Takavuosina Suomen ja Ruotsin rajan olemassaolo häivytettiin Tornio-Haaparannalla lähes kokonaan. Vasta viime aikoina on herätty siihen, että turisteille on syytä alleviivata, kuinka helppoa Tornio-Haaparannalla on siirtyä maasta toiseen.
Muualla maailmassa tiukkojakin rajamuodollisuuksia kokeneiden on tiedettävä ylittäneensä valtakunnan rajan, jotta he ymmärtävät, kuinka vaivatonta se Tornio-Haaparannalla on. Huomaamattomasta rajasta halutaan nyt tehdä numero.
Tornion kaupunki on tekemässä kattavaa suunnitelmaa matkailun kehittämiseksi lähivuosina. Luonnollisesti työssä on mukana kaksoiskaupungin toinen puolisko Haaparanta.
Raja on valtti
Tornio ja Haaparanta haluavat päästä osille Suomen Lapin ja Ruotsin Norrbottenin matkailusuosiosta. Rajakaupungit pohtivat yhdessä, mitkä olisivat ostosmatkailun lisäksi seudun vetovoimatekijät. Listan kärkeen nousevat valtakunnan raja, Tornionjoki ja Perämeri saaristoineen.
Matkailullisesti kiinnostavia paikkoja ovat muun muassa Kukkolankoski ja Matkakoski, Tornionjoen kalastusapajat sekä Perämeren kansallispuisto saarineen.
– Halutaan korostaa meidän hienoa Tornionjokea sekä arktista saaristoa ja meriympäristöä, kuten jäätyvää merta, joka on aika uniikki asia meillä Lapissa, kertoo Katariina Huikari, joka koordinoi matkailun kehittämisprojektia.
Itsestäänselvä valtti on maailman rauhallisimmaksi rajaksi mainittu Suomen ja Ruotsin valtakunnan raja.
– Tämä meidän raja tekee meistä erikoisen. On tunnin aikaerot ja muut, jotka tekevät mahdolliseksi sen, että voidaan ylittää raja hauskalla tavalla, sanoo Katariina Huikari.
Länsirajastakin halutaan kiinnostava käyntikohde
Suunnittelutyö on vielä aluillaan, mutta jo nyt on hautumassa rajaan ja aikaeroon perustuvia ideoita työotsikolla "Paluu tulevaisuuteen" ja "Sata tapaa ylittää raja".
Viime vuosina rajakaupunkien kauppakeskittymä on vetänyt lähinnä ostosmatkailijoita Suomesta ja Ruotsista, tosin myös norjalaisasiakkaita liikkeissä pyörii varsinkin kesäisin. Nyt tavoitellaan myös kauempaa maailmalta Lappiin tulevia matkailijoita.
Jo naapurikaupunki Kemissä on turisteja vetäviä talvikohteita, etunenässä lumilinna ja matkailujäänmurtaja Sampo. Ajomatka Tornion ja Kemin välillä on vain parikymmentä minuuttia, joten ainakaan välimatkan ei pitäisi olla este pistäytymiselle naapurikaupungissa.
Ideoita pohtimaan myös kaupunkilaiset
Matkailuideoita pohtivat nyt kymmenet torniolaiset viranhaltijat, yrittäjät ja toisen asteen oppilaitosten edustajat yhdessä haaparantalaisten kanssa. Myös kaupunkilaiset ovat päässeet mukaan suunnitteluun. Esimerkiksi netissä järjestettyyn asukaskyselyyn saatiin torniolaisilta yli 250 vastausta.
– Halusimme aukaista kyselyn kaupunkilaisille siitä syystä, että myös asukkaat käyttävät matkailupalveluita ja heillä on hyvää konkreettista tietoa alueelta. Halusimme varmistaa, ettei meiltä jää huomaamatta kätkettyjä helmiä, sanoo Katariina Huikari.
Länsirajan matkailuideoita työstetään tulevina kuukausina työpajoissa, joissa käydään läpi esimerkiksi markkinointiin ja maankäyttöön liittyviä asioita.
Projektikoordinaattori Katariina Huikari arvioi, että ensimmäiset ideat saadaan toteutukseen vuoden, kahden sisällä, mutta osa suunnitelmista tähtää kauemmas tulevaisuuteen.
Brasilian hallitus ilmoitti lauantaina tunnustavansa Venezuelan lailliseksi presidentiksi maan parlamentin puheenjohtajan Juan Guaidón.
Presidentti Nicolás Maduron hallintoa vastustava Guaidó sanoi tällä viikolla olevansa valmis johtamaan maata väliaikaisena presidenttinä siihen asti, kunnes uudet vaalit saadaan järjestettyä.
Maduro aloitti torstaina toisen kautensa Venezuelan presidenttinä. Virkavalansa uusineelle presidentille ei satanut ulkomailta onnitteluviestejä. Yhdysvallat, EU ja lukuisat Latinalaisen Amerikan maat ovat ilmoittaneet pitävänsä viime toukokuun presidentinvaalien tulosta peukaloituna.
– Maduron hallinto on laiton, ja Yhdysvallat jatkaa ahkerasti työtä demokratian palauttamiseksi tähän maahan, Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kommentoi tänään Abu Dhabissa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo, että on kestämätöntä, että rikosepäilyitä on tullut lisää.
– On kestämätöntä, että jotkut meiltä turvapaikkaa hakeneet ja jopa turvapaikan saaneet ovat tuoneet tänne pahaa ja luoneet tänne turvattomuutta, presidentti Niinistö sanoo lausunnossaan.
Hänen mukaansa oikeus koskemattomuuteen kuuluu niihin arvoihin, joihin yhteiskuntamme perustuu ja joita jokaisen täällä on noudatettava.
– Kuten jo aiemmin julkitulleiden epäilyiden kohdalla sanoin, Oulun teot järkyttävät meitä epäinhimillisyydellään. Järkytystä lisää se, että teot ovat kohdistuneet lapsiin.
Presidentti kuitenkin muistuttaa, että maahan muuttaneille pitää antaa mahdollisuus elää Suomessa.
– Tarvitsemme aroistakin asioista avointa ja asiallista keskustelua ja tarkkaan punnittuja päätöksiä. Ongelmiin on tartuttava ja ne on ratkaistava. Sen ansaitsevat kaikki ne ihmiset, joilla on tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme, taustastaan riippumatta.
