä.
Professori Kauhasen lääke on vanha tuttu, ulos raittiiseen ilmaan, lenkille tai metsään, kavereita tapaamaan. Jonnekin, missä aivot saavat muuta tekemistä, joka irrottaisi kännykästä.
Netin ja somen vaikutuksista epäluottamuksen kulttuurissa tapahtuneeseen muutokseen on vielä vähän tutkittua tietoa. Jo tutkitut kyyniseen epäluottamukseen liitetyt aiheuttajat eivät välttämättä liity nettiin mitenkään.
Yksi sellainen on esimerkiksi, että lihavat olisivat keskimäärin kyynisempiä kuin normaalipainoiset. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologi Ari Haukkalan mukaan ihmisen kokemukset muokkaavat epäluottamusta.
– Jos kuulet kaupungilla, että ihmiset haukkuvat sinua ja ulkonäköäsi, niin siihen tulevat lihavuuteen liittyvät reaktiot. Nämä kokemukset saavat aikaan sen, ettet luota muihin ihmisiin, koska sinua on kohdeltu huonosti.
Ossi Kakko kerää käsin ruistähkiä pellolta Ähtärin Kaijanniemen entinen vanhainkodin pihapiirissä. Juhannuksena kylvetty vanha virolaislajike sangaste alkoi tehdä jo tänä vuonna tähkää, vaikka tarkoitus oli vasta ensi vuonna.
Vaikka tähkät ovat jo homeessa, niin juuri ja juuri kypsymään ehtineet siemenet ovat vielä Kakon mukaan kunnossa. Kakko sanoo, että saunassa toteutettavan savustuksen ja varstomisen jälkeen sieni-itiöt saa poistettua.
– Käsittelyn jälkeen siemenet kelpaavat kylvösiemeniksi ja korjattu ruis myös syötäväksi, Kakko kertoo ja heittää tähkiä puukoriinsa.
Talvi on tulossa, mutta luomukylä Gaijan asukkaat ovat varautuneet siihen. Talteen on kerätty vihannekset, marjat, hedelmät, liina (hamppu) ja perunat.
Yhteisön jäsenet saivat tänä vuonna perunasadosta niin hyvän, että sitä riittää jopa myyntiin asti. Syksyn sato kolmen hehtaarin kokoiselta viljelyalueelta on kerätty viljaa ja maa-artisokkaa lukuun ottamatta.
Ossi Kakko kaataa peräkärryyn ruistähkiä, jotka on tarkoitus kylvää maahan ensi vuonna. Ensi kesäksi on saatu myös hieman vanhaa kaskiruista.Pasi Takkunen/Yle
Vanhainkodista ekokyläksi
Gaijan asukkaat ovat vuokralla Ähtärin kaupungin omistamassa 1940-luvulla entisessä kunnalliskodissa. Tiilinen päärakennus tyhjeni vanhuksista vuonna 1996, jonka jälkeen alueelle rakentui Suomineito -yhteisö.
Suomineito-yhteisön vetäjänä toimi tuolloin valtiotieteiden maisteri Marketta Horn, joka sai ekologisen yhteisön perustamiseen apua yllättävältä taholta. Suomineidon perusta nimittäin luotiin Jari Sarasvuon televisio-ohjelmassa Minä ja Sarasvuo. Ohjelmassa esiintymisen jälkeen Horn sai kymmenen ehdotusta ekokylän mahdollisesta sijainnista. Voittajaksi valikoitui seitsemän kilometriä Ähtärin keskustasta sijaitseva Kaijanniemi.
Enimmillään Suomineito-yhteisössä asui 14 ihmistä ja satakunta erilaista kotieläintä. Asukkaat pyrkivät kasvattamaan mahdollisimman paljon ruokatarvikkeistaan itse: kaupasta hankittiin pääasiassa vain sokeria, kahvia ja öljyä. Yhteisön ihmiset parkkasivat teurastamiensa eläinten nahkoja virtsaliuoksessa ja tekivät suolista saippuaa.
Välillä meno yhteisössä oli hurjaakin. Horn kertoo _Unelmien ekokylät-_kirjassa, kuinka yhteisöön muutti paljon mielenterveysongelmista kärsiviä, eläköityneitä ihmisiä. Asukkaaksi hakeutui myös miehiä, joita veti yhteisöön seksi. Ongelmat kasvoivat ja kasvoivat: vuonna 2004 yhteisö ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja hajosi.
Ähtärissä ei kuitenkaan luovuttu ekoasumisesta ja tilalle perustettiin vuonna 2006 Gaija. Elämä tilalla alkoi puhtaalta pöydältä.
