Satakunnassa Eurajoella on löytynyt säteilylähde romumetalliyritykseen tuodusta jätelastista. Yritys havaitsi säteilyn lähteen säteilymittausportillaan ja ilmoitti löydöstä Säteilyturvakeskukselle.
STUK pyysi pelastuslaitosta mittaamaan säteilyn määrän. Mittauksissa kävi ilmi, että säteily ei ollut ihmisille tai ympäristölle vaarallista.
Säteiluturvakeskuksen johtaja Jussi Heinonen korostaa kuitenkin, että tapaus on hyvin ikävä, koska normaalin romumetallin sekaan joutunut säteilyä aiheuttava kappale on aina riski.
Teollisuudesta, ei Olkiluodosta
Johtaja Heinosen mukaan STUK on saanut nähtäväkseen valokuvat säteilyn lähteestä. Se on todennäköisesti säteilylähteiden kuljetukseen tarkoitettu laatikko. Heinonen arvioi, että se on peräisin teollisuudesta.
Sitä ei vielä osata arvioida, onko laatikko lähtöisin koti- vai ulkomailta. Eurajoen ydinvoimalan kanssa jätteellä ei ole tekemistä.
"Vastuutonta"
Jos jäte on peräisin Suomesta ja sen alkuperä saadaan selville, asia voi päätyä myös poliisitutkintaan. Säteilevät jätteet hävitetään asiallisesti joko lähettämällä ne takaisin valmistajalle tai sijoittamalla ne Eurajoen Olkiluotoon välivarastoon.
– Joku ei ole toiminut vastuullisesti, Jussi Heinonen sanoo.
Jussi Heinonen.Pasi Peiponen / Yle
Heinonen ei osaa arvioida, kuinka usein STUK joutuu tutkimaan vastaavia tapauksia. Aivan tavallista se ei ole, mutta romumetalliyritykset ovat kuitenkin hankkineet säteilymittausportteja vastaavien tilanteiden varalle.
Tapauksen tutkintaa jatketaan maanantaina.
Radioaktiivisia säteilynlähteitä löydettiin heinä–lokakuussa Tornion terästehtaalla. Tehtaan työntekijät eivät altistuneet säteilylle, mutta joutuivat käyttämään hengityssuojaimia.
Britannian liikenneministeri Jo Johnson eroaa hallituksesta brexitin vuoksi.
Britannian EU-eron puolesta kampanjoineen entisen ulkoministerin Boris Johnsonin pikkuveli Jo Johnson vaatii uutta kansanäänestystä brexitistä. Hän katsoo, että Britannia on matkalla kohti sekavaa brexitiä, jonka seurauksena maa jää alisteiseen asemaan EU:hun nähden
Hänen mukaansa brexit on osoittautunut aivan toisenlaiseksi kuin mitä sen puolesta kampanjoineet aikoinaan lupasivat. Johnson itse äänesti vuonna 2016 Britannian EU:ssa pysymisen puolesta.
Johnson kuvailee julkaisemassaan erotiedotteessa, että ”Britannia on pahimman kriisin partaalla sitten toisen maailmansodan”.
Pääministeri Theresa Mayn käymiä brexit-neuvotteluja Johnson puolestaan luonnehtii ”harhaisiksi”. Hänen mukaansa Mayn ajaman EU-erosopimuksen hyväksyminen olisi ”kauhea virhe”.
May on sitkeästi tyrmännyt haaveet uudesta brexit-kansanäänestyksen järjestämisestä.
Viisi Karelia-ammattikorkeakoulussa hyväksyttyä opinnäytetyötä on paljastunut osittain plagioiduksi. Kaikki viisi ovat ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytteitä.
Plagioinnit paljastuivat yksittäisen aktiivisen kansalaisen ansiosta.
– Hänelle iso kiitos, kun on niin tarkka ja havaitsevainen, toteaa Karelian rehtori Petri Raivo.
Hän ei vielä suostu kertomaan, miltä alalta tutkinnot ovat, koska asian selvittäminen on kesken.
Plagioijat ovat muuttaneet lähdetekstejä juuri sen verran, että sähköinen tarkastusjärjestelmä Urkund ei ole havainnut tekstien samankaltaisuutta silloin, kun opinnäytetyöt on jätetty ammattikorkeakoululle, kerrotaan Karelian tiedotteessa.
Raivo vakuuttaa, että opettajat ja ohjaajat ovat tarkastaneet hyväksytyt plagiaatit.
– Jostain syystä kävi näin. Olemme takamatkalla näiden suhteen.
Tutkinnot purkuun tai arvosana alemmaksi
Havaintojen perusteella Karelia-ammattikorkeakoulu on aloittanut esiselvitykset, jotka tehdään Tutkimuseettisen neuvottelukunnan eli TENK:n ohjeistuksen mukaan. Kun esiselvitykset ovat valmiit, Karelia päättää jatkotoimista.
Räikeimmissä plagiointitapauksissa haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta tutkinnon purkamista. Lievemmissä tai epäselvissä tapauksissa voidaan käyttää myös arvosanan alentamista itsearviointimenettelyllä tai plagiaattimaininnan lisäämistä opinnäytetyörekisteriin, arkistokappaleisiin sekä muihin julkaistuihin sähköisiin versioihin.
– Jatkossa tarkennamme entisestään käytäntöjämme opinnäytetöiden ohjaamisessa ja tarkastuksessa. Selvitämme myös sen, onko saatavilla kattavampia sähköisiä tarkastusjärjestelmiä. Plagiointi on törkeä väärinkäytös, ja meillä pitää olla keinot tunnistaa teko mahdollisimman varhain, kertoo Petri Raivo.
Puolangan kunnan maamerkki eli vesitorni jää kokonaan pois käytöstä. Vesitorni on ollut suljettuna jo viime vuodesta, koska remontoinnin kustannukset olisivat nousseet satoihin tuhansiin euroihin.
Vuosi sitten Puolangalla vesijohtovedestä löydettiin koli- ja enterokokkibakteereja. Syylliseksi saastumiseen epäiltiin vesitornia.
– Sen jälkeen torni päätettiin laittaa pois käytöstä, ja olemme miettineet kunnassa, mitä sille tehtäisiin, sanoo Puolangan tekninen johtaja Ismo Moilanen.
Moilasen mukaan vesitorni on myös myytävänä.
– Sen saa vaikka eurolla. Jos joku ei kiinnostu tekemään siitä itselleen esimerkiksi asuinrakennusta, kutsumme tarvittaessa armeijan harjoittelemaan tänne ja poksauttamaan sen alas. Nyt se on valaistuna ihan hyvännäköinen, niin olkoot vielä pystyssä, kuvailee Moilanen.
Puolangan kunnan uusi ylävesisäiliö rakennetaan tämän vuoden puolella Honkavaaraan. Moilasen arvion mukaan se on valmis jo jouluksi. Uuden ylävesisäiliön hinta on vajaa 130 000 euroa.
– Honkavaaran uusi ylävesisäiliö nykyaikaisempi, huolettomampi ja helpompi käyttää, Moilanen kertoo.
Suomi pystyy vähentämään päästöjään 1,5 asteen ilmastotavoitteen vaatimusten mukaisesti, mikäli poliittista tahtoa piisaa. Näin arvioi Suomen ilmastopaneeli väliraportissaan.
Alan johtavien tutkijoiden muodostaman asiantuntijaryhmän tehtävä on toimia hallituksen tieteellisenä neuvonantajana ilmastopolitiikassa.
Ilmastopaneeli selvittää paraikaa, mitä 1,5 asteen ilmastotavoite tarkoittaisi käytännössä Suomen kannalta.
Alustavien tulosten mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2035, eli kymmenen vuotta aiemmin kuin mitä istuva hallitus on kaavaillut.
Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Suomi tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin esimerkiksi kasvavat metsät ja maaperä kykenevät vuodessa sitomaan.
Ilmastopaneelin mukaan Suomi voi leikata vuotuisia päästöjään 22 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaisi 70 prosentin laskua vuoden 1990 tasolta.
Muutos nykyiseen olisi radikaali. Suomi on nyt sitoutunut EU-tavoitteeseen, jonka mukaan päästöjä leikataan vuosien 1990 ja 2030 välillä 40 prosenttia.
Pienen Suomen päästöt eivät yksin tietenkään ratkaise ilmastonmuutoksen suuntaa. Osana EU:n ilmastopolitiikkaa Suomen kaltaisten maiden on kuitenkin näytettävä suuntaa, kun kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa patistetaan Kiinan ja Intian kaltaisia valtioita kiristämään omia toimiaan.
Ilmastopaneeli ei anna väliraportissaan varsinaista suositusta, mitä Suomen pitäisi tehdä. Väliarvion ideana on kuvata, kuinka laajoja toimia 1,5 asteen tavoitepolku käytännössä vaatisi.
Yle tiivisti keskeiset havainnot kolmeen kohtaan.