SDP:n Marin: Lisää poliiseja ja lainsäädäntömuutoksia
SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin haluaa, että hallitus lisää poliisien määrää ja resursseja. Marinin mukaan hallituksen on herättävä sisäisen turvallisuuden ongelmiin ja ihmisten huoleen lasten ja nuorten turvalisuudesta. Oulun tapauksia hän pitää järkyttävinä ja vastenmielisinä.
– Oulun järkyttävät tapaukset alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista osoittavat selvän tarpeen poliisien määrän ja resurssien lisäämisestä.
Sanna Marin.Arsi Ikäheimonen / AOP
Marin painottaa, että viranomaisille tulee taata riittävät resurssit, jotka määritellään tarpeen, ei taloustilanteen mukaan. Hän myös peräänkuuluttaa tarvetta lainsäädäntömuutoksille ja kriisiavun ohjaamiselle Ouluun.
– Lapsi ei kykene päättämään seksuaalisesta kanssakäymisestä ja teko on tulkittava aina törkeäksi raiskaukseksi. Rangaistuksia on tiukennettava kautta linjan, mutta aivan erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien tekojen osalta.
Nigaraguassa maan korkeimman oikeuden tuomari on eronnut tehtävistään vastalauseena maan itsevaltaisen hallitsijan Daniel Ortegan toimia vastaan.
Rafael Solís totesi presidentille osoittamassaan erokirjeessä, että Nicaraguaa uhkaa uusi sisällissota ja taloudellinen kaaos. Solís katsoo, että Ortega on muuttamassa Nicaraguaa terrorivaltioksi.
Tuomarin mukaan Nicaraguasta on tullut diktatuuri, jota johtaa kaksi henkilöä: Ortega ja hänen vaimonsa, varapresidentti Rosario Murillo. Solísin mukaan kaksikko on haluton käymään vuoropuhelua opposition kanssa ja hakemaan rauhanomaista ratkaisua keväällä puhjenneeseen kriisiin.
Ainakin 325 ihmistä on kuollut huhtikuussa alkaneissa Nicaraguan opposition ja hallituksen välisissä yhteenotoissa. Lukuisista oppositioprotestoijien kuolemista on syytetty Ortegaa kannattavia puolisotilaallisia ryhmiä. Solís arvostelee presidenttiä siitä, ettei tämä ole toiminut riisuakseen näitä ryhmiä aseista.
Syyskuussa Ortegaa karkotti maasta YK:n ihmisoikeustarkkailijat sen jälkeen, kun YK:n ihmisoikeuskomissaari Zeid Ra'ad Al kuvaili, että Nicaraguassa vallitsee pelon ja epäluottamuksen ilmapiiri.
Sanomalehti The Guardian kertoo, että Solís on 73-vuotiaan presidentin pitkäaikainen liittolainen ja hän toimi muun muassa Ortegan bestmanina tämän häissä vuonna 2005.
Hallitus ei pidä erillistä hätäkokousta Oulun seksuaalirikosepäilyjen vuoksi, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toimittajille Oulussa. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) oli esittänyt aiemmin hätäkokouksen järjestämistä.
Sipilän mukaan ministerit olivat lauantaina puhuneet asiasta puhelimitse. Sipilän mukaan on todennäköistä, että Oulun tapauksista keskustellaan myös valtioneuvoston istunnossa torstaina.
Oulussa on Sipilän mukaan valmistauduttu hyvin seuraavaan viikkoon ja viranomaisten yhteistyö toimii hyvin.
– Se, että tällaiset tapaukset tulevat ilmi, kertoo yhteisön toimivuudesta, Sipilä sanoi illalla Oulussa Ylelle.
– Kyse on vakavasta rikoksesta ja on selvä asia, että hallituksen lähtökohtana on, että rikoksen tekijät eivät tule Suomeen ja teemme kaikkemme, että rikokset tulevat ilmi ja niistä saadaan tuomio.
Jokaisen, joka tulee Suomeen, on sopeuduttava Sipilän mukaan Suomen lainsäädäntöön, arvoihin ja käytäntöihin.
– Joka ei sopeudu, hänet pitää saada Suomesta karkotettua, tämä on lähtökohta, Sipilä totesi.
"Vakavia seksuaalirikostuomioita ollaan kiristämässä"
Vakavien seksuaalirikosten tuomioiden koventaminen on Sipilän mukaan jo eduskunnan käsittelyssä ja ehditään käsitellä ennen vaaleja.
– Sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmässä on joulukuussa käynnistetty toimenpidekokonaisuus, joka valmistuu helmikuussa. Keskustelemme siitä myös opposition kanssa.
Hallitus haluaa osoittaa Sipilän mukaan olevansa Oulun tukena ja lupaa pienen taloudellisen tuen kriisin hoitoon.
Sipilä korosti, että nuorten osalta on äärimmäisen tärkeätä, että kotona ja koulussa keskustellaan, miten toimitaan sosiaalisessa mediassa ja kerrotaan avoimesti, jos epäilyjä on.
Myöhemmin illalla lähettämässään tiedotteessa Sipilä muistutti, että käytännön lainvalmistelutyö ei ole silti aina yksinkertaista.
– Suomi kunnioittaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja maamme perustuslain takaamia oikeuksia. Näissä raameissa hallitus on tehnyt aiempaa nopeammaksi törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisen. Laki astui voimaan vuoden alusta, Sipilä kirjoitti.
Oulun kaupungin johdon kanssa pidetyssä tapaamisessa olivat mukana Sipilän lisäksi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sekä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.).
Sisäministeri Mykkäsen mukaan on myös varmistettava, että rikoksiin syyllistymättömät saavat elää Suomessa rauhassa.
– Suurin osa ulkomaalaisväestöstä elää moitteettomasti. Pitää huolehtia, ettei pieni vähemmistö sekä pilaa turvallisuutta että aja meitä toisiamme vastaan, Mykkänen sanoi.
Rintamamiestalo, asevelitalo, ruotsalaistalo, rintsikka ja noppa. Tervetuloa satojen tuhansien suomalaisten kotiin!