Suomineidosta kuoriutuu Gaija
Elo Gaijassakaan ei ole ollut helppoa. Kuten Suomineito-yhteisön aikana, on toiminta myös Gaijan aikana hiipunut pariinkin kertaan. Yhteisöasumisessa henkilökemiat ratkaisevat ja ihmisiä tulee ja menee. Tähän vaikuttaa muun muassa yhteisön asukkaiden nuori ikä: suuri osa asukkaista on keskimäärin 30-vuotiaita. Välillä tila on ollut lähes tyhjillään.
Parhaimmillaan Gaijassa on asunut lähes neljäkymmentä asukasta ja suuri joukko eläimiä, kuten hevosia, kanoja ja lampaita. Pihapiirissä on toiminut niin hostellia kuin luomupuotiakin. Kasvitieteeseen keskittynyt kurssitoiminta on ollut aktiivista.
Tällä hetkellä asukkaita on 11, eikä tilalla ole muita eläimiä kuin koiria ja kissoja.
Ossi Kakko on asunut Gaijassa jo muutamaan otteeseen. Ensimmäisen kerran hän saapui yhteisöön vuonna 2009 tyttöystävänsä perässä, mutta on käynyt välillä muun muassa Intiassa tekemässä tutkimusta kaskiviljelystä ja alkuperäiskansojen elämästä.
–Tulin takaisin, kun kävi ilmi, että isoisäni isä on tämän paikan alullepanija. Kolmannen sukupolven köyhyystutkijana sitten ajattelin, että tehtäväni on jatkaa tätä työtä täällä, Kakko kertoo.
Ekokylä Gaijan päärakennus on toiminut ennen vanhainkotina.Pasi Takkunen/Yle
Hometalo kuntoon
Kello 12 on päiväkahvien aika. Gaijan sydän, päärakennuksessa sijaitseva pitkä puinen pirtinpöytä, täyttyy asukkaista ja vierailijoista. Tarjolla on omenapiirakkaa, taikinajuureen leivottua ruislimppua, marinoituja härkäpapuja ja hapatettuja voikukannuppuja.
Tunnelma huoneessa on lämminhenkinen: sohvalla opetellaan kutomista ja yhdessä nurkkauksessa soitetaan pianoa. Kahvipöydän äärellä suunnitellaan jo tulevaa yhteisön kokousta, jossa on tarkoitus katsoa työtehtäviä.
Olohuoneessa on rummut ja piano, jotka ovat ahkerassa käytössä yhteisissä illanvietoissa. Lisäksi rakennuksesta löytyy muun muassa joogastudio. Tätä yhteisöasuminen voi olla parhaimmillaan.
Vaikka tunnelma on rento, painaa erityisesti Kakon mieltä päärakennuksen kunto. Ulkoapäin se näyttää olevan kunnossa, mutta todellisuudessa talo kärsii osittain kosteusvaurioista. Tämän vuoksi muun muassa hostellitoiminta on jouduttu lopettamaan.
Gaijan luomukyläyhteisö on tehnyt vuosien varrella Ähtärin kaupungille useita osto-ehdotuksia tuloksetta. Asukkaat haluaisivat ostaa talon lisäksi myös maat. Koska kaupunki ei ole hyväksynyt ostotarjouksia, ei yhteisö halua korjata taloa omalla rahalla.
Irti oravanpyörästä
Yksikään tämän hetkisistä asukkaista lapsia lukuunottamatta ei ole syntyperäinen ähtäriläinen, vaan ihmiset ovat tulleet yhteisöön ympäri Suomen. Monilla on kuitenkin sukujuuria alueella. Esimerkiksi Kakon tekemän sukututkimuksen polveutumiskaaviossa kaikki tunnetut 12 isoisää ovat syntyneet Ähtärissä.
Yksi uusimmista asukkaista on elokuussa Jyväskylästä virallisesti muuttanut Ilkka Haurinen, joka tutustui paikkaan puolisonsa kautta. Suomi-filmin maisema teki häneen vaikutuksen.
– Olen kesät ollut lapsuudessa aina mökillä ja tällaisessa ympäristössä. Ne ovat olleet elämäni onnellisimpia aikoja. Siksi halusin palata tällaiseen yksinkertaisempaan elämään, missä kannetaan oma vesi ja lämmitetään puulla. Se on ollut mulle vähän romantisoitukin kuva ja sitä lähdin tavoittelemaan, Haurinen kertoo.
Syitä ekoyhteisöihin muuttoihin voi olla monia: osa on kyllästynyt nykypolitiikkaan ja haluaa irti oravanpyörästä. Osa pyrkii taas pois kulutuskeskeisestä elämäntavasta. Haurinen myöntää, että hänen elämänsä kului aiemmin näyttöpäätteen äärellä.
– Kyllä se elämä oli editointia, pelaamista. Olin hyvin kiinni siinä koneessa ja internetissä. Nyt siihen on tosi iso ero.
Nyt hän raivaa Gaijassa metsikköä ja suunnittelee ekopuodin uudelleenavausta. Päivät täyttyvät paikan kunnostamisesta ja koiran kanssa luonnossa olemisesta.
