Miesjoukko raiskasi 19-vuotiaan naisen Seinäjoella hänen omassa asunnossaan heinäkuussa, ilmenee Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiosta. Yksi miehistä oli tutustunut uhriin netin välityksellä ja järjestänyt tapaamisen naisen kanssa. Asunnolle tuli yhteensä viisi miestä, ja tapaamisen järjestänyt mies vaati uhria harrastamaan seksiä miesten kanssa. Nainen kieltäytyi, mutta kolme miehistä raiskasi hänet. Yksi kuvasi tapahtumia ja kosketteli naista.

Nainen kertoi kieltäytyneensä sekä suomeksi että englanniksi. Yksi raiskauksesta tuomituista kertoi kuulleensa uhrin sanovan ei, mutta oli siitä huolimatta sitä mieltä, että seksin harrastaminen oli tapahtunut yhteisymmärryksessä. Myös tapahtumia kuvannut mies kertoi naisen kieltäytyneen seksin harrastamisesta.

– Ottaen huomioon asianomistajan kertomus tapahtumista, hänelle annettu kielto poistua asunnolta ennen seksin harrastamista sekä hänen olemisensa yksin viiden tuntemattoman ulkomaalaisen miehen kanssa, käräjäoikeus pitää uskottavana sitä, että asianomistaja on ollut pelkotilan tai muun avuttoman tilan vuoksi kykenemätön puolustamaan itseään, oikeuden julkisessa selosteessa kerrotaan.

Järjestäjä ja raiskaajat saivat yli kahden vuoden tuomiot

Oikeus katsoi, että tapaamisen järjestäneen toiminta on mahdollistanut rikosten tapahtumisen. Hän oli oikeuden mukaan saattanut osapuolet yhteen ja voimakkaasti painostanut uhria seksin harrastamiseen muiden kanssa. Hän ei itse harrastanut seksiä naisen kanssa.

– Käräjäoikeus katsoo, että ilman [järjestäjän] menettelyä rikokset olisivat jääneet tapahtumatta. Vaikka [hän] ei ole osallistunut rikoksen täytäntöönpanotoimeen, hänen toimenpiteensä asiassa ovat olleet niin olennaisia, että käräjäoikeus katsoo hänen menettelynsä täyttävän tekijäkumppanuuden, julkisessa selosteessa sanotaan.

Oikeus tuomitsi tapaamisen järjestäneen miehen kolmen vuoden vankeuteen kolmesta raiskauksesta ja naisen kanssa seksiä harrastaneet kolme miestä 2–2,5 vuoden vankeusrangaistuksiin raiskauksesta.

Tapahtumia kuvannut 21-vuotias mies tuomittiin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen pakottamisesta seksuaaliseen tekoon ja salakatselusta.

Suomalainen Sakari Orava on mies, jonka puhelin soi kun maailman huippujalkapalloilijat tai yleisurheilijat loukkaantuvat. Hänen leikkauspöydällään ovat maanneet niin David Beckham, Paul Pogba kuin Haile Gebreselassiekin.

Useimmat tähdistä lentävät nykyään Oravan luokse Turkuun leikattavaksi. Suurten tähtien leikkaus saattaa edelleen ennakkoon vähän jännittää kokenutta kirurgia.

– Mutta kun leikkaus alkaa, ei siinä enää mieti, kuka on leikkauspöydällä vaan tekee parhaansa ja sen, mitä on vuosien varrella oppinut, kertoi Orava Puoli seitsemän -ohjelman haastattelussa.

Urheilijat tarttuvat Oravaan usein kuin viimeiseen oljenkorteen sen jälkeen, kun muut lääkärit ovat jo sanoneet, että leikkaaminen ei enää kannata. Mutta aina Oravakaan ei pysty auttamaan. Hänen on kerrottava, että urheilu-ura on ohi.

– Kyllä se on aina kova juttu, mutta on sanottava rehellisesti, mikä totuus on. Silloin urheilijakin uskoo sen. Monet ovat jälkikäteen todenneet, että hyvä kun sanoit sen suoraan.

Soulin olympialaisissa "piti ottaa riski"

Sakari Orava työskenteli vuosina 1988-2000 Suomen olympiajoukkueen lääkärinä. Niinä vuosina hän tarvitsi kirurgin taitojen lisäksi psykologista silmää.

Esimerkiksi Soulin olympialaisissa vuonna 1988 keihäänheittäjä Tapio Korjuksella oli lähentäjälihaksessa paha repeämä. Heittäjä ja valmentajat olivat asiasta huolissaan ja pyysivät tutkimuksia. Orava otti ultraäänikuvat ja pani ne taskuunsa.

Sitten hän sanoi Korjukselle, että nyt ei valitella, mene heittämään.

– Piti ottaa riski ja tajuta urheilijan psyykeä. Kun tuon tasoiselle urheilijalle sanoo, että olet kipeä, mutta mene vaan heittämään, niin hän uskoo. Ei olympiakisojen finaalissa päde ihan normaalisäännöt, kun ei siinä kuitenkaan mitään katastrofia tapahdu.

Työ ja leikkaaminen tärkeintä

Kiireisimpinä vuosina Sakari Orava teki 700 leikkausta vuodessa. Nyt määrä on puolittunut ja eläkepäiviäkin hän on suunnitellut jo yli kymmenen vuotta. Mutta kun käsi ei 73-vuotiaanakaan tärise eivätkä kollegat päästä menemään, niin eläkepäivät saavat vielä odottaa.

– Tämä on kutsumustyö. Joskus vaimonikin kysyy, että taidat tykätä enemmän leikkaamisesta kuin minusta. Vastaan, että se on vähän vaikeasti aseteltu kysymys, nauraa Orava.

Minkäs sille tekee, kun elämässä ensimmäisellä sijalla on työ ja leikkaaminen, toisella leikkaaminen ja työ, ja kolmannella leikkaaminen.

Ähtärin eläinpuiston pandatalossa jännitettiin torstaina iltapäivällä sitä, mille bambukasalle pandat Lumi ja Pyry suuntaisivat.

Eteläpohjalaiset ovat koeviljelleet parin vuoden ajan niitä bambulajikkeita, joiden arveltiin maistuvan pandoille parhaiten. Nyt oli projektin jännittävin vaihe, kun kasvatettua satoa päästiin koemaistattamaan pandakaksikolla.

Kummallekin pandalle oli asetettu tarjolle kahdeksaa eri bambua. Seitsemän Suomessa kasvatetun lajikkeen lisäksi mukana oli yksi hollantilaisen bambun kasa. Jännittynyt yleisö seurasi, mille bambukasalle pandat pysähtyisivät herkuttelemaan.

Helpotus oli melkoinen, kun kotimainen lähiruoka kelpasi.

Tarjolla oli myös töysäläisen Klaus Lavilan kasvattamaa bambua.

– Meidän kasvattamamme bambut kelpasivat ruoaksi Lumille oikein hyvin, Lavila ihastelee.

Myös eläinpuiston eläinlääkäri Heini Niinimäki on tyytyväinen koemaisteluun. Pyryn ja Lumin ruokavalioon saattaisi kotimainen bambukin siis kelvata.

– Ainakin tästä voi päätellä sen, että edellytykset maistuvuuden puolesta ovat olemassa, Niinimäki sanoo.

Kelpasi nirsoille pandoille

Pandat ovat hyvin valikoivia ruokansa suhteen. Heini Niinimäki kertoo, että pandalle kelpaavat vain tietyt bambulajikkeet. Lisäksi lajike, joka maistuu yhdessä paikassa kasvatettuna, ei ehkä toisessa paikassa kasvatettuna enää niille kelpaakaan.

– Tämä kokeilu vaikuttaa onnistuneelta. Molemmille maistuu ja molemmat kävivät heti maistelemassa eri lajikkeitakin, Niinimäki sanoo.

Tällä hetkellä pandojen bambu tuotetaan Hollannista Ähtäriin.

Monenlaisia lajikkeita ja kasvupaikkoja

Etelä-Pohjanmaalla on ollut koeviljelyssä useita sellaisia bambulajikkeita, joiden arveltiin kelpaavan pandoille. Koeviljelijöitä on ollut yli kolmekymmentä. Bambua pandalle -hanketta koordinoiva erikoisasiantuntija Jari Luokkakallio ProAgrialta kertoo, että viljelijämäärä on ollut hyvä.

– Tämä on ollut innokas porukka ja meillä on ollut monenlaisia kasvupaikkoja sekä olosuhteita, joissa koeviljellä, Luokkakallio sanoo.

Ensimmäinen koeviljelytalvi oli lumeton ja kylmä ja silloin bambut kärsivät talvituhoja. Toinen, viime talvi, oli olosuhteiltaan toisenlainen ja viljelyyn olivat valikoituneet jo paremmin pakkasta kestäviksi todetut lajikkeet.

– Olen antanut bambujen kasvaa. Istuttanut maahan, hiukan kastellut ja ne ovat omatoimisesti kasvaneet. Pakkasvaurioitakaan ei tullut, Klaus Lavila kertoo.

Kymmenien uusien kasvattajien tarve

Nyt, kun ensimmäinen koemaistelu on takana ja Suomessa viljellyt lajikkeet todettu pandoille maistuviksi, eteläpohjanmaalla etsitään lisää bambunkasvattajia.

– Tarvitsisimme kymmenittäin uusia kasvattajia. Uskon, että heitä löytyy sillä kiinnostuneita on, Jari Luokkakallio sanoo.

Tämänpäiväisen koemaistelun lisäksi Pyrylle ja Lumille ei juuri ole kotimaista bambua tarjota enempää – tällä erää. Tänään tarjottiin se sato, mitä oli.

– Vielä on varaa laajentaa kasvatusalaa, Luokkakallio sanoo.

Tuoreen tutkimuksen tulokset valtameriin varastoituneen lämmön määrästä eivät olekaan niin dramaattisia kuin tutkijat olivat päätelleet. Asiasta kirjoittaa muun muassa The Washington Post.

Lokakuussa Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kerrottiin, että valtamerissä olisi lämpöä jopa 60prosenttia enemmän kuin aiemmin on luultu. Myös Yle uutisoi tutkimuksen tuloksista.

Kaksi viikkoa julkaisun jälkeen tutkijat kuitenkin korjasivat laskelmiaan.

– Valitettavasti teimme virheitä, onneksi korjasimme sen näin pian, toteaa tutkija Ralph Keeling.

Mittaukseen liittyi epätarkkuutta

Keskeinen pulma Keelingin mukaan liittyy mittausten epätarkkuuteen. Tutkimuksessa oli hyödynnetty tietoa merivedestä vapautuneen hapen ja hiilidioksidin määristä. Keeling kuitenkin toteaa, että kun lukuihin liittyy epävarmuutta, ei suoria johtopäätöksiä voida vetää.

Tutkimuksen loppupäätelmä on kuitenkin oikeassa, saman ovat jo todenneet useat muutkin tutkimukset: valtameret imevät itseensä yhä enemmän lämpöä, kun ihmisten aiheuttaman kasvihuoneilmiön takia lämpö ei pääse vapautumaan avaruuteen.

Tutkimuksen virheellisyyteen kiinnitti huomiota brittitutkija Nicholas Lewis, hän kirjoitti huomioistaan blogitekstin, jossa hän kritisoi tutkimuksen aliarvioivan mittaustulosten epätarkkuutta.

Kaksi Kambodžan pelättyjen punakhmerien johtoon kuulunutta miestä on tuomittu kansanmurhasta.

Nuo Chea, 92 ja Khieu Samphan, 87, olivat diktaattori Pol Potin korkeimmat avustajat 1970-luvun lopulla, joka oli Kambodžassa verinen.

Molemmat ovat istuneet elinkautista murhista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan joukkomurhien ja väestön pakkosiirtojen takia vuodesta 2014 lähtien.

Nyt kansainvälinen tuomioistuin totesi heidät syyllisiksi myös muslimien ja etnisten vietnamilaisten kansanmurhaan.

Julmissa puhdistuksissa kuoli arviolta 1,7 miljoonaa ihmistä.

Vain kolme tuomittua

Tuomio tarkoittaa sitä, että Kambodžassa tehtyjä puhdistuksia pidetään nyt kansanmurhana myös kansainvälisen oikeuden näkökulmasta.

Punakhmerien tavoite utopistinen maatalaousyhteiskunta. Sitä varten kaupungeista pakkosiirrettiin väestöä maaseudulle, jossa ihmisiä kuoli aliravitsemukseen sekä teloitusten uhreina.

Kambodžan hirmuhallinnon aikaisten tapahtumien vuoksi tuomion on aiemmin saanut Nuo Chean ja Khien Samphanin lisäksi yksi ihminen.

