Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on suurin 800 000 vuoteen, totesi viimeinen Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation (NOAA) ilmastoraportti.

Korkeasaaren entinen johtaja ja eläinfysiologian dosentti Seppo Turunen katsoo, että kaupungistuminen edistää luonnon hyvinvointia.

– Voi kuulostaa erikoiselta, mutta maailmanlaajuisesti ajateltuna jo nyt puolet ihmisistä asuu kaupungeissa ja maapinta-alasta se on vain kolmisen prosenttia, joten aika paljon jää pinta-alaa muulle.

Kaupungistuminen on Turusen mukaan myös trendi, jota on vaikea rikkoa.

– Palvelut toimivat kaupungeissa paremmin ja liikenneyhteydet ovat helppoja, voidaan siirtyä yhä enemmän pois autoilusta kevyeen liikenteeseen.

Yksi etu on Turusen mukaan syntyvyyden väheneminen, jonka hän näkee kaupungistumisen ansiona.

Turunen vieraili maanantaina Radio Suomen Päivä -ohjelmassa. Koko keskustelun voi kuunnella Areenassa.

"Helsingin luonnosta löytyy yhtä monipuolista lajistoa kuin erämaista"

Turunen pitää esimerkiksi Helsingin kaupunkiympäristöä monipuolisena.

– Minun on vaikeata löytää Suomesta yhtä monipuolista luontoympäristöä kuin Helsingissä on. Esimerkiksi Keskuspuistosta löytyy yhtä hyviä alueita lajistoltaan kuin erämaista, hän sanoo.

Turunen näkee myös helsinkiläisen asumisen hyvin luonnonmukaisena.

– Monissa maissa on mitattu kaupunkilaisen hiilijalanjälkeä ja se on huomattavasti pienempi kuin maaseudulla asuvan, hän toteaa.

Turusen mukaan maamme politiikka on kuitenkin ollut pitkään ollut kaupunki- ja luonnonsuojelukielteistä. Hän ei itse halua asettaa maaseutua ja kaupunkia vastakkain, mutta uskoo, että maaseudun etu on hyvinvoiva kaupunki, joka haluaa käyttää maaseudun tuotteita.

– Ihanne, jossa muutetaan korpeen ja rakennetaan sinne oma koti, toimii, jos muutama ihminen sen tekee, mutta haluaisin kysyä, kuinka paljon ollaan riippuvaisia henkilöautoliikenteestä ja perustuuko lämmitys puun polttamiseen?

– Puun tehokkuus kovin huono, jos sitä verrattaan esimeriksi aurinkoenergiaan. Puuta poltettaessa myös elimistöön kulkeutuu pienhiukkasia, hän muistuttaa.

Metsät on Turusen mukaan ainoa keino saada hillittyä ilmastomuutosta nopeasti.

– Suomi on tässä vähän hankalalla ajatuksella liikkeellä, kun on lähdetty puun polttamiseen. Puu on hirveän hyvä rakennusmateriaali, sehän korvaa monta ilmaston kannalta haitallista materiaalia, kuten betonia.

Maataloudessakin tapahtuu silti Turusen mukaan myönteistä kehitystä.

– Ruokaa osataan tuottaa pienemmillä pinta-aloilla, makean veden käytössä on opittu säästämään, lannoitteita ja torjunta-aineita on onnistuttu vähentämään, Turunen listaa.

Hiilijalanjäljestä noin kahdeksan prosenttia tulee turismista. Turunen toteaa tammikuussa ilmestyneessä Luonto ihmisen aikakaudella -esseekokoelmassaan, että risteilyturismi on likaisinta sallittua liikennettä.

– Edistykselliset laivat ovat kuitenkin päätymässä raskaan polttoöljyn sijaan luontoystävällisempiin polttoaineisiin, Turunen sanoi maanantaina Radion Suomen Päivän haastattelussa.

Lue lisää:

Nainen hylkäsi kaupungin ja mukavuudet, muutti ypöyksin korpeen ja raivasi vanhasta, hylätystä tilasta itselleen onnen: "Ihmisen pitää saada nähdä taivaanranta"

Jääkaapissamme on jo viikkokausia maannut ongelmajäte. Tai siis vaarallinen jäte, kuten nykyään kuuluu sanoa.

Lapsen antibioottikuurista jäi yli noin kolmasosa. Olen yrittänyt hävittää lääkkeet ympäristöä kuormittamatta.

Pinkki antibioottipullo on tarjonnut mielenkiintoisen arkielämän tutustumismatkan Yhdysvaltain yhteiskunta- ja ympäristöpolitiikkaan.

Suomalaiseen järjestelmään tottuneena yritin palauttaa lääkepulloa lähiapteekkiimme, mutta turhaan.

Yhdysvalloissa lääkkeitä myyvistä liikkeistä voi kyllä ostaa joulukuuseen koristeet, maitoa tai wc-tukoksen avaajan, mutta vanhentuneita tai ylijäämälääkkeitä ne eivät pääsääntöisesti ota vastaan.

Lääkkeitä myyvistä liikkeistä voi kyllä ostaa joulukuuseen koristeet, maitoa tai wc-tukoksen avaajan, mutta vanhentuneita tai ylijäämälääkkeitä ne eivät pääsääntöisesti ota vastaan.

Eräässä Washingtonin keskustan apteekissa farmaseutti katsoi minua hölmistyneenä. Hän kehotti huuhtelemaan lääkkeen viemäristä alas. Sitä ei sielu sietänyt tehdä, joten jatkoin selvitystyötä.

Washingtonin kaupungin nettisivuilta löysin lopulta listan apteekeista, joissa lääkkeitä vastaanotetaan. Niitä on 700 000 asukkaan pääkaupungissa yhteensä kuusi. Kuusi! Meidän kaupunginosa-alueellamme ei ole ensimmäistäkään.

Yhdysvalloissa järjestetään kyllä pari kertaa vuodessa erityinen päivä lääkkeiden palauttamiseksi. Silloin keräyspaikkoja on tarjolla enemmän.

Ei voi kuitenkaan välttyä pohdinnalta, monenkohan vuosikymmenen takaa yhdysvaltalaisten lääkekaapeissa mahtaa olla lääkkeitä, kun hävittäminen on tehty näinkin vaivalloiseksi.

Lääkkeitä hävitetään Yhdysvalloissa myös vesistöjen ja luonnon kannalta arveluttavalla tavalla: huuhtomalla ne vessanpöntöstä alas. Hämmästyksekseni tämä ohje viemäriin huuhtomisesta löytyy Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston FDA:n sivuilta.

Suomessa lääkevalvonnasta huolehtiva virasto Fimea ohjeistaa, että lääkkeitä ei pidä huuhtoa viemäriin. Ympäristöön joutuessaan niistä voi koitua haittaa maaperän ja vesien mikrobeille tai eläin- ja kasvikunnalle.

Yhdysvaltain lääkevirasto sen sijaan on koonnut listan lääkkeistä, jotka pitäisi huuhtoa viemäriin, jos lääkkeiden keräyspaikkaa ei ole helposti tarjolla. Tällä listalla on muun muassa voimakkaita kipulääkkeitä, kuten opioideja, esimerkiksi metadonia ja morfiinia.

Näitä lääkkeitä voidaan käyttää väärin huumeena.

Virasto rauhoittelee niitä, jotka ovat huolestuneita lääkejäämien päätymisestä juomaveteen ja luontoon. Se kertoo ottavansa huolen vakavasti.

FDA:n asiantuntija Raanan Bloom kertoo viraston sivustolla, että lääkejäämiä siirtyy vesijärjestelmiin pääasiassa ihmisten eritteistä, toisin sanoen esimerkiksi virtsasta. Hänen mukaansa ei ole merkkejä siitä, että lääkkeiden huuhtominen viemäriverkostoon vaikuttaisi ympäristöön.

Yhdysvaltain lääkeviraston listan mukaan viemäriin voi huuhtoa muun muassa voimakkaita kipulääkkeitä, kuten opiaatteja, metadonia tai morfiinia.

Yhdysvaltain lääkeviraston ohjeissa näkyykin vahvempana huoli lääkkeiden päätymisestä vääriin käsiin kuin huoli luonnosta tai vesistä. On mahdollista, että juuri tästä syystä Yhdysvalloissa lääkkeitä voi paikka paikoin palauttaa myös poliisille.

Eräs työkaverini kertoi palauttaneensa Marylandissa poliisiasemalle miehensä selkävaivaan määrätyt voimakkaat kipulääkkeet. Niitä varten oli asemalla erillinen iso lukollinen pönttö. Yhdysvaltoja koettelee vaikea opioidikriisi, joten lääkkeiden väärinkäytön huoli on todellinen.

En lähtenyt kiikuttamaan antibioottipulloamme poliisille. Antibiooteilla kun ei saa päätä sekaisin, korkeintaan vain vatsan.

Pinkin antibioottipullomme hävittämisongelma alkoi ratketa, kun sain lopulta kiinni Washingtonin ympäristövirastosta virkailijan. Hän neuvoi laittamaan kissanhiekkaa tai kahvipuruja pussiin ja sekoittamaan nestemäisen antibiootin siihen. Hyvin suljetun pussin voi kuulemma laittaa sekajätteeseen.

Virkailija vakuutti, että Washingtonissa sekajäte poltetaan eikä antibioottimme siten päätyisi mahdolliseksi ympäristöriskiksi kaatopaikan jätekasoihin.

Joillain Yhdysvaltain 2 500 kaatopaikasta tosin saattaa tällaisia kahvinpurulääkesekoituksia lojua.

Washingtonin ympäristöviraston virkailija yllättyi kertoessani, että kaupungin nettisivuilla ohjataan huuhtelemaan lääkkeet viemäriin.

– Hyvänen aika, se on kyllä korjattava, virkailija sanoi.

Muutaman päivän päästä asiaa tarkistaessani huuhteluohje löytyi sivuilta edelleen.

Minun ei lopulta kuitenkaan tarvinnut tehdä antibiootista kahvinpuru- tai kissanhiekkacocktailia. Neljännessä apteekissa, jossa lääkkeenhävityksestä kysyin, farmaseutti löikin käteeni pussin, josta paljastui vakuuttavampi hävitysmenetelmä.

Pussin sisällä oli hiekkamaista jauhetta, jonka kerrottiin sisältävän aktiivihiiltä. Jauhe hajottaisi lääkkeen kemiallisesti ja tekisi sen vaarattomaksi.

Valmistajan mukaan pussissa voi sekoittaa enintään 45 lääketablettia, pienen juomalasillisen verran nestettä tai kuusi lääkelaastaria. Kun lääkkeet on pantu pussiin, täytetään se puolilleen vettä. Näin kemiallinen reaktio voi alkaa.

Kemisti ehkä osaisi arvioida pussin toimintaa ja hajottiko se todella lääkkeen vaarattomaksi. Pinkki antibiootti poistui kuitenkin viimein jääkaapistamme.

Useita lampaita on löytynyt raadeltuina Virolahden Länsikylässä. Ilves oli tunkeutunut torstain ja perjantain välisenä yönä pihattonavettaan, jossa majaili kymmenkunta lammasta.

Kaksi lammasta oli raadeltu kuolleiksi, ja kaksi lampaista oli henkihieverissä.

– Tapetuista lampaista oli veret juotu ja latkittu parempaan talteen. Yhden peräpäätä oli syöty. Lisäksi niissä oli raatelujälkiä: kynnen- ja hampaanjälkiä, kertoo paikan päällä käynyt haminalainen petoyhdyshenkilö Seppo Kallio.

Paikalla on käynyt muitakin petoyhdyshenkilöitä tutkimassa tilannetta. Pihaton lähistöltä on löytynyt ilveksen jälkiä.

