Seitsemänvuotiaan pojan murhasta epäilty mies vangittiin tänään perjantaina Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä. Henkirikos tapahtui Helsingin Arabianrannassa jouluaattona.

Kokosimme yhteen, mitä tapauksesta tiedetään tällä hetkellä.

Näin ilta Arabianrannassa eteni

Murhasta epäillään 36-vuotiasta miestä, joka on uhrin eno. Hän oli vieraana uhrin perheen luona Arabianrannassa. Epäillyn oma osoite on Väestörekisterikeskuksen mukaan Espoossa.

Tutkinnanjohtaja Kirsi Kanthin mukaan aattoilta oli alkanut rauhallisesti. Asunnossa oli ollut kaksi perheen aikuista ja uhrin lisäksi toinen alaikäinen lapsi.

Henkirikokseen johtaneet tapahtumat olivat saaneet alkunsa yllättäen.

Teko oli keskeytynyt kertaalleen, ja uhrille oli yritetty hankkia apua. Asiasta oli tullut ilmoitus hätäkeskukseen, ja paikalle oli tilattu ambulanssi.

Epäilty oli kuitenkin saanut uhrin uudelleen haltuunsa ja lukkiutunut tämän kanssa kahdestaan asuntoon. Tässä vaiheessa muut olivat jääneet oven ulkopuolelle. Poliisi ei ole vahvistanut, oliko paikalla esimerkiksi uhrin vanhempia.

Epäilty ei kohdistanut väkivaltaa muihin paikalla olleisiin.

Kanthin mukaan epäilty oli käyttänyt teräasetta ja "tappamisen tarkoitus on ollut ilmeinen".

Poliisi on kertonut tutkivansa tekoa murhana tekotavan takia.

– Rikosnimikkeen perusteena on erityisen raaka ja julma tekotapa ja se, että rikoksen kohteena on ollut puolustuskyvytön lapsi, tutkinnanjohtaja perusteli aiemmin tällä viikolla.

Motiivi?

Poliisi ei ole kommentoinut teon mahdollista motiivia eikä esimerkiksi tutkinnanjohtaja Kanth ottanut asiaan kantaa perjantaina Helsingin käräjäoikeudessa.

Epäilty oli kuitenkin kuulustelussa vedonnut "harhoihin".

– Epäiltyä on päästy kuulemaan esitutkinnassa kerran ja hän on kertonut harhoistaan, jotka ovat toimineet vaikuttimena tekoon ryhtymisessä, Kanth kertoi.

Epäillyn rikostausta: 4 pahoinpitelyä, näpistelyä ja rattijuopumuksia

Murhasta epäillyllä miehellä on rikostaustaa. Ensimmäinen tuomio on tullut vuonna 2001, jolloin mies on ollut 19-vuotias. Tämän jälkeen mies on saanut useita tuomioita niin Helsingin kuin Espoon käräjäoikeudesta.

Vuonna 2001 mies tuomittiin kätkemisrikkomuksesta. Tuomio tuli siitä, että mies oli ottanut anastetun matkapuhelimen haltuunsa. Toinen omaisuusrikos on vuodelta 2006. Tuolloin mies sai päiväsakkoja näpistettyään MP3-soittimen tavaratalosta.

Vuonna 2003 mies syyllistyi kahteen pahoinpitelyyn Helsingissä. Tilanteessa kahden seurueen välille oli syntynyt sanaharkkaa.

Lopulta mies tuomittiin pahoinpitelyistä, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja rattijuopumuksesta. Mies sai ehdollisen vankeusrangaistuksen, minkä lisäksi hän joutui maksamaan korvauksia pahoinpitelyn uhrille.

Seuraavan kerran mies tuomittiin päiväsakkoihin pahoinpitelystä ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta kaksi vuotta myöhemmin. Kolmen miehen joukko oli kaatanut pahoinpideltävän maahan ja potkinut tätä, kunnes vartijat olivat tulleet tilanteeseen väliin.

Seuraava pahoinpitelytuomio on vuodelta 2007. Tuolloin tilanne alkoi sanaharkasta baari-illan jälkeen. Mies tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Lisäksi Espoon käräjäoikeus on tuominnut miehen neljästä törkeästä rattijuopumuksesta. Tuomioista viimeisin on vuodelta 2015.

Mitä seuraavaksi?

Vangitsemisoikeudenkäynti järjestettiin perjantaina Helsingin käräjäoikeudessa. Poliisin pyynnöstä asia käsiteltiin salaisena. Tutkinnanjohtaja Kirsi Kanth perusteli ratkaisua esitutkinnan ja uhrin perheen henkilöllisyyden turvaamisella.

Poliisin mukaan perheen kuuleminen on yhä kesken. Asianomaisten kuulemisen lisäksi esitutkinta jatkuu teknisellä tutkinnalla.

Kanth kertoi perjantaina, että epäilty on myöntänyt henkirikoksen.

Syytteen nostamisesta päätetään 6. maaliskuuta mennessä.

Uhrin perheelle on järjestetty kriisiapua. Poliisi kertoo, että perheeseen kuuluvien lasten kouluihin ollaan yhteydessä, jotta kouluissa voidaan tukea lapsia ja antaa kriisiapua niin ikään.

Tapaus on järkyttänyt Arabianrannan asukkaita, ja jo joulupäivänä kaupunginosassa järjestettiin hiljainen hetki.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava neuvoo vanhempia käsittelemään järkytyksen ja ahdistuksen tunteet muiden aikuisten kanssa. Lapsille niitä ei olisi syytä näyttää.

– Aikuinen voi sanoa lapselle olevansa järkyttynyt ja surullinen, mutta vanhemman on tärkeää pysyä rauhallisena, Rautava sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Hänen mukaansa on tärkeää, että lapsi tuntee olevansa turvassa. Lapselle kannattaakin korostaa, että tapaus on erittäin harvinainen.

Aiheesta aiemmin:

Arabianrannan murhasta epäilty on 7-vuotiaan uhrin eno – poliisi ei kommentoi motiivia, kuulusteluissa mies vedonnut harhoihin (28.12.2018)

Koulupojan murhasta epäillyllä rikostaustaa: 4 pahoinpitelyä, näpistelyä ja rattijuopumuksia (27.12.2018)

Poliisi yhä vaitonainen koulupojan surmasta Helsingissä – vangitsemisoikeudenkäynti todennäköisesti perjantaina (26.12.2018)

Alakouluikäisen pojan epäilty murha järkyttää Helsingin Arabianrannassa – "Tässäkö tämä meidän pieni lintukoto nyt sitten on?" (25.12.2018)

Käytetyn Audin antaminen vaihdossa käytetyn Volkswagenin ostoon tuli kalliiksi itäsuomalaisessa autoliikkeessä kaupat tehneelle miehelle. Audista löytyi tyyppivika sen jälkeen, kun se oli myyty liikkeestä uudelle omistajalle.

Moottori söi öljyä enemmän kuin olisi pitänyt, vaikka Audin vaihdossa antanut mies oli vakuuttanut öljynkulutuksen olevan normaalia.

Auton moottoriremontti ja jakoketjun vaihto maksoivat 8 400 euroa. Suuren osan kuluista korvasi maahantuoja, mutta vaihtoauton vastaanottanut liike joutui maksamaan korjauksesta 2 400 euroa.

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että Audin aiempi omistaja maksaa summasta puolet.

Lautakunta katsoo, että miehen vaihdossa luovuttama auto oli ollut olennaisesti huonommassa kunnossa kuin autoliike olisi voinut kaupantekovaiheessa odottaa.

Jos on iso piilevä vika, josta kumpikaan osapuoli ei tiedä, voi korvausvastuu syntyä kuluttajalle. Pauli Ståhlberg

– Jos vaihtoauto on olennaisesti huonompi, jos siinä on joku iso piilevä vika, josta kumpikaan osapuoli ei tiedä, niin tällöinkin voi korvausvastuu syntyä kuluttajalle, perustelee kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg lautakunnan yksimielistä päätöstä.

Ståhlbergin mukaan tämänkaltaisten vikojen ilmeneminen on harvinaista. Hän korostaa, että kuluttajan pitää kertoa kaikki merkittävät asiat, jotka hän autostaan tietää.

– Jos kuluttaja vastoin omaa parempaa tietoaan vakuuttaa jonkun seikan olevan kunnossa autossa, niin hän voi vastata tästä tiedosta. Näin siitä riippumatta, tietääkö hän tiedon olevan väärä.

Autoliikkeellä on puolestaan velvollisuus tarkastaa vaihtoauto riittävän huolellisesti. Jotkut liikkeet katsastuttavat auton tai tekevät vastaavan tasoisen tarkastuksen itse. Ståhlbergin mielestä tämä on virhevastuun kannalta yleensä riittävää.

Jos kuluttaja tahallaan antaa väärän tiedon tai salaa jonkin merkittävän vian, autoliike voi vedota siihen, vaikka ei olisi vaihtoautoa tarkastanutkaan.

Autoalan Keskusliitto haluaa avoimuutta vaihtoautokauppaan ja suosittaa, että autoliikkeet ottaisivat käyttöön tarkastuslomakkeita, joihin kirjattaisiin tiedot vaihtoautoista.

Niitä ovat ottaneet käyttöön ainakin isot autoliikkeet. Omistaja vahvistaa tiedot oikeiksi allekirjoituksellaan.

– On hyvä, että tällaisella lomakkeella saadaan kerättyä tietoa autosta. Mutta pitää olla jossain määrin varovainen, ettei kuluttaja kaupantekotilanteessa tule kertoneeksi autosta jotakin, mitä hän ei tiedä varmuudella, korostaa Ståhlberg.

Jos on vikoja, asiakkaan velvollisuus on kertoa meille, mitä ne ovat. Mikko Koivunen

Vehon pääkaupunkiseudun aluejohtaja Mikko Koivunen sanoo, että käytössä olevalla ostotarkastuslomakkeella on iso merkitys kaupassa, sillä se tuo varmuutta molemmin puolin.

– Jos on vikoja, asiakkaan velvollisuus on kertoa meille, mitä ne ovat.

Koivusen mukaan autonsa vaihdossa liikkeeseen luovuttavilla ei useinkaan ole tietoa heille kuuluvasta vastuusta ennen lomakkeen allekirjoittamista.

– Hyvin harva sen tietää. Arviointihetkellä käydään läpi, mitä tarkoittaa, kun hän siihen nimensä laittaa. Hän on todellakin silloin vastuussa autostaan.

Koivunen ei ole kuullut kenenkään kieltäytyneen lomakkeen täyttämisestä. Tosin tuontiautojen kohdalla vaikeuksia tuottaa esimerkiksi se, että omistaja ei useinkaan tiedä, miten autoa on aiemmin huollettu.

Koivunen sanoo, että piileviä vikoja on joskus autoista löytynyt huolellisesta teknisestä tarkastuksesta huolimatta. Jos piilevä vika havaittu vasta silloin, kun vaihtoauto on jo myyty edelleen uudelle omistajalle, on korjauskuluista vastannut liike.

Jossakin vaiheessa viat ja puutteet tulevat ilmi ja niistä aiheutuu erimielisyyksiä ja riitoja. Pauli Ståhlberg

Pauli Ståhlberg pitää avoimuutta vaihtoautojen kaupassa tärkeänä.

– On erittäin hyvä, että tietoja autosta vaihdetaan mahdollisimman avoimesti, koska jossakin vaiheessa viat ja puutteet tulevat ilmi, ja niistä aiheutuu erimielisyyksiä ja riitoja.

Ståhlberg arvioi, että varsinkin isommat autoliikkeet ovat alkaneet kerätä tietoa ja ne myös tarkastavat autot huolellisesti.

– Sen sijaan tuntuu, että ehkä pienemmät yrittäjät aika nopeasti ottavat auton vastaan ja laittavat sen kiertoon ilman, että autoa riittävästi tarkastetaan ja riittävästi selvitetään kuluttajalta, mitä autossa mahdollisesti on.

Vantaalaisessa autoliikkeessä kauppoja hierova Jukka Pulliainen on kertonut etukäteen, että vaihdossa liikkeelle tulevassa autossa on vikaa.

– Myyjälle kerroin viasta, ja hän on sen itse todennut. Sen mukaan sitten vaihtohintaa sovitellaan.

Pulliainen sanoo, että hän pyrkii olemaan kaupanteossa rehellinen.

Todennäköisesti monet yrittävät peitellä vikoja. Jukka Pulliainen

– Uskoisin, että vastuu on molemminpuolinen. Jos tässä autossa, jonka minä olen mahdollisesti ostamassa, on jotain vikaa niin uskoisin, että myyjällä on siihen vastuu. Ja jos minä vaihtoauton tuojana jätän kertomatta jotakin, niin vastaanhan se asia tulee.

