Tammikuun 16. päivänä 2018 Pia Löfgren oli menossa töihin autoliikkeeseen. Työpaikan sijaan Pia päätyi kuukausiksi sairaalaan pahoin loukkaantuneena. Bussi oli tullut väärällä kaistalla vastaan ja nokkakolari teki murskaavaa jälkeä.

Pia Löfgrenistä tuli hetkessä yksi luku tilastoon. Suomen teillä loukkaantuu noin 3 000 ihmistä joka vuosi.

Löfgrenin irrotus pahoin vaurioituneesta henkilöautosta kesti yli tunnin. Muistijälkiä tapahtumasta ei paljoakaan jäänyt.

– Markulantiellä huomasin, että linja-auto tulee minun kaistallani suoraan kohti. Katsoin oikealle ja totesin, että sinne pöpelikköön en voi mennä. Sen jälkeen en mitään muistakaan, Löfgren sanoo.

Käräjäoikeudessa bussikuski selitti onnettomuuden syytä: huomio oli herpaantunut ajamisesta, kun bussin takaovessa oli ilmennyt ongelmia.

Täräys muutti Pian elämän. Liikunnallinen nainen oli pitkän aikaa vuodepotilaana. Kuntoutuminen tuntui tuskastuttavan hitaalta, mutta positiivinen luonne ja huumori auttoivat eteenpäin.

Pitkä vuosi kohta takana

Pia Löfgren saapuu loppusyksyn aamuna omalla autolla Raision keskustan Veto ja Lepo -fysioterapiakeskukseen. Kuntoutuminen on edennyt niin hyvin, että omatoiminen liikkuminen onnistuu hyvin kyynärsauvoilla.

NuStep on kuntoutukseen sopiva laite. Siinä vahvistetaan jalkojen lihaksia ja notkistetaan niveliä istuma-asennossa. Laitteelle nousu vaatii vähän ponnisteluja. Sopiva rytmi syntyy nopeasti ja ajatukset palaavat alkuvuoden kriittisiin kuukausiin.

– Minulta loukkaantuivat molemmat jalat, molemmat kädet, kaikki kasvojen luut ja vasemman silmä pohja, luettelee Pia onnettomuudessa saamiaan vammoja.

Pia oli kaksi päivää teho-osastolla, sitten hänet siirrettiin traumaosastolle molemmat jalat ja kädet kipsissä. Sairaalassa vierähti neljä kuukautta.

– Lääkärit sanoivat, että pitää olla kiitollinen, kun aivot ja sisäelimet säilyivät, mutta sitä on vaikea ajatella, kun makaa sängyn pohjalla, sairaalan alkupäiviä muisteleva Löfgren tilittää.

Huumorista ja kavereista myötätuulta toipumiseen

Pitkä toipuminen on henkisesti raskasta. Pia Löfgren loivensi tuskaa huumorin ja puhumisen avulla. Sairaala-aikana hänellä oli melkein 20 huonekaveria ja heidän kanssaan juttu luisti. Ammattiauttajat olivat myös henkisenä apuna.

Löfgren kehuu kahta viimeistä kuukautta, jolloin hän oli päivittäin ohjatussa kuntoutuksessa.

– Se oli huippua, kun piti opetella uudelleen kävelemään.

Pia Löfgren kiittelee ystäviään, joilla on osansa toipumisen edistämisessä. Esimerkiksi kesällä he olivat vuokranneet invataksin ja vieneet toipilaan pyörätuolissa Naantalin Vanhaankaupunkiin juhlimaan.

Yhteisistä hetkistä kavereitten kanssa Pia on saanut voimaa ja energiaa. Niitä tarvitaan, kun itsestä tuntuu, että eteneminen takkuaa.

Lääkärit sanoivat, että pitää olla kiitollinen, kun aivot ja sisäelimet säilyivät, mutta sitä on vaikea ajatella, kun makaa sängyn pohjalla. Pia Löfgren

Onnettomuuksista voi seurata fyysisten vammojen lisäksi myös henkisiä oireita. Esimerkiksi autoilu voi auto-onnettomuuden jälkeen pelottaa.

Liikennepsykologian tohtori Mika Hatakka kertoo Liikenneturvan Liikennevilkussa, että kolarin jälkeen voi ilmetä myös esimerkiksi syyllisyyden tunteita, univaikeuksia, tunneryöppyjä ja jopa pelkoa tapahtuman uusiutumisesta.

Kokemukset ovat jokaiselle yksilöllisiä, mutta Hatakalla on kolarien jälkihoitoon ja mahdolliseen ajokammoon selkeät lääkkeet. Jos kunto sallii, kannattaa palata normaalirutiineihin, työhön ja harrastuksiin.

Jotkut voivat tarvita ammattimaista keskusteluapua. Sitä tarvitaan ainakin, jos oireet pitkittyvät. Onnettomuuden henkisistä seurauksista toipumiseen voi etsiä apua myös vaikkapa SPR:n verkkosivuilta.

Linja-autoja tulee vastaan joka paikassa

Raisiolainen Pia Löfgren sai elokuussa uuden auton. Ajaminen liki puolen vuoden tauon jälkeen jännitti. Onneksi tuttu autokauppias oli alussa mukana.

– Ennen en kiinnittänyt busseihin juurikaan huomiota, nyt niitä näkyy liikenteessä edessä, takana ja sivuilla, häkeltynyt Pia kuvailee.

Autoliikenne näyttäytyy kolarin kokeneelle muutoinkin toisenlaiselta kuin ennen. Hän toivoo autoilijoilta parempaa tarkkaavaisuutta.

– Tuntuu, että tuolla ajetaan miten vaan. Johtuuko se kännykän käytöstä vai siitä, että ihmiset eivät välitä, mutta on se hurjaa menoa – ja pelottavaa, Pia tuskailee.

Huumoria viljelevä Pia suunnittelee tarran teettämistä oman auton perään.

– Siinä kerrottaisiin hurjille ohittelijoille, että olen yhden kolarin jo käynyt läpi eli jättäkää minut jo rauhaan.

Pian huoli liikennekulttuurista on varsinkin nyt ajankohtainen asia. Vuoden viimeisinä kuukausina valoisa aika lyhenee ja hämärässä ajo lisääntyy. Hirvieläimet liikkuvat ruuhka-aikoina ja liukkauskin voi yllättää.

Vaikka loukkaantumiseen tai kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat Suomessa vähentyneet, parannettavaa on. Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa kuolee liikenteessä selvästi enemmän ihmisiä kuin muissa Pohjoismaissa.

Pia Löfgrenin ehdottamalle tarkkaavaisuudelle olisi käyttöä ja tilausta.

Hyvillä laitteilla kuntoutuminen etenee

Pia Löfgren kulkee kuntoutusvälineeltä toiselle kyynärsauvojen avulla. Siirtyminen NuStep-laitteelta kävelymatolle taittuu hitaasti, mutta varmasti.

Tuntuu, että tuolla ajetaan miten vaan. Johtuuko se kännykän käytöstä vai siitä, että ihmiset eivät välitä, mutta on se hurjaa menoa – ja pelottavaa.

Kävelymaton vauhdin valintakahvassa on jäniksen ja kilpikonnan kuvat. Pia vääntää kahvan jäniksen kohdalle ja lähtee kävelemään rullien ympäri kulkevaa kumimattoa pitkin. Yhdeksän kuukauden mittainen kuntoutus on siinä vaiheessa, että reipas kävely onnistuu. Askellus on tasaista ja sujuvaa.

Pia jatkaa seuraavaksi huoneeseen, jossa hän treenaa kävelyä pehmeällä alustalla. Tässä harjoituksessa Pia tarvitsee vielä fysioterapeutti Heidi Kujanderin tukea. Heidistä on tullut Pialle hyvä ystävä ja kannustaja.

Autoja töissä ja fillari odottelee kotona

Pia Löfgren palasi syksyllä työpaikalleen autoliikkeeseen, jossa on ollut töissä 14 vuotta. Hän on töissä neljä tuntia päivässä ja tunteja lisätään kunnon kehittyessä. Pia myöntää, ettei autoista ole jäänyt kammoa.

Oma polkupyörä on ollut vailla polkijaa pitkän aikaa. Pia toivoo, että hän olisi ensi kesänä pyöräilykunnossa. Tavoite ja sen saavuttaminen nostavat motivaatiota kuntouttaa itsensä parempaan kuntoon.

Löfgren tuntee raudat jaloissaan ja haavat suussaan. Hän tietää, että onnettomuutta edeltävään notkeuteen ei ole paluuta, mutta sitä hän ei liikaa mieti.

Nauru helähtää vähän väliä valloittavasti. Henkisesti Pia Löfgren on kuntoutunut mainiosti.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei puhunut metsien haravoinnista tavatessaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Pariisissa viikko sitten.

Presidentin kansliasta kerrotaan sähköpostissa, että Niinistö oli puhunut Suomen metsänhoidosta ja metsäpalojen tarkkailujärjestelmästä. Niinistö oli sanonut meidän hoitavan metsämme, "we take care of our forests". Metsien haravoinnista ei kanslian mukaan ollut puhe.

Niinistö halusi ottaa metsäpalot puheeksi osanottona Kalifornian metsäpalojen aiheuttamien kuolemien ja suuren tuhon takia.

Presidentti Trump kehotti lauantaina paikallisia ottamaan mallia Suomen metsänhoidosta vieraillessaan maastopaloissa pahoin tuhoutuneessa Paradisen kaupungissa Pohjois-Kaliforniassa. Trump käytti Suomea esimerkkinä maista, joissa asiat on hoidettu eri tavalla.

– He haravoivat ja siivoavat eikä heillä ole mitään ongelmia, Trump sanoi.

Trump pitää metsien huonoa kuntoa ja kuolleita puita ratkaisevana syynä ainakin 76 kuolonuhria vaatineisiin maastopaloihin.

Trumpin puheet kummastuttavat

Trumpin puheita on ihmetelty laajasti, mutta suomalaisviranomaiset löytävät niistä myös hyvän puolen.

– Tietysti on hienoa, että suomalainen metsäpalontorjunta huomioidaan noinkin korkealla tasolla Yhdysvalloissa, kiittelee sisäministeriön valmiusjohtaja Janne Koivukoski.

Suomi on maailman soisin maa ja laaja osa Kaliforniasta luonnostaan kuivaa autiomaata, jossa vehreät puut ja nurmet eivät kasvaisi ilman keinokastelua. Miten järkevä vertailu on?

– Itse asiassa vertailu ei ole kovinkaan järkevä. Metsät ja ilmastovyöhyke ovat aivan erilaisia, Koivukoski sanoo.

Presidentti Niinistö sanoi viikko sitten kertoneensa Trumpille Suomen hyvästä metsäpalojen torjunnasta. Koivukosken mukaan eri maiden välillä ei ole kuitenkaan kovin suuria eroja siinä miten syttyneet palot saadaan torjuttua.