1. Autoilu muuttuisi radikaalisti
Kansalaisen kannalta näkyvimmät muutokset koskisivat ennen kaikkea liikennettä. 1,5 asteen tavoite tarkoittaisi sitä, että kotimaan liikenteen päästöt putoaisivat nykytasolta noin 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastopaneelin mukaan Suomen teillä pitäisi olla 850 000 sähköautoa 2030 mennessä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusia sähköautoja pitäisi myydä 77 000 kappaletta vuodessa seuraavan 11 vuoden ajan. Vuosittain myytävistä uusista autoista 65 prosenttia pitäisi olla sähköautoja.
Muutos olisi hurja, sillä täyssähköautoja on Suomessa tätä nykyä vajaat 2 000 kappaletta.
Ilmastotavoitteen kiristäminen tarkoittaisi myös bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myyntikieltoa vuonna 2027. Polttomoottorilla toimivien henkilöautojen maahantuonti kiellettäisiin jo pari vuotta aiemmin.
Bussit kulkisivat sähköllä ja kaasulla. Myös kuorma-autot siirtyisivät pitkälti maakaasun ja biokaasun käyttöön. Fossiilinen diesel korvattaisiin 2030 alkaen uusiutuvalla polttoaineella, joka sisältäisi 40 prosenttia bio-osuutta.
Auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla, mikä vähentäisi henkilöautoilua.
Suomen nykyiset liikenteen päästövähennystavoitteet nojaavat vahvasti uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöön. Ilmastopaneeli katsoo, että ne pitää käytännössä varata raskaan liikenteen käyttöön, koska siellä sähköistäminen on vaikeampaa.
2. Turpeesta ja öljylämmityksestä eroon
Ilmastopaneelin mukaan leijonanosa tarvittavista päästövähennyksistä voitaisiin toteuttaa sähkön- ja lämmöntuotannossa. Sen päästöt voisivat alustavan analyysin mukaan pudota yli 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Hallitus on jo päättänyt, että kivihiilen energiakäyttö loppuu keväällä 2029.
Ilmastopaneelin mukaan myös runsaasti päästöjä aiheuttavasta turpeesta pitäisi luopua sähkön- ja lämmöntuotannossa samoihin aikoihin.
Lisäksi pientalojen öljylämmityksestä pitäisi päästä eroon tuohon mennessä. Suomessa on vielä tätä nykyä vajaat 200 000 öljylämmitteistä pientaloa.
Ilmastopaneelin mukaan lämpöpumput ja bioenergia yleistyisivät tuntuvasti kotien lämmityksessä. Sähköä tuotettaisiin selvästi nykyistä enemmän tuuli- ja aurinkovoimalla. Myös ydinsähkön tuotanto lisääntyy, jahka Olkiluoto 3 valmistuu.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan pitää ilmastopaneelin näkemystä siitä, että Suomen ei tarvitsisi enää tuoda sähköä muista Pohjoismaista tai Venäjältä vuonna 2030 oman tuotantokapasiteetin kasvun myötä.
Suomen hiilineutraalius vaatisi myös sitä, että sähkön ja lämmön varastointi olisi laajasti käytössä.
3. Sikoja ja nautoja vähemmän
1,5 asteen tavoite vaikuttaisi laajasti myös elinkeinoelämään teollisuudesta maa- ja metsätalouteen.
Ilmastopaneelin mukaan energiatehokkuuden pitäisi parantua viidenneksellä teollisuudessa ja rakentamisessa.
Maa- ja metsätalouden puolella päästöjä pitäisi leikata esimerkiksi lopettamalla metsänraivaus orgaanisilla mailla uusien peltojen tieltä vuonna 2025. Ilmastopaneelin mukaan yhteiskunnan täytyisi hyvittää viljelijöille turvepeltojen raivauksen loppuminen.
Muutoin maatalouden päästövähennykset nojaavat oletukseen, että sikojen ja nautojen määrä vähenisi neljänneksellä vuoteen 2035 mennessä.
Metsien hiilinielujen tasoon ilmastopaneeli ei ota tarkasti kantaa, koska tiedot ovat vielä arvailujen varassa. Hiilinielu tarkoittaa metsien hiilivarastojen kasvua.
Metsämaan nettonieluun vaikuttavat ilmastopaneelin mukaan tulevat EU-päätökset, jolla asetetaan Suomelle nielukehityksen vertailutaso. Tämän on määrä selvitä ensi vuonna.
Hiilinieluihin vaikuttavat myös esimerkiksi metsänhoito ja hakkuumäärät, jota ilmastopaneeli pitää ratkaisevan tärkeänä. Käytännössä hiilineutraaliuden saavuttaminen kymmenen vuotta etuajassa vaatisi hakkuiden säätelyä.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen, sanoi Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa, että hiilinielujen merkitys kasvaa ensi vuosikymmenellä.
Paneeli totesi myös, että mitä enemmän hiilinielut hakkuiden myötä heikentyvät sitä enemmän Suomi joutuu leikkaamaan fossiilisen energian päästöjä muualla yhteiskunnassa ja taloudessa.
Hakkuut ovat nousseet Suomessa ennätystasolle muun muassa sellun voimakkaan kysynnän takia.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron isännöi viikonloppuna 70:tä valtionpäämiestä Ranskassa. He juhlistavat ensimmäisen maailmansodan päättymisen 100-vuotispäivää.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi tiistaina, että Euroopan tulisi rakentaa oma armeijansa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui vaimonsa Melania Trumpin kanssa Ranskaan perjantaina. Heti vierailun aluksi Trump totesi Ranskan presidentin ehdottaneen, että Euroopan tulisi suojautua Kiinalta, Venäjältä sekä Yhdysvalloilta.
– Tämä on hyvin loukkaava puhetta. Ehkä Euroopan pitäisi maksaa oma osuutensa sotilasliitto Naton kuluista, jota Yhdysvallat pääosin rahoittaa.
Trump on useaan kertaan muistuttanut, että Yhdysvallat maksaa liian suuren osan sotilasliitto Naton puolustusmenoista.
Macron ja Trump tapaavat lauantaina Elysee-palatsissa. Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuu Ranskaan, mutta toistaiseksi ei ole tiedossa, että hän tapaisi amerikkalaista virkaveljeään Pariissa.
Puoli seitsemän -ohjelman juontaja Mikko Kekäläinen aloitti harjoittelun nenäpäivähaasteeseensa pari viikkoa sitten. Valmentaja Mika Pennasen kanssa aloitettiin ensin henkinen valmennus. Valmentajan ensimmäisenä neuvona oli preppaaminen henkisellä puolella.
– Keskity siihen, mitä olet tekemässä, visualisoi ja käy mielikuvaa hyppäämisestä läpi, neuvoi Pennanen.
Yhdessä todettiin, että suorituksessa on kyse paljon omien pelkojen hallinnasta.
Katso tästä Mikko Kekäläisen ensimmäinen harjoituskerta Nenäpäivähyppyyn:
Seuraavalla harjoituskerralla kiivettiin jo hyppytorniin ja aloitettin hypyt ensin jalat ja sitten pää edellä. Ei kuitenkaan vielä kymmenestä metristä, vaan alemmilta tasoilta.
Tavoitteena oli saada tekniikka kuntoon ja varsinkin alastulo veteen. Kymmenestä metristä hypätessä osuu veden pintaan noin 50 km tuntinopeudella, joten asennon on oltava oikea.
Katso tästä Mikko Kekäläisen toinen harjoituskerta Nenäpäivähyppyyn:
Suora lähetys ja lopullinen vastaus haasteeseen
Nenäpäivänä 9. marraskuuta kaikki oli valmista haasteeseen vastaamiseen. Mäkelänrinteen uimahalliin oli ihmisiä kannustamaan Kekäläistä, mukana oma perhe. Ruutujen ääreen oli luvassa satoja tuhansia katsojia.
Pari tuntia ennen lähetystä Kekäläinen päätti kertoa suorassa lähetyksessä keräystavoitteensa, vaikka se huimalta kuulostikin – 50 000 euroa. Heti sen jälkeen avautuivat katsojien kukkaronnyörit. Vajaan puolen tunnin lähetyksen aikana kerättiin yli 200 000 euroa lahjoituksia Nenäpäiväkeräykseen.
Keräys jatkuu yhä. Samoin Kympillä kympistä -haaste. Täältä löydät ohjeet keräykseen osallistumiseen.
Moni autoilija on tänä syksynä yllättynyt. Useilla paikkakunnilla diesel maksaa nyt enemmän kuin bensa.
Esimerkiksi Kirkkonummella 95-bensiinin hinta on 1,499 litralta, dieselin 1,509 euroa. Myös Helsingin Tapaninvainiossa dieselin ohittaa bensan. Vantaalaisella asemalla dieseliä ja bensaa myydään samalla hinnalla.
Tilanne on harvinainen – yleensä diesel on ollut edullisempaa sen alhaisemman verotuksen takia.
Käänteen taustalla on se, että maailmanmarkkinoilla bensiinistä on ylitarjontaa ja dieselistä pulaa. Se näkyy hinnoissa.