– Mutta todennäköisesti monet yrittävät peitellä vikoja.

Pulliaisen tavoin moni muukin päätyy hankkimaan käytetyn auton autoliikkeestä. Käytettyjä autoja myydään Suomessa vuosittain noin 600 000. Niistä puolet myydään autoliikkeissä.

Lue lisää:

Kuluttajariitalautakunnan ratkaisuja kuluttajien autojen vikoja koskeviin valituksiin

Kumpi vaikuttaa auton hintaan enemmän, vuosimalli vai ajokilometrit? Lue tästä milloin auto kannattaa ostaa ja milloin myydä

Turkulaisen Audi-miehen hermot menivät maahantuojaan – Aloitti yhden auton mielenosoituksen

VW-konsernin maahantuoja moottoriongelmista: Olemme avoimesti tiedottaneet asiakkaitamme

Moottori vaivaa kymmeniä tuhansia VW-konsernin autoja Suomessa – Maahantuoja: Emme halua ryhtyä selvittämään mitään lukumääriä

Helsingin käräjäoikeus on vanginnut alakouluikäisen pojan murhasta epäillyn miehen. Poliisin pyynnöstä asia käsiteltiin salaisena.

Oikeudenkäynnin oli määrä alkaa iltapäivällä kello 14, mutta se pääsi alkamaan vasta puoli kolmen jälkeen. Saliin ei päästetty yleisöä eikä kuvaajia.

Henkirikos tapahtui jouluaattona Helsingin Arabianrannassa sijaitsevassa yksityisasunnossa. Epäilty on vuonna 1982 syntynyt mies, joka otettiin kiinni tapahtumapaikalta. Hän on myöntänyt henkirikoksen.

Poliisin mukaan uhri oli seitsemänvuotias poika. Epäilty mies on uhrin eno.

Mies oli ollut vieraana uhrin perheen asunnossa Arabianrannassa. Teon alkaessa paikalla oli kaksi perheen aikuista ja uhrin lisäksi toinen alaikäinen lapsi. Epäilty ei kohdistanut väkivaltaa muihin.

Poliisi: Epäilty on kertonut harhoista

Poliisin mukaan tapahtumat ovat saaneet alkunsa yllättäen.

– Tilanne on edennyt niin nopeasti, ettei siihen ole ehditty väliin. Epäiltyä on päästy kuulemaan esitutkinnassa kerran ja hän on kertonut harhoistaan, jotka ovat toimineet vaikuttimena tekoon ryhtymisessä. Teossa on käytetty teräasetta, ja tappamisen tarkoitus on ollut ilmeinen, toteaa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Kanth Helsingin poliisilaitokselta.

Teko oli keskeytynyt kertaalleen, ja uhrille oli yritetty hankkia apua. Tutkinnanjohtajan mukaan asiasta oli tullut ilmoitus hätäkeskukseen ja paikalle oli tilattu ambulanssi.

Epäilty oli kuitenkin saanut uhrin uudelleen haltuunsa ja lukkiutunut tämän kanssa kahdestaan asuntoon.

Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, että epäilty olisi ollut päihteiden vaikutuksen alaisena. Myöskään teon motiivista poliisi ei ole sanonut vielä mitään.

Uhrin perheelle on järjestetty kriisiapua. Heidän kuulemisensa on yhä kesken.

Poliisi kertoi torstaina, että epäilty rikosnimike on nimenomaan murha ja miestä esitetään vangittavaksi todennäköisin syin.

– Rikosnimikkeen perusteena on erityisen raaka ja julma tekotapa ja se, että rikoksen kohteena on ollut puolustuskyvytön lapsi, Kanth kommentoi tiedotteessa tuolloin.

Maistraatin mukaan miehellä ei ole omia lapsia

Maistraatista kerrottiin perjantaina päivällä, että väestötietojärjestelmässä ei ole tietoa murhasta epäillyn miehen omista lapsista.

Hän ei myöskään asu osoitteessa, jossa henkirikos tapahtui, vaan hänellä on osoite Espoossa. Nämä selviävät Väestörekisterikeskuksen tiedoista.

Miehellä on aiempaa rikostaustaa. Helsingin käräjäoikeudessa mies on tuomittu yhteensä neljästä pahoinpitelystä, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta, näpistyksestä, rattijuopumuksista ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Ensimmäinen käräjätuomio on vuodelta 2001. Tuolloin 19-vuotias mies tuomittiin päiväsakkoihin kätkemisrikkomuksesta. Tuomio tuli siitä, että mies oli ottanut anastetun matkapuhelimen haltuunsa. Toinen omaisuusrikos on vuodelta 2006, jolloin mies näpisti MP3-soittimen tavaratalosta.

Vuonna 2003 mies syyllistyi kahteen pahoinpitelyyn Helsingissä. Lisäksi hänet tuomittiin pahoinpitelystä vuosina 2005 ja 2007, jolloin mies tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Lisäksi Espoon käräjäoikeus on tuominnut miehen neljästi törkeästä rattijuopumuksesta. Viimeisin tuomio on vuodelta 2015.

Lue lisää:

Koulupojan murhasta epäillyllä rikostaustaa: 4 pahoinpitelyä, näpistelyä ja rattijuopumuksia

Poliisi esittää koulupojan murhasta epäiltyä vangittavaksi – käsittely huomenna perjantaina

Alakouluikäisen pojan epäilty murha järkyttää Helsingin Arabianrannassa – "Tässäkö tämä meidän pieni lintukoto nyt sitten on?"

Vaalimaan rajanylityspaikan tuntumassa sijaitseva Zsar Outlet Village jäljittelee pientä kaupunkia, jossa on kansainvälisten merkkiliikkeiden tehtaanmyymälöitä.

Tämä on Suomen ensimmäinen outlet-ostoskylä. Se on nyt ollut avoinna kuukauden.

Markkinointijohtaja Pekka Lehtosen mukaan Zsarissa on tähän mennessä käynyt keskimäärin 2000–5000 asiakasta päivittäin. Heistä suurin osa on ollut suomalaisia lähimaakunnista ja pääkaupunkiseudulta. Viikonloput ja joulunaluspäivät ovat olleet arkipäiviä vilkkaampia.

Zsar-yhtiöstä arvioidaan, että muista poikkeava valikoima tuotemerkkejä, alhaisempi hintataso ja miljöö houkuttelevat asiakkaita.

– Ihmisiä on käynyt hyvin. On myös syntynyt sellainen vaikutelma, että ihmiset ovat kokeneet täällä vau-efektin, markkinointijohtaja Pekka Lehtonen sanoo.

Zsarin kävijämääriä on vielä vaikea verrata muihin. Esimerkiksi Kotkan keskustassa sijaitsevassa Pasaati-kauppakeskuksessa kävi viime vuonna 3,7 miljoonaa kävijää. Tilastotietoa kauppakeskuksista kokoaa kauppakeskusyhdistys.

Kaupunkien keskustoissa sijaitsevissa kauppakeskuksissa liikutaan myös ohikulkumatkalla. Sen sijaan Zsariin on sijainnin vuoksi aina lähdettävä varta vasten pidemmän ajomatkan päästä. Kotkasta Vaalimaalle on matkaa liki 70 kilometriä.

Venäläisiä houkutellaan

Uudenvuoden tietämillä ostoksille odotetaan etenkin venäläisiä asiakkaita.

Vilkkaimmillaan liikenne Venäjältä Suomen suuntaan on tammikuun ensimmäisellä viikolla, jolloin venäläiset viettävät uudenvuoden vapaitaan. Viikkoa myöhemmin tammikuun toisella viikolla venäläiset puolestaan palaavat Suomesta takaisin Venäjälle.

– Odotamme, että tästä Vaalimaan kautta, mutta myös Nuijamaalta ja Imatralta tulevat matkustajat pysähtyvät meillä, Lehtonen sanoo.

Markkinointitoimenpiteinä Zsariin on kutsuttu ensi viikolla venäläistä mediaa. Sähköisen ja sosiaalisen median markkinoinnin lisäksi rajalle saapuviin autoihin jaetaan mainoslehtisiä.

Viime vuodenvaihteen vilkkaimpana vuorokautena Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla oli yhteensä lähes 38 000 rajanylitystä. Tänä vuonna odotetaan samansuuruisia lukuja.

Zsarissa on tällä hetkellä reilut parikymmentä liikettä. Tilaa on kuudellekymmenelle. Aivan kaikki alunperin julksitetut brändit eivät ehtineet saada liikkeitään valmiiksi avajaisiin mennessä.

Lehtosen mukaan lähipäivinä avautuu naisten muotia myyvä Liu Jo ja ravintoloita. Aikaisemmin julkistetuista brändeistä Osprey London ja Sketchers avautuvat Lehtosen mukaan parin, kolmen viikon sisällä.

Kotkan Kantasatamassa edelleen hiljaista

Kotkan Kantasatamaan on kaavailtu luksusmuotiin keskittyvää outlet-keskusta jo vuodesta 2014 lähtien. Kotka Old Port -kokonaisuuden on arvioitu tuovan kaupunkiin jopa satoja työpaikkoja.

Toistaiseksi tontilla ei ole tapahtunut juuri mitään. Vanhoja varastorakennuksia on purettu, mutta varsinaisesta rakentamisesta ei näy merkkiäkään.

Kotka Old Portin ensimmäisen vaiheen on ollut määrä avautua syksyllä 2019. Vilkaisu tyhjyyttään ammottavaan alueeseen kertoo, että tavoite ei tule toteutumaan. Tämän myöntää myös amerikkalainen hankekehittäjä Cameron Sawyer.

– Rakentaminen alkaa ensi vuonna ja outlet avataan vuonna 2020, kirjoitti Sawyer sähköpostitse joulukuun alkupuolella.

Hankkeelle on etsitty rahoittajia, ja Kotka Old Portin verkkosivujen viimeisin uutinen kesäkuun puolivälistä kertoo venäläisten liikemiesten vierailusta Kantasatamassa. Kysymykseen uusista rahoittajista Sawyer vastaa vain, että heitä on löytynyt. Tämän enempää hän ei asiaa avaa.

Kotka Old Portin on tarkoitus nojata varsinkin italialaisiin muotimerkkeihin. Kantasatamaan jo lupautuneita vuokralaisia ovat muun muassa Baldinini, Missoni ja John Ashfield.

Vaateliikkeiden lisäksi alueelle on kaavailtu myös hotellia, tapahtumakeskusta ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uutta kampusta. Tapahtumakeskus on Kotkan kaupungin hanke, ja se nojaa vahvasti hotellin toteutumiseen.

Sawyerin mukaan hotellioperaattorin löytäminen on juuri tästä syystä tällä hetkellä tärkein asia. Siitä odotetaan tietoa alkuvuodesta 2019.

Helsinki Outlet rakenteilla moottoritien varteen

Kun Kotkassa outlet-keskus etenee hitaasti, ollaan Vantaalla jo pidemmällä. Kehä III:n ja Lahden moottoritien risteykseen on rakenteilla Helsinki Outlet -kylä, jonka pitäisi valmistua ensi syksyksi.

Vuokrasopimuksia on jo solmittu useiden tunnettujen muoti- ja lifestyle-merkkien kuten Hugo Bossin, Tiger of Swedenin ja Guessin kanssa. Muotiliikkeiden lisäksi keskittymään on tulossa urheilu- ja sisustusbrändejä, lasten seikkailupuisto sekä ravintoloita.

28.12. kello 21.03: Korjattu Zsar Outlet Villagen virheellinen asiakasmäärä. Jutussa väitettiin, että ostoskylässä on käynyt päivittäin keskimäärin 1000 asiakasta. Oikea määrä on markkinointijohtajan mukaan 2000–5000 asiakasta päivittäin.

Lappeenrannan kaupungille on kertynyt huimat 125 tarpeetonta rakennusta, joista se pyrkii eroon aiempaa pontevammin.

Osa kiinteistöistä on ollut myyntilistalla jo vuosia, osa on jäänyt tarpeettomaksi vasta viimeaikaisten koulu- ja päiväkotiuudistusten jälkeen.

Kaupungin johdon mukaan tarpeettomien kiinteistöjen myynnissä ei tähän mennessä ole onnistuttu toivotulla tavalla. Nyt olisi tarkoitus onnistua.

– Kaikkia 125 rakennusta ei sentään tarvitse realisoida yksitellen, vaan osa niistä kuuluu isompaan yhtenäiseen kokonaisuuteen, sanoo elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi.