Padasjoen omintakeinen matkailuvideo on kerännyt yli 170 000 näyttöä. Pienellä budjetilla tehty video nousi julkisuuteen ideallaan: Padasjokea verrataan isojen nähtävyyksien suurkaupunkeihin ja tekstissä kerrotaan, että Padasjoella ei ole mitään. Kuvissa kuitenkin näytetään Padasjoen kaunista luontoa ja elämyksiä.

Suurin osa yleisöstä on tullu Youtuben kautta, osa Facebookista. Myös Suomen matkailua edistävä Visit Finland on kehunut Padasjoen ideaa.

Matkailusta vastaava kunnan ympäristösihteeri Maria Virtanen toteaa, että videon saama huomio on ollut hyvin laajaa suhteessa sen 5 000 euron hintaan.

– Katsojamäärät nousevat edelleen ja siitä on tullut paljon myönteistä palautetta, hän kertoo.

Videota ovat käsitelleet ainakin saksalaiset verkkomediat, Stern-lehti nettisivuillaan ja matkailusivusto Reisereporter. Kansainvälinen levitys ei ole kuitenkaan saanut ulkomaisia matkanjärjestäjiä ottamaan yhteyttä kuntaan.

Virtasen mukaan Padasjoki aikoo joka tapauksessa hyödyntää videon teemaa ja oppeja.

– Ajatuksena on käyttää Experience nothing -toteamusta markkinoinnissamme myös jatkossa.

Videon tarkoitus on houkutella matkailijoiden lisäksi uusia asukkaita Padasjoelle.

4.8.2001 klo 21:15.

Hetki ja kellonlyömä ovat piirtyneet Tarja Heinon mieleen. Sen jälkeen hän ei ole enää kertaakaan kuullut hiljaisuutta. Tyynen rauhan tilalle on tullut sirinän, suhinan ja vinkunan sekainen ääni.

– Olin vanhempieni luona yötä ja ihmettelin nukkumaan mennessäni, etten kuule olohuoneen kellon raksutusta. Huomasin, että minulla on paljon muuta melua korvissa. Silloin sen tiedostin – ja siihen se jäi.

Syntyi noidankehä.

"Ääntä ei pääse pakoon."

Hiljaisuudesta pitävä maalaistyttö ei enää metsään mennessäänkään saanut rauhaa. Ääni seurasi heräämisestä siihen saakka, kun hän painoi päänsä tyynyyn, unessakin – jos hän ylipäätänsä sai nukutuksi.

– Akuutissa vaiheessa sitä rupeaa kuuntelemaan. Sitten siihen väsyy. Tuntuu, ettei saa unta, eikä pysty olemaan. Se ajaa siihen tilanteeseen, että kynttilää poltetaan molemmista päistä.

"Väsyy, muttei pysty nukkumaan, kun ei pysty nukkumaan, niin väsyttää entistä enemmän. Siinä menee sekaisin koko pakka elämässä."

Kun ääni paheni vuonna 2015 korvatulehduksen myötä entistä sietämättömämmäksi, elämäniloinen nainen oli kuin haamu entisestään.

– Kyllä täytyy tunnustaa, että muutaman kerran neljännen kerroksen parvekkeella mietin, että tässä olisi hirmu helppo tapa päästä eroon siitä.

Jyväskyläläinen Tarja Heino istuu kotisohvallaan ja silittää Valpuri-kissaa. Hänen korvissaan suhisee, sirisee ja vinkuu, mutta ulospäin se ei näy. Ongelmasta on tullut ominaisuus, mutta matka siihen on ollut pitkä.

Kauheaa tinnitusta?

Pään sisällä kuuluva, ei mistään tuleva ääni, tinnitus, voi myllertää koko elämän uusiksi. Näin käy usein varsinkin nuorille potilaille, jotka saavat vaivan yllättäen.

Tinnituksella tarkoitetaan korvien soimista, joka ei johdu ulkoisesta ääniaistimuksesta (Tinnitusyhdistys). Se on oman kuuloradaston sähköistä kohinaa, joka tulee aivojen tietoisuuteen.

Tinnitusyhdistyksestä kerrotaan, että päivystyspuhelin soi viikoittain. Yhä useammin linjan päässä on meluvaurion vuoksi tinnituksen saanut nuori soittaja, joka kertoo olevansa jaksamisen äärirajoilla.

Tinnitusyhdistyksen puheenjohtaja Leena Rekola sanoo, että nuorimmat soittajat ovat alle parikymppisiä, jopa teini-ikäisiä.

– Ne, joilla on ääniyliherkkyys, eivät uskalla lähteä edes ulos ja sulkeutuvat huoneeseen. Se on pahinta. Tinnituksen takia on tehty äärimmäisiäkin tekoja, Rekola sanoo.

Miten opiskelut sujuvat, kun keskittyminen herpaantuu jatkuvasti? Entä miten onnistuu työnteko, kun vinkuva ääni peittää alleen asiakkaan puheen? Miten kertoa asiasta seurustelukumppanille tai puolisolle? Leviääkö pää nyt lopullisesti?

Tinnitus on ollut otsikoissa usein.

Kun tinnituksesta 1980-luvun ja 1990-luvun taitteessa alettiin puhua enemmän julkisuudessa, soppa oli valmis. Nousi ahdistus, pelko ja paniikki. Osa soivien korviensa kanssa pidemmänkin aikaa eläneistä ja jo vaivaan jo tottuneista ihmisistä otti hädissään yhteyttä lääkäriin.

– He pelästyivät yhtäkkiä: "Korvat ovat soineet jo vuosikymmeniä, mutten ole tiennyt, että se on tätä kauheaa tinnitusta!" Herätettiin nukkuva karhu. Ihmiset olivat pitäneet vaivansa jo vuosia ja tottuneita siihen, HUS:n neuropsykologi Päivi Yli-Pohja kertoo.

Soittorumba kesti hetkensä, sitten kansa rauhoittui.

Aihe palaa julkisuuteen edelleen tasaisin väliajoin.

Usein uutisen kärkenä ovat tinnituksen moninaiset syyt. Tinnitus voi tulla esimerkiksi korvasairauden tai meluvamman seurauksena. Joskus myös lihasjäykkyys voi saada korvat soimaan. Iän tuomana ja hiljalleen syntyvänä vaivana siihen tottuminen on helpompaa.

Ohimenevästä tinnituksesta kokemusta on jopa puolella väestöstä ja kroonisesti ongelman kanssa elää jopa puoli miljoonaa suomalaista. Aina vaivan aiheuttajaa ei edes tunnisteta.

Totta helvetissä luopuisin! Kävin yhden lääkärikierroksen viime vuosikymmenen puolella. Sen tuloksena oli se mikä tiedettiin: ei sille voi mitään. Juho Hämäläinen

Ensimmäinen ohje akuutissa pidempikestoisessa korvien soimisessa on käydä tarkistamassa tilanne lääkärin luona. Lääkärin tutkimuksissa voidaan sulkea pois elimellisistä syistä tai sairaustilasta johtuva tinnitus. Aikaisella avun saamisella on iso merkitys myös mahdollisen hoidon onnistumisessa.

Osalle tinnituksesta jää kuitenkin elinikäinen vaiva, jota kliininen lääketiede on kykenemätön parantamaan. Vaivan kanssa voi kuitenkin elää ja tinnituksen häiritsevyyttä voidaan vähentää.

Tässä jutussa keskitymme siihen, millaisia tunteita jatkuva tinnitus herättää niille, joilla vaivaan ei ole parannuskeinoa tai varmistunutta syytä. Pilaako korvien soiminen koko elämän? Miten oppii sietämään jatkuvaa ääntä? Miten hiljaisuuden merkitys muuttuu?

Entä mistä tulevat otsikot tinnituksen vuoksi itsemurhaan päätyneistä rokkareista?

Kysymyksiin vastaavat tinnituspotilaiden kanssa työskentelevät sekä aiheen parhaat asiantuntijat: potilaat itse.

Kitaristi luopuisi seuralaisestaan: "Totta helvetissä!"

Helsingin jäähalli. Helmikuu 1988. Lavalla soitti AC/DC. Mylvivästä rock-soundista nautti myös jyväskyläläinen 17-vuotias Juho Hämäläinen – ilman korvatulppia.

Konsertti jätti jälkeensä soivat korvat.

– On vähän sellainen muistikuva, että olisivatko ne koskaan sen jälkeen lakanneetkaan soimasta, Juho Hämäläinen kertoo.

Kitaristi oli toki jo aiemmin kohdellut kuuloaan kaltoin.

– Jo tuolloin nuorena minulla oli aktiivinen bändiharrastus. Pari ensimmäistä vuotta soitettiin ilman tulppia ihan kakofonisessa metelissä.

Nyt vuosikymmeniä myöhemmin mies istuu bändinsä Paha kaksosen treenikämpän keskellä rikkinäisen vahvistimen päällä. Pieni huone on vuorattu patjoilla, raanuilla ja matoilla. Seinän takaa kuuluu karting-autojen ääni.

– Olen käyttänyt korvatulppia varmaan 1990-luvun alusta. Aika pian havahduin siihen, että kuuloa pitää suojata, mutta se oli siinä vaiheessa jo myöhäistä, mies sanoo.

Hämäläinen on edelleen kova musiikkimies, vaikka korvissa on soinut jo liki 30 vuotta – ja välillä lujaa.

"Kaksi sellaista kimakkaa, toisistaan poikkeavaa, jatkuvaa ääntä"

Hän nostaa toisen käden selkeästi korvan yläpuolelle ja jättää toisen alemmas. Kädet kuvaavat äänten eroavia voimakkuuksia.

– Olen tottunut siihen. Se on ollut niin nuoresta lähtien, ettei minulla ole tyypillisiä tinnitukseen liittyviä lieveilmiöitä tai vaivoja: nukahtamisvaikeuksia tai pahimmassa tapauksessa mielenterveyshäiriöitä. Niiltä olen onneksi säästynyt.

"Kyllä se on sellainen seuralainen, joka on koko ajan mukana."

Hämäläinen sanoo, että luopuisi seuralaisestaan enemmän kuin mielellään.

– Totta helvetissä luopuisin! Kävin yhden lääkärikierroksen viime vuosikymmenen puolella. Sen tuloksena oli se mikä tiedettiin: ei sille voi mitään. Olen ihan menetetty tapaus, ellei tehdä jotain tieteiselokuvista tuttua harppausta teknologiassa. Tämän kanssa on vain pärjättävä.

Ääni, ahdistus, uniongelmat, stressi ja valmis noidankehä

Ahdistus on monen potilaan ensimmäinen reaktio. Tinnitukseen erikoistunut HUS:n neuropsykologi Päivi Yli-Pohja kertoo, että ahdistuksen takana on usein tietämättömyyden aiheuttama pelko.

– Nuoret ovat tässä suhteessa spesiaaliryhmä, joka tarvitsee ihan erityistä hoitoa, neuropsykologi sanoo.

Kimeää ulinaa, kilinää, kolinaa, suhinaa, veden ääntä tai sekoitus useampaa. Tinnitus voi esiintyä monella tavalla.

– Tiedän, että joku on kutsunut kotiinsa huoltomiehen ajatellessaan, että ilmastoinnissa on jotain vikaa. Ääntä ei ole kuitenkaan kuullut kukaan muu. Hänellä oli alkanut tinnittää, Kuuloliiton suunnittelija Anna-Maija Tolonen kertoo.

Ihmiset eivät kehdanneet sanoa kuulevansa korvissaan ääniä, joita muut eivät kuule. Anna-Maija Tolonen

Korvien soimisesta on liikkeellä myös paljon virheellistä tietoa. Osa luulee äänen johtuvan aivokasvaimesta, toiset ajattelevat, että tinnitus pahenee automaattisesti hiljalleen. Harvoin näin kuitenkaan tapahtuu.

– Se on tilastojen valossakin väärä uskomus. Oikeampi uskomus on se, että aluksi ääni tuntuu ahdistavalta, mutta siihen pikku hiljaa tottuu. Häiritsevä tunne alkaa vähentyä, Yli-Pohja sanoo.

Jotkut ennakkoluulot juontavat juurensa pidemmälle.

Tinnitusyhdistyksen puheenjohtaja Leena Rekola sai tinnituksen hieman yli 30-vuotiaana antibiootin yliannostuksen seurauksena. Lääke tuhosi kuulohermot. Siitä lähtien toisessa korvassa on kuulunut kirkas ja korkea sihinä – kuin painekattilasta pakeneva ilma. Toisessa korvassa on eri ääni: matala humina.