– Iltaisin täällä on sauna ja muuta ohjelmaa, mutta olen aika aikainen nukkuja, että menen kymmenen aikaan nukkumaan, Haurinen kertoo rutiineistaan.
Ilkka Haurinen on asunut ekokylässä virallisesti elokuusta lähtienPasi Takkunen/Yle
Ekoyhteisöjen kirjo laaja
Suomessa on noin parikymmentä erilaista eko- ja luomuyhteisöä, joiden koot ja muodot voivat vaihdella paljonkin. Esimerkiksi Mustasaaren ekokylä sai alkunsa seitsemän perheen aloitteesta vuonna 1993. Perheitä yhdisti halu asua lähellä luontoa, viljellä ja hoitaa maata luonnonmukaisesti ja toteuttaa ekologisia rakennusratkaisuja.
Maailmanlaajuisesti ekokyliä on noin 10 000. Erityisen suosittua on kyllä monessa muussa paikassa, esimerkiksi Italiassa, Saksassa, Espanjassa, Venäjällä. Tanskassa ekokylistä on tullut valtavirtaa, mikä on muun muassa poikinut kaupallisia toimijoita, jotka ovat erikoistuneet ekokylien rakennuttamiseen. Suomessa ekoyhteisöt ovat pieniä, sillä Euroopassa ja maailmalla on satojen ja tuhansien ihmisten kokoisia ekokyliä- ja yhteisöjä.
Yksi suurimmista ja "vakaimmista" ekokylistä sijaitsee Keuruulla. Vuosi sitten kesällä 20-vuotissyntymäpäiviä viettäneen yhteisön toiminta on vakiintunutta. Ekokylässä asuu 24 aikuista ja 11 lasta. Noin puolet aikuisista on asunut kylässä yli kymmenen vuotta, kuusi aikuisista 2-8 vuotta. Vaihtuvuutta on ajoittain jonkin verran.
– Jotkut ihmiset hakeutuvat yhteisöihin kokeillakseen yhteisöasumista, tietäen jo tullessaan, että he viipyvät vain vuoden-pari. Osalla näistä ihmisistä saattaa olla haaveena oman yhteisön perustaminen ja sitä varten kokemuksen kerryttäminen yhteisöelämästä, kertoo Maria Pulli Keuruun Ekokylästä.
Suomen Kestävän Elämäntavan Yhteisöt ry:n (SKEY) hallituksen puheenjohtaja Pauliina Helteen mukaan ekokylä on asuinyhteisö, joka tavoitteellisesti edistää ja huomioi toiminnassaan kestävyyden neljää osa-aluetta – ekologista, ekonomista, sosiaalista ja maailmankuvallista kestävyyttä. Määritelmä kattaa maaseudun uudisasuttamista edesauttavat ideologiset yhteisöt sekä perinteiset kylät, jotka ovat tietoisesti ja asukaslähtöisesti sitoutuneet kehittämään kestävyyttään.
– Lisäksi myös kaupunkiyhteisöt voivat päättää ryhtyä muokkaamaan itseään kestävään suuntaan. Nekin voivat muuttua ekoyhdyskunniksi, Helle kertoo.
Stereotypiat haasteena
Ekoyhteisöissä asuvista ihmisistä liikkuu paljon stereotypioita: hippejä, pilvenpolttajia, yhteiskunnan tuilla elätettyjä, dyykkareita... Gaijassa yleistykset "hihhuleista ja hörhöistä" huvittavat. Jopa vajaan 6 000 asukkaan Ähtärissä ekokylä Gaijan elämä näyttäytyy kaupunkilaisille hyvin mystisenä. Mitä siellä ekokylässä oikein tapahtuu?
Yleistämään ekokyliä ei kuitenkaan pysty. Tällä hetkellä esimerkiksi Siilinjärvellä on suunnitteilla kunnianhimoinen visio: puolen miljardin ekokylä, jossa on jopa kelluvia mökkejä.
– On olemassa vapaamuotoisia yhteistaloudellisia yhteisöjä, joissa korostuu tiivis yhdessä eläminen ja omavaraisuuteen pyrkiminen. Sitten on isollakin rahalla tehtyjä ekokyliä, joihin liittyminen vaatii pääomaa ja vakaan toimeentulon, joka lähtökohtaisesti hankitaan ekokylän ulkopuolelta. Niissä saattaa korostua erityisesti kiinnostus ekorakentamiseen ja ulkoisesti sekä arkisen elämän kannalta ne saattavat vaikuttaa tavanomaisilta asuinalueilta, SKEY:n Pauliina Helle kertoo.
Yhteistä useille yhteisöille on kuitenkin ekologiset tavoitteet. Gaijassa päärakennusta lämmitetään puukattilan avulla. Puuta ison talon lämmittämiseen kuluu sata kuutiota vuodessa.