Rakkaalla talolla on monta nimeä. Osin toki myös siitä syystä, ettei aina ole ihan selvää mistä puhutaan, kun puhutaan vaikkapa rintamamiestalosta.
Selvennyksen vuoksi: puhutaan talosta, joka on rakennettu Suomeen toisen maailmansodan jälkeen.
Tyypillisesti talo on puurakenteinen, puolitoistakerroksinen ja harjakattoinen.
Hannu Rinne
– Asevelitalo-nimeä taidettiin käyttää aivan aluksi. Jotkut sanovat, että niitä ainoita ja oikeita ovat talot, jotka rakennettiin rintamalla hirsistä. Ne tuotiin osina junalla, annettiin leskille tai haavoittuneille, jotka saivat sitten rakentaa sen kotipaikkakunnallaan, kertoo Rintamamiestalo-kirjan kirjoittanut Hannu Rinne.
Nelijakoisessa alakerrassa oli eteinen eli porstua, kaksi huonetta ja keittiö. Keittiö oli erotettu muista asuintiloista, toisin kuin perinteisessä maalaistuvassa, kertoo Wikipedia rintamamiestalosta.
– Talossa on yksi piippu keskellä, jota kaikki huoneet kiertävät. Kaksi lämmintä kerrosta päällekkäin oli fiksu keksintö, Rinne täydentää.
Aina on joku paikka vähän rempallaan ja kunnostusta vailla. Kai tämä on sellainen hauska elämäntapa. Tuija Kirkkala
Tyyppitalo oli uudenlainen ja moderni tapa asua. Ajat olivat kovat ja hyvin usein rakennustarpeeksi haalittiin kaikenlaista.
Pakkauslautoja rintamamiestalon rakenteissa.Hannu Rinne
Sen ovat havainneet monet rintamamiestaloja remontoineet: esimerkiksi väliseiniä on naputeltu pystyyn ainakin hedelmälaatikoiden ja laivakonttien palasista.
Rintamamiestalo on klassikko. Paikalla rakennettu. Itse rakennettu. Kunnolla rakennettu. Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen nousi lähes 300 000 samantapaista taloa, mutta jokaisesta tuli yksilö, jonkun koti.
Näin kirjoittaa Hannu Rinne viitisen vuotta sitten julkaistussa Rintamamiestalo-kirjassaan.
Rintamamiestalosta kirjan kirjoittanut Hannu Rinne asuu itsekin vanhassa talossa ja tietää, että siellä tekeminen ei lopu. Kuvassa hän korjaa oven lukkoa ja vaihtaa katkenneen jousen tilalle uutta.Jaana Rinne
Hän tutustui rintamamiestaloon jo lapsena.
– Tikkurilan mummo asui rintamamiestalossa. Silloin jo kiinnitin huomiota siihen taloon.
Kirjaansa varten hän kolusi kymmeniä taloja.
Näennäisestä yhdennäköisyydestään huolimatta taloissa on eroavaisuuksia.
– Aika samantapaisia ne olivat aluksi, mutta nyt harvemmissa on alkuperäisiä asioita jäljellä. Toki nyt tehdään jo niin sanottuja retroremonttejakin eli palautetaan taloon sitä alkuperäisyyttä, Rinne sanoo.
Kotina sadoilla tuhansilla suomalaisilla
Suomeen vuonna 1942 perustettu Suomen Arkkitehtiliiton Standardisoimislaitos piti huolen, että sodanjälkeinen suuri asutustoiminta sujuisi tehokkaasti ja taloudellisesti. Se huolehti myös rintamamiestalojen yksityiskohdista.
Standardonti ulottui listoihin ja ovenkahvoihin asti. Standardisoimislaitoksen ehdottamat Pukinsarvi-ovenpainikkeet tai legendaariset Leea-komeronsulkimet toimivat moitteetta monissa rintamamiestaloissa edelleenkin.
Silti kuten rintamamiestalot, myös niiden asukkaat ovat yksilöllisiä. Jos onnentunteet, niin haasteetkin yhdistävät rintamamiestaloasujia. Yksi niistä on hyvin usein hyvin pieni wc. Kaikkein pienimpiin postimerkkivessoihin pitää peruuttaa sisälle, jos ulos haluaa päästä etuperin.
Karkkilalainen Tuija Kirkkala on asunut vuonna 1948 rakennetussa rintamamiestalossa vuodesta 2010.
– Ihaninta on oma rauha ja vanhoissa taloissa on jotakin paljon persoonallisempaa kuin uudisrakennuksissa. Vanhoilla taloilla on henki, hän sanoo.
Kotona asuu lisäksi tytär ja kaksi koiraa.
– Onhan tämä pientä hulluutta. Välillä tulee mietittyä, kun kovilla pakkasilla pitäisi kahdesti päivässä lämmittää takkaa ja töissäkin käydä. Aina on joku paikka vähän rempallaan ja kunnostusta vailla. Kai tämä on sellainen hauska elämäntapa, Kirkkala sanoo.
Tuija Kirkkalan rintamamiestalon wc on pikkuruinen, mitoiltaan 98 x 107 cm. Tuija Kirkkala
Uusiin taloihin on jo pitkään rakennettu tiloja hemmotteluun. Kotikylpylöissä voi olla perinteinen tai poreileva amme, ylellinen sadesuihku tai useampi sekä ylelliset tekstiilit. Pesutilasta on tullut kodeissa elämyspaikka.
Tilanne on hyvin toisenlainen, jos asuu rintamamiestalossa. Toki niihinkin on kotikylpylöitä tehty, useimmiten kellareihin. Silti monen kellarissa on edelleen puulämmitteinen saunahuone pesutilana.
– Ne voivat olla suuria remontteja. Hurjimmillaan pitää jatkaa taloa alaspäin. Kaivetaan savi pois ja tuodaan uutta maata tilalle, että saadaan salaojaputket, lämmitykset ja viemäröinnit tehtyä, Hannu Rinne sanoo.
Joihinkin taloihin on vuosien saatossa rakennettu elintasosiipiä pesu- ja wc-tiloille, mutta monen perheen käytössä on edelleenkin esimerkiksi portaiden alle rakennettu pikkuinen hotelli helpotus.
Kaikkein pienimpiin postimerkkivessoihin pitää peruuttaa sisälle, jos ulos haluaa päästä etuperin.