– Tinnituksesta ei vielä parikymmentä vuotta sitten puhuttu niin paljon. Olin aika lähellä masennusta. Hain apuakin, koska jäin hetkeksi työelämästä pois. En jaksanut enää, Rekola kertoo.

Tiedon lisääntyminen on tuonut helpotusta tinnituksesta puhumiseen. Vielä vuosikymmeniä sitten tinnitusta hävettiin.

– Ihmiset eivät kehdanneet sanoa kuulevansa korvissaan ääniä, joita muut eivät kuule. Se yhdistettiin mielenterveyden tilaan. Luulen, että tällainen on hälventynyt. Asioista uskalletaan puhua, koska se on aika yleistä, Kuuloliiton suunnittelija Anna-Maija Tolonen kertoo.

Tinnituspsykologi Päivi Yli-Pohja kohtaa vastaanotollaan useita kymmeniä nuoria potilaita vuosittain.

– Alkuvaiheessa on usein kohdattava potilaan ahdistuneisuus ja autettava vaiheen yli. Suurimmalle osalle riittää rauhoittava tieto, ettei taustalla ole sairautta, jo vuosikymmeniä tinnituspotilaiden kanssa työskennellyt Yli-Pohja sanoo.

Joillakin ahdistus alkaa syödä unensaantia tai nukkumista. Tilanteen äityessä pahaksi, lääkäri voi määrätä potilaalle unilääkkeet, joiden avulla selviää pahimman tilanteen yli.

– Kun nukkuu tovin huonosti, ahdistus alkaa ylläpitää itse itseään, Yli-Pohja jatkaa.

Kuuloliiton suunnittelija Anna-Maija Tolonen tunnistaa ilmiön.

– Stressitilanteessa elimistössä käynnistyy taistele-pakene –reaktio. Silloin sympaattinen hermosto aktivoituu. Fyysinen suorituskyky nousee: verenpaine, syke, pulssi ja näkö sekä kuulo tarkentuvat, Tolonen luettelee.

Silloin luonnollisesti tinnituskin kuuluu lujempana.

– Kun saadaan sympaattista hermostoa rauhoittumaan, tinnitus vaimenee, hän sanoo.

Helpommin sanottu kuin tehty?

Pikkusiskon tinnitus – "Kertoo jotain Hämäläisten mielenhallintakyvystä"

"Mun pikkusiskoni löi joitakin vuosia sitten työkeikalla päänsä talon seinustalla olleisiin palotikkaisiin, hän sai erittäin pahan haavan ja kallovaurion. Sitä ei heti älytty, että kaiken sen muun kivun ja vaivan ohessa alkoi hyvin voimakas tinnitus. Hänellä on hyvin voimakasta kirskuvaa ääntä molemmissa korvissa eri sävelillä. Kyllä näitä kohtalotovereita löytyy, eri syistä, mutta kuitenkin. "

Juho Hämäläinen ei olisi suonut samaa vaivaa pikkusiskolleen. Kun mies puhuu siskostaan, kasvoilla viipyilevästä synkeästä ilmeestä huomaa, että pikkusiskon tilanne vaivaa häntä enemmän kuin omansa.

– Helppohan minun on puhua, kun olen niin tottunut tinnitukseen. Hänellä se on alkanut aikuisiällä kertaiskusta, kirjaimellisesti. En minäkään pysty ehkä käsittämään, millaisessa tilanteessa hän on henkisesti. Se, että hän on pystynyt jatkamaan elämää ja tekemään töitä, kertoo jotain meidän Hämäläisten mielenhallintakyvystä.

Ainoat hetket, kun Hämäläinen itse muistaa olevansa tinnituspotilas, ovat nukahtaminen ja musiikkihommissa miksaaminen sekä äänittäminen.

– Olen onnekas, että mielenhallintakykyni on hyvä. Pystyn sulkemaan äänen pois. Tähänkin haastatteluun lähteminen arvelutti siinä mielessä, että olen koittanut aika paljon olla ajattelematta tinnitusta. Jos rupean kelaamaan sitä paljon enemmän kuin normaalisti, niin saako se niskaotteen minusta henkisesti? Nyt ei vielä ainakaan tunnu siltä.

Hämäläisellä on 11- ja 15-vuotiaat lapset. Isänä hän on pitänyt huolta siitä, etteivät he hanki tinnitusta ainakaan tieten tahtoen.

– Kyllä olen omille mukuloilleni toitottanut, etteivät he halua tätä samaa vaivaa, mikä minulla on. Olen sanonut, että pitäkää se volyymi aisoissa kuulokkeissa.

Jääräpäisyyttä ja kissan kehräystä

"Mun lähtökohta oli alusta saakka se, että mä opettelen kuuntelemaan sitä. Tietysti aluksi kävi mielessä, että miten tästä pääsisi eroon. Olisko joku keino? Sitten kun niitä keinoja ei löytynyt, niin ajattelin, että tätä kuunnellaan. Päätin, että pääsen elämässäni helpommalla kun opettelen kuuntelemaan ja tulemaan toimeen sen kanssa."

Tarja Heinolla on myös ääniyliherkkyys, hyperakusia. Vähänkin korkeampi tai kovempi ääni saattaa kuulostaa täysin sietämättömältä ja tuottaa kipua molempiin korviin. Kipukohtauksen voi laukaista vaikkapa ohi kulkevan ison auton ääni.

Kun kuvioon lisätään tinnitus, olo käy meluisina hetkinä sietämättömäksi.

– Sitten sitä vain kuunnellaan ja tekee kipeää.

Heinon kivun kuvailu tekee kipeää sellaisellekin, joka tilanteeseen ei ole ikinä joutunutkaan. Nainen kertoo kokemuksistaan suoraan ja avoimesti, vaikka aiemmin puhuminen on tuntunut hankalalta.

Heino on toiminut aiemmin myös Tinnitusyhdistyksen puheenjohtajana ja osallistuu edelleen toimintaan aktiivisesti. Hänen mukaansa on tärkeää, että tinnituksesta kärsivä saa rinnalleen ihmisen, joka kuuntelee silloin kun on vaikeaa.

– Selvisin jääräpäisyydellä ja ystävien tuella, hän luonnehtii.

Hiljalleen Heino huomasi, ettei ajatellutkaan tinnitusta enää koko ajan. Silloin kun ääni muistutti itsestään voimakkaammin, se ei silti aiheuttanut enää vihaa ja ärtymystä.

Usein hän painaa päänsä Valpuri-kissan viereen. Tasainen hyrinä rauhoittaa mielen.

"On tärkeää antaa itselleen aikaa sopeutumiseen. Mihinkään ei ole kiire. Yleensä ihmisillä ensimmäinen reaktio on se, etteikö tästä pääse koskaan eroon? Minä yleensä sanon, että voi olla ettet pääse. Kun en tiedä, mikä on taustalla, en voi sitä varmaksi sanoa, mutta sen uskallan luvata, että jos et pääse eroon, niin pystyt elämään sen kanssa."

Tinnituksen ajatusmaailma? Isoin taistelu on käytävä oman pään sisällä

Helppoa ja nopeaa tietä tinnituksen hyväksymiseen ja sen kanssa elämiseen ei ole.

Anna-Maija Tolosen mukaan asia vaatii mielen sisäistä käsittelemistä. Suurimalla osalla tinnitus ei haittaa elämää. Se jää ajan myötä taka-alalle.

– Jos ihminen hakee jatkuvasti erilaisista ulkopuolisista keinoista apua, niin sekin ylläpitää tinnituksen ajatusmaailmaa. Haetaan apua, sitten aina vähän petytään, kun tinnitus ei olekaan loppunut, se jatkuu ja stressitila pysyy, hän jatkaa.

Joidenkin ihmisten kokemus tinnituksen tulemisesta elämän pilaavaksi tekijäksi on voimakkaampi kuin toisten.

– Vaivaan tottuminen vaatii aika pitkällistäkin prosessointia ennen kuin se onnistuu. Eivät ne ainakaan mitään hokkus pokkus -ratkaisuja ole, Tolonen sanoo.

Hän muistuttaa, ettei elämä ei ole aina tasa-arvoista. Jotkut joutuvat tekemään enemmän töitä kuin toiset.

– Se voi vaikuttaa niin, että tinnituskin häiritsee enemmän. Jotkut osaavat ottaa luonnostaan elämän lunkimmin. Silloin heillä on helpompaa tinnituksenkin kanssa, Tolonen huomauttaa.

Akupunktio, kuppaus, vitamiinit, hypnoosi, hieronta, uskomushoidot.

Moni tinnituksesta kärsivä on kokeillut kaikki mahdolliset keinot.

Esimerkiksi hieronta voi helpottaa tinnitusta, koska se samalla rentouttaa oloa. Joskus ihmiset saavat siitä hetkellistä apua, mutta se ei tuo välttämättä pysyvää tulosta.

Ihmiset puhuvat kyllä paljon siitä, että he ajattelevat itsemurhaa. Päivi Yli-Pohja

Potilas voi saada avun myös erilaisista hoitomuodoista, kuten tinnituspotilaille suunnatusta TRT:stä tai terapeuttisesta ohjauksesta ja hoidosta, jossa opitaan siirtämään tarkkaavuutta muihin asioihin.

– Suuri osa ihmisistä oppii keinon ilman terapiaa, mutta me ihmiset eroamme toisistamme. On otettava huomioon kokonaiselämäntilanne, Päivi Yli-Pohja sanoo.

Kun tinnitus tuntuu jäävän haittaamaan, neuvotaan ottamaan yhteyttä oman kunnan kuulokeskukseen. Apua saa myös julkisen terveydenhuollon kautta. Jos ihmisen olotila kääntyy masennuksen oireisiin, hänen on saatava Yli-Pohjan mukaan asianmukaista hoitoa.

– Lääkäri arvioi masennuslääkityksen tarpeen.

Tolonen neuvoo lisäämään elämään miellyttäviä asioita, jotka saavat käyntiin soljuvan flow-tilan.

– Olen kysynyt vetämissäni ryhmissä, miten sen voi saavuttaa. He ovat kertoneet, että jos tinnitus rupeaa oikein häiritsemään, he alkavat tehdä jotain, joka vie kaiken mielenkiinnon – jotain mistä he nauttivat. He keskittyvät johonkin, mikä vie tinnituksen taka-alalle, Anna-Maija Tolonen sanoo.

Usein tinnituspotilas kaipaa rinnalleen eniten ymmärtäjää ja kuuntelijaa.

– Toivosin, että he saisivat toivoa elämään. Olisi joku, joka kertoisi, että sen kanssa selviää, Tolonen sanoo.

Rokkikukkojen vitsaus?

"Kitaristi Robert McIndoe, 52, päätti päivänsä, koska sairastui tinnitukseen rokkikeikan jälkeen."

"30 vuoden ura rumpujen takana ajoi indieyhtyeen muusikon epätoivoiseen tekoon – teki itsemurhan tinnituksen takia"

"Tinnitus teki tamperelaissäveltäjän elämästä helvetin"

Nämä kaikki otsikot löytyvät Googlesta hakusanoilla tinnitus ja itsemurha. Myös menestyselokuvassa A Star Is Born muusikko kipuilee kuulonsa ja tinnituksensa kanssa ajautuen jaksamisen reunalle.

Vastaus siihen, miksi muusikolle taiteen tekijänä menetys on raskaampi kuin tavalliselle pulliaiselle, lienee ilmiselvä.

– Muusikoille ääni on ammatti ja kuulon pitää olla hyvä. Se on lopun elämän pilaaja, jos menee ammatti ja intohimo. Ärsyke on aika iso ja ahdistuksesta on vielä hankalampi päästä pois, Kuuloliiton suunnittelija Anna-Maija Tolonen sanoo.

Neuropsykologi Päivi Yli-Pohja on kohdannut työssään itsemurhan partaalle ajautuneita ihmisiä ja kuullut kohtaloista, joissa on päädytty äärimmäisiin tekoihin.

– Rock-ihmiset eivät ole tässä mikään poikkeus. Heidänkin kohdallaan pitää käydä läpi elämän kokonaisuutta. Yleensä tinnitus ei ole ainoa asia, jota niissä tapauksissa pitää hoitaa.

Jos tinnituspotilas puhuu itsemurha-aikeista, on se aina otettava vakavasti, ja potilaan psyykkinen kokonaisvointi on selvitettävä asianmukaisesti.

Tapaukset ovat harvinaisia.

– Se on paljon harvinaisempaa, mitä ihmiset luulevat ja pelkäävät. Ihmiset puhuvat kyllä paljon siitä, että he ajattelevat itsemurhaa. Puheesta on onneksi aika pitkä matka siihen, että heillä olisi siihen liittyviä suunnitelmia, Yli-Pohja toteaa.