Myös Keuruulla 50 hehtaarin kokoisen maatilan kaikki energiatarpeet on katettu uusiutuvalla energialla vuodesta 2005 lähtien. Lämmön energialähteinä ovat hake, pelletit, polttopuut ja aurinko.
Yhteisön jäsenet päiväkahvilla. Tarjolla on omenapiirakkaa, taikinajuureen leivottua ruislimppua, marinoituja härkäpapuja ja hapatettuja voikukannuppuja.Pasi Takkunen/Yle
Kiinnostus ekokyliä kohtaan kasvussa
Uusia yhteisöaloitteita syntyy Suomeen pari vuodessa samalla kun vanhoja häviää. Helteen mukaan nykypäivänä on paljon vanhoja maatiloja, joihin halutaan tuoda uusia asukkaita ja joiden toimintaa halutaan muuttaa yhteisöllisemmiksi.
– Se, että missä kohtaa se voidaan määritellä ekoyhteisöksi tai ekokyläksi, niin sitä on haastava sanoa.
Keuruun ekokylän Maria Pullin mukaan kiinnostusta yhteisöelämää kohtaan on tällä hetkellä melko runsaasti.
– Tyypillisin syy muuttaa ekokylään taitaa olla halu elää yhdessä toisten ihmisten kanssa ja lähellä luontoa. Myös pyrkimys pois kulutuskeskeisestä elämäntavasta kohti kohtuullisuutta ja luonnonmukaisuutta on tärkeä syy monille, Pulli kertoo.
Myös Gaijassa on huomattu, että keskustelu maapallon varojen hupenemisesta on lisännyt kiinnostusta ekokylää kohtaan.
– Kyllä ihmisillä tuntuu nyt yhä enemmän olevan kiinnostusta tehdä konkreettisempia toimenpiteitä elämäntavan muuttamiseksi. Niitä toimenpiteitä tarvitsisi tehdä laajassa yhteiskunnallisessa mittakaavassa. Henkilökohtaiseen paratiisiin ei kenelläkään ole oikeutta paeta, että olemme kaikki tässä samassa veneessä, Ossi Kakko toteaa.
Käsityöläisyys arvostukseen
Rovaniemeltä kotoisin oleva Kaisa Väyrynen oli haastatteluhetkellä vierailulla Gaijassa. Hän on viettänyt yhteisössä aiemmin yhden kesän ja kokee paikan kotoisaksi. Pysyvämpikin muutto olisi mahdollinen.
– Ihmiset saavat olla vapaasti täällä luonnossa ja tiloissa. Täällä on paljon mahdollisuuksia ja ihmisiä, joilla on pitkälle vietyjä filosofioita ja visioita, Väyrynen kertoo.
Väyrynen on kouluttautunut artesaaniksi ja hopeasepäksi. Hän näkee paikassa paljon potentiaalia erityisesti seppäkulttuurin elvyttämisessä.
– Täällä viihtyy hyvin. Täällä eletään luonnon mukaan. Ei täällä tule mieleen, että lähtisinpä nyt kaupungille shoppailemaan, Väyrynen naurahtaa.
Kaisa Väyrynen ja Tuuli Kaukoranta kutomassaPasi Takkunen/Yle
"En mä halua enää täältä pois lähteä"
Gaijassa palo palauttaa paikka uuteen loistoonsa elää vahvana. Kakolla ja muilla yhteisön ihmisillä on runsaasti suunnitelmia, miten toimintaa alueella voisi kehittää. Suunnitelmissa on järjestää erilaista työpajatoimintaa. Kakon intohimo on luonnonkasvien hyödyntäminen ravintona. Hän järjestää kursseja muun muassa kivikauden ruokakasveista ja ilmastoystävällisestä ruoasta.
– Täällä voisi pitää erilaisia kursseja ja muuttaa tämä opastetuksi kasvitieteelliseksi puutarhaksi, jota yhteisö ylläpitäisi. Sitten voisi pyörittää pienimuotoista maatilatoimintaa, nuorisotoimintaa, sirkusleirejä, Kakko kertoo.
Ensi kesänä on tarkoitus tuoda tilalle lampaita, kanoja ja vuohia. Haaveissa on rakentaa pihapiiriin kymmenen neliön kevythirsiaittoja, joissa kurssilaiset voivat yöpyä. Yhteisöstä huokuu henki, että periksi ei anneta.
Kakko toivoo, että tilalle muuttaisi tulevaisuudessa ihmisiä, jotka olisivat sitoutuneita paikan kehittämiseen. Vaikka tarkempia työvuorolistoja ei ole, täytyy yhteisön jäsenten osallistua jotenkin tilan töihin.
– Ei kukaan yksin oikein pysty mitään tekemään. Jokaisen yksilön potentiaali tulee esiin yhteistoiminnan kautta. Se minua kiehtoo, että jos tämä paikka kaikista epäonnistumista huolimatta saataisiin toimimaan. Minä pidän tätä paikkaan erittäin suurena mahdollisuutena edelleenkin, Kakko kertoo.