Leimi johtaa vastaperustettua ryhmää, jota kaupungin sisäisellä slangilla kutsutaan realisointityöryhmäksi. Työryhmän tehtävä on kiteytetty yksinkertaiseen lauseeseen: "Realisointityössä on onnistuttava."

– Kyllä se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy kauppoja saada aikaiseksi, Leimi sanoo.

Leimin mukaan tarpeettomien kiinteistöjen ylläpito vie kaupungin kassasta 400 000 euroa vuodessa.

Huutokaupat aukeavat alkuvuonna

Ensimmäisenä kaupunki laittaa myyntiin heti vuodenvaihteen jälkeen kohteita, joissa kaava sallii rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisen muun muassa asunnoiksi.

Kohteet myydään netin huutokauppasivustolla. Rakennuksille ei aseteta huutokaupassa lähtöhintaa mutta kaupunki arvioi kaupan sulkeuduttua, hyväksyykö se voittaneen tarjouksen vai ei.

Hankalammin myytäviä ovat paikat, joissa kaava ei sellaisenaan salli rakennuksen asumiskäyttöä. Tällainen on esimerkiksi keväällä 2017 koulukäytöstä poistunut Kanavansuun koulu.

Kaavan muuttaminen kestää nopeimmillaan puolesta vuodesta vuoteen.

Kaikkein vaikeimpina myyntikohteina toimialajohtaja Pasi Leimi pitää sijainniltaan syrjäisiä rakennuksia.

– Syrjäiset, homeisiksi tiedetyt koulut on todella vaikeita realisoitaviksi. Niiden kohdalla myynti ei ole ainoa vaihtoehto vaan toivottomat tapaukset tullaan jättämään kylmilleen ja myöhemmin ne puretaan, Leimi kertoo.

Pohjoismaiset BR ja Toys 'R' Us -leluliikkeet omistava tanskalainen Top-Toy-yhtiö on tänään asetettu konkurssiin. Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että konkurssi on seurausta heikosta joulumyynnistä.

Top-Toy oli käynnistänyt aiemmin marraskuussa yrityssaneerauksen, joka nyt keskeytyy konkurssin myötä. Yhtiö kertoo, että heikon joulumyynnin takia yrityssaneerauksen jatkaminen ei ole mahdollista.

Konkurssimenettely tarkoittaa, että Top-Toy:n johdon tilalle on tänään siirtynyt pesänhoitaja ja yhtiö käynnistää keskustelut velkojien kanssa konkurssipesän hallinnasta.

Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että asiakkaat voivat vaihtaa tuotteita vuoden loppuun saakka, eli vain muutaman päivän ajan.

Top-Toy:n mukaan sen liiketulos oli viime tilivuonna 149 miljoonaa tanskan kruunua tappiolla, ja saneerauksen seurauksena yhtiön liikearvolle oli tehtävä alaskirjaus. Tämä johti 2,031 miljardin kruunun negatiiviseen tulokseen.

Leluyhtiö Top-Toy:n ahdinko ei tullut täysin yllätyksenä. Yhdysvaltalainen Toys 'R' Us ajautui konkurssiin alkuvuodesta. Tuolloin yhdysvaltalaisyhtiö ilmoitti 885 liikkeen sulkemisesta ja noin 33 000 työntekijän työnsä menetyksestä.

Toys 'R' Us -liikkeitä on Suomessa kahdeksan ja BR-lelukauppoja 25. Niitä pyörittää lisenssillä tanskalainen lelujätti Top-Toy.

Top-Toylla on 71 Toys 'R' Us -liikettä Pohjoismaissa. Lisäksi se pyörittää 228 BR-lelukauppaa Pohjoismaissa ja Saksassa.

Vielä alkuvuodesta yhtiö arvioi, ettei amerikkalaisen Toys 'R' Us'n konkurssi vaikuta samannimisten liikkeiden toimintaan Pohjoismaissa, "sillä Top-Toy on vain ostanut oikeuden käyttää Toys 'R' Us -brändiä". Toisin kuitenkin kävi.

Lue lisää:

Lelukauppa elää Suomessa vain joulusesongin ansiosta – palkittu lelukauppias: "Meillä on kaksi kuukautta aikaa tehdä tulos, loppuvuosi on tappiollista"

Leluyhtiö Toys 'R' Us konkurssiin Yhdysvalloissa – Suomen liikkeet jatkavat, mutta nimi voi vaihtua

Kokkolan kaupunki kokeili mökkikauden päättävien Venetsialaisten aikana ilotulituksen korvaamista laservaloshowlla (Keskipohjanmaa). Palautetta tuli kahdenlaista, mutta jotain voinee päätellä siitä, että uutenavuotena Kokkola järjestää yhä perinteiset ilotulitukset.

– Kyllä perinteet ovat tärkeitä. Ihmisillä oli ehkä erilaisia odotuksia lasershowsta – osalla enemmän, osalla vähemmän. Ja todellisuuden suhteen oli vähän haastetta, muotoilee kehitysjohtaja Jonne Sandberg.

Venetsialaisten lasershown tuottaja vastasi aikanaan maakuntalehdessä kritiikkiin sanomalla, että kaikki meni suunnitellusti. Sen sijaan etukäteen ei kerrottu tarpeeksi selvästi, että valot näkyvät parhaiten lavan etupuolelle, minne ne suunnataan (Keskipohjanmaa).

Kokkolan kehitysjohtaja Sandberg uskoo silti, että lasershown tapaiset valoleikittelyt ovat tulevaisuuden trendi ja ilotulitukset vähenevät – mutta millä aikataululla, se jää nähtäväksi.

Tänä uutenavuotena lasershowta kokeilee ainakin Espoo, joka ei tosin ole järjestänyt ilotulituksia enää vuosiin. Turussa on tehty valtuustoaloite laseresitykseen siirtymisestä ensi vuonna. Kuopiossakin on mietitty vaihtoehtoja perinteiselle ilotulitukselle.

Kuntalaisaloite ilotulituksen korvaamisesta laserilla tehtiin myös Mikkelissä. Aloite ei mennyt läpi, vaan hallintojohtaja vetosi laservaloesityksen hintaan ja vähäisiin kokemuksiin, lähinnä Kokkolasta. Vastauksessa todettiin silti, että myös Mikkeli seuraa kehitystä ja saattaa ottaa lasershown vähintää osaksi juhlallisuuksia.

Helsingissä nähdään vuoden vaihtuessa perinteinen suuri ilotulitusshow, jonka Yle televisioi suorana. Sen lisäksi monissa kaupunginosissa on omia ilotulitusnäytöksiään (Stadissa.fi).

Myös esimerkiksi Vaasassa ja Jyväskylässä nähdään kaupungin ilotulitus. Keskisuomalaiskunnista valtaosa ei järjestä ilotulituksia, vaan rahat annetaan vaikkapa stipendirahastoon, kuten Kinnulassa.

Joissain kunnissa, kuten Oulussa, Seinäjoella ja Pietarsaaressa ilotulitukset järjestetään perhetapahtumissa alkuillasta. Kokkolassa ilotulituksia on itse asiassa kaksi, ensimmäinen jo illalla.

Kokkolassa ilotulitusten lisäksi nähdään valoinstallaatio. Kaupunki kokeilee erilaisia malleja 400-vuotisjuhlavuoden alla, sillä kaupungintalon vastaremontoitu katto ei enää salli ilotulittamista kuten ennen. Tänä vuonna tulitteet ammutaan maan tasalta.

Rajat räiskeelle -kansalaisaloite puolestaan haluaa, että tähtisädetikkuja järeämpien ilotulitteiden käyttö jätettäisiin Suomessa ammattimaisille toimijoille, joilla on Tukesin lupa järjestää ilotulituksia. Aloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

”Henkilönnimi on tärkeä ja salaperäinen osa ihmistä. Se ilmentää ja edustaa sen kantajaa (...) Kun nimi on kantajansa lähin ja elinikäinen kilpi, on vanhempien syytä antaa lapsilleen etunimi harkiten.”

Näin opastivat Hannes Teppo ja Kustaa Vilkuna toimittamassaan Etunimikirjassa vuonna 1947, jolloin Suomi oli vastikään saanut ensimmäisen etunimilakinsa.

Tepon ja Vilkunan sanoissa on ikiaikaisia kaikuja ihmisen nimen merkityksestä. Kansanuskomuksissa perintönimellä kunnioitettiin menneitä sukupolvia mutta sillä oli myös vastasyntynyttä suojaavaa merkitystä, kertoo nimenantokäytäntöjä tutkinut perhehistorian dosentti Sofia Kotilainen Jyväskylän yliopistosta.

– Menestyneen esivanhemman kaimanimen on voitu ajatella edesauttavan myös jälkeläisen elämänkulkua. Myöhemmässäkin perintönimien antamisessa on jossain määrin kyse samanlaisesta ajattelutavasta.

Suomalaisten nimien juurille ja historiaan palataan myöhemmin tässä jutussa.

Uusi laki, neljä etunimeä

Nimivalinnan ja identiteetin yhteys oli etenkin entisaikaan tiivis, koska virallista etunimeä ei ollut mahdollista vaihtaa yhtä helposti kuin nykyisin, sanoo Sofia Kotilainen.

Nykyään etunimensä voi vaihtaa ilman perusteluja. Ei tarvitse edes kotoa lähteä, muutoksen voi tehdä verkossa ja uusi Kela-kortti kolahtaa postiluukusta.

Nimenantoon tulee jälleen lisää joustavuutta, kun uusi nimilaki tulee voimaan ensi vuoden alussa. Lapsen nimeä pohtiville vanhemmille suurin muutos on se, että vastedes nimiä voi olla neljä nykyisten kolmen sijasta. Omaakin nimeään aikuinen voi pidentää.

Se kertoo uusista ajoista: yhä useampi suomalainen on kotoisin maasta, jossa ihmisillä on enemmän kuin kolme nimeä. Toisaalta palataan askel kohti aikaa ennen ensimmäistä etunimilakia, jolloin joillakulla saattoi olla monenmonta nimeä.

Sopimaton saattaa nimi olla, jos se on omiansa tulemaan nimen saajalle kiusalliseksi taikka jos se uskonnollisen tunteen, yleisen järjestyksen, hyvän tavan tai säädyllisyyden vastaisena voi herättää pahennusta. Ensimmäisen nimilain perusteita

Lainlaatijan kanta on yhä, ettei nimi saa olla kielen vastainen eikä omiaan aiheuttamaan pahennusta tai kantajalleen haittaa.

Tallella on myös kielto, jonka vanhan lain laatijat kirjasivat aivan ensimmäiseksi: pojalle ei saa antaa tytön nimeä eikä tytölle pojan. Pykälään on kuitenkin lisätty lievennyksiä.

Suomen kieleen nimen pitää sopia, mutta "perinteistä kotimaista nimikäytäntöä" ei enää edellytetä, kunhan Suomessa jo on vähintään viisi kaimaa, jotka ovat samaa sukupuolta kuin uusin tulokas. Espanjankielisen perheen poika saa olla Maria.

Myös sukunimiä koskevia pykäliä on uudessa nimilaissa muutettu. Avioliitossa molemmat puolisot voivat ottaa yhdistelmänimen. Myös lapsen sukunimi saa olla yhdistelmä.

Joissakin maissa etunimeä koskevia rajoituksia on paljon enemmän kuin Suomessa, toisaalla taas vähemmän, Englannissa hädin tuskin mitään. Sukupuolipykälää ei ole. Aika harva sielläkään tosin poikkeaa vakiintuneista käytännöistä.

Tällaisen yksilönvapauden vastapainona Britannia on edelleen vahvasti luokkayhteiskunta. Tutkijat ovat pyrkineet selvittämään, millainen merkitys nimellä on luokkapelissä.

Yhdysvalloissa on tehty vastaavia tutkimuksia siitä, mitä mielikuvia etunimi antaa ihonväristä ja varallisuudesta ja miten mielikuvat vaikuttavat.

Onko nimi siis todellakin enne, kuten sanonta väittää – ja onko se sitä myös Suomessa? Siitäkin myöhemmin lisää tässä jutussa.

Usko, toivo, rakkaus

Nimet ovat symboleja. Sukupuoli niillä on vain, jos niin päätetään. Armas on Suomessa sovittu ja vakiintunut miehen nimeksi, Lempi naisen. Kun Lempi-nimi keksittiin etunimistön suomalaistamisaallossa 1850-luvulla, sitä kaavailtiin miehille.

Yhtä lailla rakkautta tai rakasta merkitsevät japanilainen Ai ja anglosaksinen Amy ovat naisia. Uskon ja Toivon englantilaiset vastinparit Faith ja Hope ovat naisia. Janne on Virossa tytön nimi, samoin Kai muun muassa Norjassa.