Pihaton oviaukossa oli pressu, jonka kautta lampaat pääsivät kulkemaan ulos.

– Ilves oli hyökännyt sisään pressuoven helman kautta. Sisällä oli rautaseinä, jossa oli sen kokoisia reikiä, joista ilves oli päässyt joko seinästä läpi tai hyppäämään seinän yli, kertoo Seppo Kallio.

"Röyhkeys on lisääntynyt"

Petoyhdyshenkilö Seppo Kallio ei muista, että ilvekset olisivat lähialueilla aiemmin tunkeutuneet sisätiloihin ja tappaneet eläimiä.

– Voi olla, että niitä on tapahtunut, mutta minulle tämä on ensimmäinen kerta. Tämä kertoo ainakin siitä, että ilvesten röyhkeys on lisääntynyt. Voi myös olla, että ruokaa ei ole saatu metsästä, niin sitten tullaan helpomman ruuan perässä.

– Tällaisilla pedoilla tilanne voi karata käsistä. Kun tapettavaa on paljon, niin ne voivat tappaa ruokaa valmiiksi varastoon.

Toinen pahoin raadelluista lampaista on jouduttu lopettamaan. Myös toiselle saattaa tulla lopettamistuomio tänään.

Muut lampaat on nyt siirretty kokonaan sisätiloihin.

Suomessa elää Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hieman vajaat 2 000 aikuista ilvestä. Kaakkois-Suomen ilveskannaksi on noin 145–155 yli vuoden vanhaa yksilöä.

Suomen riistakeskus on myöntänyt kuluvalle metsästyskaudelle noin 200 ilveksen pyyntilupaa. Niistä 19 on osoitettu Kaakkois-Suomeen. Metsästysaika alkoi joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa. Poronhoitoalueella metsästysaika alkoi jo lokakuussa.

Sisäministeriö haluaa tehdä ulkomaalaisten oleskelulupien peruuttamisesta helpompaa.

Sisäministeriö haluaisi muuttaa ulkomaalaislakia niin, että ulkomaalaisen oleskeluluvan voisi peruuttaa silloinkin kun henkilö ei ole Suomessa.

– Nykyinen lainsäädäntö ei kaikilta osin kata tilanteita, joissa saattaisi olla tarpeen perua pysyvä oleskelulupa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden nimissä, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Tällainen tilanne olisi Vuorion mukaan esimerkiksi sellainen, jossa Suomesta pysyvän oleskeluluvan saaneen epäillään lähteneen vierastaistelijaksi ulkomaille. Suojelupoliisin arvion mukaan 80 henkilöä on lähtenyt Suomesta Syyrian ja Irakin konfliktialueille. Arvio on vuodelta 2017.

– Kansallisen edun nimissä tällaisen henkilön oleskelulupa pitäisi peruuttaa ja hänelle pistää maahantulokielto, Vuorio sanoo.

Lakimuutosta koskeva selvitys on noussut esille eduskunnan puhemies Paula Risikon (kok.) lauantaina antaman haastattelun jälkeen.

Risikko sanoi Ykkösaamun haastattelussa haluavansa kiristää ulkomaalaisten oleskelulupia koskevaa lainsäädäntöä. Risikon mukaan ulkomaalaisen oleskelulupa pitää voida perua jos henkilön todetaan olevan Suomelle "kansallinen uhka".

– Jos ihminen on kansallinen uhka, niin hänen oleskelulupansa pitää pystyä purkamaan, Risikko sanoi.

Risikon avaus herätti ihmetystä, sillä ulkomaalaisen karkotus on jo nykyisin mahdollista mikäli hänen katsotaan tekemiensä rikosten perusteella olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle.

Myöhemmin Risikko täsmensi kommenttiaan.

Risikon mainitsema ohjelma hyväksyttiin maahanmuuton ministerityöryhmässä keväällä 2017, kun Risikko itse oli sisäministerinä.

Ohjelmassa luetellaan 25 toimenpidesuositusta, joilla on tarkoitus torjua laitonta maahantuloa. Yksi suosituksista on selvittää, "voidaanko lainsäädäntöä muuttaa siten, että sen avulla voitaisiin puuttua ja estää ulkomailla oleskelevan henkilön palaaminen Suomeen peruuttamalla henkilölle myönnetyt luvat tai lakkauttamalla suojeluasema, jos henkilön katsotaan vaarantavan kansallista turvallisuutta tai yleistä järjestystä tai turvallisuutta".

Risikon avaus tuli vastauksena Ylen haastattelussa esitettyyn kysymykseen, joka koski turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia.

Lainsäädännön laajentaminen esitellyllä tavalla ei kuitenkaan olisi vaikuttanut esimerkiksi Oulun rikosvyyhdissä, joissa Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita epäillään useista alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

Risikko sanoi myöhemmin Ylelle, että hänen kommenttinsa ei koskenut juuri Oulun rikosepäilyjä vaan ulkomaalaisten rikosten ennaltaehkäisyä yleisellä tasolla.

– Tämä oli esimerkki siitä mitä vielä voi tehdä maahanmuutto/turvapaikka-asiassa, jottei järjestelmää käytetä väärin, Risikko vastasi maanantaina.

Suomessa rikoksiin syyllistyneet nimenomaan halutaan maahan, jotta heidät voidaan tuomita oikeudessa, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Vuorio.

– Tietenkin Suomen edun mukaista olisi, että tällainen henkilö saataisiin tuomiolle Suomeen. Mutta jos ei koskaan saataisi, niin viime kädessä voitaisiin perua oleskelulupa. Mutta tämä ei liity vierastaistelijoihin, mistä tämä selvitys on lähtenyt. Me ei olla rikospuolta mietitty.

Millaisessa tilanteessa henkilö voi olla uhka kansalliselle turvallisuudelle, jos hän ei ole syyllistynyt rikoksiin?

– Kuinka moni haluaa maahansa henkilöitä, jotka ovat taistelleet vaikka Isisin riveissä? Jos pystytään näyttämään, että henkilö on osallistunut tällaiseen toimintaan, niin onhan se silloin perusteltua. Tai jos on tieto henkilöstä, joka on kytkennässä terroristijärjestöön, vaikkei itse olisikaan terroristi, Vuorio vastaa.

Onko turvallisuuden kannalta merkityksellistä, estetäänkö ulkomailla olevan maahantulo peruuttamalla oleskelulupa, sen sijaan että hänet karkotettaisiin Suomeen saapumisen jälkeen?

– En lähde spekuloimaan eri vaihtoehtoja. Yritämme nyt selvittää, voisiko lakia muutta niin, että ulkomailla olevaa ei päästettäisi tänne. Koska nykylainsäädäntö mahdollistaa sen.

Ulkomailla olevalla henkilöllä ei kaiketi olisi mahdollista valittaa oleskeluluvan peruuttamisesta?

– Hallintolaissa on omat pykälänsä siitä, missä tapauksissa henkilöä voidaan jättää kuulematta kun tehdään päätös. Sekin on osana selvitystä, miten mahdollinen valittamien ja tähän liittyvät toimet on mahdollista järjestää.

Istuva eduskunta ei mahdollista lainmuutosta kuitenkaan ehdi käsitellä.

– Teemme parhaillaan selvitystä, voidaanko lainsäädäntöä muuttaa. Ei ole olemassa ehdotusta, eikä aikatauluakaan, Vuorio sanoo.

Asia selvitetään Vuorion mukaan vasta nyt, koska listalla on ollut kiireellisempiä asioita.

Mainitun toimenpideohjelman pohjalta on esitetty esimerkiksi turvapaikanhakijoiden passin haltuunottamista turvapaikkaprosessin ajaksi, sekä maahantulokiellon rikkomisesta annettavien rangaistusten tiukentamista.

– Tämä on osa isompaa kokonaisuutta.

7.1. klo 20.43: Keskustelu on suljettu jatkuvan kommentointiohjeen rikkomisen vuoksi.

Lue myös:

Puhemies Paula Risikko: Rikollisten pysyviä oleskelulupia pystyttävä purkamaan helpommin – rikollinen voi olla kansallinen uhka

Suurimman oppositionpuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on sairauslomalla tammikuun loppuun asti, tiedottaa SDP.

Rinne ja hänen puolisonsa Heta Ravolainen-Rinne joutuivat uudenvuoden tienoilla Espanjan lomamatkallaan sairaalahoitoon hengitystieinfektion ja keuhkokuumeen vuoksi.

Kumpikin on edelleen sairaalahoidossa.

Rinteen vointi on parantunut, mutta sairaus estää toistaiseksi lentomatkustamisen. Molemman toipuminen Espanjassa jatkuu siihen asti, kunnes he ovat matkustuskuntoisia, puolue tiedottaa.

Duodecimin mukaan keuhkokuume on vakava yleistulehdus, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 50 000 ihmistä.

Luokassa soi rauhallinen taustamusiikki. Kakkosluokkalaiset lukevat kirjoja, viimeistelevät askartelutöitä tai värittävät. Opettaja Kirsi Lakaniemi kiertelee auttamassa, kun oppilailla on pulmia tarvikkeiden löytämisessä, liimaamisessa tai langan päättelyssä. Kaikki työskentelevät keskittyneesti.

Tätä on harjoiteltu ensimmäisestä luokasta asti, aluksi 10–15 minuutin pätkissä, kertoo helsinkiläisen Puistopolun peruskoulun 2C:n opettaja Kirsi Lakaniemi. Hän on ylpeä oppilaistaan, sillä monien lasten keskittymiskyky on hänen mielestään viime vuosina heikentynyt.

– Osa lapsista jaksaa keskittyä töihin ihan niin kuin aina ennenkin. Mutta joissakin lapsissa näkyy, että he pelaavat viikonloppuisin tai aamuisin ennen koulun alkua aika paljon. Silloin ajatukset jäävät helposti pelimaailmaan, Kirsi Lakaniemi sanoo.

Samalla tavalla ajattelee moni muukin peruskoulun opettaja.

Ylen kysely: keskittymiskyky huonontunut sekä ala- että yläkoulussa

Ylen kyselyyn vastanneista opettajista yli kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että oppilaiden keskittymiskyky on huonontunut selvästi viiden viime vuoden aikana. Näin ajattelevat yhtä lailla sekä alakoulujen että yläkoulujen opettajat.

Hyvin monen kyselyyn vastanneen opettajan mielestä keskittymiskykyä ovat heikentäneet älylaitteiden runsas käyttö ja jatkuva virikkeiden tulva.

Opettajat kuvailevat oppilaiden keskittymiskyvyn puutetta kyselyn vastauksissa:

"Kännykät vievät lasten yöunet. Älylaitteiden viihdekäyttö näkyy koulussa siten, että jo alaluokkalaiset tulevat silmät ristissä ja levottomina kouluun."

"Tuntuu siltä, että joillakin oppilailla aivot ovat ylivireystilassa. On todella vaikeaa rauhoittua opiskelemisen vaatimaan tilaan."

"Oppilaat kaipaavat koko ajan enemmän viihdettä ja kestävät huonommin tylsyyttä."

Joidenkin vastaajien mielestä keskittymistä vaikeuttavat myös esimerkiksi liian suuret opetusryhmät, henkilökunnan vähäisyys tai se, että osa oppilaista kärsii tilojen vaihtelusta ja hyvin omatoimisesta opiskelusta.

Ylen kyselyyn vastasi runsaat 400 peruskoulun opettajaa eri puolilta Suomea. Kysely toteutettiin yhteistyössä opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa. Mukana oli sekä alakoulujen että yläkoulujen opettajia.