Vaikka Ilkka Haurinen on asunut yhteisössä vasta lyhyen ajan, on paikka tehnyt häneen syvän vaikutuksen.
– Täällä on hyvä elää. Täällä on hommaa, hyviä ihmisiä, mukava yhteisöllisyys. En mä halua enää täältä pois lähteä, Haurinen kertoo.
Kymmenen hehtaarin kokoinen Gaija sijaitsee seitsemän kilometriä Ähtärin keskustasta.Pasi Takkunen / Yle
Artikkelin lähteenä haastatteluiden lisäksi on käytetty Kirsi Haapamatin & Suvi Elon kirjoittamaa Unelmien ekokylät - kurkistuksia suomalaiseen ekoyhteisöasumiseen -kirjaa (Basam Books, 2015)
Lauluyhtye Agit-Propin laulaja Martti Launis on kuollut, yhtye kertoo Facebook-sivullaan. Hän kuoli syöpään syyskuun 29. päivä. Hän oli kuollessaan 72-vuotias.
Launis oli yksi vuonna 1971 perustetun kvartetin perustajajäsenistä.Kiivaimmin kommunistinen lauluyhtye konsertoi ja levytti 1970-luvulla, mutta se jatkoi esiintymistoimintaansa vielä tälle vuosikymmenelle asti.
Laulajan urastaan parhaiten tunnettu Launis työskenteli pitkään Työterveyslaitoksella ja Taideteollisessa korkeakoulussa teollisen muotoilun parissa.
Agit Prop on poliittiseksi laululiikkeeksi nimitetyn ilmiön tunnetuin edustaja Suomessa. Yhtyeen vakiintuneessa kokoonpanossa olivat Launiksen lisäksi Pekka Aarnio, Monna Kamu ja Sinikka Sokka – eräänlaisena viidentenä jäsenenä yhteyeen sointiin on vaikuttanut sovittaja Eero Ojanen.
Vantaalla Kauppakeskus Jumbon kellonsepänliike Laatukorusta varastettiin perjantain ja lauantain välisenä yönä useiden satojen tuhansien eurojen edestä koruja, kertoo Itä-Uudenmaan poliisi.
Epäiltyjen tekijöiden kuvat tallentuivat valvontakameroille ja poliisi kertoo päässeensä pian varkaiden jäljille ja saaneensa neljä epäiltyä kiinni.
– Pääsimme tosiaan nopeasti epäiltyjen jäljille. Tästä iso kiitos kuuluu tehokkaalle tiedusteluyhteistyölle Helsingin poliisilaitoksen kanssa, kertoo tutkinnanjohtaja rikoskomisario Mikko Minkkinen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Varkaiden mukaan lähti koruliikkeestä satojen tuhansien eurojen edestä arvoesineitä. Poliisin mukaan iso osa saaliista löytyi kotietsinnässä.
Poliisin mukaan koruliikkeen varkaudesta kiinniotetut neljä miestä ovat muita kuin Suomen kansalaisia. Kaikki neljä otettiin kiinni samasta asunnosta Vantaalta, kertoo STT.
Tutkinnanjohtaja Minkkinen sanoi aiemmin STT:lle, että tekijät etsivät varta vasten kalleimpia koruja ja murtautuminen vaikutti ammattimaisesti tehdyltä. Murto kesti vain kaksi minuuttia.
Tapauksen tutkinta jatkuu epäiltyjen kuulemisella ja poliisi uskoo, että teosta on enemmän kerrottavaa tutkinnan edetessä todennäköisesti alkuviikosta.
Kissa on helppo lemmikki. Sitä ei tarvitse lenkittää, ja riittää kun sille hankkii hiekkalaatikon, ruokakupin ja oman pedin.
Väärin!
Tamperelainen eläinlääkäri ja kissaspesialisti Jenni Nystedt tapaa vastaanotollaan yhä useammin kissoja, joiden fyysisten oireiden alku- tai osasyyksi paljastuu stressi. Kissanpäivät ihmisasunnossa eivät välttämättä takaakaan eläimen onnellisuutta.
– Stressin yleistyminen liittyy varmasti siihen kehityssuuntaan, että kissat on siirretty elämään turvallisesti sisätiloissa. Turvallisuuden lieveilmiönä niillä on yksinkertaisesti tylsää. Ne kaipaavat itselleen luontaista tekemistä, Jenni Nystedt sanoo.
Turvallisuuden lieveilmiönä kissoilla on yksinkertaisesti tylsää. Jenni Nystedt
Kissan stressiherkkyyttä selittää lajin perusluonne. Kissa on Nystedtin mukaan luonteeltaan kontrollifriikki eläin, jonka täytyy jatkuvasti olla perillä siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Luonnossa sen on selvittävä yksin, ja siksi kotikissakin tarkkailee ympäristöään herkeämättä.