Suomen oikeusministeriö halusi ensimmäisen etunimilain tueksi yksiselitteisen luettelon nimien sukupuolesta. Listaa pyydettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta.

Kun luettelo Aabelista Äijöön, Aadasta Ylikkiin oli valmis, enää ei sopinut nimetä tyttöä Armaaksi tai poikaa Armiksi, kuten aiemmin oli toisinaan tapahtunut.

Aina joku on tosin lakia uhmannutkin ja onnistunut saamaan sille viranomaisten hyväksynnän. Väestörekisterikeskuksen etunimitilastossa tämän vuosikymmenen vajaasta kolmesta tuhannesta Armas-vauvasta ainakin yksi on ollut tyttö.

Lain mahtisanalla ei muutoinkaan tullut aivan täyttä selvyyttä, vaan muutamat nimet jäivät sukupuolineutraaleiksi. Kaino on SKS:n 1940-luvun luettelossa mies, mutta nimi on sen jälkeenkin ollut vain himpun yleisempi miehillä kuin naisilla.

Tämän vuosikymmenen hitti se ei ole: pikku-Kainoja on nimetty vain 57.

Tuli ja Utu kelpaavat, Sweethoneybeebambi ei

Etunimien kirjo on laajentunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Joukkoon on tullut paljon myös sukupuolineutraaleja nimiä, joista ei ykskantaan selviä ihmisen sukupuoli. Suuri osa viittaa luonnonilmiöihin. Tuli-, Kuura-, Utu- tai Viima-nimi on muutamilla kymmenillä.

Viranomaisten oikeudeksi jää silti edelleen päättää, ovatko vanhemmat antaneet mielikuvituksensa lentää liikaa. Viime vuonna maistraattien ja oikeusministeriön nimilautakunnan haaviin jäivät pojille ehdotetut Alcapone, Enikko, Monck, Weicca ja Topelius.

Syyt ovat nimilain perusteella ilmeisiä. Laki ei salli sukunimiä etunimiksi, pelkästään yhdelle sukupuolelle vakiintunutta nimeä ei saa antaa toiselle, nimen on noudatettava suomen kielen kirjoitustapaa, eikä nimi saa olla liian helppo ase kiusaajille.

Tyttöjen nimistä torpattiin Poon, Wolf , Fafnir, Marj-Linn, Paulii ja Tuhka. Nimilautakunnan roskakoriin ovat tällä vuosikymmenellä päätyneet myös muun muassa Sälli, Eversti ja Lucifero sekä Pansarkitty, Sweethoneybeebambi ja Xstina.

Jos vanhemmat ovat kovin vakuuttuneita nimivalinnastaan, he voivat viedä kiistan hallinto-oikeuteen ja jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Oikeusistuimet eivät viime vuonna lämmenneet pojan Fosforos- ja tytön Ammu-nimelle.

Yli 40 prosenttia saa hyvin tavallisen nimen

Tuhansin verroin tavallisempaa kuin erikoisuuden tavoittelu on toinen ääripää eli erittäin yleisen nimen valitseminen.

Suomalaisten käytössä on miltei 40 000 eri etunimeä. Silti viimekin vuonna useampi kuin neljä lasta kymmenestä sai jonkin sadasta yleisimmästä etunimestä.

Ylen nimikoneella voit katsoa, mitkä olivat yleisimmät nimet omana syntymävuonnasi.

Ilmiö ei ole uusi. Aiemmilla vuosisadoilla valtaosalla lapsista oli jokin vain muutamasta nimestä. Näin tylysti kommentoi Kustaa Vilkuna Etunimikirjassa:

"Uuden uppo-oudon nimen antaminen lapselleen oli entisenä aikana melkoista henkistä voimaa ja itsenäistä luonnetta vaativa tapaus. Yksinkertainen kansa kauhisteli nimeä, joka ei ollut painetussa almanakassa eikä virsikirjan kalenterissa.”

Allakkaan ja virsikirjan kalenteriin nimet olivat päätyneet katolisen kirkon pyhimyskalentereista. Esimerkiksi Turun Räntämäessä vuonna 1393 päivätyssä kauppakirjassa 12 todistajasta oli "toinen puoli Mikkeleitä", arkkienkeli Mikaelin kaimoja.

Onneksi ajat olivat sentään jo toiset, Vilkuna iloitsi 1940-luvulla. "Ei ole syytä eikä suotavaa ehkäistä sitä joustavaa luomistyötä, joka etunimien alallakin on suomen kielessä käynnissä", hän kirjoitti.

Vanhempien tekemä nimivalinta vaikuttaa lapsen identiteettiin ja hänen rooliinsa ryhmässä, ja kummallakin nimeämistavalla on puolensa, sanoo dosentti Sofia Kotilainen.

– Ikäluokalle tyypillinen muotinimi voi auttaa sulautumaan joukkoon, mutta se vaatii usein myös kutsumanimen, joka erottaa lukuisat kaimat toisistaan. Arjessa voi olla hankalaa, jos nimet ja nimikoidut reput tai pelivarusteet menevät sekaisin ja tuntee hukkuvansa samannimisten massaan.

Harvinainen nimi voi auttaa erottumaan muista, mutta sen takia saattaa joutua kiusatuksi, Kotilainen tuumii. Aina ei siis mene nappiin, vaikka vanhemmat olisivat yrittäneet parhaansa.

– Kummassakin tapauksessa lapsi voi kokea nimen joko etuna tai haittana. Kasvavan lapsen tai aikuistuvan nuoren kokemukset ja tuntemukset voivat olla aivan jotain muuta kuin mihin vanhemmat ovat nimeä valitessaan pyrkineet, Kotilainen sanoo.

Eleanor on Oxford-ainesta, Jade ei

Käsitys vanhempien sosiaalisen aseman heijastumisesta nimissä, joita he valitsevat lapsilleen, ei ole vain näppituntumaa. Siitä on tehty ulkomailla lukuisia tutkimuksia.

Yhdessä tarkasteltiin brittiläisen Oxfordin yliopiston opiskelijoiden etunimiä. The Guardian -lehden selvityksen mukaan 80 prosenttia Oxfordin opiskelijoista on kahdesta ylimmästä yhteiskuntaluokasta.

Kalifornian yliopiston taloushistorioitsija Gregory Clark tutki joitakin vuosia sitten, heijastavatko opiskelijoiden etunimet tuota perhetaustaa. Aineistona olivat opintonsa Oxfordissa vuosina 2008–2013 aloittaneet lähes 15 500 nuorta ja heidän kaikki ikätoverinsa.

Vertailu osoitti, että Oxford on erityisesti Eleanorien, Peterien, Simonien ja Annojen opinahjo. Eleanor opiskelee Oxfordissa sata kertaa todennäköisemmin kuin esimerkiksi Jade. Jadeja on opiskelijoista alle kolme prosenttia määrästä, jota heidän osuutensa ikäluokasta edellyttäisi.

Muutaman vuosikymmenen päästä voi kuitenkin olla toisin, sillä useissa maissa tehtyjen tutkimusten mukaan nimillä on ollut kautta vuosisatain taipumus valua yhteiskunnassa ylhäältä alas. Lopulta ne eivät välttämättä kelpaa enää kenellekään ja jopa hiipuvat pois.

Greg kiinnostaa työnantajia, Jamal ei

Yhdysvalloissa etunimi kertoo hyvin herkästi ihmisen ihonvärin. Harvardin yliopiston tutkimuksessa tämän vuosikymmenen alussa todettiin, että 40 prosentilla Kalifornian mustaihoisista tytöistä oli nimi, jota ei ollut ainoallakaan valkoisella.

Harvardista on myös yksi monista runsaan vuosikymmenen aikana tehdyistä tutkimuksista, joissa on selvitetty, miten etunimi vaikuttaa työmarkkinoilla.

Tutkijat laativat kuvitteellisia vastauksia aitoihin työpaikkailmoituksiin. Sukunimillä ei annettu vinkkiä, mutta etunimiksi valittiin etnisten ryhmien suosikkeja.

Emily ja Greg saivat hakemuksiinsa samalla koulutuksella ja kokemuksella puolet enemmän vastauksia kuin Lakisha ja Jamal.

Nimi leimaa jo koulussa

Northwestern-yliopiston tutkimuksessa puolestaan analysoitiin noin 55 000 floridalaisen lapsen koulumenestystä. Ihonväriin viittaavan nimen lisäksi vertailussa oli mukana nimiä, jotka heijastelevat perheiden taloudellista asemaa. Väestötasolla mustat ja vähävaraiset ovat pitkälti sama ryhmä.

Tutkimus osoitti, että mitä alempana sosiaalisen arvostuksen asteikossa nimi oli väriltään ja varoiltaan, sitä huonompia arvosanoja lapsi sai. Ero näkyi myös saman perheen lasten välillä, jopa kaksosilla, jos toisella oli "köyhä musta" ja toisella "rikas valkoinen" nimi.

Tutkimusta johtanut professori David Figlio päätteli, että taustalla olivat opettajien ennakkokäsitykset. Päätelmää vahvistaa se, että erot olivat pienempiä, jos koulussa oli tavallista enemmän mustia opettajia.

Anglosaksiset maat eivät ole ainoita, joissa etunimen ja ihmisen yhteiskunnallisen arvostuksen yhteys on havaittu tutkimuksissa. Aivan vastaavaa on todettu muun muassa Ranskassa ja Saksassa.

Jakolinjoja myös Ruotsissa

Emilia Aldrin tuli väitöskirjatutkimuksessaan Uppsalan yliopistossa tämän vuosikymmenen alussa siihen tulokseen, että sosiaaliset tekijät vaikuttavat lasten nimeämiseen myös Ruotsissa. Hän löysi jakolinjoja, jotka noudattivat äitien ikää ja koulutustaustaa.

Yli 30-vuotiailla korkeasti koulutetuila äideillä on taipumus valita nimiä, joita on ennestään suvussa. He suosivat toisaalta myös kansainvälisiä nimiä enemmän kuin nuoret ja niukasti koulutetut äidit.

Näiden lapsilla puolestaan on useammin nimiä, jotka on keksitty itse, eikä kansainvälisyyden tavoittelua näy, Aldrin kertoi.

Ajan muoti ohjasi ennenkin

Kuinka on Suomessa? Näkyykö meidänkin etunimissämme luokkajako?

Dosentti Sofia Kotilainen sanoo, että hänen käyttämiensä tutkimusaineistojen perusteella sellaista johtopäätöstä ei voi tehdä.

– Etunimen valinta ei ole ollut aiempina vuosisatoina erityisen suuresti sidoksissa niinkään perheen sosioekonomiseen asemaan, vaan enemmänkin suvun perinteisiin ja paikallisyhteisön tapakulttuuriin.

Toki joitakin käytäntöjä, kuten tapa antaa yhden sijasta kaksi tai kolme etunimeä, omaksuttiin säätyläisiltä maata viljelleisiin perheisiin, Kotilainen kertoo.

– Maaseudulla erityisesti kirkkoherrojen ja kappalaispappien perheet toimivat esikuvana nimenannolle.

.

Kotilainen on tutkinut, miten suomalainen maaseutuväestö nimesi lapsiaan.

– Oli hyvin tavallista, että suvun perinteiden kunnioittamisen lisäksi jäljiteltiin kunkin ajan nimimuotia, jota ylemmät säädyt olivat aktiivisesti luomassa. Mutta myös maata viljellyt väestönosa saattoi olla paikallisesti edelläkävijä joidenkin nimimuotien osalta.

Muotinimien antaminen oli jo 1700- ja 1800-luvuilla alemmille säädyille ja sosiaaliryhmille edullinen tapa ylittää säätyrajat, Kotilainen kertoo.

– Ylempien säätyjen elämäntyyliä ja heidän piirissään alkunsa saaneita kulttuuri-ilmiöitä tavoiteltiin jäljittelemällä heidän etunimistöään. Muodikkaan etunimen valinta lapselle ei maksanut mitään.

Sukunimi on ollut selvempi leima

Sofia Kotilaisen mukaan nyky-Suomessakaan ei voi vastasyntyneen saaman etunimen perusteella päätellä mitään varmaa perheen taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta.

Perinnöllinen sukunimi on historiallisessa mielessä ollut leimaavampi tekijä siinä, mihin yhteiskuntaryhmään ihmisen on voitu katsoa kuuluneen pelkästään nimen perusteella.

– Saamelaisten tai romanien henkilönnimikulttuuri on ollut omanlaisensa ja on sitä edelleen. Lisäksi viime vuosien maahanmuuttajanimistö on vieraskielisenä leimallisesti perinteisestä nimistöstämme erottuvaa.