Aistiystävällinen luokkahuone helpottaa keskittymistä

Helsinkiläisessä Puistopolun peruskoulussa myös tilat helpottavat kakkosluokkalaisten keskittymistä. Osa koulun luokista on rakennettu aistiystävällisiksi stress free -konseptin mukaan. Muun muassa kokolattiamatto ja akustiikkalevyt vähentävät melua. Tuolien siirtely ei aiheuta kolinaa eikä luokassa kaiu. Valaistus on lähellä luonnollista auringonvaloa.

Opettaja Kirsi Lakaniemi laittaa välillä myös musiikkia soimaan. Rauhallinen taustamusiikki luo luokkaan levollisen tunnelman.

– Se auttaa keskittymään hiljaiseen työhön, Kirsi Lakaniemi sanoo.

Välitunneilla hän puolestaan kannustaa lapsia liikkumaan. Välituntisin on usein myös ohjattua liikuntaa.

Kyky oppia keskittymistä ei ole kadonnut

Myös neuropsykologi Liisa Klenbergin mukaan lasten käyttäytyminen on vähitellen muuttunut, niin kuin aikuistenkin. Lapset saavat paljon harjoitusta nopeaan reagoimiseen ja monen asian tekemiseen yhtä aikaa. Siihen vaikuttavat niin ympärillä tulvivat ärsykkeet kuin nopeatempoiset pelit.

Sen sijaan lasten kyky oppia keskittymistä ei ole Liisa Klenbergin mukaan kadonnut mihinkään.

– Lasten kyky oppia keskittymistä ei ole ollenkaan vähentynyt. Mutta harjoitusta se vaatii, hän sanoo.

Keskittymisen taito on Klenbergin mielestä edelleen hyvin tärkeä. Yhteiskunnassamme tarvitaan paljon esimerkiksi lukemisen ja kuuntelemisen kykyä.

– Jos pystyy olemaan sekä nopea multitaskaaja että paneutumaan asioihin pitkäjänteisesti, toiminnan joustavuus ja mahdollisuudet lisääntyvät.

Näin voit auttaa lasta keskittymään

Neuropsykologi Liisa Klenberg antaa keinoja siihen, kuinka aikuinen voi auttaa lasta tai nuorta keskittymisen harjoittelussa. Osa lapsista tarvitsee harjoittelua enemmän, osalle se on helpompaa.

1. Ympäristön rauhoittaminen

Älypuhelin tai ympäriltä kuuluvat äänet vievät herkästi huomion. Ympäristön rauhoittaminen on tärkeä keino lasten ja nuorten keskittymisen helpottamiseen.

2. Ennakointi

Myös ennakointi auttaa.

– Jos lapsi osaa valmistautua siihen, että nyt tulee se pitkäkestoinen juttu, missä pitää pystyä kohdentamaan tarkkaavuutta pidemmän aikaa, keskittyminen helpottuu, Liisa Klenberg sanoo.

3. Tehtävien rakenteen selkeyttäminen

Laajoihin asioihin syventymistä helpottaa, jos lapselle annetaan tehtävän avuksi selkeä rakenne eikä vain isoa, hahmotonta tehtävää.

– Voi olla haasteellista keskittyä tehtäviin, jotka vaativat oma-aloitteista pohdintaa siitä, miten tämän tekisin, missä järjestyksessä ja mitä kaikkea siihen pitäisi tulla.

Jos lapsi tekee vaikkapa esitelmän jostakin maasta, tehtävää voi helpottaa antamalla rungon, johon on listattu keskeiset etsittävät asiat: missä maa kartalla sijaitsee, mikä sen asukasmäärä on, mitä kieliä maassa puhutaan ja niin edelleen.

4. Uni, liikunta, ruoka

Jos uni jää liian lyhyeksi tai aamupala syömättä, vireystila ei pysy yllä. Edellytys keskittymiselle on, että lapsi tai nuori nukkuu, syö ja liikkuu sopivasti.

5. Sinnikäs harjoittelu

Pitkäjänteistä työskentelyä pitää myös harjoitella sinnikkäästi. Sitä kannattaa opetella pienissä paloissa ja toistuvasti. Lapsi tarvitsee harjoitteluun aikuisten apua, mallia ja ohjausta.

Pohjoispuolalainen Kalinówkan kylä on esimerkki siitä, millaisia seurauksia pappien seksuaalisilla hyväksikäyttötapauksilla voi olla syvän katolisessa Puolassa.

Pienessä 170 asukkaan kylässä työskennellyt katolinen pappi istuu parhaillaan kolmen vuoden vankilatuomiota viiden koulutytön hyväksikäytöstä.

Yhden yhdeksänvuotiaan uhrin äiti Jolanta Zych oli papin tapauksessa todistajana. Hän kertoo, että osa kyläläisistä syyttää häntä nyt väärästä todistuksesta.

– Ihmiset ajattelevat, että pappi on viaton, ja että viaton mies on vankilassa minun vuokseni, Zych sanoi uutistoimisto Reutersille.

Kukaan ei tervehdi Zychiä enää kylällä, vaan ihmiset kääntävät hänelle selkänsä.

– Pahinta oli, että tyttäreni ja hänen veljensä joutuivat koko ajan menemään uskonnon tunneille, joita piti se sama pappi, Zych kertoi.

Toisen uhrin äiti Marta Zezula sanoo, että hänen tyttärensä on kieltäytynyt toistuvasti ruoasta oikeudenkäynnin jälkeen.

Jumalanpalveluksessa ihmiset eivät enää suostu kättelemään Zezulaa rauhaa toivotettaessa.

Marraskuussa jumalanpalveluksen jälkeen haastatellut seurakuntalaiset tyrmäsivät syytökset pappiaan kohtaan panetteluna.

– Pappi oli loistava. Emme saa enää koskaan samanlaista tilalle, yksi seurakuntalainen sanoi Reutersin toimittajalle.

Poikkeuksellinen tuomio

Lasten hyväksikäyttö kirkossa on arka Puolassa, joka on yksi Euroopan uskovaisimmista valtioista.

Puolan pääkaupungissa Varsovassa toimivan Älä pelkää -ryhmän mukaan 300 tapauksessa uhrit eivät ole uskaltaneet nostaa oikeusjuttua pappien hyväksikäyttötapauksista. He pelkäävät sitä, että heitä epäillään tai aletaan vältellä.

Lokakuussa puolalainen vetoomustuomioistuin antoi tuomion, jossa nainen sai 230 000 euron korvaukset siitä, että pappi oli hyväksikäyttänyt häntä lapsuudessa.

Marraskuussa Puolan piispat pyysivät hyväksikäytön uhreilta anteeksiantoa. Piispat sanoivat, että kirkko on alkanut tutkia, kuinka laajaa hyväksikäyttö on ollut.

"Yksi aikamme rutto"

Hyväksikäyttö on puhuttanut myös katolisen kirkon korkeimmalla tasolla. Ongelmaa käsitellään vanhempien piispojen ja paavin tapaamisessa helmikuussa Vatikaanissa.

Paavi Franciscus otti lasten seksuaalisen hyväksikäytön esille maanantaina vuotuisessa puheessaan Vatikaanin suurlähettiläille.

Paavi kutsui lasten seksuaalista hyväksikäyttöä "yhdeksi aikamme rutoksi".

Hän sanoi, että helmikuun kokous "pyrkisi tuomaan täyden selvyyden faktoihin ja helpottamaan sellaisten rikosten aiheuttamia haavoja".

Oikeus on määrännyt näyttelijä Kevin Spaceylle lähestymiskiellon.

Yhdysvaltalainen tuomioistuin käsitteli maanantaina tapausta, jossa Spaceyn epäillään seksuaalisesti ahdistelleen 18-vuotiasta miestä ravintolassa heinäkuussa 2016.

Entisen uutisankkurin Heather Unruhin mukaan Spacey oli ostanut hänen 18-vuotiaalle pojalleen useita drinkkejä ja sen jälkeen työnsi kätensä humalaisen pojan housuihin ja kosketteli tätä.

59-vuotiaalle Spaceylle luettiin syyte törkeästä siveellisyysrikoksesta ja pahoinpitelystä. Hän ei vastannut syytteeseen. Oikeuden asiakirjoissa Spacey sanoo, että hän aikoo kiistää syyllisyytensä.

Tapausta käsitteli massachusettilainen tuomioistuin Nantucketin lomasaarella.

Seuraava kuuleminen on 4. maaliskuuta, mutta Spaceyn ei tarvitse olla siellä henkilökohtaisesti paikalla.

Ensimmäiset ahdisteluepäilyt Spaceytä kohtaan tulivat julkisuuteen, kun näyttelijä Anthony Rapp kertoi Spaceyn käyttäneen häntä seksuaalisesti hyväkseen vuonna 1986.

Oscar-palkittu Spacey tunnetaan etenkin House of Cards -televisiosarjasta.

Lisää aiheesta:

Yhdysvaltalaista näyttelijää Kevin Spaceya vastaan on nostettu syyte seksuaalisesta ahdistelusta

Forssalaisen tehdasrakennuksen valoisan tilan takanurkassa kaksi automatisoitua konetta tekee tarkkaan ennalta ohjelmoituja liikkeitä. Ne kokoavat elintarvikkeille tarkoitettuja pakkauksia.

Kahdeksan hengen yrityksessä huokuu innostuksen ilmapiiri. Tekeillä on jotain uutta, joka voi parantaa maailmaa vähentämällä muovin käyttöä.

Vähentää muovin tarvetta

Idea uudenlaisesta elintarvikepakkauksesta alkoi muhia automaattisia pakkauskoneita valmistavan Jomet Oy:n perustajan ja nykyisen hallituksen puheenjohtajan Jouni Suokkaan päässä jo tämän vuosikymmenen alkupuolella.

– Metsä Boardilta kävivät meillä Jometissa esittelemässä ohutta aaltopahvia ja kyselemässä, löytyisikö sille ideoita sovelluksiin, vaikka vuokiin, joita on kaupan hyllyt väärällään. Usein on tullut tartuttua haasteisiin, myöntää Jouni Suokas.

Hän kuitenkin katsoi, ettei tämä tuote oikein sovi metalliyrityksen pirtaan. Niinpä sitä varten perustettiin vuonna 2014 uusi yritys.

Tuotekehittelyjen jälkeen startup-yritys Jospak Oy toi viime huhtikuussa markkinoille uudenlaisen elintarvikevuoan. Siinä tarvitaan jopa 85 prosenttia vähemmän muovia kuin perinteisissä muovivuoissa.

Kuitupohjan päälle kiinnitetään erillinen, ohut muovikalvo, jonka ansiosta pakkaukseen voidaan pakata esimerkiksi jauhelihaa suojakaasuun.

Isojen megabrändien rinnalla

Uutuus on jo nyt saavuttanut menestystä pakkausalan kilpailuissa. Elokuussa Jospakin vuoka sai tunnustuksen pohjoismaisessa ScanStar-kilpailussa. Täältä vuoka eteni maailman pakkausalan yhdistyksen World Packaging Organization WPO:n järjestämään WorldStar-kilpailuun. Sieltä saavutuksena oli WorldStar 2019 -tunnustus. Sen palkinnot jaetaan toukokuussa Prahassa.

Jospakin vuoka nimettiin vielä finalistiksi erikoiskategoriaan (WPO), jonka kaksi muuta finalistia ovat tunnettuja megaluokan nimiä: virvoitusjuomajätti CocaCola ja paperi- ja pakkausyhtiö Mondi.

Meriiteistä on hyötyä, kun pyritään isoille markkinoille, tietää Jospakin toimitusjohtaja Tarja Heikkilä.

– Sillä rakennetaan nimenomaan brändin tunnettuutta ja yrityksen uskottavuutta kansainvälisille markkinoille, joille mekin tähtäämme.