Antti Parviala / Yle
– Diesel maksoi eilen 21,48 dollaria kun bensiini oli vain 5,04 dollaria. Tällaista ei usein tapahdu, Nesteen energia-asiantuntija Lauri Kärnä ihmettelee.
Hän puhuu tynnyrihinnasta, josta on poistettu raakaöljyn osuus.
Väärät säädöt
Maailmanmarkkinoilla, ennen suomalaista verotusta, diesel voi olla useinkin bensiiniä kalliimpaa. Näin on ollut jokseenkin koko tämän vuoden. Lokakuussa hintaero oli poikkeuksellisen suuri, keskimäärin noin kaksitoista euroa.
Ilmiötä vahvisti se, että öljynjalostajilla lipsahtivat kesällä säädöt väärään asentoon: silloin bensiinistä saatiin korkeata jalostusmarginaalit ja tuotantoa kasvatettiin. Ja kuten nyt nähdään – vähän liikakin.
Yhdysvaltojen energiaviraston mukaan bensiinivarastot ovat täydempiä kuin viiteen vuoteen ja täyttyvät edelleen.
Sama tilanne on Euroopassakin: bensaa riittää, mutta dieselvarastot kumisevat ontosti. Tämän vuoksi dieselauton tankkaajaa hirvittää.
Sama meno talvella
Kun taloudessa menee lujaa, ammattiliikenteen dieselmoottorit käyvät kuumina ja polttoainetta palaa. Hiipuvista talousennusteista huolimatta, vauhti ei ole ainakaan vielä hidastunut.
Ja vaikka talous alkaisi osoittaa jäähdyttelyn merkkejä, talven alla dieselin hintaan lienee turha odottaa pikaisia alennuksia.
Kun öljylämmittäjät erityisesti Saksassa ja koillisessa Yhdysvalloissa alkavat havahtua viilentyviin syyskeleihin, dieselin "sisartuotteen", eli kevyen polttoöljyn, kysyntä heräilee. Se lisää nousupainetta dieselin hintaan.
Kaikki keinot käyttöön
Tilanne on kiusallinen öljyn jalostajille. Ne ovatkin jo hienosäätämässä tislausprosessejaan lisätäkseen dieselin ja vähentääkseen bensiinin tuotantoa.
Jalostamot tekevät kaikki temput, joilla voidaan tasapainottaa tarjontaa kysynnän mukaan.
– Bensiinistä tehdään niin kevyttä kuin laatumääritykset antavat myöten, Nesteen Kärnä selostaa.
– Bensiinin raskaimmat molekyylit tislataan lentopetroolin joukkoon ja lentopentroolista raskaimmat molekyylit dieseliin.
Näin voidaan lisätä dieselin tuotantoa, mutta vain muutamia prosentteja.
Varsinkin lentopetroolin laatuominaisuudet on määritelty erittäin tarkasti, eikä koostumukseen voi tehdä kovin suuria muutoksia.
Uusi öljytuotanto suosii bensiiniä
Tarjonnan epäsuhta voikin jäädä pitkäaikaiseksi ilmiöksi, sillä Kärnän mukaan käynnissä on alan perusteellinen muutos. Yhdysvaltojen kasvava liuskeöljyteollisuus tuottaa nimittäin erilaista raakaöljyä kun Lähi-Itä tai Venäjä.
Uusi raaka-aine on entistä kevyempää.
– Yhdysvaltojen liuskeöljystä syntyy enemmän bensiiniä kuin dieseliä. Tässä näyttää olevan rakenteellinen muutos, Kärnä pohtii.
Saattaa käydä niin, että diesel jää pitkäksi aikaa bensiiniä kalliimmaksi.
Suomalaiset autonostajat ovat perinteisesti laskeskelleet, paljonko heille tulee kilometrejä – ja kannattaako siksi valita diesel- vai bensiiniauto. Edellä kuullun perusteella dieselin valinta kannattaa entistä harvemmin.
Entinen Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Michelle Obama syyttää "Becoming"-muistelmakirjassaan presidentti Donald Trumpia perheensä vaarantamisesta.
Obama viittaa Trumpin kampanjointiin ennen vuoden 2012 presidentinvaaleja, jolloin Trump kyseenalaisti Barack Obaman synnyinmaan. Trump vihjaili, ettei Obama olisi syntynyt Yhdysvaltain maaperällä vaan ulkomailla. Obama syntyi Havaijilla.
– Mitä, jos joku tasapainoton olisi hankkinut aseen ja ajanut Washingtoniin? Mitä jos tämä tyyppi olisi etsinyt käsiinsä tyttäremme, Obama kirjoittaa muistelmissaan.
Michelle Obama kutsuu Trumpin vihjailua vastuuttomaksi.
– Vihjailu saattoi perheeni vaaraan. Ja sitä en anna hänelle koskaan anteeksi, Obama lataa kirjassaan.
Haastattelussa Obama kertoo, että koki keskenmenon 20 vuotta sitten. Hän kertoo myös, että Obamat turvautuivat lapsettomuushoitoihin ennen molempien tyttärien syntymää. Sasha Obama on nyt 17-vuotias ja Malia 20-vuotias.
– Koin epäonnistumisen tunnetta, koska en tiennyt, kuinka yleisiä keskenmenot ovat - niistä emme puhu tarpeeksi, Michelle Obama sanoi ABC:n ennakkoon perjantaina näyttämässä haastatteluotteessa.
– Haudomme tuskaamme ajatellen, että olemme jotenkin rikki, Obama kuvaa haastattelussa.
Muistelmateos on yksi vuoden odotetuimmista poliittisista kirjoista. "Becoming" kuvaa Michelle Obaman tien kasvuvuosista Chicagossa julkisuuden valokeilaan Valkoisessa talossa. Barack Obaman odotetaan julkaisevan omat muistelmansa presidenttivuosistaan ensi vuonna.
31-vuotiaan Aino Luoman valkoinen lääkärintakki näyttää hieman väljältä hänen päällään, ja rusketuksesta huomaa, että ulkomailla on oltu. Lomailun sijaan Luoma kuitenkin osallistui lokakuussa Espanjan Barcelonassa täyspitkien matkojen Ironman-kisoihin.
Muistona kisasta ovat vielä arvet niskassa ja rintalastassa. Ne ovat märkäpuvun saumojen aiheuttamia ruhjeita lähes 4 kilometrin mittaisesta avomeriuinnista, joka tosin on koko kisan lyhytkestoisin osuus.
Nelisen vuotta sitten Aino Luoma päätti kokeilla kestävyyslaji triathlonia. Jo ensimmäisenä vuonna hän voitti Joroisten puolimatkojen ikäluokkansa suomenmestaruuden ja seuraavana kesänä ikäluokkansa euroopanmestaruuden.
Tämän syksyn Espanjan kisoihin osallistui kaikkiaan noin 2500 naista ja miestä ympäri maailmaa. Aino Luoma oli ikäluokkansa voittaja, ja koko kisan 5. nopein nainen. Ensikertaa täyspitkää matkaa kokeillut Luoma tuli maaliin 38 minuutin etumatkalla seuraavaan. Hän lunasti suorituksellaan itselleen matkalipun Hawaijin ensivuotisiin lajin maailmanmestaruuskisoihin.
Uinnin, pyöräilyn ja juoksun yhdistävä triathlon on ollut jo jonkin aikaa kovassa nosteessa. Se tarjoaa laajan kirjon erimittaisia vaihtoehtoja lyhyistä noin tunnin mittaisista sprinttimatkoista aina useamman tunnin mittaisiin teräsmiesmatkoihin. Vaikka kaikki maamme lajia harrastavat eivät Suomen Triathlonliittoon kuulukaan, on heitä jo liitossakin yli 2800 ja seuroja on tällä hetkellä Suomessa 106.
Makeanhimoinen menijä
Vaasan keskussairaalassa pitkiä lääkärinpäiviä ja välillä öitäkin paiskiva Aino Luoma nollaa parhaiten itseään liikkumalla. Vaikka treenaaminen välillä väsyttäisi, treenin jälkeen ei koskaan kaduta. Triathlon tuo tietynlaisen euforian tunteen, joka toimii vastapainona työlle.
Aino Luoma syö omien sanojensa mukaan varsin improvisoidusti, eikä noudata tiukkoja ruokavalioita. Kun harjoittelee paljon, saa syödäkin.
– Minähän olen tällainen kauhea sokerirotta, jolle kaikki makea maistuu. Mistään roskaruoasta en kyllä välitä, vaan mieluummin syön ihan kunnon ruokaa, Aino Luoma sanoo.
Luomalla ei ole Suomessa varsinaista valmentajaa. Ohjelmat hänelle tekee Jarmo Hast, joka on lajin yksi kovimpia kotimaisia nimiä. Aktiiviuransa jo lopetellut Hast asuu nykyään Australiassa ja toimii Aino Luoman etävalmentajana. Ohjelmien teko ja kommunikointi hoituvat nykytekniikan avulla.
