Vaalitentissä toisistaan mittaa ottanut seuraava poliitikkosukupolvi oli harvinaisen yksimielinen tärkeimmästä asiasta, johon pitää hakea ratkaisua pikaisesti.
Se on on ilmastonmuutoksen torjuminen ja muut ympäristökysymykset.
Tätä mieltä olivat melkein kaikki yhteiseen vaalitenttiin helsinkiläisravintolassa osallistuneet poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat.
Vain Perussuomalaisten nuoret ei pitänyt ilmastonmuutosta ykköshuolenaiheena, kun puheenjohtajilta kysyttiin tämän hetken polttavinta kysymystä.
Näillä konkreettisilla keinoilla puolueiden nuorisopoliitikot taistelisivat ilmastonmuutosta vastaan seuraavalla vaalikaudella.
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi
– Asetetaan tavoitteet riittävän kunnianhimoiselle tasolle: Suomi hiilineutraaliksi 2035 mennessä ja ilmaston lämpeneminen pysäytettävä 1,5 asteeseen. Tehdään hallituskaudet ylittävä parlamentaarinen sopimus. Ihmisten käyttäytymistä voidaan ohjata esimerkiksi verotuksella oikeaan suuntaa. Liikenteen puolella kaikki työsuhdeautot pitää saada sähköistettyä ensi vaalikaudella. Kun 100 000 sähköautoa saataisiin liikenteeseen, myös latausinfra kehittyy. Nyt ihmiset eivät uskalla ostaa sähköautoja, kun ei ole latauspisteitä syrjäseuduilla ja infra ei kehity, kun ei ole autoja.
Vihreiden nuorten puheenjohtaja Sameli Sivonen
– Vuonna 2035 on liian myöhäistä. Me haluamme, että Suomi on hiilineutraali jo vuonna 2030, kuten kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) suosittaa. Lihavero on loistava vero, koska se kohdentuu sellaisiin tuotteisiin, jotka aiheuttavat valtavia ilmastopäästöjä. Se myös ohjaisi tekemään eettisempiä valintoja ruokaostoksilla. Painotetaan kasvisruokaa ja vähennetään eläintuotannon määrää, joka on valtavaa resurssien hukkaa. Me pistetään yhteen lehmään kymmenen kiloa ruokaa sisään ja saadaan kilo ruokaa ulos. Kaikista muista fossiilisista polttoaineista paitsi maakaasusta luovuttaisiin 2020-luvulla, maakaasustakin 2030-luvulla.
Demarinuorten Mikkel Näkkäläjärvi kertoo näkemyksiään vaaliväittelyssä. RKP-nuorten Christoffer Ingo haluaa puheenvuoron. Keskellä Vihreiden nuorten Sameli Sivonen ja KD Nuorten Aleksi Sarasmaa.Jouni Immonen / Yle
KD Nuorten puheenjohtaja Aleksi Sarasmaa
– EU:n päästökaupan kehittäminen on tehokas keino vähentää päästöjä. Vaikka päästökauppa toimii periaatteessa hyvin, päästöoikeuksia pitää saada vähenemään markkinoilta paljon nykyistä nopeammin. Se on se ensisijainen keino.
RKP-nuorten puheenjohtaja Christoffer Ingo
– Fossiilista polttoaineista on päästävä eroon heti. Huomauttaisin, että fossiiliset polttoaineet vastaavat 30 prosentista Suomen hiilidioksidipäästöistä, liha taas viittä prosentista. Toki lihatuotannossa voidaan vielä parantaa, mutta lihavero ei ole oikea ratkaisu.
Kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos
– Ensin pitää saada aikaan yhteinen tahtotila, joka tulee sieltä IPCC:n raportista ja tutkijoiden suosituksista. Meidän pitää saada markkinat käyttöön ilmastonmuutoksen torjunnassa eli meidän pitää saada päästöille hinta. Tällä hetkellä olemme tosi huonoja päästöhinnoitelussa, esimerkikiksi polttoaineiden päästöt maksavat huomattavasti enemmän kuin raskaan teollisuuden. Yhtenäistetään verotusta hiiliverolla, joka luo päästöille hinnan. Otetaan ilmastonmuutos markkinoiden kautta hallintaan ja ohjataan ihmisiä käyttämään vähäpäästöisempiä tuotteita.
Puheenvuoro Keskustanuorten puheenjohtajalla Suvi Mäkeläisellä. Kokoomusnuorten Henrik Vuornos ja Vasemmistonuorten Tuomas Suihkonen odottavat vuoroaan.Jouni Immonen / Yle
Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen
– Haluan lisätä tähän hyvään listaan kestävän metsänhoidon ja hiilinielujen kasvattamisen Suomessa. Siihen liittyy myös puurakentamisen edistäminen, jotta me päästäisiin valtavasti päästöjä aiheuttavasta betonirakentamista eroon.
Vasemmistonuorten edustaja Tuomas Suihkonen
– Tarvitsemme poliittista tahtoa. Tällä hetkellä poliitikot reagoivat ilmastonmuutokseen vain puheella, mutta oikeasti teot puuttuvat.
Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen
– Me pidämme tärkeimpänä asiana turvallisuutta, johon liittyy maahanmuutto-, puolustus- ja rajapolitiikka. Myös työllisyys on tärkeä asia. Ilmastopoliittisia tekoja olisivat lähiruuan suosiminen ja kotimaisen maatalouden tukeminen, ettei meille tarvitse tuoda kaukaa ruokaa laivoilla, jotka saastuttavat paljon. Kotimainen maatalous ja ruoka ovat myös huoltovarmuuskysymyksiä, jotka liittyvät turvallisuuteen.
Vaalitentin jälkeen poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat suuntaavat kaksipäiväisiin "hallitusneuvotteluihin". Perjantaina pitäisi olla selvillä seuraavan "hallituksen" koostumus ja ohjelma.Jouni Immonen / Yle
Osviittaa tulevan hallituksen kokoonpanosta jo loppuviikolla?
Vaalitentin jälkeen nuorisojärjestöjen edustajat kokoontuvat kaksipäiväisiin "hallitusneuvotteluihin" Säätytalolle. Neuvotteluihin osallistuvat kaikkien nykyisten eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt.
Nuorten hallitusneuvottelujen pohjana käytetään Ylen ja Helsingin Sanomien syksyn kannatusmittauksiin perustuvaa paikkajakoa.
SDP on ollut gallupien suurin puolue, joten Demarinuoret aloittavat neuvotteluiden hallitustunnustelijana, joka lähettää muille järjestöille niiden näkemyksiä kartoittavat kysymykset.
“Tulevan hallituspohjan” pitäisi olla selvillä torstaina ja “uuden hallituksen” valmis hallitusohjelma esitellään perjantaina.
Myös oppositioon jääneet nuorisojärjestöt neuvottelevat oman ohjelmansa, joka julkistetaan samaan aikaan.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vedonnut voimakkaasti kongressin jäseniin, jotta hän saisi 5,7 miljardin dollarin rahoituksen Meksikon rajalle rakennettavalle muurille.
Trump kertoi kahdeksan minuuttia kestäneessä esiintymisessään laajasti rikoksista, joita hän sanoi siirtolaisten aiheuttamiks. Trump mainitsi huumeiden salakuljetuksen ja väkivaltarikokset.
Suurimmat tv-kanavat lähettivät puheen kanavillaan.
Joukko EU:n jäsenmaita on lupautunut ottamaan vastaan merestä pelastettuja ihmisiä, joilta on evätty maihinpääsy Välimeren rantavaltioissa.
Maihinpääsyä odottaa kahdella pelastusjärjestöjen aluksella yhteensä 49 ihmistä, jotka pelastettiin merestä 22. ja 29. joulukuuta.
Alukset ovat satamassa Maltalla, joka ei päästä tulijoita maihin ennen kuin heille on löydetty vastaanottajamaat muualta EU:sta. Myös Italia kieltäytyy päästämästä aluksia satamiinsa.
Yhteensä yhdeksän EU-maata lupautui eilen suurlähettiläskokouksessa ottamaan tulijoita vastaan. Suomi ei ota vastaan pelastettuja.
– Me emme uusiin kiintiöihin sitoudu ennen kuin vanhat on hoidettu, perusteli valtiosihteeri Samuli Virtanen (sin.), joka edusti Suomea ministerikokouksessa Brysselissä tänään tiistaina.
Vanhoilla kiintiöillä Virtanen viittasi järjestelyyn, jonka avulla Italiasta ja Kreikasta siirrettiin muihin jäsenmaihin 2015–2017 noin 34 000 turvapaikanhakijaa. Suomi täytti yhtenä harvoista maista sille päätetyn kiintiön, mutta esimerkiksi Unkari ja Puola eivät ottaneet ketään.
– Olemme osallistuneet sisäisiin siirtoihin edellisellä kerralla, osoittaneet halumme löytää eurooppalaisen ratkaisun ja halumme kantaa vastuuta ja jakaa taakkaa. Mutta vapaamatkustajia on edelleen aivan liikaa, Virtanen sanoi.
Ainakin 7 maata aikoo ottaa vastaan
Paavi Fransiscus vetosi sunnuntaina EU-maiden johtajiin, että he osoittasivat solidaarisuutta 49:lle merestä poimitulle.
Eurooppaan pyrkivien 49 ihmisen vastaanottoon osallistuvat tiettävästi ainakin Romania, Luxemburg, Irlanti, Ranska, Portugali, Alankomaat ja Saksa.
Maihinpääsyä odottava joukkio on hyvin pieni verrattuna Eurooppaan pyrkijöiden kokonaismäärään. Välimeren yli Eurooppaan asti pääsi kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n arvion mukaan viime vuonna noin 116 000 ihmistä. Noin 2 300 kuoli matkalla.
Pienen joukon kohtalon tuominen EU:n suurlähettilästasolle kertoo Virtasen mukaan siitä, että EU:ssa ei olla vieläkään onnistuttu löytämään kestäviä vastauksia muuttoliikkeen hoitamiseen.
Uuden lintuharrastajan kannattaa aloittaa bongaus talvella ja omalta pihalta, neuvovat alan asiantuntijat.
Talvella lajeja on liikkeellä vähemmän, mutta kesää kohti mentäessä ne lisääntyvät samaan tahtiin kuin aloittelevan bongarin taidotkin. Harrastuksen alkuun pääsemistä auttaa ruokintapisteen pystyttäminen, jotta pihalla varmasti olisi ihmeteltävää.
Ennen kuin lähdet talipallo-ostoksille, testaa, kuinka hyvin tunnet lintulautojemme yleiset vieraat!
– En voi rakastaa yli 50-vuotiasta naista. Hän on liian vanha. Yli 50-vuotiaat naiset ovat minulle näkymättömiä.
Näin arvioi naisia tunnettu ranskalainen kirjailija Yann Moix ranskalaisessa aikakausilehdessä Marie Clairessa. Sanomattakin lienee selvää, että kirjailija on aiheuttanut ulostulollaan valtavan myrskyn.
– Pidän enemmän nuorten naisten vartaloista. 25-vuotiaan naisen vartalo on upea. Yli 50-vuotiaan naisen vartalo ei ole upea laisinkaan.
Näillä kommenteilla julkisuuden henkilö Moix niittasi itsensä tämän vuoden siteeratuimpien ihmisten joukkoon ainakin Twitterissä ja Facebookissa. Sosiaalisen median kommentaattorit ovat pitäneet hänen sanomisiaan lähinnä typerinä.
Moix ei tyytynyt haastattelussa arvioimaan naisia pelkän iän perusteella. Hän päätti jatkaa avautumistaan ja kertoi tapailevansa yksinomaan aasialaisia naisia.
Uusi kirja juuri ilmestynyt
Yann Moix on itse 50-vuotias. Hän on syntynyt aprillipäivän aattona 1968.
Kirjailija Moix on kulttuuripiireissä näkyvä hahmo. Vuonna 1996 hän sai arvostetun esikoisteosten Prix Concourt -kirjallisuuspalkinnon.
Pitkin uraansa hän on ollut tunnettu "valtavirrasta poikkeavista" kommenteistaan. Provokaatio Marie Claire -lehdessä on mitä todennäköisimmin harkittu.
Yann Moixilta on vastikään ilmestynyt uusi romaani, joka arvioidaan myös Marie Claire -lehden sivuilla. Moixin vaikutin voikin olla puhdas myynninedistäminen kohun varjolla.
Brigitte, Moix ja Me Too
Toisaalta juuri 50-vuotiaat naiset harrastavat erityisen paljon kirjallisuutta. Siinä mielessä kirjailija Moixin myyntimiehen vaisto saattaa pettää.