Samalla, kun yhtiö kehittelee tuotteitaan, se hakee myös kasvua. Kasvu on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Kasvua halutaan, mutta se ei saa tulla liian nopeasti, että tuotanto ja tekeminen pysyvät perässä. Mieluummin sopivankokoisia uusia asiakkaita erilaisilta aloilta, jolloin tuotteita voidaan kehittää, Heikkilä pohtii.

Vauhtia muovivastaisuudesta

Muovin käytön vähentäminen on yksi suurista ympäristöhaasteista. Muovien maailmanlaajuinen tuotanto on kasvanut 1960-luvulta lähtien 20-kertaiseksi ja sen odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Suurimmiksi ongelmiksi koetaan muovien päätyminen ympäristöön ja mahdollisesti myös ravintoketjuihin.

Suomessa muovin erilliskeräys alkoi vuonna 2016. Tätä nykyä muovipakkauksista kierrätetään meillä neljäsosa. EU:ssa tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2025 muovista kierrätetään jo puolet.

Kerätyistä kuluttajamuovipakkauksista oli viime vuonna tavoitteena 75 prosentin kierrätysaste uusien tuotteiden raaka-aineeksi, loput poltetaan energiahyötykäyttöön kotimaassa.

Elintarvikepakkauksista kaksi kolmasosaa on edelleen tehty muovista, mutta vaatimukset muovin käytön vähentämisestä ovat voimistuneet. Tämä pakottaa pakkausvalmistajia etsimään uusia, kierrätettävämpiä vaihtoehtoja.

Jospakin vuoissa elintarvikkeita suojaava muovi voidaan irrottaa helposti kartonkipohjasta. Molemmat osat voidaan kierrättää erikseen. Muovivastaisuuden nousu on sattunut Jospakin kannalta hyvään aikaan, myöntää toimitusjohtaja Tarja Heikkilä.

– Kyllä meidän ajoitus markkinoille tulon suhteen on ollut erittäin oikea. Totta kai nämä trendit, yleinen mielipide, sekä entisestään tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat meidän pakkauksemme kaltaisten pakkausratkaisujen käyttöön.

Pikkufirmat "moottoritien rampilla polkupyörällä"

VTT tutkii aktiivisesti pakkausratkaisuja. Uusiutuvien materiaalien tutkimusprofessori Ali Harlin vertaa Jospakin elintarvikevuoan muovimäärää maitopurkin muovimäärään.

– Vuoka on oikeansuuntainen askel ja parantaa pakkauksen kierrätettävyyttä. Kuitu antaa pakkaukselle jäykkyyttä ja lujuutta. Yhdistelmäpakkaukset ovat usein varsin tehokkaita ratkaisuja.

Pystyykö pieni yritys kasvamaan isoksi ja pelastamaan maailmaa tuotteillaan? Kasvussa pakkausmarkkinoille tärkeää on löytää asiakkaat, jonka brändille ympäristötietoisuus on tarpeeksi tärkeää. Moni firma haluaa olla ympäristötietoinen ja kiinnostusta löytyy – mutta miten saadaan pienten tuotantomäärien pakkauksen hinta tarpeeksi alhaiseksi, kun halpa yksikköhinta perustuu isoon volyymiin?

– Pieni yritys on kasvuvaiheessa kuin olisi moottoritien rampilla polkupyörän kanssa. Markkina ja tarve on loppumaton, ja kasvaa pitäisi nopeasti.

Harlinin mukaan pakkaaminen kasvattaa muovin käyttöä 150 miljoonaa tonnia seuraavan viidentoista vuoden aikana, ellei mitään tehdä. Tämä on puolet tämänhetkisestä paperin ja kartongin valmistuskapasiteetista maailmassa.

Uudet kulutustavat voivat kuitenkin muuttaa pakkausten tarvetta, esimerkiksi ravintoloissa syöminen tai lähiruuan itsevalmistus voisivat muuttaa pakkaamisen tarpeet ja ratkaisut. Koko ajan kehitetään myös uusia teknisiä ratkaisuja muovin vähentämiseksi, esimerkkinä Kotka Millsin muoviton kertakäyttökahvikuppi.

Itse kehitetyt koneet

Forssalaisen tehdassalin lattiapintaa on vielä paljon vapaana, sillä valmiita vuokia täyteen pakatut laatikot vievät vain pienen osan tuotantotiloista. Laajentamisen varaa on siis jäljellä tulevaisuuden varalle. Tuotantoa varten rakennetut koneet ovat omaa innovaatiota, esittelee Jospakin työnjohtaja Juha Raistakka.

– Tätä kehitetään jatkuvasti tässä tuotannon aikana. Meillä on kaksi prototyyppikonetta. Niistä saadaan koko ajan lisää oppia tulevaan volyymikoneeseen, missä on korkeampi kapasiteetti ja suurempi tuotos per tunti.

Tänä vuonna Jospak on hankkimassa kolmannen koneen. Jospakin koneet valmistaneen Jometin hallituksen puheenjohtaja Jouni Suokas lupaa, että uudessa koneessa tuotanto voidaan nostaa kymmenkertaiseksi. Sen lisäksi tuotannossa on tarkoitus siirtyä tänä vuonna yhdestä vuorosta kolmeen vuoroon ja palkata lisää väkeä.

Tuotekehityksen edetessä Jospakilla ei pantaisi yhtään pahakseen, vaikka nyt pakkauksiin käytetty muovi voitaisiin vaihtaa ympäristöystävällisempään materiaaliin.

– Olisihan se ihan mahtavaa, jos jossakin vaiheessa voisimme sanoa, että Jospakin vuokaratkaisu on kokonaan uusiutuvista raaka-aineista valmistettu, Tarja Heikkilä sanoo.

6–vuotias cockerspanieli Nella istuu hoitopöydällä ja antaa kiivaasti tassua eläintenkouluttaja Mirva Paasoselle. Se yrittää saada Paasosen tajuamaan, ettei nyt ole tauon paikka. “Harjataan taas hampaita, jooko?”, koira tuntuu sanovan.

Nellalle hampaiden pesu on niin mieluisaa puuhaa, että se pyytää sitä itse. Sen hampaita on pesty pennusta saakka. Eläintenkouluttajan oppiin Nella pääsikin vain siksi, että sen kanssa on helppo tehdä opetusvideo hampaiden harjauksesta.

Vaikka koiran hampaita ei olisi pesty pennusta saakka, voi harjaamisesta tulla aikuisenkin koiran kanssa sujuva osa arkea.

– Jos koira on tottunut siihen, että sitä käsitellään eikä sillä ole huonoja kokemuksia hampaiden pesusta, se oppii perusasiat parhaimmillaan muutamassa minuutissa, Paasonen sanoo.

Palataan Paasosen neuvojen pariin tuonnempana. Kerrataan sitä ennen, miksi koiran hampaita edes pitäisi harjata.

Vaikkapa siksi, ettei oman koiran suusta voisi ottaa tällaisia valokuvia:

Kuvassa on sekarotuisen Alma-koiran suu. Almalta oli pudonnut useita hampaita ennen kuin se pääsi eläinlääkäriin. Siellä siltä poistettiin 30 hammasta. Jäljelle jäi yksi. Sekin pitää poistaa pian.

Hampaat poistanut eläinlääkäri Anna Chrons määräsi Almalle aluksi vain pehmeää ruokaa. Toipumisen jälkeen se saa syödä, mitä se ikenillään pystyy syömään.

– Jotkut kyllä rouskuttelevat kummasti pelkillä ikenilläkin. Paremmin se pärjää ilman hampaita kuin heiluvien, mätien hampaiden kanssa, Chrons sanoo.

Tämän kuvan koiralta suurin osa hampaista oli pudonnut jo ennen eläinlääkärireissua.

Koirien hampaita alkaa putoilla plakin ja bakteerien suuhun kertymisen seurauksena. Plakki kivettyy ajan mittaan hammaskiveksi. Ikenien alle kertyvä hammaskivi tulehduttaa ensin ikenet ja etenee vähitellen kohti hampaita kiinni pitäviä kudoksia. Jos voimakas tulehdus pääsee tekemään tuhojaan kiinnityskudoksissa pitkään ilman hoitoa, hammas alkaa heilua.

– Jos samanlainen tulehdus olisi vaikka koiran kyljessä, sitä ei katselisi kukaan. Mutta kun ongelma on suussa piilossa, se on helppo unohtaa tai olla ymmärtämättä, Chrons sanoo.

Koira voi olla suustaan hyvinkin kipeä, mutta ei näytä sitä. Moni ei tajua koiralla olevan ongelmia suussa edes silloin, kun mädäntyneet hampaat jo haisevat suussa. Koiran hengityksen ei kuuluisi haista.

– Viimeistään silloin kannattaa tuoda puhdistukseen ja tarkastukseen. Se, että koira syö hyvin, ei valitettavasti ole minkäänlainen todiste siitä, että suu on kunnossa, Chrons sanoo.

Rauhoitettuna tehtävä hammaskiven poisto voi ainakin hidastaa, mutta myös estää ikenissä olevan tulehduksen etenemisen hampaiden kiinnistyskudoksiin. Se edellyttää kuitenkin, että hampaita myös harjataan kotona ahkerasti.

Cockerspanieli Nella on yksi Aila Tarkiaisen kolmesta koirasta. Tarkiainen pesee kaikkien koiriensa hampaat joka ilta. Aikaa kuluu noin kymmenen minuuttia.

– Silloin kun ne olivat pentuja, ne saivat alkuun pureskella hammasharjaa. Pennut olivat noin nelikuisia, kun lisäsin hammastahnaa. Pikkuhiljaa aloin harjailemaan, Tarkiainen kertoo.

Kolmikon vanhimpana koirana Nella on rutinoitunein hampaiden pesuun. Se ei edes päästä Tarkiaista illalla nukkumaan ennen kuin pesu on suoritettu.

– Se istuu vessan oven edessä niin pitkään, että haen hammasharjan ja pesen sen hampaat, Tarkiainen kertoo.

Ilman harjausta Nellalla ei olisi enää yhtään hammasta. Nella-koiran omistaja Aila Tarkiainen

Tarkiainen pesee useimmiten pelkät hampaiden ulkopinnat. Sisäpinnat ovat hankalammat. Eläinlääkäri Anna Chronsin mukaan ulkopintojen peseminen onkin tärkeintä, sillä ulkopuolelle plakkia kertyy koirilla eniten.

Hammashoito on eläinlääketieteessä nouseva ala. Eläinten hampaista tiedetään koko ajan enemmän, ja yhä useampi eläinlääkäri syventää osaamistaan nimenomaan hampaiden hoidossa. Chrons hoitaa lähes pelkästään hammaspotilaita.

Vielä muutama vuosi sitten ihmiset luulivat hänen vitsailevan, kun hän kehotti harjaamaan koiran hampaat. Nykyään ihmiset tietävät, että koirien hampaita pitäisi harjata. Parasta on olisi pestä hampaat ainakin viidesti viikossa. Esimerkiksi kerran viikossa peseminen on niin harvoin, ettei siitä ole mitään hyötyä.

Harva harjaa lainkaan. Koiralle hampaiden harjaus ei luonnostaan ole mieluisaa, ja niinpä hammaspesu voi olla niin koiralle kuin omistajalle tahtojen taistelu.

Palataan eläinkouluttaja Mirva Paasosen ja Nella-koiran luokse. Paasonenhan lupasi, että hänen konsteillaan koira oppii harjauksen alkeet minuuteissa. Ja vieläpä tykkää siitä.