Suomalaista metsäpalojen torjuntaa kannattaa Koivukosken mukaan vertailla lähinnä naapurimaihin, kuten Ruotsiin, jossa metsäpalot pääsivät viime kesänä suuriksi.

– Jotain eroa meidän järjestelmässämme on, koska Suomessa valtavan isoja metsäpaloja ei ole kymmeniin vuosiin ollut.

Suomessa sanotaan usein, että maassa on maailman tihein metsätieverkosto. Koivukosken mukaan metsäautoteillä on erittäin suuri merkitys, koska palopaikoille on helppo päästä.

Myös Koivukoski viittaa suomalaiseen metsäpalojen tähystykseen, josta muidenkin maiden kannattaisi hänen mukaansa ottaa mallia.

Viikko sitten Pariisissa metsäpalot nousivat esiin myös siksi, että Suomen arktiseen ohjelmaan sisältyy metsäpalojen torjunta, koska kuivuus on ongelma myös pohjoisissa metsissä. Presidentti Niinistö on ajanut mustan hiilen eli noen torjuntaa Arktisessa neuvostossa, jonka puheenjohtaja Suomi parhaillaan on.

Lue myös

Asiantuntijan mielestä suomalaisella metsänhoidolla voisi olla tarjottavaa Kalifornialle – oikaisee Trumpia: "Eihän meillä Suomessa metsiä haravoida"

Trumpin lausahdus metsän haravoinnista sytytti Twitterin liekkeihin, #RakeNews vetää vitsailijoita puoleensa

Epäsäännöllistä työaikaa tai vuorotyötä tekee jo joka neljäs työntekijä Suomessa. Määrä vain kasvaa palvelualan työtehtävien lisääntyessä.

Vuorotyön aiheuttamaa väsymystä ja unihäiriöitä voidaan vähentää hyvällä vuorosuunnittelulla, todetaan Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa.

– Vuorojärjestelmiä on monenlaisia ja eri aloille sopivat erilaiset järjestelmät. Työvuorot voidaan kuitenkin suunnitella niin, että työhyvinvointi ja tuottavuus varmistetaan ja väsymishaitat minimoidaan, toteaa tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.

– Hyvin laaditut työvuorolistat ovat myös työnantajan etu, hän lisää.

Kaksi peräkkäistä vapaapäivää parempi kuin yksittäinen

Tutkimusten mukaan vuorotyö aiheuttaa väsymystä, unihäiriöitä ja ruoansulatusongelmia. Myös useiden sairauksien kuten syövän riski lisääntyy.

Jos keskimääräinen työaika viikossa ylittää 55 tunnin rajan, kasvaa myös riski saada aivoinfarkti.

Viikoittaisen työajan pitäisikin pysyä reilusti alle tämän.

"Peräkkäisten työvuorojen maksimimäärä on kuusi." Mikko Härmä

Työterveyslaitoksen tutkijoilla on muitakin vinkkejä. He suosittelevat, että yksi työvuoro olisi maksimissaan kymmenen tuntia.

– Kaksi peräkkäistä vapaapäivää on parempi vaihtoehto kuin yksi yksittäinen, koska yksi ei vielä virkistä tarpeeksi.

– Peräkkäisiä työvuoroja tulisi olla maksimissaan kuusi, Mikko Härmä lisää.

Työvuoroväli oltava vähintään 11 tuntia

Työvuoroista palautuminen onnistuu parhaiten, jos lyhyitä vuorovälejä on mahdollisimman vähän. Erityisen kuormittavia ovat työvuorot, joissa iltavuoroa seuraa aamuvuoro.

– Pitää muistaa, että ihmisellä menee myös kotimatkaan ja töihin tulemiseen aikaa. Kotona ovat ilta- ja aamutoimet. Unen aika voi helposti jäädä liian lyhyeksi, sanoo tutkija Kati Karhula Työterveyslaitokselta.

Karhulan mukaan nukahtamisongelmat ovat tyypillisiä aikaisia aamuvuoroja tekevillä. He pelkäävät jo ennakkoon, etteivät saakaan unta. He tietävät, että "kello on paljon, pitäisi jo nukkua, uni ei tule ja pian pitäisi lähteä töihin".

– Työvuorovälin tulisi olla minimissään 11 tuntia. Se lisää palautumista ja hyvinvointia sekä vähentää väsymystä. Myös työasioista irtaantuminen helpottuu.

Työterveyslaitos on seurannut erilaisten työvuorojen vaikutusta 13 000 sairaalassa työskentelevän uneen, väsymykseen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen vuosina 2008-2015.

Tutkimusprofessori Mikko Härmä painottaa, että tulokset pätevät myös muiden alojen kuin terveydenhuollon työntekijöihin.

Enintään kaksi yövuoroa peräkkäin

Mitä enemmän ihmiselle tulee ikää lisää, sitä vaikeampi on jaksaa yövuoroja. Etenkin yli 50-vuotiaat hyötyvät siitä, ettei yötyötä tarvitse tehdä tai vuoroja on harvoin.

– Siirtyminen kokonaan päivätyöhön vähentää selvästi ikääntyvien väsymishaittoja. Sama vaikutus näkyy nuoremmillakin, mutta ikääntyneillä selvimmin, Mikko Härmä sanoo.

Peräkkäisiä yövuoroja tulisi jaksamisen takia olla mahdollisimman vähän: maksimissaan neljä peräkkäin, mieluiten vain kaksi.

Jatkuva yötyö aiheuttaa päiväaikaista väsymystä ja nukahtamisvaikeuksia kolmivuorotyötä enemmän. Toisaalta sitä tekevät ovat tutkimuksen mukaan muita tyytyväisempiä työhönsä. Työ koetaan itsenäiseksi ja yötyö yleensä perustuu vapaaehtoisuuteen.

Työntekijän toiveet huomioitava

Tutkijoiden mukaan työntekijöiden toiveita on erityisen tärkeää kuunnella jo vuoroja laatiessa. Heidän pitäisi päästä itse vaikuttamaan vuorosuunnitteluun ja vapaapäivätoiveisiin.

"Työ ei ole ihmisen elämän ainoa sisältö." Kati Karhula

– Työ ei ole ihmisen elämän ainoa sisältö. Tärkeitä ovat myös perhe ja vapaa-aika, Kati Karhula muistuttaa.

Työn ja muun elämän yhteensovittamisesta tulee raskasta, jos työntekijä ei voi ennakolta tietää, minkälaisia vuoroja on tiedossa ja suunnitella omaa elämäänsä.

– Monet epäsäännöllistä työaikaa tekevät ovat sanoneet, että on tärkeätä saada edes yksi harrastus, johon he viikoittain pääsevät.

Myös lastenhoidon järjestäminen helpottuu, jos vuorolistaan voi esittää omia toiveita.

– Koulut ja päiväkodit toimivat valtaosin päivärytmissä. Vuorotyöntekijät pyörittävät monimutkaista palapeliä saadakseen arjen sujumaan, Karhula lisää.

Työaikalakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Siinä haluttaisiin muun muassa rajoittaa peräkkäisten yövuorojen määrää seitsemästä viiteen.

Nykyinen työaikalaki on vuodelta 1996.

Miten sinun mielestäsi työvuorolistat tulisi tehdä? Minkälaisia haittoja epäsäännöllinen työaika sinulle aiheuttaa? Pääsetkö sinä vaikuttamaan työvuorojesi suunnitteluun? Rekisteröidy ja osallistu alla olevasta linkistä keskusteluun.

– En muista, milloin olisin ottanut flunssaan tai päänsärkyyn särkylääkettä, sanoo Ariadna Golubenko, joka pitää Tallinnan vanhassa kaupungissa pientä Vanalinna Ökopood -nimistä luontaistuotekauppaa.

– Jos saan flunssan oireita, teen inkivääristä, valkosipulista ja hunajasta sekoituksen, jonka syön lusikalla. Olen tehnyt niin lapsesta asti ja se auttaa joka kerta.

Golubenkon tavoin virolaiset lääkitsevät usein pieniä vaivoja yrteillä ja muilla luontaistuotteilla.

Golubenko arvelee ilmiön syyksi sitä, että monella virolaisella on juuret maaseudulla, jossa erilaisia lääkekasveja on totuttu kasvattamaan omalla pihalla.

– Vaikeina ja köyhinä aikoina monen on ollut pakko olla omavarainen. Se on opettanut käyttämään hyväksi luonnon antimia.

Kansainvälinen terveysbuumi on lisännyt luontaistuotteiden arvostusta Virossa entisestään. Aiemmin nälkävuosien ruokana pidettyjä villikasveja kuten vuohenputkea ja nokkosta pidetään nykyään suuressa arvossa niiden terveellisyyden vuoksi.

Suomalaiset kyselevät Viron apteekeista pippurilaastaria

Luontaistuotteiden arvostus näkyy myös Viron apteekeissa, joissa on laajat valikoimat yrttiteelajeja sekä esimerkiksi nokkosta, siitepölyä ja pakurikääpää.

Suomessa tavallinen tiukka jako apteekkeihin ja luontaistuotekauppoihin onkin Virossa vieras, eikä luonnonlääkkeisiin ja luontaisiin hoitokeinoihin uskovia pidetä hörhöinä – päinvastoin.

Yksi Viron apteekkien suosituimmista tuotteista näin syksyisin on pippurilaastari, joka liimataan rintaan tai selkään. Se saa aikaan lämmittävän tunteen, ja pippurin uskotaan avaavan hengitysteitä. Virolaiset lääkärit suosittelevat pippurilaastaria usein hoitomuodoksi flunssaan sekä lapsille että aikuisille.

– Ne ovat valtavan suosittuja! Suomalaisetkin kyselevät meiltä päivittäin pippurilaastareita. He kertovat ostavansa niitä sekä itselleen että lahjaksi, sanoo farmaseutti Kersti Mõistus Tallinnan Raeapteekissa.

Hänen mukaansa suomalaiset asiakkaat ostavat Tallinnan apteekeista eniten juuri erilaisia luontaistuotteita.

Viru-keskuksen apteekissa ostoksilla olevan turkulaisen Mervi Kujasen ostoskorista löytyykin nimenomaan pippurilaastaria. Sen lisäksi siellä on teetä, nokkosta, pakurikääpää ja homeopaattisia lääkkeitä allergiaan, flunssaan ja lihaskipuihin.

– Tulen pari kertaa vuodessa Viroon luontaistuoteostoksille. Tuotteet ovat täällä halvempia kuin Suomessa ja täällä on laajemmat valikoimat, Kujanen kertoo.

Lääkärit luottavat perinnelääkintään

Pippurilaastarin lisäksi virolaisapteekkien erikoisuuksiin kuuluu hanhenrasva, jota virolainen sivelee jalkapohjiinsa flunssan iskiessä. Sen kerrotaan alentavan tehokkaasti kuumetta.

Yskää taas hoidetaan usein sinappijalkakylvyillä: apteekeissa myytävää sinappipulveria sirotellaan lämpimään veteen, jossa jalkoja pidetään noin puoli tuntia. Toinen suosittu sinappituote on pippurilaastarin tavoin käytettävä sinappilaastari.

