Jo ekaluokkalaisen rinnat voivat alkaa kehittyä ja iho puskea finnejä (MTV3). 8-vuotiaan hiki (Ilta-Sanomat) voi alkaa haista.

Suomalaislasten murrosikä on aikaistunut, joillakin liikaa.

Jos murrosikä alkaa alle 8-vuotiaalla tytöllä, fyysistä kehittymistä voi olla tarpeen hidastaa. Se on mahdollista lääkkeellä, jonka käyttö on lisääntynyt lähes puolella vuosikymmenen aikana.

Niin sanottu jarrutushoito on tarpeen joillakin lapsilla, ettei pituuskasvu pääty liian varhain. Niin yleensä käy, jos tytön kuukautiset alkavat kovain varhain. Nuorena alkavat kuukautiset myös kasvattavat riskiä sairastua naisten yleisimpään syöpään, rintasyöpään.

Fyysinen murrosikä kestää keskimäärin viisi vuotta. Sinä aikana psyykkinen kehitys etenee omaa uraansa. Siksi nuori kulkee isossa ristiriidassa monta vuotta. Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola

Lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri, professori Jarmo Jääskeläinen arvioi varhain kypsyvien määrän lisääntyneen ennemmin kymmeniä prosentteja kuin prosentteja.

Kasvusta huolimatta hoitojen määrä on silti edelleen erittäin pieni. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa oli liki 370 000 7–12-vuotiasta. Heistä jarrutushoidot koskevat Kelan lääkekorvaustilaston mukaan noin 150:tä, kymmenen vuotta sitten sataa.

8–11-vuotiaana alkava murrosikä on nyt jo normaalia. Samasta syystä osassa kouluja murrosikätunteja pidetään yhä nuoremmille luokka-asteille. Kun murrosikä tulee varhain ja aikaisemmin kuin luokkakavereille, koulunkäynnistä voi tulla vaikeaa. Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola nostaa esimerkiksi liikuntatunnit: niiden jälkeen pitää riisuutua ja mennä suihkuun muiden mukana.

Paljastava kasvupyrähdys

Sata vuotta sitten tyttöjen kuukautiset alkoivat keskimäärin 15–16-vuotiaana, nyt 12–13-vuotiaana. Vaikka kuukautiset alkaisivat hyvinkin varhain, aivojen kehittyminen ei sen sijaan ole aikaistunut tai nopeutunut.

– Fyysinen murrosikä kestää keskimäärin viisi vuotta. Sinä aikana psyykkinen kehitys etenee omaa uraansa. Siksi nuori kulkee isossa ristiriidassa monta vuotta, Kosola sanoo.

Fyysisen kehittymisen aikaistuminen on huomattu varsin yksinkertaisella menetelmällä: mittaamalla lapset vähintään kerran vuodessa.

Erityisen tärkeitä syli ja läsnäolo ovat silloin, kun murrosikä tulee aikaisemmin kuin kavereilla. Itsenäistymisliean pituutta ei voi tämän perusteella määrittää. Nuorisolääkäri Miila Halonen

Mittaustuloksista piirtyy kasvukäyrä, josta voi nähdä murrosiän alkamisen, koska silloin kasvu tapahtuu hyvin ennustettavasti.

– Murrosiän kulkuun ovat tiukasti liitoksissa kasvukäyrän muutoskohdat: missä kasvu alkaa uudelleen kiihtyä eli alkaa kasvupyrähdys ja missä kohtaa kasvu on ollut nopeinta. Ne ovat siirtyneet entistä varhaisempaan ikään, ja siten murrosikä on aikaistunut, sanoo lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri, professori Jorma Toppari.

Muutoksen havaitsi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa lastentautien ja endokrinologian lääkärinä toimiva Antti Saari. Hän tutki vuonna 2015 julkaistua väitöskirjaansa varten yli 70 000 espoolaislapsen mittaustietoja.

Aikaistumiseen yksi varma syy

Tutkimusnäyttö murrosiän aikaistumisesta on saanut maan neuvolat ja kouluterveydenhuollot uudistamaan kasvukäyrät 2010-luvun taitteessa. Nykylapset kasvavat pidemmiksi ja heidän murrosikään liittyvä kasvupyrähdyksensä on aikaisemmin kuin 40 vuotta vanhan kasvukäyräaineiston lapsilla.

Vuosissa Saari voi antaa murrosiän aikaistumisesta vain hyvin likimääräisen arvion: se on jotain puolen vuoden ja vuoden välillä, lähempänä kuitenkin puolta vuotta kuin vuotta.

Tyttöjen osalta päätelmiä murrosiän aikaistumisesta on silti helpompi tehdä kuin poikien, koska tytöillä kasvupyrähdys ajoittuu murrosiän alkuun, pojilla se usein tulee vasta murrosiän keskivaiheilla.

Lasten lihavuus on kolmin–nelinkertaistunut 1970-luvulta, ja on kovasti epäilyjä, että myös murrosiän aikaistuminen liittyy osaltaan ylipainoon. Lastentautien erikoislääkäri Antti Saari

Sen sijaan sitä, miksi murrosikä on aikaistunut, ei tiedä kukaan varmasti. Mahdollisia syitä on esitetty useita, mutta vain osa on voitu tieteellisesti todistaa.

Syiksi on esitetty parantunutta ravitsemusta ja hyvinvointia, mutta myös kemikaaleja, jotka häiritsevät omien hormonien tuotantoa ja toimintaa.

Sen sijaan on tiedetty jo pitkään, että kehittyvistä maista teollisuusmaihin adoptoitavilla tai maahanmuuttajalapsilla (Lääkärilehti) riski ennenaikaiseen puberteettiin on muita suurempi. Yksi selitys tähän on belgialaistutkijan havainto (National Center for Biotechnology Information), joka liittyy hormonaalisiin haitta-aineisiin, kuten joihinkin kasvinsuojeluaineisiin. Niitä esimerkiksi Suomessa ei enää käytetä, mutta kehittyvissä maissa vielä käytetään.

Varma asia on myös perimä, jonka vaikutus on vähintään 50, joidenkin tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia. Äidin, isoäitien ja tätien kuukautisten alkamisikä kiinnostaakin kovasti lääkäreitä, jotka arvioivat, onko lapsi tulossa murrosikään liian aikaisin.

Jarrutus ajaa hormonitoiminnan alas

Lääketieteellisesti ja sosiaalisesti alle 8-vuotias tyttö tai alle 9-vuotias poika on liian nuori tullakseen murrosikään. Jos murrosiän merkkejä on näkyvissä vaikka ekaluokkalaisella tytöllä, koululääkäri voi lähettää lapsen erikoislääkärin arvioon.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevän lasten endokrinologi Jääskeläisen karkea käsitys on, että lähetteellä arvioon tulevien lasten määrä on kymmenessä vuodessa tuplaantunut.

Murrosikäinen tarvitsee kaikkein vähiten draamaa asian ympärillä. Kuukautisten alkaminen on merkki siitä, että tyttö on terve ja kroppa toimii niin kuin pitää. Nuorisolääkäri Silja Kosola

Perustutkimuksiin kuuluvat lähisukulaisten kuukautisten alkamisiän selvittämisen lisäksi verikoe ja kädestä otettava röntgenkuva, josta voidaan määrittää, onko luusto kehittynyt pidemmälle kuin lapsen kalenteri-ikä. Lähes aina tehdään myös pään magneettikuvaus.

Tutkimukset tarvitaan, koska lapsen kasvua ja murrosiän tuloa voi nopeuttaa myös keskushermoston sairaus, mutta se on hyvin harvinaista. Normaalistikin murrosiän kehittyminen on hyvin yksilöllistä.

Murrosiän kehittymistä jarrutetaan ihon alle muutaman viikon välein pistettävällä leuproreliinilla, jota käytetään myös rinta- ja eturauhassyöpien hoidossa, koska näiden syöpien hoitaminen vaatii myös oman hormonitoiminnan ajamista alas.

Vain vajaa viidennes hoitoihin

Läheskään kaikilla erikoislääkärille päätyvistä lapsista hoitoa ei aloiteta. Esimerkiksi Helsingin yliopistollisessa sairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan vastaanotolle tulevista tytöistä vain 15–20 prosenttia saa ennenaikaisen murrosiän diagnoosin.

Ennenaikaisesta puberteetista on kyse vasta silloin, kun murrosiän käynnistävät hormonimuutokset ovat alkaneet alle 8-vuotiaalla tytöllä. Se tarkoittaa androgeenin eli miessukuhormonin tai estrogeenin eli naissukuhormonin tai molempien poikkeavan varhaista erittymistä, mutta silloinkaan kysymys ei ole sairaudesta.

Varhain ilmaantuvien murrosiän fyysisten merkkien taustalta voi paljastua muita syitä kuin murrosikä. Esimerkiksi kainalohikoilun ja hiusten rasvoittumisen syynä voi olla lisämunuaisen kuorikerroksen häiriö, joka aiheuttaa niin sanotun ennenaikaisen adrenarken (Savon Sanomat).

Yhä useammin esimerkiksi varhainen rintojen kasvu ei sekään ole murrosikään liittyvää rintarauhasen kasvua – vaan se liittyy lihavuuteen.

– Lasten lihavuus on kolmin–nelinkertaistunut 1970-luvulta, ja on kovasti epäilyjä, että myös murrosiän aikaistuminen liittyy osaltaan ylipainoon, Saari sanoo.

Lapsi aikuisen ruumiissa

Tärkein syy jarrutushoitoihin on se, että varhaiseen murrosikään liittyy vakavampia riskejä kuin lääkkeeseen: pituuskasvu päättyy liian varhain ja riski sairastua rintasyöpään kasvaa.

Toppari pitää syöpäriskin kasvua merkittävänä, sillä rintasyöpä on yleisin naisten syövistä ja siihen sairastuu jo joka kymmenes. Seuraava Topparin mainitsema riski ei ole yhtä selkeä: lapsi, joka näyttää aikuiselta, on ongelma.

Se nostaa tyttöjen riskiä tulla hyväksikäytetyiksi, koska hormoniryöpsähdys ei kypsytä aivoja samassa tahdissa kuin kehoa. Samaa sanoo Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen.

– Myös seksiriskikäyttäytymistä on sillä porukalla, jonka murrosikä on alkanut ikätovereita aikaisemmin. Siitä voi seurata teiniraskauksia.

Kumpikaan asiantuntijoista ei pidä hyväksikäyttöä kokonaisuutena Suomessa kovin isona ongelmana – Suomea turvattomammissa yhteiskunnissa se sitä kyllä on.

Aikataulu aina yksilöllinen

Aikuisten lisäksi hyväksikäyttäjiä voivat olla toiset lapset, kun varhain kehittynyt hakeutuu itseään vanhempien joukkoon. Se, että aivot kypsyvät hitaammin kuin keho, auttaa nuorta henkisesti selviämään elämänkaarensa mittavimmista muutoksesta, mutta samalla esimerkiksi 11-vuotias ei ole valmis samoihin asioihin kuin vaikkapa 15-vuotias.

Murrosiän varhain kohtaava lapsi ei sen sijaan edes ajattele riskejä ympärillään. Jos on luokkansa ainoa, jolla on rinnat ja kuukautiset, ei ole kohtalotoveria. Kohtelu erilaisena voi olla ankaraa ja siitä voi seurata yksinäisyyttä. Miila Halonen toivoisi vanhempien muistavan, että huolimatta lapsen ja hänen kehonsa muuttumisesta, lapsi on edelleen turvan tarpeessa.

– Erityisen tärkeitä syli ja läsnäolo ovat silloin, kun murrosikä tulee aikaisemmin kuin kavereilla. Itsenäistymisliean pituutta ei voi tämän perusteella määrittää.