Koiralle pakottaminen voi olla hirvittävä kokemus, ja se haluaa jo sen takia pois tilanteesta. Eläintenkouluttaja Mirav Paasonen

Paasonen kehottaa opettamaan hampaiden harjauksen koiralle järjestelmällisesti, asteittain edeten. Alkukoulutus kannattaa tehdä huolellisesti, jotta rutiinista tulisi helppo. Paasonen luottaa koulutuksessa vapaaehtoisuuteen.

– Ihmiselle voi riittää se, että koiran hampaat saa harjattua vastentahtoisestikin. Koiralle pakottaminen voi kuitenkin olla hirvittävä kokemus, ja se saattaa alkaa sen takia välttelemään hampaiden harjausta jatkossa.

On mahdollista, että koiran pyrkimys päästä pois hampaiden pesulta kärjistyy vähitellen. Koira voi alkaa esimerkiksi murista omistajalleen tai juosta piiloon nähdessään hammasharjan.

– Jos koira vastustelee, sen annetaan poistua tilanteesta. Pidetään tauko ja kokeillaan hetken kuluttua uudestaan.

Paasosen perusajatus on, että koiralle opetetaan ensin hampaiden käsittely, jonka jälkeen koulutukseen lisätään harjaaminen. Tällä tavalla voi opettaa hampaiden harjauksen niin pennulle kuin aikuiselle koiralle. Ohjeet sopivat myös koiralle, jolla on ongelmia hampaiden harjauksessa.

Jutun pääkuvana olevalla videolla Paasonen esittelee Nella-koiran kanssa kolme koulutusvaihetta. Kun ne osaa, hampaiden harjaus sujuu kuin leikki.

Videolla Paasonen käyttää koulutuksen apuna äänimerkkiä. Hän naksauttaa kieltään aina sillä hetkellä, kun Nella toimii oikein. Heti perään Nella saa namin. Äänimerkki kertoo koiralle täsmällisesti, milloin se teki oikein.

Aila Tarkiainen ei ole koskaan kouluttanut Nellaa äänimerkkien avulla. Nella oppi kuitenkin hetkessä, että kielen naksautus tarkoittaa, että nyt saa namin. Paasonen opetti äänimerkin Nellalle ennen varsinaista koulutusta hampaiden harjaukseen.

– Annoin Nellalle yksitellen makupaloja kun se istui, ja aina ennen makupalaa tuli äänimerkki, Paasonen kertoo.

Paasonen korostaa koulutuksen etenemistä pienin askelin. Vaikeustasoa voi nostaa vähitellen esimerkiksi pidentämällä kerta kerralta kosketuksen tai harjaamisen kestoa.

Eikö riitä, jos kuitenkin syöttäisi vain puruluita?

Aila Tarkiainen syöttää koirilleen hampaiden pesun lisäksi puruluita. Nella, Nelly ja Netta saavat niitä joka ilta, tutun rutiinin mukaisesti.

– Kun Emmerdalen lopputunnus kajahtaa, koirat säntäävät jalkoihin. Se on niille merkki, että nyt saadaan luut.

Luut auttavat hampaiden hoidossa, sillä poskihampaat puhdistuvat, kun koira pureskelee luuta. Moni ajatteleekin, että koiran hammashoidon voi hoitaa kokonaan syöttämällä sille luita. Eihän kukaan susienkaan hampaita harjaa.

Suden ruokavalio on kuitenkin tyystin erilainen kuin kotikoiran.

– Jos kotikoirakin saisi kokonaisen jäniksen raadeltavakseen, sen hampaat puhdistuisivat ihan eri tavalla esimerkiksi nahkaa repiessä, sanoo eläinlääkäri Anna Chrons.

Vaikka luiden syöminen auttaa poskihampaiden puhdistuksessa, koira ei käytä etuhampaitaan pureskeluun, joten niihin voi kertyä plakkia.

Luiden syömisessä on hampaiden kannalta myös riskinsä. Koirien hampaat voivat murtua, kun ne puraisevat jotakin kovaa. Monet eläinlääkärit eivät nykyään suosittelekaan koirille lainkaan luonnon luita. Ne ovat niin kovia, että hampaat voivat lohjeta tai murtua.

– Hammasmurtumia tulee ihan varmasti susillekin, Chrons sanoo.

Susien hampaiden tilanne on kuitenkin sikäli parempi kuin monen kotikoiran, ettei niilla ole erityistä alttiutta plakin kertymiseen. Isot kotikoirat ovat tässä mielessä suden kaltaisia, ja hammasongelmat ovat erityisesti pienten koirien ongelma. Mitä enemmän kotikoiran pää muistuttaa suden päätä, sen todennäköisemmin sen suu pysyy kunnossa jopa ilman hampaiden harjausta.

Tarkiaisen koirat saavat tällä kertaa nahkarullia. Usein käytössä on myös hampaiden puhdistukseen tarkoitettuja puruluita. Chronsin mukaan ne ovat ihan hyviä, jos koira malttaa pureskella niitä, eikä hotkaise herkkua kolmella puraisulla vatsaansa.

Nella-koiran hampaat kiiltelevät puhtauttaan. Ahkerasta hammaspesusta huolimatta se ei ole välttynyt hammaslääkärikäynneiltä. Nellalta on jouduttu poistamaan seitsemän hammasta tulehduksen takia.

– Ilman harjausta Nellalla ei olisi enää yhtään hammasta, Tarkiainen sanoo.

Mirva Paasonen nostaa Nellan alas hoitopöydältä ja kumartuu rapsuttamaan sitä. Nella pyrkii nuolemaan kouluttajansa naamaa. Ainakin pusut ovat puhtaita.

Korjattu 7.1. klo 11.08: Toisin kuin jutun yhdessä kuvatekstissä alun perin luki, Paasosen suorittama yliopistotasoinen koulutus ei ole tutkinto vaan kyse on Tampereen yliopiston täydennyskoulutuksesta.

Kahden yksityishenkilön välisessä autokaupassa on voimassa se kuuluisa perävalotakuu. Sanonta kuvaa hyvin, kuinka myyjän vastuu autosta loppuu siihen, kun myydyn auton takavalot katoavat horisonttiin.

Yksityisten välisessä kaupassa on ihan sama, mitä myyjä uskottelee ja ostaja uskoo. Kauppalakia ei tarvitse noudattaa, jolloin ainoa tie riitatilanteessa kulkee tuomioistuimen kautta. Harva käytetty auto on kuitenkaan niin arvokas, että riita kannattaa viedä käräjille.

Jos vaihtoauton ostaja kaipaa kuluttajansuojaa ja virhevastuuta, on käytetty auto varminta hankkia autoliikkeestä.

Autoalan Keskusliitto on viime vuonna patistanut jäsenliikkeitään ottamaan käyttöön uuden AKL-Vaihtoauto Ajoneuvon ostotarkastuslomake -nimisen vaihtoautolomakkeen. Suurimmat liikkeet ovat sen jo ottaneet, muiden uskotaan seuraavan perässä.

Vaihtoautolomakkeessa autoaan autoliikkeeseen myyvä tai vaihdossa tarjoava vastailee kysymyksiin kuten, ”onko tiedossasi, että autoa olisi viritetty, moottorin ohjelmistoa muutettu tai jollain muulla tavalla muutettu valmistajan lupaamia suoritusarvoja?”

Lomakkeessa kysytään myös esimerkiksi, ”onko tiedossasi, onko autoa kolaroitu ennen omistaja-/haltija-aikaasi?

– Autoliikkeet ovat kehuneet tätä. Kyllä tämä on saanut hyvän suosion, sanoo Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg.

Nyt samanlainen lomake on alkanut kiinnostaa myös muita. Ensimmäisenä uudenlaisen sopimuspaperin suunnittelun on päättänyt aloittaa Autoliitto.

Toimitusjohtaja Pasi Niemisen mukaan yksityishenkilöiden väliseen autokauppaan tarkoitettu lomake olisi valmis käyttöön lähiviikkoina.

– Näissä autokaupoissa on hyvin yleistä, että osapuolilla on epäselvyyttä, mitä kerrottiin. Tulee ristiriitaiset näkemykset ja silloin tilanne on todella solmussa.

Pannaanpa nimi paperiin

AKL:n autoliikkeissä täytettävä vaihtolomake ei ole sen allekirjoittaville osapuolille leikin asia.

Auton liikkeeseen luovuttava vakuuttaa paperin lopussa allekirjoituksellaan, ”ettei autossa, sen tekniikassa (moottorissa, vetolaitteissa), varusteissa tai oheisvarusteissa ole yllämainittujen vikojen lisäksi muita tiedossani olevia vikoja tai huolto-/korjaustarpeita.”

Vaihtoautolomake toimii dokumenttina siitä, mitä auton kunnosta on sovittu. Epärehelliset myyjät eivät halua tällaisia kirjallisia dokumentteja jälkeensä jättää. He eivät lomaketta käyttäviin liikkeisiin enää autojaan tarjoa.

Niinpä vaihtoautolomakkeen käyttöönotto autoliikkeissä lisää riskiä, että ongelma-autoja myydään entistä useammin yksityishenkilöltä toiselle. Ja myös ne autot myydään yleensä jonnekin.

– Yleensä ne ovat niitä vanhempia ja halvemman pään autoja. Ja niissä autoissahan niitä vikoja on, Autoliiton Nieminen muistuttaa.

AKL:n Jouko Sohlberg on aidosti innoissaan, että autoilijoiden etujärjestö Autoliitto matkii heidän paperiaan ja tarjoaa sellaista jokaisen autoaan myyvän ja ostavan käyttöön.

– Pidän sitä erittäin hyvänä. Se on tavallaan muistilista sitten molemmille osapuolille, jotka siinä kauppaa käyvät.

Ja autoa myytäessä muisti usein pätkii. Myyjä ei halua muistaa varsinkaan sellaisia asioita, joita päällepäin on vaikea huomata. Tällaisesta hyvä esimerkki on eri syistä johtuva liian suuri öljynkulutus. Tyyppivika joissakin autoissa.

Kokemuksesta tiedetään, että kaikki kirjallisesti sovittu vähentää merkittävästi huijausten määrää. Tämä pätee myös autokaupassa.

Oikeissa käsissä vaihtoautolomake on kultaa

Vaihtoautolomakkeella on hyvä tarkoitus, mutta siitä löytyy myös huonoja puolia.

Autoliiton Pasi Nieminen korostaa, että lomakkeessa ei pidä mennä vakuuttamaan mitään sellaista, mitä ei tiedä. Jos myyjä ei esimerkiksi oikeasti tiedä auton historiasta tai vioista, niin silloin ei rastia pidä mennä laittamaan väärään ruutuun.

– Koska silloin, kun annat sellaisen vakuutuksen, että vikaa ei ole, niin olet sitten vastaamassa siitä, jos se kuitenkin siellä on, vaikka et ole sitä tiennyt.

AKL:n autoliikkeille tarkoitetussa lomakkeessa on nimittäin myös kohta, jossa asiakas sitoutuu kaupanteon jälkeenkin ”korvaamaan autoliikkeelle tiedonantovelvollisuutensa laiminlyömisestä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.”

On olemassa pelko, että osa autoliikkeistä voi aloittaa asiakkaan jälkilypsyn.

– En oikein usko lypsämiseen, AKL:n Solberg sanoo.

Ongelma ei ehkä koskekaan virallisen lomakkeen käyttöön sitoutuneita AKL:n jäsenliikkeitä, mutta Suomessa on myös suuri määrä toimijoita, joilla moraali ja hyvän asiakassuhteen vaaliminen eivät ole aivan etusijoilla. Ja ehkä nekin keksivät pian ottaa käyttöön omia vaihtoautolomakkeitaan.

Nämä heikomman kurin autoliikkeet saattavat lomakkeen myötä alkaa väistellä velvollisuuksiaan ja korostaa oikeuksiaan. Väärissä käsissä on riskinä, että lomakkeesta tulee hyvitysautomaatti, jolla kiristetään asiakkailta rahaa.

Yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa Autoliiton pian esiteltävä paperi on ennen kaikkea tarkoitettu rehellisten ihmisten väliseksi moraaliseksi muistilistaksi. Jos yksityinen myyjä ei tällaista paperia halua täyttää, kannattaa ostajan ehkä harkita toista autoa ja myyjää.

Kuluttajasuojalaki ei yksityiskauppoihin päde, mutta ei sillä ole pitkää historiaa myöskään autoliikkeissä.

Kun kuluttajansuojalaki vuonna 1978 säädettiin, vastustettiin autokaupan ulottamista sen piiriin, koska pelättiin, että käytettyjen autojen myynti loppuu, jos laki tulee voimaan.

Lue myös:

Autonsa vaihtaneelle yllätyskulut vanhan auton piilevästä viasta – kuluttaja voi joutua vastuuseen autoliikkeelle aiheutuneesta isosta vahingosta

Kumpi vaikuttaa auton hintaan enemmän, vuosimalli vai ajokilometrit? Lue tästä milloin auto kannattaa ostaa ja milloin myydä

Tarkkana autokaupassa – Pyydä myyjää kirjoittamaan kauppasopimukseen, että mittarilukema vastaa ajokilometrejä

Ostitko juuri uuden auton? Lue tästä, miten sen saa myytyä vuonna 2022

Autoliikkeet väittävät nyt kilvan mullistavansa autokaupan – ”Ihmiset on opetettu siihen, että autosta saa alennusta”

Tyksissä ja kaupunginsairaalassa on todettu poikkeuksellisen monta VRE:n eli vankomysiiniresistentin enterokokin bakteerilöydöstä, yhteensä 65. Varsinais-Suomen alueella todetaan yleensä vuosittain keskimäärin 2–6 vastaavaa tapausta.

– Tämä on sinänsä huolestuttavaa, koska vuosittain nämä 2–6 bakteeritapausta ovat peräisin useimmiten ulkomailla saadusta sairaalahoidosta. Tämä on nyt moneen vuoteen isoin epidemia VRE-bakteerin suhteen täällä Varsinais-Suomessa, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala.

VRE-bakteeriin tehoaa vain muutama tunnettu antibiootti. Sairaalabakteeri se ei kuitenkaan ole, painottaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala.

– Puhumme vastustuskykyisistä tai resistenteista bakteereista, koska näitä bakteereja on myös sairaalan ulkopuolella, muun muassa avohoidossa.

Altistuneita jopa satoja

Bakteerille altistuneita arvioidaan olevan useita satoja. Tyksin ja Turun kaupungin infektiontorjuntayksiköt selvittävät epidemian laajuutta edelleen.

– Olemme pyrkineet selvittämään bakteerin alkuperää. Yksittäisiä leviämisreittejä olemme pystyneet toteamaan. Alkuperän selvittäminen on kuitenkin vaikeaa, koska tämä bakteeri voi olla oireettomana hyvin pitkään ihmisessä ennen kuin se löydetään. On lähes mahdoton nimetä yksittäistä potilasta, joka olisi ollut se tartunnan lähde, Rintala sanoo.

Toistaiseksi kaikki VRE-bakteeritartunnan saaneet ovat oireettomia. Bakteerin aiheuttamia infektioita ei ole toistaiseksi todettu. Se voi aiheuttaa virtsainfektioita, haavainfektioita ja verenmyrkytyksiä.

Epidemian laajuutta selvitetään ottamalla altistuneista potilaista useita VRE-bakteerinäytteitä. Seulontanäytteitä on otettu loppuvuoden 2018 aikana yli 4000 kappaletta.

– Tämä on valtava määrä. Se on laboratorioille valtava työmäärä, kun normaalisti VRE-näytteitä tulee hyvin harvoin.

– Altistuneet ovat olleet samoilla osastoilla tartunnan saaneiden kanssa.

Sairaalaan saapuviltakin näytteet

Sairaalat ottavat tällä hetkellä bakteerinäytteet myös kaikilta sairaalaan hoitoon tulevilta. Oireettomia bakteerin kantajia hoidetaan erityksessä.

VRE-bakteeri leviää kosketustartuntana esimerkiksi saniteettitiloissa. VRE-tartuntoja on myös todettu muuallakin Suomessa, mutta Rintalan mukaan THL on pystynyt selvittämään, että Turun epidemia ei liity muihin Suomessa käynnissä oleviin VRE-tartuntoihin.

Rintala uskoo, että epidemia pystytään pysäyttämään.

– Mutta on vielä arvoitus, miten kauan se epidemian pysähtäminen kestää. Epidemia on laaja, ja kokemuksien mukaan edessä on pitkä prosessi. Saattaa olla, että epidemian taltuttamiseen menee tämä vuosi.

Kehittyviä maita lainoittavan Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim eroaa yllättäen, yli kolme vuotta ennen kuin hänen kautensa olisi päättynyt.

Kim siirtyy yksityiseen yritykseen, jossa hän aikoo keskittyä kasvattamaan sijoituksia kehittyvien maiden rakenteisiin, kuten teihin ja rautateihin.

Kimin ero astuu voimaan helmikuun alussa. Sen jälkeen tehtävää hoitaa toistaiseksi Maailmanpankin toimitusjohtaja Kristalina Georgieva.

Maailmanpankin johtaja on perinteisesti ollut yhdysvaltalainen. Presidentti Donald Trumpin hallinnolla on paljon painoarvoa Kimin seuraajan valintaan, sillä Yhdysvalloilla on laitoksen jäsenmaista eniten äänivaltaa.

Trumpin hallinto vastustanut lainanantoa Kiinalle

Eroilmoitus käynnisti spekulaatioita siitä, oliko Yhdysvaltain presidentinhallinnolla vaikutusta Kimin lähtöön.

Kahden uutistoimisto Reutersin haastatteleman, Kimin tuntevan henkilön mukaan tämä lähti omasta tahdostaan.

Trumpin hallinto on kyseenalaistanut Maailmanpankin perustehtävää kehittyvien maiden lainoittajana. Yhdysvallat on vastustanut etenkin rahoituslaitoksen lainanantoa Kiinalle.

Viime vuonna Maailmanpankki sai reilun 11 miljardin euron lisärahoituksen, kun se myöntyi Yhdysvaltain vaatimuksiin pienentää lainojaan Kiinalle ja muille korkean keskitulon maille.

Kimin kaudella Maailmanpankki asetti tavoitteekseen poistaa äärimmäisen köyhyyden maailmasta vuoteen 2030 mennessä.

Aiheesta muualla:

Financial Timesin näkökulma-artikkeli (2017): The World Bank’s dealings with Trump

Kaksi ihmistä on kuollut ja neljä loukkaantunut henkilöauton ja rekan nokkakolarissa Sodankylässä. Onnettomuus tapahtui Ivalontiellä Kakslauttasen eteläpuolella 10.30 aikaan maanantaina.

Paikallisen poliisin mukaan onnettomuus tapahtui, kun Venäjän rekisterissä ollut henkilöauto lähti ohittamaan edellä ajanutta rekkaa, ja törmäsi vastaantulevan rekan keulaan.

Poliisin mukaan törmäys oli raju. Paikalla olleen poliisin mukaan onnettomuudessa kuolivat henkilöauton mieskuljettaja ja takapenkillä ollut kolmevuotias lapsi.

Normaalit ajo-olosuhteet

Venäläisauto oli matkalle pohjoisen suuntaan. Toinen raskaista ajoneuvoista oli Postin rekka.

Onnettomuuspaikalla tieosuus oli suora ja näkyvyys hyvä. Poliisin mukaan nelostie oli hiekotettu ja tiellä oli normaali talviajokeli.

Vammoja saaneista kaksi on loukkaantunut vakavasti ja kaksi lievästi. Loukkaantuneet on kuljetettu sairaalahoitoon, ainakin osa heistä Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Nelostie oli useita tunteja suljettu liikenteeltä onnettomuuspaikalla, ja paikalle kertyi noin 1,5 kilometrin autojono. Kello 14 jälkeen liikenne pääsi palaamaan normaaliksi.

Linja-auton kuljettaja Jyrki Ruokanen odotti jonossa monien muiden tavoin. Vuoro pääsi jatkamaan matkaansa 1,5 tuntia aikataulusta myöhässä.

Hänen mukaansa ajokeli oli ollut koko päivän hyvä.

– Keli on tosi hyvä nyt: aivan pikku pakkanen, tie on täysin kuiva ja siinä on vielä eilisen hiekotukset, Ruokanen kuvailee.

Tie suljetaan onnettomuuspaikalla 19.30, jolloin rekka nostetaan ojasta.

Korjattu kello 16 onnettomuudessa loukkaantuneiden määrä neljästä kolmeen.

Matthias Gisláson muutti syksyllä Sukevalle kotimaastaan Islannista ja sai heti työpaikan Kajaanista Bittium Wireless Oy:ssä ohjelmistokehittäjänä. Gisláson muutti Suomeen käydäkseen koulua, jossa ehti olla kuitenkin vain kolme päivää ennen kuin sai työpaikan Bittiumilla.

Sukeva valikoitui asuinpaikaksi, koska Gislásonin suomalaisen kihlatun perhe on sieltä kotoisin. Pieni Savon ja Kainuun rajalla sijaitseva 1 100 asukkaan, Sonkajärven kuntaan kuuluva Sukeva on Gislásonin mittakaavassa iso paikka.

– Olen pienestä kalastajakylästä, jossa asuu 200 ihmistä. Minulle Sukevakin on suuri kaupunki, Gisláson nauraa.

Gisláson on kotiutunut hyvin Suomeen, vaikka kirpsakka pakkanen onkin hieman yllättänyt.

– Olen käynyt täällä 12 vuotta kihlattuni kanssa ja tiesin aika hyvin, mitä odottaa. Mutta en ihan odottanut tällaista kylmyyttä.

Jos ihmisiä löytyy niin, emme katso kansallisuutta palkkaamisessa. Toni Kinkki

Bittium Wireless Oy on kasvava teknologia-alan pörssiyhtiö, joka tarvitsee joukkoonsa jatkuvasti lisää ammattilaisia. Työntekijöitä palkataan tarpeen tullen vaikka ulkomailta.

– Hakemuksia tulee paljon myös ulkomailta. Jos ihmisiä löytyy niin, emme katso kansallisuutta palkkaamisessa. Pitää vain olla sopiva henkilö ja hyvä meidän yritykselle, Bittiumin Kajaanin yksikön johtaja Toni Kinkki sanoo.

Ammattilaisia tarvitaan useisiin eri toimiin aina ohjelmistojen suunnittelusta, laitteiston fyysiseen testaamiseen ja automatisointiin.

– Tarvitaan ohjelmistoarkkitehtejä, systeemisuunnittelijoita, ja myös tiiminvetäjiä tuotehallintoon ja projektihallintoon. Tarvetta on ihan laidasta laitaan, Kinkki luettelee.

Yritys etsii tulevia työntekijöitä jatkuvasti nettisivujensa, somen ja työnvälityssivustojen kautta. Yrityksen rekrytoinnissa on monta rautaa tulessa.

– Teemme myös yhteistyötä rekryKainuu -hankkeen kanssa ja tärkeä yhteistyökumppani on myös Kajaanin ammattikorkeakoulu. Sieltä saamme harjoittelijoita, jotka usein tulevat meille töihin valmistumisensa jälkeen, Kinkki sanoo.

Kinkin mukaan Bittiumilla työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, sillä IT- ja ICT-alan kilpailu on kovaa. Korkeakoulutettuja asiantuntijoita joutuu alun perinkin etsimään monen kiven alta.