Pippuri- ja sinappilaastarit ovat vanhoja virolaisia kansanlääkintäkeinoja samoin kuin suurin osa muistakin apteekkien luontaistuotteista. Aivan tavalliset lääkärit kuitenkin suosittelevat niitä potilailleen.

– Luontaistuotteet nähdään Virossa tasavertaisina teollisten lääkkeiden kanssa, Raeapteekissa työskentelevä farmaseutti Kersti Mõistus sanoo.

– Lääkärit Virossa luottavat yrttien voimaan.

Perinneyrteillä lääkitseminen on vähän kuin ayurvedaa

Koska luontaistuotteita saa Virossa kaikista apteekeista, Vanalinna Ökopoodin kaltaisten luontaistuotekauppojen pitää pystyä tarjoamaan asiakkaalle muutakin.

Ökopoodin hyllyillä onkin kotimaisten yrttien vieressä ayurvedisiä ravintolisiä ja superfoodeja. Ariadna Golubenkon mukaan niiden suosio on nyt kasvussa Virossa.

– Jotkut vanhemmat asiakkaat suhtautuvat aluksi epäillen kiinalaisiin, intialaisiin ja meksikolaisiin tuotteisiin. Moni on kuitenkin pienen keskustelun jälkeen utelias kokeilemaan niitä, Golubenko sanoo.

Itämaisessa terveydenhoidossa kuten ayurvedassa on hänen mukaansa yllättävän paljon yhtäläisyyksiä virolaiseen perinneyrteillä lääkitsemiseen.

– Ayurvedassa pyritään pitämään yllä terveyttä ja saamaan keho tasapainoon. Samaan perustuu kotimainen yrteillä lääkitseminen: ei hoideta oiretta tai tuhota bakteeria antibiootilla vaan autetaan kehoa taistelemaan sairautta vastaan omin keinoin.

Kasvissyöntiä vastustetaan Virossa äänekkäästi

Vaikka lääkekasvien ja -yrttien käyttö on Virossa suosittua, kasvissyöntiin ja erityisesti vegaaniruokavalioon moni suhtautuu vielä epäillen.

Kasvissyöjien määrä Virossa on kasvussa: tuoreimpien tutkimusten mukaan 6,8 prosenttia virolaisista nuorista on kasvissyöjiä ja heistä puolet vegaaneja.

Mediassa vegaaniruokavaliosta kuitenkin uutisoidaan enimmäkseen negatiiviseen sävyyn kertomalla esimerkiksi vegaaniäitien synnyttävän sairaita lapsia. Monet virolaislääkärit ovat vastustaneet äänekkäästi vegaaniruokavaliota kertomalla sen johtavan erilaisiin puutostiloihin ja anemiaan.

Viime viikolla Viron televisiossa nähtiin kiivas studiokeskustelu aiheesta "Mitä jos lapseni päättää ryhtyä vegaaniksi?" Keskusteluun osallistunut lääkäri ilmoitti pitävänsä vegaaniruokavaliota epäterveellisenä ja epäsuositeltavana.

Eikö tässä ole ristiriita? Miksi kasveja pidetään suuressa arvossa lääkkeinä mutta niiden ei uskota riittävän monipuolisen ruokavalion rakennusaineiksi?

– Perinteiseen virolaiseen ruokavalioon kuuluvat liha, kala, munat ja maitotuotteet. Ruokaperinteiden muuttuminen voi olla kova paikka vanhemmalle väelle. Yrttejä sen sijaan Virossa on käytetty aina, joten niihin suhtaudutaan positiivisemmin, sanoo Ariadna Golubenko.

Hän uskoo asenteiden muuttuvan vähitellen.

– Mitä enemmän kauppoihin tulee vaikkapa kasviproteiineja sisältäviä tuotteita, sitä enemmän ihmiset uskaltautuvat kokeilemaan niitä. Ja sitä kautta ennakkoluulot vähenevät.

Puumanainen, keski-ikäinen lady, tutustuu nuoreen mieheen Tinderissä, ja pariskunta rakastuu. Pian he muuttavat yhteen. Mitä veikkaat, kestääkö liitto?

Vastaus on, että eron riski on suuri.

1. Ikäero rassaa puumanaisten suhteissa

Turun yliopiston tutkija Marika Jalovaara seurasi kollegansa Hill Kulun kanssa tänä vuonna ilmestyneessä tutkimuksessa Tilastokeskuksen rekisterien avulla 140 000 pariskunnan avo- ja avioliittoja. He selvittivät, mitkä tekijät laskevat tai kasvattavat eroriskiä.

Aineistossa oli 9 700 pariskuntaa, joissa nainen on yli viisi vuotta miestä vanhempi.

Jalovaara ja Hill eivät erikseen laskeneet, miten suuri eroriski on, jos nainen on esimerkiksi yli 10 tai 15 vuotta miestä vanhempi. Tällaiset tapaukset ovat lopulta melko harvinaisia. Silti jo niissä tapauksissa, joissa nainen oli vähintään viisi vuotta vanhempi, eroriski oli kaksinkertainen verrattuna siihen, että pariskunnan osapuolet olivat samanikäisiä.

2. Vastakohdat eivät täydennä toisiaan

Väitetään, että vastakohdat täydentävät parisuhteessa toisiaan. Se ei ole ihan totta. Kun kävimme läpi aineistoa aiemmin tällä viikolla ilmestynyttä erotestiä varten, huomasimme, että suomalaiset tykkäävät olla samankaltaisten kumppanien kanssa.

– Tarkkaan ottaen ihanne ei ole ihan samankaltaisuus, Jalovaara sanoo.

– Ihanne on, että mies on hieman enemmän kuin puolisonsa: vähän vanhempi, pidempi ja paremmassa sosiaalisessa asemassa.

Tällaiset liitot miellyttävät suomalaisia eniten. Säännöstä poikkeaminen näyttää tilastojen valossa lisäävän eroriskiä, Jalovaara kertoo.

Erotestin taustalla olevista tutkimuksista kävi ilmi esimerkiksi, että ruotsinkieliset pariskunnat eroavat suomenkielisiä vähemmän, mutta jos toinen on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen, eroriski olikin korkeampi kuin täysin suomenkielisillä. Eri kieliryhmistä tulevien tausta voi olla "liian" erilainen.

Toinen esimerkki: päihdeongelma lisää eroriskiä, mutta jos pariskunnan juomatavat ovatkin melko samankaltaiset, se puolestaan pienentää eroriskiä.

3. Olemme perinteisiä

Sen lisäksi, että kävimme läpi akateemisia tutkimuksia, kysyimme Taloustutkimuksen välityksellä noin 1 500 suomalaiselta heidän parisuhdehistoriastaan.

Kävi ilmi, että olemme suorastaan hämmästyttävän perinteisiä.

Lapset esimerkiksi kuuluvat avioliittoon. Vastaajista noin 40 prosenttia oli sekä hankkinut lapsia että mennyt naimisiin. Vain kolmisen prosenttia eli lapsiperhearkea avoliitossa.

Avoliittoja suomalaisilla on tyypillisesti 1–2 elämänsä aikana. Nuorilla sukupolvilla on elämänsä aikana hieman enemmän avoliittoja kuin keski-ikäisillä ja senioreilla, vaikka vanhat sukupolvet ovat ehtineet elää pidempään.

4. Moni löytää kumppanin vasta kypsällä iällä

Vielä yksi huomio: noin 16 prosentilla suomalaisista ei ole koskaan ollut yhtäkään avo- tai avioliittoa. Nuorimpien kohdalla on ymmärrettävää, etteivät he ole vielä ehtineet solmia liittoja. Yli 30-vuotiaistakin joka kymmenes elää silti yksin.

Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula sanoo, että hänen tutkimuksissaan noin 1–2 prosenttia suomalaisista on kertonut seniori-iässä, ettei heillä ole koskaan ollut minkäänlaista seurustelusuhdetta, avoliittoa tai avioliittoa.

Useimmat meistä löytävät siis kumppanin itselleen viimeistään kypsällä iällä, mutta kaikki eivät koskaan.

Lisää luettavaa:

Matleena ja Tuomo erosivat ja nukkuvat nyt samassa sängyssä vuoroviikoin – Onko sopuisa ero mahdollinen?

Luterilaisten seurakuntien vaaleissa on äänestetty hieman edelliskertaa vaisummin. Kirkon viestintä kertoi maanantaina puolenyön jälkeen, että yli 80 prosenttia seurakunnista oli ilmoittanut äänestysprosenttinsa. Seurakuntavaalien alustava valtakunnallinen äänestysprosentti on 14,4. Edellisissä seurakuntavaaleissa 2014 äänestysprosentti oli 15,5.

Monissa suurissa kaupungeissa kuten Tampereella äänestysprosentti laski jonkin verran edellisiin vaaleihin verrattuna. Jyväskylässä ja Vantaalla sen sijaan äänestysprosentti kasvoi edellisvaaleista.

Ahkerimmin äänestettiin Kinnulan seurakunnassa Keski-Suomessa, missä äänestämässä kävi liki 49 prosenttia äänioikeutetuista.

Äänestys päättyi kello 20, ja alustavia seurakuntakohtaisia tuloksia julkaistaan kirkon vaalisivustolla sitä mukaa, kun ne valmistuvat.

Vaaleissa valittiin noin 8 300 luottamushenkilöä 384 seurakuntaan. Alustavien tietojen mukaan kirkkovaltuustoihin valituista luottamushenkilöistä liki puolet on uusia. Valittujen keski-ikä on 55,5 vuotta. Naisten osuus kasvoi hieman ja oli nyt lähes 55 prosenttia. Seurakuntien vaalilautakunnat vahvistavat tuloksensa keskiviikkona.

Vaalien äänestysprosenttia arvioitaessa on syytä huomioida, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Äänioikeutettujen lukumäärä on pienentynyt seurakuntavaleissa vajaassa vuosikymmenessä noin kymmeneksen.

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli kuluvan vuoden tammikuussa 3,9 miljoonaa eli noin 71 prosenttia suomalaisista kuului kirkkoon.

Seurakuntavaaleissa valitaan kirkkovaltuustojen jäsenten lisäksi myös seurakuntaneuvostojen jäsenet. Kirkkovaltuusto on seurakuntayhtymillä ja taloudellisesti itsenäisillä seurakunnilla. Seurakuntaneuvostoista äänestetään seurakuntayhtymiin kuuluvissa seurakunnissa.

Äänestää saavat kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakuntalaiset.

Pohjois-Korean viime viikon väite siitä, että maa olisi testannut tunnistamatonta ”ultramodernia taktista asetta” on tuonut esiin maan aikomukset uudistaa perinteistä aseistustaan ja osoittaa iskukykyä samalla kun se käy neuvotteluja ydinohjelmansa päättämisestä.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un oli totuttuun tapaan paikalla perjantaina, kun maa testasi viimeviikolla ”teräsmuuriksi” kuvailtua asejärjestelmää. Tarkempia tietoja aseesta ei uutistoimisto Reutersin mukaan ole annettu.