– Rintamamiestalon vessasta ei oikein elämyskeskusta saa tekemälläkään. Pieni se on aina. Usein vain ihmisen mentävä pyörähdystila, Hannu Rinne sanoo.
Millainen on sinun rintamamiestalosi? Onko jokin nurkka siinä erityisen rakas tai kenties aiheuttanut erityisen paljon harmia? Mitä erikoista remonteissa on löytynyt seinien sisältä tai lattialankkujen alta?
Mikä rintamamiestalossa asumisessa on hyvää ja mikä huonoa? Kerro meille suhteestasi rintamamiestaloon ja mielellään kuvan kera.
Yhdysvaltain entinen YK-lähettiläs Nikki Haley ja Yhdysvaltain presidentin tytär ja neuvonantaja Ivanka Trump on nostettu esiin mahdollisina ehdokkaina Maailmanpankin uudeksi pääjohtajaksi. Asiasta kirjoittaa sanomalehti Financial Times.
Kimin ennenaikainen ero voi avata Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille merkittävän mahdollisuuden vaikuttaa kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin johtajan valintaan. Kirjoittamattoman säännön mukaan suurin jäsenmaa Yhdysvallat on voinut nimetä pääjohtajan.
Ivanka Trump oli viime vuonna vaikuttamassa siihen, että Maailmanpankki myönsi Saudi-Arabian tukemana miljardin dollarin rahaston naisten yrittäjyyden tukemiseen. Nikki Haley ilmoitti viime vuoden lokakuussa jättävänsä YK-lähettilään tehtävät. Hän ei ole kertonut syytä erolleen.
Muita johtajaspekulaatioissa mukana olevia nimiä on Financial Timesin mukaan muun muassa korkea-arvoinen kansainvälisten asioiden virkamies David Malpass Yhdysvaltain valtiovarainministeriöstä ja johtaja Mark Green Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirastosta USAIDista.
Uusi pääjohtaja selvillä viimeistään huhtikuussa
Yhdysvaltain valtiovarainministeriöstä sanottiin uutistoimisto AFP:lle perjantaina, että se ei kommentoi mahdollisia johtajakandidaatteja. Tiedottajan mukaan ministeriö on saanut "suuren määrän suosituksia".
– Olemme aloittamassa sisäisen selvittelyprosessin Yhdysvaltojen ehdokkaan nimeämiseksi, ministeriöstä kerrottiin.
Enää ei kuitenkaan ole välttämättä selviö, että Yhdysvaltojen nimeämä ehdokas on automaattisesti vahvoilla. Maailmanpankin johtokunta on luonnehtinut valintaprosessia "avoimeksi, läpinäkyväksi ja ehdokkaiden ansioihin perustuvaksi" ja antanut ymmärtää, että ei-amerikkalaisia kandidaatteja ei rajata ulkopuolelle.
Pankin johtokunta ilmoitti torstaina, että se alkaa ottaa vastaan ehdokkuuksia varhain helmikuun alussa, ja Kimin seuraaja nimetään huhtikuun puoleenväliin mennessä.
Kun Jani Koskinen kiinnostui kymmenen vuotta sitten kielistä, oli kiinnostus enemmänkin teoreettista. Sittemmin hän tutustui opinnoissaan kielisosiologiaan, jossa tutkitaan muun muassa kielien välisiä valtasuhteita sekä vähemmistökielten yhteiskunnallista asemaa. Nyt hän on kieliaktivisti, jonka viime joulukuussa julkaistu pro gradu -tutkielma on ensimmäinen Keski-Karjalan murteella tehty tutkielma Suomessa.
Gradu on jatkumoa Koskisen kandidaatintutkielmalle, joka on myös kirjoitettu samalla murteella.
Mutta miksi hän päätyi kirjoittamaan juuri pienellä alueella Pohjois-Karjalassa puhutulla kielellä?
– Olin ensin kiinnostunut yleisesti uhanalaisista vähemmistökielistä. Aloin miettiä, että pitäisikö murteitakin pitää uhanalaisina kielimuotoina ja miten niitä voisi elvyttää.
Siksi Koskisesta tuntui itsestäänselvältä laajentaa murteen käyttöä myös kirjalliseen ilmaisuun gradussaan – vaikka hän ei puhukaan murretta luonnostaan.
Pohjois-Karjalassa Kiteellä, Rääkkylässä ja Kesälahdella puhuttu murre puolestaan valikoitui Koskisen käyttöön ihmissuhteen kautta.
– Vietin suhteen myötä paljon aikaa tuolla alueella, jolloin kiinnostuin alueiden murteesta, hän kertoo. Koskinen on elvyttänyt alueen murretta esimerkiksi perustamalla Facebook-ryhmän, jossa keskustellaan kyseisellä murteella. Koskisella on myös sukujuuria isovanhemman ja isoisovanhemman kautta Itä-Suomessa.
Maisteriksi mutkien kautta
Gradun saaminen hyväksytyksi ei ollut läpihuutojuttu. Se vaati ohjaajan sekä pääaineen vaihtoa. Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Marjatta Palander kertoo, että gradua tarjottiin myös Itä-Suomen yliopiston suomen kielen laitoksen julkaistavaksi. Laitoksella kuitenkin linjattiin, että puhekielisiä opinnäytteitä ei hyväksytä.
Koskinen sopi myös ohjaajansa kanssa, että gradun alku- ja loppuosa kirjoitettaisiin suomen kirjakielellä, mutta hän palautti gradunsa kuitenkin täysin murteella kirjoitettuna.
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston piti kokoontua kahdesti, ennen kuin Koskisen opinnäyte päätettiin lopulta hyväksyä.
Gradun tarkastajat perustelivat kannanotossaan Helsingin Sanomissa gradun hyväksymistä sillä, että kyseessä on toimintatutkimus, johon murteella kirjoittaminen sopii. Toisaalta itse gradussa ei sanallakaan mainita tällaista metodia.
Koskinen kertoo, että tarkastajat nostivat ajatuksen toimintatutkimuksesta esiin vasta tarkastusprosessin aikana.