Syiden selvittelyistä huolimatta murrosiän aikataulu on aina yksilöllinen. Siksi nuorisolääkäri Silja Kosola haluaisi, että murrosikä nähtäisiin positiivisessa valossa. Hän säästäisi tytöt päivittelyltä ja kehottaa äitejä ja tyttäriä juhlistamaan jollain kivalla asialla kuukautisten alkamista.

– Murrosikäinen tarvitsee kaikkein vähiten draamaa asian ympärillä. Kuukautisten alkaminen on merkki siitä, että tyttö on terve ja kroppa toimii niin kuin pitää.

Tulipa kerran toimituksessa idea: Tehdään juttu, jossa lukija asetetaan suomalaisen työttömän saappaisiin. Tavoitteena oli havainnollistaa työttömyysturvan ja toimeentulotuen varassa elävien maailmaa, ja samalla kokeilla uudenlaista journalistista ilmaisumuotoa.

Helpommin sanottu kuin tehty.

Tänään julkaistun journalistisen perusturvapelimme tekeminen oli vaikeaa jo siitä syystä, että "pelin" säännöt ovat niin monimutkaiset. Selvittelin Suomen perusturvajärjestelmän tukia, ehtoja ja sanktioita Kelan ja TE-toimiston nettisivujen avulla. Luin lakia ja jauhoin Kelan tukilaskureita. Kun ne eivät auttaneet, soitin tukipäätöksiä tekeville virkailijoille. Kuvaavaa on, että hekään eivät aina tienneet vastauksia kysymyksiin.

Miten tukien varassa elävät oppivat pelin säännöt? “Vuosien mittaan, kantapään kautta”, kuului haastattelemieni pienituloisten vastaus.

Se on tuskainen oppimisprosessi. Toisin kuin kehittelemässämme pelissä, tosielämässä toimeentulotuki ei tule nappia painamalla. Oikeassa elämässä muutaman kympin menetys oikeasti kouraisee, jos kuukausitulot ovat tonnin luokkaa. Sitä on vaikea hahmottaa, jos on tapana käyttää muutama kymppi ravintolaillalliseen.

Tukien riittävyyden lisäksi pelin tavoitteena on havainnollistaa pienituloisen elämän epävarmuutta. Tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa, jos ei täsmälleen tiedä, kuinka paljon satunnaisesta palkkatulosta ja sovitellusta työttömyysetuudesta jää käteen. Kun elää kädestä suuhun, yllättävä meno – kuten autoremontti – voi suistaa arjen raiteiltaan. Sama vaikutus on sillä, kun haettu tuki on odotettua pienempi, kun tukipäätös viivästyy, tai kun tuki katkeaa kokonaan.

Pitkittynyt työttömyys ja rahattomuus masentaa, syö itsetuntoa ja hermoja, mikä syventää ongelmaa. Itsensä myyminen työmarkkinoille on tuskaista, jos ajatukset keskittyvät siihen miten pitää kiinni muutamasta tukisatasesta. Eivätkä kaikki halua pyytää ennaltaehkäisevää toimeentulotukea, leipäjonossa jonottamisesta puhumattakaan. Ihminen ei pääsääntöisesti halua elää muiden avun varassa. Lopputuloksena moni päätyy elämään velaksi, ja lopulta ulosottoon.

Pitkään tekemistään odottaneen perusturvauudistuksen soisi olevan kevään eduskuntavaalien suuria puheenaiheita. Sipilän hallitus on jo asettanut työryhmän kehittämään erilaisia ratkaisumalleja tulevien hallitusten pureskeltavaksi. Keväällä raporttinsa julkaissut Juho Saaren eriarvoistumistyöryhmä selkeyttäisi etuusjärjestelmää yhdistämällä eri tukia toisiinsa.

Poliitikoiden on helppo olla yhtä mieltä byrokratian purkamisen tärkeydestä. Vaikeampaa on sopia, miltä ideologiselta pohjalta köyhiä halutaan jatkossa tukea? Onko paras keino työttömän motivointiin aktiivimallin kaltainen keppi, joka rankaisee väärästä käytöksestä? Vai tulisiko tuet korvata perustulolla, jota myönnetään työttömälle vaikkei hän tekisi yhtään mitään? Kuinka alas perustulon vähimmäistaso laskettaisiin? Asetetaanko työttömälle porkkanoita, eli voisiko tukisummaa nostaa esimerkiksi aktiivisella työnhaulla?

Perusturvaa koskevan keskustelun ongelmia on, että äänessä ovat usein ne, jotka ovat onnistuneesti harpponeet työsuhteesta toiseen. Kun itse on menestynyt, on houkuttelevaa ajatella kaiken riippuvan omasta asenteesta. Vastikkeellisen perusturvan kannatuksen pohjalla onkin ajatus laiskasta työttömien massasta, joka mielellään jäisi elämään muiden työnteon varassa, jos sille annetaan mahdollisuus. Ajatus herkästi loukkaa tukien varassa pienituloista, joka on vuosia yrittänyt päästä jaloilleen.

Siksi suosittelemme etenkin jokaista turvallisessa palkkasuhteessa olevaa pelaamaan perusturvapelimme kerran läpi. Siihen menee noin vartti.

Millaisia ajatuksia peli herätti? Jäikö paljon rahaa käteen? Nousiko stressi?

Kerro se meille ja kommentoi jutun alle!

Selviätkö vuoden tukiviidakossa? Ylen perusturvapeli luo silmäyksen pienituloisen stressaavaan arkeen

Tanskalaisen Huuto syvyydestä -draamasarjan pääosan esittäjä Lars Mikkelsen on voittanut parhaan näyttelijäntyön kansainvälisen Emmy-palkinnon, kertoo Tanskan yleisradioyhtiö DR.

Tv-alan tärkeimmät kansainväliset palkinnot jaettiin Emmy-gaalassa tiistain vastaisena yönä New Yorkissa.

Mikkelsen, 54, esittää tanskalaisen pappissuvun vaiheita kuvaavassa sarjassa suvun patriarkkaa Johannesta. Päähenkilö on tyrannimainen jyrkkä isä, joka kamppailee perheensä, lähipiirinsä ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

– Tämä on täysin surrealistista. Olemme olleet Tanskassa tv-draaman etujoukkoa vuosien ajan. Tämä palkinto vahvistaa, että meihin voi yhä luottaa. Olen niin onnellinen, Mikkelsen sanoi.

Sarjan toinen tuotantokausi pyörii parhaillaan Ylellä. Sarjaa voi seurata Yle Areenassa ja keskiviikkoisin TV1:ssä.

Palkintogaalassa jaettiin kaikkiaan 11 palkintoa. Gaalassa palkittiin myös useita muita eurooppalaisia sarjoja.

Parhaaksi kansainväliseksi sarjaksi valittiin espanjalainen Casa de Papel (suom. Rahapaja), jonka oikeudet Netflix hankki viime vuonna.

Parhaan dokumentin palkinnon nappasi Britannian yleisradioyhtiö BBC Syyrian sotaa käsittelevällä dokumenttielokuvalla Goodbye Aleppo. Dokumentissa neljä nuorta kansalaisjournalistia taltioi Itä-Aleppon taistelun viimeisiä päiviä.

Kansainväliset Emmyt jakaa tuotantoyhtöiden kansainvälinen yhteistyöjärjestö The International Academy of Television Arts & Sciences.

Ylen A-studiossa puhuttiin maanantai-iltana työllisyydestä, maahanmuutosta ja erityisesti siitä, miten Suomessa pitäisi reagoida syntyvyyden laskuun. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.), olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa työllisyyden edistämiseksi, kun syntyvyys sakkaa.

Häkkäsen mukaan humanitäärisistä syistä tapahtuva maahanmuutto ja työperäinen maahanmuutto on pidettävä erillään. Li Anderssonin mielestä ihmisiä ei saa arvottaa sen mukaan, millä tarkoituksilla maahan tulee.

Eriäviäkin näkemyksiä nousi myös esimerkiksi maahanmuuttajien pisteytyksestä Kanadan malliin ja EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnan poistamisesta.

Kanadassa maahanmuuttajien pisteytetään työperäisyyden perusteella. Andersson sanoi pisteytykselle ei. Häkkäsen mielestä maahanmuuttajien soveltuvuutta voisi arvioida jollakin tavalla, mutta hän ei ottaisi Kanadan mallia suoraan Suomeen. Andersson sanoi, että pisteytysjärjestelmä laskisi Suomen houkuttelevuutta, eikä se olisi siksi hyvä asia.

Häkkäsen mielestä niin EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinta pitäisi poistaa, Anderssonin mielestä taas ei.

Anderssonin mukaan englanninkielisiä kielipalveluja tarvitaan tulevaisuudessa lisää, mikäli Suomi haluaa pärjätä kilpailussa osaavista työntekijöistä. Häkkänen oli samaa mieltä kielipalveluista. Hänen mukaansa verotusta olisi myös laskettava, jotta Suomi olisi houkuttelevampi maa tulla töihin.

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen ihmetteli, miksi poliitikot eivät ole pystyneet edistämään työperäistä maahanmuuttoa, vaikka juhlapuheiden tasolla ollaan samaa mieltä siitä, että asiaa pitäisi edistää.

– Toivottavasti väestöennusteen tuoma paine toimisi niin, että näitä asioita voitaisi edistää, Kärkkäinen sanoi.

Andersson piikitteli Häkkästä perhevapaauudistuksen kaatumisesta

Li Andersson arvosteli hallitusta odotetusti perhevapaauudistuksen kaatumisesta ja siitä, miltä hallituksen politiikka on näyttänyt kolmekymppisen naisen näkökulmasta.

– Varhaiskasvatuksesta on leikattu, perhevapaauudistus jäi tekemättä, lomarahoja on leikattu naisvaltaisilla aloilla. Lisäksi hallitus on pyrkinyt lisäämään turvattomuutta työelämässä kaikenlaisilla työehtojen heikentämisesityksillä, Andersson luetteli.

Häkkäsellä oli täysin erilainen käsitys asioiden todellisesta tilasta.

– Sulla on aika värikäs käsitys. Ensinnäkin lomarahaleikkaukset on kompensoitu ja varhaiskasvatukseen liittyviä perusopetuksen määrärahoja ei ole leikattu vaan perusoikeutta on supistettu.

Kokoomusministeri puolusti hallitusta sillä, että se on onnistunut lisäämään työpaikkoja.

– Samaan aikaan 120 000 ihmistä on saanut työpaikan, kun talous kasvaa. Yhä useammalla henkilöllä on turvattu tulevaisuus, kun on saatu työtä, Häkkänen sanoi.

Lue lisää:

Suomessa väki harmaantuu ja vauvat vähenevät – Yle kysyi kaikilta puoluejohtajilta, mitä asialle pitäisi tehdä

Tilastokeskus: Suomessa on nyt vähiten nuoria yli sataan vuoteen – väkiluku kääntymässä laskuun 2035

Tutkijoiden mukaan vaalit näkyvät Ylen maahanmuuttokyselyssä: Ristiriitaisuuksia, äänten kalastelua ja yllätyspehmoilua

Yle selvitti puolueiden maahanmuuttonäkemykset: Suurin osa lisäisi paperittomien palveluita – vain kaksi puoluetta kieltäisi naisilta burkat

Korkeakoulutettujen pako Suomesta kiihtyi, osaajien maahanmuutto junnaa paikoillaan

Oulun kaupunginhallitus katsoo, ettei kaupunginvaltuutettu Riikka Moilanen (kesk.) ole tehnyt sellaista tarkoituksellista ja vakavaa virheellistä menettelyä luottamustoimessaan, johon voisi hallinnollisin toimin puuttua. Asia koskee Moilasen 10. syyskuuta kaupunginvaltuuston kokouksessa lausumaa ihmisroska-kommenttia.

Kaupunginhallitus vastasi kokouksessaan 19.11. Moilasen toiminnasta luottamusmiehenä tehtyyn kanteluun. Moilasen menettelystä tehtiin yksityishenkilön toimesta kantelu apulaisoikeusasiamiehelle 30.10.