Aino Luoma pakkaamassa pyöräänsä kisamatkalle.Aino Luoman arkisto
Luoma laskeskelee harjoittelevansa työputkista riippuen 7 – 20 tuntia viikossa. Pitkien pyörälenkkien päivinä viisikin tuntia tulee täyteen helposti, joten päivät vaihtelevat harjoitusmäärien suhteen paljon.
Ja tulokset? "Huonosti" alkaneen 3,8 kilometrin uinnin Luoma suoritti Barcelonan kisoissa kuusi minuuttia yli tuntiin. 180 kilometrin mittaisen maantiepyöräilyn hän viiletti alle viiteen tuntiin, mikä tarkoittaa lähes 37 kilometrin keskituntinopeutta.
Triathlonin lopun maratonin Aino Luoma juoksi aikaan 3 tuntia ja 19 minuuttia. Täyspitkä triathlon otti Luomalta siis aikaa kaikkiaan 9 tuntia ja 27 minuuttia. Harva ensikertaa pitkillä matkoilla kisaava kykenee edes kymmenen tunnin alitukseen.
Luonnonlahjakkuus?
Nopea nousukiito on triathlonissa varsin poikkeuksellista ja vaatii myös luontaisia lahjoja, tietää Kilpa- ja huippu-urheilun keskus KIHU:n biotieteiden yksikön johtaja ja kestävyysjuoksuvalmentaja Ari Nummela.
– Kyllä tällaisia tapauksia tulee kohdalle todella harvoin. Ilman muuta tämä vaatii sen, että on synnynnäinen lahja kestävyysurheiluun ja tietysti vielä intoa ja kykyä harjoitella ja kehittyä, Nummela arvelee.
Monet kestävyyslajien ja myös triathlonin huiput saattavat olla jo nelikymppisiä, joten Luomallakin on edessä varmaan vielä useita vuosia lajin parissa.
– Jos mitään isompia takapakkeja ei tule ja paikat kestävät tällaista harjoittelua, saattaa paras huippu olla Ainollakin edessä tuossa jossain viiden vuoden päässä, sillä laji vaatii vuosien onnistuneet harjoitusmäärät. Mutta kokonaisuutena tosi kova suoritus, kun ajatellaan, miten nuori hänen lajihistoriansa tässä vielä on, Nummela toteaa.
Samoilla linjoilla on myös Aino Luoman etävalmentajana toimiva triathlonisti Jarmo Hast.
– Näyttäisi siltä, että juuri nämä pitkät matkat sopivat Ainolle. Pyöräilijänä hän on maailmassakin aivan ikäistensä kärkitasoa, uinnissa on ehkä hieman mahdollista vielä petrata ja maratonin juokseminen 3,19 aikaan pyörän päältä on todella hyvä suoritus, summaa Jarmo Hast.
Aino Luoman kehitys triathlonin parissa on ollut hurjaa.Aino Luoman arkisto
Seuraava tavoite maailmanmestaruuskisat
Hawaijin Ironman-kisaa pidetään lajin klassikkokilpailuna, jossa taso on kovin mahdollinen. Osallistujat ovat osakilpailujen voittajia ympäri maailmaa. Jarmo Hast kuitenkin arvelee, että jos tulos on tämän syksyn Barcelonan kisojen veroinen, menestystä voi odottaa ihan realistisesti.
– Olotilaa ja rasitustasoa täytyy muistaa seurata ja keventää harjoittelua tarpeen vaatiessa sopivasti, ettei pääse menemään ylikuntoon. Ja kun Ainolla on vielä ohessa tuo raskas työkin, niin kyllä hänen kehityksensä ja palautumisensa on ollut aivan esimerkillisen hyvää, Jarmo Hast sanoo.
Sitä miettii, että pitäisikö omistaa kokonainen vuosi lajille, ja katsoa mihin se riittää. Aino Luoma
Moni on ehdottanut Aino Luomalle päätoimiseksi urheilijaksi siirtymistä, ja on hän sitä kovasti pohtinutkin.
– Tämä lääkärintyö on minulle rakas ammatti, ja triathlonin jälkeen on ainakin sitten joku ammatti, jonka pariin palata. Ihmiset kyllä kehuvat että lahjoja olisi, ja helposti sitä miettii, että pitäisikö omistaa kokonainen vuosi lajille, ja katsoa mihin se riittää, Luoma sanoo.
Henkisten voimavarojen merkitys
Kun täyspitkän triathlonin rääkki kestää kymmenen tunnin molemmin puolin, vaatii se hyvän fysiikan lisäksi myös henkistä kanttia. Harvalle koko matka on pelkkää flow-tilassa liihottelua, vaan keskeyttäminen saattaa hiipiä mieleen.
Aino Luoma arvelee kisan loppupuolella henkisten voimavarojen merkityksen nousevan jopa 40 prosenttiin.
– Kyllähän tuolla täysmatkalla huomasi, että monet alkavat hidastella viimeisellä osuudella juoksussa ja monihan käveleekin jo silloin välillä. Monia painaa väsymys ja varmasti kipukin, mutta jotenkin ne jalat siitä vielä lähtee juoksuun, kun näkee edessä olevan seuraavan kisailijan selän, Luoma sanoo.
Ari Nummelan mukaan täyspitkälle MM-kisamatkalle valmistautumisen yhdistäminen vaativaan lääkärintyöhön, on melkoinen yhdistelmä. Sekä työ että harjoittelu ovat elimistölle stressitekijöitä, jotka pitää huomioida.
– Itsepäinenkin pitää olla ja minä kyllä olen, eli en anna helposti periksi. Jos minä jotain haluan, niin varmasti kyllä myös sen saavutan, Aino Luoma sanoo.
Perjantaina vietetty Nenäpäivä-keräys on tähän mennessä tuottanut noin 2,3 miljoonaa euroa. Summa ei ole kuitenkaan vielä lopullinen, sillä keräys jatkuu vielä vuoden loppuun asti.
Nenäpäivä keräsi ilalla suomalaiset television ääreen, kun Yle TV2 esitti koko illan mittaisen suoran Nenäpäivä-show’n. Hyväntekeväisyystempaus kuului myös radiosta, kun Helsingin Aleksanterinkadun Nenäkulmasta lähetettiin YleX:n ennätyspitkä 40-tuntinen Naurumaraton-radiolähetys. Lähetyksellä saatiin kassaan yli 108 000 euroa.
Yksi perjantain erikoisuuksista oli Puoli seitsemän -ohjelman juontajan Mikko Kekäläisen uimahyppyhaaste. Hyppy kymmenestä metristä keräsi vajaassa puolessa tunnissa ennätykelliset yli 230 000 euroa, vaikka Kekäläisen itse asettama tavoite oli vain 50 000 euroa.
Televisioillan lisäksi monella paikkakunnalla Nenäpäivä näkyi katukuvassa, kun vapaaehtoiset järjestivät erilaisia Nenäpäivän tempauksia ja keräsivät varoja maailman lapsille. Lisäksi monet koulut, harrastusporukat ja yritykset juhlivat perjantaina Nenäpäivää.
Kaliforniassa ainakin yhdeksän ihmistä on saanut surmansa maastopaloissa, viranomaiset kertovat.
Butten piirikunnassa sijaitsevasta Paradisen kaupungin alueelta löydetyt uhrit olivat joko pahoin palaneissa autoissaan tai kodeissaan tai niiden lähistöllä.
Jo yli 150 000 ihmistä on paennut eri puolilla Kaliforniaa riehuvia maastopaloja.
Perjantaiaamuna paikallista aikaa Kaliforniassa riehui kolme maastopaloa. Tuhoisimmat palot olivat Venturan piirikunnassa Los Angelesin länsipuolella sekä Butten piirikunnassa Sacramenton pohjoispuolella.
Ihmiset katsovat Paradisen kaupungin alueen liekkimerestä nousevaa savupatsasta.EPA
Viranomaiset ovat määränneet Malibun kaupungin Los Angelesin piirikunnassa kokonaan evakuoitavaksi. Kaupungissa asuu noin 13 000 ihmistä.
Moni hylkäsi autonsa ja jatkoi pakenemista jalan
Lähes 30 000 ihmistä pakeni Paradisen kaupungista, missä liekkimeri levisi salamannopeasti. Palomiehet eivät edes yrittäneet sammuttaa liekkejä, vaan keskittyivät ihmisten pelastamiseen.
Koko kaupunki määrättiin evakuoitavaksi, mikä aiheutti valtavan liikennekaaoksen ja tiet kaupungista ulos olivat täysin tukossa.
Panikoivat ihmiset kolaroivat autoillaan, monet hylkäsivät ajoneuvonsa ja jatkoivat pakenemista jalan.
Liikenneruuhkaan jumittuneet ovat kertoneet, kuinka he tunsivat ympärillä olevan liekkimeren kuumuuden autojensa sisällä.
Monet kaupunkilaiset kertoivat todistaneensa, kuinka kodit, supermarketit, liiketilat, koulut ja ravintolat olivat ilmiliekeissä.
Maastopalot ovat levinneet äärimmäisen nopeasti voimakkaiden tuulenpuuskien vuoksi. Maaston kuivuus ja alhainen ilmankosteus ovat pahentaneet paloja entisestään.