Ranskalaiset ovat vast'ikään vaikuttuneet ja hurmaantuneet siitä, että presidentti Emmanuel Macronilla on itseään huomattavasti iäkkäämpi Brigitte puolisonaan. Tämä ja Me Too -liike ovat Ranskassa nostaneet naisen paikan uudella tavalla keskusteluun. Ranskan kulttuurisessa jatkumossa nämä liikahdukset taitavat silti jäädä päiväperhoiksi.
Ranska on yhä sukupuolirooleiltaan hyvin vanhanaikainen. Isolle osalle kansaa Moixin kommentit ovat vanhan kertausta, jotka eivät lopulta suurta tunnekuohua aiheuta.
Ei odotettavissa kirjarovioita
Yli 50-vuotiaiden naisten ryntäystä polttamaan Moixin kirjoja ei ole odotettavissa.
Kohu Moixin ympärillä jää perinteiseen mediaan ja sosiaaliseen mediaan, joihin Moix sen tarkoittikin. Pöhinä kestää juuri sen ajan kuin kirja on muutoinkin myyntilistoilla.
Oikein ajoitetuilla seksistisillä kommenteilla saa Ranskassa sopivasti julkisuutta, mutta kolhua kuvaan niistä tuskin jää.
Vertailun vuoksi ei voisi oikein kuvitella, että Kari Hotakainen lausuisi Me Naisten haastattelussa vastaavia.
Sysmäläiskoulun rehtorin kommentit koulukiusaamisen syistä ovat herättäneet närää. Ylen MOT haastatteli Sysmän yhtenäiskoulun rehtoria Tuula Vuorista yhtenäiskoulun kiusaamisongelmasta, joka on THL:n kouluterveyskyselyn perusteella tavallista pahempi.
Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Jaakko Palvaila (kesk.) pitää Sysmän yhtenäiskoulun rehtorin kiusaamispuheita kestämättöminä.
MOT kysyi, onko koulukiusaamisessa joitakin uusia trendejä tai ilmiöitä. Vuorinen sanoi kummastelevansa joidenkin oppilaiden tarvetta korostaa omaa erilaisuuttaan, kuten seksuaalista suuntautumista, ja pukeutua räväkästi sekä paljastavasti. Rehtorin mukaan "on outoa, että 12-vuotiaat ilmoittavat olevansa homoja" ja että lasten pukeutuminen voi olla "hutsahtavaa".
Hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Jaakko Palvaila katsoo, että rehtori on puheellaan leimannut kiusaamisen kiusatun syyksi.
– Nähdäkseni ne kommentit ovat aika kestämättömiä. Tavoitteenamme olisi kuitenkin luoda oppilaille turvallinen ympäristö, jossa ei tarvitsisi olla huolissaan siitä, että voi joutua koulukiusatuksi ja pystyisi käymään sen koulutiensä kunnolla läpi.
Palvaila tapasi tiistaina iltapäivällä rehtoria ja koulun opettajia. Hänen mukaansa rehtorin asemaa on syytä punnita.
– On varmasti mietittävä, mitkä ovat rehtorin edellytykset jatkaa nykyisessä toimessaan. Mielestäni tuollaisia kommentteja ei pitäisi mennä missään tapauksessa antamaan, hän sanoo.
Hyvinvointivaliokunta aikoo kuulla rehtoria seuraavassa kokouksessaan.
Ministeriltä selkeä vaatimus kunnille
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) otti tiistaina kantaa Sysmän tapaukseen ja vaatii kuntia ottamaan koulukiusaamisen ehkäisyn ja kiusaamiseen puuttumisen erittäin vakavasti.
– Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun vika. Koulun vastuu on yksiselitteinen: kiusaamiseen on puututtava aina, Grahn-Laasonen sanoo ministeriön tiedotteessa.
"Kiusaaminen ei tullut yllätyksenä"
Sysmän hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajan Jaakko Palvaila myöntää, että kiusaaminen yhtenäiskoulussa ei tullut yllätyksenä. Vanhemmat ovat ottaneet valiokunnan jäseniin yhteyttä. Palvaila tietää, että Sysmässä jotkut oppilaat ovat joutuneet vaihtamaan paikkakuntaa, sillä kunnassa on vain yksi yläkoulu.
Palvailan mukaan asiasta on keskusteltu valiokunnassa myös niin, että rehtori Tuula Vuorinen on ollut paikalla. Luottamushenkilöt ovat kysyneet rehtorilta, miten kiusaamiseen on puututtu.
– Vastaukset, joita olemme saaneet, ovat sinänsä riittäviä, koska emme pysty siinä pöydän ääressä sitä kiusaamistilannetta ratkaisemaan. Se on kuitenkin lopulta koululla ratkaistava asia.
Palvaila sanoo, että MOT:n artikkeli on saanut hänet miettimään, onko koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tai tilanteiden ratkaisemiseksi tehty riittävästi töitä tai onko ratkaisutapa ollut oikea. Hän kertoo pohtineensa, olisiko myös hyvinvointivaliokunta voinut tehdä jotain paremmin.
– Se on nyt vain sellainen asia, että en voi tehdä mitään sille, jos emme tehneet tarpeeksi radikaaleja toimenpiteitä aikanaan. Nyt on ehkä sitten aika katsoa peiliin ja miettiä, millä saamme tämän kierteen katkaistua.
Sysmän hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Jaakko Palvaila työskentelee Ylessä uutistoimittajana Mikkelissä. Palvailaa on haastateltu tähän juttuun Sysmän kunnan kouluasioista vastaavana luottamushenkilönä. Hänellä ei ole ollut tekemistä Ylen MOT:n tekemän jutun, Ylen Lahden toimituksen tekemän jatkojutun tai muutenkaan tämän juttuprosessin kanssa.
8.1. klo 20.25: Keskustelu on suljettu kommentointiohjeen toistuvan rikkomisen vuoksi.
Hampaiden narskuttelu ja yhteen puristaminen eli bruksismi on tavallista. Lähes kaikki narskuttelevat hampaitaan joskus, mutta vakava-asteista ja hoitotoimenpiteitä vaativaa unibruksismia esiintyy noin 10 prosentilla väestöstä (Suomen Hammaslääkärilehti). Valveilla ollessaan hampaita puristaa yhteen noin 20 prosenttia väestöstä.
Lapset ja varsinkin teini-ikäiset narskuttelevat hampaitaan usein, mutta yleensä iän myötä se loppuu. Myös ihmisen ikääntyessä taipumus hampaiden narskutteluun laimenee: 60-vuotiaista ainoastaan noin viisi prosenttia narskuttelee hampaitaan.
Hampaiden narskuttelu saattaa olla täysin tiedostamatonta. Yleensä hampaita narskutellaan yöaikaan unissaan, mutta narskuttelua ja hampaiden yhteen puristamista voi tapahtua myös valveilla ollessa esimerkiksi kuntoillessa kuntosalilla.
Hampaiden yhteen puristamisessa ja narskuttelussa on valtavat voimat.
– Ruokaa syödessä puruvoima on noin 260 Newtonia, mutta narskuttelussa se voi olla jopa viisinkertaista, kertoo hammaslääkäri Marjut Jegoroff Keskustan Hammaslääkäreistä Jyväskylästä.
Hampaiden narskuttelu voi aiheuttaa päänsärkyä, migreeniä ja kasvojen sekä leuka-alueen jäykkyyttä. Hampaat voivat myös kulua pahasti.
– Kulumisen lisäksi hampaat ja niiden paikat saattavat myös lohkeilla. Hampaisiin voi myös tulla helposti pieniä mikrohalkeamia ja ihan tervekin hammas voi haljeta kokonaan, sanoo Jegoroff.
Vakavin seuraus hampaan tulehtuminen
Vakavin narskuttelusta aiheutuva seuraus on hammasytimen tulehtuminen (Terveyskirjasto). Myös hampaan halkeaman kautta juureen voi päästä bakteereja, jotka aiheuttavat tulehdusta.
– Hampaaseen voi yhteen puremisessa kohdistua sellaisia voimia, jotka menevät yli hampaan oman selviytymiskyvyn. Hampaan hermoon voi tulla silloin tulehdusreaktio. Jos ärsytystä ei poisteta, niin hampaan hermo vaurioituu, sanoo Hammaslääkäriliiton puheenjohtaja Sirpa Tilander.
Hammasmuotissa purentakisko.Simo Pitkänen / Yle
Hampaan juuren tulehdusta hoidetaan hammaslääkärissä juurihoidolla. Aina hoito ei kuitenkaan onnistu ja hammas joudutaan silloin poistamaan.
– Jos tulehdus pääsee oireettomana hampaan juuressa suurenemaan, se voi aiheuttaa todella vakavia yleisinfektioita. Suomessa jopa yli 10 ihmistä kuolee vuosittain vakaviin yleisinfektioihin, jotka ovat aiheutuneet hampaan tulehduksesta, sanoo hammaslääkäri Marjut Jegoroff.
Poistetun hampaan tilalle uuden hampaan laitattaminen on kallista. Hammasimplantti maksaa 2 000–3 500 euroon riippuen kuinka paljon on leukaluuta, johon keinojuuri voidaan laittaa.
Stressi ja perinnöllisyys narskuttelun taustalla
Narskuttelu on hyvin perinnöllistä (Terveyskirjasto). Toisilla on tapana käsitellä asioita sekä valveilla että unissaan narskuttelemalla hampaitaan. Hampaiden yhteen puristaminen on myös keskushermostoperäistä, ja sitä usein lisäävät stressi ja ahdistuneisuus.
– Jotkut persoonallisuustyypit, kuten esimerkiksi perfektionistit, narskuttelevat usein. Runsas alkoholin, kofeiinin ja nikotiinin käyttö altistaa myös narskuttelulle, kertoo hammaslääkäri Marjut Jegoroff.
Myös moni, joka sairastaa uniapnea, refluksitautia tai esimerkiksi suun kuivumista, narskuttelee. Purukumin pureskelullakin voi olla yhteyttä narskutteluongelmiin.
– On huomattu, että jos pureskelee paljon purukumia, niin silloin saattaa helposti jatkaa hampaiden jauhamista myös yöllä unissaan, sanoo Jegoroff.
Hoitona kiskot ja stressin vähentäminen
Narskuttelua lähdetään ensimmäisenä hoitamaan hammaslääkärissä teetetyillä purentakiskoilla, joita käytetään nukkuessa.
– Hammaskiskolla viedään tehoa puremiselta. Sen avulla suojataan yksittäisiä hampaita, jolloin kisko kuluu, mutta hampaat eivät, kertoo Sirpa Tilander Hammaslääkäriliitosta.
– Kiskohoidolla saadaan narskuttelua tietoiseksi, muutetaan purentakorkeutta ja leukannivelten asemaa – näin narskuttelu vähenee, lisää hammaslääkäri Marjut Jegoroff.
Hampaiden vaurioitumisen estämiseksi voidaan hammaslääkärissä tehdä myös purennan tasapainotushiontaa. Narskuttelun hillitsemiseksi suositellaan myös alkoholin, nikotiinin ja kofeiinin vähentämistä sekä rentoutumiskeinoja.
– On helppoa sanoa, että vähennä stressiä, mutta toisilla se onnistuu. Eri rentoutumiskeinoilla voi saada ylimääräistä stressiä pois, jolloin aktiivisuus purentalihaksissa pienenee, sanoo Tilander.
Lisäksi narskuttelun oireisiin hoitona käytetään muun muassa särkylääkkeitä, hierontaa, akupunktiota ja laserhoitoa sekä botox-hoitoa.
Viikonloppuna ja alkuviikosta Keski- ja Kaakkois-Eurooppaan on satanut runsaasti lunta lyhyessä ajassa.
Kreikassa lämpötila on tippunut nollan alapuolelle ja lunta on satanut suureen osaan maata. Ylen meteorologi Matti Huutonen kertoo, että Kreikassa mitattiin tiistaiaamuna paikoin jopa 20 asteen pakkasia. Päivällä lämpötila on ollut muutaman asteen pakkasen puolella.
Lunta on satanut etenkin Ateenan pohjoisosaan.Alexandros Vlachos / EPA
Maassa ei mitata lumen syvyyttä kovinkaan monessa paikassa, minkä takia kinosten korkeutta on vaikea arvioida. Makedonian puolella lähellä rajaa lunta mitattiin tiistaiaamuna parikymmentä senttimetriä ja vuoristoisilla alueilla yli puoli metriä.
Jopa maan pääkaupunki Ateena on saanut lumipeitettä. Koulut ovat suljettuina pääkaupungin pohjoispuolella, jonne lunta on satanut eniten. Poliisi on sulkenut myös isoimpia autoteitä onnettomuuksien välttämiseksi.