Kantelussa sanottiin, ettei kaupunginvaltuutettu Moilasen puheenvuoro kaikilta osin näyttäisi edustaneen asiallista, arvokasta ja kunnan asukkaita kunnioittavaa kielenkäyttöä.

Päätöksessään kaupunginhallitus lisää, ettei sillä ole syytä arvioida Moilasen menettelyä toisin kuin poliisi ratkaisussaan olla aloittamatta esitutkintaa.

Chicagon poliisin mukaan kaksi sairaalan työntekijää, poliisi ja epäilty ampuja ovat kuolleet sairaalan alueella tapahtuneen ampumisen jälkeen.

Uutistoimisto AP:n haastatteleman silminnäkijän mukaan asemies ampui seurassaan ollutta naista useaan kertaan sairaalan ulkopuolella ennen kuin hän meni sisään ja avasi tulen.

Silminnäkijä James Gray kuvailee KABC-televisiokanavalle sairaalassa syntynyttä tilannetta "massakaaokseksi". Hänen mukaansa ampuja käveli ensin naisen kanssa parkkipaikalla, mutta hän kääntyi yhtäkkiä naista kohti ja ampui rintaan useita kertoja. Ampuminen jatkui vielä naisen oltua maassa.

Pian sen jälkeen hyökkääjä vaihtoi laukauksia paikalle saapuneiden poliisien kanssa. Hän jatkoi sen jälkeen sisälle sairaalaan, josta kuului lisää laukauksia.

Tapahtumapaikka Mercyn sairaala on Chicagon keskustan eteläpuolella. Poliisi sanoo tekevänsä perusteellisia etsintöjä sairaalan tiloissa. Poliisi myös pyysi ihmisiä välttämään aluetta.

Tv-kuvissa näkyi, kuinka sairaalasta tuli ulos parkkipaikalle paljon ihmisiä kädet ylhäällä.

Yhdysvalloissa on tapahtunut viime viikkoina useita tuhoisia joukkoampumisia. Lokakuun lopussa 11 ihmistä kuoli joukkoampumisessa synagogassa Pittsburghissa. Alle kaksi viikkoa sitten toisessa joukkoampumisessa ampuja surmasi 12 ihmistä kalifornialaisessa baarissa.

Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan asetusmuutosta, jolla sorkkaeläimiä ajavien koirien säkäkorkeusrajaa nostettaisiin nykyisestä 28 sentistä.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että ajavista metsästyskoirista dreeveri ja muutkin matalat koirat saisivat luvallisesti ajaa kauriita, peuroja ja hirviä.

Tällä hetkellä metsästysasetus rajaa säkäkorkeuden 28 senttiin eli käytännössä vain mäyräkoirat ovat olleet sallittuja ajureita sorkkaeläinjahdissa.

Nykyisin esimerkiksi hirvenmetsästyksessä käytettävät koirat on tarkoitettu pysäyttämään eläimet ja seuraamaan niitä haukkumatta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan uusi asetusmuutos on pitkälle valmisteltu ministeriössä. Leppä puhui lauantaina Mikkelissä dreeverien sm-ajokokeissa. Lepän puhe on kuunneltavissa youtube-videolta kohdasta 2:00:01)

– Me nostamme sorkkaeläimiä ajavien koirien säkäkorkeutta. Se nostetaan suurin piirtein samaan kohtaan kuin Ruotsissa, Leppä totesi puhuessaan dreeverijärjestön illallisella.

Dreeveri on jalostettu Ruotsissa

Muutos on ministerin mukaan perusteltua, koska kyseinen koirarotu on kehitetty aikoinaan Ruotsissa juuri sorkkaeläinten metsästykseen. Dreeveriuroksen säkäkorkeus vaihtelee rotumääritelmän mukaan 32–38 ja nartuilla 30–36 sentin välillä.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, ettei Ruotsissa vastaavaa senttirajaa ole, vaan kaurisjahdissa käytetään hitaasti ajavia koiria. Niitä ovat muun muassa dreeverit, beaglet ja bassetit.

Lepän mukaan säädösmuutos tulisi voimaan seuraavan metsästyskauden alussa 1. elokuuta 2019. Asetusluonnos on tarkoitus laittaa lausuntokierrokselle vielä tämän vuoden puolella ja saada hyväksyttyä ennen vaaleja.

Ministeri Lepän tavoitteena on muutoksella monipuolistaa metsästysharrastusta.

Leppä uskoo, että säkäkorkeuden nosto osaltaan edistäisi esimerkiksi valkohäntäpeuran kannan hallintaa. Käytännössä nosto mahdollistaisi dreeverien käytön ajometsästyksessä.

– Nyt sallitut ajokoirarodut palvelevat metsästäjää hyvin, mutta uupuvat helposti lumisessa ja vaihtelevassa maastossa. Dreeverien salliminen ajokoirina toisi metsästyksen pariin uusia harrastajia ja monipuolistaisi jahtitapoja, Leppä sanoo.

Tällä hetkellä ajavan koiran metsästysasetuksella säädetty suurin säkäkorkeus on 28 senttimetriä. Tämä kattaa esimerkiksi mäyräkoirat.

Ylärajan tarkoitus on estää hirvieläinten uuvuttaminen ajolla. Tämän vuoksi Leppä pitää dreeverin säkäkorkeutta perusteltuna.

Suomen Dreeverijärjestön puheenjohtaja Timo Nurmiluoto ja varapuheenjohtaja Marko Mustonen pitävät muutosta odotettuna ja tervetulleena. Asiaa on yritetty muuttaa liki 40 vuotta.

– Nyt on täysi työ opettaa dreeverit pentuna pois sorkkaeläinten perästä. Suurimmalla osalla pennuista on taipumusta ajaa kaurista tai peuraa, Mustonen sanoo.

Käydessään Ruotsissa oman koiransa kanssa, tämä ajoi maaottelussa viime vuonna hyvin kaurista. Ruotsalaiset kehuivat hyväksi kauriskoiraksi ja olisivat ostaneet.

Ahvenanmaalla sallittu jo vuosia

Osassa Suomea dreevereitä on jo käytetty kaurisjahdissa, sillä Ahvenanmaalla näiden koirien käyttö ajometsästyksessä on ollut sallittua kolmisen vuotta.

Saarimaakunnassa on myös järjestetty dreeverien näytösmetsästyksiä. Niissä on havaittu koirien toimivan kuten Ruotsissa, eikä koirien ole esimerkiksi havaittu ajaneen liian kovaa tai raadelleen saaliseläimiä.

Timo Nurmiluoto arvelee, että jatkossa mäyräkoirien käyttö painottuu valkohäntäpeuran metsästykseen ja muuhun, mihin rotu soveltuu. Etelä-Suomen kaurisalueilla dreeverin käyttö voi yleistyä.

- Moni on sanonut hankkivansa dreeverin, jos laki muuttuu, kertoo Nurmiluoto. Nyt dreeverinpentuja rekisteröidään parisataa vuodessa.

Muutosta on yritetty useaan otteeseen, mutta se on aina tyssännyt ministeriön virkamiehiin.

Timo Nurmiluoto toivoo vain, ettei käy kuten aiemmin, jolloin jo pitkälle valmisteltu esitys on kaatunut kalkkiviivoilla.

Tällöin ovat aina heränneet puheet mäyräkoiramafiasta, joka hallitsee. Nyt koirajärjestöissä ei eripuraa enää liene jäljellä.

Jokatapauksessa tiheäksi paisuneet valkohänpeura- ja kauriskannat kaipaavat sääntelyä. Metsästäjien kiinnostus näitä lajeja kohtaan ei kuitenkaan ole kasvanut aivan samassa suhteessa eläinten määrään.

K orjaus 20.11. klo 8.00 Poistettu maininta viiriäiskoirista luvallisina koirina. Viiriäiskoirien säkäkorkeus vaihtelee 45–54 sentin välillä.

Lue myös

Metsästäjät käyvät tositoimiin valkohäntäpeurojen vähentämiseksi – jahtitorneilla kytätään kymmeniä iltoja

Riistakeskus kannustaa valkohäntäpeurajahtiin heti syyskuussa – kaatoluvissa roima lisäys

Valkohäntäpeurat ovat runsastuneet rajusti ja niin ovat punkitkin – kysyimme tutkijalta pitäisikö peurat ja kauriit ampua

Suomi sai Amerikan lahjaksi 7 valkohäntäpeuraa, ne vapautettiin luontoon ja nyt niitä on 100 000 – valkohäntäpeurojen historia on kiehtova tarina isänmaanrakkaudestaSuomi sai Amerikan lahjaksi 7 valkohäntäpeuraa, ne vapautettiin luontoon ja nyt niitä on 100 000 – valkohäntäpeurojen historia on kiehtova tarina isänmaanrakkaudesta

Valkohäntäpeuroja on nyt ennätyksellisen paljon – pelti kolisee yli 5 000 kertaa vuodessa

Kiinan johtajan Xi Jinpingin tiistaina alkava valtiovierailu Filippiineille näyttää suurvaltasuhteiden muutoksen Kaakkois-Aasiassa. Filippiinit on ollut Yhdysvalloille tärkeä liittolainen alueella, mutta viime vuosina se on lähentynyt Kiinaa.

Kiinan johto on kuvannut, että suhteet Filippiineihin ovat kokeneet viime vuosina täyskäännöksen.

– Näemme nyt sateenkaaren sateen jälkeen, presidentti Xi sanoi valtiovierailunsa alla.

Xi Jinping ja Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte ovat tavanneet tätä ennen jo viidesti muutaman vuoden sisällä. Edellisestä Kiinan johtajan valtiovierailusta Filippiineillä on kuitenkin kulunut 13 vuotta.

Kokosimme yhteen tärkeimmät asiat, joiden ennakoidaan olevan esillä johtajien tapaamisessa.

1. Filippiinit lainaa Kiinalta miljardeja

Presidentti Xin ja Duterten odotetaan sinetöivän valtiovierailulla ainakin kolmen miljadin euron lainan, jolla rakennettaisiin rautatie pääkaupunki Manilasta Luzonin saaren eteläkärkeen. Kiinan odotetaan myös rahoittavan sodassa raunioituneen Marawin kaupungin jälleenrakentamista noin kahdeksalla miljoonalla eurolla.

Kiina on luvannut Filippiineille yli 20 miljardia euroa lainaa ja apua, ja presidentti Duterte aikoo rahoittaa parikymmentä rakennushanketta kiinalaisrahalla.

Kiinan presidentti Xi Jinping toivottikin Filippiinit tervetulleeksi “Kiinan kehityksen pikajunaan“ valtiovierailunsa aattona.

Kiina rahoittaa jo kymmeniä muita maita biljoonien eurojen arvoisella Vyö ja tie -hankkeellaan, jolla se haluaa yhdistää Euroopan, Aasian ja Afrikan uudeksi silkkitieksi.

Euroopan unionin tarjoamaa apua Duterte on haukkunut näyttävästi, koska rahoituksen ehtona on ihmisoikeuksien noudattaminen.

– Yksinkertaisesti rakastan Xi Jinpingiä. Hän ymmärtää ongelmani ja haluaa auttaa, presidentti Duterte on kiitellyt Kiinan presidenttiä.

Kiinan apua epäillään kuitenkin Filippiineillä laajasti. Vasta yksi yhteisprojekti on päässyt vauhtiin, vaikka apua luvattiin jo kaksi vuotta sitten. Filippiineillä vierailulta odotetaan näyttöä siitä, että Kiina aikoo avata rahahanat.

– Kiina tarvitsee Filippiinien tukea edistääkseen Vyö ja tie -hanketta muualla Kaakkois-Aasiassa, uskoo kansallisen turvallisuuden ja tiedustelun tutkimuskeskuksen johtaja Rommel Banlaoi.