– Meillä on sellaisia erityisasiantuntijan tehtäviä, joihin potentiaalisia hakijoita on lähialueilla vain kourallinen. Näissä tilanteissa pitää miettiä erilaisia houkutteluvuustekijöitä, että saadaan nämä henkilöt juuri meille töihin, Kinkki sanoo.

Kasvava yritys vaatii kasvuunsa paljon ammattilaisia, minkä takia yrityksessä joudutaan pohtimaan rekrytointia myös pitkällä tähtäimellä.

– Todennäköisesti tulevaisuudessa täsmäkoulutetaan ihmisiä tiettyihin töihin. Vielä tähän ei ole kuitenkaan ollut akuuttia tarvetta, Kinkki sanoo.

Huippusalaista työtä

Bittiumin hankkeista ei voi kertoa ulkopuolisille, saati toimittajille tarkemmin. Yrityksen nettisivuja selaamalla syy selviää nopeasti: yritys tekee töitä muun muassa Suomen Puolustusvoimille (Kaleva). Yhteistyötä on tehty myös Adidaksen kaltaisten jättien kanssa. Näistä asioista ei siis paljoa hiiskuta. Joka tapauksessa yrityksen käytössä on alan huipputeknologiaa.

– Minun on pitänyt opetella ainakin kymmenen uutta teknologiaa täällä ollessani. Pidän sitä hyvänä haasteena, Bittiumin ohjelmistokehittäjä Matthias Gisláson kertoo.

Bittiumin nousuun vaikuttaa suuresti Suomen puolustusvoimien kanssa tehty aiesopimus (Arvopaperi), joka voi toteutuessaan olla jopa 130 miljoonan arvoinen. Lisäksi Bittiumilla on tulossa suuri yhteistyö Itävallan puolustusvoimien kanssa (Bittium). Nämä ja lukuisat muut sopimukset ovat nostaneet Bittiumin erittäin kovan luokan yritykseksi (Kauppalehti).

Yrityksen 700 työntekijästä Kajaanin toimipisteellä työskentelee noin 80 henkeä, joista islantilainen Matthias Gislason on ainoa ulkomaalainen.

– Minua vähän jännitti, kun kuulin, että olin ainoa Kajaanin ulkomaalainen työntekijä. Olin iloisesti yllättynyt, että täällä kaikki puhuvat hyvää englantia, hän sanoo.

Millaisen kuvan on toisesta pohjoismaasta Suomeen muuttanut mies saanut? Mikä on hulluinta meissä suomalaisissa?

– Ehdottomasti suomalaiset urheilulajit! Kävin katsomassa eukonkannon maailmanmestaruuskisoja pari vuotta sitten. Se oli aika omituista, mutta tosi hauskaa, Gisláson toteaa.

Koillis-Venäjältä Välimeren alueelle ja Keski-Eurooppaan edennyt kylmä ilmamassa on saanut aikaan onnettomuuksia – mutta toisaalta myös lumileikkien iloa.

Golanin kukkuloilla israelilaisten suosima Hermon-vuoren laskettelukeskus suljettiin, kun alueelle satoi 35 senttimetriä lunta.

Lunta on satanut sankasti myös Libanonissa, jossa muun muassa syyrialaisten pakolaisleirejä hautautui maanantaina lumeen.

Itävallan ja eteläisen Saksan viranomaiset varoittivat lumivyöryvaarasta pohjoisilla Alpeilla. Useita teitä ja rautatielinjoja on suljettu lumivyöryvaaran vuoksi.

Itävallan Salzburgin läheltä löydettiin maanantaina kuolleina kaksi lumikenkäilijää. Kahta muuta lumikenkäilijää etsittiin Hohenbergin alueella koirapartion ja pelastajien voimin.

Saksan Baijerin osavaltion Wackersbergissä 44-vuotias mies kuoli, kun puunoksia putosi hänen päälleen lumen painosta. Viikonloppuna kolme laskettelijaa kuoli lumivyöryissä ja Sveitsissä lumivyöryn alle jäänyt nainen kuoli vammoihinsa.

Myös Kreikassa on satanut lunta ja lämpötilat ovat olleet pakkasen puolella. Pohjois-Kreikassa mitattiin sunnuntaina alimmillaan 19 astetta pakkasta. Kreikassa sääolosuhteiden aiheuttamissa onnettomuuksissa on kuollut kolme ihmistä.

Välimeren alueen ja Keski-Euroopan poikkeuksellisen kylmyyden syynä on kylmä ilmamassa, joka on tullut alueelle Koillis-Venäjältä. Kylmän sään odotetaan jatkuvan lähipäivät.

Lisää aiheesta:

Raskas lumentulo sekoittaa liikennettä Saksassa ja Itävallassa – Baijerin vuoristoseuduille voi sataa jopa metri lunta

Maanantai-aamuna Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksessä Kouvolassa oli jonoa jo heti aamusta. Hoitoa odotti nelisenkymmentä potilasta.

Päivystyksessä työskentelevän hoitajan Paula Werningin mukaan tilanne oli toissa yönä pahoin kuormittunut. Lähiesimies jouduttiin soittamaan töihin, koska muutoin lisävoimaa ei saatu.

Hoitohenkilöstön uupuminen ja huoli potilasturvallisuudesta huolestuttaa sairaanhoitajia Pohjois-Kymen sairaalassa Kouvolassa.

– Hoitajat työskentelevät äärirajoilla. Sijaisia on vaikea saada, koska heitä ei ole. Työvuorot laaditaan jo valmiiksi vajaina, Werning sanoo.

Henkilökuntaa liian vähän

Pohjois-Kymen sairaalan päivystyksessä on töissä 49 hoitajaa. He ovat kritisoineet työolojaan yhteisessä kannanotossaan sunnuntaina.

Lisäksi Paula Werningon luottamusmiehenä tehnyt kantelun Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Werning on ammattiliitto Tehyn luottamusmies ja SDP:n Kouvolan kaupunginvaltuutettu.

Kantelun mukaan henkilökuntaa on aivan liian vähän, ylitöitä tehdään paljon ja henkilöstö on uupumuksen partaalla. Se on Werningin mukaan jo riski työ- ja potilasturvallisuudelle.

– Valitettavasti kuormittavuus näkyy siinä, että potilaan saapumisesta päivystykseen voi mennä tunti tai puolitoista ennen kuin hoitaja ehtii ottaa hänet vastaan. Lisäksi menee liian pitkään, ennen kuin hoitaja ehtii toteuttaa lääkärien potilaille antamia hoito- ja lääkemääräyksiä, Werning sanoo.

Hoitajat kertovat kannanotossaan,että Werning on pitänyt esimiehet ajan tasalla päivystyksen tilanteesta, eikä kantelun aluehallintovirastoon pitäisi olla yllätys.

Sairaala muutoksessa

Pohjois-Kymen sairaalassa on ollut paljon muutoksia viime vuonna.

Erikoissairaanhoidon päivystys loppui Pohjois-Kymen sairaalassa reilu vuosi sitten. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon päivystysjärjestelmää uudistettiin siten, että Kymenlaaksossa leikkaukset keskitettiin tehtäväksi keskussairaalassa Kotkassa.

Pohjois-Kymen sairaalan tehtävä muuttui kuntouttavaksi sairaalaksi, jonne jäi yleislääkäritasoinen päivystys.

Samalla päivystyksessä Kouvolassa työskentelevien hoitajien määrää vähennettiin.

Lisäksi sairaalan toiminta siirtyi vuoden 2018 alusta Kouvolan kaupungilta Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Carealle. Sairaanhoitopiiri muuttui vuoden alusta sote-kuntayhtymä Kymsoteksi, joka huolehtii koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista, myös kuntien kontolle aiemmin kuuluneista palveluista.

Päivystyksessä jonotetaan vuodeosastoille

Kymsoten päivystyksen ylilääkäri Kimmo Salmio tunnistaa hoitajien huolen.

– En yhtään ihmettele, että olemme tässä tilanteessa. Tässä on monta asiaa, jotka yhdistyvät. Heti viime vuoden alussa tuli selville, että hoitohenkilökunnan resurssit ovat vähäiset siihen nähden, miten paljon potilaita oli.

Tammi-helmikuussa ruuhkaa aiheuttivat influenssaa potevien ihmisten määrä. Kesällä puolestaan kahden vuodeosaston sulkeminen kertaantui päivystyksessä. Osastot pidettiin suljettuna, koska lääkäreistä oli pulaa.

– Aika ajoin päivystykseen on valitettavasti muodostunut ylimääräinen vuodeosasto, kun potilaat odottavat vuodeosastopaikalle pääsyä. Nämä potilaat vievät hoitajilta enemmän resurssia kuin tavallinen päivystyspotilas, Salmio sanoo.

Hoitajat sanovat joutuvansa tinkimään jopa muun muassa lääkkeiden tehon seurannasta, puhumattakaan kaikesta muusta.

– Meillä ei ole aikaa huolehtia esimerkiksi hygieniasta, kuten hampaiden pesusta tai ravitsemuksesta siten kuin kuuluisi. Kiireen keskellä emme pysty tekemään meidän työtä niin hyvin kuin pitäisi, Werning sanoo.

Korjausliikkeitä

Salmion mukaan Pohjois-Kymen sairaalaan haetaan parhaillaan neljää uutta sairaanhoitajaa. Hakijoita on jo haastateltukin. Lisäksi vakituista henkilökuntaa paikkaavan varahenkilöstön riveihin tulee lisävakansseja.

Hoitajien määrää pitäisi pohtia niin Pohjois-Kymen sairaalassa kuin keskussairaalassakin, sillä Salmion mukaan myös päivystyksessä Kotkassa on ollut vastaavaa kuormittumista.

Kymenlaaksossa henkilökuntaa ei kuitenkaan ole saatavilla sormia napsauttamalla.

– Meidän on ollut vaikeaa saada ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa paikalle. Samoin lääkärit ja sosiaalityöntekijät ovat kortilla tässä maakunnassa, Salmio sanoo.

Salmion mukaan nykyinen tilanne ja kantelu ovat kolaus pyrkimyksille houkutella uusia työntekijöitä.

– Meidän pitää pystyä ratkaisemaan asiat maakunnassa itse, ja hoitamaan systeemi kuntoon niin, että meidän on hyvä täällä tehdä töitä ja meille halutaan tulla töihin. Tämä ei ole edesauttamassa sellaista toimintaa, Salmio sanoo.

Salmio pitää tärkeänä myös sitä, että vuodeosastoja ei enää suljeta.

– Olen skeptinen sen suhteen, että voidaanko tästä maakunnasta enää vähentää vuodeosastopaikkoja miettimättä tarkemmin. Pitää ratkaista se, etteivät vuodeosastolle pääsyä odottavat potilaat odottaisi päivystyksessä kovin pitkään. Meidän resurssi ei tällä hetkellä siedä sitä, Salmio sanoo.

Norjan poliisi on julkaissut lumivyöryssä menehtyneiden kolmen suomalaismiehen ja yhden ruotsalaisnaisen nimet ja valokuvat.

Suomalaiset uhrit ovat Mikael Sten (29), Niklas Nyman (36) ja André Stenfors (32). Ruotsalainen uhri oli 29-vuotias Disa Bäckström.

Tiedot on julkaistu omaisten luvalla. Omaiset kiittävät pelastusmiehistöjä, hoitohenkilökuntaa, poliisia ja paikallista kriisiapua antavaa henkilöstöä saamastaan avusta. He lähettävät myös kiitokset Balsfjordin kunnalle.

Norjan viranomaiset ovat etsineet heitä viime viikon keskiviikosta lähtien sen jälkeen, kun heidän ilmoitettiin kadonneen Blåbärsfjellet-tunturin alueella, missä oli tapahtunut suuri lumivyöry.