Olympoksen Zeuksen temppeli Ateenassa kuvattuna tiistaina.Pantelis Saitas/EPA
Itävallassa lunta on satanut niin paljon, että lähes koko maahan on annettu punainen eli vakavin varoitus lumen takia. Itävallan Alpeilla on nyt suuri vaara lumivyöryille.
Alppien laskettelukeskuksissa rinteitä on suljettu lumivyöryvaaran takia. Useiden ihmisten kerrotaan kuolleen eri puolilla tapahtuneissa onnettomuuksissa. Huono sää on haitannut pelastusoperaatioita.
Ylen meteorologi Huutonen kertoo, että Alppien pohjoispuolelle on luvassa pahimmillaan metrin verran lunta lisää lähipäivien aikana. Lumen syvyys on Alpeilla jopa kaksi tai kolme metriä. Lumentulon pitäisi helpottua perjantain jälkeen.
Mies poistaa lunta katolta Itävallan Filzmoosin kaupungissa Salzburgin osavaltiossa, minne lunta on tullut eniten alueella.Christian Bruna/EPA
Lumikaaos on yltänyt myös Etelä-Saksaan. Saksan eteläisimmässä kärjessä sijaitseva, 25 000 asukkaan Lindau on saanut lumen varsin märkänä, minkä takia muun muassa puut kaatuvat ja oksat katkeilevat vaarallisesti. Ihmisiä on kehotettu varovaisuuteen ja mielellään pysymään kotona.
Märkä lumi on aiheuttanut 135 onnettomuutta ja 20 kilometrin liikenneruuhkat. Koulut on suljettu ja julkinen liikenne on pysähdyksissä.
– Kukaan ei muista nähneensä tällaista määrää lunta ja näin märkää, kommentoi kaupungin pormestari Gerhard Ecker lehdistötilaisuudessa.
Baijerissa teitä on suljettu lumimäärän alla kaatuvien puiden takia.
Tältä näyttävät lumiset maisemat Itävallassa Salzburgin osavaltiossa.Christian Bruna / EPA
Muun muassa Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Tsekeissä on ollut liikenneongelmia lumen takia. Maanantaina lunta satoi jopa Lähi-itään: Libanoniin ja Golanin kukkuloille Israelin ja Syyrian rajalle.
Loppuviikosta kylmää ilmaa on tulossa Venäjältä, mikä yltää Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan asti.
Kun Yle julkaisi syksyllä jutun 16-vuotiaan Jeren kaltoinkohtelusta psykiatrisissa hoitolaitoksissa, toimitukseen tuli lähes 20 tarinaa vastaavista kokemuksista.
Vammaisten ja psyykkisesti sairaiden lasten äidit ja isät ihmettelevät sitä, miksei näiden laitosten valvontaan puututa samalla tavalla kuin lastensuojelun puolella on puututtu.
Valitusreitit ovat olemassa, mutta äitien ja isien mielestä niistä ei ole käytännön hyötyä. Vaikka väärinkäytös pystyttäisiinkin osoittamaan, sanktio on huomautuksen luokkaa.
Lain mukaan alaikäistä on hoidettava yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhempien mukaan näin ei tapahdu. Henkilökunnan on toimiaan perustellessaan helppo vedota lapsen sairauteen tai vammaan. Kahden kesken käytyjen keskustelujen sisältöä ei voi mitenkään näyttää toteen.
Viimeksi kehitysvammaisten lasten kaltoinkohtelusta kertoi MOT.
Joudun elämään loppuelämäni sen kanssa, että lapseni kärsi valtavasti. Maarit Snellman
Pyysimme meille kirjoittaneita vanhempia juttuun mukaan. Kolme äitiä eri puolilta maata haluaa kertoa lastensa tarinan. Yle on tarkistanut väitteiden paikkansapitävyyden lasten potilaskertomuksista, hoitoraporteista ja kanteluista sekä hoitolaitosten antamista vastineista kanteluihin. Asiakirjat vahvistavat suurimman osan vanhempien väitteistä, mutta kaikkia asioita ei ole pystytty dokumenteista varmistamaan. Näistä on jutussa maininta erikseen.
Juttuun on haastateltu myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkoa, Kehitysvammaliittoa sekä Autismi- ja Aspergerliittoa.
Varsinais-Suomessa asuvan Maarit Snellmanin vammainen Jesper-poika kuoli 13-vuotiaana. Jesperin kuolemasta on kahdeksan vuotta aikaa. Ennen sitä Suomessa tehtiin lakimuutos, jonka seurauksista vammaiset lapset maksavat omaisten ja etujärjestöjen mielestä edelleen.
– Minun ei tarvitse enää pelätä poikani turvallisuuden puolesta. Silti minä joudun elämään loppuelämäni sen kanssa, että lapseni kärsi valtavasti, sanoo Maarit Snellman.
Hän on synnyttänyt ja haudannut kaksi lasta.
Maarit Snellman on menettänyt molemmat poikansa.Paula Collin / Yle
Jesper
Nicklas oli esikoiseni. Poika syntyi keskosena Oslossa ja kuoli synnytyksen jälkeen. Pikkuveli Jesper syntyi vuotta myöhemmin. Vauvan syöttäminen takkusi, maito valui pitkin pojan kasvoja. Lapsi oli myös veltto ja karsasti. Jotain oli vialla.
Turun yliopistollisesta keskussairaalasta tuli diagnoosi: laaja-alainen kehityshäiriö. Se tarkentui myöhemmin hyvin harvinaiseksi kromosomihäiriöksi. Muistan, kun se kirje tuli. Oli kevättalvi ja luin kirjeen ulkona postilaatikolla.
Kromosomihäiriö aiheuttaa vaikean kehitysvamman. Jesper oli yksivuotias.
Päätin tehdä kaikkeni. Sainkin Jesperin kävelemään. Sitten hänellä puhkesi vaikea Lennox-Gastautin epilepsia. Jesper alkoi saada pitkittyneitä epilepsiakohtauksia, jotka kestivät pahimmillaan tunteja. Kerran hän oli kuukauden sairaalassa, kun kohtausta ei saatu poikki. Olin varma, että hän kuolee.
Jesper meni kaksivuotiaana perhepäivähoitoon ja siirtyi myöhemmin päiväkodin erityisyksikköön. Olin Jesperin omaishoitaja, mutta tuki oli mitätön. Aloitin opettajan opinnot ammattikorkeakoulussa ja maksoin ne säästöillläni. Elämä kulki päiväkodin, apteekin ja sairaalan luomassa kolmiossa. Kun Jesper oli viisivuotias, sain päiväkodista hysteerisen puhelun.
Jesper oli saanut toisen lapsen lääkkeet. Päiväkodissa oli annettu pojalle tuhti annos lihasrelaksantteja.
Kerran Jesperin lääkkeiden joukossa oli tabletti, jota en tunnistanut. Maarit Snellman
Kun pääsin päiväkodille, Jesper ei reagoinut enää mihinkään. Ambulanssi oli tilattu, poika sai lääkehiiltä ja joutui teholle. Päiväkoti antoi työntekijälle kriisiapua. Minulle ei tarjottu mitään. Minulla ei ole tästä tapauksesta dokumenttia.
Jesperin ollessa 6-vuotias loukkasin selkäni, kun nostin poikaa sängystä. Nikama meni paikaltaan. Jouduin maksamaan kiropraktikon hoidot itse. Olin yksinhuoltaja, ja olin elänyt työttömyyskorvauksilla ja säästöillä. Kelan kuntoutus evättiin. Se tarkoitti Jesperin laittamista laitokseen.
Vietin kolme viikkoa sängyn pohjalla itseinhossa. Olisin halunnut hoitaa lapseni kotona, mutta mitään muuta vaihtoehtoa ei siinä vaiheessa tarjottu. Kirjoitin hoitokotia varten tiivistelmän, jossa oli tärkein Jesperistä. “Minä Jesper Johan”. Osallistuin aktiivisesti pojan hoitoon. Jos hän nukkui, lajittelin osaston pyykkejä. Muistin joulut ja pääsiäiset. Yritin viestiä kaikin tavoin, että tämä on yhteispeliä.
Kiinnitin jo alussa huomiota siihen, että kaikkien asukkaiden lääkedosetit olivat sikinsokin keittiön tasolla. Otin tavakseni tarkistaa Jesperin lääkkeet, kun olin niitä antamassa.
Kerran Jesperin lääkkeiden joukossa oli tabletti, jota en tunnistanut. Kysyin hoitajalta, että mikä tämä on. Hän kertoi lääkkeen nimen. Sanoin, ettei Jesperille ole määrätty sellaista lääkettä.
Maarit Snellman sytyttää välillä kynttilöitä pojilleen.Paula Collin / Yle
Jätin soittopyynnön osastonhoitajalle, mutta puhelua ei koskaan tullut. Kun sitten soitin hänelle, mitään vastuuta ei otettu. Tätä ei myöskään kirjattu mihinkään ylös. Minun on vaikea ymmärtää, ettei siitä saisi sanoa, jos lääkkeet on jaettu väärin.
Pidimme yhtä muiden vanhempien kanssa. Heiltä kuulin, että muillekin lapsille oli annettu vääriä lääkkeitä tai lääkitystä oli muutettu vanhemmille kertomatta. Teimme hoitokodille yhteisen vetoomuksen, jossa toivoimme parannusten muun muassa lääkitykseen liittyvään tiedonkulkuun.
Sitten Jesper sai poikkeuksellisen vaikean epilepsiakohtauksen.
Kun pääsin hoitokodille, kohtaus oli jatkunut yli puoli tuntia. Näin pitkä kohtaus on hengenvaarallinen hätätilanne, joka voi aiheuttaa kuoleman.
Jouduin itse vaatimaan hoitokodissa ambulanssin soittamista. Ensihoitajat sanoivat, että näkeehän tuon tilanteen vakavuuden vieraskin. Hoitokodissa ei nähty. Tein muistutuksen, mutta mitä niistä on hyötyä.
Olin saanut työpaikan, mutta en pystynyt käymään töissä. Halusin olla Jesperin vieressä. Työnantaja irtisanoi minut koeajalla.
Vein Jesperin sairaalasta takaisin hoitokotiin. Nähdessään laitoksen oven hän alkoi itkeä kasvot kauhua täynnä.
Hän oli yltäpäältä rakkulaihottuman peitossa ja katsoi minua anoen. Maarit Snellman
Kerran Jesperin peppu oli palanut rikki ulosteesta, kun vaippaa ei ollut vaihdettu. Hänelle määrättiin lääkekuuri ja viikko sänkylepoa. Poika löytyi monta kertaa lattialta. Korkealaitaisessa sängyssä oli huono lukko.
Myöhemmin Jesper sai hoitokodissa lääkkeestä allergisen reaktion. Kun menin sinne, Jesper oli päivähuoneessa telkkarin ääressä. Hän oli yltäpäältä rakkulaihottuman peitossa ja katsoi minua anoen. Hän ei pystynyt edes liikkumaan.
Kysyin, onko pojalle annettu allergialääkettä. Ei. Lähdimme ambulanssilla sairaalaan.
Mittani tuli täyteen. Päätin ottaa Jesperin takaisin kotiin. Hän oli ollut hoitokodissa neljä vuotta mutta ei saanut sitä hoitoa, jota olisi tarvinnut. Vasta nyt minulle kerrottiin palveluasumisen mahdollisuudesta kotona ja siitä, että voisin ryhtyä Jesperin henkilökohtaiseksi avustajaksi. Se helpotti taloustilannettamme.
Elämä kotona alkoi sujua hyvin. Sain kotiin kaikki Jesperin hoidossa tarvittavat apuvälineet. Poika oli silminnähden tyytyväinen. Kaupungin edustaja kysyi häneltä eräällä käynnillä, että mitä kuuluu. Jesper vastasi, että hyvää. Hän oli lentää selälleen ja minä en olisi voinut parempaa kiitosta pojaltani saada.
Jesperillä oli ollut hoitokodissa pitkään vatsaongelmia, joita ei ollut koskaan kunnolla tutkittu. Eräänä päivänä kivut yltyivät ja vein pojan lastenpolille. Siellä Jesperiltä löytyi haimatulehdus. Lisäksi ultrassa löytyi sakkaa ja sappirakko oli kiviä täynnä.
Hänellä ei ollut tapana huutaa, kun häntä sattui. Hän oli silloin aivan hiljaa. Ajattelin, että millaiset tuskat hänellä on täytynyt olla. Kuinka kauan, ja kun kukaan ei kuule.