Neuropsykologin mukaan niin äärimmäisestä teosta puhuminen on yksi keino sanoittaa omaa pahaa oloa ja tilanteen vakavuutta.

Kuuloaistimuksesta tunteeksi

"Kyllä mä löydän edelleen hiljaisuuden. Se on sikäli hauska juttu, että tinnituksen alkutaipaleella tapasin muita yhdistyksen aktiiveja ja ryhmien vetäjiä. Tutustuin siellä yhteen ihmiseen. Kerran sanoin hänelle, että en tiedä, olenkohan mä vähän omituinen, mutta metsään mennessä mä en kuuntele hiljaisuutta, vaan tunnustelen sitä. Se on muuttunut tunteeksi iholle. Hän sanoi, ettet sä oo yhtään ihmeellinen, hän tekee ihan samalla tavalla."

Kun Tarja Heino kulkee metsässä, hän tuntee huminan ja tuulenvireen poskilla. Hiljaisuudella on nyt kokonaan eri merkitys.

– Vaikka illalla nukkumaan mennessä tinnittää, en halua pistää radiota päälle. Sitten kuunnellaan vain sitä. Ei se hiljaisuuden kaipuu ole mihinkään mennyt, mutta sen kokeminen on muuttanut muotoaan, Heino tiivistää.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA on antanut uusia rajoituksia sähkötupakoiden myyntiin. E-savukkeita saa myydä vain kaupoissa, ei verkkokaupoissa.

Samalla virasto ilmoitti kieltävänsä myös mentolinmakuiset savukkeet ja maustetut sikarit. Makuaineita koskevat rajoitukset ovat väliaikaisia toimenpiteitä, joita yritysten on noudatettava.

FDA:n mukaan kaupoissa voi olla erillinen, ikärajoitettu osa, joka mahdollistaa niissä myös makutupakoiden myymisen. Viraston mukaan mintun ja mentolin makuiset e-tupakat ovat suositumpia aikuisten kuin nuorten keskuudessa.

Yhdysvalloissa makutupakoiden rajoittamista on yritetty jo aiemmin. Vuonna 2009 kiellettiin useiden makuaineiden käyttäminen tupakoissa, mutta esimerkiksi mentoli vapautettiin myöhemmin tupakkayhtiöiden aggressiivisen lobbauksen jälkeen.

Tällä hetkellä on jo voimassa e-savukkeiden ja tupakkatuotteiden myyntikielto alle 18-vuotiaille.

Nuorista ei haluta nikotiiniriippuvaisia

Tavoitteena on estää nuorten nikotiiniriippuvuuden syntymistä. FDA:n mukaan sähkötupakka johtaa usein perinteisten savukkeiden polttamiseen.

– Emme halua, että tuleva sukupolvi tulee nikotiinista riippuvaiseksi e-savukkeiden kautta, sanoo Scott Gottlieb FDA:sta.

Yhdysvalloissa lukioikäisten nuorten sähkötupakan polttaminen on kasvanut rajusti, käyttö on noussut jopa 78 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Heistä noin kaksi kolmesta käytti makutupakkaa. Vastaavasti muiden yläkouluikäisten sähkötupakan käyttö on kasvanut 48 prosenttia.

Yhteensä 3,6 miljoonaa yhdysvaltalaisnuorta ilmoitti polttavansa vähintään kerran kuukaudessa.

E-savuke on portti nuorten polttamiselle

Terveysalan asiantuntijat puoltavat viraston päätöstä. He näkevät, että e-savukkeet ovat portti teini-ikäisten ja nuorten aikuisten savukkeiden käytölle. Osa asiantuntijoista luottaa tupakoinnin vastaisiin kampanjoihin, veroihin ja tupakointikieltoihin.

Tupakointia vastustavien järjestöjen ja kansanterveyttä edistävien ryhmien mukaan e-savukkeiden myynnin rajoittaminen on askel eteenpäin, mutta toimet eivät riitä pysäyttämään nuorten voimakkaasti lisääntynyttä sähköistä tupruttelua. Järjestöt toivovat, että e-savukeyritykset pyrkivät rajoittamaan toimintaansa niin, etteivät lapset ostaisi niiden tuotteita.

Yksi suurimmista tupakkayhtiöistä Altria Groupin mukaan mentolisavukkeiden tai maustettujen sikareiden täyskielto olisi ”äärimmäinen toimenpide, jota tiede ja todisteet eivät tue”.

Vuosittain Yhdysvalloissa kuolee noin 480 000 ihmistä tupakoinnin seurauksena.

Lue myös:

Tupakkaveron noston jatkaminen saa vihreää valoa EK:lta – Lääkäriliitto haluaa kieltää nuuskan tuonnin kokonaan

Sähkötupakan höyryjä on päästelty Suomessa kymmenisen vuotta, mutta tietoa tuotteesta on yhä vähän

Tupakkaveron korotus ei vielä osunut sähkötupakkaan, mutta eroon siitäkin halutaan

Sandoz-yhtiön laboratoriossa Sveitsin Baselissa työskennellyt Albert Hofmann onnistui marraskuun 16. päivänä 1938 eristämään lysergihapon dietyyliamidia.

Eläinkokeissa tämä LSD-25 teki rotat rauhattomiksi, mutta muita vaikutuksia kemisti ei havainnut. LSD:n tarina olisi voinut jäädä siihen, mutta viisi vuotta myöhemmin sattuma astui peliin.

Kun Hofmann huhtikuussa 1943 etsi ratkaisua verenkiertolääkkeen kehittämiseksi, muisti hän rauhattomat rotat. Hofmann arveli, että LSD saattaisi pistää vauhtia ihmisiinkin.

16. huhtikuuta Hofmannia alkoi huimata. Hän epäili saaneensa huomausoireet ihokosketuksesta LSD:n kanssa. Kolme päivää myöhemmin Hofmann nieli kokeeksi 250 mikrogrammaa ainetta.

Tuo LSD-kokeilun päivä 19. huhtikuuta tunnetaan maailmalla nimellä Bicycle Day. Albert Hofmann pyöräili tuona päivänä laboratoriosta kotiin, eikä maailma ollut entisensä. Kemisti koki ennennäkemättömiä hallusinaatioita.

Hofmann otti LSD:tä satoja kertoja

Verenkiertolääkkeksi LSD:stä ei ollut, mutta tajuntaa muuttaneista kokemuksistaan viisastuneena Hofmann alkoi kehitellä LSD:stä sopivaa annosta "sielunhoitoon". Hän etsi oikeaa annostelua kokeilemalla ainetta toistuvasti itseensä.

Kokeilujen seurauksena Sandoz antoi LSD:lle markkinanimen Delysid ja patentoi sen lääkkeeksi 1947. Noin 10 000 potilasta otti 1950- ja 1960-luvuilla osaa mitä eriskummallisimpiin LSD-tutkimuksiin.

Delysidistä alettiin myös Suomessa puhua ihmelääkkeenä. Useissa Suomen sairaaloissa tehtiin 1960-luvulla laajoja kokeita. Myös Albert Hofmann kävi Suomessa luennoimassa.

Hofmann puhui Delysidista ”sielun lääkkenä”. Hän ymmärsi nopeasti, kuinka vahva aine LSD oli ja, kuinka siihen pitäisi suhtautua suurella huolellisuudella. Tajunnan avartamiseen ja hengellisyyteen piti sveitsiläisen mukaan suhtautua samalla kunnioituksella kuin shamaanit suhtautuivat omiin kasviperäisiin aineisiinsa.

Hofmannia järkytti, kun teollisesti valmistettua LSD:tä alettiin 1960-luvun puolivälissä käyttää yhä enemmän pelkästään huvin vuoksi ilman sen merkittävämpiä hengellisiä tavoitteita.

Suosittua LSD:stä tuli erityisesti amerikkalaisessa hippikulttuurissa. Poliittisten päättäjien mitta tuli täyteen nopeasti. Yhdysvalloissa LSD kiellettiin 50 vuotta sitten. Muutamassa vuodessa aineen ympärille tuli hiljaista. LSD:ltä meni maine ja myös lääketutkimukset loppuivat kieltoihin.

Mutta nyt LSD kiinnostaa tutkijoita jälleen

Kieltojen jälkeen LSD katosi tutkimuskäytöstä lähes 40 vuodeksi. Nyt sitä tutkivat uudet sukupolvet vailla menneiden vuosien kiihkoa ja rasitteita.

Tampereen yliopiston tutkija, psykologi Samuli Kangaslampi on Psykedeelitutkimusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Psykedeeleihin liittyvää tutkimusta ja tutkimukseen perustuvan tiedon saatavuutta edistävässä yhdistyksessä on noin 50 tutkijaa ja opiskelijaa.

– Olisi aiheellista korjata virhekäsityksiä, joita LSD:hen on liittynyt. Osin ne ovat jo korjautuneetkin. LSD:hen on liitetty niin paljon kauhutarinoita, legendoja ja urbaaneja myyttejä, Kangaslampi sanoo.

LSD ei kuitenkaan ole enää psykedeelitutkijoiden kiinnostuksen ykkösenä. Terapeuttisen käytön tutkimuksessa psilosybiini on viime vuosina ohittanut LSD:n. Suomessakin käynnistyy pian tutkimus.

Myös psilosybiinin taustalla on Albert Hofmann. Psilosybiini on taikasienten vaikuttava ainesosa. Vaikutuksiltaan aineet ovat hyvin samanlaisia. Psilosybiinilla on kuitenkin hiukan LSD:tä lyhyempi vaikutusaika.

– Se on yksi syy, miksi se voisi paremmin soveltua potentiaalisesti terapeuttisena aineena. Mutta nimi ja mainekin saattavat vaikuttaa asiaan. LSD:lle on vuosikymmenten saatossa muodostunut sen verran raju maine, että psilosybiinia on helpompi lähestyä terapeuttisena aineena, toteaa Samuli Kangaslampi.

Kangaslampi arvelee, että lähitulevaisuudessa farmakologisen kehityksen kohteena voisi olla jokin psyykkisiltä vaatimuksiltaan kevyempi aine.

– Saattaa olla mahdollista kehittää jokin aine, jolla olisi sama terapeuttinen potentiaali, mutta ei näin voimakkaita psykologisia vaikutuksia. On epäselvää, että jos LSD:llä on esimerkiksi ahdistusta vähentävää vaikutusta, vaaditaanko siihen se valtava psykologinen kokemus, vai riittääkö pelkkä aineen kemiallinen vaikutus.

Käytetään yhä laajasti vaikkei saisikaan

Tutkijoista ja opiskelijoista koostuvan Psykedeelitutkimusyhdistyksen lisäksi Suomeen on perustettu helmikuussa myös Psykedeelisen sivistyksen liitto. Nyt marraskuussa eri taustoista olevia jäseniä on jo lähes sata.

Puheenjohtaja Timo Komulainen kertoo, että Psykedeelisen sivistyksen liitto ei pyri ajamaan mitään agendaa. Liitto pyrkii tuomaan esille niin psykedeelien hyviä kuin huonojakin puolia. Vielä 15 vuotta sitten tällainen yhdistys olisi tuskin saanut toimiluvan.

– Emme ole lähteneet vaatimaan laillistamista tai sanoneet, että psykedeelit olisivat kaikille hyviä. Olemme pyrkineet vilpittömästi luomaan monipuolista ja kaikki tämän ilmiön huomioon ottavaa keskustelua. Emme ole provosoineet ketään, eikä kukaan ole tullut myöskään haastamaan riitaa.

Psykedeelisen sivistyksen liiton Komulainen uskoo, että LSD:n stigma poistuu hiljalleen. Monella on Komulaisen mukaan aineesta vääriä käsityksiä.

– LSD itsessään ei ole myrkyllinen. Et kuole siihen, jos otat sitä. Se ei myöskään tee sinusta väistämättä hullua. Ne tapaukset, että LSD on sekoittanut ihmisten päät pysyvästi, ovat hyvin marginaalisia.

Suomessakin LSD on kuitenkin luokiteltu laittomaksi päihteeksi. Sitä ei saa valmistaa, myydä eikä pitää hallussaan.

Liiton puheenjohtajan mukaan ei ole LSD:n vika, miten sitä käytetään. Komulainen arvioi, että 80-vuotias LSD tuskin palaa laajemmin terapiakäyttöön, mutta aine voi silti hyvin.

– LSD:lle kuuluu hyvää, jos ajatellaan sitä maanalaista ja laitonta käyttöä. Sitä käytetään paljon. Se on edelleen pinnassa ja hyvin laajasti levittäytynyt, Timo Komulainen sanoo.