Murresarjakuvat ovat yksi keino laajentaa murteiden käyttöä yhteiskunnassa.Marja Väänänen / Yle
Koskisen gradusta tehty aiempi juttu Helsingin Sanomissa herätti kiivasta keskustelua, ja jutussa haastateltu Helsingin yliopiston dekaani syytti Koskista kulttuurisesta omimisesta.
– Se on vähän sama kuin käyttäisi saamelaislakkia ajaakseen omaa asiaansa olematta itse saamelainen, dekaani kritisoi.
Syytös on kova. Varsinkin, kun se tulee humanistisen tiedekuntaneuvoston johtajalta, joka oli itse gradua hyväksymässä. Koskinen kertoo, että tiesi etukäteen gradun olevan kiistanalainen.
– Mutta en osannut odottaa, että sen hyväksymisen jälkeen dekaani lähtisi esittämään julkisuudessa näin kovaa kritiikkiä, Koskinen oudoksuu.
Syytökset kulttuurisesta omimisesta menevät hänen mielestään metsään.
– Syytökset kuulostavat hyvin kummallisilta. En ole valinnut käyttämääni murretta sattumanvaraisesti. Ja vaikka näin olisin tehnytkin, saamelaislakkivertaus ei ole millään tasolla toimiva.
Tiedeyhteisössä on erimielisyyttä
Gradun hyväksyminen ja siihen liittyvät hankaluudet kuvastavat tieteiden sisällä käytyjä kiistoja. Toinen puoli korostaa suomen kirjakielen merkitystä, toinen taas vähemmistökielten asemaa.
Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori ja murretutkija Marjatta Palander edustaa ensimmäistä kantaa. Hänestä murregradu on ilmiönä mielenkiintoinen, mutta tarpeeton.
– Meillä on virallista tiedonvälitystä varten kehitetty yhteinen kirjakieli, joka palvelee sekä itä- että länsimurteita. Siksi en näe tarvetta kirjoittaa virallisia opinnäytteitä puhekielisesti.
Suomen kielen professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopistosta. Hän on tutkinut myös murteita. Matti Myller / Yle
Suomen kirjakieli on alun perin perustettu pohjautuen murteisiin. Palanderin mielestä yksi yhteinen kirjallinen kielimuoto riittää, eikä uusia tarvita.
Ongelmia tulisi Palanderin mukaan myös, jos puhuttua kieltä lähdettäisiin normittamaan, eli sille tehtäisiin esimerkiksi kirjakieli.
– Sittenhän meidän pitäisi normittaa hirveä määrä suomen kielen murteita. Suomessa on kahdeksan isoa murreryhmää ja vielä niiden alaryhmät, joissa on keskinäisiä eroja.
Palander kysyykin, että mihin raja vedettäisiin.
– Se on järjetön ajatus, että puhuttua kielimuotoa pakotettaisiin muottiin. Että sitä on pakko puhua nyt näin. Murteet elävät ajassa ja muuttuvat, hän jatkaa.
Yksityiskohta Mikael Agricolan Abckiriasta (1543). Aapinen oli ensimmäinen suomeksi painettu kirja. Suomen kirjakieli syntyi uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla. Kansalliskirjasto
Palander kertoo myös, että suurin osa suomen kielen laitoksista on samalla kannalla murteella julkaisun suhteen kuin Itä-Suomen yliopiston laitos.
Koskinen sanoo puolestaan, että tähän mennessä asiaa ovat kommentoineet tiedeyhteisön puolelta vain ne, jotka vastustavat murteiden käyttöä. Muitakin näkökulmia on olemassa.
– Jakolinja on suunnilleen sellainen, että laajalti eri vähemmistökieliä tuntevat kielentukijat suhtautuvat ymmärtäväisesti, kun taas suomen kieleen erikoistuneet tutkijat eivät tunne niin hyvin sitä kansainvälistä kontekstia, johon tutkimukseni ja kielivalinta juontavat juurensa.
Murre kouluihin ja tienviittoihin
Joka tapauksessa Koskinen toivoisi, että Suomessa alettaisiin pohtia sitä, miten murteet voitaisiin säilyttää. Murteet tarvitsisivat hänen mielestään jonkinlaisen virallisen aseman puhuma-alueillaan yleiskielen rinnalla. Koskinen jatkaa, että käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi paikallismurteen opetusta kouluissa ja murteiden lisäämistä virallisiin tieviittoihin.
– Monessa Euroopan maassa on alettu suhtautua ennen valtakielen murteina pidettyihin kielimuotoihin vähemmistökielinä, ja lisätä tietoisesti niiden käyttöä yhteiskunnassa.
Murretta voip opetela perjaatteessa ihan niin kun mitä tahhaa vierasta kieltä, tosin sillä erola, jotta varsinaissii oppimaterijaaliloita on harvonj suatavila. Jani Koskinen
Professori Palander puolestaan painottaa, että murteilla ei ole mitään hätää, sillä puhuttu kieli elää ajassa. Esimerkiksi hän nostaa vanhoja maanviljelyyn liittyviä sanoja, jotka olivat käytössä 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Ne ovat karsiutuneet puheesta melkein kokonaan, koska niille ei ole enää käyttöä.
– Näin murteet muuttuvat luonnostaan. Ei niitä voi pelastaa siten, että ne pakotettaisiin kirjalliseen muottiin.
Koskinen haluaa vaalia murteen käyttöä myös arjessa, sillä hän vastasi haastattelukysymyksiin Keski-Karjalan murteella kirjoittaen. Tältä näyttää Koskisen vastaus kysymykseen, onko murteen oppiminen vaikeaa.
– Murretta voip opetela perjaatteessa ihan niin kun mitä tahhaa vierasta kieltä, tosin sillä erola, jotta varsinaissii oppimaterijaaliloita on harvonj suatavila. Kieljtietteelistä tutkimusta murtteista on kuitennii olemassa ja oun hyövyntänä sitä opetelesanj murretta. Lisäks oun tietennii viettänä paljon aikkoo murttiin syntyperässiin huastajjiin seurassa ja varsinnii vanahemmalta sukupolovelta oppina sitä kautta paljon murretta.
Venäjän avaruusjärjestö Roskosmos ei enää hallitse maata kiertävää Spektr-R-tiedesatelliittia. Satelliitti lähettää edelleen maahan tietoja, mutta viranomaisten mukaan sitä ei ole pystytty ohjaamaan sitten perjantaiaamun.