Poika leikattiin, ja hän toipui hyvin. Jesper oli kotiin päästyään selvästi onnellinen. Oli elämys istua yhdessä ruokapöydässä syömässä. Siitä tuli itku. Samoin kuin niistä muutamasta kerrasta, kun Jesper sanoi “äiti”.
Reilun vuoden kuluttua Jesperiä ei enää ollut.
Paula Collin / Yle
Puhelu tuli kesken kasvohoidon. Olin viettämässä omaishoitajien kylpyläviikonloppua Espoossa, ja Jesperillä oli kotona hoitajat, joille oli annettu selvät ohjeet.
Jesperiä oli purrut punkki, ja sen vuoksi painotin erityisesti haluavani tietää heti, jos jokin hänen voinnissaan muuttuu.
Jesper oli menehtynyt sairaalan hississä matkalla teho-osastolle. Tilanne oli alkanut jo edellisenä päivänä, mutta minulle ei ilmoitettu.
Tiesin kyllä, että Jesperin epilepsian ennuste oli huono. Minun toiveeni oli, että saisin olla poikani vieressä lähdön hetkellä. En saanut, koska hoitajat eivät noudattaneet ohjeitani. Puhelu tuli vasta, kun oli liian myöhäistä.
Jesperin kuolemasta tehtiin poliisitutkinta, koska hänet tuotiin sairaalaan niin myöhään. Sen perusteella rikosta ei kuitenkaan ollut tapahtunut.
Hoitokotia ei ole enää olemassa eikä Maarit Snellman ei enää saa lastaan takaisin. 22-vuotiaan autistisen Mian äiti Tiina yrittää vielä pelastaa tyttärensä. Mia ei esiinny jutussa omalla nimellään.
Mia
Kun menen tapaamaan Miaa palvelukotiin, vastassa on hiljainen tyttö. Yleensä hän vain seisoo paikallaan. 22-vuotias tyttäreni ei enää puhu eikä pysty syömään itsenäisesti. Joskus hän kävelee ympyrää tai istuu nurkassa pitkiä aikoja.
Vielä kolme vuotta sitten kaikki oli toisin.
19-vuotiaana Mia kulki yksin ulkona, kävi ostoksilla, vertaili hintoja, osasi tehdä ruokaa. Hän ilmaisi itseään hienosti puhumalla ja kirjoittamalla. Tanssi ja lauloi. Mia oli lähes normaali nuori, joka kuitenkin tarvitsi hiukan enemmän tukea. Hän asui vielä kotona minun kanssani.
Mian hoitohistoria on täynnä virheitä. Aluksi viivästyi autismidiagnoosi. Tyttöä heiteltiin lastenpsykiatrisella viisivuotiaasta asti, pidettiin käytöshäiriöisenä ja sittemmin psykoottisena sekä hoidettiin psyykelääkkeillä.
Varsinainen painajainen alkoi keväällä 2016. Silloin kotikaupungin kehitysvammapalvelut ryhtyi puuhaamaan Mian muuttoa omaan asuntoon. Hänen piti kuulemma itsenäistyä. Mia innostui, mutta minusta omaan asuntoon muutto tuli eteen liian varhain ja valmistelematta.
Sitä, miksi tytön piti yhtäkkiä itsenäistyä, ei mitenkään perusteltu. Mielestäni se oli nurinkurista, kun hänen kehityksensä oli muihin samanikäisiin verrattuna vuosia jäljessä.
Meidät vietiin oman kotipaikkakunnan ulkopuolelle tutustumaan erilaisiin asumisyksiköihin. Mia muutti mielensä muuton suhteen, mutta kaupunki oli jo laittanut pyörät pyörimään.
Rehvakkaat huomenet, jollaisia Mia ajatteli häneltä toivottavan, johtivat lääkityksen vahingolliseen lisäykseen. Mian äiti
Samoihin aikoihin Miaa painostettiin toimintaterapiassa ottamaan enemmän kontaktia muihin. Hän muuttuikin nopeasti avoimemmaksi. Papereihin on kirjattu, että avoimuus meni kuitenkin hiukan “yli”. Lääkäri päätti lisätä lääkitystä.
Mielestäni perusteita lääkityksen nostoon ei ollut. Rehvakkaat huomenet, jollaisia Mia ajatteli häneltä toivottavan, johtivat lääkityksen vahingolliseen lisäykseen ja lopulta osastohoitoon.
Ensin Mia muuttui väsyneemmäksi ja passiivisemmaksi. Hän valitti outoa tunnetta päässä. Muutaman kuukauden kuluttua hänen kuntonsa romahti. Olimme junassa, kun hän alkoi puhua sekavia ja juoksi ympäri junaa. Häneen ei saanut mitään kontaktia.
Mia joutui osastojaksolle sairaalaan, minkä jälkeen hänet sijoitettiin asumaan Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaan palvelukotiin. Ennen muuttoa Mia pystyi vielä keskustelemaan minun kanssani siitä, millaisen huoneen ja kalusteet hän haluaa. Ajatus omasta asunnosta haudattiin.
Koin, että palvelukoti alkoi rajoittaa vierailujani alusta lähtien. Rajoituksia perusteltiin sillä, että Mian piti saada kotiutua rauhassa.
Palvelukodin ohjaajille Mia oli varmasti hankala tapaus, koska hän pystyi vielä toimimaan. Muut asukkaat oli onnellisesti “zombiutettu” jo aikoja sitten. En koskaan nähnyt siellä muiden asukkaiden omaisia.
Serkkunsa syntymäpäivillä Mia pystyi vielä syömään itse.Yle
Minusta ohjaajat kohtelivat asukkaita epäkunnioittavasti. Kuulin, kuinka he huusivat asukkaille. Jos joku tavara tippui, asukasta konttautettiin pitkin lattioita ja komennettiin siivoamaan. Eräs autistinainen piti kovaa korinaa. Hänelle huudettiin, että et saa ruokaa kun pidät niin kovaa ääntä. Ihan kuin hän olisi tehnyt sen tahallaan.
Kun Mian lääkitys jatkui tuhtina, hänellä alkoi olla virtsankarkailua. Puhuminen ja kaikki toiminnallisuus loppui kokonaan. Tyttäreni väitettiin tekevän asioita tahallaan. Housuun pissaaminen oli tahallista. Kömpelyys oli tahallista. Kaikki oli tahallista ja tyttö huonokäytöksinen.
Lääkitystä vähennettiin, ja tytön toimintakyky palautui jonkin verran. Hän alkoi liikkua, hyppiä, heitellä palloa. Samalla hän alkoi tutustua ympäristöönsä palvelukodissa. Hän meni muiden asukkaiden huoneisiin. Varmasti meni, koska mitään virikkeitä ei ollut. Palvelukodissa arvostettiin rauhallista ja tasaista arkea, mikä käytännössä tarkoitti pilleriä poskeen. Mian lääkitystä nostettiin taas.
Mistään ei koskaan keskusteltu Mian eikä omaisten kanssa kuin korkeintaan näennäisesti. Keskustelu ei mielestäni tarkoita sitä, että toinen osapuoli sanelee ja samalla ohittaa kaiken kuulemansa.
Lopputulos oli, että tyttäreni istui liikkumatta palvelukodissa vaippa housuissa tukkoon lääkittynä. Hoitajien suurin huoli oli tyttäreni housuun virtsaaminen ja heidän töidensä lisääntyminen tämän johdosta. Tyttäreni muista asioista he eivät osanneet kertoa.
En tiedä, toipuuko hän väärästä hoidosta koskaan. Mian äiti
Mian hoitava lääkäri vaihtui vuosi sitten. Kun Mia joutui viimeisen lääkenoston jälkeen osastojaksolle, hän pääsi asumaan toiseen yksikköön. Aiempaan palvelukotiin häntä ei enää liian vaikeahoitoisena haluttu.
Nyt Mian asuinolot ovat paljon paremmat. Lääkitys on pudotettu takaisin tasolle, jolla se oli ennen ensimmäistä nostoa. Asenne uudessa palvelukodissa on aivan toisenlainen. Jos häneltä tulee pissa housuun, ohjaajat sanovat reippaasti että ei se mitään, tällaista sattuu. He ovat hyväntahtoisia eivätkä syyllistä asukasta.
Silti Mia ei edelleenkään puhu eikä kykene juuri mihinkään. Hän on täysin autettava. En tiedä, toipuuko hän väärästä hoidosta koskaan.
Sain marraskuussa useita päätöksiä toissa vuonna tekemiini kanteluihin. Sekä aluehallintovirasto että hallinto-oikeus ovat sitä mieltä, ettei mitään laitonta ole tapahtunut. Päätökset perustuvat siihen, ettei dokumentteja kaikista kertomistani asioista ole.
Näkemykselliset ristiriidat myönnetään, mutta niitä ei kuulemma enää tässä vaiheessa voi selvittää. Minä en ymmärrä, miksi tämä selvittämättömyys tulkitaan aina ammatti-ihmisen eduksi.
Mian tarina ei ole ainoa eikä edes kovin harvinainen.
Mia piti ennen piirtämisestä.Yle
Järjestöt: Ilmiö on laaja
Autismi- ja Aspergerliitosta kerrotaan, että perheiltä tuleva negatiivinen palaute on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Liiton mukaan kyse ei ole yksittäisistä lapsista tai nuorista vaan ohjaajien laajemmasta ammattitaidon puutteesta.
– Olemme hyvin huolissamme, sillä ilmiö on laaja ja tätä esiintyy monen palveluntuottajan piirissä ympäri maata. Jos autismikirjon henkilöä ei osata kohdata oikein, hänen hoidontarpeensa vain lisääntyy, sanoo Autismi- ja Aspergerliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen.
Parviainen tietää autismikirjon lapsia tai -nuoria, joiden kunto on huonontunut selvästi heidän muutettuaan palvelukotiin tai autisteille tarkoitettuun asumisyksikköön. Myös Autismilehti kertoi asiasta viime vuoden lopulla.
Autismi- ja Aspergerliiton mukaan asumiseen liittyvät ongelmat ovat kärjistyneet, kun vammaispalvelujen kilpailutusta lisätty. Sosiaali- ja terveyspalvelut sisällytettiin hankintalakiin vuonna 2007. Vammaisten laitosasumisen purkaminen on lisännyt asumispalvelujen tarvetta, ja samaan aikaan palvelujen ulkoistaminen on kiihtynyt kunnissa vuosi vuodelta. Liiton mukaan kentälle on tullut paljon palveluntuottajia, joilla ei ole riittävää osaamista.
– Kun hinta vedetään alas, tarkoittaa se yleensä palkkakulujen pienentämistä. Ohjaajia on yksiköissä tarpeeseen nähden liian vähän. Liian monella on perustason koulutus ja vähän kokemusta työskentelystä autismikirjon henkilöiden kanssa, sanoo liiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen.
Lapsen ilmaisu voidaan ymmärtää väärin, mikä voi johtaa lapsen turhautumiseen ja jopa aggressiiviseen käytökseen. Susanna Hintsala
Avoimeen kilpailutukseen liittyvät yhteydenotot vanhemmilta ovat lisääntyneet viime vuosina myös Kehitysvammaliitossa. Asumisyksikkö ja tutut työntekijät voivat vaihtua, mikä lisää kommunikaatio-ongelmia etenkin niillä lapsilla, joilla on vaikeuksia puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä.
– Jos ei ole keinoa ilmaista itseään, on se kuin olisi laastaria suun edessä. Lapsen ilmaisu voidaan ymmärtää väärin, mikä taas voi johtaa lapsen turhautumiseen ja jopa aggressiiviseen käytökseen. Kehitysvammaisen lapsen ympäristön pitäisi olla mahdollisimman pysyvä, sanoo kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala Kehitysvammaliitosta.
Hintsalan mukaan myös ulkopuolelta tuleva valvonta on liian satunnaista ja valvontaan tarvitaan lisää resursseja. Monet perheet kokevat, ettei heitä kuulla riittävästi ja etteivät he saa kaikkia tarvitsemiaan palveluita.
– Massaratkaisut eivät toimi, sillä palvelut on räätälöitävä yksilöllisesti. Kun menettelytapa on avoin kilpailutus, perheet pääsevät osallistumaan päätöksentekoon huonosti, kertoo Hintsala.
Lähihoitajan perustutkinto ei riitä
Kehitysvammaisten hoitokodeissa ja autismin kirjon henkilöiden asumisyksiköissä työskentelevien perustutkinto on lähihoitaja. Hintsalan mukaan se ei yksinään riitä.