Norjalaisen sotalaivan ja maltalaisen säiliöaluksen eilisestä yhteentörmäyksestä on selvinnyt uusia tietoja.
Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan Norjan laivaston KNM Helge Ingstad –fregattia varoitettiin siitä, että se on törmäyskurssilla maltalaisen säiliöalus Sola TS:n kanssa.
Sota-alus oli palaamassa torstaiaamuna Naton harjoituksista, kun se törmäsi Bergenin pohjoispuolella vuonossa säilöalukseen. Yhteentörmäyksessä loukkaantui lievästi kahdeksan ihmistä.
Kahden aluksen ja meriliikennekeskuksen välinen kommunikointi tallentui nauhalle ennen alusten yhteentörmäystä.
Norjan turvallisuus- ja puolustusasioita käsittelevän Aldrimer.no-verkkosivuston mukaan molemmilla aluksilla näköyhteys toisiinsa.
Pohjoisen suuntaan matkanneesta säiliöaluksesta otettiin etelään matkanneeseen fregattiin yhteyttä ja tiedusteltiin, miten fregatti on suunnitellut ohittavansa säiliöaluksen turvallisesti. Aldrimer.no-sivuston mukaan fregatista vastattiin: ”Meillä on kaikki hallinnassa”.
Koska säiliöalus on hidas, painava ja huomattavasti fregattia suurempi, on väistämissääntöjä tulkittu niin, että oli nimenomaan fregatin velvollisuus väistää maltalaisalus.
Fregatin kylkeen tuli törmäyksessä reikä ja alus kallistui pahasti. Se on sittemmin hinattu rantaan.
Onnettomuutta tutkivat sekä poliisi että Norjan onnettomuustutkintakeskus.
Pohjoisranskalaisen pikkukylän laitamia pyyhkii hyytävä tuuli. Välillä sataa tihuttaa hieman. Poskipäitä pistelevästä viimasta huolimatta Pierre Fiecha ja Hugo Capielz seisovat lippuja pidellen.
He odottavat Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia, joka on ilmoittanut osallistuvansa täällä Pierre d’Haudroyn sotamuistomerkillä pidettävään seremoniaan.
– Minulle oli ehdottoman tärkeää olla seremoniassa mukana. Edustan sukupolvea, joka on saanut elää vapaana isoisiemme ja isoisoisiemme tekojen ansiosta. Sitä ei saa unohtaa, sanoo reserviupseeri Capielz.
Algeriassa sotinut ja La Flamengriessa asuva Pierre Fiecha nyökyttelee hänen vieressään ja kertoo osallistuneensa muistojuhlaan joka vuosi.
– Muisto velvoittaa. Kunnioitamme niitä, jotka antoivat henkensä meidän elävien puolesta. Tänä vuonna seremonia on tietenkin aivan erityinen, veteraani sanoo.
Pierre Fiecha kertoi osallistuneensa seremoniaan lipunkantajana joka vuosi.Juha Nurminen
Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä on kulunut lähes päivälleen sata vuotta, ja sen kunniaksi La Flamengrien pikkukylä saa presidentillisen vieraan. Se on aivan poikkeuksellista, sillä valtionjohtoa ei ole täällä maailmansotien jälkeen näkynyt.
– Eikä itse asiassa juuri koko Aisnen departementissakaan, vaikka ensimmäisen maailmansodan taistelut vaurioittivat aluetta pahasti ja täällä on valtavasti sankarihautoja, Capielz hymähtää.
La Pierre d’Haudroy on ensimmäisen maailmansodan uhrien muistoksi pystytetty kivipaasi. Muistomerkki sijaitsee tarkalleen siinä kohdassa, jonne Saksan edustajat saapuivat 7. marraskuuta vuonna 1918.
Saksalaisilla oli kourassaan valkoinen lippu, kun he ajoivat marraskuisena iltana sata vuotta sitten Ranskan eturintamalle. Saksalaiset ja ranskalaiset sopivat tuolloin ensimmäisestä tulitauosta.
Varsinainen aselepo solmittiin neljä päivää myöhemmin Compiègnen metsään ajetussa junavaunussa Ranskassa. Ensimmäisen maailmansodan aseet vaikenivat lopulta yhdennellätoista hetkellä: 11. marraskuuta 1918 kello 11.
Compiègnen tuntevat kaikki, mutta La Flamengrie on historian saatossa unohtunut.
– Puhutaan vain junavaunusta, jossa aselepo lopulta allekirjoitettiin. Pierre d’Haydroyn muistomerkki on kuitenkin tärkeä rauhan ja onnellisuuden symboli, joka kannattaisi ainakin meidän ranskalaisten muistaa, kylässä asuva Alain Thiefaine sanoo.
Kyläläiset Marie-José ja Alain Thiefaine saapuivat seuraamaan muistoseremoniaa.Juha Nurminen
Thiefaine kuvaa La Flamengrieta uneliaaksi maaseutukyläksi, jossa tapahtuu harvoin yhtään mitään. Kylän raitilla on yksi ravintola, yksi kioski ja yksi kauppa eikä ihmisiä talvisaikaan juuri näy ulkosalla.
– Paitsi tänään! Yhtäkkiä olemme keskellä suurta mediasirkusta, mies naurahtaa.
– Tällainen tilaisuus tulee kerran elämässä, toteaa hänen vaimonsa Marie-José.
Heidän vieressään muistomerkin eteen pystytetyssä katsomossa istuu yli tuhat ihmistä. Suurin osa on lähialueiden asukkaita, mutta paikalla on myös koululaisia, poliitikkoja, reserviläisiä ja veteraaneja.
Presidentin vierailun takia turvatoimet ovat järeät. Koko alue on suljettu liikenteeltä, rynnäkkökiväärein aseistautuneet sotilaat partioivat katsomon laidalla ja jokaisen vieraan taskut, laukut ja kengänpohjat on tarkistettu.
Varovaisuuden ymmärtää, onhan presidenttiin kohdistuva iskuyritys tämän päivän Ranskassa varsin todellinen uhka.
Tuhatpäinen yleisö seurasi presidentti Emmanuel Macronin saapumista pikkukylän muistomerkille.Juha Nurminen
Turvattomuus huolettaa myös Thiefainen pariskuntaa. He ovat syntyneet vuosina 1947 ja 1950 ja edustavat siis sodanjälkeistä sukupolvea, joka on saanut elää varsin turvatun elämän rauhan vallitessa.
– Lasten ja lastenlasteni turvallisuus huolettaa minua kuitenkin kovasti. Pelkään pahoin, että nykyinen maailma ei takaa heille samanlaista hyvinvointia ja turvaa, josta me olemme saaneet nauttia, Marie-José Thiefaine sanoo.
Hän muistuttaa, että nykynuoret kärsivät työttömyydestä, taloudellisesta epävarmuudesta ja maailmanpoliittisesta epävakaudesta.
– Eurooppalaiset löysivät sata vuotta sitten rauhan. Viime vuosina sota on kuitenkin tullut Ranskaan takaisin terrori-iskujen muodossa, Alain Thiefaine sanoo.
Pohjoisranskalainen katsomo alkaa käydä hieman kärsimättömäksi, sillä presidenttiä ei näy eikä kuulu. Järjestäjät kertovat, että Macron on ainakin tunnin myöhässä. Hän on kuulemma jäänyt suustaan kiinni edellisessä vierailukohteessa eli lähikaupungin vanhainkodissa.
– Ei auta kuin odottaa, Alain Thiefaine puuskahtaa.
Kello lyö kahdeksan. Illan viiman koettelemat vieraat pysyvät paikoillaan ja lipunkantajat suorassa rivissä.
Pohjois-Ranskan kiertue ei ole Macronille ainoastaan maailmansodan kauhujen muistamista vaan myös poliittinen retki.
Epäsuosion alhoon vajonnut presidentti toivoo pikkukaupungeissa kiertelyn ja äänestäjien tapaamisen tuovan hänelle myös kovasti kaivattua imagonostetta. Sille on tarvetta, sillä mielipidekyselyjen mukaan alle kolmekymmentä prosenttia ranskalaisista on tyytyväisiä Macronin toimiin presidenttinä.
Macron on siis vajonnut samoihin kannatuslukemiin kuin historiallisen epäsuosittu edeltäjänsä, sosialistipresidentti François Hollande.
Kiusallisia kohtaamisia Macron ei kuitenkaan ole päässyt pakoon. Presidentti on kohdannut vihaisia kyselyitä ja protesteja eläkkeiden supistumisesta, bensan hinnan noususta ja korkeana pysyttelevästä työttömyydestä.
La Flamangeriessa ei näy protesteja. Vähitellen katsomosta joudutaan kuitenkin taluttamaan pois kylmän kangistamia kansalaisia – ensiapuhenkilökunta kantaa autoon eräänkin vanhemman rouvan, jonka huulet ovat aivan siniset ja katse uuvahtanut.