Etelä-Korean uutistoimisto Yonhapin mukaan kyseessä olisi uudentyyppinen raketinheitin. Uutistoimisto perustaa tietonsa nimettömään, tiedustelua lähellä olevaan sotilaslähteeseen. Toisten uutistoimisto Reutersin viittaamien asiantuntijoiden mukaan kyseessä olisi uusi lyhyen kantaman ohjus.

Kimin aloite on ollut muuttaa maan sotilaallisen iskukyvyn keinoja 1,3 miljoonan miehen armeijasta korkean teknologian aseisiin.

– Tämä on Pohjois-Korean versio puolustusvoimauudistuksesta, sanoo Choi Kang, joka toimii varapuheenjohtajana Asan-instituutissa Soulissa.

– Perimmäinen viesti ulkomaailmalle on ”Älkää aliarvioiko meitä, me uudistumme myös”, hän jatkaa.

Vahva tykistö selkärankana

Vaikka kovilla pakotteilla rangaistu maa jää puolustusbudjetissaan huomattavasti muun muassa Etelä-Korealle ja Yhdysvalloille, on Pohjois-Korean etulinjan joukoilla ja raketinheittimillä kyky aiheuttaa merkittävää vahinkoa sitä vastaan liittoutuneille.

Etelä-Korean puolustusministeriön vuonna 2016 julkaistujen tietojen mukaan Pohjois-Korealla on noin 5500 raketinheitintä, 4300 tankkia, 2500 panssaroitua ajoneuvoa, 800 hävittäjää ja 70 sukellusvenettä.

Koreat päättivät syyskuussa Pjongjangissa pidetyssä kokouksessa alentaa jännitteitä rajan molemmin puolin. Etelä-Korean puolustusministeriön mukaan Pohjois-Korea onkin alkanut purkaa tykistönsä yksiköitä rajakahakoille alttiilta länsirannikoltaan. Aseiden vaikutusalue ulottuu kuitenkin helposti eteläisen naapurimaan pääkaupunkiin Souliin, eivätkä syyskuun päätökset poista raketinheittimiä vaikuttavan matkan etäisyydeltä.

Washingtonilainen strategisten ja kansainvälisten asioiden tutkimuskeskus sanoi viime viikolla tunnistaneensa Pohjois-Koreasta ainakin 13 ohjustukikohtaa. Keskuksen mukaan maan 200 000 hengen erikoisjoukoille on kehitetty myös ilmatyynyaluksia.

Huoli pois kansalta ja kenraaleilta

Kimin tavoite asevoimien uudistamiseen on ollut vahva jo vuoden 2011 valtaannoususta lähtien. Tämän vuoden uudenvuoden puheessaan hän sanoi puolustuksen nojaavan jatkossakin omavaraisuuteen.

– Puolustusteollisuutemme pitäisi kehittää ja valmistaa voimakkaita strategisia aseita ja meidän tyylimme mukaisia sotilaallisia laitteita, parantaa sen Juche-aatteeseen perustuvaa tuotantorakennetta ja uudistaa tuotantolinjoja huipputason tieteen ja teknologian avulla, Kim sanoi.

Kyungnamin yliopiston tutkimuskeskuksen mukaan uudet aseet ovat myös Kimin tapa vakuuttaa kenraalikuntaa ja kansalaisia maansa turvallisuudesta siinä tapauksessa, jos maa neuvottelujen seurauksena luopuu ydinaseista.

Helsinkiläinen kulttuurivaikuttaja Christian Moustgaard on kuollut. Hän oli syntynyt 12. toukokuuta 1950.

Tanskalaiselta isältä sukunimensä saanut Moustgaard tunnetaan muun muassa Elävän musiikin yhdistyksen Elmun ja Radio Cityn yhtenä perustajajäsenenä. Lisäksi hän johti 1980-luvulla rockkulttuurin keskukseksi muodostunutta Lepakkoa.

Moustgaardin pitkäaikainen ystävä ja entinen työtoveri, toimittaja Axa Sorjanen tutustui Moustgaardiin 1980-luvun alussa pyöriessään lukiolaispoikana Lepakossa. Hän sanoo, että Moustgaardin merkitys suomalaiselle kulttuurielämälle oli valtava. Etenkin Elmun, Radio Cityn ja Lepakon perustaminen olivat Sorjasen mukaan suuri mullistus.

– Helsinki ja koko Suomi olisivat hyvin erilaisia ilman Chrissen erilaisia tekoja eri vaiheissa. Elmun esimerkin mukaan perustettiin nopeasti vastaavia yhdistyksiä eri puolille Suomea. Radio Cityn esimerkki ja kulttuurinen vaikutus olivat valtavan tärkeitä. Chrisse vaikutti käytännön tasolla kaupunkikulttuurin rakentumiseen ja yleiseen vapautumiseen. Uskallan väittää, että moni asia olisi toteutunut eri tavalla ja hitaammalla aikataululla koko maan tasolla ilman häntä, Sorjanen pohtii.

Viimeiseksi ponnistukseksi jäivät taiteilijoiden vuokratalot

Sorjanen pitää Moustgaardin tärkeänä saavutuksena myös muusikkotalo Jallukkaa. Osin musiikkialan ammattilaisille suunnattu vuokratalo valmistui Helsingin Jätkäsaareen 2017 Elmu-säätiön ja Y-säätiön yhteishankkeena. Samantyyppinen taiteilijatalo on tulossa myös Tampereelle.

Sorjanen kertoo, että Moustgaard vaikutti mielellään kulisseissa, vaikkei pelännyt julkisuuttakaan. Suurelle yleisölle hän jäi Sorjasen mukaan silti tuntemattomaksi.

– Hän oli erittäin hyvä ja luotettava ystävä: Tuki monella tapaa ja näytti arvostuksensa erittäin avoimesti. Kyllä me vuosien varrella riideltiinkin, ja Chrissen tapa riidellä oli voimallinen. Välillä lensi bakeliittituhkakupit seinään toimistossa. Kyllä hän sitten leppyi nopeasti ja osasi tarvittaessa nauraa itselleen, Sorjanen muistelee.

Viimeiset vuotensa Moustgaard asui Tukholmassa, missä hän Sorjasen mukaan kuoli kotonaan sunnuntaisen vastaisena yönä.

Moustgaard oli naimisissa ruotsalaisen teatteriohjaajan Hilda Hellwigin kanssa. Moustgaardilla oli kolme lasta.

Lue lisää:

Lepakko – Helsingin rockpäämaja

Elävä arkisto: Helsingin underground

"Me ollaan nielty liikaa diskonauhaa" – Elmu ry syntyi tarpeesta saada muusikoille keikkapaikkoja

Vauvoja on syntynyt Suomeen viime vuosina niin vähän, että Suomen väkiluku kääntyy Tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan laskuun vuonna 2035.

Tulevaisuudessa siis yhä pienempi osa työikäisiä suomalaisia pitää yhteiskunnan rattaita, kuten eläkejärjestelmää, pyörimässä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK lähettäisi muille järjestöille uudesta eläkeuudistuksesta neuvottelukutsun saman tien, jo tämän hallituskauden aikana.

Edellinen eläkeuudistus tuli voimaan viime vuoden alussa, sillä muun muassa eläkeikää nostettiin.

–Edellisen uudistuksen oletukset ovat pettäneet ja pahiten on pettänyt väestöennuste. Mitä nopeammin seuraavan eläkeuudistuksen valmistelu aloitetaan, sen parempi ja mitä nopeammin seuraava eläkeuudistus tehdään, sen vähemmillä muutoksilla pärjätään, sanoi sanoo EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Nopeiden toimien tarvetta luonnehti samoin sanoin perjantaina blogissaan toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.

–Mitä nopeammin toimitaan, sitä todennäköisemmin pystytään välttämään, että mennään hallitsemattomasti tilanteeseen jossa eläkeikä nousee tai eläkettä leikataan.

Sund odottaisi neuvottelujen aloittamista maalis-huhtikuuhun, jolloin Eläketurvakeskuksen ennuste tuo lisää tietoa.

– Pöydän ympärille pitäisi kertyä keväällä, kun saamme tarkennetut laskelmat Eläketurvakeskuksesta, kun tiedetään, kuinka paha tämä tilanne on, Sund sanoi.

Suurimmasta palkansaajajärjestö SAK:sta uutta eläkeuudistusta ei hoputeta. Pääekonomisti Ilkka Kaukorannan mukaan syntyvyyden lasku on vakava paikka eläkejärjestelmälle, mutta ongelma ei ole akuutti.

– Eläkejärjestelmässä on isot rahastot, jotka puskuroivat. Syntyvyys vaikuttaa myös pitkällä viiveellä, joten tässä on nyt hyvin aikaa selvittää, mikä tämän vaikutuksen kokoluokka on.

Myös Kaukoranta katsoisi Eläketurvakeskuksen luvut ennen neuvotteluihin ryhtymistä.

–Kyllä varmasti ensi hallituskaudella pitää tarkastella ja selvittää, minkälaista uudistustarvetta eläkejärjestelmässä on.

Nouseeko eläkeikä?

Vesa Rantahalvarin mukaan Suomella ei ole varaa nykyisen eläkejärjestelmän etuisuuksiin. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että joko eläkeikää tulee korottaa, tai jollain muulla tavalla leikata eläke-etuuksia.

–Pitää tarkastella esimerkiksi sitä minkälainen eläkkeitä korottava indeksisuoja meillä on, miten eläkkeitä ansaitaan, onko varaa varhennettuun vanhuseläkkeeseen, eikä vanhuusiän eläkeiän nostaminenkaan voi olla poissuljettu.

Sundin mukaan Suomen eläkejärjestelmä on vahvalla pohjalla viilauksen tarpeesta huolimatta, ja nykyisen taso voidaan pääpiirteittäin säilyttää.

–Voidaan ilman muuta säilyttää. Meidän eläkejärjestelmä on todella kestävä. Olemme jo varautuneet ikäjakauman kummallisuuksiin, meillä on 200 miljardia eläkeläisten rahaa odottamassa maksua ulos, Sund sanoo.

– Nämä viimeiset tiedot kertovat, ettei se ihan riitä. Joudumme tekemään fiksauksia, mutta olen luottavainen, että kun reagoidaan nopeasti, selvitämme tämän selvän haasteen.

Työntekijöitä ulkomailta

Sundin ja Rantahalvarin mukaan koulutettuja ulkomaalaisia ammattilaisia pitää alkaa tosissaan houkutella Suomeen. Työperusteisen maahanmuuton piristämiseksi tarvitaan niin markkinointia ulkomailla kuin toimia tulevalta hallitukselta.

– Meillä tulee olla kunnolliset kansalliset keinot, joilla Suomeen houkutellaan ihmisiä tulemaan töihin, Rantahalvari sanoo.