– Perustutkintoon tarvitaan lisäosioita kommunikaation ja vuorovaikutuksen kysymyksistä. Lähiopetuksesta on säästetty liikaa.
Hintsala antaa sapiskaa myös ammattikouluihin kohdistuneille säästöille.
– Lähiopetus takaisi sen, että pystytään käymään kaikkien kanssa nämä asiat huolellisesti läpi.
Autismi- ja Aspergerliiton mukaan perustason koulutuksen saaneella lähihoitajalla ei yleensä ole valmiuksia siihen, miten autismikirjon lapsen ja nuoren kanssa toimitaan. Haastavaa käyttäytymistä voidaan vähentää merkittävästi oikealla lähestymistavalla.
– Pakottaminen tai määrääminen kertoo ohjaajien heikosta osaamisesta. Autismikirjon henkilöllä stressitaso on normaalia korkeammalla ja hänellä pitäisi olla riittävästi keinoja stressitason laskuun.
Pakottaminen tai määrääminen kertoo ohjaajien heikosta osaamisesta. Tarja Parviainen
Suurella osalla autismikirjon henkilöistä on aistisäätelyn ongelmia. Esimerkiksi vaatteiden aiheuttaman kutina voi tuntua kipuna tai muuten epämiellyttävänä, mikä kiristää pinnaa.
– Jos ohjaaja ei tunnista, mistä kuormittuminen johtuu, hyvin pieni asia voi kaataa stressikupin nurin ja johtaa haastavaan käytökseen. Näissä tilanteissa päädytään usein liialliseen rajoittamiseen kuten ylilääkitsemiseen.
Näin kävi Kirsin pojalle Antille, joka päätyi päiväkausiksi eristykseen lepositeisiin. Lääkärin mukaan oli syytä olettaa, että 14-vuotias poika tappaisi jonkun.
Antti
Epämääräisiä diagnooseja alkoi tulla tipoittain Antin ollessa nelivuotias. Ensin todettiin kuulovamma ja kielellisiä kehityshäiriöitä, sitten ADHD, Touretten syndrooma sekä käytös- ja tunnehäiriöitä. Myöhemmin tuli Asperger-epäily.
Antti oli haastava lapsi ja elämä hänen kanssaan oli hyvin vaikeaa. Sosiaaliset tilanteet olivat hänelle vaikeita ja hän sai helposti raivokohtauksia, jos häneltä vaadittiin liikaa tai hänet laitettiin selkä seinää vasten. Koulua hän ei pystynyt käymään yhdeksänvuotiaasta lähtien kuin pari tuntia päivässä.
Kun murrosikä alkoi kaksi vuotta sitten, emme enää jaksaneet kotona. Kotikaupungin vammaispalvelut ei antanut meille mitään apua, koska Antilta puuttui kehitysvammadiagnoosi. Hakeuduimme lopulta lastensuojelun asiakkaiksi, koska emme muutakaan keksineet.
Anttia heiteltiin koko vuosi 2017 psykiatriselta osastolta toiselle ympäri maata. Lapsen olotila vain paheni ja pillereitä kertyi lisää. Syksyllä hän päätyi vaikeahoitoisten lasten ja nuorten osastolle Uudellamaalla sijaitsevaan psykiatriseen sairaalaan. Siitä alkoi kolmen kuukauden helvetti.
Puhelin on Antille hyvin tärkeä oma turvakapula. Sairaalassa pojalta otettiin puhelin jatkuvasti pois ilman rajoituspäätöksiä. Se johti lapsen lähes päivittäiseen leposide-eristykseen ja tahdonvastaiseen lääkepiikkiin.
Antti sai oman pehmolelun Niuvanniemen sairaalasta, jossa hänelle tehtiin autismidiagnoosi.Yle
Antti suoltaa suustaan kauheuksia kun hän hätääntyy, panikoi ja vihastuu. Se on osa hänen vaikeaa oirekuvaansa. Me olemme oppineet toimimaan lapsemme kanssa kantapään kautta, neuvottelemaan hänen kanssaan ja joustamaan silloin kun hän ei siihen pysty. Mutta tästä ei keskusteltu meidän kanssamme vaan sairaalan mielestä me vanhemmat emme vain aseta lapsellemme rajoja.
Meille perusteltiin puhelimen pois ottamista ja eristystoimia rajojen asettamisella. Sairaala on kirjannut asian papereihin näin:
“Potilaan eristämistoimet liittyivät potilaan väkivaltaisuuteen ja haluun vahingoittaa muita ihmisiä, henkilökuntaa ja heidän omaisiaan. Väkivaltasuunnitelmat eivät liittyneet kännykkään tai pelaamiseen.”
En ymmärrä, miksi jatkaa hoitolinjaa joka ei selvästikään toimi. Mielestäni lapsi ajettiin tahallisesti raivon tilaan.
Antilla on hyvin voimakkaita aistiyliherkkyyksiä. Hän stressaantuu rauhattomassa ympäristössä. Eräänä lauantaina sairaalasta soitettiin, että poika siirretään nyt aikuisten oikeuspsykiatrian osastolle. Syynä oli, että hän oli ladellut tappouhkauksia. Halusin keskustella päivystävän lääkärin kanssa. Hoitaja soitti, että lääkäri ei halua keskustella.
Aikuisten osastolla tilanne rauhoittui, kun ympärillä ei ollut kiljuvia lapsia. Antti sai myös puhelimensa takaisin. Kiinnipidot ja leposide-eristykset loppuivat.
Sitten tuli leposide-eristys, joka kesti kolme vuorokautta. Antti oli 14-vuotias.
Lääkäri perusteli Antin kohtelua sillä, että kyseessä oli tunnekylmä tappaja, joka valmisteli henkirikosta. Antin äiti
Kun lääkäri kävi ensimmäisenä iltana katsomassa lasta, poika oli potilaskertomuksen mukaan ollut rauhallinen jo tunteja. Eristystä jatkettiin silti. Tilanne on kirjattu ylös seuraavasti:
“Potilas makaa rauhallisesti sängyllä. Päivystävä lääkäri tulee tapaamaan potilasta. Potilas sanoo, että on vessahätä mutta ei suostu käyttämään sorsaa. Sitominen jatkuu entisin perustein.”
En voi ymmärtää, miksi jo rauhoittunutta lasta voidaan pitää noin pitkään leposide-eristyksessä. Antti raivostui uudestaan, koska ei päässyt pois.
Antin hoitava lääkäri lähti muualle töihin. Meille ilmoitettiin, että lapsi siirretään satojen kilometrien päähän Niuvanniemen sairaalaan. Asiasta ei keskusteltu meidän kanssamme. Näistä kuulemma kerrotaan, kun päätökset on tehty.
Antti leipoi pipareita kotilomalla vuosi sitten.Yle
En uskaltanut tehdä asialle mitään ennen kuin Antti siirrettiin toiseen yksikköön. Siirron jälkeen kantelin Antin kohtelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ratkaisua ei vielä ole tullut.
Lääkärin mukaan he olivat tehneet kaiken vain estääkseen Anttia tappamasta ihmisiä. Asiakirjoissa kerrotaan tästä laajasti.
“Potilaalla oli erittäin vakaa aikomus tappaa nuorempia potilaitaan. Hänellä ei ollut mitään suojaavaa tekijää henkirikosta estämään, vain tunnekylmyys ja empatiakyvyttömyys.”
“Kylmä harkittu väkivalta ei ole nykykeinoin hoidettavissa.”
“Hän alkoi harkitusti uhkailla henkilökunnan perheenjäseniä pystyen hyvin muistamaan työntekijöiden nimet. (...) Esille tuli, että ainoastaan Niuvanniemen sairaalassa oleva osasto täyttää fyysiset kriteerit siten, että tarvittaessa voidaan turvata avuttomat potilaat. Osastolla on mahdollisuus rakentaa erilaisia väliovia ja väliseiniä.”
“Tarkoitus oli turvata potilaan etu, ettei hänestä tule tappajaa nuorena.”
En tiedä, millä keinoin Antti olisi nämä kaikki ihmiset tappanut. Minua kauhistuttaa se, että lastani voitiin näin kiusata ja syyttää psykopaatiksi ja tulevaksi murhaajaksi.
Lääkäri perusteli Antin kohtelua sillä, että kyseessä oli tunnekylmä tappaja, joka valmisteli henkirikosta. Antilla ei ole diagnosoitu mitään persoonallisuushäiriötä eikä häntä ole tuomittu mistään alaikäisenä tehdystä rikoksesta.
Antilla on todettu uudessa laitoksessa epätyypillinen autismin kirjo, joka sisältää älyllisen kehitysvamman. Antin äiti
Antti on ollut Niuvanniemen sairaalassa nyt vuoden. Siellä on purettu raskas lääkitys, joka oli määrätty aiemmassa paikassa. Nyt lääkkeitä on vain kaksi ja annokset pieniä. Antti nähdään lapsena, jolla on ongelmia tietyissä asioissa ja hän saa niihin apua. Hänellä menee paljon paremmin.
Viime talven jälkeen ei ole tarvittu mitään rajoitustoimia. Kotiinpaluuta on suunniteltu alkuvuoteen.
Antti on nyt 15-vuotias ja saanut uudessa laitoksessa uuden diagnoosin. Antilla on epätyypillinen autismin kirjo, joka sisältää autistisen piirtein esiintyvän älyllisen kehitysvamman. Aiemmassa laitoksessa Antin aivojen magneettikuvauksessa oli tehty löydös, joka silloisen lääkärin mukaan saattoi olla oireiden taustalla. Niuvanniemessä kerrottiin, että aivojen magneettikuvien perusteella ei voi tehdä psykiatrista diagnoosia. Lapseni ei siis ollutkaan tunnekylmä tappaja.
Väitän, että kaikki lapsemme osastojaksot olisi vältetty, jos hän olisi saanut kotiin riittävää sosiaalihuollon tukea, koulu olisi tukenut hänen koulunkäyntiään, psykiatria olisi järjestänyt kuntoutusta ja osannut tehdä oikeat diagnoosit.
Saarikko: Valvontaa lisätään
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) pitää julkisuuteen nousseita tapauksia sairaiden ja vammaisten lasten kaltoinkohtelusta täysin kestämättöminä.
– En voi hyväksyä tällaisia väärinkäytöksiä. On hyvä, että ne tulevat ilmi. Arvostan vanhempien ja muiden lasten läheisten aktiivisuutta nostaa näitä asioita esiin ja vaatia muutosta, Saarikko toteaa.
Saarikon mukaan vanhempien aktiivisuus on johtanut siihen, että laitoksia valvovat Valvira ja aluehallintovirastot ottavat tänä vuonna kehitysvammaisten ja muiden laitoksissa tai hoitokodeissa hoidettavien lasten olot erityistarkkailuun.
– Olen vienyt eduskunnan käsittelyyn myös lastensuojelulakiin liittyviä pykälämuutoksia, jotka vahvistavat itsemääräämisoikeutta ja selkeyttävät, millaisia rangaistus- ja kurinpitotoimia laitoksissa voidaan käyttää.
Hankintalain sisältämän kilpailuttamisen lopettamista ajava Ei myytävänä -kansalaisaloite lähti eduskuntaan maaliskuussa 2018. Sen taustajärjestöt ihmettelivät syksyllä yhteisessä kannanotossaan, miksi aloite ei ole pahentuneesta tilanteesta huolimatta edennyt.
Tomi Hirvinen / Lehtikuva
Saarikko tunnistaa hankintalain ongelmallisuuden. Hänen mielestään kuntapäättäjät eivät tunne lakia tarpeeksi hyvin. Saarikon mukaan vaativimpia palveluita ei tarvitse toteuttaa kilpailutuksen kautta vaan muitakin keinoja on.
– Oman kokemukseni mukaan näitä ei osata hyödyntää tarpeeksi. Minun vastaukseni kansalaisaloitteeseen on, että järjestämme tänä vuonna Kuntaliiton ja vammaisjärjestöjen kanssa yhteisen kuntakiertueen. Sen aikana koulutamme päättäjät lain käyttöön.
Kunnilla on hankintalain puitteissa mahdollisuus esimerkiksi palvelusetelikäytäntöihin ja suorahankintoihin. Saarikko myös muistuttaa, että laki velvoittaa kuulemaan palvelujen käyttäjiä jo hankintavaiheessa.
– Kuntakierros ei takaa, että epäkohdat poistuisivat kokonaan. On kuitenkin tärkeää, että muistetaan laadun merkitys ja vammaisten oman äänen kuuleminen.
Vammaisjärjestöjen väitteitä ammattikoulutuksen leikkausten vaikutuksesta Saarikko ei niele.