Etsintöjä on haitannut tuulinen sää. Myöskään tänään maanantaina etsintöjä ei ole voitu tehdä.

Poliisi on todennut, että kadonneet ovat kuolleet. Heidän jäljiltään, lumen peittämältä vuorenrinteeltä on paikallistettu kaksi hälytinlaitetta, joita tunturissa liikkuvat käyttävät mahdollisten pelastustehtävien helpottamiseksi.

Nelikko oli osallistunut vuorikiipeilykurssille Lyngenin alueella (suom. Yykeä). Kurssin jälkeen he olivat päättäneet lähteä vaellukselle Blåbärsfjelletille, kertoo poliisi.

Lisää aiheesta:

Yle Norjan turmapaikalla: Helikopterit Blåbærfjelletin yllä ovat hiljenneet Norjan poliisi: Emme usko löytävämme heitä elossa – Pelastusoperaatio muuttuu kuolleiksi oletettujen etsintäoperaatioksi

Iltalehti kirjoitti hiljattain australialaisesta kaivosyhtiöstä Dragon Miningista otsikolla “Ulkomainen kaivosyhtiö leveili Hongkongin pörssissä: Tyhjennämme Valkeakosken kaivoksen, ennen kuin viranomaiset ehtivät käsitellä valitukset”.

Jutussa oli kaikki draaman ainekset. Paha ulkomainen kaivosyhtiö vie meidän mineraalimme, vedättää viranomaisia ja nauraa matkalla pankkiin. Kohuhan siitä syntyi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi, ettei “Suomeen kukaan voi tulla sikailemaan” ja teetätti selvityksen. Ville Niinistö (vihr.) alkoi tviitata kaivoslain ongelmista.

Kokoomuksen kansanedustajat Timo Heinonen ja Pauli Kiuru tekivät kirjallisen kysymyksen Valkeakosken kaivoksesta. Heinonen kirjoitti kotisivuillaan:

"Jos väitteet australialaisen Dragon Miningin viestinnästä omistajilleen pitävät paikkansa ollaan härskiydessä menty aivan uudelle tasolle.”

Iltalehden juttu perustui Dragon Miningin listalleottoesitteeseen, jonka yhtiö julkaisi syksyllä ennen Hongkongin pörssiin listautumistaan.

Jutussa kerrotaan Dragon Miningin rauhoitelleen sijoittajia sillä, että Suomessa viranomaisten ja oikeuslaitosten päätökset kestävät niin kauan, että niistä valittamalla kaivokset ehditään hyvin tyhjentämään kullasta.

Dragon Miningin Suomen-maajohtaja Ilpo Mäkinen lähetti pian artikkelin julkaisun jälkeen medialle vastineen, jossa hän kuvaili Iltalehden juttua virheelliseksi ja yksipuoliseksi.

Mäkisen mukaan yhtiön listalleottoesitteeseen kirjattiin normaalin käytännön mukaisesti viranomaisprosessien ja kaivostoiminnan oletettavat kestoajat.

Iltalehti muutti myöhemmin otsikkonsa sanan “leveili” muotoon “kertoi”.

Mitä Dragon Mining tarkalleen ottaen listautumisesitteessään sanoi?

Suuri osa noin 900-sivuisesta järkäleestä on kaivosprojektien varsin teknistäkin kuvailua ja yritys- että osaketietoa.

Kiinnostavimmat osiot liittyvät kaivostoiminnan taustoihin, viranomaisprosesseihin, ja liiketoiminnan riskeihin.

Dragon Miningilla on kaivostoimintaa Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa sillä on kultakaivokset Orivedellä, Valkeakoskella ja Huittisissa sekä Sastamalassa rikastamo, jonne kaivosten kultamalmi viedään.

Dragon Mining on hakenut aluehallintovirastolta lupaa nostaa rikastamon kultamalmin käsittelymäärä Sastamalassa 300 000 tonniin vuodessa Valkeakosken kaivoshankkeen vuoksi.

Dragon Miningin mukaan rikastamon lupa- ja mahdollinen valitusprosessi kestää niin kauan, että yhtiö ehtii joka tapauksessa tyhjentää Suomen kaivoksensa. Juuri tähän kohtaan Iltalehti todennäköisesti jutussaan viittasi.

Toisaalta, yhtiö on jo joinain aiempina vuosina kuljettanut rikastamolle suunnilleen saman määrän tavaraa, johon nyt käsiteltävänä olevassa hakemuksessa tähdätään.

Ympäristölupaa valvova viranomainen Pirkanmaan ely-keskus ei ole tähän puuttunut, koska määrän nosto ei ole aiheuttanut lisäkuormitusta vesistöön.

Listautumisesitteessä on kiinnostavaa tietoa myös yhtiön Suomen kaivosten “elinkaaresta”.

Oriveden kaivokselle ei ole myönnetty uutta ympäristölupaa, mutta yhtiö hakee parhaillaan valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Hakemuksen kohtalolla on tuskin yhtiölle suurta merkitystä. Yhtiön kevään arvion mukaan Orivedellä kannattaa louhia kultaa suunnilleen helmikuun loppuun asti. Sen jälkeen kustannukset nousevat taloudellista hyötyä suuremmiksi.

Huittisten Jokisivun kaivoksella suunnitelmana on louhintojen laajentaminen ja toiminta-ajan pidentäminen vuoden 2021 loppupuolelle asti.

Valkeakosken Kaapelinkulman kaivokselle tarvittavat luvat on saatu, ja louhinnan on tarkoitus alkaa piakkoin. Kullan kaivaminen alueella kestäisi kaksi vuotta.

Yhtiö ei ilmoita asioista rehennellen, vaan virkamiesmäisen toteavasti. Tämä on listautumisesitteen tyypillinen tyylilaji. Sijoittajille kerrotaan yhtiön toiminnasta ja arvioidaan faktapohjaisesti tulevaisuuden näkymiä.

Sijoittajille pitää antaa tarkat tiedot toiminnasta. Oleellisen tiedon pimittäminen olisi laitonta.

Täytyy muistaa, että Dragon Miningin vastuut eivät lopu kaivosten “tyhjentämiseen”. Sen täytyy saattaa kaivosalue ja sen lähiympäristö asialliseen kuntoon varsinaisen kaivostoiminnan loputtua.

Vaatimuksiin kuuluu muun muassa kaivosalueen maisemointi, rakennusten purkaminen, jätehuolto, tarkkailu ja seuranta. Prosessi kestää vähintään vuosia. Viranomaiset valvovat toimintaa.

Yhtiöltä on edellytetty parannustoimien varalle erilaisia vakuuksia ja vakuutuksia. Näihin turvaudutaan, jos yhtiön varat loppuvat kesken.

Vakuudetkaan eivät aina ole Suomessa riittäneet korvaamaan kaivoksen jälkeensä jättänyttä tuhoa, vaan veronmaksajat ovat joutuneet maksajiksi.

Pitkistä valitusprosesseista voi olla hyötyä, mutta ne voivat käydä myös kalliiksi.

Dragon Miningin mukaan sen voi olla vaikeaa saada tarvittavia lupia ja erilaisiin velvoitteisiin voi mennä tulevaisuudessa yhä enemmän aikaa ja rahaa. Yhtiö kertoo kulujen jo nousseen järjestöjen tekemien lukuisten valitusten vuoksi.

Taloudellisesti Dragon Miningilla ei ole pyyhkinyt viime aikoina hyvin. Yhtiö teki vielä 2016 yli viisi miljoonaa Australian dollaria voittoa, mutta seuraavana vuonna tulos ennen veroja kääntyi yli puoli miljoonaa tappiolle. Viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla vahvistamattomat tappiot olivat syventyneet jo yli viiteen miljoonaan.

Yhtiön mukaan tappiota selittivät enimmäkseen heikot kultalöydökset Oriveden ja Huittisten kaivoksella.

Dragon Miningin Valkeakosken kaivoshanketta mielenkiintoisempi tapaus onkin Oriveden kaivoksen tulevaisuus.

Jo 2013 kaivoksen lähistöltä mitattiin korkeita uraanipitoisuuksia.

Alkusyksystä Suomen Kuvalehti uutisoi kaivoksen laittomasta kaatopaikasta syvällä kaivoksen sisällä. Yhtiö ehdottaa kaatopaikan putsaamista vain osittain, koska osa jätteistä on siivoamista ajatellen vaarallisen syvällä.

Laittomasta kaatopaikasta on käynnissä poliisin esitutkinta.

Dragon Mining operoi Orivedellä ikivanhan, vuonna 2006 saamansa ympäristöluvan turvin.

Tämä on mahdollista kaivoksen pitkittyneen lupaprosessin vuoksi. Yhtiö haki uutta ympäristölupaa 2010, mutta erilaisten täydennysten vuoksi päätös tuli vuosia myöhemmin. Avi hylkäsi ympäristöluvan kaivoksen vesistöhaittojen vuoksi.

Dragon Mining valitti avin kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen kesällä. Yhtiö käytti viimeisen oljenkortensa ja haki valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Tämä prosessi on vielä kesken.

Yhtiön viimeisin hyväksytty ympäristölupa on 13 vuoden takaa, mutta se on voinut jatkaa kaikki nämä vuodet toimintaansa Orivedellä, koska kielteinen päätös uuteen ympäristölupaan ei ole vielä lainvoimainen.

Valitusrumba on venynyt niin kauan, että Dragon Mining on kaivanut esiin lähes kaiken haluamansa Orivedellä.

Voikin käydä niin, että yhtiö päättää lopettaa louhinnat Orivedellä, kun korkein hallinto-oikeus vielä tutustuu sen lähettämiin papereihin.

Maanantain 7.1. A-studio käsittelee kaivosyhtiöiden toimintaa Suomessa. Vieraina ovat tietokirjailija Osmo Soininvaara, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka sekä Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela. Lähetys YLE TV1:ssä alkaa klo 21.

Finnair on perunut tiistailta useita lentoja ennustetun runsaan lumisateen vuoksi. Ainakin 14 lentoa on peruttu. Suurin osa niistä on iltapäivään ajoittuvia kotimaan lentoja, kerrotaan Finnairin viestinnästä.

Peruttujen lentojen listalta löytyy tiistai-aamun lennot Joensuuhun ja Savonlinnaan.

Tältä illalta taas on peruttu lento Helsinki-Vantaalta Kemi-Tornioon kello 23.45 ja toinen lento kello 23.50 Kokkola-Pietarsaareen.

Finavian sivuilta löytyy tiedot lähtevistä ja saapuvista lennoista.

Kotimaan lentojen lisäksi mukana on yksi edestakainen lento Helsinki–Vantaalta Brysseliin.

Finnairin mukaan lumisade hidastaa liikennettä, minkä vuoksi joitakin lentoja peruttiin. Lentoja peruttiin yhtiön mukaan reiteiltä, joilla kulkee tiistaina muitakin koneita.

Sääennustetta voi tutkia Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Sadealue tulee etelään yöllä

Ylen meteorologin Matti Huutosen mukaan sadealue tulee Suomen ylle lännestä ensi yön aikana.

– Lounaassa ja etelässä tulee räntää tai vettä. Sisämaassa sade on lunta, Huutonen kertoo.

Enimmillään lunta kertyy 10–15 senttimetriä ja ajokeli muuttuu sateen myötä kehnoksi.

Keski- ja Pohjois-Suomessa sää on kauniin talvinen, poutainen ja pakkasta voi olla Lapissa jopa 20 astetta.

Seuraava voimakas matalapaine tullee Suomeen Lapin ylle lännestä torstaina. Sen mukana voi tulla jopa lumipyryä ja myrskytuulia.