Kiinan on arvosteltu saalistavan köyhiä maita velka-ansaan, kun se syytää miljardeja euroja kehittyville maille teiden, siltojen ja satamien rakentamiseen. Muun muassa Sri Lanka joutui antamaan tärkeän Hambantotan sataman Kiinan käyttöön 99 vuodeksi velanmaksun vaikeuksien takia.

2. Kiina tiukentaa otettaan Etelä-Kiinan merestä

Presidenttien odotetaan sopivan yhteisestä öljyn ja kaasun etsintähankkeesta kiistellyllä Etelä-Kiinan merellä.

Meren uumenissa arvioidaan olevan miljardien eurojen edestä luonnonvaroja. Yhteistyö olisi ennenkuulumatonta, koska Kiina on kiistellyt pitkään merialueiden omistuksesta Etelä-Kiinan meren reunavaltioiden kanssa.

– Meidän täytyy tehdä tehdä Etelä-Kiinan merestä rauhan, ystävyyden ja yhteistyön meri niin, että se hyödyttää molempia kansoja, Xi Jinping kirjoitti pitkässä kirjeessä, jonka The Philippine Star -päivälehti julkaisi Filippiineillä ennen valtiovierailua.

Aiemmin Filippiinien johto suhtautui Kiinaan vihamielisesti juuri Etelä-Kiinan meren aluekiistan takia. Presidentti Rodrigo Duterte teki asiassa täyskäännöksen noustuaan valtaan.

Aluekiistassa on kyse siitä, että Kiina on rakentanut sotilastukikohtia saarille, joiden omistus on kiistelty. Filippiinien edellinen hallinto vei aluekiistan YK:n pysyvään välitystuomioistuimeen. Välitystuomioistuin päätti kaksi vuotta sitten, että kiistellyt alueet kuuluvat Filippiineille, mutta Kiina ei hyväksy päätöstä.

Duterte on vaiennut aluevaatimuksista ja keskittynyt luomaan taloussuhteita Kiinaan.

Suuri osa filippiiniläisistä kuitenkin vastustaa Kiinan valtaa merialueella.

– Kun kysymme ihmisiltä asiasta, he vastustavat hallituksen politiikkaa. 81 prosenttia sanoi, että kiisteltyjä saaria ei saa antaa Kiinan hallintaan. Mutta se ei ole vaikuttanut vielä presidentti Duterten suosioon. Vaikka kansa on tyytymätön meritilanteeseen, se kannattaa Dutertea, sanoo Social Weather Station -tutkimuskeskuksen tutkija Steven Rood.

Duterten mukaan Etelä-Kiinan meren konflikti ratkaistaan neuvottelemalla Kiinan ja Asean-maiden kesken. Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö Asean ja Kiina neuvottelevat parhaillaan merialueen pelisäännöistä. Sopimusta odotetaan kolmen vuoden kuluessa.

3. Kiina esittelee valtaansa Yhdysvalloille

Kiina haluaa näyttää Yhdysvalloille valtansa vahvistumista Filippiinien vierailullaan.

– Filippiinit on ollut pitkään Yhdysvaltain liittolainen, joten Kiina tekee kaikkensa saadakseen Filippiinit puolelleen, sanoo kansallisen turvallisuuden ja tiedustelun tutkimuskeskuksen johtaja Rommel Banlaoi.

Filippiinien ja Kiinan yhteistyö Etelä-Kiinan merellä on isku Yhdysvalloille. Filippiinit on ollut Yhdysvalloille strategisesti tärkeä liittolainen Kaakkois-Aasiassa ja samalla portti Etelä-Kiinan merelle.

Lähes kolmannes maailmankaupan merirahdista kulkee Etelä-Kiinan meren kautta. Yhdysvallat on lisännyt partiointia merialueella merenkulun vapauden nimissä. Viime viikolla muun muassa kaksi Yhdysvaltain lentotukialusta kierteli Etelä-Kiinan merellä.

– Etelä-Kiinan meri ei kuulu kenellekään. Yhdysvallat jatkaa lentämistä, merenkulkua ja toimintaa kaikkialla, missä kansainvälinen laki sen sallii, sanoi Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence äskettäin.

Filippiinien yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen apulaisprofessori Li Meiting sanoo, että Yhdysvaltain partiointi merellä vaivaa Kiinaa, joka vahvistaa nyt omaa laivastoaan.

– Kiinalle Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Etelä-Kiinan merellä on turvallisuusuhka. Merellä käydään jatkuvaa suurvaltojen sotilaallista kilpailua, ei niinkään aseiden määrästä vaan niiden uudenaikaisuudesta. Koko Aasian ja Tyynenmeren alue on Kiinalle turvallisuuspoliittisesti merkittävä alue ja kauppaväylien turvaaminen on ratkaisevan tärkeää, Meiting sanoi Kiinan, Filippiinien ja Yhdysvaltain suhteita käsitelleessä kokouksessa Manilassa.

Presidentti Rodrigo Duterte on puolestaan todennut, että Yhdysvaltain ja sen liittolaisten näytösharjoituksia merenkulun vapauden puolesta ei tarvita.

Duterte on viilentänyt Filippiinien suhteita entiseen siirtomaaisäntään Yhdysvaltoihin valtakautensa alusta saakka. Aiemmat hallinnot pitivät Kiinaa turvallisuusuhkana ja nojasivat Yhdysvaltojen sotilaalliseen tukeen.

Kiinan presidentti Xi Jinping kosii Kaakkois-Aasiaa myös puolelleen kauppasodassaan Yhdysvaltoja vastaan.

– Kiina työskentelee yhdessä muiden maiden kanssa pitääkseen yllä Maailman kauppajärjestön sääntöihin perustuvaa monenkeskistä kauppajärjestelmää. Kiina edistää reilumpaa ja oikeudenmukaisempaa kansainvälistä poliittista ja talousjärjestystä, Xi Jinping kirjoitti Filippiinejä kosiskelevassa kirjeessään, joka julkaistiin vierailun alla The Philippine Star -lehdessä.

Kiinan liput heiluvat nyt Manilan katujen varsilla valtiovierailun merkiksi. Yhdysvallat on kuitenkin yhä mielipidetiedustelujen mukaan filippiiniläisten suosikkimaa. Pulse Asia -tutkimuskeskuksen mielipidemittauksen mukaan kolme neljännestä filippiiniläisistä luottaa Yhdysvaltoihin, kun vain joka kuudes sanoo luottavansa Kiinaan.

Juttua muokattu 9.47: Lisätty tietoa Etelä-Kiinan meren tilanteesta ja Xi Jinpingin kirjoituksesta The Philippine Starissa.

Espanjalaisen El Pais -lehden mukaan loukkaantuneita on ainakin seitsemän. Pelastustoimi kuvaa Twitterissa loukkaantuneiden vammoja lieviksi. Turman syynä on maanvyörymä. Katalonia on kärsinyt viime päivinä rankkasateista ja tulvista.

Lähijunan kyydissä oli noin 150 matkustajaa.

Onnettomuus sattui Vacarissesin ja Vacarisses-Torreblancan asemien välisellä raideosuudella. Paikalla on 14 pelastuslaitoksen ja 7 poliisin yksikköä pelastustoimissa

.

Uutiskanava CNN kertoo, että Valkoinen talo palauttanut kokonaisuudessaan toimittaja Jim Acostan kulkuluvun. Näin ollen CNN:n aiemmin maanantaina pyytämää uutta pikaista oikeuskäsittelyä ei tarvita.

Kanava oli saanut perjantaina kirjeen Valkoisesta talosta. Siinä Acostan kulkulupa uhattiin perua heti kun oikeuden määräämä 14 päivän määräaika on ummessa. Nyt Valkoinen talo siis peruikin uhkauksensa.

CNN vaati aiemmin niin ikään oikeutta julistamaan Acostan kulkuluvan takavarikoimisen perustuslain vastaiseksi, mikä suojelisi myös muiden tiedotusvälineiden edustajia Valkoisen talon mielivallalta.

Presidentti Donald Trump kimmastui äskettäin lehdistötilaisuudessa Acostan kriittisistä kysymyksistä, jotka käsittelivät siirtolaiskaravaania.

Aiheesta lisää:

Liittovaltion tuomari määräsi Trumpin hallinnon palauttamaan Valkoisen talon akkreditoinnin CNN:n Acostalle – Acosta kiitti tuomaria

Valkoisen talon levittämä väärennetty video näyttää toimittajan lyövän harjoittelijaa – Vertaa alkuperäiseen

Aiheesta muualla:

White House backs down from legal fight, restores Jim Acosta's press pass

Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajan Tiina Oksalan mielestä kauppakeskus Redin pitäisi tulla yrittäjiä vastaan vuokratarkistuksin hankalassa tilanteessa.

–Tarkoitan tällä sitä, että vuokria pitäisi pystyä katsomaan tässä tilanteessa uudestaan siksi aikaa kun tämä tilanne on näin hankala.

Helsingin uudessa kauppakeskus Redissä vieraili syyskuussa noin 350 000 asiakasta.

Osa kauppakeskuksen yrittäjistä kertoi kuitenkin Ylelle, että avajaiskuukauden jälkeen asiakasmäärät ovat tyrehtyneet huolestuttavasti. Osa Redissä toimivista yrittäjistä harkitsee jo toimintansa siirtämistä muualle, ellei myynti parane, kertoi viikonvaihteessa Helsingin Sanomat.

Joogastudio Yoga Valossa osakkaana oleva Anne Stolt sanoo, että asiakasmäärät ovat selvästi jäljessä tavoitteesta.

– Olemme tavoittaneet vain neljänneksen tai puolet siitä asiakasmäärästä, jota tavoittelimme.

Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala pitää tilannetta erityisen huolestuttavana pienten yritysten osalta.

– Monilla pienillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta odottaa pitkään sitä, että tilanne korjaantuu, eli siinä eletään sitten kädestä suuhun, ja voi olla, että joudutaan todella nopeasti miettimään mitä tehdä.

Yhteen hiileen puhaltamista

Odotettua vaisumpi myynti on saanut osan yrittäjistä puhaltamaan yhteen hiileen. Esimerkiksi hyväksi havaittuja markkinointiponnistuksia on jaettu kauppakeskuksen muille yrittäjille, kertoo Anne Stolt.

– Olen auttanut muita kauppakeskuksessa toimivia yrittäjiä muun muassa some-markkinoinnissa.

Monet Redin yrittäjät ovat laskeneet paljon sen varaan, että asiakasvirtaa riittää, kun Helsingin Kalasataman alueelle on tulossa lähiaikoina jopa kahdeksan tornitaloa. Odottavan aika on kuitenkin pitkä. Asukkaat muuttavat ensimmäiseen tornitaloon aikaisintaan ensi keväänä tai kesänä.

– Kauppakeskuksen asiakasvirta ei takaa vielä mitään, vaan vaatii paljon omaa ponnistelua, että asiakkaat saa kiinnostumaan, sanoo Yoga Valon yrittäjä Stolt.

Some-markkinoinnin lisäksi asiakkaita on haettu erilaisista tapahtumista.

– Olimme I love me -messuilla, josta haettiin itse asiakkaita tänne ulkopuolelta. Se näytti tepsivän, ja parempaan päin ollaan menossa, sanoo Stolt.

"Vaikuttaa siltä, että ei ole ponnisteltu tarpeeksi"

Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala sanoo, että tavoitteista on jääty ja tukitoimia Redin maineen parantamiseksi kaivataan. Yrittäjäjärjestöön on tullut tästä myös muutamia yrittäjien yhteydenottoja.

Oksalan mielestä etenkin kauppakeskuksen johdon pitäisi nyt toimia.

– Kyllä se nyt vaikuttaa siltä, että ei ole ponnisteltu tarpeeksi. En tiedä, onko tehty muuta markkinointia kuin mitä julkisuus on tässä tuonut. Nyt pitäisi todellakin houkutella väkeä käymään ja löytää niitä keinoja, joilla muuttaa kauppakeskuksen mainetta, joka meni vähän huonoksi sokkeloisuuden takia heti alkuun.