Satelliitti kuljettaa mukanaan radioteleskooppia, jolla on suoritettu lukuisia radioastronomisia mittauksia Linnunradan ulkopuolisista kohteista.
Vuonna 2011 avaruuteen laukaistu satelliitti on ylittänyt käyttöikänsä. Alun perin radioteleskoopin uskottiin pysyvän toiminnassa noin viisi vuotta.
Nyt katkennutta yhteyttä on yritetty korjata perjantaista lähtien. Seuraavan kerran Venäjän avaruusjärjestö kokeilee yhteyden muodostamista sunnuntaina.
Pohjois-Ruotsissa sijaitsevassa Kiirunan kunnassa tapahtui lauantaina aamuyöllä vakava liikenneonnettomuus, kun kuorma-auto ja minibussi kolaroivat.
Kuusi minibussin kyydissä ollutta ihmistä kuoli onnettomuudessa. Lisäksi yksi loukkaantunut lennätettiin helikopterilla sairaalaan. Ruotsin poliisin mukaan kaikki menehtyneet olivat lähtöisin Pohjoismaiden ulkopuolelta.
Expressen-lehden mukaan turmassa osallisena ollut kuorma-auto kuuluu kaivosyhtiö Kaunis Ironille. Lehden mukaan kuorma-auton kuljettaja ei loukkaantunut törmäyksessä.
Turma tapahtui Vittangin ja Pajalan välisellä tiellä. Useita ambulansseja lähetettiin onnettomuuspaikalle.
Artikkelia täydennetty 12.1. 2019 kello 17.26. Lisätty viranomaisten vahvistama tieto ulkomaalaisten kuolonuhrien alkuperästä.
Saab Kockumsin telakan tuotantopäällikkö Helena Lönegård osoittaa erikoisteräksisiä tukikaaria tuotantohallin lattialla. Ne hitsataan uusien A26-sukellusveneiden rungoksi. Jos kaikki kaaret asetettaisiin riviin, niistä muodostuisi 40 kilometrin pituinen jono.
Telakalla rakennetaan sekä uusia että uudistettuja sukellusveneitä Ruotsin merivoimille. Ensimmäisen kerran kolmeenkymmeneen vuoteen tekeillä on kaksi uutta A26-luokan sukellusvenettä. Ne on varustettu Stirling-moottoreilla, jotka mahdollistavat pidemmän toiminta-ajan veden alla.
Kännykät on jätetty teollisuushallien ulkopuolelle. Kuvaaminen on kielletty. Telakka-alueellakaan ei tahdo isäntien mielestä löytyä kuvakulmaa, jonka voisi taltioida.
Sukellusveneen valmistus on vahvan turvaluokituksen takana.
Ruotsin uudet A26 -sukellusveneet valmistuvat ensi vuosikymmenelle.Saab Kockums Ab
Saab Kockumsin varatoimitusjohtaja Lars Brännström kertoo, että suurin muutos uusien sukellusveneiden valmistuksessa on monimutkaisten järjestelmien informaatiotekninen turvallisuus.
Uusilla järjestelmillä päivitetty Gotland-luokan sukellusvene odottaa lähtöään satama-altaassa, toinen valmistuu tänä vuonna. Aluksiin on asennettu pitkälti sama tekniikka kuin mikä tulee käyttöön uusissa A26-sukellusveneissä.
Tuotantopäällikkö Helena Lönegård kertoo, miten Gotland-luokan sukellusveneet halkaistiin kahtia, avattiin kuin valaan sisukset.
– Voi sanoa, että uusi A26 on asetettu Gotland-luokan sukellusveneen kuoreen, Lönegård sanoo.
Saab-yhtiölle sukellusveneitä valmistavan telakkatoiminnan aloittaminen Karlskronassa ja Malmössä on merkinnyt isoa investointia. Telakka on saanut muun muassa suuren teräsvalssin, jolla sukellusveneen runkopalat työstetään. Tuotantoa on automatisoitu. Telakka-alueella on vieri vieressä kunnostettuja, vuosisatoja vanhoja rakennuksia ja tuliterää uutta.
Työntekijöitä oli vuonna 2014 alle tuhat kun Saab teki kaupat saksalaisen ThyssenKruppin kanssa. Nyt henkilöstön määrä on lähes kaksinkertaistunut 1600:aan, joista noin 400 on konsultteja.
Ruotsi etsii sukellusveneilleen uusia ostajia
Ruotsin valtiolle kauppa oli tärkeä. Uuden sukellusvenemallin tekijäksi ja kehittäjäksi haluttiin ruotsalainen yhtiö. Ruotsille vedenalainen sodankäynti on strateginen intressi ja osa maalle tärkeää puolustusteollisuutta, jonka tuotteita halutaan myydä ulkomaille. Saab Kockums pyrkii ilmeisesti hakemaan markkinoita esimerkiksi Puolasta ja Hollannista.
Tällä hetkellä ainoa asiakas on Ruotsin valtio, eikä varatoimitusjohtajalla ole halua vastata kysymyksiin mahdollisista vireillä olevista kauppaneuvotteluista.
– Jos minulta kysytään, jokaisella maalla pitäisi olla sukellusvene, hän naurahtaa.
Ruotsilla on tällä hetkellä neljä sukellusvenettä. Valmisteilla olevien A26-alusten on ajateltu korvaavan vanhempia malleja, mutta merivoimat toivoo määrän kasvavan viiteen. Norjalla on kuusi sukellusvenettä, Suomella ja Tanskalla ei yhtään.
Suomella oli vielä jatkosodan aikana viisi sukellusvenettä, mutta Pariisin rauhansopimus 1947 rajoitti Suomen aseistusta. Vaikka sopimuksen sotilasartiklat on 90-luvulla kumottu, Suomen laivastolle ei ole hankittu sittemmin sukellusveneitä. Se on kallis asejärjestelmä.