Toiset yksilöt stressaantuvat herkemmin kuin toiset. Erot ovat osin geneettisiä ja osin ne selittyvät yksilöiden alkuperällä.
– Jos kissa on syntynyt ja kasvanut ihmisen luona, se usein stressaa vähemmän kuin löytökissa, jolta saattavat puuttua ensimmäisten elinvuosien ihmiskontaktit.
Kissa tarvitsee stressittömään elämään turvalliset mahdollisuudet nukkua, syödä ja tehdä tarpeensa.Mari Siltanen / Yle
Koti saattaa olla stressipesäke
Eläinlääkärin antama stressidiagnoosi saattaa tulla omistajalle yllätyksenä. Vaikka koti on sisustettu hyvää tarkoittaen ja eläintä ajatellen, saattaa Jenni Nystedt suositella olosuhteiden muokkaamista kissan mielenterveyden kannalta paremmiksi.
Kissalle tulee ensisijaisesti turvata stressittömät mahdollisuudet syödä, tehdä tarpeensa ja levätä. Kuulostaa helpolta, mutta se, mitä ihminen pitää hyvänä ratkaisuna, saattaa eläimen silmin tarkasteltuna olla vihoviimeinen järjestely.
Ainakin näihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota:
1. Ruoka- ja vesikipon sijainti
Kissa ei halua syödä ja juoda samassa paikassa. Vesiastia tulisi sijoittaa kauas ruokakupista. Kissan ehdoton kauhu ovat kaupoissa myytävät tuplakupit, joissa ruoka ja vesi ovat vierekkäin.
Myös astian ulkomuodolla on väliä.
– Kissa on aavikkoeläin. Sen vesikipon pitäisi olla iso ja näyttää lätäköltä. Kissa kaipaa kuppia, jonka reunoihin viikset eivät juodessa osu. Parasta olisi jos astioita olisi useita ja ne olisivat läpinäkyviä, Jenni Nystedt listaa kissan toiveita.
2. Hiekkalaatikon paikka
Monessa kodissa luontevin paikka kissan hiekkalaatikolle on kylpyhuoneessa. Pienissä tiloissa laatikko sijoitetaan kuitenkin usein lähes kiinni pesukoneen kylkeen.
– Jos kissa on tarpeillaan ja pesukone alkaa yhtäkkiä lingota, ei eläin taatusti jatkossa mene laatikkoon turvallisin mielin, Jenni Nystedt sanoo.
Jos samassa taloudessa on useampia kissoja, tulisi myös huolehtia, ettei hiekkalaatikko ole pienessä kolosessa, jonka uloskäynnin toinen kissa voi istumalla tukkia. Laatikossa tarpeillaan oleva kissa saattaa ahdistua kun reitti on suljettu.
Yhdessä asuvat kissat tunnistaa laumaksi jos ne nukkuvat näin lähekkäin, pesevät toisiaan ja tervehtivät koskettelemalla toisaan.Mari Siltanen / Yle
3. Muut kissat
Kissa on pohjimmiltaan yksin metsästävä petoeläin. Se kiintyy kyllä ihmiseen, mutta ei kaipaa laumaa samalla tavalla kuin koira.
Moni hankkii kissalleen seuraksi lajitoverin, mutta toisen eläimen läsnäolo voi tuoda kissan arkeen ilon sijasta stressiä. Yhteiselo sujuu sopuisasti, mutta laumautumisen sijasta kissat ovatkin vain saattaneet sopia yhteiset pelisäännöt siitä, mistä kukin kulkee ja miten ruokailu hoidetaan.
– Esimerkiksi sisarukset saattavat kaivata ja tarvitakin toisiaan, ja joskus vieraatkin kissat laumautuvat. Yhdessä eläminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti lauman muodostumista, Jenni Nystedt muistuttaa.
Siihen, ovatko yhdessä elävät kissat oikeasti lauma, on olemassa omat määritelmänsä.
– Jos kissat nukkuvat tiiviisti kasassa, pesevät toisiaan ja tervehtivät toisiaan puskemalla, ne ovat muodostaneet lauman, Nystedt luettelee.
Samaan kotiin sopii useampikin kissa, mutta ei-laumautuneelle joukolle pitää tarjota stressittömät olosuhteet.
– Jokaiselle pitää olla oma ruoka- ja juomakuppi, hiekkalaatikko ja sellainen lepopaikka, johon ei mahdu muita. Perusresurssit pitää saada taistelematta.
Näyttelykissa tarvitsee rutiinia
Monissa kissakodeissa harrastetaan näyttelyissä käymistä. Suuret tapahtumat, vieras paikka, matkustaminen, häly ja satojen vieraiden kissojen haju ovat oiva resepti stressille.