– En usko, että leikkaukset näkyvät vielä suoraan työkentällä niin voimakkaasti. On vaikea arvioida yksittäistapausten valossa, miten koulutusjärjestelmä tähän liittyisi. Alalle soveltuvuus on kuitenkin erittäin tärkeä asia.
Lapsia väärissä hoitopaikoissa
Kehitysvammaliiton mukaan ongelma on myös se, että ilman diagnoosia jäävät ihmiset ajautuvat vääriin paikkoihin hoitoon – kuten kävi Antille. Eniten sitä tapahtuu autisteilla. Ylekin on kertonut, että autismikirjon häiriöiden diagnosoinnissa on Suomessa ongelmia.
– Suomessa käytäntö on hyvin diagnoosilähtöinen. Sen ei pitäisi olla niin. Laissa lähtökohtana ovat yksilön tarpeet eikä diagnoosi, sanoo Kehitysvammaliiton kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala.
Hintsalan mielestä epäkohtiin puuttumisen lisäksi olisi tärkeää, että laitoksissa ja asumisyksiköissä havaitut hyvät käytännöt leviäisivät.
– Samoista paikoista, mistä löytyy huonoja asioita, löytyy myös hyvää.
Tommi Parkkinen / Yle
Esimerkiksi Antin oireilu saatiin kuriin Niuvanniemen sairaalassa, jossa on viime aikoina satsattu hoitajien koulutukseen. Niuvanniemessä on opetettu hoitajille fyysisiä tekniikoita aggressiivisen potilaan kohtaamiseen. Tavoitteena on ollut antaa sitä kautta potilaille keinoja, jotka auttavat heitä hillitsemään itseään. Sairaala on pyrkinyt myös aktiivisesti vähentämään pakkotoimia kuten fyysistä rajoittamista, sitomista ja eristämistä.
Jo syntynyttä vahinkoa ei silti voi enää korjata.
Maarit Snellman kamppaili 13 vuoden ajan paitsi Jesperin terveyden myös oman terveytensä kanssa. Toimeentulo oli tiukkaa, koska työnteko oli Jesperin kehitysvamman ja vaikean epilepsian takia ajoittain mahdotonta. Työsuhteet jäivät pätkittäisiksi. Snellman koki, ettei saanut tukea mistään. Jäljellä on katkeruus.
– Olen menettänyt molemmat lapseni, terveyteni, työni, rahani ja koko elämäni. En ymmärrä, miksi yhteiskunta vihasi vammaista lastani niin paljon että halusi tehdä elämästämme tuollaista.
Kun Jesper menehtyi, Snellmanin terveys romahti. Hän sanoo kärsivänsä edelleen posttraumaattisesta stressistä.
– Minulla on kotona paikka, jossa sytytän välillä kynttilöitä pojilleni. Muisteleminen tekee vieläkin todella kipeää.
Uuden häkellyttävän teorian mukaan lähes 14 miljardia vuotta sitten sattunut alkuräjähdys ei synnyttänyt vain omaa universumiamme, vaan myös eräänlaisen "antiuniversumin".
Tämä antiuniversumi olisi peilikuva omastamme: siellä aika kuluu taaksepäin ja se koostuu pääosin antimateriasta, kun omassamme materia on ylivoimaisesti niskan päällä.
Uuden teorian ovat kehittäneet kolme Kanadassa toimivaa teoreettista fyysikkoa, Latham Boyle, Kieran Finn ja Neil Turok. Heidän teoriansa on julkaistu Physical Review Lettersissä ja siitä uutisoi muun muassa Physicsworld.
Tutkijat perustavat ajatuksensa niin sanottuun CPT-symmetriaan. Kyseessä on fysiikan laki, jonka mukaan ilmiö on mahdollinen myös peilikuvanaan. Näin voi olla, jos hiukkasten tilalla on antihiukkasia, oikea ja vasen vaihtavat paikkaa (samoin ylös ja alas, eteen ja taakse) samoin kuin menneisyys ja tulevaisuus.
Neil Turokin ja kumppaneiden mukaan antiuniversumi laajenisi ajassa taaksepäin alkuräjähdyksen jälkeen. Siis samaan tapaan kuin oma universumimme päinvastaiseen suuntaan. Myös sen muut ominaisuudet olisivat oman universumimme peilikuvia.
Tutkijat: Kosminen inflaatio ja pimeä aine selittyisivät teorialla
Tutkijat myöntävät, että heidän teoriansa ei ole vielä valmis, vaan se vaatii vielä lisätutkimusta. Heidän mielestään se kuitenkin selittää hyvin eräitä ilmiöitä, jotka ovat toistaiseksi jääneet arvoituksiksi.
Esimerkiksi alkuräjähdystä seuranneen nopean laajenemisen vaiheen eli niin sanotun kosmisen inflaation tuloksena maailmankaikkeus on varsin samankaltainen kaikkialla.
Ilmiön on arveltu olevan seurausta tietynlaisista kentistä, joihin liittyy alkeishiukkasia, joita ei ole vielä löydetty.
Turokin mielestä fysiikkaa hallitsee liiaksi ajatus, että uusi ilmiö voidaan selittää vielä löytämättömällä hiukkasella tai kentällä. Uusi teoria ei hänen mukaansa sellaisia edellyttäisi.
Turok katsoo teorian selättävän myös pimeän aineen arvoituksen. Pimeä aine muodostaa suuren osan universumin massasta, mutta sitä ei ole havaittu suoraan. Kanadalaisryhmän teoriaan sisältyvä steriili neutriino selittäisi hyvin tämänkin arvoituksen, hän sanoo.
Syksy Räsänen: Villiä spekulaatiota
– Kanadalaistutkimus on spekulaatiota siitä, mitä saattaa olla, mutta ei todista vielä mitään universumista tai antiuniversumista, sanoo kosmologi Syksy Räsänen Helsingin yliopistosta.
Syksy RäsänenJukka Lintinen / Yle
Räsänen ei varsinaisesti tyrmää ajatusta, mutta sanoo, että se voi pitää paikkansa tai voi olla pitämättä paikkansa, ja se voi johtaa johonkin tai olla johtamatta. Fysiikassa on paljon tällaisia spekulatiivisia ideoita, mikä on hyvä, hän lisää.
Räsänen jakaa tieteellisen tutkimuksen kolmeen eri kategoriaan.
Ensiksi on tärkeintä ymmärtää se, mikä tiedetään vankasti ja on järkevän epäilyn ulkopuolella. Toiseen kategoriaan kuuluvat tutkimukset, jotka ovat tieteen eturintamaa: vaikka niihin liittyy vielä epäselvyyttä, sisältävät ne jo käsityksen, mistä on kyse.
Kolmanteen luokkaan kuuluu tutkimus, joka on villiä spekulaatiota.
Villeissä spekulaatioissa ei ole sinänsä mitään vikaa. Syksy Räsänen
– Tämä tutkimus on tätä osastoa, Räsänen sanoo. Villeissä spekulaatioissa ei ole sinänsä mitään vikaa, hän korostaa
Räsänen: Ei varsinaisesti uutta
Esimerkiksi CPT-symmetria on Räsäsen mukaan kaikkien hiukkasfysiikan teorioiden hyvin tunnettu ominaisuus. Tässä tutkimuksessa CPT-symmetriaa on sovellettu koko maailmankaikkeuteen.
Tähän liittyen Räsäsen mielestä tutkimuksen konkreettisin havainto koskee pimeää ainetta. Toisaalta kanadalaistutkimuksen ajatus, että se perustuisi steriiliin neutriinoon on vanha idea, jossa ei ole juuri uutta. Kyseessä on yksi versio vanhasta ideasta, hän sanoo.
Entä ajatus kentästä ja vielä löytämättömästä hiukkasesta, jotka liittyvät kosmiseen inflaatioon?
Nasan perinteiseen teoriaan perustuva visualisointi maailmankaikkeuden evoluutiosta alkuräjähdyksestä lähtien.Nasa
Räsäsen mukaan väite siitä, ettei hiukkasta ole vielä löydetty, on sikäli harhaanjohtava, että yksi vahva ehdokas – Higgsin hiukkanen – on löydetty. Toisaalta muitakin ehdokkaita hiukkaseksi on runsaasti.
Turok onkin Räsäsen mukaan inflaatioteorian kriitikko, joka mielellään tökkii sitä tikulla. Inflaatioteoria on kuitenkin varsin vahvalla pohjalla. Inflaatio on ennustanut oikein kosmisen mikroaaltotaustan ja galaksien ominaisuudet yksityiskohtia myöten.
Myös Räsänen kallistuu inflaatioteorian suuntaan.
– Inflaatioteoria ehdottomasti paras tämänhetkinen selitys tehdyille havainnoille. Ehkä huomenna joku keksii paremman selityksen, mutta toistaiseksi inflaatioteoria ollut hyvin menestynyt. Silti ei ole vielä täysin kirkossa kuulutettua, että juuri inflaatio on vastuussa näistä rakenteen siemenistä.
Norjalaisen upporikkaan liikemiehen vaimon epäillään joutuneen siepatuksi lokakuun lopussa, kertoo Norjan poliisi. Sieppauksesta epäilty taho vaatii naisen perheeltä jättimäisiä lunnaita.
Kiinteistö- ja energia-aloilla omaisuutensa luoneen Tom Hagenin vaimo Anne-Elisabeth Falkevik Hagen katosi 31. lokakuuta. Hagen ja Falkevik Hagen ovat 68-vuotiaita.
Tieto naisen katoamisesta kerrottiin julkisuuteen keskiviikkona. Falkevik Hagen katosi kotoaan Lørenskogista, joka sijaitsee noin 20 kilometriä itään pääkaupunki Oslosta.
Norjalaisen talouslehden Kapitalin mukaan Hagen on Norjan 172. rikkain mies. Hänen omaisuutensa arvioidaan olevan noin 174 miljoonaa euroa. Hän omistaa muun muassa 70 prosenttia perustamastaan sähköyhtiö Elkraftista.
Yhdeksän miljoonan euron lunnasvaatimus
Verdens Gang -lehden mukaan Falkevik Hagenin vapauttamisesta vaaditaan 9 miljoonan euron lunnaita. Summa pitää maksaa Monero-kryptovaluuttana. Monero-siirtoja on erittäin vaikea jäljittää.
– Tässä tapauksessa on esitetty lunnasvaatimus ja vakavia uhkauksia. Tällä hetkellä neuvomme perhettä olemaan maksamatta, poliistarkastaja Tommy Brøske sanoi tiedotustilaisuudessa.
Poliisi ei ole vahvistanut lunnasvaatimuksen summaa.
Sieppaajana esiintyvä taho on uhannut käyttää väkivaltaa Falkevik Hageniin, jos lunnasvaatimukseen ei suostuta.
Epäillystä tekijästä ei tietoa
Viranomaiset eivät pysty toistaiseksi vahvistamaan, onko Falkevik Hagen elossa. Poliisin mukaan sieppaajana esiintyvään tahoon on saatu yhteys netin välityksellä.
Poliisilla ei ole toistaiseksi epäiltyjä eikä mitään tietoa naisen olinpaikasta. Tutkijoiden mukaan vaikuttaa siltä, että epäilty kidnappaaja on ammattilainen.
Norjan poliisin mukaan Europol ja Interpol auttavat tapauksen tutkinnassa.
Tapaus on poikkeuksellinen, koska ihmisten sieppaaminen on erittäin harvinaista Norjassa.
Dana, Väinö ja Niilo aloittelevat hoitopäiväänsä trampoliinilla. Paikka on kaikille lapsille uusi, sillä kampus-päiväkoti on Lappeenrannassa auki vasta toista päivää.
Päiväkoti sijaitsee Lappeenrannan Skinnarilassa, teknillisen yliopiston yhdessä rakennuksessa. Se on tiettävästi Suomen toinen kampusalueella oleva päiväkoti. Touhula Hervannan Kampus avasi ovensa Tampereella alkuvuodesta 2018.
Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston yhteydessä avautui Touhula-ketjun päiväkoti tammikuussa 2019. Tommi Parkkinen / Yle
Aloite päiväkodista tuli yliopistolta.
– Me nähdään tämä palveluna opiskelijoille, yliopiston henkilökunnalle ja kaikille muillekin kampuksella olijoille, sanoo Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston HR- ja talousjohtaja Minna Sutela.
Idea päivähoidon tuomisesta kampusalueelle oli syntynyt Sutelan muistin mukaan jossain aivan tavanomaisessa keskustelussa. Mukana keskustelussa oli yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa, joka innostui ja kehotti Sutelaa ottamaan pikaisesti yhteyttä Touhula-ketjun toimitusjohtajaan. Pian suunnitelmat olivatkin jo selvillä. Nyt avatussa päiväkodissa aiotaan painottaa kielten oppimista, tiedettä ja taidetta.