Kauppakeskus Redistä on puhuttu, että se on sokkeloinen ja että sieltä on vaikea löytää etsimäänsä.

– Ongelma tulee ehkä siitä, kun kaikilla hisseillä ei pääse kaikkiin kerroksiin, sanoo yrittäjä Anne Stolt.

Redi: Teemme jatkuvasti töitä kauppakeskuksen toiminnan parantamiseksi

Kauppakeskus Redistä kommentoidaan, että yrittäjien huoliin on reagoitu.

– Olemme jo parantaneet opastusta kauppakeskuksen sisällä ja palkanneet esimerkiksi palvelumuotoilijan, joka auttaa parantamaan vierailukokemusta kauppakeskuksessa, Redin Ylelle toimittamassa kommentissa todetaan.

Kauppakeskus käy myös jatkuvasti keskustelua kaupungin kanssa siitä, miten asiakkaat löytäisivät paremmin sen parkkihallin. Muun muassa ilmaista parkkiaikaa on lisätty tunnista neljään tuntiin.

– Keskustelemme jatkuvasti vuokralaisten kanssa ja etsimme yhdessä ratkaisuja vuokralaisten ja kauppakeskusten toiminnan parantamiseksi. Yhteinen tavoitteemme on tehdä Redistä mahdollisimman hyvin kaupunkilaisia palveleva keskus, jossa vuokralaisilla on mahdollisuus harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa.

Lue myös:

Asiakkaat ovat kaikonneet kauppakeskus Redistä – yrittäjän mukaan tilanne on katastrofi ja konkurssi uhkaa (16.11.2018)

Oletko kiinnittänyt huomiota työpaikalla olevaan lääkekaappiin? Tuon huomaamattoman laatikon tärkeys paljastuu usein vasta onnettomuuden sattuessa.

Vastoin nimeään siinä ei kuitenkaan suositella säilytettäväksi lääkkeitä. Ei edes arkisia särky- tai yskänlääkkeitä. Lääkekaappi on tarkoitettu lähinnä ensiapua varten.

Tämä selviää aluehallintoviraston ohjeistuksesta. Mikään laki ei tosin kiellä lääkkeiden säilyttämistä työpaikalla.

Joka tapauksessa ohjeistuksen syynä on mahdollinen väärinkäyttö, kertoo Siun Soten työterveyshoitaja Tiina Räsänen.

– Lääkkeet eivät varsinaisesti kuulu ensiavun antamiseen. Ihmisillä voi olla esimerkiksi allergioita eri lääkeaineille.

Työntekijöillä pitäisi siis Räsäsen mukaan huolehtia itse tarvitsemistaan käsikauppa- eli itsehoitolääkkeistä.

Metsässä tarvitaan kyypakkausta ja kiristyssidettä

Lääkekaappien sisältö vaihtelee työpaikkojen mukaan. Lääkekielto koskee vain työpaikkoja, jotka sijaitsevat asutuskeskuksissa. Niiden ulkopuolella olevissa työpaikoissa erityistarvikkeet ja lääkkeet tulevat tarpeeseen.

Esimerkiksi metsurit työskentelevät usein yksin kaukana asutuskeskuksista, ja ovat nopean avun tavoittamattomissa. Jos moottorisahalla leikkaa reiteen, eivät laastarit riitä.

Siksipä metsureille suositellaan mukaan kiristyssidettä, jolla vaarallisesti verta vuotavasta raajasta saadaan verenkierto heikennettyä tai pysäytettyä. Tämä estää potilaan kuolemisen verenhukkaan.

– Ja lääkkeistä esimerkiksi kyypakkaus kannattaa olla metsässä työskennellessä mukana, lisää työterveyshoitaja Satu Sorsa.

Molemmat hoitajat painottavat, että lääkekaappia suunnitellessa kannattaa kääntyä työterveydenhoidon puoleen. Sieltä saa vinkkejä mitä kaappiin tulee laittaa.

– Jos on lähdössä esimerkiksi ulkomaille töihin, kannattaa työterveydenhuollosta tarkistaa mitä rokotuksia ja lääkkeitä matkalle tarvitaan mukaan, Räsänen sanoo.

Lääkekaappi ajan tasalle

Työterveyshoitajien mukaan usein työpaikoilla tulee vastaan tilanteita, joissa ketään ei ole nimetty vastaamaan lääkekaapista. Tästä seuraa usein se, että kaapissa on vanhaa tavaraa.

Laastarien liimapinta haurastuu ajan myötä, ja steriileistä haavataitoksista tulee vähemmän steriilejä, kun aika kuluu. Siksi tarvikkeita pitää päivittää.

Räsänen kertoo myös, että joissain työpaikoissa ongelmana on likaisuus.

– Siellä on käyty esimerkiksi öljyisin ja mustin sormin hakemassa tavaroita. Vaihtelua lääkekaappien sisällössä ja kunnossa kuitenkin on.

Usein kaapin paikka jää myös merkitsemättä opastekilvellä.

Nämä tarvikkeet pitäisi löytyä tavallisen toimiston lääkekaapista:

• Opastekilpi
• Hätäilmoitusohje
• Ensiapuside pieni 4 kpl
• Ensiapuside iso 4 kpl
• Putkiverkkoside (pää/raajakoot) 1 kpl
• Taitos 20x20 cm 2 kpl
• Joustoside 8-10 cm
• Kiinnelaastari
• Kolmioliina 2 kpl
• Sakset
• Haavapyyhkeet
• Laastarit, eri koot
• Kertakäyttöinen kylmäpussi

Lähde: Aluehallintoviraston ensiapuvalmius työpaikoilla -opas sekä Siun Soten työterveyshoitajat Tiina Räsänen ja Satu Sorsa.

Yrittäjä Paavo Vallas, 25, paistaa lahnasta valmistettua kalajauhelihaa. Ruoka on Särkifoodin toimitusjohtajan parin vuoden tuotekehittelyn tulos. Idea syntyi yrittäjyyskurssilla Aalto-yliopistossa, kun opiskelijoilta kysyttiin liikeideoita.

– Tuli mieleen Suomen särkikalaongelma. Särkiä on äärimmäisen paljon ja niitä jopa hoitokalastetaan pois ja sitten vaikka kompostoidaan. Tämä tuntui järjettömältä. Ajattelin, että on pakko löytää fiksumpiakin tapoja ja samalla siitä voi tulla liiketoimintaa.

Diplomi-insinööriopiskelijoiden ryhmä paneutui kurssilla särkien hyödyntämiseen. Opiskelijat pohtivat muun muassa entistä automatisoidumpaa kalan perkaamisesta. Edullisempi perkaus mahdollistaisi tuontitonnikalan korvaamisen särjellä esimerkiksi pikaruokapaikoissa.

Opiskelijoiden idea voitti Sitran Ravinnekierto Challenge -kisan vuonna 2016. Palkintorahaa tuli 10 000 euroa. Samalla syntyi Särkifood-yritys ja Vallaksen tie yrittäjäksi alkoi.

– Ideoita oli paljon, mitä särjestä voisi tehdä. Käytiin noin kymmenen liiketoimintasuunnitelmaa läpi. Olin muun muassa kaksi viikkoa yliopiston laboratoriossa keittelemässä lahnojen ja särkien uimarakkoja ja eristämässä niistä gelatiinia. Liiketoiminnan kehittäminen tästä prosessista oli kuitenkin liian haastavaa.

Parin vuoden aikana Vallas testautti ja kehitti reseptejä. Särkikala lahnasta valmistettu kalajauheliha valikoitui tuotteeksi viimeistään, kun kalanjalostamo Uusikaarlepyystä innostui yhteistyöstä.

– Alihankkijoiden käyttö on tässä vaiheessa järkevämpää kuin investoiminen omaan laitokseen ja laitteisiin.

Toimitusjohtajan työsarkana on pitää yhteyttä kalastajiin, markkinoida tuotteita ja huolehtia tilauksista. Hän on toistaiseksi yrityksensä ainoa työntekijä.

Vajaasti hyödynnetty kala kaipaa investointeja

Suomessa on tällä hetkellä muutamia isompia elintarvikeyrityksiä, jotka tekevät esimerkiksi särkisäilykkeitä tai lahnasta kalamassaa muun muassa suurtalouskeittiöiden tarpeisiin.

Yritysten omien hankintakanavien lisäksi järvien rehevöitymistä hillitsevät hoitokalastajat tuottavat lisää raaka-ainetta elintarviketeollisuuteen. Esimerkiksi viime vuonna Lahdessa hoitokalastuksista nousi särkikalaa jalostajille noin 60 000 kiloa.

Särkikalaa on Suomen järvissä kuitenkin yhä runsaasti, mutta investointihaluisia kalanjalostajia kaivataan lisää.

– Tarvitaan yrittäjiä, jotka uskaltavat investoida massauskoneisiin ja tiloihin, jolloin siitä saadaan kannattavaa kaupallista toimintaa. Pieniä määriä perkaa kuka tahansa, mutta kun puhutaan tuhansista kiloista, niin se vaatii koneellista käsittelyä, Sisä-Suomen kalatalousryhmän kalatalousaktivaattori Janne Ruokolainen sanoo.

Ruokolainen uskoo, että kun tuotantoketjun eri osat saadaan kuntoon, niin uusia toimijoitakin alkaa tulla alalle.

– Osassa Itä- ja Keski-Suomea sekä Kainussa särki on muikun jälkeen toiseksi tärkein kaupallinen kalalaji. En puhu roskakalasta, vaan vajaasti hyödynnetyistä kalalajeista.

Särkien kalastus parantaa myös vesistön tilaa, sillä jokaisen kalan mukana tulee ravinteita kuten fosforia pois järvestä.

Kalajauheliha ei kilpaile ruokahifistelijöiden makuhermoista

Ympäristöhallintaa opiskellut diplomi-insinööri ja Särkifoodin toimitusjohtaja Paavo Vallas haluaa yhdistää bisneksen ja maailman parantamisen.

– Koen, että yrittäjyys on paras ja konkreettisin tapa vaikuttaa maailmaan. Haluan parantaa ympäristöä ja tuoda työpaikkoja Suomeen.

Turussa asuva toimitusjohtaja haluaa tuotteellaan haastaa jauhelihan ja broilerisuikaleet suomalaisten ruokapöydissä.

– Kalajauhelihasta tehtiin arkiruoka, jota lapsiperheet voisivat käyttää viikottain. Näin päästään suuriin määriin kalojen käytössä ja saavutetaan maksimaalinen ympäristöhyöty. Tämä on myös kotimaiseen kalaan pohjautuva vaihtoehto kalapuikoille.

Haluan itse rakentaa oman tulevaisuuteni sen sijaan, että otan valmiin paketin, jossa kaikki on jo mietitty. Paavo Vallas

Yritys pystyy tällä hetkellä tuottamaan noin 25 000 kiloa tuotetta markkinoille. Vallaksen tulevaisuuden visio on, että yritys hyödyntäisi miljoona kiloa särkikaloja vuodessa.

Pakasteena myytävää kalajauhelihaa markkinoidaan kotimaisen nettikaupan kautta. Vallas on käynyt keskusteluja myös suurten kotimaisten kauppaketjujen kanssa.

– Neuvottelut ovat käynnissä, mutta se on aika pitkä prosessi näiden isojen toimijoiden kanssa. Esimerkiksi hinnasta riittää keskusteltavaa.

Nuori yrittäjä ei halunnut perheyrityksen valmista pakettia

Hollolalaislähtöinen Paavo Vallas aikoo edetä yrityksensä kanssa maltillisesti, eikä suunnittele suuria investointeja, vaan luottaa alihankkijoihin kalankäsittelyssä.