Sund antaa nykyiselle hallitukselle pyyhkeitä ontuvasti edennestä maahanmuuttopolitiikasta. Hänen mukaansa perussuomalaisten ja nyt sinisten hallituskausi on haitannut työperusteisen maahanmuuton edistämistä.

– Siinä seuraaviin hallitusneuvotteluihin iso haaste. Tarvitaan ihan uusi vaihde koneeseen, ja reippaasti eteenpäin.

Kun mietitään keinoja ulkomaalaisille osaajien houkuttelemiseksi Suomeen, Sund kääntäisi katseen työmarkkinoiden turvallisuuteen. Tämä pitäisi Sundin mukaan myös suomalaiset ammattilaiset, kuten sairaanhoitajat, niillä aloilla joille he ovat kouluttautuneet.

–Turvalliset työehdot ja työsuhteet, ei silppua ja sälää vaan kokoaikaisia pitkäkestoisia ja turvallisia työsuhteita.

Ammattilaisia voi olla turha houkutella Suomeen kovalla palkalla, mutta sen sijaan Suomea voisi markkinoida turvallisena maana, jossa perheelle on hyvät koulut ja turvalliset koulumatkat.

–Ei intialaisen insinöörin palkkataso poikkea paljon suomalaisesta insinööristä. Nämä on ne vetovoimatekijät, Sund sanoo.

Lue myös:

Suomessa väki harmaantuu ja vauvat vähenevät – Yle kysyi kaikilta puoluejohtajilta, mitä asialle pitäisi tehdä

Tilastokeskus: Suomessa on nyt vähiten nuoria yli sataan vuoteen – väkiluku kääntymässä laskuun 2035

Testaa oma eroriskisi: Yle selvitti, mikä parisuhdettasi uhkaa tai vahvistaa

Voiko tiede kertoa, eroanko minä tai sinä? Jotta saisimme suuntaa-antavan vastauksen, kävimme läpi lähes 30 tutkimusta. Ne paljastavat, millaiset tekijät lisäävät avo- tai avioliittojen eroriskiä ja millaiset asiat ehkäisevät eroa. Eronneet Tuomo ja Matleena kertovat lisäksi nukkumisjärjestelyistään, ja selvitämme, mikä on puumanaisen liiton todennäköinen kohtalo.

Miten lihas kasvaa ja rasva palaa? Lihastohtori kumoaa humpuukiväitteet treenistä ja ravinnosta

Trendien perässä kohkaaminen saa liikuntatieteiden tohtorin Juha Hulmin niskakarvat nousemaan pystyyn.

Tunnetun tanssikoulun opettaja yritti suudella oppilaitaan, kopeloi kännissä ja harrasti seksiä yhden kanssa – Miksi hän sai jatkaa vielä vuosia?

StepUpin johto kertoo, että koulu puuttui tilanteeseen heti, kun se tuli heidän tietoonsa. Opettaja ei enää opeta koulussa.

Jättitutkimus: Neljä riskiä, jotka ennustavat nuorelle huonoa tulevaisuutta

Monella menee hyvin, mutta perheen vaikeudet koulutuksessa, elintasossa ja terveydessä korostuvat vaikeuksiin joutuneilla nuorilla. THL:n suurtutkimuksessa selvitettiin kaikkien vuonna 1997 syntyneiden taivalta vastasyntyneistä täysi-ikäisiksi. Kuinka heille on käynyt, ja millaiset eväät itse kukin sai elämäänsä.

Asiakkaat ovat kaikonneet kauppakeskus Redistä – yrittäjän mukaan tilanne on katastrofi ja konkurssi uhkaa

Kauppiaiden mielestä Helsingin Kalasatamassa avatussa kauppakeskus Redissä ei ole ollut asiakkaita odotusten mukaisesti. Asiantuntijan mukaan tähän on syynsä. Kauppakeskuksen johdolla on kuitenkin vielä kärsivällisyyttä odottaa.

Perusturvapelillä pienituloisen yksinhuoltajan arkeen

Ylen perusturvapelistä voit kokeilla, selviäisitkö vuoden yksinhuoltajan arjesta. Pätkätyöt eivät riitä kattamaan kaikkia menoja, ja apua on haettava yhteiskunnan tukiverkoista. Yllättävät tilanteet sotkevat suunnitelmat.

Suomi voi säästää päästöjä leikkaamalla

Suomen on mahdollista leikata selvästi kaavailtua enemmän päästöjä ensi vuosikymmenen aikana. Lisäksi päästövähennykset tulevat odotuksia halvemmaksi, ja ne voivat parhaimmillaan jopa säästää rahaa nykyiseen kehitysuraan verrattuna. Asia selviää tuoreesta Sitran tilaamasta raportissa.

Tyttöjen murrosiän jarrutushoitojen määrä on lisääntynyt lähes puolella

8–11-vuotiaana alkava murrosikä on nyt jo normaalia. Jos murrosiän merkkejä ilmaantuu alle 8-vuotiaalle tytölle, fyysistä kehittymistä voi olla tarpeen hidastaa lääkehoidolla. Jarrutushoitojen määrä on kasvanut 50 prosentilla vuosikymmenessä, mutta määrällisesti niitä on edelleen vähän: uusia hoitoja aloitetaan koko maassa vain muutamia kymmeniä vuodessa.

Pitäisikö suomalaisten ostareiden äiti eli kauppakeskus Itis suojella?

Helsingin kaupunki haluaa suojella kauppakeskus Itiksen vanhimman osan julkisivuja sekä pasaasikäytävän lasikaton. Keskeneräinen suojeluprosessi on jarruttanut Itiksen huoltotöitä. Esimerkiksi julkisivun huonokuntoisiin metallirakenteisiin ei saa kajota ilman viranomaisen lupaa. Arkkitehti Erkki Kairamon suunnittelemaa, vuonna 1984 valmistunutta rakennusta pidetään rakennustaiteellisesti arvokkaana.

Trump erimielinen CIA:n kanssa Khashoggin murhan tilaajasta

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pidättäytynyt arvostelemasta Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salmania, vaikka Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA on päätynyt siihen, että saudijournalisti Jamal Khashoggi murhattiin kruununprinssin käskystä. Trumpin mukaan kruununprinssi on sanonut hänelle useaan otteeseen, ettei ole millään tavalla osallinen tekoon.

Poutaista ja selkeää

Sää on poutainen ja monin paikoin selkeä, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen. Pilvisyys lisääntyy päivän aikana pohjoisessa. Suurimmassa osassa maata on maanantaina pikkupakkasta, lähinnä etelässä ja Käsivarren Lapissa päivälämpötila kohoaa hieman nollan yläpuolelle. Perämerellä ja Merenkurkussa varoitetaan kovasta tuulesta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Helsinkiläinen kauppakeskus Itis on yksi Suomen suurimmista ostoskeskuksista ja vetää yli 17 miljoonaa kävijää vuosittain. Sen edessä sijaitseva Tallinnanaukio on vilkas läpikulkupaikka, jonka ilmettä on toisinaan kritisoitu nuhjuiseksi.

Kaikki aukion halki kulkevat eivät ehkä tiedä, että paikalla kohoaa yksi suomalaisen 1980-luvun arkkitehtuurin merkkiteoksista. Se on kauppakeskuksen vanhin osa, joka on arkkitehti Erkki Kairamon suunnittelema.

Kun rakennus valmistui vuonna 1984, se noteerattiin myös kansainvälisellä tasolla.

– Itäkeskuksen kauppakeskus on yksi harvoista aikansa suomalaisista rakennuksista, joista on julkaistu näyttäviä juttuja ulkomaalaisissa arkkitehtuurilehdissä, kertoo Aalto-yliopiston arkkitehtuurihistorian lehtori Kristo Vesikansa.

Vesikansa on Rakennustaiteen seuran hallituksen jäsen. Seura huolestui Itiksestä kolme vuotta sitten, kun kauppakeskus suunnitteli remontoivansa vanhan osan julkisivua.

Tarkoituksena oli vaihtaa seiniin kiinnitetyt teräksiset rakenteet uusiin, koska ne olivat huonossa kunnossa.

– Turvallisuus on kauppakeskuksessa yksi tärkeimmistä asioista. Jos henkilöstömme havaitsee rakenteiden ylläpitoon liittyviä asioita, joita pitäisi korjata, niin totta kai ne on tehtävä, sanoo kauppakeskusjohtaja Johanna Haltia.

Kauppakeskus odottaa lupaa korjaustöille

Rakennustaiteen seuran mukaan teräsrakenteiden uusiminen olisi muuttanut liikaa kauppakeskuksen alkuperäistä ilmettä. Seura teki suojeluesityksen Uudenmaan ely-keskukselle, joka päätyi lausunnossaan suosittelemaan rakennuksen julkisivujen suojelua asemakaavan muutoksen kautta.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa tällä viikolla, ja myöhemmin se etenee vielä kaupunginvaltuustoon hyväksyttäväksi. Kauppakeskus joutuu odottamaan kaavaprosessin valmistumista ennen kuin korjaustyöt voidaan aloittaa.

Arkkitehtuurihistorian lehtorin Kristo Vesikansan mukaan nimenomaan julkisivun teräsrakenteet luovat rakennukselle sen ominaisen ilmeen.

– Erkki Kairamon arkkitehtuurille oli tyypillistä, että rakennukset olivat selkeitä ja laatikkomaisia, mutta hän sijoitti niiden ulkopuolelle portaikkoja, parvekkeita ja mainoslaitteita. Ne jakavat isoja rakennuksia pienipiirteisemmiksi osiksi. Siitä syystä teräsrakenteet pitäisi säästää.

Leikkipaikka ja jouluvalot saavat kiitosta

Arkisena aamupäivänä Tallinnanaukiolla liikkuvia ihmisiä tuntuu kuitenkin kiinnostavan aivan muut asiat kuin julkisivun teräsrakenteet.

Ritva Isotalus käy pienen Joose-poikansa kanssa päivittäin Itiksessä asioilla. Samalla he piipahtavat keinumassa leikkipaikalla, joka on pystytetty Tallinnanaukiolle hiljattain. Hänen mielestään leikkipaikka ja jouluvalaistus parantavat aukion ilmapiiriä.

– Täällä on pyörinyt monenlaisia porukoita, mutta leikkipaikka on tehnyt paikasta paljon viihtyisämmän.

Isotalus ei ole tietoinen kauppakeskuksen arkkitehtonisesta arvosta. Hän huvittuu tiedosta, että kaupunki aikoo suojella julkisivun.

– Tämä rakennus on aika karu. Aika jännä idea, että se pitäisi suojella. Ei se suoraan sanottuna ole niin hieno.

Linda Kankainen on niin ikään tullut leikkipaikalle lastensa Ilonan ja Taikan kanssa. Kaupungin suojelusuunnitelmat saavat myös Kankaisen nauramaan makeasti.

– En tiedä, onko tuo niin kaunis, että se on suojelemisen arvoinen, mutta ilmaston kannalta on hyvä, ettei aina pureta ja tehdä uutta.