– Tuo rouva ei varmasti äänestä Macronia ensi vaaleissa, kommentoidaan vieressä.
Pikkukylästä löytyy tietenkin soittokunta.Juha Nurminen
Presidentti Macronin kiertue päättyy Pariisiin, jossa järjestetään ensimmäisen maailmansodan suuret muistojuhlallisuudet. Sunnuntaina Riemukaarella järjestettävään muistoseremoniaan ja sitä seuraavaan rauhanfoorumiin odotetaan kymmeniä valtionjohtajia ja kansainvälisten järjestöjen edustajia.
Pariisi on rauhanfoorumille luonteva näyttämö, sillä sata vuotta sitten kaupungissa neuvoteltiin ensimmäisen maailmansodan jälkeiset rauhansopimukset.
Rauhan ehdot olivat tuolloin kovat ja niistä päättivät ainoastaan voittajat. Sodan hävinneen Saksan oli pakko suostua Versailles’n sopimukseen, jossa se tuomittiin yksin syylliseksi ja määrättiin luovuttamaan alueitaan, heikentämään armeijaansa ja maksamaan valtavat sotakorvaukset.
Pariisin rauhanneuvottelut jättivät jälkeensä paljon kaunaa ja samalla uuden sodan siemenen. 14 vuotta myöhemmin Saksassa nousi valtaan kansalaisten katkeruutta hyödyntänyt Adolf Hitler. Nationalismi muuttui fanaattiseksi kansalliskiihkoksi.
Sata vuotta myöhemmin eletään uudenlaista epävarmuuden aikaa.
– Nyt elämämme ajan ja maailmansotien välisen ajan samankaltaisuus hätkähdyttää minua, Macron kommentoi tällä viikolla Ouest-France -sanomalehden haastattelussa.
Presidentti Macron hiljentyi muistomerkin edessä.Juha Nurminen
Ranskan presidentti pyrkii nostamaan epävarmuuden aikana profiiliaan. Hänen aloitteestaan syntyneessä rauhanfoorumissa etsitään keinoja parantaa kansainvälistä yhteistyötä, edistää ympäristönsuojelua ja teknologista kehitystä.
Kolmipäiväinen tapahtuma alkaa sunnuntaina ja paikalla ovat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän Vladimir Putin. Suomea kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
La Flamegrien kylän läpi käy kohahdus: Élysée-palatsin ajoneuvot lähestyvät vihdoin muistomerkkiä ja sen luokse pystytettyä katsomoa. Presidentti Macron saattueineen saapuu paikalle – kaksi tuntia myöhässä mutta kuitenkin.
Presidentti kättelee lipunkantaja Hugo Capielzia.
Odotettu hetki: presidentti kätteli lipunkantaja Hugo Capielzia.Juha Nurminen
– Nämä seremoniat tuovat toivoa. Me olemme täällä puolustamassa rauhaa, Capielz toteaa.
Pohjois-Ranskan taivaalle kohoaa tunteikas marseljeesi.
Seinäjoella Lähdesmäen perheessä aamu alkoi torstaina jo seitsemältä. 2-vuotias Aati ja 4-vuotias Hilma olivat virkeinä valmiita päivän seikkailuihin.
Ennen kuin kello oli 11, perheessä oli syöty aamupala, katsottu piirrettyjä ja käyty ulkoilemassa.
– Nuorempi pakkaa heräämään silloin, kun äiti herää. Jos äiti herää kuudelta mennäkseen töihin seitsemäksi, niin kyllä silloin nuorempikin herää myös, perheen isä Tero Lähdesmäki kertoo.
Syyskuusta lähtien onkin Anniina-äiti lähtenyt lähihoitajan töihin, Tero-isän jäädessä kotiin lasten kanssa. Tavoitteena on, että isä olisi lasten kanssa kotona vuoden ajan – tai niin kauan kuin säästöt riittävät.
Työelämästä koti-isäksi
Portieerina useamman vuoden toiminut Tero Lähdesmäki teki vielä keväällä pelkästään yövuoroa. Päivät kuluivat lasten kanssa touhutessa ja unet jäivät todella vähälle.
– Kyllä se alkoi tuntua, kun piti jaksaa leikkiä niiden kanssa, Lähdesmäki kertoo.
Kun äiti Anniina halusi palata työelämään, tehtiin perheessä päätös isän jäämisestä kotiin. Päiväkodit ja perhepäivähoitajat eivät olleet poissuljettu vaihtoehto.
– Meillä oli jo kauan aikaa sitten puhuttu, että jossain vaiheessa jään lasten kanssa kotiin. Tämä oli hyvä ratkaisu jäädä kunnolla kotiin lasten kanssa. Nyt saa keskittyä pelkästään lapsiin eikä tarvitse ajatella oikeastaan mitään muuta.
Lähdesmäki uskoo, että kokemus lähentää häntä ja lapsia.
– On mukavaa, että isäkin on välillä se, jonka luo tullaan, kun on paha mieli eikä vain äiti, Lähdesmäki kertoo.
Pasi Takkunen/Yle
Isät käyttävät hoitovapaapäivistä vain seitsemän prosenttia
Isien osuus vanhempain- ja hoitovapaiden käyttäjistä kasvaa Suomessa hitaasti. Viime vuonna isien osuus esimerkiksi vanhempainpäivärahapäivistä oli kymmenen prosenttia. Vastaava osuus vuonna 2007 oli kuusi prosenttia ja vuonna 1997 hieman alle neljä prosenttia.
Isien hoitovapaiden pitäminen oli vielä harvinaisempaa. Viime vuonna hoitovapaapäivistä miehet käyttivät vain seitsemän prosenttia. Kymmenen vuotta aiemmin luku oli viisi prosenttia.
Kelan mukaan suurin syy isien lyhyisiin vanhempain- ja hoitovapaisiin on raha. Tero Lähdesmäelle lasten kanssa vietetty aika oli tärkeämpää kuin raha.
– Olen meidän perheestä se, joka stressaa näitä raha-asioita. Kotihoidontuki on pieni, mutta katsotaan kuinka pitkään kotona pystyn olemaan. Haluan olla mahdollisimman pitkään, mutta säästöillä tässä melkein mennään.
Lähdesmäki uskoo, että korkeampi kotihoidontuki rohkaisisi miehiä jäämään kotiin pidemmäksi aikaa. Vaikka kotiin hoitovapaalle jäävien isien määrä ei ole suuri, ei Lähdesmäki ole saanut tuttavapiiristään ihmettelyä.
Temperamenttia ja vauhtia
Lähdesmäen perheessä päivät ovat hyvin leikintäyteisiä. Aatin suuri kiinnostuksen kohde ovat dinosaurukset, Hilma puolestaan pitää erityisesti Frozen-prinsessoista ja Ryhmä Hausta.
Isän mukaan kummallakin lapsella on temperamenttia ja omaa tahtoa.
– Hilma on jo vähän rauhoittunut, kun on vanhempi, mutta Aati on villi tapaus. Temperamenttisuus tulee äidin puolelta. Toivoin, kun Aati syntyi, että hän saisi minulta vähän rauhallisuutta, mutta ei saanut, Lähdesmäki kertoo hymyillen.
Tero Lähdesmäki toivoo olevansa lapsillensa hyvä ja mukava isä, joka kuitenkin asettaa rajoja.
Oletko mielestäsi kurinpitäjä vai sellainen, joka heltyy helposti ostamaan lasten pyynnöstä karkkia?
– Olen varmasti aikalailla molempia. Kotona tulee kyllä pidettyä kuria. Itse en pidä sotkusta, mitä kyllä lapsiperheissä tulee. Silloin pitää pitää vähän jöötä, mutta kauppareissuilla tulee osteltua karkkeja, vaikkei ehkä niin saisi. Se on kuitenkin mukavaa, kun kaikilla on kivaa.
Merja Siirilä/Yle
Isänpäivä
Viikonloppuna vietettävä isänpäivää juhlitaan Lähdesmäen perheessä tavallista suuremmin. Perheen kuopus Aati täyttää kaksi vuotta ja syntymäpäiviä juhlistamaan on kutsuttu isovanhemmat.
– Paapatkin saavat juhlia sitten isänpäivää täällä samalla.
Hilma paljastaa, että hän aikoo leipoa isälle kakun yhdessä äidin kanssa. Lahjatoiveena Lähdesmäellä on partateriä.
Lähdesmäki on nauttinut koti-isyydestä.
– On mukava seurata, kun lapset oppivat uutta ja näyttävät, mitä osaavat. Ja tekevät piirroksia esimerkiksi iskästä. Myös se on mukavaa, että illalla nukkumaan mennessä lapsi antaa pusun tai sanoo, että "isä, mä rakastan sua", Lähdesmäki kertoo.
Manner-Euroopan kallein tv-draama. Kallein ei-englanninkielinen tv-sarja. Historian kallein saksalaissarja. Babylon Berlin on tv-sarja, jota superlatiivit seuraavat.
Eikä ihme. Kunnianhimoisen jättituotannon 40 miljoonan euron budjetti näkyy tv-ruudulla isoina joukkokohtauksina ja huikeina lavasteina, jotka esittävät lähes sadan vuoden takaista Berliiniä.