– Onneksi näyttelyihin valikoituvat kissat ovat useimmiten niitä, jotka kestävät poikkeuksellisisa tilanteita. Osa voi jopa nauttia esiintymisestä, Jenni Nystedt sanoo.
Näyttelyura kannattaa aloittaa jo pentuna, jotta kissa tottuu tilanteeseen ja tuomarointiin eikä stressaa suotta.Minna Kaipainen / Yle
Mikäli omistaja suunnittelee lemmikilleen kissamissin uraa, olisi näyttelyissä käyminen hyvä aloittaa jo pentuna.
– Näyttelyissä kannattaa käydä säännöllisesti. Pitkien taukojen jälkeen kissan pitää totutella näyttelyajatukseen uudelleen, mikä saattaa olla stressaavaa.
Lääkkeet eivät ole ensimmäinen vaihtoehto
Jos kissa todetaan stressaantuneeksi, suosittelee Jenni Nystedt aina ensisijaisesti olosuhteiden muokkaamista sellaisiksi, että eläimen arjesta tulee sujuvampaa ja turvallisempaa.
Vaikeammissa tapauksissa saatetaan harkita lääkehoitoa muiden toimenpiteiden tueksi.
– Pelkkä lääkitys ei yleensä riitä korjaamaan ongelmaa. Joskus käytöstä on kuitenkin pakko muokata lääkkeillä, jotta pahin stressitila saadaan taittumaan.
Pelkkä lääkitys ei yleensä riitä korjaamaan ongelmaa. Jenni Nystedt
Kissojen stressiongelmat ovat lisääntyneet, mutta Jenni Nystedt kiittelee myös kissanomistajien tietämyksen kasvaneen.
– Nykyomistajat ovat monesti todella valveutuneita ja ottavat selvää kissastaan ja siitä, mitä se oikeasti tarvitsee.
Kissojen suuri maailmannäyttely World Show 2018 järjestetään Tampereella 27.–28.10.2018. Paikalle odotetaan yli 1 500 kissaa 30 eri maasta.
Turun Palloseuran ja Helsingin Jalkapalloklubin fanit ovat ottaneet yhteen Turun keskustassa, kertoo Lounais-Suomen poliisi.
Poliisi kertoo, että yli parikymmentä naamioitunutta jalkapallofania jouduttiin pysäyttämään.
– Varsinaisia kiinniottoja oli kymmenkunta, komisario Marko Luotonen kertoo.
– Kiinniotot tapahtuivat ennen pelin alkua tilanteessa, jossa HJK:n kannattajat olivat ilmeisesti hakeneet TPS:n kannattajia, mutta poliisi pääsi väliin ennen kuin isompaa yhteenottoa pääsi syntymään, Luotonen sanoo.
Kiinniotetut ovat Helsingistä tulleita kannattajia. Yhtä helsinkiläisestä epäillään myös virkamiehen vastustamisesta tämän lyötyä poliisia.
Puolisen tuntia aiemmin lähettyviltä otettiin kiinni TPS:n kannattaja, joka oli heitellyt kadulle räjähteitä.
– Turkulaisfanit lähtivät TPS-fanien ravintolasta ja sieltä ulos tullessaan yksi heistä heitti ilotulitteita kadulle ja paikalla olleen poliisiauton eteen, josta hänet otettiin suoraan kiinni, Luotonen kertoo.
Poliisilla oli ennakkokäsitys siitä, että rähinöintiä saattaa olla tulossa.
Vähintään kahdeksan ihmistä on kuollut ja useita on loukkaantunut ampumavälikohtauksessa Yhdysvaltain Pittsburghissa lauantaina, kertoo BNO news. Myös uutistoimisto Reutersin mukaan kuolleita on kahdeksan.
Poliisi on vahvistanut, että teosta epäilty mies on pidätetty. Noin 50-vuotiaan epäillyn kerrotaan olevan haavoittunut.
Tapahtumat saivat alkunsa aamukymmeneltä paikallista aikaa, kun mies ryhtyi ampumaan sattumanvaraisesti Squirrell Hillin alueella sijaitsevassa Tree of Life -synagogassa. Miehen kerrotaan huutaneen juutalaisten vastaisia iskulauseita.
Mies oli aseistautunut rynnäkkökiväärillä ja useilla käsiaseilla.
Synagogan kerrotaan olleen täynnä jumalanpalvelukseen osallistuneita ihmisiä.
Poliisin saapuessa paikalle ammuskelija avasi tulen myös heitä kohti. Poliisit suojautuivat ajoneuvojensa taakse. Kahta tai kolmea poliisia on ammuttu, kertovat medialähteet.
Poliisi sai lukuisia hätäpuheluita rakennuksen sisälle jääneiltä ihmisiltä.
Yle Uutisgrafiikka
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kommentoi Pittsburghin tapahtumia Twitterissä. Twiitissään Trump muun muassa varoitti ampujasta ja toivoi ihmisille Jumalan siunausta.