Victor Rämöllä on tapana tuoda lapsenlapsensa leikkipaikalle kiipeilemään. Hänen mielestään julkisivua voisi muuttaa nykyistä värikkäämmäksi, jotta Tallinnanaukio olisi vielä enemmän lasten mieleen.

– Rakennus on aika erikoinen, koska se on pelkkää metallia ja lasia. Värit puuttuvat.

Itäkeskus on aikansa kauppakeskusten esikuva

Kaupunginmuseon lausunnon mukaan julkisivun alkuperäinen väritys on kuitenkin säilytettävä. Itäkeskus ei suinkaan ole ainoa 80-luvulla rakennettu ostoskeskus Suomessa, mutta sen erityisyys johtuu siitä, että se on ollut esikuvana monien muiden kauppakeskusten ja esikaupunkialueiden rakentamisessa.

– Kun kaupungistumisen nopea aalto oli ohitse, esikaupunkeihin rakennettiin työpaikkoja, asuntoja ja palveluja julkisten liikenneväylien yhteyteen. Itäkeskus oli tällaisen aluekeskusrakentamisen pioneeriesimerkki Suomessa, arkkitehtuurihistorian lehtori Kristo Vesikansa sanoo.

60- ja 70-lukujen rakennuksia on purettu kovaa vauhtia Suomessa. Vesikansa pelkää, että seuraavaksi ovat vuorossa 80-luvun rakennukset. Itäkeskuksen ympäristöön on jo tehty uusia suunnitelmia, kuten Itäväylän kattamista ja tornitalojen rakentamista.

– Kauppakeskus, samoin kuin Erkki Kairamon suunnittelema Itäkeskuksen maamerkki, on tämän aluekeskuksen ensimmäisen vaiheen persoonallisimpia rakennuksia. Ne pitäisi säilyttää, koska alue voi muuttua radikaalisti tulevaisuudessa.

Jo keväällä otsikot heruttelivat surkealla syntyvyydellä. Syntyvyys syöksylaskussa! Syntyvyys nälkävuosien tasolla! Tilastoista kävi ilmi, että syntyvyys on laskenut vuodesta 2010, ja nyt ollaan osuttu pohjaan. Perjantaina julkaistu väestöennuste vahvisti trendin: tulevaisuudessa maassamme on yhä vähemmän vauvoja, yhä enemmän vanhuksia.

Voihan sitä pitää synkkänä, että vauvat vähenevät.

Mutta niin voi pitää sitäkin, miten tilannetta yritetään ratkoa. On nimittäin ihan eri asia murehtia

– sitä, ettei saa lasta, vaikka haluaisi

– sitä, ettei halua lasta, vaikka ympärillä siitä vihjailtaisiin

– sitä, että suomalaisten ikärakenne on sellainen, että tarvitsemme nopeasti lisää väkeä huolehtimaan ikääntyvästä väestöstä.

Julkisessa keskustelussa asiat sekoitetaan, tuloksena on syyllistämistä ja talkoopuheita. Ketä oikeasti motivoi synnyttämään se, että demografiakäppyrä on huoltosuhteen kannalta katastrofaalinen?

Sitä on kuitenkin pakko miettiä, miten korjataan lisääntyvä työvoimapula ja hoivatarve. Pelkästään Helsingissä yli 85-vuotiaat tuplaantuvat vuoteen 2040 mennessä. Muutenkin iäkkäiden määrä ja osuus väestöstä kasvaa. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi viime viikolla, että työvoimapulasta johtuen vuonna 2017 jäi täyttämättä tai syntymättä 60 000 työpaikkaa.

Työvoimapulan murehtimisessa jää usein varjoon ilmeinen ratkaisu: maahanmuutto. On absurdia, että sama maa, joka on olevinaan huolissaan työvoimapulasta, kiristää maahanmuuttopolitiikkaa ja pakkopalauttaa isolla rahalla ihmisiä, joilla on kielitaito, työhaluja ja pieniä lapsia.

Nyt Suomen signaali maailmalle on: jos tulette tänne, päädytte säilöihin keskelle metsää tai byrokratiaviidakkoon tehtailemaan hakemuksia.

Suomen suhde maahanmuuttoon ei ole lainkaan synkassa väestöennusteiden synnyttämän huolen kanssa. Maassa on tälläkin hetkellä tuhansia työkykyisiä ja -haluisia ihmisiä, jotka odottavat, milloin on heidän vuoronsa saada se viimeinen negatiivinen päätös, jolla heidät potkitaan joko ulos maasta tai osaksi paperittomien kasvavaa joukkoa. Miksi heihin ei suhtauduta potentiaalisina työntekijöinä, joita he ovat?

Annetaan ihmisten asettua osaksi yhteiskuntaa, kouluttautua, kokea osallisuutta ja tehdä töitä. Nyt Suomen signaali maailmalle on: jos tulette tänne, päädytte säilöihin keskelle metsää tai byrokratiaviidakkoon tehtailemaan hakemuksia. Viesti voisi olla: voisiko joku harkita elämää pimeässä pohjolassa, ihan mukavien ja reilujen ihmisten kanssa.

Kansalaiset, me emme selviä tulevaisuudesta ilman muualta tulleita.

Suomessa puhutaan innostuneesti ”työperäisestä maahanmuutosta”. Sitä taitavat kannattaa lähes kaikki. Työperäisen ja muun maahanmuuton erottelu kuitenkin johtaa harhaiseen ajatukseen siitä, että muu kuin ”työperäiseksi” tunnistettu maahanmuutto ei perustuisi haaveeseen työstä ja arjesta uudessa kotimaassa. Iso osa Helsingin uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia. Maahanmuuttajan ei tarvitse olla ”työperäinen”, vaan yhteiskunnan täytyy tarjota väyliä työllistymiseen.

Se että osa viime vuosina Suomeen tulleista ihmisistä on maannut vastaanottokeskuksissa vuosikausia, on osoitus systeemin totaalisesta toimimattomuudesta. Ei ole millään tasolla hyvä idea, että osaavat työntekijät tai potentiaaliset koulutettavat päätyökseen odottavat sitä, millä perusteella Suomi heidät häätää. Työ on parasta kotouttamista, sillä kukaan ei kotoudu yksin, ylhäältä ohjattuna viranomaistyönä.

Osa turvapaikanhakijoina tulleista on töissä ja hakee niin sanottua työperäistä oleskelulupaa. Moni puhuu jo suomea, lapset ovat kouluissa, elämä alkaa rullata, eikä tukia tarvita. Tämä ei viranomaisille riitä. Et täytä kriteereitä, tuo ammatti ei käy, negatiivinen päätös, näkemiin. Epäinhimillistä – ja järjetöntä!

Ongelmamme ei ole se, että Suomeen halutaan tulla, vaan se, että tänne ei haluta tulla.

Työvoimapula on tietenkin vähän hankala termi maassa, jossa on myös paljon työttömyyttä. Mutta näin se vain on lukujen valossa: maa kaipaa kipeästi uusia yrityksiä ja työntekijöitä. Avoin työpaikka ja uusi yritys on uusi mahdollisuus – annammeko mahdollisuuden sille, joka haluaa siihen tarttua?

Ongelmamme ei ole se, että Suomeen halutaan tulla, vaan se, että tänne ei haluta tulla.

Pitäisikö maahanmuuttajille sitten tarjota huonompaa palkkaa kuin muille? En tiedä, kuinka tarkasti asiaa esillä pitäneet ovat perehtyneet nykyisten sopimusten mahdollisuuksiin. Harjoittelijalle maksetaan harjoittelijan palkkaa, täyden työpanoksen antavalle enemmän riippumatta taustasta.

Suomen ikärakenne muuttuu. Mikään ratkaisu isoon muutokseen ei tule olemaan yksinkertainen. Maahan vasta tulleen työllistyminen ei ole helppoa, ei muurarin eikä lääkärin. Mutta se on mahdollista, varsinkin, kun työvoimapula kasvaa nykyisestä.

Täytyy toivoa, että suomalaiset saavat jatkossa suunnilleen sen verran lapsia kuin toivovat. Mutta ikärakenne ei sillä muutu. Sen ratkaisemiseksi tarvitsemme osallistavaa, inhimillistä, nopeaan työllistymiseen tähtäävää maahanmuuttoa.

Reetta Räty

Kirjoittaja on toimittaja, joka kannattaa kierukkaa ja sitä, että ollaan kivoja ihmisille.

Laihialla Pohjanmaalla sattui henkilöauton ja neljän hevosen yhteentörmäys sunnuntaina illalla. Turmassa loukkaantui vakavasti yksi autossa ollut ihminen. Muut kaksi autossa ollutta loukkaantuivat lievemmin.

Päivystävän palomestarin Tarmo Nevalan mukaan kaikki hevoset kuolivat. Kolme hevosta kuoli onnettomuudessa ja yksi jouduttiin lopettamaan heti turman jälkeen.

– Auto oli ajanut Laihialta Tampereentietä, ja Jokikylän kohdalla neljä hevosta oli ollut nipussa (tiellä) ja niiden kanssa oli käynyt yhteentörmäys, Nevala kertoo.

Turmapaikan lähellä sijaitsee Nevalan mukaan hevostalli, josta hevoset olivat ilmeisesti karanneet.

– Siinä lähettyvillä on hevostalli ja hevoset ovat olleet siinä aitauksessa. Jostain tuntemattomasta syystä hevoset ovat hypänneet yli sieltä aitauksesta, siinä aidassa ei ollut aukkoja tai mitään tämmöistä.

Nevala kertoo onnettomuuden tapahtuneen pimeän aikaan, mutta hän ei esimerkiksi tiedä, millainen valaistus turmapaikalla on.

Tampereentie suljettiin onnettomuuden jälkeen aluksi liikenteeltä Jokikylän ja Kylänpään välillä. Molemmat kaistat olivat auki jälleen noin kello 22.30. Hätäkeskus sai tiedon onnettomuudesta sunnuntaina illalla puoli kahdeksalta.

Edit klo 00.16: Korjattu hevosten määrä otsikossa.

Lue myös:

Trump kehotti ottamaan mallia Suomen metsänhoidosta: ”He haravoivat ja siivoavat, eikä heillä ole ongelmia”

Asiantuntijan mielestä suomalaisella metsänhoidolla voisi olla tarjottavaa Kalifornialle – oikaisee Trumpia: "Eihän meillä Suomessa metsiä haravoida"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo, ettei hän halua kuunnella ääninauhoitusta saudijournalisti Jamal Khashoggin murhasta. Hän kertoo asiasta Fox News Sunday -ohjelman haastattelussa.

Trump kuitenkin sanoo olevansa täysin perillä nauhoitteen sisällöstä.

– Se on kärsimysnauha. Se on hyvin väkivaltainen, hyvin julma ja kauhea, Trump sanoo.

Trump on pitäytynyt arvostelemasta Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salmania, vaikka Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA on lehtitietojen mukaan päätynyt siihen, että Khashoggi murhattiin kruununprinssin käskystä.