Massiivista rikossarjaa käsikirjoittaa ja ohjaa trio, jonka tunnetuin jäsen on elokuvaohjaaja Tom Tykwer (Juokse Lola!, 1998, Pilvikartasto, 2012). Muut tekijät ovat muun muassa Good Bye Lenin! -elokuvan käsikirjoittajina kunnostautuneet Henk Handloegten ja Achim von Borries.
Sarja seuraa historiallista rikosvyyhtiä kuin dekkari, mutta taustalla on 1930-luvun vaihteen kiihkein suurkaupunki, kuohuva ja kukoistava Berliini. Tekijöiden mukaan sarja tulee kertomaan kaupungin tarinan vuodesta 1929 aina syvälle natsiaikaan.
– Tv-draama antaa katsojalle mahdollisuuden nähdä, miten sen henkilöt muuttuvat. Ehkä joku henkilö, josta katsoja pitää paljon ryhtyykin natsiksi, tekijätrioon kuuluva Henk Handloegten sanoo.
Rikostutkimuksia synnin pesässä
Kirjailija Volker Kutscherin dekkareihin perustuva Babylon Berlin kertoo komisario Gideon Rathin tutkimuksista Weimarin tasavallan kaoottisessa pääkaupungissa. Tarinan alussa vastikään Kölnistä Berliiniin muuttanut nuori komisario ratsaa laitakaupungilla pornovalokuvaajia. Ennen pitkää taustalta paljastuu kuitenkin isompia lieroja.
– Tutustumme tuon ajan Berliiniin yhdessä hänen kanssaan. Hän oppii samalla uutta itsestään. Koko tapaus, joka tuo hänet Berliiniin onkin vain alkua järjettömän valtavalle ja monimutkaiselle vyyhdelle, joka lopuksi nivotaan nätisti yhteen, sanoo Rathia sarjassa näyttelevä Volker Bruch.
Sarjan naispäähenkilö on köyhistä oloista tuleva Charlotte Ritter, joka työskentelee päivät poliisin sihteerinä, satunnaisina öinä prostituoituna ja haaveilee poliisitutkijan urasta. Ritteriä esittää Liv Lisa Fries.
Beta Film GmbH
– Charlotte on erittäin moderni henkilö, kuin nykyaikainen nainen, mutta menneisyydessä. Koko tuossa ajassa on kiinnostavaa, miten naiset alkoivat saada itselleen vapauksia, jotka olivat heille vielä vieraita. Kunnes natsiaika sitten lopetti tuon kehityksen kokonaan, Fries kertoo.
Pääosan esittäjät kehuvat sarjan kuvauksia parhaaksi ammatilliseksi kokemuksekseen. Nyt Suomeen tulevien kahden ensimmäisen kauden kaikki 16 jaksoa kuvattiin yhteen menoon. Kuvausrupeama kesti seitsemän kuukautta.
Ennen kuvauksia työryhmä perehtyi kuvattavaan aikaan muun muassa luennoilla. Bruch kertoo, että työryhmälle järjestettyjen luentojen aiheet vaihtelivat 1920-luvun modernista poliisityöstä Weimarin huumekulttuuriin sekä tanssiin ja prostituutioon.
– Tuo maailma piti tuntea mahdollisimman hyvin, että siihen pystyi sukeltamaan, kun kuvaukset alkoivat. Myös käsikirjoitus piti osata hyvin, koska se oli 600 sivua pitkä. Kuvaussuunnitelma oli kuin puhelinluettelo, Bruch sanoo.
Kaupunki, joka ei koskaan nukkunut
Sotien välisen ajan Berliini eli kuin viimeistä päivää. Kulttuuri kukoisti ja uudet tuulet herättivät intohimoja kaikilla elämän osa-alueilla politiikkaa myöten. Weimarin tasavallan berliiniläiset tanssivat kuin hullut, sillä tanssi oli vielä halvempaa hupia kuin elokuvat.
– 1920-luvun Berliini on myytti. Kaupunki, joka on likaisempi ja rikkinäisempi kuin Pariisi, ensimmäisen maailmansodan rampauttama niin fyysisesti kuin henkisestikin. Mutta samalla paikka, josta alkoi moni sellainen asia, joita pidämme nykyään modernina, käsikirjoittaja-ohjaaja Achim von Borries kertoo.
Beta Film GmbH
Babylon Berlin -tv-sarjassa tuo valtavan monipuolinen maailma on herätetty henkiin pienimpiä yksityiskohtia myöten. Mittakaavan isommassa päässä lavastajat ovat herättäneet henkiin historiaan jääneitä rakennuksia, kuten aikansa näyttävimmän yökerhon Moka Eftin ja Alexanderplatzilla ennen toista maailmansotaa sijainneen, punaisena linnana tunnetun poliisiaseman
Yle Areenassa katsottavissa oleva Babylon Berlin – Kulissien takana -dokumentti näyttää, miten Babelsbergin studioille rakennettiin sarjaa varten kokonainen 15 000 neliömetriä katua ja rakennusten julkisivuja ulkokohtausten kuvaamista varten.
Beta Film GmbH
Tekijöiden tarkoituksena oli saada kaikesta mahdollisimman autenttista niin katsojalle kuin sarjan näyttelijöillekin.
– Halusimme laittaa kuvausryhmän ja näyttelijät aikakoneeseen, joka veisi heidät 1920-luvulle. Koska Berliinissä ei nykyään ole mitään tuolta ajalta jäljellä, piti jokainen kyltti, auto ja jalankulkija lavastaa erikseen. Jopa ikkunat olivat silloin erilaisia, von Borries sanoo.
Nyt tulevat saksalaiset tv-sarjat
Babylon Berlin sai ensiesityksensä Saksassa vuosi sitten. Sen jälkeen siitä on tullut kansainvälinen hitti. Yhdysvalloissa sarja on Netflixin valikoimassa onnistunut ylittämään kielimuurin ja kiinnittämään paikallisen viihdemedian huomion.
Rikossarja onkin uusin esimerkki siitä, että myös saksalaisilla tekijöillä on tarjottavaa tv-draaman uudteen kukoistukseen. Muita viime vuosien menestyksiä ovat Netflixin Dark, Ylellä nähdyt 4 Blocks - veriveljet, Deutschland _83 s_ekä vielä tekeillä oleva DasBoot -elokuvan tv-sarjaversio.
Beta Film GmbH
Minisarjaksi tehtävää Das Bootia lukuun ottamatta kukin sarjoista on saamassa myös jatkoa. Niin myös Babylon Berlin, jonka kolmannen tuotantokauden kuvausten on määrä alkaa vielä tämän vuoden puolella.
Uuden kauden tarina perustuu dekkarisarjan toiseen osaan Mykkä kuolema. Se sijoittuu 1930-luvun alkuun ja elokuvan maailmaan, jossa oli käynnissä valtava murros äänielokuvan syrjäyttäessä mykkäelokuvan.
Tulevaisuuden synkkä varjo
1920-luvun berliiniläisten päätön juhlinta tapahtui petollisella pohjalla. Kaupunkilaiset olivat myös tietoisia siitä, ettei kaikki ollut hyvin. Katukuvassa näkyneet sotainvalidit ja lama muistuttivat koko ajan siitä, että hävitty maailmansota oli rampauttanut Saksan talouden ja osan sen väestöstä.
Historia tietää, miten Saksan ja Berliinin kävi.
– Kerromme tarinaa ajasta, joka johti ihmiskunnan suurimpaan katastrofiin: natseihin ja holokaustiin, von Borries sanoo.
Babylon Berlin ei ainakaan aluksi ole tarina natseista, vaan ajasta, joka johti natsien valtaannousuun. Ensimmäisten jaksojen aikana kansallissosialisteja ei vielä näy katukuvassa lainkaan.
– Vielä 1929 ei ole lainkaan kyse natseista. He ovat vain pieni puolue, jolla on merkitystä Münchenissä. Berliiniläiset eivät vielä aavista, mikä rooli kansallissosialismilla tulisi olemaan heidän avoimessa kaupungissaan, Handloegten selittää.
Historian tapahtumat ovat yllättäneet ihmiskunnan kerta toisen jälkeen. Handloegten sanoo, ettei kukaan osannut ennustaa Berliinin muurin romahtamista tai äärioikeistolaisten puolueiden nykyistä maailmanlaajuista suosiota.
Käsikirjoittaja-ohjaajan mukaan kyseinen havainto oli sarjan tunnelman kannalta todella tärkeä.
– Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu. Emme voi nähdä tulevaisuuteen. Ihmiset eivät osaa etukäteen edes kuvitella, mitä voi tapahtua.
Babylon Berlin Yle TV1:ssä lauantaisin klo 22.00. Sarjan kaksi ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Yle Areenassa.
Helsingin Viikistä viime viikon lopulla heikkokuntoisena löydetty vaaleakiitäjä on vapautettu eilen perjantaina kotimatkalle Korkeasaaren villieläinsairaalasta.