Kuvaava esimerkki pelkän nimen vaikutuksesta asenteisiin ja mielikuviin on Diakonia-ammattikorkeakoulun hiljattain käynnistämä Työnimi-kampanja ja sen uutisointi, Kotilanen sanoo.

Nousia, Äiniö, Toivottu

Viime vuoden suosituimmat etunimet olivat Aino ja Leo. Olisi hienoa pystyä kertomaan vastaava nimikaksikko puolentoista tuhannen vuoden takaa, kun suomen kieli alkoi olla olemassa.

Ilman kirjoitettua kieltä nimistä ei ole säästynyt varmaa tietoa. Sellaista alkaa olla vasta 1300-luvulta lähtien. Päätelmiä kuitenkin voidaan tehdä paikan- ja sukunimistä ja muiden itämerensuomalaisten kansojen nimistä.

Tässä maisteltavaksi joitakin muinaissuomalaisia miesten nimiä: Nousia, Äiniö, Toivottu, Lyylikki, Ihanus, Mieho, Neuvo, Tietävä, Toivas.

Viljo on ikiaikainen suosikki

Luontonimistä Repo on tällä vuosituhannella palannut pitkän tauon jälkeen muutaman suomalaisen nimeksi. Joitakin Susia on syntynyt kaikilla vuosikymmenillä. Hukka-nimeä nimilautakunta ei ole nykypäivään kelpuuttanut, eikä tilastosta lyödy yhtään Hirveäkään.

Myös edelleen tuttuja nimiä on päätelty olleen käytössä jo kaukaisessa esihistoriassa. Kare, Päiviö ja Nyyrikki ovat melko harvinaisia, mutta Viljo on ponkaissut tällä vuosikymmenellä suoranaiseksi suosikiksi.

Muinaissuomalaisia naisten nimiä on kyetty päättelemään paljon huonommin kuin miesten. Kansan suussa kulkeneet runot kuitenkin osoittavat, etteivät tytötkään kulkeneet kotinsa tanhuvilla nimeä vailla.

Iso kutsui kuunvaloksi,
emo päivän nousennaksi,
vellon ve’en kalaksi,
siskoni sinikeräksi.

Väestörekisterikeskuksen tilastosta löytyy pari Kuunvaloa. Liekö kukaan kokeillut, kelpaisiko Sinikerä viranomaisille?

Pyhimys sen olla pitää

Kristinuskon leviäminen pyyhkäisi pakanallisina pidetyt etunimet varsin tehokkaasti käytöstä. Nimet alettiin valita katolisen kirkon pyhimysten mukaan.

Kunkin hiippakunnan pyhimyskalenteriin mahtui noin 200 pyhimystä, mutta lapsen kaimaksi ja kaitsijaksi haluttiin mieluiten joku suurimmista. Niinpä kaikilla oli paljon kaimoja ja lisänimille tuli käyttöä.

Nimet toisaalta vääntyivät kansan suuhun sopiviksi. Nicolauksesta tuli Nikki, Gregoriuksesta Reko.

Hyvin suosittuja olivat Johannes ja Pietari, mutta Norjan kuninkaasta pyhimykseksi kohonneen Olavin kaimat päihittivät määrällään heidätkin. Usein oli Hämeen käräjillä puolet lautakunnasta Olaveja, joskus seitsemänkin kahdestatoista, kertoo Tepon ja Vilkunan Etunimikirja.

Taivaallisen siunauksen lisäksi lienee toivottu silkkaa vaurautta, kun lapsia nimettiin myös Hansa-porvareiden mukaan, mikä toi Suomenkin nimistöön saksalaisia Kondradeja ja Hartmanneja.

Yleisimpiä naisten nimiä olivat alkukristillisiltä marttyreilta omaksutut Katariina ja Margareta eli kotikäytössä Katri, Marketta ja Kreeta.

Monet muutkin viralliset nimet olivat vain pyhäkäytössä: kasteella, ripillä, kinkereillä, vihittäessä ja hautajaisissa. Kotona Dorotheasta tuli Toratei, Scolasticasta Lastikka.

Kansallistunne synnytti suomalaisia nimiä

Helsingin yliopistolla oli tsaarin määräyksestä yksinoikeus almanakkojen tekemiseen. Yliopistolla päätettiin 1860-luvulla, että jokaisena päivänä tulisi olla jonkun nimipäivä.

Pyhimyksiä ei riittänyt vuoden kaikille päiville. Tarvittiin lähes 200 uutta nimeä. Ne otettiin edelleen uskonnollisista lähteistä, Raamatusta ja kirkkohistoriasta. Kirjoitusasu oli yleensä yhä ruotsalainen.

Jotakin oli tehtävä suomen kielen puolesta, päätti nuori virkamies Isak Edvard Sjöman. Asia oli tulenarka, uhmasihan hän yliopiston yksinoikeutta eli suorastaan tsaaria, joten Siveä. Kauno-annakka 1865 -kirjanen oli julkaistava salanimellä.

”Koskei tawalliset ristinimemme, jotka annakoissa tawataan, ole muuta kuin sanoja oudoista, erittäin Heprean, Kreikan, Latinan ja Saksan kielistä, ja jotka Suomen kielen murteilla usiastikin owat aiwan kankeat, niin olemme tähän esitelleet samaan tarkotukseen käytettäviksi oman maan kielisiä sanoja," Sjöman perusteli.

Reaktiot olivat kahtalaisia, mutta Sjöman ei lannistunut: "Voi näyttää pilalta, mutta eiköhän löydy niitäkin, jotka mielisuosiolla valitsevat näistä lapselleen nimen, ja kuuluu mar niitten korwissamme siihen aiwan mukawaltakin sopiwan".

Sjömanin hankkeessa näkyy kansallismielisyyden nousu, joka 1800-luvun puolella synnytti paljon ehdotuksia suomalaisiksi nimiksi. Moni on tuttu tämän päivän koulusta ja päiväkodista: Oiva, Toivo, Väinö, Helmi, Usko. Näitä ehdotettiin pojille, myös Helmiä.

Viralliseen almanakkaan niitä ei kelpuutettu. Yksi tyttö kuitenkin livahti Kansanvalistusseuran kalenteriin jo vuonna 1881. Hän oli Aino.

Vanhimmasta pojasta tehtiin kotiukon eli isänisän kaima, toisesta kirkkoukon eli äidinisän, kolmannesta isän ja sitä nuoremmista setien ja enojen kaimoja. Tytöt saivat nimensä koti- ja kirkkomummolta, äidiltä ja tädeiltä. Parikkalan perinnäistapa 1880-luvulle asti

1900-luvun alussa suomalaiset nimet vihdoin valtasivat ja vakiinnuttivat myös virallisen paikkansa. Tärkeimpänä on pidetty vuoden 1929 uudistusta, joka toi almanakkaan yli 200 uutta nimeä.

1990-luvulta alkaen nimipäiväkalenteria on uudistettu viiden vuoden välein. Seuraava kerta on vuonna 2020. Silloin kalenteriin pääsevät ne uudet nimet, jotka olivat vähintään 500 suomenkielisellä ensimmäisenä nimenä viime maaliskuussa.

Nimipäivää pääsevät viettämään muun muassa Adele, Cecilia ja Daniela sekä Andreas, Elia ja Felix. Isak Edvard Sjömania lista voisi masentaa, sillä mukana ei ole yhtään nimeä, joka olisi täysin Suomessa syntynyt. Voit katsoa koko listan Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivulta.

Nimiin talletetaan myös tarinoita

Kun lapselle nykyisin aletaan miettiä nimeä, kenttä on varsin vapaa. Pelitila lisääntyy entisestään, kun uudistettu nimilaki sallii neljä etunimeä.

Suvun perintönimet, kummin kaimuus, mediasta tutut nimet, lähiyhteisön esimerkki, ajan henkeen sopivat kulttuurisesti ja poliittisesti inspiraationsa saaneet nimivalinnat, julkisuuden henkilöt, nimeen liitetyt muut mielikuvat, joita nimen antaja pitää positiivisina, luettelee dosentti Sofia Kotilainen vastaukseksi kysymykseen, mistä nimet kumpuavat.

Pieni kyselykierros osoitti, että moni tallettaa nimeen myös erityisen muiston lapsen syntymähetkestä tai odotusajasta.

Auringonnousun aikaan syntynyt pikkutyttö sai toiseksi nimekseen Auroora, myrsky-yönä maailmaan tullut nimettiin Tuulikiksi. Perheensä "iltatähtien iltatähti", yllätyspoika, sai odotusaikana kutsumanimen Sattuman Santtu, kuten laulussa lauletaan, ja Santerista tuli myös yksi hänen virallisista nimistään.

Yksi nimi syntyi kauan ennen lasta. 12-vuotias tyttö käveli rannalla toivuttuaan vastoin lääkärien odotuksia sairaudesta, joka oli vienyt häneltä vuosiksi kaiken liikuntakyvyn. Meri oli heittänyt rantahiekkaan pienen nahkakukkaron, johon oli poltettu naisen etunimi.

Nimi oli vieras, eikä sitä tuohon aikaan ollutkaan kuin muutamalla kymmenellä suomalaisella. Tytön mielestä nimi oli kaunis, kuten koko ihana maailma. Hän ei unohtanut tuota hetkeä. Kun hänelle kaksi vuosikymmentä myöhemmin syntyi tytär, lapsi sai kukkaron tuntemattoman omistajan nimen. Hänestä tuli Iina.

26.12. kello 20:00 Keskustelu suljettu toistuvan kommentointiohjeen rikkomisen vuoksi.

Suomalaiset katsovat ensi vuoteen positiivisin mielin. 37 prosenttia suomalaisista uskoo, että vuosi 2019 on heille henkilökohtaisesti parempi kuin tämä vuosi on ollut. Vain 14 prosenttia uskoo, että oma elämä menee ensi vuonna huonompaan suuntaan.

Tieto selviää Taloustutkimuksen tekemästä kyselystä. Suomalaisten mietteitä selvitettiin osana kansainvälistä tutkimusta, jossa oli mukana yhteensä 50 maata eri puolilta maailmaa.

– Meillä tämä optimismi on suurempaa kuin esimerkiksi EU:ssa keskimäärin, toteaa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Kaikkein positiivisimmin tulevaisuutensa näkevät tutkimuksen mukaan 25–34-vuotiaat. Pessimistisimpiä taas ovat keskimäärin yli 60-vuotiaat suomalaiset.

– Nämä 25–34-vuotiaat ovat juuri ne, jotka aktiivisimmin rakentavat elämäänsä ja tekevät suuria elämään vaikuttavia päätöksiä. On sikäli hieno asia, että juuri tässä ryhmässä tulevaisuuden odotukset ovat kaikkein positiivisimmat, Rahkonen pohtii.

Vastaajan ikä näyttää muutenkin vaikuttavan tuloksiin enemmän kuin esimerkiksi pelkkä tulotaso.

– Täytyy muistaa, että pienituloisissa on myös paljon nuoria, joilla on elämässä vahva eteenpäin menemisen meininki. Se, että on pienet tulot, ei vielä tarkoita, ettei suhtautuisi optimistisesti tulevaan vuoteen.

Alueellisesti Rahkonen nostaa esiin Länsi-Suomen, jossa ihmisten kuva tulevaisuudesta on erityisen valoisa.

– Tähän vaikuttaa varmaankin talouskasvu, eli Länsi-Suomessa on telakka- ja autoteollisuutta ja muita tunnettuja talouskasvun vetureita, Rahkonen arvelee.

Toiveikkaimpia ollaan kehittyvissä maissa

Suomalaiset ovat EU-mittapuulla optimisteja. Keskimäärin EU-alueella odotukset tulevasta vuodesta ovat laimeita: 28 prosenttia vastaajista uskoi vuoden 2019 olevan tätä vuotta parempi, 29 prosenttia huonompi ja 35 prosenttia, että oma tilanne pysyy samana kuin nyt.

Kansainvälisesti vertailtuna EU:n alueella ollaan melko negatiivisia suhteessa tulevaan. Toiveikkuus sen sijaan on suurta monissa Aasian maissa kuten Intiassa, eri puolilla Afrikkaa, sekä Yhdysvalloissa.

– Ehkä EU-maiden kansalaiset ajattelevat, että maailma on ikään kuin valmis ja on suuri pelko siitä, että EU menettää asemaansa. Tai ettei elintaso ainakaan nouse, Rahkonen pohtii.

Monet niistä maista, joissa tulevaisuudenusko on kaikkein vahvinta, ovatkin kehittyviä talouksia.