– En usko, että Suomessa on henkilöä tai tahoa, joka haluaisi antaa minulle esimerkiksi kolme miljoonaa euroa, joten näillä on nyt mentävä.

Nuori yrittäjä on saanut henkistä tukea ja kannustusta isältään, joka pyörittää merikonttikuljetuksiin erikoistunutta logistiikkayritystä.

– Särki-ideani oli yllätys isälleni, mutta ei se vaatinut kuin yhden tarkemman keskustelun isän kanssa, niin kyllä hän heti ymmärsi.

Isänsä yritykseen Vallas ei haikaile töihin.

– Haluan itse rakentaa oman tulevaisuuteni sen sijaan, että otan valmiin paketin, jossa kaikki on jo mietitty.

Lue myös:

Roskakala kelpaa nyt koululaisillekin: Katso laskurista, kuinka monta särkeä tarvitaan ruokkimaan sinun koulusi

Kaverukset ryhtyivät syömään järveä tyhjäksi roskakalasta – "Katiskoja viedään niin paljon kuin on tarve"

Näitä kaloja pidettiin ennen herkkuna, mutta nyt ne kelpaavat vain harvalle – testaa, tunnetko järvien "roskakalat"

Suomessa ei ole ollut lähes 60 vuoteen näin lumetonta tähän aikaan vuodesta, kertoo Ilmatieteen laitos. Digitoitu mittaushistoria alkaa vuodesta 1961, eikä sen aikana ole koskaan ollut näin vähän lunta marraskuun puolivälissä.

Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo, että tänä aamuna lunta mitattiin vain kolmessa paikassa Lapissa: Kittilän Kenttärovassa 5 senttimetriä, Enontekiön Näkkälässä 4 senttiä ja Pellon kirkonkylässä 2 senttiä.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että näillä alueilla olisi kauttaaltaan lunta. Nämä ovat ihan yksittäisiä pisteitä. Kyllä siellä maa paistaa läpi, Borgström sanoo.

Hän toteaa, että ei muista koko uransa ajalta tällaista tilannetta, että pysyvä lumipeite antaa odottaa itseään näin kauan koko Suomessa.

Lapissa lumet myöhässä

Ensilumen olisi pitänyt sataa Pohjois-Lappiin jo syys-lokakuun taitteen paikkeilla. Ensilumi tuli kuitenkin Pohjois- ja Keski-Lappiin noin 2–4 viikkoa myöhässä.

Osaan Keski-Suomesta ensilumi tuli sopivasti loka-marraskuun taitteessa. Paikoitellen lunta oli jopa yli 20 senttimetriä.

– Nyt marraskuun alkupuolella on puhaltanut sen verran lauhat lounaistuulet, että se on sulattanut pois lumen. Pysyvää lumipeitettä ei olla vielä saatu, vaikka tähän aikaan vuodesta pysyvää lunta pitäisi jo olla Keski- ja Pohjois-Lapissa. Sieltä se on selvästi myöhästynyt.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan varhaisin ensilumi on tullut Helsingin Kaisaniemeen 28.10.1941, Jyväskylään 11.10.1992 ja Sodankylään 3.10.1978.

Myöhäisin ensilumi puolestaan satoi Helsingin Kaisaniemeen 2.3.2008, Jyväskylään 28.1.1973 ja Sodankylään 15.12.1938.

.

Borgström kertoo, että ennusteiden mukaan sää on kylmenemässä. Sateita ei ole kuitenkaan tällä hetkellä näköpiirissä. Viikonloppuna Enontekiöön voi tulla useita senttimetrejä lunta.

Kotimajoitusta välittävä verkkoalusta Airbnb on ilmoittanut poistavansa kohteensa Israelin siirtokuntien alueilta Länsirannalla.

Yhtiö kertoi poistavansa alueelta noin 200 tarjolla ollutta majoituspaikkaa ja lopettavansa toimintansa siirtokunnissa. Lausunnon mukaan siirtokunnat ovat "israelilaisten ja palestiinalaisten välisen kriisin ytimessä".

Airbnb ei ole kertonut milloin muutos astuu voimaan.

Israel ei ole ottanut uutista hyvällä. Strategisten asioiden ministeri Gilad Erdan, joka myös valvoo maansa toimia palestiinalaisjohtoista boikottiliikehdintää vastaan, on pyytänyt siirtokuntien Airbnb-majoittajia nostamaan oikeusjuttuja yhtiötä vastaan. Israel on säätänyt boikotointia kieltäviä lakeja.

– Kansallisia konflikteja esiintyy eri puolilla maailmaa. Airbnb:n johdon täytyy selittää, miksi he päättivät panna toimeen tämän poliittisen ja syrjivän päätöksen Israelin valtion kansalaisten tapauksessa, Erdan sanoo.

Israelin turismista vastaava ministeri Yariv Levin puolestaan haukkui päätöksen "kurjista kurjimmaksi boikottiyritykseksi" ja pyysi toimistoaan rajoittamaan Airbnb:n toimintaa koko maassa. Hän myös ohjeisti ministeriötä käynnistämään matkailuohjelman Länsirannan siirtokunnissa.

Israelin tv-kanava 13:n haastattelussa Levin sanoi, ettei Israelille kerrottu päätöksestä etukäteen. Hänen mukaansa Israel saattaa vastata tukemalla majoittajien yhtiötä vastaan nostamia oikeusjuttuja Yhdysvalloissa.

Epäeettistä?

Airbnb on aiemmin puolustanut toimintaansa Israelin asuttamalla Länsirannalla sillä, ettei se ole ristiriidassa Yhdysvaltain lakien kanssa. Se on myös korostanut toiminta-ajatustaan "tuoda ihmisiä yhteen niin monissa paikoissa kuin mahdollista ympäri maailman."

Yhtiö kertoo peruutuspäätöksensä syntyneen asiantuntijoiden kuulemisen ja eettisen pohdinnan seurauksena. Suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä pitää siirtokuntia laittomina. Palestiinalaiset ja jotkut ihmisoikeusryhmät ovat pitkään taistelleet Airbnb-listauksien poistamiseksi siirtokunnista.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch aikoo julkaista huomenna raportin majoituspalveluista siirtokunnissa. Järjestön elinkeinoelämän ja ihmisoikeuksien osaston johtaja Arvind Ganesan sanoo Airbnb:n ratkaisun osoittavan, ettei majoituspalveluiden tarjoaminen voi olla ristiriidassa ihmisoikeuksiin liittyvän vastuun kanssa.

Ganesan kehottaa myös muita yrityksiä toimimaan samoin.

"Päätös ristiriidassa syrjintälakien kanssa"

Kansainvälisen lain asiantuntija Eugene Kontorovich sanoo Airbnb:n ratkaisua juutalaisvihamieliseksi. Hänen mukaansa se on myös yhteistyön tekemistä palestiinalaisjohtoisen, israelilaisyritysten boikotointiin kannustavan liikkeen kanssa.

Kontorovich toimii konservatiivisessa ajatushautomossa Jerusalemissa. Hän on ollut mukana luonnostelemassa Yhdysvaltain ja Israelin boikotteja torjuvaa lainsäädäntöä.

Hän sanoo Airbnb:n poistavan Länsirannan kohteet, vaikka se samaan aikaan antaa toimintansa jatkua edelleen joillakin toisilla miehitetyillä tai kiistellyillä alueilla, kuten Kyproksen pohjoisosassa, Vuoristo-Karabahissa tai Länsi-Saharassa.

– Airbnb:n lähestymistapa saattaa olla ristiriidassa Yhdysvaltain liittovaltion boikotointi- ja syrjintälakien kanssa, Kontorovich toteaa.

Länsiranta ja Itä-Jerusalem ovat olleet Israelin hallinnassa vuodesta 1967. Muun muassa YK ja Euroopan unioni pitävät siirtokuntia laittomina.

Lue lisää:

Verottaja näkee kaiken: Uber, Airbnb ja muu jakamistalous nousukiidossa – 2 400 asunnon "lyhytaikaista vuokraajaa" unohti ilmoittaa tulonsa

Asuntosijoittajat haistoivat matkailun kasvun – Airbnb-myynti mitataan jo miljoonissa Rovaniemellä

Laihialla tapahtui sunnuntai-iltana yhteentörmäys, jossa oli osallisena henkilöauto ja neljä hevosta. Henkilöautossa olleet kolme ihmistä loukkaantuivat. Kolme hevosta kuoli heti ja neljäs jouduttiin lopettamaan onnettomuuspaikalle.

– Hevoset ovat karanneet aitauksesta vielä tuntemattomasta syystä. Sähköaita oli ehjä ja portti kiinni. Henkilöautossa oli kolme ihmistä, joista kuljettaja sai vakavimmat vammat. Hengenvaaraa heistä kenelläkään ei pitäisi olla, tutkinnanjohtaja rikoskomisario John Forslund Pohjanmaan poliisista sanoo.

Poliisi jatkaa hevosten karkumatkan aiheuttajan selvittämistä. Forslund epäilee, että hevoset ovat hypänneet aitauksen yli.

– Voi olla mahdoton tehtävä selvittää, miksi ja miten hevoset ovat aitauksesta pois päässeet. Joku syy siihen varmasti on ja sitä me nyt selvitämme, Forslund sanoo.

Säikähtänyt hevoslauma on vaikeasti pidäteltävä

Kurikassa ravitallia pitävä Kari Lehtonen sanoo, että säikähtänyttä hevoslaumaa ei tukevakaan aitaus pidättele.

– Jos paniikki iskee hevoslaumaan, se tulee läpi vaikka mistä. Hevonen voi säikähtää vaikka hirveä, eikä sitä sitten paljon sähköaita pidättele. Eivät ne sitä sähköä enää huomaa, Lehtonen sanoo.

Lehtosen mukaan hevonen on pakoeläin ja pakoreaktion voi aiheuttaa vaikka aitauksen lähelle tullut villieläin.

– Jos hirvi tulee aitauksen lähelle ja hevoset eivät ole tottuneet, hirven haju voi säikäyttää hevoset. Meidänkin hevoset ovat usein hirviä säikkyneet.

Aitauksestaan karkuun päässeen ja tielle päätyneen hevoslauman käytöstä voi olla vaikea ennakoida.

– Hirvi yrittää yleensä päästä pois tieltä, jos se sinne pääsee. Laumassa olevat hevoset taas eivät oikein tiedä mihin ne tieltä menisivät, jos ne sinne päätyvät. Ne eivät ymmärrä mennä ojan yli, koska niillä harvemmin ojien yli ratsastetaan tai ajetaan, Lehtonen sanoo.

Leudot ja lämpöisät talvet houkuttelevat Suomeen eläimiä, joita ei täällä aikaisemmin ole ollut.

Tulokkaiden joukossa ovat sakaalin ohella muun muassa tunneliruohomyyrä, idänmetsähiiri ja kivinäätä. Häviäjien elintila kaventuu. Pohjoiseen kulkeutuu enemmän petoeläimiä, jonka ruokalistalle naali voi joutua. Myös suojavärin vaihtava metsäjänis on pulassa.

Sakaali, ketterä saalistaja

Suomeen kulkeutuu uusia nisäkäslajeja Etelä-Euroopasta joko Ruotsin tai Viron ja Venäjän kautta.

Suomalaisille sakaalit ovat olleet tuttuja lähinnä luontodokumenteista Afrikan savanneilta. Nyt ne pesivät kuitenkin jo Virossa.

Sakaaliin voi törmätä Suomen metsissä lähitulevaisuudessa, toteaa Luken metsäeläintieteen tutkimusprofessori Heikki Henttonen.

– Ensimmäiset sakaalit nähdään jo alle kymmenen vuoden sisään. Ihmettelisin, jos ei.

Sakaalit ovat matkanneet Viroon muun muassa Kreikan, Albanian ja Serbian kautta. Siellä ne ovat majailleet jo viitisen vuotta. Riittävä kasvukausi ja ruoka ovat varmistaneet sakaalille pesintärauhan.