Keksijä Albert Hofmann ei ole LSD:n syntymäpäivää enää muistelemassa. Hän kuoli kymmenen vuotta sitten 102-vuotiaana.

Lisätty klo 8:55: LSD on luokiteltu laittomaksi päihteeksi. Sitä ei saa valmistaa, myydä eikä pitää hallussaan.

Ovikello soi puoliltaöin Kotkan Raamikadulla. Huhtikuun pakkanen oli illalla vetänyt maan kuuraan. Myöhemmin ohut jääverho osoittautui poliisin tutkimuksille tärkeäksi, kun Kotkan kolmoissurmaajaksi nimitetyn varusmiehen etsinnät alkoivat. Minne suuntaan jalanjäljet valkeassa maassa johdattivat?

Eija Seppälä meni avaamaan kotinsa ovea.

– Jostain syystä alitajunta sanoi, että ovea ei saa avata. Menin katsomaan ikkunasta kadulle ja näin maastopukuun pukeutuneen miehen saksanpaimenkoiran kanssa. Miehellä näytti olevan kädessä jokin putkimainen esine. Sanoin vaimolle, että nyt et avaa ovea, Jorma Seppälä kertoo.

Jorma soitti poliisille ja ilmoitti asiasta. Vieras mies katosi takaisin kirpeään yöhön ja Seppälät jatkoivat uniaan.

Tuosta hetkestä on nyt 24 vuotta aikaa, mutta Seppälät muistavat tapahtumat edelleen kirkkaasti. Tuona yönä heidän naapurustossaan tapettiin kolme ihmistä. Seppälän viisihenkinen perhe pelastui kuin ihmeen kaupalla.

“Ammun teidät kaikki”

Aamuyöllä perheen vanhemmat heräsivät lasin helinään. Joku yritti tulla pihanpuolen ovesta sisään ja rikkoi jo lasiovea. Eija ja Jorma kuulivat, miten mies alkoi ampua.

Maastopukuun ja kommandopipoon sonnustautunut mies tulitti sarjatulella olohuoneen ikkunat rikki ja jatkoi ampumista.

Ulkoa kuului huuto: Tulkaa riviin, ammun teidät kaikki.

Olohuoneen takana makuuhuoneessa nukkui yksi perheen pojista, lastenhuoneessa parvisängyssä kaksi pienempää. Jorma asettui takaoven viereen vasten tiiliseinää ja huusi perheelleen ohjeita.

– Huusin, että se ei tästä elävänä tule. Se oli vaistonvarainen päätös: minä voin kuolla myös, mutta perheeni luokse se ihminen ei pääse.

Hyökkääjä työnsi kätensä lasinsirujen välistä oven toiselle puolen ja yritti avata lukkoa. Jorma nosti olohuoneen lattialta raskaan tuolin ilmaan ja löi sillä tunkeilijaa suoraan sormille.

– Armeijan käyneenä näin heti, että miehen ase oli rynnäkkökivääri ja hän oli taitava käyttämään sitä. Hän oli teipannut kaksi lipasta rinnakkain ja ylösalaisin niin, että kun yksi lipas tyhjenee, toisen saa helposti tilalle, Jorma kertoo.

"Tekijä toimi juuri niin kuin armeijassa opetetaan. Luodaan sisälle kaaos ja pakotetaan ihmiset ulos avaraan tilaan." Jorma Seppälä

Perheen onneksi rynnäkkökivääriin tuli ilmeisesti syöttöhäiriö, ja mies perääntyi paikalta. Jorma seurasi ikkunasta miehen liikkeitä ja neuvoi, miten ja minne perhe uskaltaisi liikkua ilman, että luodit osuisivat heihin.

Parvisängyssä nukkuneen keskimmäisen pojan tyynyssä näkyi luodinreikiä. Poika oli välttänyt osumat päähänsä vain muutamilla senteillä.

Mies kiersi talon etupuolelle ja ampui lastenhuoneeseen valoammuksen. Verhot syttyivät tuleen.

Eija Seppälä oli hyökkäyksen alussa hypännyt makuuhuoneen lattialle ja satuttanut polvensa kierukan pahasti. Makuuhuoneeseen ammutut valojuova-ammukset sytyttivät vaatteita tuleen. Eija yritti tampata tulta jaloillaan ja käsillään sammuksiin.

– Tekijä toimi juuri niin kuin armeijassa opetetaan. Luodaan sisälle kaaos ja pakotetaan ihmiset ulos avaraan tilaan. Jos tulipalo olisi levinnyt ja meidän olisi pitänyt lähteä sitä pakoon ulos talosta, emme olisi tässä kertomassa siitä, Jorma kertaa.

Mies tulitti taloa myös edestä, mutta tilanteen keskeytti aamuöiseltä lehdenjakoreissulta palannut naapuri. Jorma näki ikkunasta, miten naapuri huusi maastopukumiehelle jotakin.

– Ja sitten hän ampui meidän naapurimme viileästi, teloitustyyliillä. Hän asetti rynnäkkökiväärin piipun päätä kohti ja ampui. En unohda sitä näkyä koskaan.

“Taitavasti liikkuva tekijä"

Seppälät eivät aamuyön tunteina vielä tienneet, että tunkeutuja oli tappanut Kotkassa samana yönä jo kaksi ihmistä.

Ennen saapumistaan Raamikadulle parikymppinen varusmies Mika Muranen ampui naapurinsa jalkajousella tämän kotipihaan. Tämän jälkeen hän käveli sisälle asuntoon ja ampui uhrinsa vaimon samalla jousella.

Muranen ampui ja sarjatulitti kohti lukuisia Raamikadun naapuruston asukkaita, mutta myös kohti poliiseja, jotka koettivat saada hänet kiinni.

Vuonna 1994 Muranen oli yksi vuoden puhutuimmista ihmisistä. Hän onnistui pakenemaan poliisia vuorokausien ajan koirista, helikopterista ja karhuryhmästä huolimatta. Mediassa Murasta kuvailtiin toistuvasti taitavasti liikkuvaksi, taitavasti poliisia pakoilevaksi henkilöksi.

– Veimme lapset turvaan vanhempieni luokse ja aloitimme kodin siivous- ja korjaustyöt. Se päivä, kun Muranen oli vapaalla jalalla ja me olimme edelleen kotona… olimme kauhuissamme. Näimme tiellä maastopukuisen kävelijän ja ensimmäinen ajatus oli, että tuossako se nyt on, Eija Seppälä sanoo.

Suomalaiset järkyttyivät silmittömästä ampumisesta ja siitä, että nuori mies pystyi pakenemaan poliisia niin helpontuntuisesti. Muranen oli varastanut rynnäkkökiväärin ja ammuksensa varuskunnasta. Oikeuden pöytäkirjoissa tähdennetään, että varusmiehen teot vaikuttivat hyvin suunnitelmallisilta.

Lopulta Muranen saatiin kiinni ja hänet tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen kolmesta murhasta, kahdeksasta murhan yrityksestä ja kolmesta tapon yrityksestä.

Seppälän perhe ei entuudestaan tuntenut Murasta kunnolla, mutta asuinalueen väki tiesi nuorukaisen kyllä.

Muranen oli aiemmin esimerkiksi viillellyt asukkaiden autojen renkaita ja Eija Seppälän sanoin “tehnyt paljon muutakin pientä ilkivaltaa”.

Jorma Seppälä muistaa, miten vaikeita ensimmäiset vuodet tapahtumien jälkeen olivat.

– Sitä nukkui pätkissä, heräsi kylmään hikeen. Kun ovikello soi, me säpsähdimme. Aika herkillä oltiin pitkän aikaa.

Seppälät kieltäytyivät järjestelmällisesti median haastatteluista. He halusivat olla omissa oloissaan ja jatkaa elämäänsä.

– Onneksi meillä oli lapset ja työpaikat, jotka pakottivat hoitamaan arjen päivä kerrallaan. Arki vei eteenpäin ja auttoi selviytymään. Koska koko tragedia tapahtui yhteisölle, pystyimme puhumaan tapahtumista keskenämme, jakamaan tuntoja vaikka kadulla, Eija sanoo.

“Rikollisella uhria enemmän oikeuksia”

Kotkan surmayönä Muranen oli soitellut useamman naapurin ovikelloa päästäkseen sisään.

– Kyllä se siltä vaikutti, että hän halusi viedä mukanaan mahdollisimman paljon väkeä, vaikka sattumanvaraisesti, Jorma huokaa.

Jorma soitti hyökkäyksen aikana poliisille useita kertoja, mutta hälytysajoneuvot saapuivat paikalle vasta, kun Muranen oli murhannut kolmannen uhrinsa ja koettanut vahingoittaa Seppälän perheen lisäksi useita naapuruston ihmisiä.

Edelleen, yli 20 vuotta myöhemmin, Seppälät miettivät, mikä poliisilla kesti.

– Tuntui, että tilanne ei lopu koskaan, että apua ei vain tule. Silloinkin, kun näin tekijän murhaavan naapurimme, soitin poliisille. Sanoin, että täällä tapetaan ihmisiä, tulkaa jo.

Ajatus perheiden haavoittuvaisuudesta vaivasi koko naapurustoa. Huhtikuisen surmayön jälkeen yhteisön jäsenet miettivät, mitä he olisivat voineet tehdä puolustautuakseen. Rynnäkkökivääriä vastaan on paha pistää kampoihin, monet sanoivat ääneen.

Jorma kysyi myös poliisilta, miten he olisivat voineet puolustautua lain mukaan.

– Poliisi muistutti, että ei Suomessa noin vain voi esimerkiksi tappaa ihmistä, vaikka hän tunkeutuisi kotiin. Olo tuntui aika avuttomalta, Jorma miettii.

– Tuntuu, että Suomessa rikollisella on uhria enemmän oikeuksia. Tekijällä voi olla kolme asianajajaa, uhrilla yksi. Itseään ei saa puolustaa, vaikka toinen yrittäisi tappaa. Pitää sanoa, että laske sitä asetta, soitan poliisin. Ja tekijä voi vapautumisensa jälkeen muuttaa vaikka uhrin naapuriin, eikä sitä voi estää, Jorma lisää.

"En voisi antaa anteeksi sitä tekoa. Olen vain onnellinen, että me saimme elää. " Eija Seppälä

Nyt Mika Muranen on istunut tuomionsa. Hän vapautui vankilasta vuonna 2014 istuttuaan elinkautista suomalaisittan harvinaisen pitkään, 20 vuotta.

Murasen vapautumisen jälkeen Seppälät hankkivat kotiinsa liiketunnistimella toimivat pihavalot ja hälytyksen. Huoneessa, jossa perheen pienimmät pojat nukkuivat Murasen hyökkäyksen aikana, pyörivät nyt valvontakameroiden ruudut.

Eija on hankkinut makuuhuoneeseen pesäpallomailan.

– Että olisi edes jotain kättä pidempää, jos jotakin vielä sattuisi.

Murasen vanhemmat asuvat edelleen muutaman kilometrin päässä Seppälän perheen talosta. Seppälät eivät koskaan muuttaneet pois talosta, johon koko perhe melkein tapettiin. Aika ajoin joku kotkalainen kertoo nähneensä tekijän ravintolassa, toinen sanoo nähneensä hänet kadulla. Teot eivät unohdu.

– Muranen ei ole pyytänyt anteeksi, mutta voisin keskustella hänen kanssaan asioista. Ovikelloa ei silti kannata tulla ilmoittamatta soittamaan, Jorma sanoo ja hymähtää.

Olohuoneen seinällä roikkuvassa hääkuvassa on yhä yksi luodin puhkoma reikä. Takaoven karmissa on Murasen kiväärinperällä iskemä halkeama. Muualta talosta hyökkäyksen jälkiä ei huomaa.

– En voisi antaa anteeksi sitä tekoa. Olen vain onnellinen, että me saimme elää. Nyt lapsemme ovat isoja ja heillä on jo omia lapsia. On vaikea ajatella, että olisimme voineet jäädä ilman tätä kaikkea, Eija sanoo.

Yle Perjantai 16.11. kello 21.05: Mikä murhassa kiehtoo?

Sean Ricksin ja Rosa Kettumäen vieraina nähdään muun muassa yksi Pohjoismaiden kuuluisimmista rikollisista: Åmselen kolmoismurhaaja, entinen elinkautisvanki Nikita Fouganthine.

Vieraina ovat myös Helsingin murharyhmässä 40-vuotisen uran tehnyt rikosylikomisario Juha Rautaheimo sekä rikostoimittaja Pekka Lehtinen.