– Yhdysvallat on sikäli kiinnostava poikkeus, että se on jo valmiiksi erittäin rikas maa, mutta silti kansalaiset ovat optimistisia ja haluavat ikään kuin vielä parempaa.

Omaan menestykseen uskotaan, mutta maailman tilanne huolestuttaa

Suomalaisten positiivinen asenne näyttäisi koskevan ennen kaikkea ajatusta omasta menestyksestä.

Samassa tutkimuksessa selvitettiin myös, uskovatko ihmiset ensi vuodesta tulevan maailmassa tätä vuotta rauhallisempi vai rauhattomampi. Tässä kysymyksessä suomalaisten vastaukset maalasivat synkän kuvan.

Peräti 65 prosenttia suomalaisista uskoi, että ensi vuodesta tulee maailmassa tätä vuotta rauhattomampi.

– Suomalaiset ovat kaikkien kansojen joukossa pessimistisimpiin kuuluvia, kun kysytään mikä on maailman tilanne. Suomalaisilla on siis keskimääräistä negatiivisempi kuva maailmanrauhan kehityksestä, Taloustutkimuksen Juho Rahkonen kertoo.

Kansainvälisesti keskimäärin 35 prosenttia vastaajista uskoi rauhattomuuden lisääntyvän maailmassa. Vastaajista 27 prosenttia taas uskoi sotimisen ja levottomuuksien vähenevän ja 32 prosenttia tilanteen pysyvän samana.

– On mielenkiintoista, miksi Suomessa ollaan näin pessimistisiä maailmanrauhan suhteen, Rahkonen pohtii.

– Saattaa olla, että ajatellaan, että Suomi on rauhallinen, liberaali, ihmisoikeuksien, sananvapauden ja turvallisuuden saareke rauhattomassa maailmassa.

Samansuuntaisia tuloksia tuotti marraskuun lopulla julkaistu tutkimus suomalaisten maanpuolustustahdosta. Siinä noin puolet suomalaisista uskoi elävänsä lähivuodet entistä turvattomammassa maailmassa. Yleinen turvattomuuden tunne oli tuon tutkimuksen mukaan kuitenkin laskussa.

Lue lisää:

Gallup International: Kansainvälisen tutkimuksen tulokset

Psykiatrisen hoidon eristyshuoneet remontoidaan ensi vuonna Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Korjaukset tehdään, koska oikeusasiamiehen kanslian yli vuosi sitten tekemässä tarkastuksessa havaittiin epäkohtia. Syksyllä 2017 toteutetun tarkastuksen mukaan tilat olivat karut. Ne muistuttivat enemmän poliisin putkaa kuin psykiatrisen potilaan eristämistilaa.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on myös vastikään käsitellyt cp-vammaisen potilaan tekemän kantelun. Apulaisoikeusasiamiehen marraskuussa antaman ratkaisun mukaan potilaan ihmisarvoa loukattiin sairaalan psykiatrisella osastolla.

Sekavasti käyttäytyneelle potilaalle oli puettu vaipat yli vuorokauden kestäneen eristyksen ajaksi. Hänellä oli käytössään wc vain erikseen pyytämällä. Ruokailu tapahtui lattialla ohuella patjalla. Käytössä oli vain potilaalle sopimattomia ruokailuastioita ja -välineitä. Häneltä myös evättiin silmälasien ja pyörätuolin käyttö. Tämän hoitoratkaisun perusteet eivät käyneet ilmi potilasasiakirjoista.

Hyvityksiä potilaalle?

Apulaisoikeusasiamies esittää, että yhtymä hyvittää kantelijalle perus- ja ihmisoikeuksien loukkaukset. Asiamies kehottaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää ottamaan yhteyttä kantelijaan ja pyytää ilmoittamaan tehdyistä toimenpiteistä maanantaihin 31. joulukuuta mennessä.

– Asian käsittely on meillä vielä kesken, mutta vastaamme kyllä apulaisoikeusasiamiehelle määräpäivään mennessä, kertoo perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Mika Forsberg.

Arvioimme hoitoprosessit, jotta ne olisivat riittävän laadukkaat. Mika Forsberg

Virallisesti ilmaistuna huomautus tuli yhtymälle lainvastaisista menettelyistä ja laiminlyönneistä cp-vammaisen henkilön hoidossa. Huomautuksesta ovat aiemmin kirjoittaneet muun muassa Etelä-Suomen Sanomat, Helsingin Sanomat ja Iltalehti.

– Huomautuksessa mainitut hoidon ongelmat ovat tapahtuneet vuotta 2017 aiemmin eli ennen hyvinvointikuntayhtymän aloittamista, sanoo Forsberg.

Nyt keskussairaalan psykiatrisilla osastoilla uusitaan viisi eristyshuonetta. Jokaiseen huoneeseen rakennetaan wc-tilat. Kustannukset ovat noin 100 000 euroa. Vuonna 2019 toteuttavan remontin tarkasta aikataulusta ei ole Forsbergillä tietoa.

– Samalla arvioimme hoitoprosessit, jotta ne olisivat riittävän laadukkaat.

Lue myös:

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ei ole valvonut riittävän hyvin lastensuojeluyksiköiden toimintaa

Lastensuojelulaki on 12 vuotta vanha, mutta lastenkodeissa on vieläkin vaikeuksia noudattaa sitä – nyt osa työntekijöistä miettii, mitä enää saa tehdä

Apulaisoikeusasiamies jyrähtää laittomuuksista: Vammaisia ja lastensuojelulapsia riisutetaan sekä lukitaan eristykseen, vanhuksia sidotaan laitoksissa

"Hänestä on haihtunut elämänilo" – loukkasiko piparkakkusänky todella itsemääräämisoikeutta, kysyvät kehitysvammaisen Sannen vanhemmat

Kansalaisaloite ilotulitusten kuluttajakäytön kieltämiseksi on saanut kasaan vaadittavat 50 000 nimeä ja se etenee näin ollen eduskuntaan.

Eduskuntakäsittelyyn vaadittavat allekirjoitukset tulivat täyteen tänään lauantaina aamulla.

Kansalaisaloitteen takana on useita eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestöjä. 14 eri järjestöä pani aloitteen alulle joulukuun alussa. Mukana on muun muassa Kuuloliitto, Lääkäriliitto, Helsingin eläinsuojeluyhdistys ja Kennelliitto.

Vireillepanijat haluavat aloitteella vähentää ilotulituksista aiheutuvia haittoja kuten silmä- ja muita vammoja sekä tulipaloja. Aloitetta perustellaan myös eläinten ilotulitteista johtuvan stressin lievittämisellä sekä ympäristön säästämisellä.

Aloite kieltäisi F2- ja F3- luokkien ilotulitusvälineiden käytön kuluttajilta. Näihin luokkiin kuuluvat muun muassa padat, raketit, paukkupommit, ilmapommit ja miinat. Aloitteen mukaan esimerkiksi tähtisädetikkuja, pieniä paukkupommeja ja kipinäsuihkuja voisi edelleen myydä kuluttajille.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun ilotulitteiden käyttöä vain ammattilaisille on ajettu kansalaisaloitteella. Tämän vuoden alussa vireillepantu, ilotulitteiden käytön vain ammattilaisilla salliva aloite keräsi vajaat 16 000 kannatusilmoitusta.

Ilotulitteiden käyttö on nykylainsäädännön mukaan sallittu uudenvuodenaaton kello 18 ja uudenvuodenpäivän aamuyön kello 2 välisenä aikana.

Lue myös:

Finanssiala kannattaa kansalaisaloitetta – ilotulitteiden käyttö pitäisi rajata vain ammattilaisille

Jo tuhannet vaativat ilotulitteiden käytön rajoittamista – Helsingissä market ei aio myydä niitä ollenkaan, Espoo korvasi paukut lasereilla

Kysymyksiin liittyviä uutisia:

Designlapsia vai ratkaisu nälänhätään? Perimän saksiminen Crispr-tekniikalla on geenimuuntelun seuraava askel, ja se on jo otettu

Aivomme toimivat päinvastoin kuin Sherlock Holmesilla – sivuutamme ikävät faktat ja tarraamme mukaviin mielipiteisiin

Laaja tutkimus: Kodin täysi kirjahylly antaa lapselle elinikäistä etua

Tutkijat uskovat löytäneensä Auringon sisartähden .- voisiko sieltä löytyä elämää?

Kumpi painaa enemmän, suomalainen vai ranskalainen kilogramma? Vierailimme paikassa, jossa säilytetään tarkoin varjeltua suomalaista kiloa

Oliko avaruuden outo vieras edistyneen teknologian rakentama laite, joka kulki valopurjeen voimalla? Suomalaistutkija: Melko villi ajatus

Geeneissämme piilottelee tuntemattomia esi-isiä – tutkijoiden mukaan niitä voi löytyä useita

Nasa siirsi avaruuden ahkeran tutkijan eläkkeelle

Hiukkasfysiikassa tehtiin taas tärkeä löytö – Tutkijat selvittivät salaperäisten neutriinojen synnyinsijan

Suomen Kuvalehti: Kiinassa luotiin hiiriä, joiden vanhemmat ovat samaa sukupuolta

Egyptissä poliisi on tappanut 40 terroristiksi epäiltyä useissa eri iskuissa, maan sisäministeriö kertoo. Iskut tehtiin varhain lauantaina.

30 epäiltyä tapettiin kahdessa iskussa Gizan alueeella, ja loput 10 Siinain niemimaalla.

Maan sisäministeriön mukaan iskut tehtiin, koska epäiltyjen uskottiin valmistelevan hyökkäyksiä turistikohteisiin, kirkkoihin ja valtion virastoihin.

Poliisin kerrotaan myös löytäneen epäiltyjen jäljiltä runsaasti aseita, ammuksia ja pommintekotarvikkeita.

Ainakin neljä ihmistä kuoli ja 11 haavoittui maantiepommin räjähdettyä perjantaina turistibussin läheisyydessä pyramidialueella Gizan kaupungissa lähellä Kairoa.

Toistaiseksi mikään taho ei ole ilmoittautunut pommi-iskun tekijäksi.

Lue myös:

Pommi räjähti lähellä turistibussia Egyptin pyramidialueella – neljä kuoli, useita haavoittui

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat vaatineet Venäjää vapauttamaan ukrainalaiset merimiehet, jotka vangittiin yli kuukausi sitten.

Merkel ja Macron lupasivat myös yhteisessä lausunnossaan perjantaina pitävänsä yllä painostusta, jotta vuoden 2015 Minskin rauhansopimus saadaan voimaan Itä-Ukrainassa.

Kreml kommentoi lauantaina, että Venäjä hoitaa ukrainalaisten merimiesten tapauksen Venäjän lakien mukaisesti.

Venäjä otti marraskuussa haltuunsa kolme Ukrainan laivaston alusta Kertšinsalmessa Krimin niemimaan lähellä ja sulki liikenteen salmessa. Kertšinsalmi on Ukrainalle tärkeä merireitti.

Venäjän valtaamalla Krimin niemimaalla toimiva tuomioistuin määräsi marraskuussa 12 Ukrainan laivaston merimiestä vangittavaksi kahdeksi kuukaudeksi.

Lue myös:

Kansainvälinen paine Venäjää kohtaan kasvaa: EU harkitsee uusia pakotteita

Mitä Venäjä tästä hyötyy? Kumpi oli väistämisvelvollinen? Kirjeenvaihtajat vastasivat 17 yleisökysymykseen Venäjän ja Ukrainan meriselkkauksesta

Tuottaja Moritz Polterin mukaan Ivalossa riittää koukkuja maailmanmarkkinoille.

Pääosia esittävät Iina Kuustonen, Pihla Viitala ja Maximilian Brückner. Tarina on kansainvälinen ja suomalaisittain hurja: ensin etsitään sarjamurhaajaa, sitten tappava virus uhkaa levitä maailmalle. Ivalon seudulla liikkuu sekä viranomaisia että salamyhkäisiä tahoja eri puolilta maailmaa.

– Meitä kiinnosti nimenomaan suomalaisuus, sanoo Moritz Polter.

Hän on kansainvälisen sarjatuotannon asiantuntija. Saksalaisfirma Bavarian tuottaja on aiemmin työskennellyt Ranskan ja samalla koko Euroopan suurimpiin elokuva- ja sarjatuottajiin kuuluvalla Studiocanalilla.

– Suurin syy siihen, että päädyimme mukaan, on ohjaaja Hannu Salonen, Polter kertoo.