Minna Sutelan mukaan päiväkodin saaminen kampukselle kävi vaivattomasti. Yle
Lappeenrannassa varhaiskasvatuksessa on käytössä palveluseteli. Se tarkoittaa sitä, että perheet voivat valita lapselleen hoitopaikan kunnalliselta tai yksityiseltä puolelta. Esimerkiksi yksityisen Touhula-päiväkodin hoitomaksu on perheille täysin samansuuruinen kuin kunnan omassa päiväkodissa.
Lapset käyttävät ääntä eri tavalla
Päiväkotilaiset eivät ole Lappeenrannan kampuksen ensimmäiset lapset, sillä päiväkodin viereisissä tiloissa on jo reilun vuoden verran käyneet koulua alueen alakoululaiset.
Koululaiset siirtyivät yliopistolle sisäilmaongelmaisesta Skinnarilan koulusta. Lasten tulo yliopistolle herätti alkujaan vastustusta yliopiston ylioppilaskunnassa. Koululaisten pelättiin hankaloittavan opiskelijaelämää ja rikkovan työrauhaa. Yhteiselo on kuitenkin sujunut hyvin. Etenkin nyt, kun yliopiston opetusta ei enää ole samassa rakennuksessa lasten kanssa.
– Koululaisilla on erilainen tapa käyttää ääntä kuin opiskelijoilla. Myös volyymi on erilainen, kuvailee Minna Sutela.
Sittemmin keskustelua ja kompromisseja on tehty lähinnä lisääntyneen liikenteen vuoksi.
Kiinnostava työpaikka
Juuri avatun päiväkodin henkilökunta aloittaa portaittain, sillä lapsimäärän suhteen yksikkö on vielä vajaakäytöllä. Johtaja Susanna Kupiaksen mukaan päiväkoti täyttynee viimeistään syksyllä. Asiakkaina on kampuksella työskenteleviä perheitä, mutta myös muita alueella asuvia perheitä. Tämän linjan Touhula haluaa pitää jatkossakin.
2-vuotias Oskar oli tutustumassa ensimmäiseen päiväkotiinsa isänsä Ian Glavatskin kanssa. Yliopiston yhteydessä oleva päiväkoti valikoitui perheelle sijaintinsa vuoksi. Tommi Parkkinen / Yle
Lastentarhanopettaja Jenna Tiikasalolle työpaikka kampus-päiväkodilla on hänen uransa ensimmäinen.
– Juuri sen vuoksi itse asiassa hain tätä työpaikkaa, että paikka vaikutti kiinnostavalta. Tämä ei ole ihan tavallinen päiväkoti.
Päiväkodin ensimmäisinä aukiolopäivinä lapset ja aikuiset tutustuvat toisiinsa. Moni lapsi vielä harjoittelee päiväkodin elämää oman vanhemman kanssa. Tiikasalon oma ryhmä tulee koostumaan päiväkodin vanhimmista lapsista, nyt ensimmäisinä päivinä ollaan pienellä porukalla kaikki yhdessä.
Yliopiston toiveissa oli heti alkuunsa kansainvälinen meininki myös päiväkodissa. Tätä aiotaan toteuttaa kielisuihkutuksilla.
– Painotamme kielten oppimista ja käytämme päivittäin englantia esimerkiksi lauluissa ja loruissa. Toiveissa on, että pääsemme lasten kanssa myös yliopiston tiloihin, sanoo lastentarhanopettaja Jenna Tiikasalo.
Kampukselle avautunut päiväkoti on lastentarhanopettaja Jenna Tiikasalon alan ensimmäinen työpaikka. Tommi Parkkinen / Yle
Yliopisto haluaa olla tiivis osa yhteiskuntaa
Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston pääaulasta lähtevät lattiaan liimatut värikkäät jalanjäljet. Niitä seuraamalla koululaiset löytävät tiensä omiin opetustiloihinsa rakennuksen syövereihin. Yliopiston takapihalla on aidatut ulkoilupihat koululaisille ja päiväkodin lapsille.
Kysymys siitä, miksi päiväkoti haluttiin kampukselle, on helppo.
– Yliopisto haluaa olla aidosti osa yhteiskuntaa ja kaupunkia. Yliopistolta ja ammattikorkeakoululta vapautuviin tiloihin toivomme muitakin yrityksiä, kertoo yliopiston HR- ja talousjohtaja Minna Sutela.
Suomessa enää noin prosentti yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikoille, mikä on vähemmän kuin koskaan aiemmin, osoittaa Tilastokeskuksen jätetilasto. Keskiviikkona julkaistut tiedot ovat peräisin vuodelta 2017.
Tilastokeskuksen mukaan yhdyskuntajätteen energiakäyttö on ollut viime vuosina vallitsevin hyödyntämistapa. Toissa vuonna kaikesta jätteestä 60 prosenttia hyödynnettiin muun muassa lämmöntuotannon polttoaineena.
Energiakäyttö on vähentänyt jätteen kierrättämisen ja sen uusiokäyttämisen suhteellista osuutta, mutta 39 prosenttia jätteestä kierrätetään yhä.
Tilastokeskus kertoo, että yhdyskuntajätteen määrä on vakiintunut 2,7–2,8 miljoonan tonnin väliin, mikä tarkoittaa noin viittäsataa kiloa jätettä asukasta kohti. Vuonna 2016 jätteen hyödyntämisaste oli 97 prosenttia.
Iltavirkkujen äitien lapsilla on muita enemmän vaikeuksia unirytmin kehityksessä, ilmenee suomalaistutkimuksesta. Sen sijaan isän vuorokausirytmillä eli kronotyypillä ei näytä olevan lapsen rytmiin mitään vaikutusta.
Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa vanhemman kronotyypin yhteyttä lapsen uneen. Tulokset perustuvat pirkanmaalaiseen seuranta-aineistoon vuosina 2011–2017.
Käytännössä tutkimuksessa kysyttiin yli 1 200 äidiltä ja 1 100 isältä, millainen heidän vuorokausirytminsä ja unen laatunsa oli eri hetkinä: raskausaikana sekä lapsen ollessa 3–24 kuukauden ikäinen. Lasten unta mitattiin samoina aikoina.
Tutkija Juulia Paavonen kertoo, että vauvaperheen iltapainotteinen elämäntapa lisäsi unirytmien pulmia ja viivästytti vuorokausirytmin kehittymistä.
– Tämä ilmenee öisenä heräilynä tai nukahtamisvaikeuksina illalla, lastenpsykiatriaan erikoistuva Paavonen sanoo tiedotteessa.
Paavosen mukaan pikkulapsella on vain vähän keinoja säädellä unirytmiään. Lapsen unirytmi riippuu ennen muuta siitä, millainen aikataulu vauvaperheellä on.
Tutkimuksessa olivat mukana THL, HUSin Lastentautien tutkimuskeskus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sekä Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot. Tulokset julkaisi Sleep Medicine.
Turkkilainen toimittaja Pelin Ünker tuomittiin tiistaina 13 kuukauden vankeustuomioon viranomaisen “solvaamisesta” ja “loukkaamisesta”.
Istanbulissa annetun tuomion mukaan Ünker oli loukannut Turkin entisen pääministerin Binali Yıldırım ja kahden hänen poikansa kunniaa.
Tuomio liittyy Ünkerin tekemään juttuun, jossa hän kertoi entisen pääministerin omistavan kahden poikansa kanssa yhtiön veroparatiisimaa Maltalla.
Turkkilainen sanomalehti Cumhuriye tuomittiin sakkoihin uutisen julkaisemisesta.
Tiedot veroparatiisiyhtiöstä olivat peräisin suuresta tietovuodosta eli niin sanotuista Paratiisin papereista. Ylen MOT:n toimitus oli Suomesta ainoa media, joka oli mukana tutkimassa tietovuotoa.
Binali Yıldırım oli Turkin pääministeri uutisoinnin aikana. Nykyisin hän on Turkin parlamentin puhemies.
”Ihmisillä on oikeus tietoihin”
Toimittajaa oikeudessa puolustaneen asianajajan mukaan Pelin Ünkerin jutut eivät sisältäneet virheitä ja tietojen julkaiseminen oli ”yleisen edun mukaista.”
Pelin Ünker kommentoi tuomiota ja siihen liittyvää uutista Ylelle.
– Paratiisin papereiden juttuja julkaistiin eri puolilla maailmaa, mutta minä jouduin tällaisiin vaikeuksiin. Juttuni ei sisällä mitään rikollista tai loukkaavaa, ja juttu pitää paikkaansa. Binali Yıldırım on myös myöntänyt [Maltan] yhtiöt. Siitä huolimatta he veivät tapauksen oikeuteen ja tuomio tuli, Ünker sanoo Ylelle lähettämässään viestissä.
Pelin Ünkeria ei vangittu välittömästi oikeudenkäynnin jälkeen ja hän aikoo valittaa tuomiosta.
– Tämä on hyökkäys journalistista työtä kohtaan. Toimittajat ovat joutuneet jo vuosikausien ajan vaikeuksiin Turkissa tehdessään tällaisia artikkeleita. Meidän täytyy jatkaa kuitenkin uutisten tekoa. Meidän täytyy tehdä työtämme samaan tapaan kuin kollegamme eri puolilla maailmaa, Ünker sanoo.
Pelin Ünker työskentelee nykyisin saksalaiselle Deutsche Welle -mediatalolle. Hän on myös kansainvälisen toimittajajärjestö ICIJ:n jäsen.
Turkkilainen toimittaja Pelin Ünker aikoo valittaa saamastaan vankeustuomiosta. Kuvassa hän on istanbulilaisen tuomioistuimen aulassa odottomassa tuomionlukua.Pelin Unker
Mittauksessa oli mukana 180 maata eli vain 23. maassa sananvapaustilanne on järjestön arvion mukaan heikompi kuin Turkissa.
Turkin sananvapaustilanne on heikentynyt vuoden 2016 epäonnistuneen vallankaappauksen jälkeen selvästi. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on tiukentanut otettaan mediasta ja kansalaisyhteiskunnasta.
Helsinkiläinen Paavo Antikainen on uutisfani, jonka arkeen kuuluu vähintään yhdet uutiset päivässä.
– Ylen tv-kanavilla uutisia tulee aamun jälkeen viisi kertaa päivässä ja katson joka ilta ainakin puoli yhdeksän uutiset. Jos olen päivällä kotona katson myös kello 15 alkavan lyhyen lähetyksen, Antikainen kertoo.
Uutisaiheiden lisäksi Antikaista kiinnostavat myös uutisstudioiden ilmeet ja uutisankkureiden toiminta.
Pojan äiti Pia Antikainen kertoo nauraen, että välillä nuoren miehen huomio kiinnittyy todella pieniin yksityiskohtiin.
– Paavo huomaa jos urheilu-uutisten toimittaja on tullut studioon liian aikaisin tai ankkurit seisovat eri kohdassa kuin normaalisti.
Pehmolelut uutisankkureina
Moni muukin uutisfani toki seuraa useat uutiset illassa ja tuntee ankkureiden tyylit yksityiskohtia myöten.
Tässä tapauksessa poikkeuksellista on se, että fanittaja on vasta 12-vuotias peruskoulun kuudesluokkalainen. Yleensä tv-uutisten suurkuluttajat ovat iältään lähempänä Antikaisen vanhempia tai isovanhempia.
Paavo Antikaisen uutisinnostus alkoi muutama vuosi sitten omien uutisten tekemisellä.
Anti-uutisia syntyy edelleen tasaiseen tahtiin. Antikainen tallentaa kännykkävideoille sekä perinteisiä uutislähetyksiä kuin raportteja paikoista, joissa hän vierailee.
– Aluksi uutisankkurina oli joku pehmoleluistani, mutta nykyään esiinnyn itse.
Paavo Antikaisen kiinnostus uutisiin syntyi muutama vuosi sitten. Paavo toimittaa omia Anti-uutisiaan, joiden aiheet syntyvät lähipiirin arjesta.Yle/ Jari Pussinen
Idolitapaaminen Matti Röngän kanssa
Ylen uutisankkureista Antikaisen suosikki on Matti Rönkä.
– Matti on asiallinen mutta ei liian vakava. Hän osaa olla hauskalla tavalla letkeä.
Vaan millainen mies on Matti Rönkä ruudun ulkopuolella? Täytyihän Antikaisen päästä ottamaan siitä selvää, joten Puoli seitsemän järjesti uutismiehille tapaamisen.