Lue lisää:

Kolmoismurhaaja Mika Muranen

MTV3: Mika Muranen ehdonalaiseen

Listasimme kuusi mahdollista tapahtumien kulkua. Juttu perustuu pääosin Guardian-lehden tämänpäiväiseen juttuun.

1) Sopimus hyväksytään parlamentissa

Jos kaikki sujuu pääministeri Theresa Mayn kaavailujen mukaan, parlamentti äänestää sopimuksen hyväksymisestä joulukuussa. Ensi vuoden alussa parlamentti hyväksyy eroa säätelevän lain.

Seuraavaksi sopimusta käsittelee EU-parlamentti, jossa vaaditaan sen tueksi yksinkertainen enemmistö.

Jäsenmaiden johtajien on hyväksyttävä sopimus vielä Eurooppaneuvostossa, tueksi vaaditaan vähintään 20 maata, jotka edustavat 65 prosenttia unioniin brexitin jälkeen jäävien jäsenmaiden väestöstä. Britannian EU-ero astuu voimaan 29. maaliskuuta, siirtymäkausi jatkuu vähintään joulukuuhun 2020.

2) Sopimus kaatuu parlamentissa

Pääministeri Mayllä oli kovat oltavat puolustaessaan erosopimusta parlamentissa. Tämänpäiväinen oli kuitenkin vasta alkusoitto, joulukuisesta hyväksymisäänestyksestä on tulossa erittäin kiperä.

Mayn vähemmistöhallituksella on takanaa alahuoneen 650 paikasta 316. Tärkein hallituksen tukipuolue, Pohjois-Irlannin Demokraattinen unionistipuolue DUP (10 kansanedustajaa) on jo ilmoittanut äänestävänsä erosopimusta vastaan, samoin sanomalehti Guardianin laskujen mukaan 51 Mayn oman konservatiivipuolueen kansanedustajaa. Vastaan äänestävät myös Työväenpuolue (259 kansanedustajaa) ja Skotlannin kansanpuolue SNP (35 paikkaa).

Jos erosopimus hylätään, Maylla on 21 päivää aikaa pusertaa kasaan uusi suunnitelma. On mahdollista myös, että Britannia eroaa unionista ilman erosopimusta, mutta sopimuksetonta eroa pidetään kaikkein huonoimpana vaihtoehtona.

3) May vetää nyt laaditun sopimuksen pois

May voi päättää, että sopimus on huono ja pyrkiä neuvottelemaan uuden EU:n kanssa. Mitenkään helppoa se ei olisi, sen verran niukasti aikaa on jäljellä ennen eropäivää, 29. maaliskuuta.

May saattaa pyytää neuvotteluille vielä lisäaikaa. Lissabonin sopimuksen artikla 50 mahdollistaa sen pyytämisen, mutta mikään ei takaa, että pyyntöön EU.ssa hyväksytään.

Tänään torstaina joukko konservatiivien kansanedustajia jo päätti aloittaa sisäisen epäluottamusmenettelyn, mutta voi hyvin olla, että Mayn taipuminen uudelleeneuvotteluihin saattaisi vielä entisestäänkin lisätä konservatiivipuolueen sisäistä hämminkiä ja hajaannusta.

4) Konservatiivipuolueen kapina

Ratkaisevassa asemassa konservatiivipuolueen sisäisessä epäluottamusprosessissa on niin kutsuttu 1922 komitea (viralliselta nimeltään Konservatiivinen yksityinen jäsenten komitea). Komitea muodostuu puolueen rivikansanedustajista ja mahdollistaa keskustelun esimerkiksi lakihankkeista.

Komitea myös arvioi ja järjestää tarvittaessa äänestyksen puheenjohtajan asemasta. Prosessin käynnistäminen vaatii hankkeen taakse 15 prosenttia kansanedustajista eli 48 kansanedustajan pitää lähettää äänestystä vaativa kirje komitean puheenjohtajalle, kansanedustaja Graham Bradylle.

Äänestys voitaisiin ainakin teoriassa järjestää jo ensi viikolla, jolloin kaikkien konservatiivikansanedustajien pitäisi ilmaista kantansa Mayn asemasta puolueen johdossa. Jos hän voittaisi, häntä ei voitaisi haastaa seuraaviin 12 kuukateen.

Jos hän häviäisi, alkaisi puolueessa uuden puheenjohtajan – ja pääministerin etsintä.

5) Britannia ajautuu ennenaikaisiin vaaleihin

Ennenaikaisiin vaaleihin saatetaan päätyä kahta eri reittiä.

Jos May ei saa nykyiselle EU-erosopimukselle hyväksyntää parlamentissa, hän voi ehdottaa ennenaikaisia vaaleja, joiden järjestäminen vaatii tuekseen kahden kolmasosan enemmistön parlamentissa.

Tämä on kuitenkin epätodennäköistä. Edelliset ennenaikaiset vaalit vuonna 2017 koituivat Mayn oman konservatiivipuolueen tappioksi.

Vaihtoehtoisesti vaaleihin saatetaan joutua siksi, että parlamentin yksinkertainen enemmistö kannattaa epäluottamuslausetta Mayn hallitukselle. Seuraisi kahden viikon neuvotteluvaihe, jonka aikana kansanedustajat yrittäisivät ensin neuvotella uudesta hallituksesta.

6) Uusi kansanäänestys EU-erosta

May saattaa tulla johtopäätökseen, että on mahdotonta saada aikaan kelvollista erosopimusta ja runtata se parlamentin lävitse. On ainakin teoriassa mahdollista, että silloin May päättäisi antaa kansan äänestää uudestaan EU-erosta. Tähän asti May on sulkenut tämän mahdollisuuden pois kuvioista.

Asia vaatisi parlamentin hyväksynnän. Kansalaisten keskuudessa kannatus uudelle äänestykselle on kasvanut. Ylen haastattelema University College Londonin perustuslakiyksikön johtaja Meg Russell pitää eron perumista kansanäänestyksessä vielä mahdollisena. Russell arvioi, että sen järjestäminen veisi vähintään viisi kuukautta.

Toinen kysymys sitten tietysti on, kumpi kanta voittaisi uudessa kansanäänestyksessä.

Lue lisää: Theresa May vakuutti medialle vievänsä brexitin maaliin – Yle seurasi hetki hetkeltä

Yle seurasi hetki hetkeltä: May puolusti brexit-sopimusta Britannian parlamentille suorassa lähetyksessä – Työväenpuolueen Corbyn: "Mayn sopimuksella ei ole hallituksen saati kansan tukea"

"Britannia näyttää heikolta" – lontoolaiset epäilevät, tuoko brexit-sopu kauan odotettua vakautta

Britannian hallitus uhkaa kaatua ministerierojen vuoksi: Brexit-ministeri lähti, koska ei voinut hyväksyä sopimusta

Mitä brexitissä tapahtuu seuraavaksi? Katso uudestaan Ylen erikoislähetys Britannian EU-erosta

Analyysi: Britannian erosopimus ei täytä brexitin lupauksia

Tamperelaisessa Kaarilan koulussa on alkamassa yhdeksäsluokkalaisten käsityötunti. Opettaja Tiina Tiitinen on levittänyt pöydälle villalankakeriä, joista oppilaat saavat tilaamansa värit. Uusi jakso aloitetaan villasukkien ja lapasten neulomisella.

Vaikka työ kuulostaakin niin tavalliselta, nykyään käsityö nähdään entistä kirkkaammin monen muun taidon peruskivenä.

– Käsityöhän opettaa ihmistä kokonaisvaltaisesti. Motoristen taitojen lisäksi myös ajattelun taidot kehittyvät erittäin paljon. Ne ovat taitoja, jotka siirtyvät hyvin elämään: toimeen tarttuminen, oman työn suunnitteleminen, ideointipuolessa kuka tätä tuotetta käyttää, miten sitä käytetään. Käsityössä on tosi paljon sisältöjä tällä hetkellä, Tiina Tiitinen sanoo.

Oppiaineen tavoitteisiin kuuluu kehittää muun muassa ongelmanratkaisua, innovointia ja kykyä yhdistää opittuja taitoja. Moni asia kuulostaa työelämän vaatimuksilta.

– Taidot ovat tärkeitä sen takia, että maailma muuttuu. Meidän lapsemme ovat todennäköisesti isojen ongelmien edessä joskus. Heidän on hyvä oppia siihen, että kun vastaan tulee ongelma, siihen yritetään löytää ratkaisu. Ja toimitaan sen sijaan, että odottaa jonkun muun tarttuvan tehtävään, Tiitinen kuvaa.

– Monessa ammatissa ja työelämässä tarvitaan sitä, että peukalon lisäksi myös muut sormet toimivat.

Opetuksen mahdollisuus kaventunut

Käsitöiden opetus on muuttunut viime vuosina. Kaikille oppilaille on haluttu taata tasapuolinen opetus yhdistämällä tekniset työt ja tekstiilityöt yhden oppiaineen alle. Kaikki oppilaat osallistuvat nykyään niin sanottuihin koviin ja pehmeisiin käsitöihin.

Muutos on herättänyt arvostelua, mutta perinteisiin nojaava kritiikki alkaa olla jo lientymässä.

– Ajatellaankohan tulevaisuudessa sukupuolijakoa enää ollenkaan, pohtii Teknisten aineiden opettajien järjestön puheenjohtaja Jussi Karjalainen.

Käsitöiden opetuksen painopiste on myös siirtynyt viime vuosina alemmille luokille. Yläasteella pakollisia käsityötunteja valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on seitsemännellä luokalla kaksi viikkotuntia aiemman kolmen tunnin sijaan.

– Käytännössä tuntimäärän vähentäminen on johtanut opetuksen yksinkertaistamiseen, koska vaikeampien töiden läpiviemiseen ei ole enää aikaa, Karjalainen harmittelee.

Myös valinnaisten aineiden määrän putoaminen kahdeksannella luokalla kolmesta kahteen on pudottanut käsityön suosiota.

– Käsityöt oli hyvin usein oppilaalle kolmas valinnainen, joka haluttiin valita. Tuntijaosta johtuen oppilaat puuttuvat luokist.

Tuntijako karsii opetusryhmiä

Valinnaisten väheneminen näkyy myös Kaarilassa, sillä käsityön valinneita kahdeksasluokkalaisia oli niin vähän, ettei opetusryhmää perustettu ollenkaan.

Käsityönopettaja Tiina Tiitinen on huolissaan opetuksesta ja ehkä hiukan tuohtunutkin tilanteesta.

– Meidän tuntikehys laahaa jonkin vanhan käsityön ajatuksissa. Siellä ei tunnettu käsityötaidon merkitystä, kun tehtiin opetussuunnitelmaa. Ajateltiin ehkä vaan pelkkiä kädentaitoja – ei ymmärretty oppiaineen syvyyttä ja laajuutta. Toivottavasti seuraavaan tuntijakoon, jonka valmistelu alkaa aika pian, nämä asiat saataisiin noille silinterimiehillekin selväksi, sanoo Tiitinen.

Yhdeksäsluokkalaisia Kaarilan koulussa käsityöluokkiin riittää vielä, sillä he ovat valinneet aikanaan painotukseksi käsityöt. Käsityötaitojen kartuttaminen tasapuolisemmin kuin ennen on monen mielestä hyvä asia.

– Minä olen aina pitänyt pehmeistä käsitöistä, kun siinä voi rauhoittua. En pidä koneiden kovasta äänestä, sanoo tällä kertaa lapasten neulomiseen keskittyvä Max Sutinen ja kertoo tehneensä pehmeitä käsitöitä ennenkin.

Selma Fält puolestaan kertoo pitävänsä enemmän puutöistä.

– Pidän puutöistä tosi paljon varsinkin kun nyt yläasteella saa tehdä kaikilla niillä koneilla, eikä vaan pelkästään jollain hiomapaperilla. Suunnittelen, että tekisin laserleikkurilla maailmankartan ja siihen tiettyjä kaupunkeja led-valoilla, Selma Fält kertoo alkavan jakson työsuunnitelmista.

Konkretiaa ja perinteitä

Käsityön opetuksella on monta tehtävää peruskoulussa. Kädentaitojen kartuttamisen lisäksi se vaatii myös suunnittelua ja toteutusta, mikä auttaa ymmärtämään erilaisia prosesseja. Samalla se antaa mahdollisuuden käyttää luovuutta ja toteuttaa itse suunnittelemiaan tuotteita.

Käsityönopettaja Tiina Tiitinen ottaa esimerkiksi alakoulun oppilaan.