HMS Gotland on osallistunut Suomen ja Ruotsin yhteisiin sotaharjoituksiin.Saab Kockums Ab
Suomi ja Ruotsi harjoittelevat yhdessä sukellusvenejahtia
Ruotsin merivoimien esikunnassa sekä vedenalaisen että pinta-alusten uusimista pidetään tärkeänä sille kuuluvan merivalvontatehtävän takia. Itämerellä liikkuu joka hetki useita tuhansia kauppaliikenteen aluksia sekä Suomeen että Ruotsiin. Ruotsin merivoimien komentajan Jens Nykvistin mielestä vilkas kuljetusreitti vaatii merivoimien läsnäoloa, mutta uhkakuvat ovat myös muuttuneet.
– Tämänhetkisen hybridisodankäynnin taistelutekniikalla on uusia, normaalista poikkeavia mahdollisuuksia aiheuttaa vahinkoa. Meidän tehtävämme on löytää “trigger”, poikkeustilanteen käynnistäjä, Nykvist sanoo.
Suomen ja Ruotsin tiivistynyt puolustusyhteistyö on merkinnyt käytännössä sitä, että merivoimat jakavat aiempaa enemmän tietoa keskenään. Maat myös harjoittelevat Ruotsin kaluston avulla yhteisissä sotaharjoituksissa sukellusvenejahtitilanteita.
Sukellusveneiden etu on yksinkertainen: ne voivat toimia salassa sekä rauhan että sodan aikana. Niitä voi käyttää tiedusteluun, erikoisjoukkojen kuljetukseen, pintatorjuntaan tai miinoitukseen.
Ruotsin merivoimien komentaja Jens Nykvist.Riikka Uosukainen / Yle
Kalastaja havaitsi neuvostosukellusveneen
Karlskronan rannikkomaisemat koristivat sanomalehtien etusivuja ympäri maailmaa lähes 40 vuotta sitten. Neuvostosukellusvene ajoi karille vain kymmenen kilometriä silloisesta Karlskronan sotilastelakasta ja laivastotukikohdasta. Karille karahtaneen sukellusveneen havaitsi alunperin paikallinen kalastaja.
Ruotsissa rannikon asukkaiden sukellusvenehavainnot ovat sen jälkeen kuuluneet lähes jokavuotisiin mediailmiöihin. HMS Gotland-sukellusvenettä aikoinaan komentanut Jens Nykvist ei pane pahakseen ruotsalaisten innokkuutta.
– Meidän kannaltamme on vain hyvä, että ihmiset ovat valppaita.
Hän ei kuitenkaan halua vastata kysymykseen kuinka aktiivisesti Venäjän sukellusveneet liikkuvat Itämerellä tällä hetkellä.
Käveleviä autoja, taipuvia puhelimia, valtavan kokoisia televisioita ja tekolihahampurilaisia. Las Vegasissa esiteltiin neljän päivän ajan tulevaisuuden kuluttajaelektroniikkaa. Niiden perusteella luvassa on yhä enemmän puheohjattavia laitteita ja tarkempia ruutuja.
Maailman suurimpiin teknologiatapahtumiin kuuluva CES on yli viisikymmentävuotisen historiansa aikana esitellyt maailmalle lukuisia mullistavia laitteita. Vuonna 1970 tapahtumassa esiteltiin videonauhuri. 26 vuotta myöhemmin siellä esiteltiin videonauhurin syrjäyttävä dvd-soitin. Kului kahdeksan vuotta ja messuilla esiteltiin Blu-ray -formaatti. Myös sellaiset laitteet kuin CD-soitin ja Commodore 64 -tietokone ovat nähneet päivänvalon CES-messuilla.
Viime vuosina CES-elektroniikkamessujen pääosassa ovat olleet televisiot. Niin tänäkin vuonna.
LG esitteli Las Vegasissa koteloon rullattavan 4K-television ja Samsung puolestaan raahasi messuhalliin valtavan 98-tuumaisen 8K-television.
Larry Smith / EPA
Televisioiden kehitys on viime vuosina ollut niin nopeaa, että sisältöpuolella ei olla pysytty perässä. Samalla kun televisiovalmistajat esittelevät 8K-kuvanlaatua toistavia laitteitaan, kuluttajat saavat nähdä vaivaa löytääkseen edes 4K-laatuista katseltavaa.
Ylen teknologiajohtaja Olli Sipilä kertoo, että Ylellä on tuotannossa kokeiluja 4K-kuvaamisesta, mutta niiden julkaisusta ei ole sovittu.
– 8K on ehkä meillä ajatuksissa, mutta ei mitenkään vakavasti otettuna. Isot teknologiamuutokset ovat meille aika iso juttu rahallisesti, koska me joudumme katsomaan koko ketjun läpi kamerasta lähtien aina kotivastaanottimeen. Siinä on aika paljon tekemistä, Sipilä naurahtaa.
Kaikki eivät selviä messuhallista kauppojen hyllyille
CES-messuilla oli tänä vuonna yli 4 500 näytteilleasettajaa. Osa esitellyistä tuotteista on vielä prototyyppitasolla, kuten esimerkiksi Hyundain kävelevä auto, ja osa on taas luvattu kauppojen hyllyille jo tämän vuoden aikana. Ensimmäiset kuluttajille tarjolla olevat CES-uutuudet löytynevät tietokonepuolelta, arvelee Verkkokauppa.comin viestintä- ja tapahtumapäällikkö Lauri Kutila.
– Pelijuttu on nyt niin kuumaa tietokonepuolella, että jokainen yrittää mahdollisimman nopeasti tuoda uusimmat ja tehokkaimmat koneet markkinoille, Kutila tuumaa.
Sama ilmiö pätee myös mobiilipuolella, jossa uudet mallit on saatava kuluttajien käsiin mahdollisimman nopeasti.
On myös laitteita, jotka eivät yrityksistä huolimatta koskaan ota tuulta alleen.
– Humanoidirobotit ovat sellainen juttu, että niitä näkee siellä ihan valtavan määrän joka nurkassa. Eikä ne ikinä tunnu oikein päätyvän sitten meille kuluttajille, Kutila toteaa.
Hän ei itse pidä tätä suurena menetyksenä. Robotiikka toimii hyvin esimerkiksi imureiden muodossa, mutta käsiä heiluttaville hyvänolon roboteille ei Kutilan mielestä ole tarvetta.