Haastattelu oli tehty perjantaina useita tunteja ennen kuin hallituksen lähteet sanoivat CIA:n tiedottaneen Trumpin hallinnolle bin Salmanin osuudesta murhaan.

Haastattelussa Trump sanoo haluavansa luottaa asiassa liittolaiseensa. Trumpin mukaan bin Salman on sanonut hänelle useaan otteeseen, viimeksi muutama päivä sitten, ettei ole millään tavalla osallinen tekoon. Trump myös sanoi että "useat ihmiset" ovat kertoneet hänelle, ettei kruununprinssillä ollut tietoa surmasta.

Lauantaina Trump sanoi, että CIA:n arvio asiasta on hyvin ennenaikainen, ja on mahdollista että murhan takana oleva taho ei selviä ikinä.

"Kruununprinssi on poissa tolaltaan"

Niin demokraattien kuin republikaanienkin kokeneempi kaarti on vaatinut Trumpia kovempiin toimiin Saudi-Arabiaa vastaan. Joidenkin mukaan Trumpin pitäisi lopettaa asekaupat maahan ja vetää tukensa kruununprinssiltä.

Torstaina Yhdysvallat asetti talouspakotteita 17 saudivirkamiehelle heidän epäillystä roolistaan Khashoggin murhaan. Pakotteet eivät kohdistuneet saudihallintoon.

Saudi-Arabia tuottaa paljon öljyä Yhdysvalloille ja on myös sen läheinen liittolainen Irania vastaan.

Republikaanisenaattori ja Trumpin läheinen liittolainen Lindsey Graham sanoi sunnuntaina, ettei hänellä ole epäilystäkään etteikö bin Salman olisi ollut tietoinen murhasta.

– He (Saudi-Arabia) ovat läheinen kumppani, mutta kruununprinssi on epälooginen, poissa tolaltaan ja on tehnyt paljon vahinkoa Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian suhteille. Minulla ei ole aikomustakaan työskennellä hänen kanssaan enää koskaan, Graham sanoi NBC:n Meet the Press -ohjelmassa.

Washington Postiin kirjoittanut sauditoimittaja Khashoggi murhattiin Saudi-Arabian Istanbulin-konsulaatissa lokakuun alussa. Khashoggi oli arvostellut kirjoituksissaan Saudi-Arabian johtoa.

Maan johto on myöntänyt surman, mutta kiistänyt kruununprinssin osuuden siihen. Aiemmin viikonloppuna Trump sanoi, että Yhdysvallat aikoo julkistaa täyden raportin tapahtuneesta maanantaina.

Lue lisää:

CIA uskoo Saudi-Arabian kruununprinssin antaneen käskyn toimittaja Khashoggin murhaan

Lehdet: Saudi-Arabian kruununprinssi kuvaili puhelussa Valkoiseen taloon Khashoggia vaaralliseksi islamistiksi – viime viikolla puheet muuttuivat täysin

Trump lupasi asekaupan tuovan 500 000 työpaikkaa, uutistoimisto tarkisti luvut – melkoinen ero

Turkki antoi sauditoimittajan kuoleman todistusaineiston CIA:n pääjohtajalle

Ennen Khashoggin murhaa Saudi-Arabia on muiluttanut Euroopasta ainakin kolme toisinajattelijaprinssiä – He kaikki ovat kadonneet

Lantionpohja on alavartalon joustava trampoliini. Se kannattelee lantion elimiä ja vaikuttaa ryhtiin. Naisille lantionpohjan lihakset tulevat tutuksi viimeistään synnytyksestä toipuessa, mutta harvempi tietää, että lantion tukilihakset ovat yhtä tärkeät myös miehelle. Hyväkuntoisesta lantionpohjasta on miehelle paljon iloa ja hyötyä.

Lantionpohjaan erikoistunut fysioterapeutti Maiju Issakainen Pihlajalinna Iteltä Joensuusta vastasi yleisimpiin kysymyksiin miehen lantionpohjan kunnosta.

Miksi miehen pitäisi kiinnittää huomiota lantionpohjaan?

Lantionpohja on tärkeä osa kehon tukirakennetta. Se huolehtii ryhdistä ja kehon asennon hallinnasta yhdessä muiden lihasten kanssa. Sen vuoksi näiden lihasten vahvistamisesta voi saada apua esimerkiksi selkävaivoihin. Anatomisesti miehen ja naisen lantionpohjan lihaksistossa ei ole juurikaan eroa.

Hyväkuntoinen lantionpohja tuo kykyä ja iloa myös makuuhuoneeseen. Lantionpohjan treenaaminen parantaa erektiota ja voimistaa orgasmia. Jos erektio-ongelma on verenkiertoperäinen, saattaa lantionpohjanjumppa tuoda siihen merkittävän avun.

Kuten naisilla, myös miehillä vahva lantionpohja ehkäisee virtsankarkailua ja ulosteen- ja ilmanpidätysongelmia.

Miten lantionpohjan kunnon voi testata?

Lihasten tunnistaminen voi aluksi olla vaikeaa. Mies voi testata, saako hän lihaksia jännittämällä nostettua kiveksiä hieman. Se onnistuu, kun ajattelee peräaukon ja virtsaputken lihasten supistamista. Samalla myös peräaukon ja kivesten välinen alue jännittyy ja peniksen tyvi nousee hiukan. Lihaksia voi etsiä myös virtsatessa: onnistuuko virtsasuihkun katkaiseminen? Niin ei kuitenkaan kannata harjoitella jatkuvasti, ettei rakon tyhjeneminen häiriinny.

Aluksi lihakset voi olla helpointa tunnistaa selinmakuulla jalat koukussa. Kun tuntuma on löytynyt, lihaksia voi treenata huomaamatta arjessa, esimerkiksi autossa istuessa tai liikennevaloissa seistessä.

Fysioterapeutti voi testata lihasten kunnon ultraäänilaitteella alavatsalta tai EMG-laitteella peräaukon kautta.

Pitääkö jokaisen miehen treenata näitä lihaksia?

Jokaisen pitäisi osata tunnistaa lantionpohjanlihakset. Kenellekään treenistä ei ole haittaa, päinvastoin. Kuten muuallakin kehossa, myös lantionpohjassa hyvin toimiva lihas on vahva mutta rento. Sen vuoksi myös lihasten rentouttaminen on tärkeää. Toimiva lantionpohja on kuin joustava trampoliini, ei jäykkä patja tai roikkuva riippumatto.

Miten lantionpohjan lihaksia käytetään arjessa?

Lantionpohja on mukana monissa arkisissa toiminnoissa. Esimerkiksi nostaessa, aivastaessa tai liikkuessa on hyvä huomioida, että mukana on tuki lantionpohjasta.

Lihaksia voi harjoittaa supistelemalla niitä tietoisesti esimerkiksi kerran päivässä. Pitempikestoiset, 10-20 sekuntin mittaiset supistukset tuovat lantionpohjaan kestovoimaa. Maksimivoimaa harjoitellaan lyhyemmillä viiden sekuntin supistuksilla ja nopeusvoima kasvaa peräkkäisillä parin sekunnin puristuksilla. On tärkeää muistaa, että lihaksen jännittämistä seuraa aina myös sen rentouttaminen.

Mitä aktiiviliikkujan pitää huomioida?

Lantionpohjan pitäisi aktivoitua kaikenlaisessa liikunnassa. Kuntosalilla treenatessa kannattaa ensin jännittää lantionpohja ja vasta sitten selän ja vatsan syvät lihakset. Lantionpohja aktivoi poikittaista syvää vatsalihasta ja toisinpäin.

Voimatreenissä lantionpohja on tärkeä osa keskivartalon tukea. Jos se jää heikoksi, voi seurauksena olla vatsalihasten erkauma. Kyse on samasta ilmiöstä, josta moni nainen kärsii raskauden jälkeen. Myös keskivartalolihavuus ja miehille tyypillinen omenavatsa kasvattaa lantionpohjaan kohdistuvaa painetta.

Kaikenlainen liikunta on hyväksi lantionpohjalle. Esimerkiksi sauvakävely, hiihto ja luistelu vahvistavat myös lantionpohjaa, aivan erityisesti pilates ja jooga.

Voiko lantionpohja olla ylikunnossa?

Liian kireät lihakset aiheuttavat monenlaisia vaivoja. Kipu voi tuntua kivesten, peräaukon ja peniksen alueella. Se voi myös säteillä alavatsalla, selkään tai reisiin. Kireät housut saattavat tuntua hankalalta ja esimerkiksi pyöräily olla kivuliasta. Ylikireä lantionpohja voi aiheuttaa myös tihentynyttä virtsaamisen tarvetta.

Vaivaa esiintyy kaiken ikäisillä, mutta aivan erityisesti nuorilla miehillä ja aktiiviliikkujilla. Vaivaan auttaa lihasten rentouttamisen opettelu ja ylipäätään se, että oppii tunnistamaan lantionpohjan. Palleahengitys voi auttaa rentouttamisessa.

Mitkä sairaudet vaikuttavat lantionpohjaan?

Miehellä eturauhaseen kohdistuvat toimenpiteet, kuten eturauhasen höylääminen tai sen poisto, vaikuttavat aina lantionpohjan lihasten toimintaan. Ne altistavat virtsankarkailulle. Eturauhanen on alalantion yksi tukimekanismi. Kun se poistetaan, on miehen pidätyskyky samaa luokkaa kuin naisella. Tällöin lihasten vahvistaminen on erityisen tärkeää.

Ylipaino on kuorma myös lantionpohjalle. Selkävaivat ja lantionpohjan ongelmat voivat olla yhteydessä toisiinsa, ja niitä pitäisi hoitaa yhtä aikaa.

Lue lisää: Lantionpohja voi olla löysä riippumatto tai napakka trampoliini – ja sitä kannattaa treenata, siinä missä muitakin lihaksia

Suomen on mahdollista leikata selvästi kaavailtua enemmän päästöjä ensi vuosikymmenen aikana.

Lisäksi päästövähennykset tulevat odotuksia halvemmaksi, ja ne voivat parhaimmillaan jopa säästää rahaa nykyiseen kehitysuraan verrattuna.

Taustalla ovat erityisesti sähkön halpeneminen muun muassa merituulivoiman lisääntymisen vuoksi sekä autoilun kokonaiskustannusten putoaminen sähköautojen yleistyessä.

Tällaisia johtopäätöksiä tehdään Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tilaamassa raportissa, jonka on laatinut perinteikkään amerikkalaisen konsulttiyhtiön McKinsey&Companyn Suomen-toimisto.

Raportin mukaan Suomen tulee leikata päästöjä 60 prosenttia 2030 mennessä vuoden 1990 tasolta, mikäli päästövähennysten halutaan olevan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Tämä tarkoittaisi vuotuisten päästöjen putoamista 27 miljoonalla tonnilla.

Tätä nykyä Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen, selvästi pienempään tavoitteeseen, jonka mukaan päästöt putoavat 40 prosenttia 2030 mennessä.