Idolin tapaaminen jännittää Antikaista, mutta Rönkä ottaa nuoren faninsa vastaan kuin kollegan ja miehet päätyvät heti puhumaan lähetysten teosta.
– Uutiset eivät synny, ne tehdään, konkari muistuttaa heti alkuun.
Matti Röngän tavaramerkki on taskuliina, joka asetellaan puvun rintataskuun ilmavasti.Yle/ Jari Pussinen
"Kameran takana on ihminen, jolle uutisia luetaan"
Ylen pääuutislähetyksellä on keskimäärin noin 800 tuhatta katsojaa. Antikaista kiinnostaa, miten Rönkä pitää jännityksen loitolla niin suuren katsojamäärän edessä.
– Olin nuorena maikkarilla ankkurina ja silloin olin tosi totinen kaveri. Minua ei jännittänyt ajatus katsojista, mutta keskityin liikaa studiotekniikkaan: seisonko oikeassa kohdassa ja milloin siirryn toiseen kameraan?
Tekniikkaan keskittyminen tekee esiintymisestä kuitenkin ilmeetöntä ja jäykkää.
– Pitää muistaa, että kameran takana on ihminen, jolle uutisia luetaan. Pieni rosoisuus kuuluu suoraan lähetykseen.
Hiukset siistiksi ja puuteria kasvoihin. Uuutistoimittajan ulkoasu on katsojaa kunnioittava.Yle/ Jari Pussinen
Taskuliina asetellaan paikalleen rennosti
Tapaamisen päätteeksi Antikaisen pääsee kokeilemaan uutisten lukemista Ylen tv-studiossa. Rönkä antaa viime hetken vinkit äänenpainoihin, lukulaitteen käyttöön ja oman tavaramerkkinsä eli taskuliinan asetteluun.
– Sitä ei taitella tiukasti, vaan se pannaan tällä tavalla rennosti.
Sitten ohjaamosta kuuluu jo ohjaaja Ilmari Kovasen ääni: "Suoraan lähetykseen viisi sekuntia. Viisi-neljä-kolme-kaksi-yksi... Ole hyvä!"
– Hyvää päivää tv-uutisista, Antikainen aloittaa ja vetää komeasti koko lähetyksen.
Kun harjoituslähetys on ohi, ensikertalainen kättelee idoliaan ja huokaisee onnellisena.
– On tämä aikamoista. Kiitos ihan älyttömän paljon!
Matti Röngän viisi vinkkiä tv-työhön
Katso reilusti kameraan ja ota katsojaan kontakti
Yhteen virkkeeseen riittää yksi asia
Pidä ilmaisu selkeänä ja hidasta hieman puherytmiä
Britannian hallitus on kärsinyt jälleen takaiskun äänestyksessä parlamentin alahuoneessa. Kansanedustajat hyväksyivät iltapäivällä lisäyksen, jonka mukaan Theresa Mayllä on vain kolme päivää aikaa esitellä vaihtoehtoinen suunnitelma brexit-erosopimukselle, jos sopimusehdotus hylätään parlamentin äänestyksessä. Aiemmin jatkotoimista ilmoittamiselle oli aikaa kolme viikkoa.
Britannian parlamentin alahuone on aloittanut ensi tiistain äänestykseen saakka jatkuvan brexit-keskustelun.
Pääministeri Theresa May toisti kantansa, jonka mukaan hallituksen esittämän brexit-erosopimuksen hyväksyminen on ainoa vaihtoehto ilman sopimusta toteutuvalle EU-erolle.
May myös lupasi, että parlamentti pääsee äänestämään siirtymäajan jatkamisesta tai niin kutsutun hätälausekkeen astumisesta voimaan, jos vuoden 2020 loppuun mennessä ei ole saatu neuvottelutulosta Britannian ja EU:n uudesta kauppasuhteesta.
May kertoi olleensa yhteydessä EU-johtajiin hätälausekkeesta ja saaneensa viestin, että tarkennukset siihen ovat mahdollisia. Pääministerin mukaan yhteydenpito EU:n suuntaan jatkuu.
Hätälausekkeen (backstop) mukaan Britannia jää tulliliittoon EU:n kanssa, jos osapuolten uudesta suhteesta ei ole saatu ajoissa neuvottelutulosta. Näin varmistettaisiin se, ettei Pohjois-Irlannin ja Irlannin välille muodostu niin sanottua kovaa rajaa rajatarkastuksineen.
Opposition työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn puolestaan peräsi Maylta "laillisesti sitovia" muutoksia sopimustekstiin ja joutui toteamaan, ettei niitä näemmä ole saatu.
May vakuutti, ettei Britannian EU-eroon aiota hakea lykkäystä, vaan brexit astuu voimaan suunnitellusti 29. maaliskuuta.
Seksuaalista hyvinvointia ajavassa Sexpossa on kuunneltu pöyristyneenä Sysmän yhtenäiskoulun rehtorin kommentteja koulun oppilaiden seksuaalisuuden korostamisesta. Ylen MOT-ohjelmassa koulukiusaamista koskevassa jutussa koulun rehtori Tuula Vuorinen ihmetteli 12-vuotiaiden oppilaiden "hutsahtavaa" pukeutumista ja oppilaiden omaa homoseksuaalisuuden esiintuomista.
Sexpon puheenjohtaja ja seksologi Tiia Forsströmiä vanhakantaiset ja nuorten kehitykselle vahingolliset kommentit eivät yllättäneet. Vaikka rehtori myöhemmin Helsingin Sanomissa pahoitteli sanavalintojaan, ne paljastavat taustalla vaikuttavat asenteet.
– Valitettavasti näin ajattelevia ihmisiä on kasvattajien joukossa. Kaikessa karuudessaan tekee kuitenkin hyvää, että joku sanoo ääneen mitä ajattelee. Tällöin piilevät asenteet tulevat julki.
"Rehtorin puheet epäammatillisia"
Sexpon tiedotteen mukaan rehtorin syrjivä puhe ja oppilaiden huorittelu on asiatonta ja epäammatillista. Tapaus myös osoittaa, että kasvatusalan ammattilaisten osaaminen seksuaalisuuden monimuotoisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta on yhä puutteellista.
– Seksuaalikasvatuksen taso vaihtelee koulusta ja paikkakunnasta riippuen. Jossain koulussa se loistavaa, mutta jossain toisessa seksuaalikasvatusta antavat ihmiset, joilla ei ole riittäviä taitoja kohdata nuorten tiedontarvetta, Forsström sanoo.
Seksuaalineuvoja Tiia Forsström muistuttaa, että seksologiassa vakiintuneen tieteellisen ymmärryksen mukaan oma seksuaalinen suuntautuminen tiedostetaan yleensä jo lapsuudessa. Ikäkauteen kuuluu kokeilu ja leikkisyys, joilla myös testataan ympäristön reaktioita.
Seksuaalisuuttaan pohtivien ja sitä esiin tuovien varhaismurrosikäisten paheksunta ja syrjintä on Sexpon mukaan vahingollista ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia ongelmia, jotka liittyvät häpeään omaa kehoa ja seksuaalisuutta kohtaan.
Kasvattajien tehtävänä on tukea nuoren seksuaali-identiteetin kehittymistä eikä paheksua sitä. Sexpo muistuttaa, että lasten ja nuorten seksuaalisuuden, seksuaali-identiteetin ja ilmaisun kohtaaminen kunnioittavasti on tärkeää, jotta he kokevat itsensä hyväksytyiksi ja arvokkaiksi.
9.1.2019 klo 16.32 - Keskustelu on päättynyt, koska osa keskustelijoista ei noudattanut Ylen kommentointiohjetta.
Tamperelainen kunnallispoliitikko Atanas Aleksovski (sd.) on tuomittu seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen luottamusaseman väärinkäytöstä.
Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tuomion keskiviikkona iltapäivänä.
Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan Aleksovskin teosta on aiheutunut hyvin suuri vahingonvaara ja lopulta hyvin suuri vahinko. Oikeuden mukaan teko ei ole sakoilla sovitettavissa.
Atanas Aleksovski on tunnettu tamperelainen poliitikko. Hän on ollut muun muassa sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen kolmas varapuheenjohtaja. Hän vetäytyi Tampereen kaupunginhallituksen ja konsernijaoston luottamustehtävistä oikeusprosessin ajaksi.
Rikostutkinnan taustalla olivat tonttikauppajärjestelyt Tampereen Kotilinnasäätiössä, jonka toiminnanjohtaja Aleksovski on.
Atanas Aleksovski aikoo todennäköisesti valittaa päätöksestä.
– Sain tuomion vasta nyt, enkä ole käynyt sitä asianajajan kanssa läpi. Tutustumme päätökseen asianajajan kanssa ja katsotaan mitä jatkotoimenpiteitä tehdään.
– En tule tätä kyllä hyväksymään. Edelleen koen, että olen syytön asiassa. Mennään seuraavaan oikeusasteeseen todennäköisesti, Atanas Aleksovski kertoi Ylelle keskiviikkona.
Kiisti syytteet alusta asti
Kiista koski sitä, kun Tampereen kaupunki vuokrasi Kotilinnasäätiölle Muotialantien tontin. Säätiö myi 1,15 miljoonalla eurolla vuokraoikeuden eteenpäin rakennusyhtiö Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennusyhtiö Rakennuskartio Oy:lle, eikä tähän ollut kaupungin mukaan lupaa.
Oikeudessa oli riitaa siitä, kuinka tietoinen kaupunki oli järjestelystä.
Kiista koski Muotialantien tonttia Tampereella. Marko Melto / Yle
Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan Aleksovski tiesi, ettei kaupunki ollut antanut suostumusta vuokraoikeuden siirrolle säätiöltä sen perustamalle asunto-osakeyhtiölle. Oikeuden mukaan Aleksovski tiesi myös sopimussakkoa koskevasta ehdosta.
Aleksovski vetosi oikeudessa siihen, ettei hänellä ollut motiivia aiheuttaa vahinkoa. Hän ei saanut teosta mitään hyötyä.
Oikeuden mukaan hankkeen epäonnistuminen olisi ollut Aleksovskille arvovaltatappio. Hän oli oikeuden mukaan ilmoittanut toimessa aloitettuaan hankkivansa säätiölle miljoonan euron tulot.
Aleksovski ja puolustus väittivät Tampereen kaupungin olleen tietoinen, että Kotilinnasäätiö ei itse rakenna tontille. Aleksovskin mukaan myös kaupunki oli sitä mieltä, että hyvän ratkaisun löytyminen pitkään tyhjänä seisseelle tontille olisi hyväksi molemmille.
Syyttäjän mukaan Aleksovski teki päätösehdotukset, vaikka hänen tiedossaan on ollut, ettei kaupunki ole antanut vuokraoikeuden siirrolle suostumusta.
Aleksovski kiisti jo esitutkinnassa kaikki rikosepäilyt.
– Olen mielestäni toiminut kaiken aikaa oikein ja hallitus on ollut tietoinen asioista ja sille on toimitettu kaikki materiaali, hän kertoi oikeudessa.
Korvauksesta riideltiin
Aleksovski aiheutti syyttäjän mukaan säätiölle 775 000 euron sovintosuoritusta vastaavan vahingon ja vahingon vaaran aina 1,8 miljoonaan euroon asti.
Summat tulevat siitä, että Tampereen kaupunki pyysi Kotilinnasäätiötä maksamaan alun perin 1,8 miljoonaa euroa sopimuksen rikkomisesta. Summasta neuvoteltiin pitkään ja asiaa soviteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Lopulta sovittiin, että Kotilinnasäätiö maksaa kaupungille 775 000 euroa korvausta.
Oikeudessa ei käsitelty vahingonkorvauksia, vaan vain rikosta. Aleksovski määrättiin suorittamaan valtiolle 80 euroa rikosuhrimaksua.
Käräjäoikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa hovioikeuteen.
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen mielestä oikeuden päätös on kova, mutta selkeä.
– Mielestäni Aleksovskin tulisi erota kaupunginhallituksesta ja kaupunginhallituksen konsernijaostosta.
Aleksovski ei ole osallistunut kokouksiin syytteiden nostamisen jälkeen.
Jos tuomio jää tällaisenaan lainvoimaiseksi, pitää Aleksovskin Salmen mielestä erota myös valtuustosta.
– Sitä on syytä harkita nytkin, mutta se on keskusteltava asia.
Valtuustoryhmä käy oikeuden päätöstä läpi tulevina päivinä ja Salmi myös keskustelee Aleksovskin kanssa. Ensisijaisesti Salmi toivoo Aleksovskin tekevän itse johtopäätökset.