– Kun oppilas aikoo leikkiä jollain ja tekee siihen leikkiin vaikka pehmokoiralle remmin, niin silloin oppilas siirtää ajattelua käsityöhön ja saa toteuttaa suunnitelmaansa ihan konkreettisesti. Asioita ja esineitä voi tunnustella livenä 3D:nä, kääntää, taivuttaa, kiinnittää ja siirtää niitä muodosta toiseen. Sitä ei voi millään tietokonejutulla kokea samalla lailla, Tiitinen selittää käsityön kokonaisuuden merkitystä.

Mutta palataan vielä niihin villasukkiin, sillä myös perinteiden siirtäminen on yhä osa käsityön opetuksen tehtävää.

– Tällaisia esiäitien kehittämiä pitkiä taitoja pitää tietysti siirtää eteenpäin niin paljon kuin vaan ehditään, mutta niihin ei saa takertua. Perinne tulee siinä mukana ja ilman muuta se kuuluu säilyttää, mutta se muuntautuu toivottavasti ajan henkeen sopivaksi, sanoo Tiitinen ja rientää opastamaan nurjan silmukan koukeroissa.

Pohjois-Kalifornian maastopalojen jäljiltä jo satoja kadonneita

Pohjois-Kalifornian maastopaloissa kadonneiden määrä on kasvanut dramaattisesti. Kadonneiden määrä tuplaantui yhdessä päivässä yli 630:een, kun hälytyksiä käytiin läpi. Aluetta runtelevissa paloissa on kuollut yli 60 ihmistä.

Liittokansleri Angela Merkel saapuu Chemnitziin

Chemnitzin kaupungin äärioikeistolaiset mellakat käynnistyivät elokuussa, kun turvapaikanhakija pidätettiin epäiltynä saksalaismiehen puukotuksesta. Syyriasta tullut ravintoloitsija kertoo, että moni haluaisi muuttaa muualle. Saksan-kirjeenvaihtajamme Dan Ekholm vieraili kaupungissa, jossa liittokansleri Angela Merkel puhuu tänään.

Tuleeko Britanniassa uusia ministerieroja tänään?

Pääministeri Theresa May jatkaa taistelua brexit-sopimuksensa puolesta samalla, kun Britannian hallitus natisee liitoksissaan. Brittimediassa huhutaan erityisesti ympäristöministeri Michael Goven mahdollisesta erosta. Kerromme tässä jutussa brexit-draaman kuusi mahdollista lopputulosta.

Miia Seppänen, 24: "Ei ole tukikuukausien tuhlaamista, että yrittää pysyä arjessa kiinni"

Masennus on hidastanut Miia Seppäsen opintoja niin paljon, ettei opintosuorituksia ole kertynyt riittävää määrää. Niinpä Seppänen joutui vastaamaan Kelan selvityspyyntöön, ja masennusdiagnoosista huolimatta hän saa opintotukea vain määräajaksi eli kevään 2019 loppuun saakka. Kelassa asia nähdään niin, ettei opintotukikuukausia tulisi tuhlata sairastamiseen, vaan esimerkiksi masennuksesta kärsivän opiskelijan kannattaisi anoa sairauspäivärahaa.

Länsimetro juhlii sunnuntaina 1-vuotispäiviään

Odotus oli pitkä ja hintalappu arvioitua kalliimpi, mutta mitä metroyhteys Espooseen on tarkoittanut käytännössä? Espoon kulttuurielämä on kiinnostanut nyt aiempaa enemmän yli kuntarajojen, ja Aalto-yliopistossa metron kerrotaan olleen "lottovoitto". Toisaalta, asuntomarkkinoilla metron vaikutukset eivät enää näy, kertovat kiinteistönvälittäjät. Yle selvitti, mihin länsimetro on vaikuttanut ja mihin ei.

Pohjoisessa ja idässä sateita, muualla kuivaa

Perjantaina Lapin yli liikkuu matalapaine, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. Pohjoisessa sataa päivän mittaan vettä, ja idässä tulee tihkua. Etelään ja länteen virtaa kuivempaa ilmaa ja pilvipeite repeilee päivän aikana.

Lue lisää säästä täältä.

Moni lapsi malttaa odottaa joulukalenteria marraskuulle, mutta aikuiset ovat toista maata. Suosituimmat joulukalenterit on jo myyty loppuun.

Yksi näistä on helsinkiläisen Pien-olutkaupan kokoama joulukalenteri, jonka luukuista paljastuu kotimaisia pienpanimo-oluita. Kauppias Erkki Häme kertoo, että 500 kalenterin ennakkotilaukset myytiin hetkessä loppuun jo toisena vuonna peräkkäin.

Myös tiettyjen merkkien kosmetiikkakalenterit ovat paikoin loppuneet.

– Kysyntä on kasvanut selvästi. Ensimmäiset varaukset tulivat meillekin jo kesällä, ja kalleimmat 139 euron hintaiset kalenterit loppuivat varastosta lokakuussa, kertoo Joensuun The Body Shopin myymäläpäällikkö Laura Mustonen.

Hinta ei tunnu hidastavan aikuisten joulukalenterien kauppaa. Esimerkiksi kosmetiikkaa sisältävät joulukalenterit maksavat pääsääntöisesti useita kymmeniä euroja, eivätkä lähemmäs 150 euroa maksavat kalenterit ole harvinaisia.

Ostamalla kalenterin pääsee mukaan jouluun

Aikuisille suunnattujen joulukalentereiden suosio ei yllätä Vaasan yliopiston kulutustutkijaa Hanna Leipämaa-Leskistä. Hän näkee kalentereissa uuden kulutustrendin, jonka yritykset ovat haistaneet.

– Joulukalenterista on tullut sallittu tapa hemmotella itseä ja perheenjäseniä aina lemmikkeihin saakka, Leipämaa-Leskinen toteaa.

Samalla aikuisten joulukalenteri on esimerkki siitä, miten kulttuuri kannustaa meitä kuluttamaan. Ostamalla oman kalenterin aikuinen pääsee mukaan perinteiseen joulunviettoon.

– Kulutustuotteet ovat yksi tapa osallistua joulun rituaaleihin. Tämä aiheuttaa myös ristiriitoja, kun haluttaisiin osallistua, mutta samalla vähentää kulutusta, Leipämaa-Leskinen huomauttaa.

Kalentereista on tullut joululahjoja

Joulukalentereiden voi ajatella sotivan vastuullista kuluttamista vastaan. Pahviin on pakattu 24 tavaraa, joista emme etukäteen tiedä, tarvitsemmeko niitä vai emme. Asia ei kuitenkaan ole yksioikoinen.

Ensinnäkin joulukalentereita ostetaan paljon lahjaksi. Erkki Häme kertoo, että valtaosa Pien-kaupan olutjoulukalentereista menee isänpäivälahjaksi ja vain ani harva ostaa kalenterin itselleen. Tyypillisin ostaja on 30–40-vuotias.

Samaa viestiä kantautuu muista kaupoista: myös Joensuun Glitterissä, The Body Shopissa ja Sokoksella kalentereita kääritään paljon lahjapaperiin. Tarjontaa on eniten naisille, joten ostajatkin ovat naisia.

Tutkijatohtori Hanna Leipämaa-Leskinen arvioi, että kalenterit houkuttelevat kuluttajia, jotka kokevat joulun kivaksi jutuksi, mutta yrittävät vähentää lahjojen määrää.

– Kalenteri on tapa laajentaa joululahjan ajatusta. Se annetaan etukäteen ja jouluna sitten jotain pienimuotoisempaa.

Jouluna voi joustaa periaatteista

Toisekseen ajatus vastuullisista kuluttajista on osin harhaa. Harva meistä on aina harkitsevainen.

– Joku kuluttaja voi olla hyvin vastuullinen esimerkiksi ruoan tai vaatteiden suhteen, mutta antaa itselleen luvan lipsua jollain muulla osa-alueella. Ei siis ole yhtä vihreiden kuluttajien joukkoa, Hanna Leipämaa-Leskinen sanoo.

Jouluna moni on valmis joustamaan periaatteistaan, sillä jouluhan on vain kerran vuodessa. Huulipunakalenterin ostamista on vaikea perustella sillä, että tarvitsee 24 huulipunaa. Sen sijaan perusteluksi voi käydä, että kerran vuodessa hemmottelee itseään.

Myös jouluun liittyvä yllätyksellisyys vauhdittaa kalenterien kauppaa. Leipämaa-Leskinen nostaa esiin tutkimuksen, jossa tarkasteltiin lasten joulupukille lähettämiä kirjeitä.

– Lasten kirjeet ovat usein tilauslistoja, joissa käydään läpi lelukatalogia, mutta sen lisäksi listalla on usein yllätys. Ei siis riitä, että saa mitä toivoo, vaan sen lisäksi pitää saada jotain, mitä ei osannut odottaa.

Pohjois-Kalifornian maastopaloissa kadonneiden määrä on kasvanut dramaattisesti.

Viranomaisten mukaan kadonneita on kaikkiaan jo yli 630 ja kuolleita ainakin 63. Lisäksi ainakin kolme ihmistä on kuollut Etelä-Kalifornian paloissa.

Kadonneiden määrä yli kaksinkertaistui 300:sta yli 600:aan yhdessä päivässä, kun palosta tehtyjen hälytysten määrää selviteltiin. Kyseessä ovat alueen pahimmat maastopalot lähihistoriassa.

Pelastustyöntekijöiden mukaan lukujen kasvu johtuu "poikkeuksellisesta kaaoksesta", jonka kanssa hälytysviranomaiset ovat joutuneet kamppailemaan.

Suurin osa paloista ei ole hallinnassa

Ainakin 12 000 rakennusta on tuhoutunut yli viikon jatkuneissa maastopaloissa.

Lähes 10 000 palomiestä taistelee paljon sammuttamiseksi, mutta paloista on saatu hallintaan vasta alle puolet.

Presidentti Donald Trump matkustaa lauantaina Kaliforniaan tapaamaan pelastustyöntekijöitä ja uhrien omaisia.

Lue myös:

Katso video palomiesten taistelusta Kalifornian liekkimerta vastaan – kovat tuulet ja kuivuus saivat metsien kuolleet puut roihahtamaan

Kalifornian paloja paennut suomalainen Ylelle: "Taivas oli mustana savusta, tuhkaa satoi taivaalta"

Tampereen Pispalan maamerkki eli haulitorni puretaan ja korjataan ensi vuonna.

Kesän ja syksyn mittaan tehdyssä tarkastuksessa on varmistunut, että teräs- ja betonirakenteet ovat huonossa kunnossa.

Torni puretaan osiin ja viedään metallipajalle korjattavaksi. Myös perustukset rakennetaan uusiksi.

Kaavaillun aikataulun mukaan haulitornin korjaus alkaa ensi huhtikuussa, torni katoaa Pispalanharjulta toukokuussa ja on korjattuna paikallaan Tampereen päivänä lokakuun alussa.

Rahaa menee arviolta 1,3 miljoonaa euroa. 55 metriä korkea haulitorni on rakennettu vuonna 1908. Viime vuosikymmenet se on palvellut historiallisena maamerkkinä ja radioantennien kiinnitysalustana.

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen, SDP:n kannatus suosituimpana puolueena on vahvistunut lisää, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä gallupista. Demareiden kannatus on noussut 22,4 prosenttiin perjantaina julkaistusssa mittauksessa.

Toiseksi suosituimpana puolueena on Kansallinen Kokoomus. Kokoomus keräsi 19,7 prosentin kannatuksen. Edellisessä mittauksessa SDP:n kannatus oli tasan 22 prosenttia, kokoomuksen suosio on suunnilleen edellisen mittauksen tasolla.

Pääministeripuolue Suomen Keskustan kannatus on laskenut hieman ja se on nyt kolmantena, 15,4 prosenttillaan.

Vihreiden kannatus nousi hieman edellisestä mittauksesta ja on nyt 12,5 prosenttia. Aiempi laskusuunta vaikuttaisi pysähtyneen.

Gallupin joka neljäs vastaus on kerätty sen jälkeen, kun Pekka Haavisto valittiin väliaikaiseksi puheenjohtajaksi. Touko Aallon luovuttua tehtävästään.

Kantar TNS haastatteli loka-marraskuussa noin 2 300 ihmistä Manner-Suomesta. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin suurimpien puolueiden kohdalla.

Lue myös:

HS-gallup: SDP:n etumatka kasvaa, vihreiden kannatus jatkaa murenemistaan

HS-gallup: Antti Rinteen SDP pysyy paalupaikalla, vihreiden kannatusluisu jatkuu

HS-puoluegallup: SDP kärjessä, mutta kannatus pienessä laskussa

Masennuslääkkeitä käyttänyt Riikka Matikainen, 26, kokee, että lääkkeiden käyttöön liittyy virhekäsityksiä ja ennakkoluuloja, eikä niistä sen vuoksi uskalleta keskustella avoimesti. Hänen mielestään näin ei pitäisi olla.