Myöhemmin Trump kommentoi medialle, että aseiden saatavuutta säätelevät lait eivät juurikaan liity Pittsburghin tapaukseen. Trumpin mukaan ampumavälikohtaus olisi mahdollisesti ollut estettävissä, jos rakennuksessa olisi ollut aseistettu vartija.
Trump myös esitti, että Yhdysvaltojen olisi kiristettävä rangaistuksia.
– Kun ihmiset tekevät näin, heidän kuuluisi saada kuolemantuomio.
Pittsburghin tapauksen tutkintaa johtaa liittovaltion poliisi FBI. Tapausta tutkitaan viharikoksena, kertoo uutiskanava CNN.
Jos esitys menee läpi, ensi keväänä viisareita käännetään vielä kerran kesäaikaan, mutta sen jälkeen jäsenmaat saavat itse valita, tuleeko talviaika vai ei.
Kun Suomessa siirryttiin kelloja siirtelevien kansakuntien joukkoon vuonna 1981, päätöstä perusteltiin energiansäästöllä. Enää viisaria kääntämällä ei saada säästöjä aikaan.
Monelle riittää teksti-tv:n aika
Kun kellot sitten lopulta lyödään pysyvään aikaan, kannattaa tämä hoitaa kunnolla.
Älypuhelimet tahdistavat itsensä GPS-signaalien avulla oikeaan aikaan, joten niistä ei tarvitse välittää. Luottamus teknologiaan on kuitenkin heikoimmillaan kelloja siirtäessä. Jos aamulla on tärkeää herätä oikeaan aikaan, moni kaivaa yöpöydälle analogisen herätyskellon.
Toisin kuin älylaitteemme, isoisän kaappikello tai mikron digitaalinäyttö eivät siirry automaattisesti oikeaan aikaan. Ne täytyy siirtää itse.
Moni satunnainen kellonsiirtäjä tyytyy aamulla kääntämään tuntiviisaria kahdestoistaosan verran taaksepäin. Osa vilkaisee vielä varmuuden vuoksi oikean ajan teksti-tv:stä. Tarkimmat ajoittavat sekuntiviisarin radion aikamerkkiin.
Tämä menetelmä antaa monelle tarpeeksi tarkan käsityksen ajasta.
Jos kuitenkin haluaa olla oikeasti tarkka, aika pitää tarkistaa Espoon Otaniemestä. Siellä sijaitsee VTT:n mittatekniikan keskus MIKES Metrologia (Suomen aika löytyy keskuksen sivuilta). Sen lakisääteinen tehtävä on määrittää Suomen virallinen aika.
Näiden kellojen kohdalla puhutaan nanosekunneista, eli sekunnin miljardisosista. Tässä perspektiivissä Juha Miedon sadasosatappio on ikuisuus.
MIKES ei kerro yleisölle tarkkaa aikaa aivan nanosekunttien tarkkuudella. Ja onhan se niin, että seinäkellon tahdistaminen nanosekunnin tarkkuudella on haastavaa. Ihmissilmän "virkistystaajuus" ei riitä tähän tehtävään ja reagointikykykin on auttamattomasti liian hidas.
Ehkä siis ihan hyvä, että kellon siirtelystä luovutaan. Meitä ei selvästikään ole luotu sitä varten.
Päihtynyt mies on ampunut poliisia kohti Iisalmen Sopenkylässä, kertoo Itä-Suomen poliisi.
Poliisi sai kotihälytyksen yksityisasuntoon sunnuntain vastaisena yönä kello 23.09. Poliisipartion saapuessa paikalle poliisia kohti ammuttiin pitkäpiippuisella aseella yleisellä tiealueella. Poliisit eivät loukkaantuneet.
Poliisipartio vetäytyi paikalta ja kutsui paikalle lisävoimia. Poliisin tavoitteena oli varmistaa, ettei ampuma-aseella uhanneesta henkilöstä aiheutuisi vaaraa sivullisille henkilöille.
Poliisi otti 1985 syntyneen miehen kiinni asunnon ulkopuolelta sunnuntain puolella klo 1.14. Kiinniottotilanne sujui rauhallisesti. Mies totteli poliisin käskytystä.
Henkilö oli kiinniotettaessa päihtynyt. Poliisin mukaan tilanne ei aiheuttanut vaaraa sivullisille.
Tapahtunutta tutkitaan useilla rikosnimikkeillä. Tällä hetkellä rikosnimikkeinä ovat murhan yritys, virkamiehen vastustaminen, pahoinpitely, laiton uhkaus, törkeä rattijuopumus ja törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Muut mahdolliset rikosnimikkeet täsmentyvät tutkinnan edetessä.
Juttua päivitetty 28.10. kello 12:40. Poliisi kertoi lisää rikosnimikkeitä, joilla tapausta tutkitaan.