Sakaalit laajentavat nopeasti reviiriään. Suomeen ketterä saalistaja pyrkii Karjalan Kannaksen kautta tai kiertäen Laatokan pohjoispuolelta.

Niille maistuvat matkaevääksi erilaisten matojen ohella niin käärmeet, linnut kuin sammakot.

Sen on kuitenkin syytä suojata selustansa jolkottaessaan Suomen rajojen yli. Metsässämme uutta tulokasta odottavat sudet ja ketut. Ne nappaavat sakaalin mielellään päivälliseksi. Tuskinpa ilveskään jättää kokeilematta, miltä sakaalin liha maistuu.

Ja puusta tuijottaa pesukarhu...

Sakaaliakin harvinaisemmalta ja oudommalta kuulostava pesukarhu on jo Ruotsissa. Eläin on kulkeutunut sinne Saksasta, jonne sitä on tarkoituksellisesti istutettu 1930-luvulta lähtien. Henttonen toivoo, ettei tämä varsinainen riesa pääsisi Suomeen.

– Pesukarhu on amerikkalainen tuontilaji, ja sen vuoksi lajin sopeutumista Suomeen on vaikeaa arvata. Tullessaan se olisi varsinainen riesa, sillä se kiipeilee puihin ja tuhoaa lintujen pesät.

Pesukarhu on todellinen mestarikiipeilijä. Kodikseen se valitsee mielellään puun onkalon. Ravinto löytyy helposti lintujen pesistä, ja yrittäessään napata herkullista aamiaista edes pieni tipahtaminen ei tunnu missään.

Pesukarhun kävely voi näyttää kompelöltä, mutta riittävän uhkan kohdatessa siltä löytyy vauhtia. Pesukarhu voi pinkoa jopa 25 kilometria tunnissa.

Villisika, metsän pahis?

Lämpötilan noustessa lumipeite ohenee ja luminen kausi lyhenee erityisesti Pohjois-Suomessa. Tästä hyötyvät pienpedot, kuten ketut ja supikoirat. Ne leviävät pohjoisemmaksi ja niiden kannat runsastuvat.

Vähäisestä lumipeitteestä hyötyvät myös hirvet, metsäkauris ja villikani.

Leudompi talvi on saanut Suomeen jo villisian. Ne viihtyvät metsissä, joissa on tiheä puusto ja vettä lähettyvillä.

Villisika tonkii kärsällänsä maasta marjoja ja versoja. Herkän hajuaistin avulla se löytää syötäväkseen juurien ja mukuloiden ohella pikkujyrsijöitä.

Ihmisten antama lisäruokinta on saanut ne entisestään runsastumaan. Henttonen ei näe tätä hyvänä.

– Villisika ei ole toivottu laji. Se levittää afrikkalaista sikaruttoa, joka on tuhoisa tauti sikataloudelle.

Keväiden aikaistuminen vaikuttaa joidenkin vesilintujen pesintäaikatauluun. Leudot talvet ja sulat vesistöt voivat jopa mahdollistaa vesilintujen talvehtimisen Suomessa.

Jänis päätyy pedon suuhun

Suojaväritys on haitaksi, jos meillä on lumettomat talvet. Esimerkiksi metsäjänis jää talvella pedon suuhun helpommin, koska vitivalkoinen turkki näkyy helposti lumettomassa maastossa.

Metsäjänis ei voi muuttaa turkkinsa väriä lumen määrän mukaan, vaan se vaihtuu automaattisesti päivän pituuden mukaan. Metsäjänis joutuukin siirtymään pohjoisemmaksi, jolloin lumeen on helpompi piiloutua.

Sen sijaan rusakko ei vaihda turkin väriä, joten siellä on valtava kilpailuetu metsäjänikseen nähden.

Lumettomina talvina ketun ruuaksi joutuvat helpommin myös valkean suojavärin vaihtavat riekko ja kärppä.

Ei lunta, ei poikasia

Lumi ja jää on monelle eläimelle elinehto pesimisen onnistumiseksi.

Lumettomuus vaikeuttaa saimaannorpan, hallin ja itämerennorppan lisääntymistä. Ne tarvitsevat ahtojäitä, jotta voivat synnyttää. Jos niitä ei ole, niin pesintä ei onnistu. Silloin kuutit voivat kuolla.

Myös metsäkanalintujen poikaset ovat herkkiä sääolovaihtelulle. Jos lumenpinta kovettuu leutojen jaksojen ja pakkasjaksojen vaihdellessa, metsäkanalinnut eivät voi enää hyödyntää lumikieppiä suojautuessaan pakkaselta ja pedoilta.

Ahmojenkin on vaikeaa rakentaa pesää, jos lunta ei ole.

Rauhoitetulla napaketulla eli naalilla elinpiiri kapenee entisestään. Niiden pelastamiseksi eivät todennäköisesti riitä tarhaus ja vapautus.

– Norjalaiset ovat kasvattaneet naalia ulkotarhoissa. Heidän isoilla tuntureillaan vapautus luontoon on onnistunutkin. Suomessa ongelmana ovat matalat tunturit, joissa on naalin vihollisia kettuja joka paikassa. Jos meillä ei luonnossa pärjää villinä elänyt naali, niin voi epäillä, pärjääkö tarhassakaan kasvanut napakettu.

Jurtta ei ehkäise sakaaleja

Emme voi lopettaa toimia, jotka lämmittävät maailmaa. Jossain on asuttava. Jurtta ei ole monelle suomalaiselle realistinen vaihtoehto.

Emme voi myöskään kävellä joka paikkaan. Maaseudulla matka töihin voi olla kymmeniä kilometrejä ja matka harrastuksiin useita kilometrejä. Lähdepä sitten päästöttömällä koiravaljakolla tai hevosilla lähikauppaan.

Ilmastonmuutos on haastava asia, ja se tarkoittaa monesta tutusta asiasta luopumista. Harva meistä on kuitenkaan valmis tekemään suuria uhrauksia.

Vaikka ajatus sakaaleista ja pesukarhuista Suomen luonnossa tuntuu nyt oudolta, niin tulevaisuudessa ne ovat osa arkeamme – halusimmepa tai emme. Jos pelkäämme jo nyt karhuja ja susia, niin miten meidän käy, kun petoeläin sakaali tulee.

Hallituksen ja opposition johtajat kinastelevat harva se päivä eduskunnan suuressa salissa, mutta muuten yhteistapaamiset ovat harvinaisia.

Tänään tiistaina aamupäivällä kaikkien eduskuntapuolueiden johto kuitenkin kokoontuu pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan.

Yhteisen kokoontumisen sai aikaan viime kuun alussa julkaistun hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n rätinki. Se hätkähdytti niin, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi samana päivänä kutsuvansa pyöreän pöydän äärelle kaikki eduskuntapuolueet.

IPCC:n mukaan ilmaston globaali lämpeneminen pitäisi rajoittaa puoleentoista asteeseen aiemman tavoitteeksi asetetun kahden asteen sijasta.

Kesärannasta ei ole luvassa virallista loppulausuntoa, mutta tarkoituksena on järjestää samasta aiheesta toinen keskustelukierros mahdollisesti joulukuussa.

Nuorilta terveiset

Nyt kun koolla on Suomen päätöksentekijöiden kovin ydin, Yle kysyi puolueiden nuorisojärjestöiltä, minkälainen linjaus emopuolueiden johdon olisi vähintään saatava aikaan tuossa keskustelussa.

Vihreät Nuoret haluaa, että kokouksessa löydetään uusi suunta ruoantuotantoon. Puheenjohtaja Sameli Sivonen vaatii luopumista eläintuotannon tuista.

– Tuet pitävät veronmaksajien rahalla lihan hintaa keinotekoisesti matalampana kuin kasvisvaihtoehtojen.

Tämän lisäksi hän vaatii, että käyttöön otetaan kaikkiin eläintuotteisiin kohdistuva lihavero.

Hakkuiden kasvattamiselle järjestön kaksi tasaveroista puheenjohtajaa sanovat ei.

Puheenjohtaja Iiris Suomela vaatii hiilinielujen kasvattamista, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää puoleentoista asteeseen.

– Suomen nykyinen hallitus toimii juuri päinvastoin: metsähakkuita halutaan kasvattaa niin, että hakkuut tekevät tyhjäksi kaikki muut ilmastotoimet.

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi vaatii Suomesta hiilineutraalia selvästi nykyisiä suunnitelmia nopeammin.

Hiilineutraali Suomi tuottaisi hiilipäästöjä vain sen verran kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Markku Ollikaisen mukaan Suomen pitäisi olla vuonna 2035 hiilineutraali. Hallituksen nykyinen tavoite on kymmenen vuotta myöhemmin.

– Tapaamisen ehdoton minimitavoite pitää olla yhteinen linjaus siitä, että Suomesta tulee vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali sekä se, että puolueet sitoutuvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n suosituksiin, Demarinuorten Näkkäläjärvi sanoo.

Myös Kokoomusnuoret vaatii, että IPCC:n laskelmat otetaan todesta.

– Puoluejohtajien tulee antaa selkeä sitoumus siitä, että Suomi tekee omalta osaltaan kaiken tarvittavan ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen, vaatii Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos.

Vuornoksen mukaan se tarkoittaa muun muassa hiiliveron käyttöönottoa. Muutenkin Kokoomusnuoret uskovat että ilmastokysymyksiin tätyy tarttua talouden ohjauskeinoin.

– Markkinatalous toimii vain, jos negatiivisista ulkoisvaikutuksista, joita ilmastopäästöt selkeästi ovat, maksetaan oikea hinta.

Keskustanuoret haluaa, että kokouksessa nostetaan pöydälle liikenteen päästöt, metsähakkuut ja turve. Pääministeripuolueen nuoret haluavat bensasta ja dieselistä eroon uusiutuvien polttoaineiden jakeluverkostoa kohentamalla.

Varapuheenjohtaja Janne Kallungin mukaan metsien hakkuita ei täydy rajoittaa, mutta sen sijaan vapaaehtoita suojelua pitäisi lisätä kasvattamalla suojeluohjelman rahoitusta.

Turpeesta on päästävä eroon.

– Turpeen poltto on myös asia, johon tulisi puuttua. Sen käyttö energiaksi tulisi kieltää samassa aikataulussa kivihiilen kanssa

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan haluaa pääministerin keskustelusta konkretiaa, “ei vain julistuksia ja parin puun istuttamista”.

Myös hänen mielestään tavoitetta hiilineutraaliudesta pitää kiristää ja siihen pitäisi päästä “viimeistään 2030-luvun puoliväliin mennessä”.

– Hiilineutraaliutta kohti meneminen tarkoittaa kivihiilestä ja turpeesta luopumista, päästötöntä liikennettä tulevaisuudessa sekä ympäristölle haitallisista tuista luopumista.

Zidan ohjaisi Suomea oikeaan suuntaan yritystukiremontilla.

– Tarvitaan yritystukien rakenteellista uudistamista siten, että ne nykyistä paremmin tukisivat talouden ekologista rakennemuutosta.

Perussuomalaiset Nuoret on eri linjoilla. Puheenjohtaja Samuli Voutila asettaa työllisyyden ympäristön edelle.

– Suomen ei pidä hyväksyä ympäristölainsäädäntöä, rajoituksia tai muita vastaavia toimia, jotka vaikuttavat heikentävästi suomalaiseen työllisyyteen.

Ympäristölainsäädännössä pitää keskittyä esimerkiksi öljyriippuvuudesta irtautumiseen kotimaisten energialähteiden avulla “riippumatta siitä, katsotaanko ihmisen toimilla olevan vaikutuksia ilmastoon”.

Voutila epäilee myös Suomen merkitystä ilmastoon.

– Vaikka lopettaisimme päästömme heti, ei se vaikuttaisi käytännössä ollenkaan ilmastonmuutokseen.