Videolla näkyy, miten vapautettu lintu nousee korkeuksiin ja lähtee viilettämään lounaaseen.
Korkeasaaren villieläinsairaalan kuraattori Ville Vepsäläinen kertoo, että ohikulkija löysi linnun viime viikon torstaina ja toimitti sen hoidettavaksi Korkeasaareen. Väsähtänyt, tervapääskyä muistuttava lintu painoi löydettäessä 28 grammaa. Kahdeksan päivän hoidossa sen paino saatiin nousemaan 12 grammalla, ja se pystyttiin päästämään vapaaksi.
– Ihan eksyksissähän lintu on ollut. Se saatiin huomattavasti pulskempaan kuntoon, että sillä olisi edes jonkinlainen mahdollisuus selvitä, jos se ymmärtää lähteä etelään, sanoo Vepsäläinen.
Välimeren maissa pesivästä vaaleakiitäjästä on Vepsäläisen mukaan aikaisemmin vain kaksi vahvistettua havaintoa Suomesta. Ne ovat molemmat loka-marraskuun vaihteesta vuodelta 2004. Silloin vallitsi samanlainen lämpöputki etelästä kuin nytkin, sanoo Vepsäläinen.
15-vuotiaana suoraan koulunpenkiltä töihin lähtenyt Eero Leino on irtisanottu lyhyen ajan kuluessa kahdesti. Vahvempi minusta ainakin tulee, sanoo vastoinkäymisistä sisuuntunut Leino. Tämä on tarina työnhausta tämän päivän Suomessa.
"Ihan hirveä kiire päällä töissä koko ajan" – Mutta onko oikeasti, vai tuntuuko vain siltä? Pyysimme kahta työelämän asiantuntijaa pohtimaan, mistä kiireen tunne kumpuaa ja mitä sille kannattaisi tehdä.
Margot Friedländer on aktiivinen demokratian puolestapuhuja. Hän vierailee usein kouluissa lukemassa otteita muistelmistaan.Uwe Tautenhahn / Yle
Friedländer piilotteli sodan ajan Berliinissä ja joutui lopulta keskitysleirille. Lue, mitä 97-vuotias Friedländer ajattelee synnyinmaansa nykytilanteesta, kun kristalliyönä tunnetuista väkivaltaisuuksista tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta.
Eräs mediassa toistuva tarinatyyppi kertoo ihmisestä, joka on kokenut häntä vahvistaneita vastoinkäymisiä. Näissä tarinoissa on se vika, että ne eivät ole edustavia. Kovin moni masentunut jää masentuneeksi, uupunut uupuneeksi ja lihava lihavaksi, kirjoittaa Janne Saarikivi kolumnissaan.
Tällä vuosituhannella Yhdysvalloissa on järjestetty viidet presidentinvaalit. Neljässä vaalissa republikaanit ovat saaneet vähemmän ääniä kuin demokraatit, mutta voittaneet silti kolme kertaa.
Teemu Pesonen ei ole jalkapallo- eikä jääkiekkoisä. Odotusaikana hän pohtikin kovasti, miten mahdollisesti selviäisi pojan kasvattamisesta.
– Kahta asiaa peruskoulu ei pystynyt minulle opettamaan: toinen oli päässälaskutaito ja toinen takaperinluistelu. Toivon, että pystyn olemaan muilla tavoin hyvä isä. Kirjoja lukeva isä ainakin olen.
Pesonen on kahden lapsen isä. Vain toinen heistä jäi tähän maailmaan. Pesosen ensimmäinen lapsi, tytär, kuoli kohtuun 24 viikon iässä.
Ari Welling / Yle
– Hän on ikuisesti 24 viikkoa vanha pikkuneiti. Minulla on hyvin vahva mielikuva, millainen hän olisi ollut ja mitä me olisimme yhdessä tehneet. Valitettavasti hänen piti poistua tästä maailmasta aivan liian aikaisin... tuntemattomasta syystä.
Isäksi vasta vanhemmalla iällä
Teemu Pesonen oli jo 36-vuotias, kun lasten hankkiminen tuli ajankohtaiseksi. Turkulainen suomen kielen opettaja oli jo ehtinyt tottua ajatukseen, että ehkä hänelle ei lapsia siunaantuisikaan.
Ensimmäisen lapsen syntyminen kuolleena ei Pesosta ja hänen vaimoaan lannistanut. Kävi oikeastaan päinvastoin.
– Olimme vaimoni kanssa heti sitä mieltä, että puhumme kohtukuolemasta mieluummin liikaa kuin liian vähän. Tästä ei lapsia odottaville juuri puhuta. Näin jälkeenpäin toivon, että olisi sanottu näinkin voivan käydä.
Tyksin kriisipsykologian poliklinikka auttoi Pesosta ja hänen vaimoaan eteenpäin heti kriisin alusta alkaen. Neuvona oli, että uuden lapsen yrittämisessä ei kannata aikailla. Ajatus tuntui oikealta, ja pian vaimo tuli uudelleen raskaaksi.
Ari Welling / Yle
Nyt pariskunnalla on vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen terve poika.
– Tyttären poismeno teki meistä ylivarovaisia vanhempia. Olemme uskaltaneet kuitenkin jättää pojan osaaviin käsiin päiväkotiin. Joskus tulee totta kai naarmuja naamaan, mutta se on elämää ja aina niistä selvitään.
Pesonen muistelee ensimmäisiä tunteja pojan syntymisen jälkeen. Synnytys oli ollut pitkä ja vaikea. Äiti oli heräämössä. Kokenut kätilö totesi kokemattomalle isälle legendaariset sanat: ”Ota vain syliin, ei se rikki mene.” Sitä Pesonen on tehnyt, paljon.
Kohtukuolema jätti syvät jäljet
Opettajaisä ei myönnä tuntevansa suoranaista pelkoa poikansa puolesta. Silti hän on pannut merkille vaikkapa sen, miten äänettömästi pikkupoika nukkuu.
– Pakko tunnustaa, että kävin eilen illalla kuuntelemassa nukkuvan pojan hengitystä. Kokemus tyttären kanssa hieman jomottelee takaraivossa.
Pesosen mukaan hyvä isyys vaatii ennen kaikkea läsnäoloa. Moni isä voi olla fyysisestikin läsnä lapsensa arjessa, mutta henkisesti poissa.
Pakko tunnustaa, että kävin eilen illalla kuuntelemassa nukkuvan pojan hengitystä. Teemu Pesonen
– Läsnäolo on näinä kiireisinä ja rahaa arvostavina aikoina asia, josta isänkin tulisi pitää kiinni. Jos ei muuta, niin istutaan lapsen kanssa ja jutellaan. Sekin on jo hyvä.
Monella isäksi tulevalla nousee taloudellinen toimeentulo yhdeksi suurimmista huolista. Pesonen korostaa, että yllättävän vähälläkin pärjää. Kierrätys toimii loistavasti myös lastentarvikkeissa ja –vaatteissa.
Ari Welling / Yle
Lapset avartavat maailmankatsomusta
Jos Teemu Pesonen eläisi lapsetonta 40-vuotiaan elämää, olisi se hyvin erilaista kuin nyt. Itsekeskeistä. Aika kuluisi vaikkapa vaatekaupassa etsimässä juuri oikeansävyistä kravattia.
– Jos joskus harvoin tarvitsen kravattia, otan parissa minuutissa vaatekaapistani sellaisen kuin sieltä löytyy. Lapsettomana olisin varmastikin toivoton turhuudentavoittelija.
Kyllä siinä moni mies heltyy, kun oma lapsi katselee suurilla silmillään. Teemu Pesonen
Lasten saaminen onkin paras kokemus Pesosen elämässä. Sen kautta on löytynyt kokonaan uusi maailma.
Muutama viikko sitten opettajaisä kiristi keittiöpöydän ruuveja. Seuraavana iltana poika toi oman työkalusettinsä keittiöön ja alkoi kiristää samoja ruuveja muovisella meisselillä.
– Kyllä siinä moni mies heltyy, kun oma lapsi katselee suurilla silmillään. Ja ainakin silloin, kun lapsi alkaa jäljitellä isänsä tekemisiä.
– Luulin aiemmin, että maailmankatsomukseni oli avara. Nyt ymmärrän, että se oli kaikkea muuta, Pesonen jatkaa.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron vierailivat lauantaina ensimmäisen maailmansodan päättäneen aseleposomuksen allekirjoituspaikalla Compiègnessä Ranskassa.
Merkel ja Macron paljastivat muistolaatan ja laskivat seppeleen. Tämän jälkeen he vierailivat junanvaunussa, missä sopimus allekirjoitettiin 11.11.1918.
Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä on kulunut sata vuotta. Suurimmat muistojuhlallisuudet järjestetään sunnuntaina Pariisissa. Seremonia pidetään Riemukaaren luona ja sen jälkeen järjestetään rauhanfoorumi, johon osallistuu kymmeniä valtionjohtajia.
Paikalla ovat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin. Suomea kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