Suomalainen Salonen opiskeli Saksassa ja jäi sinne työskentelemään. Hänestä tuli arvostettu televisiodekkarien tekijä. Polter oli aiemmin tehnyt Salosen kanssa sarjaa Crossing Lines.

– Hannun ohjaukset ovat olleet Saksassa todella suosittuja. Uskon hänen näkevän, mikä Suomeen sijoittuvassa tarinassa ja Lappi-estetiikassa toimii myös Saksassa.

Myyvä konsepti

Kymmenosaisen Ivalon budjetti 6,5 miljoonaa euroa on melkein yhtä paljon kuin Tuntematon sotilas -elokuvan. Kuvauspäiviä oli yli sata, mikä on neljä kertaa sen verran kuin keskiverrolla suomalaiselokuvalla.

Suomalainen päätuottaja on Yellow Film, Suomen suurin televisio- ja elokuva-alan tuotantoyhtiö. He kehittivät konseptin, johon Bavaria lähti mukaan.

– On murhatutkimus, joka tekee sarjasta kansainvälisesti kiinnostavan. Dekkarit kiinnostavat kaikkialla. Virus puolestaan tekee tarinasta uniikin, Polter kuvailee.

– Naispäähenkilön tarinaan liittyvät perhe ja rakkaus: voi käydä niin, että tapaa jonkun erityisen, mutta ajoitus on väärä. Taustalla on myös Lapin talvinen maisema, joka on voimakas ja eksoottinen.

Tuottaja korostaa, ettei Ivalosta haluttu tehdä monikansallista sarjaa niin, että eri maiden osuuksia sisällössä olisi laskelmoitu.

– Studiocanalilla opin, että kansainvälisissäkin sarjoissa tärkeintä on autenttisuus. Jos yhdistellään osasia eri maista, rahoitus voi olla helpompi koota, mutta itse teoksen toimivuus on toinen asia.

– Palasten pitää toimia yhdessä luontevasti. Jos juttu ei tunnu aidolta, se tuskin vetää puoleensa.

Sisältöbuumi näkyy

Käynnissä on sisältöbuumiksi kutsuttu sarjojen uusi kultakausi. Sen seurauksena suomalaistuotannoillekin on imua maailmalla. Budjettien noustessa laatuun voi satsata enemmän.

Polter sanoo, etteivät sarjat ole keskimäärin ehkä parempia kuin ennen, mutta valinnanvaraa on merkittävästi enemmän. Uudet esitysalustat tekevät pienempien yleisöjen jutuista kaupallisesti kannattavia, kun yleisö sekä rahoitus voidaan kerätä helpommin eri maista.

– Tiivistettynä ero on maksutavoissa. Jos ihmiset pitävät jostain, he voivat maksaa juuri sen tyyppisestä sisällöstä striimauspalveluissa ja -vuokraamoissa. Jos taas tehdään sarjaa todella suurelle yleisölle, se rahoitetaan mainoksilla, kuten ennenkin.

Polter ottaa esimerkiksi kauhu- ja fantasiasarjat, kuten Stranger Thingsin.

– En tykkää kauhusta, mutta niille, jotka pitävät, tarjontaa löytyy, jos he vain haluavat maksaa. Sama koskee myös niitä fiksuimpia komediasarjoja, jotka eivät välttämättä tavoittele suurinta valtavirtayleisöä.

Ivalo nähdään ensi vuonna Ylellä. Sarja on nyt katsottavissa päärahoittaja Elisa Viihteen suoratoistopalvelussa.

Das Boot on katsottavissa Yle Areenassa.

STT / Kalle Kinnunen

Pohjoismaiset BR ja Toys 'R' Us -leluliikkeet omistava tanskalainen Top-Toy ilmoitti eilen konkurssistaan. Tänään on käynyt kova keskustelu siitä, mitä käy asiakkaiden joululahjaksi ostamille lahjakorteille.

Yhtiö kertoi eilen, että joululahjaksi saatuja viallisia tai tarpeettomia leluja voi vaihtaa vuoden loppuun asti, eli vain muutaman päivän ajan. Ongelma on kuitenkin ollut se, että yhtiön kaikki liikkeet eivät ole olleet auki.

BR-leluilla on Suomessa 25 liikettä ja Toys 'R'r Us -ketjulla kahdeksan liikettä. Näistä vuoden loppuun asti auki ovat enää vain muutamat: BR-liikkeistä kolme: Helsingin Forumin, Vantaan Jumbon ja Hämeenlinnan liikkeet. Toys 'R' Us -liikkeistä auki ovat vielä viisi myymälää: Vantaa, Ideapark, Oulu-Idea, Mylly ja Jyväskylä.

Asiakkaat raivostuivat ja yritys perääntyi

Monet leluliikkeiden asiakkaat raivostuivat, kun joululahjaksi hankitut lahjakortit eivät kelvanneet liikkeissä maksuvälineenä. Nyt yritys on perääntynyt ja luvannut, että lahjakorteista saa hyvityksen tililleen tai niillä voi maksaa auki olevissa liikkeissä.

Hyvitykselle on kuitenkin tiettyjä ehtoja. Lahjakortista saa hyvityksen ja sillä voi maksaa liikkeessä vain silloin, jos sen on hankkinut 30. marraskuuta jälkeen. Tämä edellyttää, että ostajalla lahjakortin lisäksi myös kuitti sen ostosta tallella. Sekä BR-Lelut että Toys 'R' Us ovat antaneet ohjeita asiasta Facebook-sivuillaan.

Ellei lahjakorttia halua käyttää liikkeessä, hyvityksen saamiseksi tilille tulee lähettää sähköpostia osoitteeseen toptoy@gorrissenfederspiel.com. Viestissä on oltava mukana oma nimi, tilinumero ja kuva lahjakortista kortin numeroineen. Lisäksi mukana on oltava kuva ostokuitista, josta käy ilmi ostopäivä.

Liikkeissä ei tietoja nettikaupan tilanteesta

Yle soitteli lauantaina päivällä useampaan BR-lelujen ja Toys 'R' Us:n auki olevaan myymälään. BR-lelujen Helsingin Forumin toimipisteestä kerrottiin, että ennen konkurssia tehdyt tilaukset saapuvat asiakkaille normaalisti.

Konkurssin jälkeen tehtyjen tilausten kohtalosta ei kuitenkaan liikkeessä tiedetä, sillä nettikaupan kautta tehtyjä tilauksia ei pystytä tarkastelemaan liikkeissä. Tieto konkurssista tuli perjantaina iltapäivällä Helsingin Forumin BR-myymälään ja tunnelmat ovat olleet apeat.

– Asiakkaat ovat kysyneet tänään eniten lahjakorteista ja niiden käytöstä, josta saimme juuri uutta tietoa. Ei tämä kivaa ole kenellekään meille, BR-lelujen Forumin liikkeestä kerrotaan.

Facebook-sivuilla vihaista palautetta

Molempin leluliikkeiden Facebook-sivuilla on runsaasti vihaista palautetta asiakkailta, jotka tuskailevat konkurssin takia hävittyjen rahojen perään. Ihmiset ovat kyselleet paljolti lahjakorttien käytöstä ja pohtineet hyvitysten saamiseen liittyviä yksityiskohtia.

Viesteissä kerrotaan myös lasten kokemasta pettymyksestä, kun on selvinnyt, että lahjaksi saatua lahjakorttia ei voikaan käyttää. Monien mielestä hyvitys ei auta, kun joulutunnelma on jo pilalla pettymyksen takia.

Facebook-keskusteluista tulee myös ilmi, että koska lelulahjakortit on saatu lahjaksi, sen lahjan saajalla ei usein ole kuittia, eikä välttämättä ostajakaan ole sitä säilyttänyt. Lapset ovat saaneet lahjakortteja myös joulupuukeräyksen kautta, jolloin lahjan antajakaan ei välttämättä ole tiedossa.

Mikäli yritys tekee konkurssin, usein asiakas menettää rahansa

Monelle voi tulla yllätyksenä se, että konkurssipesällä ei ole velvoitetta korvata asiakkaille konkurssin takia menettämiään tuotteita tai rahaa. On täysin mahdollista, että asiakkaat eivät saa rahojaan takaisin, jos konkurssipesän velat ovat suuremmat kuin sillä on varoja.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla kerrotaan, että rahojen takaisin saaminen on kiinni siitä, miten on ostoksensa maksanut. Rahat voi saada takaisin esimerkiksi silloin, jos on maksanut luottokortilla.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan konkurssipesällä on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta lahjakortteja, jotka on ostettu ennen konkurssin alkamista.

– Lahjakortin omistajan kannattaa kuitenkin ilmoittaa kirjallisesti pesänhoitajalle saatavansa, jotta ne otettaisiin huomioon konkurssipesän varojen jaossa, Kuluttajaviraston verkkosivuilla todetaan.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvontaan voi olla yhteydessä, jos miettii omien tilaustensa tai saataviensa kohtaloa.

Lue lisää:

Yllätyskonkurssiin mennyt lelujätti joutui pyörremyrskyn keskelle: hyvittää sittenkin joulukuussa ostetut lahjakortit

BR ja Toys 'R' Us -leluliikkeiden tanskalaisomistaja konkurssiin – syynä heikko joulumyynti

Kun vuosi vaihtuu, Suomessa paukkuu. Kaupungeissa eniten, mutta myös maaseudulla jysähtelevät ja räiskyvät tähtipommit, kipinöitä suihkuavat padat ja muut ilotulitteet.

Tämän räiskeen vastustajilta on nyt onnistunut se, mikä jäi alkuvuonna vajaaksi. Tuolloin kansalaisaloitteeseen ei kertynyt läheskään eduskuntakäsittelyyn vaadittua allekirjoittajamäärää. Nyt 50 000 allekirjoittajan määrä on ylittynyt.

Rajat räiskeelle -aloitteen tehneet järjestäjät haluavat, että nykyisen kahdeksan tunnin vapaan paukutteluajan sijasta ilotulituksista tulisi ammattilaisten lyhyitä näytöksiä.

Aloitteen tehneiden 14 järjestön joukossa on niin ihmisten kuin eläinten hyvinvointiin ja turvallisuuteen erikoistuneita järjestöjä, Kennelliitosta lääkäriliittoon.

"Torjuttu vahinko on parempi kuin korvattu"

Ilotulitus on nimensä mukaisesti katselijoilleen iloinen juttu.

Moni koira, kissa ja hevonen kuitenkin joutuu tunteja jatkuvasta paukkeesta pakokauhun valtaan. Yli 500 ihmistä on tällä vuosituhannella saanut silmävamman ilotulitteesta. Jokaisena uutenavuonna syttyy kymmeniä tulipaloja.

Kun eduskunta ryhtyy puntaroimaan aloitetta, yhdessä vaakakupissa on myös raha. Finanssiala-yhdistyksessä ilotulitteiden haitat ja vahingot tunnetaan vakuutuksista maksettujen korvausten perusteella.

Finanssialan edunvalvontajärjestö kannattaa Rajat räiskeelle -aloitetta, koska yhdistyksen työhypoteesi kuuluu, että torjuttu vahinko on parempi kuin korvattu vahinko.

Järjestössään turvallisuudesta ja vahingontorjunnasta vastaavan johtajan Risto Karhusen mukaan ilotulitukset olisivat pelkästään ammattilaisten käsissä tietysti huomattavasti turvallisempia kuin nykyisellään. Asia on kuitenkin ristiriitainen, hän sanoo.

– Monet myös näkevät tällaisen ylimääräisenä holhoamisena. Tämä on hyvin tunteita herättävä aloite puolesta ja vastaan. Monenlaisia vaikutuksia voi tulla sitäkin kautta, Karhunen sanoo.

Lain valvominen olisi vaikeaa, ja on aina mahdollista, että ilotulitteille syntyisivät harmaat tai pimeät eli turvattomat markkinat, Karhunen ennustaa.

– Kun jokin asia kielletään, tyhjiö on kyllä aina jollakin tavalla täyttynyt.

Ruotsi tiukentaa sääntöjään

Karhunen ottaa esimerkiksi Tanskan ja Hollannin, joissa kansalaisten omia ilotulituksia on rajoitettu. Ilotulitteiden salakuljetuksesta on tullut mittavaa, niitä säilytetään turvattomasti ja ylimääräiset vahingot ovat lisääntyneet, hän kertoo.

Pohjoismaissa Norjan rajoitusten esimerkistä vakuuttunut Ruotsi on tiukentamassa edelleen omia sääntöjään. Norja kielsi jo kymmenen vuotta sitten useita ilotulitetyyppejä. Pieniä ilotulitteita saa sielläkin yhä ostaa.