Siniset Nuoret haluaa että puheenjohtajien tapaamisessa kiinnitetään huomio autokantaan ja ydinvoimaan.

Liikenteen päästöjä Sinisten Nuorten puheenjohtaja Tiina Ahva vähentäisi autokantaa uudistamalla.

– Ainakin vanhojen autojen romutuspalkkiosta tulee tehdä pysyvä ja autovero tulee poistaa kokonaan.

Energiatuotannon hiilipäästöjä Ahva leikkaisi ydinvoimaa lisäämällä.

– Ydinvoiman lisääminen tulee aloittaa kotimaisesti toteuttaen heti ensi hallituskauden aluksi, ja lisäksi selvittää pienydinvoimaloiden mahdollisuudet kaupunkien energiantuotannossa.

KD Nuoret kiristäisi Suomen tavoitetta hiilineutraaliudesta. Puheenjohtaja Aleksi Sarasmaan mukaan siihen pitäisi päästä viimeistään vuonna 2035.

– Saastuttavimpia energiapolttoaineita tulee alkaa verottaa nykyistä ankarammin. Ydinvoiman osuutta energiantuotannossa on kasvatettava, Sarasmaa listaa.

Tämän lisäksi muun muassa hiilidioksidin talteenottotekniikkaa pitäisi kehittää ja päästöoikeuksia markkinoilla vähentää.

Rkp-nuoret on ensinnäkin tyytyväinen että pääministeri järjestää ilmastoaiheisen keskustelutilaisuuden ja toivoo että niitä myös jatketaan. Puheenjohtaja Christoffer Ingo haluaa, että ilmastopolitiikassa siirryttäisiin “strategioista konkreettisiin tekoihin”.

– Toivomme että puolueet löytäisivät yhteisymmärryksen biopolttoaineiden käytön lisäämisestä, Ingo sanoo.

Hän pitää fossiilisia polttoaineita Suomen suurimpina ilmastohaasteina. Lisäksi Itämeren rehevöitymistä pitäisi estää tukemalla maatalouden uudistuksia ja esimerkiksi lisäämällä kipsin käyttöä pelloilla.

– Vihreää verotusta on kiristettävä tavalla, joka edistää ympäristöystävällistä kulutusta ja jossa saastuttajat maksavat enemmän.

Puoluepomot koolla – nuorten osasto evästää ilmastolinjauksia

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kutsunut aamupäiväksi koolle kaikkien eduskuntapuolueiden johdon keskustelemaan siitä, miten ilmastopolitiikan suuntaa pitäisi muuttaa. Taustalla ovat tutkijoiden entistä kovemmat vaatimukset päästöjen leikkaamiseksi. Yle kysyi, miten puolueiden nuorisojärjestöt evästävät omien puolueidensa johtajia kokoukseen. Esiin nousivat niin lihavero kuin lisäydinvoimakin.

Vedenpinnat ovat paikoitellen poikkeuksellisen alhaalla

Kuuman kesän jälkeen sateeton syksy madalsi järvien pintoja. Yleensä vedenpinnan lasku pysähtyy näihin aikoihin vuodesta ja saattaa loppusyksystä noustakin, mutta nyt lasku näyttää yhä jatkuvan. Vedenpinnat ovat laskeneet erityisesti Lounais-, Länsi- ja Keski-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Sen sijaan Etelä-Suomessa vesistöjen tilanne on viimeaikaisten sateiden vuoksi parantunut hieman. Lapissa ja Itä-Suomessa vesitilanne on koko ajan ollut muuta maata parempi.

Katso Ylen ylioppilaskoneesta, kuka saa valkolakin

Syksyn ylioppilaiden nimet selviävät tänään. Löydät ylioppilaiden nimet helposti ylioppilaskoneesta Ylen nettisivuilta. Se julkaistaan aamulla, kun koulut ovat kertoneet uusien ylioppilaiden nimet. Ylioppilaslautakunta antaa tulokset lukioille aamukahdeksalta. Ylioppilastutkintoon oli ilmoittautunut tänä syksynä vajaat 38 000 kokelasta.

Kiinan ja Filippiinien presidentit sopuilevat – miksi?

Kiinan johtajan Xi Jinpingin tiistaina alkava valtiovierailu Filippiineille ilmentää suurvaltasuhteiden muutosta Kaakkois-Aasiassa. Filippiinit on ollut Yhdysvalloille tärkeä liittolainen alueella, mutta viime vuosina se on lähentynyt Kiinaa. Valtiojohtajat ovat tavanneet jo viidesti muutaman vuoden sisällä. Mitä on Xi:n ja Rodrigo Duterten lämpimien suhteiden taustalla?

Ivanka Trump hoiti työasioitaan yksityisellä sähköpostilla

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin tytär ja neuvonantaja Ivanka Trump on käyttänyt yksityistä sähköpostiaan työasioiden hoitamiseen. Hän lähetti viime vuonna satoja hallinnon sähköpostiviestejä henkilökohtaisesta sähköpostistaan. Presidentinvaalien aikaan Trump kritisoi voimakkaasti vastaehdokastaan demokraattien Hillary Clintonia yksityisen sähköpostin käytöstä.

Vaihtelevaa pilvisyyttä ja pikkupakkasta

Sää on poutaista ja pilvisyys vaihtelevaa, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Aurinkoisinta on maan keskiosissa, maan etelä- ja pohjoisosassa pilvisyys on runsaampaa. Illalla sää selkenee myös maan eteläosassa. Päivälämpötila vaihtelee asteen tai parin verran nollan molemmin puolin.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Päijänteen ranta Korpilahdella Korpijoen suulla on karannut kauaksi ja entinen järven pohja näyttää nyt hiekkarannalta. Kaislikko kahisee kuivalla maalla.

Korpilahtelainen Anne Hyyppä on asunut Päijänteen rannalla 15 vuotta, eikä muista nähneensä järven pintaa yhtä matalalla koskaan aiemmin. Häntä tilanne jo huolestuttaa.

– Meillä on vesiosuuskunta ja nyt vesiputket ovat ihan siinä veden pinnassa, että sitten kun järvi jäätyy, niin varmaan putketkin jäätyy.

Vesiputkien jäätyminen on mahdollista, vahvistaa toimitusjohtaja Matti Virtanen Suolahden ja Sumiaisten vesiosuuskunnasta. Hän toimii toimitusjohtajana myös Liimattalan viemäriosuuskunnassa.

– Meidän vesiosuuskunnissa ei tällaista ongelmaa ole, mutta jos vesiputkia on vedetty rannoille, niin kyllä ne voivat jäätyä. Ne kannattaa tutkia ja tarvittaessa peittää hiekalla.

Keiteleellä vesi on laskenut viime keväästä 80–90 senttimetriä. Mämmen vesihuolto-osuuskunnassa jännitetään vedessä olevien putkien puolesta. Viimeksi vesien ollessa matalalla siellä eristettiin putkia styrokseilla ja eristematoilla.

Kuuman kesän jälkeen sateeton syksy madalsi järvien pintoja erityisesti Lounais-, Länsi- ja Keski-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Vähäsateinen pakkassää pitää vedenkorkeudet laskussa tai nykyisellään koko maassa Lappia ja Itä-Suomea lukuun ottamatta.

– Riippuu vähän järvestä, mutta suurimmissa järvissä vedenpinnat ovat 30–40 senttimetriä tavanomaista alempana. Esimerkiksi Päijänne on 20 senttimetriä alempana kuin tähän aikaan keskimäärin, kertoo ylitarkastaja Pekka Kivijakola Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Tulvakeskuksen tiedotteessa kerrotaan, että esimerkiksi Kymi- ja Kokemäenjoen vesistöalueilla, Karvianjoen yläosalla eräiden järvien, Lohjanjärven ja Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeudet ovat edelleen jopa poikkeuksellisen alhaalla.

Yleensä vedenpinnan lasku pysähtyy näihin aikoihin vuodesta ja saattaa loppusyksystä noustakin, mutta nyt lasku näyttää yhä jatkuvan.

– Tämän hetkisen, keskimääräisen ennusteen mukaan talven mittaan vedenpinta vielä laskisi noin 15 senttimetriä. Sen mukaan ollaan jo aika alhaalla. Yhden ennusteen mukaan voidaan jopa hipoa ennätyslukemia, sanoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).

Etelä-Suomessa vesistöjen tilanne on viime aikaisten sateiden vuoksi parantunut hieman. Lapissa ja Itä-Suomessa vesitilanne on koko ajan ollut muuta maata parempi.

Jutun lopussa on lomake, jolla voit lähettää kuvan sekä kertoa, miltä lähivesistösi tilanne näyttää.

Kalat vaarassa, norpilla ei hätää

Loppukesästä Suomen ympäristökeskukseen tuli paljon yhteydenottoja huolestuneilta kesämökkiläisiltä, koska laiturit olivat jääneet kuivalle maalle.

Mutta laitureita huolestuttavampaa on pienissä järvissä kalojen tilanne. Vesien tulovirtaumat ovat nyt järviin pieniä, joten niihin voi tulla happikatoja.

– Joinakin talvina rehevissä ja matalissa järvissä, joissa muutenkin happimäärä käy vähiin talvisin, saattaa kalakuolemia esiintyä, kertoo ylitarkastaja Pekka Kivijakola.

– Jyväskylän tienoilta mahdollisia ongelmakohteita voisivat olla Tuomiojärvi, Alvajärvi ja Palokkajärvi, joissa on ainakin aikaisemmin ollut happivajetta, jatkaa kalastusbiologi Saku Salonen Keski-Suomen Kalatalouskeskuksesta.

Saimaa on suurena järvenä pysynyt vedenkorkeudeltaan pitkään keskimääräistä ylempänä, mutta viimeisen kuukauden aikana myös sen vedenpinta on laskenut 15 senttimetriä keskimääräistä alemmaksi. Ennusteiden mukaan se tulee laskemaan talven aikana edelleen parikymmentä senttimetriä.

– Mutta Saimaan norpilla ei ole hätää. Norpille pahempi on jäiden puute kuin matalat vedet, sanoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Kaivot kuivumassa, vesivoimatuotanto paikoitellen pientä

Suurin ongelma vesien mataluudessa on pohjavesien tilanne. Tilanne on paikka paikoin erittäin huono riippuen pohjavesien esiintymistä, pienissä esiintymissä voivat vedet olla hyvin vähissä. Silloin on suuri riski kaivojen kuivumiselle, ja joillakin seuduilla kaivot ovat jo kuivuneet. Jo elokuussa kerrottiin, että esimerkiksi Keski- ja Lounais-Suomessa pohjavedet olivat niin alhaalla, että osa yksityisten omistamista kaivoista kuivui.

Jos sateita ei pian tule, niin tilanne näyttää huolestuttavalle.

– Omia kaivoja kannattaisi nyt vilkaista ja ennakoida tulevaa. 15 vuotta sitten kärsittiin samanlaisesta tilanteesta ja silloin jäi maatiloja ilman vettä Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa, kun kaivoista oli vesi loppu, kertoo Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Ylitarkastaja Pekka Kivijakola kertoo, että esimerkiksi Keski-Suomessa Multialla, Kivijärvellä ja Saarijärvellä pohjavesien pinnat voivat olla 80–90 senttimetriä tavanomaista alempana. Pinta saattaa vielä talven aikana laskea.

Vesiliikenteessä ei pitäisi esimerkiksi Saimaalla ja Kallavedellä tulla ongelmia. Mutta Suomen ympäristökeskuksesta arvioidaan, että vesivoimatuotanto on paikoitellen pientä, koska joet ovat vähävetisiä.

Ensi keväänä huhtikuun puolen välin tienoilla lumien sulettua odotetaan keskimääräisen ennusteen mukaan veden pintojen palautuvan jälleen normaaleiksi.

Ylen kuvajoukkoistuksen säännöt löydät täältä.