– Virhekäsityksiä saattaa syntyä huonojen hoitokokemusten myötä, jos vaan lyödään vääränlaiset lääkkeet kouraan ja lähetetään kotiin. Onneksi on sellaisiakin lääkäreitä, jotka oikeasti välittävät. Se on valitettavaa, että näin tapahtuu, mutta täytyy vaan olla sinnikäs ja vaatia apua tai mennä toiselle lääkärille.

Matikaiselle on myös ennen hoitoon hakeutumista sanottu, että lääkkeiden käyttöä ei kannata aloittaa, koska niillä vain turrutetaan tunteet, ja lääkäri jättää tämän jälkeen oman onnensa nojaan, eikä itse ongelmaan puututa.

– Pitäisi puhua enemmän lääkkeiden yksilöllisyydestä ja siitä, että sopivaa lääkettä voi joutua etsimään ja joillekin sitä ei välttämättä ollenkaan löydy.

Kelan tilaston mukaan Suomessa oli vuonna 2017 yhteensä yli 400 000 masennuslääkkeen saajaa.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kliinisen farmakologian erikoislääkäri Maria Paile-Hyvärinen sanoo, että dramaattista muutosta masennuslääkkeiden kulutuksessa ei ole tapahtunut pitkään aikaan.

– Kun haittoja korostetaan julkisuudessa, saattaa käydä niin, että potilaat, jotka oikeasti tarvitsevat lääkkeitä, lopettavat ne. On tärkeää puhua haitoista, mutta päätökset lääkemuutoksista tulisi aina tehdä yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa, Paile-Hyvärinen kertoo.

Turun yliopiston integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson uskoo, että keskustelu masennuslääkkeiden käytöstä on Suomessa polarisoitunutta.

– Keskustelu on mustavalkoista. Niistä saa kokemuksen, että ne ovat hyviä tai huonoja. Suuri osa kuitenkin saa hyötyä ja pieni osa ei saa.

Karlssonin mukaan hoitoon hakeutumisen kynnys on alentunut ja diagnostiikka parantunut.

– Edelleen lääkehoidon asema on kuitenkin ylikorostunut. Lääkäreiden tietoisuus on parantunut ja ymmärrys lisääntynyt. Etuja ja haittoja pitää punnita.

Burnout vei sängyn pohjalle

Siitä on nyt kaksi ja puoli vuotta, kun Riikka Matikainen aloitti masennuslääkkeiden käytön.

Hän hakeutui terveyskeskukseen hoitoon, kun koki keväällä 2016 loppuunpalamisen. Biologian, kemian ja maantiedon aineenopettajaksi opiskeleva Matikainen oli niin lopussa, ettei ollut työ- ja opiskelukykyinen.

– En meinannut jaksaa nousta sängystä ylös ja silloin piti hakea apua. Siinä vaiheessa lääkärit saivat minut ymmärtämään, että minulla on myös pahoja masennusoireita, vakavaa ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia.

Matikainen keskusteli lääkärin kanssa, että hän voisi hyötyä mielialalääkkeestä, ja lääkäri suositteli myös saman tien hakeutumista psykoterapiaan.

Matikaiselle tehtiin verikokeita ja muut tekijät suljettiin pois. Hän sai diagnoosin keskivaikeasta masennuksesta. Lääkäri kertoi Matikaiselle, että hänen suosittelemansa lääke on hyvin yleinen ja sillä on saatu hyviä hoitotuloksia. Hänen mielestään pitkistä keskusteluista huolimatta sivuvaikutuksista tai sopivuuden tunnistamisesta ei kerrottu riittävästi.

– Alussa lääke tuntui hieman auttavan ja palauttavan toimintakykyä, mutta sen jälkeen olo ei merkittävästi puolentoista vuoden aikana parantunut ja kärsin tietämättäni sivuoireista. Kaiken kaikkiaan jäi kokemus, että lääke ei ollut juuri minulle sopiva.

Matikaisen ja psykiatrin yhteisellä päätöksellä lääkitys ajettiin lopulta alas.

Matikainen ei käyttänyt masennuslääkkeitä yli puoleen vuoteen, kunnes hän sai toukokuussa lähetteen psykiatriselle poliklinikalle ja siellä keskusteltiin eri vaihtoehdoista lääkehoidon suhteen. Hoitokokemus oli kokonaisvaltaisesti erilainen, sillä Matikainen koki, että häntä kuunneltiin ja ymmärrettiin aivan eri tavalla kuin terveyskeskuksessa. Lääkkeen aloitusta seurattiin tarkasti ja kyseltiin voinnista ja mahdollisista sivuoireista.

Elämään palasi värit. Riikka Matikainen

– Huomasin pian, että lääke alkoi auttaa. Se palautti toimintakykyä ja normalisoi oloa. Elämään palasi värit.

Matikainen alkoi siis toisin sanoen kokea positiivisia ja negatiivisia tunteita.

– Masennusta voi olla vaikea ymmärtää, sillä masentunut voi hymyillä, vaikka hän ei tuntisi iloa. Masentunut voi itkeä, muttei tunne surua. Nämä ovat opittuja eleitä, mutta sisäisesti ihminen tuntee olonsa tyhjäksi.

Suurin osa saa masennuslääkkeistä sivuvaikutuksia

Turun yliopiston Hasse Karlssonin mukaan pieni osa potilaista voi kokea, että positiiviset ja negatiiviset tunteet latistuvat masennuslääkkeiden käytön myötä.

– Se on virhekäsitys, että persoonallisuus muuttuu.

Suurin osa saa Karlssonin mukaan masennuslääkkeistä sivuvaikutuksia, joiden pitäisi mennä ohi päivien tai viikon sisällä aloittamisesta. Samalla suurin osa ihmisistä ei alkuun huomaa positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia.

– Jos haittoja tulee, yleiset sivuvaikutukset ovat pahoinvointia, hikoilua, vatsavaivoja tai päänsärkyä, Karlsson sanoo.

Potilaiden kannattaa lukea pakkausselosteita. Jos miettii haittavaikutuksia, kannattaa keskustella niistä lääkärin kanssa. Fimean kliinisen farmakologian erikoislääkäri Maria Paile-Hyvärinen

Fimean Maria Paile-Hyvärinen sanoo, että kaikilla lääkkeillä on joitakin haittoja. Avainasemassa on lääkärin ammattitaito. Haitat ja hyödyt täytyy punnita tarkkaan jokaisen potilaan kohdalla.

– Potilaiden kannattaa lukea pakkausselosteita. Jos miettii haittavaikutuksia, kannattaa keskustella niistä lääkärin kanssa.

Hasse Karlssonin mukaan masennuslääkkeiden lopettaminen voi olla vaikeaa.

– Annosta pitäisi vähentää vähitellen käyttäen puolta annosta muutama viikko ja käyttää vähintään kuukauden annoksen lopettamiseen hitaasti.

Terapia auttaa käsittelemään menneisyyttä

Riikka Matikainen ei ole kuitenkaan ollut pelkkien lääkkeiden varassa, vaan tämän vuoden helmikuusta lähtien hän on käynyt myös Kelan kuntoutuspsykoterapiassa.

Matikaiselle päätös hakeutua terapiaan ei ollut kuitenkaan helppo. Puolentoista vuoden sinnittelyn jälkeen hän myönsi tarvitsevansa terapiaa.

– En ensin uskonut, että olin oikeasti niin huonossa kunnossa, vaan jatkoin ylisuorittamista ja selviytymistä.

Turun yliopiston Hasse Karlsson uskoo, että juuri lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmä auttaa parhaiten masennuksessa toipumisessa. Silti psykoterapian käytöstä on Karlssonin mukaan vaikeaa saada luotettavia lukuja, koska ala on kirjava.

– Siinä olisi parantamisen varaa etenkin terveyskeskuksissa, että yhdistelmähoidot toimisivat paremmin.

Karlssonin mukaan haaste on eteenpäin meneminen siinä, miten yksittäistä potilasta pitäisi hoitaa.

– Potilasta pitää kuulla. Heidän omaa mielipidettään ei oteta edelleenkään huomioon tarpeeksi.

Vahvat ihmiset hakevat apua

Riikka Matikainen uskoo, että hänellä on tällä hetkellä paras mahdollinen hoito, kun hän käy terapiassa, syö itselleen sopivaa lääkettä ja hänellä on mahdollisuus edelleen olla psykiatrian poliklinikalle tarvittaessa yhteydessä.

Matikainen pitää nykyään tärkeänä, että asioista puhutaan avoimesti. Hän kirjoittaa terveyteen ja hyvinvointiin painottunutta blogia ja päivittää Instagramia. Niissä hän on kertonut myös mielenterveysongelmistaan.

– Toivoisin avoimuutta ja järkiperäistä keskustelua. Yksittäiset hyvät tai huonot kokemukset lääkkeistä eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia mielialalääkkeitä.

Kuka tahansa voi sairastua masennukseen, eikä se tee hänestä huonompaa tai vähemmän arvokasta ihmistä. Matikaisen mukaan on suurta vahvuutta myöntää itselleen tarvitsevansa apua.

Lääkäriin tai psykoterapiaan hakeutuminen on Matikaisen mukaan osoitus siitä, että ihminen haluaa kehittää itseään ja parantaa elämänlaatuaan, ei merkki heikkoudesta.

– Lääkityksen aloittaminen ei myöskään tarkoita sitä, että sairastumisen syyt sivuutettaisiin, vaan lääkkeet voivat olla osa hoitoa. Samoin, jos ihmisellä on jalka poikki, ovat kipulääkkeet inhimillinen osa hoitoa muun ohessa.

Lue myös:

Masennuslääkkeet antoivat takaisin elämäni - miksi niitä vieläkin vähätellään?

Paljon käytetty masennuslääke ei sovi kaikille suomalaisille – geenit sanelevat, millaiset seuraukset lääkkeestä voi tulla

Laaja kansainvälinen tutkimus vahvistaa masennuslääkkeiden tehokkuuden

Masennuslääkkeitä seitsemän vuotta syöneeltä äidiltä evättiin terapia – "Lääkäri sanoi, ettei kannata edes yrittää"

Tansanian hallinnon tiukat määräykset ovat johtaneet satojen miljoonien dollarien lainan menetykseen. Maailmanpankki oli suunnitellut lainaavansa maalle 300 miljoonaa dollaria. Pankki ilmoitti kuitenkin torstaina peruneensa lainan.

The Guardian -lehden mukaan lainalla oli tarkoitus tukea toisen asteen koulutusta Tansaniassa.

Maailmanpankki mainitsikin syynä muun muassa sen, että Tansaniassa estetään raskaana olevia tyttöjä käymästä koulua. Guardianin mukaan Tansanian presidentti John Magufuli on myös ilmoittanut, ettei tyttöjä saisi päästää palaamaan kouluun raskauden jälkeenkään.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan 8 000 tyttöä vuosittain joutuu jäämään pois koulusta raskauden takia.

Magufulin raskausnäkemykset herättivät huomiota myös aiemmin syksyllä. Silloin muun muassa BBC uutisoi, että Magufuli kehotti naisia luopumaan ehkäisystä, koska hänen mielestään Tansania tarvitsee lisää ihmisiä.

YK on arvioinut, että Tansanian väestönkasvun vauhti on maailman kärkeä.

Tanska ja EU ryhtyneet myös toimiin

Torstaina Tanska ilmoitti leikkaavansa kehitysapuaan Tansaniaan hallinnon "homofobisten kommenttien" takia.

Myös Euroopan unioni aikoo tarkastella uudelleen suhdettaan Tansaniaan. EU:n ulkosuhde-edustajan Federica Mogherinin mukaan EU-maat ovat huolissaan maan poliittisesta tilanteesta, median toiminnan rajoittamisesta sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen uhkailusta.

EU veti aiemmin marraskuussa lähettiläänsä pois Tansaniasta. Torstaisen lausunnon mukaan syynä tähän oli Tansanian hallituksen painostus lähettilästä kohtaan.

Tansanian oppositio ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat jo pitkään kritisoineet Magufulin tiukkaa linjaa. Human Rights Watch -järjestön mukaan Magufulin hallinto on "rajoittanut perusoikeuksia sortavilla laeilla ja määräyksillä".

Lue lisää:

Tanska vähentää kehitysapua Tansanialle – taustalla seksuaalivähemmistöjen vastaiset kommentit