Ruotsin turvallisuusvirasto toivoo, että Ruotsin onnettomuustilastot kaunistuvat Norjan tavoin. Virastosta myönnetään kuitenkin nettikaupan lisääntyneen maista, joissa ilotulitteiden myyntiä ei rajoiteta.

Lue myös:

Ilotulitteiden kuluttajakäytön kieltämistä ajava kansalaisaloite eduskuntaan: 50 000 nimeä tuli täyteen

Ilotulitteista tuli vuodenvaihteen kuuma peruna – osa kunnista toivoo lasershowsta ilotulitusten korvaajaa

Mustin hetki oli vuosi sitten, lokakuussa 2017.

– Olin niin uuvuksissa, että nukuin vuorokaudet ympäri, muistelee entinen peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) aikaa, jolloin hän kävi niin lähellä burnoutia kuin vain voi.

Diagnoosia ei tullut, mutta mies kaatui curling-radalla ja mursi olkapäänsä. Lääkäri määräsi viisi viikkoa sairauslomaa, joista Rehula piti yhden. Todellisuudessa olkapää oli tekosyy.

Työuupumuksessa henkiset voimavarat ehtyvät vähitellen. Juuri näin kävi Rehulalle.

Kiinnostus työhön katosi. Mies teki vain välttämättömimmän ja senkin viiveellä. Laskut kasaantuivat. Lähipiiri näki, että mies oli siipeensä saanut.

– Hymy katosi ja huumori hävisi. En enää välittänyt ulkonäöstäni. Ryhti lysähti, en käynyt kolmeen kuukauteen parturissa, hän kertoo.

Rehula oli peruspalveluministeri yhteensä 25 kuukautta vuosina 2015–2017. Kausi jaettiin sovitusti kahtia Rehulan ja Annika Saarikon (kesk.) kesken.

Rehulalla oli tehtävä: saada sote eli sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudistus tuutattua ulos omalla kaudellaan, jotta seuraaja voisi keskittyä perheministerin tehtäviin.

Toisin kävi. Oma pettymys oli valtava, kun hommat jäivät kesken eikä sote valmistunut.

– Mussa oli vika, rupesin syyttämään itseäni. Mulla oli tehtävä, jota en pystynyt hoitamaan loppuun, hän sanoo nyt.

Kun kapulaa vaihdettiin Saarikon kanssa 10. heinäkuuta 2017, Rehula yritti jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Samoihin aikoihin oli Suomi–Areena ja entisellä ministerillä oli siellä kolme tilaisuutta. Uudella niitä oli 19.

Sen jälkeen hän lähti mökille, itsekseen. Jälkikäteen ajateltuna se oli huono idea.

Kone ei pysähtynyt, eikä väsymys poistunut. Rehula putosi kuoppaan, jossa hänelle omien sanojensa mukaan jäi jet lag päälle. Uupumuksessa se on tavallista.

Vaimo: "Onpa mukava, että nähdään edes tv:ssä"

Maailma on muuttunut siitä, kun Juha Rehula ensi kerran valittiin kansanedustajaksi 22 vuotta sitten. Hollolainen Rehula on ollut ministerinä kaksi kertaa.

Ensimmäisellä ministerikaudella riitti, että aamulla alkaneeseen kohuun reagoitiin illalla. Nyt kaikki pitää tehdä kahdessa tunnissa.

– Muuten juna on jo mennyt, Rehula sanoo.

Hänen ensimmäinen pestinsä oli vuosina 2010–11 sosiaali- ja terveysministerinä Vanhasen–Kiviniemen hallituksessa, toinen peruspalveluministerinä 2015–17 nykyisessä hallituksessa.

Eduskunnan vastaava työterveyslääkäri Anita Pienimäki on Rehulan kanssa samaa mieltä työn hektisyyden lisääntymisestä. Aivot kuormittuvat. Tulee infoähky. Sosiaalinen media ja päivittämisen pakko rassaavat nykyedustajaa.

Ei ehditä palautua, kun on oltava koko ajan jostakin jotakin mieltä.

Rehula jätti jälkimmäisen ministerinpestinsä aikana lehtien lukemisen ja television katselun. Se oli tapa suojautua. Kirjoja ei ehtinyt lukea, mutta työpapereita piti selata yömyöhään sängyssä.

Ministerin kalenteri oli armoton: tilaisuuksia saattoi olla jopa seitsemän päivässä. Ruokatuntia ei ehtinyt pitää, vessatauot oli minimoitava. Kaikki halusivat oman hetkensä ministeriltä.

Juha Rehula väsyi siihen, ettei hänellä ollut aikaa ajatella. Ei edes Audin takapenkillä, koska häntä vietiin aina lentokentälle tai oltiin hakemassa sieltä. Vaimo, Johanna Rehula, tokaisi kerran puhelimessa, että onpa mukava, että nähdään edes telkkarissa.

– Se oli sellaista aikaa, että raastettiin ja revittiin, joka suuntaan.

Ennen Rehulaa uupumuksestaan politiikan huipulla ovat kertoneet vihreiden entinen puheenjohtaja Touko Aalto ja työministeri Jari Lindström (sin.).

Molemmat ovat puhuneet riittämättömyyden tunteistaan. Aalto myös siitä, miten hän tunsi puristuvansa työn, somen ja edustamisen paineissa.

Työterveyslääkäri Anita Pienimäen mukaan etenkin ministerien työtahti on miltei kohtuuton.

– Minuuttiaikataulu tulee annettuna. Pahinta on se, että on oltava aina valmis yllätyksiin ja siihen, että joku tulee ja keskeyttää oman tekemisen rytmin, hän sanoo.

Haave sotettomasta pääsiäisestä

Yksi sote-uudistuksen pahimmista hetkistä nähtiin marraskuussa 2015, kun hallitus oli vähällä hajota. Yön tunteina tehtiin poliittiset lehmänkaupat: keskusta sai 18 maakuntaa ja kokoomus valinnanvapauden.

Neuvottelujen jälkeen Rehulan päänsisäinen kasetti hajosi. Hän räjähti perheelleen mitättömästä asiasta. Nyt hän näkee, että se oli oire jostain muusta.

– Saattoi mennä pari viikkoa kahden tunnin yöunilla. Tulin kolmen aikoihin kämpille ja viideltä olin jo keittämässä aamukahvia. Päässä raksutti koko ajan.

Rehula kertoo tekevänsä työnsä koko vartalollaan. Täysillä. Ministeriaikoinaan hän oli kuin ravihevonen, kulki laput silmillään. Suomalaisista miehistä kaksi sadasta ja naisista kolme sairastuu vakavaan työuupumukseen. Lievempiä oireita on joka viidennellä työssäkäyvällä.

Uupumukseen johtavat usein juuri ne syyt, joita Rehula on luetellut, muun muassa se, ettei ole aikaa palautua.

Keväällä 2016 oli taas yksi sellainen hetki. Rehula haaveili sotettomasta pääsiäisestä. Toisin kävi, sote pilasi pyhät. Sillä kertaa väännettiin valinnanvapauteen liittyvästä yhtiöittämisestä.

– Huomasin olevani vain nappula pelissä, jota muut ohjailivat. Peli ei ollut politiikkojen näpeissä, vaan sitä johtivat muun muassa markkinavoimat.

Sairaalat vaihtuivat raviratoihin

Toipuminen alkaa, kun ihminen ymmärtää, että asioiden on muututtava. Sen jälkeen hallinnan tunne voi vähitellen palautua.

Miten on käynyt Rehulalle?

– Ministerinä oli joka aamu joku tulipalo sammutettavana, iso tai pieni. Nyt olen kuin eri maailmassa. Ei ole sellaista vastuuta.

Vaikka kansanedustaja on ministeriin verrattuna varsin vapaa, on Rehulan toipuminen edelleen kesken. Lähipiirin mukaan pilke silmäkulmaan on silti jo palannut.

– Onneksi on ollut ihmisiä, jotka ovat kysyneet, mitä minulle oikeasti kuuluu. Puhuminen on ollut tapa päästä eteenpäin – vaikka olenkin hidas hämäläinen, hän nauraa.

Ministeriaikanaan Rehula suhasi Suomen ympäri kolmeen kertaan. Silloin tutuksi tulivat kunnantalot ja sairaalat. Hän on myös keskustan varapuheenjohtaja.

Vaimo on tottunut siihen, että kun puoliso politikoi, hän hoitaa arjen.

Keväällä 2018 Rehula sai uuden mahdollisuuden kiertää Suomea työkseen, kun hänestä tuli Hippos ry:n eli raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön hallituksen puheenjohtaja.

Raveissa käyminen on myös tapa irrottautua työstä. Siellä Rehula rentoutuu, kuten on tehnyt jo vuodesta 1992. Silloin hän meni ensimmäisiin raveihinsa ja jäi heti koukkuun. Nyt hän on osaomistajana kahdessa ravihevosessa.

Lähtisitkö uudelleen ministeriauton takapenkille?

Keskustan kannatus on laskenut viime vuosina. Mutta entä jos puolueen kannatus olisi sellainen, että Rehulalle tulisi vaalien jälkeen se kuuluisa soitto? Soitto, jota jokainen kansanedustaja salaa odottaa ja jossa tarjotaan ministerin pestiä. Mitä hän vastaisi?

– Vastaisin kyllä. Siitäkin huolimatta, että voimani ovat kerran ehtyneet.

Huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa Rehula on ehdolla Hämeen vaalipiiristä kahdeksatta kertaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan soten olisi pitänyt olla jo silloin voimassa.

Raviratojen lisäksi hän aikoo mennä päivystämään markettien eteen. Siellä joku saattaa kysäistä, miksei sote valmistunut ajallaan.

– Tunnustan, että olisi pitänyt toimia toisin, olla tiukempi ja pitää kiinni määräajoista, vastaa Rehula.

Juttua varten on haastateltu useita ihmisiä Rehulan lähipiiristä, mm. perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkoa.

Katso myös:

Analyysi: "Kauas pilvet karkaavat, turhaan niitä tavoitat" - siinäkö sotenkin kohtalo?

Touko Aalto ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kärkipoliitikko, joka uupui – "On johtajia, jotka ovat piiputtaneet niin tappiin, etteivät muista puolisonsa nimeä"

Ajatuspaja Toivo: Keskustan tilanne näyttää vaikealta – "Puolue ottaa todella pahasti takkiinsa eduskuntavaaleissa"

Onko nimi enne myös Suomessa? Etunimi voi avata ovia tai sulkea niitä

Kun lapselle nykyisin aletaan miettiä nimeä, kenttä on varsin vapaa. Monissa maissa tutkimukset osoittavat, että etunimi voi vaikuttaa elämään yllättävän paljon. Anglosaksiset maat eivät ole ainoita, joissa etunimen ja ihmisen yhteiskunnallisen arvostuksen yhteys on havaittu tutkimuksissa. Vastaavaa on todettu muun muassa Ranskassa ja Saksassa.

Lähihoitajaopiskelijoiden karu yllätys: yhden ja saman suihkulähteen tuijottelua viisi kertaa kuukauden aikana – kehnosta ammattiopetuksesta tehtyjä kanteluja ei välttämättä edes tutkita

Lahdessa lähihoitajaopiskelijat ihmettelevät opettajien tuplabuukkauksia ja useita retkiä suihkulähteelle. Opetuksen tasoon tyytymättömällä opiskelijalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen.

Pohdin eettisiä asioita: onko oikein tehdä isätön lapsi tähän maailmaan?

Lasten hankkiminen – ja hankkimatta jättäminen – ovat olleet mediassa esillä paljon kuluneina vuosina. Milloin on kaipailtu synnytystalkoita, milloin kerrottu iäkkäistä ensisynnyttäjistä ja milloin syntyvyyden laskusta Suomessa. Tässä jutussa kerromme tarinan Katja Puhakasta, joka päätti hankkia lapsen yksin keinöhedelmöityksellä.

Espanjansuomalaiset avasivat päiväkirjansa tunti tunnilta: Videot ja kuvat paljastavat, miltä näyttää karavaanareiden, sapattivapaan viettäjien ja perheiden arki

Espanjan Aurinkorannikolla asuva suomalainen saa vastata usein kysymykseen: miten te siellä vietätte arkenne? Costa del Solin suomalaiset avasivat päiväkirjansa ja kertovat, miten päivät kuluvat auringon alla.

Ilmasto muuttuu, lajeja katoaa ja muovijätevuoret kasvavat – Onko meillä vielä toivoa, Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Leif Schulman?

Ilmastonmuutoksen epäilijöiden vastarinta on nyt suurimmillaan, mutta se väistyy ensi vuosikymmenen puolivälissä, uskoo Luonnontieteellisen museon johtaja.