Selvityksessä käytiin läpi yli 300 vaihtoehtoa, joiden avulla Suomi voisi päästöjä vähentää. Tältä pohjalla rakennettiin polku, jota kulkemalla Suomen päästöt putoaisivat 60 prosenttia mahdollisimman halvalla.

Tarkastelu rajattiin neljään eniten päästöjä aiheuttavaan sektoriin: teollisuuteen, sähkön ja lämmön tuotantoon, liikenteeseen sekä rakennusten energiankäyttöön.

Tulosten mukaan noin 50 prosentin päästövähennyksiin on mahdollista päästä keinoilla, jotka eivät aiheuta järjestelmätasolla lisäkustannuksia tai tuovat jopa säästöjä verrattuna nykykehitykseen.

Sitran projektijohtaja Janne Peljo pitää havaintoa merkittävänä.

– Tältä osin ajattelu ilmastonmuutoksen torjunnan kalleudesta on alkanut osoittautua vääräksi, Peljo sanoo.

Merituulivoima murtautuu markkinoille

Suomessa maalle rakennettava tuulivoima on jo alkanut kannattaa taloudellisesti ilman tukia parhailla sijainneilla.

Raportti arvioi, että ensi vuosikymmenellä myös merituulivoima murtautuu Suomen energiamarkkinoille.

– Merituulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta tulee nousemaan 19 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja se on merkittävä lisäys, Peljo sanoo.

Tämä tarkoittaisi sitä, että maa- ja merituulivoima yhteenlaskettuna nousisivat Suomen toiseksi tärkeimmäksi sähköntuotantotavaksi heti ydinvoiman jälkeen.

Kehitystä ajaa erityisesti teknologian halpeneminen, jonka myötä merituulivoiman tuotantokustannus putoaa 2030 mennessä kilpailukykyiselle tasolle, noin 30–35 euroon megawattitunnilta (nk. LCOE-hinta, levelized cost of energy).

Vertailun vuoksi: Fennovoima arvioi, että Hanhikiven ydinvoimalaitos tuottaa valmistuessaan sähköä hintaan 50 euroa per megawattitunti.

Lisäksi Suomen merialueet soveltuvat raportin mukaan hyvin merituulivoiman tuotantoon, sillä rannikot ovat matalia, mikä tarkoittaa maltillisia rakennuskustannuksia. Lisäksi Suomen merialueilla tuulee tasaisesti ja suht kovaa.

Raportti arvioi, että järjestelmätasolla ja myös sähkönkäyttäjille syntyy säästöjä, kun lisääntyvä tuulivoima painaa sähkön tukkuhintaa alas.

Raportissa tosin huomautetaan, että tuollainen määrä uutta tuulivoimaa vaatii tuntuvia investointia verkkojen vahvistamiseen ja siirtoyhteyksiin muiden Pohjoismaiden välillä.

Myös sähkön varastoinnin täytyy olla laajasti käytössä ja kulutuksen oltava joustavaa tuotannon vaihtelun tasaamiseksi.

Mallinnuksessa on huomioitu näiden aiheuttamat kustannukset.

Sähköautoja rajusti lisää

Raportin mukaan yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää Suomen päästöjä on bensalla ja dieselillä kulkevien polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla.

Sähköistyminen etenisi liikenteessä vaiheittain. 2020-luvun alkupuolella pienet sähköautot ohittavat vastaavan kokoluokan polttomoottoriautot kokonaiskustannuksissa. Keskikokoisissa autoissa muutoksen arvioidaan tapahtuvan 2020-luvun puolivälissä.

Raportti ennustaa, että täyssähköautojen ja ladattavien hybridien määrä kasvaisi nykyisestä noin 11 000:stä jopa 800 000:een 2030 mennessä.

Tämä tosin edellyttäisi sitä, että latausverkosto olisi riittävän laaja ja että kuluttajat tekisivät autojen hankintapäätökset autoilun kokonaiskustannusten perusteella.

Kokonaiskustannuksiin lasketaan mukaan kaikki auton elinkaaren aikaiset kulut hankinnasta, polttoaineisiin ja muihin käyttökuluihin.

Raportissa arvioidaan, että sähköautojen hankintahinta on vielä 2030 kalliimpi kuin vastaavilla polttomoottoriautoilla.

– Ihmisten tulisi kiinnittää huomiota auton kokonaiskustannuksiin, eikä ainoastaan hankintahintaan, Peljo sanoo.

Sähköautojen elinkaarikustannuksiin on laskettu mukaan myös kotilatauspisteen hankinta sekä akuston vaihto kahteen otteeseen.

Raportin mukaan autokannan sähköistäminen aiheuttaisi noin 12–15 miljardin euron lisäinvestoinnit verrattuna uusien, vastaavan tason polttomoottoriautojen hankkimiseen.

Yksityisten latauspisteiden lisäksi Suomeen olisi asennettava yli 100 000 uutta julkista latauspistettä. Tähän kuluisi rahaa arviolta 1,5 miljardia euroa.

Lisäkuluista huolimatta päästöjen vähentäminen sähköautoilla tulisi raportin mukaan selvästi halvemmaksi kuin esimerkiksi biopolttoaineilla.

Raportin mukaan sähköistämisen avulla yhden hiilidioksiditonnin vähennys maksaisi järjestelmätasolla -130 euroa, eli se säästäisi rahaa.

Biopolttoaineilla päästötonnin leikkaus maksaisi arviolta 110 euroa per tonni.

Kiinnostava havainto se, että myös raskas liikenne näyttää raportin mukaan sähköistyvän voimakkaasti.

Suomen teillä olisi 2030 mennessä arviolta 200 000 sähköistä rekkaa ja pakettiautoa sekä 8 000 sähköbussia.

Päättäjiltä pikaisia toimia

Keskustelu päästövähennysten kiristämisestä kiihtyi aiemmin syksyllä, kun hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi erikoisraporttinsa koskien maapallon keskilämpötilan nousua 1,5 asteella.

Raportin perusteella ihmiskunnalla on erittäin painavat syyt ponnistella 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi.

EU pohtii paraikaa omia pitkän aikavälin ilmastotoimiaan Puolassa pidettävän YK:n ilmastokokouksen alla.

Myös Suomi joutuu ottamaan kantaa päästövähennysten kiristämiseen viimeistään seuraavalla hallituskaudella.

Sitra patistaa päättäjiä laatimaan Suomelle kansallisen polun kohden hiilineutraaliutta. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa Suomi tuottaa päästöjä vain sen verran kuin esimerkiksi kasvavat metsät ja maaperä kykenevät sitomaan.

Janne Peljo arvioi, että teknologian ja markkinoiden kehitys vie nyt hyvään suuntaan lähes itsestään.

– Nyt on oikeastaan politiikkatoimista kiinni, että mahdollistammeko päästövähennyskeinojen tulon markkinoille ennakoivasti vai tulemmeko niiden osalta jälkijunassa.

Lue myös:

Cost-efficient Emission Reduction Pathway to 2030 for Finland (koko raportti englanniksi)

Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot

Helsingillä on mahdoton tehtävä: Pitäisi korvata miljoona tonnia kivihiiltä vaihtoehdoilla, joita ei ole edes olemassa

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

WASHINGTON Suomi mainittu. Jo se on huomionarvoista Yhdysvalloissa. Tosin osa tästäkin huomiosta meni ruotsalaisille, kun Washington Post raportoi paperilehdessään virheellisesti presidentin kiitelleen Ruotsin metsänhoitoa.

Donald Trumpin puheet Suomen metsänhoidosta saivat kuitenkin palsta- ja sekuntitilaa Yhdysvaltain luetuimmassa ja katsotuimmassa mediassa. Maastopaloissa tuhoutuneessa Paradisen kaupungissa vieraillut Trump kehotti kalifornialaisia ottamaan oppia Suomesta.

Suomi-brändistä huolehtivien helpotukseksi maamme pääsi esiin positiivisessa valossa, mikä ei ole Trumpin tapauksessa itsestäänselvyys. Alkuvuonna Trump puhui persläpimaista, joista saapuu pakolaisia Yhdysvaltoihin.

Tiukempaa siirtolaispolitiikkaa vaatiessaan hän on viitannut Ruotsin lähiöiden ongelmiin. Helmikuussa Floridan kampanjatilaisuudessa Trump antoi jopa erheellisesti ymmärtää, että Ruotsissa olisi tapahtunut terrori-isku.

Oli Trumpin käyttämä esimerkki ulkomailta sitten positiivinen tai negatiivinen, se vain harvoin osuu oikeaan. Viittauksia Suomen metsänhoitoonkin amerikkalaismedia piti sopimattomina.

Los Angeles Times vertasi metsäpaloista kesällä kärsineen Pohjois-Suomen ja Pohjois-Kalifornian paloalueen sademääriä keskenään. Rovaniemellä satoi lehden mukaan touko-marraskuun välisenä aikana 15,76 tuumaa. Butten piirikunnassa satoi samana aikana vaivaiset 0,7 tuumaa.

Lehden haastattelema meteorologi muistutti, että maasto ja sitä pyyhkivä tuuli ovat Kaliforniassa tyystin erilaisia kuin Suomessa. Paloalueille sisämaasta päin puhaltavat Santa Anan tuulenpuuskat on voimakkaita ja kuivia. Ne kuivaavat ja pöllyttävät kanjonien ja solien kasvillisuuden. Suomessa ei vastaavaa luonnonilmiötä ole.

Kesä ja syksy ovat ylipäätään olleet ennenkokemattoman kuivuuden aikaa Kaliforniassa. Koko osavaltion lokakuun sademäärä oli vain viitisen prosenttia normaalista. Paloalueille ei ole pudonnut pisaraakaan viikkokausiin.

Asiantuntijoiden tyrmäystä harmillisempaa Trumpin kannalta on se, että hän on saanut täyslaidallisen kritiikkiä myös paloalueiden asukkailta. Siitäkin huolimatta, että hänen puheissaan voi olla totuuden siemen.

Kalifornian metsänhoito on ollut puutteellista. Maastossa on paljon sytykettä ja metsiä on monin paikoin hakattu niin, että tuli pääsee helposti leviämään.

Trumpin ajoitus ja tapa puhua ongelmasta ovat kuitenkin olleet vääriä. Olin Malibussa presidentin twiitatessa asiasta ensimmäistä kertaa. Twiitti tuntui pahalta historian pahimpien palojen raivotessa kaupungin laitamilla.

Paikallisten mielestä presidentin teksti oli tylyä ja myötätunnotonta, jopa vahingoniloista. Paikallisessa kaupassa asiakkaat käyttivät Trumpista puhuessaan f-sanaa.

Vaikka Kalifornia saakin nyt tarvitsemansa liittovaltion hätäavun, Trump jää ikävällä tavalla paikallisten asukkaiden mieliin. Niin kävi myös viime vuonna Puerto Ricossa hirmumyrskyn jälkeen.