Robyn Beck / AFP
Puheohjaus yleistyy entisestään
Televisioiden ja humanoidirobottien lisäksi CES-messuilla oli tänä vuonna runsaasti puheohjattavia laitteita. Puheohjaus on hiljalleen laajenemassa älykaiuttimista muihin kodin laitteisiin.
CES:issä puheohjausta esiteltiin niin autoissa kuin vessanpöntöissä.
– Selvästikin ääniohjattavat laitteet ovat tämän hetken juttu. Älykaiuttimet tulevat yleistymään ihmisten kodeissa lähivuosina todella voimakkaasti, Kutila toteaa.
Tämä kehitys näkyi myös CES-messuilla. Google markkinoi voimakkaasti puheohjattavaa virtuaaliavustajaansa Las Vegasissa. Yhtiö osoittaa olevansa halukas haastamaan Amazon kamppailussa puheohjauksen kuninkuudesta.
David Becker / AFP
Apple on poissa vaan ei unohdettu
CES-messuille ovat perinteisesti osallistuneet kaikki suuret teknologiayhtiöt, paitsi Apple. Huomiosta kilpailu muiden yritysten uutuuksien kanssa ei ole houkutellut Applea Las Vegasiin. Yhtiö on kuitenkin usein ollut läsnä CES:issä, tavalla tai toisella.
Tänä vuonna Apple osti valtavan kokoisen mainoksen messuhallin viereisen talon seinästä. Mainoksessa yhtiö julisti vanhaa hokemaa mukaillen, että "se mitä tapahtuu iPhonessasi, jää puhelimeesi". Viesti oli osoitettu Googlelle ja Amazonille, jotka ovat saaneet kritiikkiä käyttäjätietojen käsittelystä.
Tämä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi. CES-messujen käynnistyttyä useat televisiovalmistajat ilmoittivat vuoron perään yhteistyöstä Applen kanssa. Ensin Samsung ilmoitti, että jatkossa sen televisioista löytyy Applen iTunes-sovellus. Sen jälkeen LG, Vizio ja Sony kertoivat lisäävänsä televisioihinsa Applen AirPlay 2 ja HomeKit -tuet.
Apple on aikaisemmin pitänyt tiukasti oman ekosysteeminsä hallussaan. Yhteistyö televisiovalmistajien kanssa osoittaa, että tämä tie on nyt kuljettu loppuun.
Ranskassa kymmenettuhannet mielenosoittajat ilmaantuivat jälleen lauantaina kaduille vastustamaan presidentti Emmanuel Macronin politiikkaa. Sisäministeriö kertoo, että protestit keräsivät maanlaajuisesti noin 84 000 ihmistä, mikä on viimeviikkoista enemmän.
Ministeriön mukaan mielenosoitusten yhteydessä otettiin kiinni 244 ihmistä. Keltaliiveiksi kutsuttuja mielenosoittajia vastaan oli komennettu noin 80 000 poliisia. Protesteissa on aiemmin ilmennyt väkivaltaisuuksia ja yhteenottoja poliisien kanssa.
Lauantain mielenilmaus Pariisissa alkoi rauhallisesti. Osallistujista osa lauloi kansallishymni Marseljeesia, kun muut huusivat vaatien Macronin eroa tai Christophen vapauttamista. Jälkimmäisellä vaatimuksella tarkoitetaan entistä ammattinyrkkeilijää, joka kuvattiin lyömässä poliiseja aiemmassa mielenosoituksessa.
Myöhemmin kymmenet osallistujat ottivat kuitenkin yhteen mellakkapoliisin kanssa Riemukaarella. Poliisi käytti sekä kyynelkaasua että vesitykkejä estääkseen mielenosoittajia pääsemästä Champs-Elysees'lle.
Ranskan sisäministeri Christophe Castaner tulkitsi tapahtumia silti niin, että "vastuullisuus voitti selkkauksen houkutuksen". Hänen mukaansa Pariiisin noin 8 000 osallistujan marssi sujui ilman "vakavia välikohtauksia".
Roska-astiat paloivat Bourgesissa
Mielenosoittajia pidätettiin Pariisin ohella ainakin Bourgesissa, jossa protestoijat sytyttivät roska-astioita palamaan historiallisessa keskustassa. Kahakoita mielenosoittajien ja poliisien kesken oli myös muun muassa Toulousessa, Bordeaux'ssa ja Lillessä.
– Me haluamme parlamentin hajoavan. Macronin täytyy ottaa meidät huomioon ja tajuta, kuinka huonosti asiat ovat, sanoi mielenosoitukseen osallistunut 59-vuotias rakennustyöntekijä William Lebrethon.
Ranskan ohella keltaliiveihin pukeutuneita protestoijia nähtiin lauantaina Britannian pääkaupungissa Lontoossa. Siellä sadat mielenosoittajat vaativat uusia vaaleja ja säästöohjelmien keskeyttämistä.
Hyllyllä on pieni rasia, ympärillä kaksi kynttilää ja yläpuolella taulu pienestä valkoisesta koirasta. Maalauksessa on Eepi ja rasiassa se, mitä koirasta on jäljellä.
Eepi oli ollut Meijun silmäterä jo 14 vuotta, kunnes viime kesänä sen voimat alkoivat ehtyä. Diagnoosi oli diabetes, jonka hoito olisi työlästä eikä takeita parantumisesta olisi. Meijun piti päättää, vieläkö koiravanhusta yritettäisiin hoitaa.
"Sen illan ja yön itkin ja puhuin itselleni järkeä, että nyt on aika laskea irti."
Eepin tarina on yksi kirjoituksista, jonka saimme, kun pyysimme lukijoita kertomaan, miten he ovat haudanneet lemmikkinsä. Tarinat vahvistavat käsitystä, että lemmikeistä on tullut lähes ihmiseen verrattavia perheenjäseniä.
Eepikin oli ennen kaikkea perheenjäsen.
“Kun ajoin lääkäriin ja itkin, hän oli apukuskin puolen jalkotilassa. Muistan, kun hän huojuvasti nousi istumaan ja kun silitin, hän laski päänsä käteni päälle ja katsoi niin syvälle silmiini. Aivan kuin merkiksi, että näin on oikein, ja hän on valmis.”
Eepi tuhkattiin, mutta Meiju ei ole keksinyt rakkaalle koiralleen lopullista hautapaikkaa. Perhe on miettinyt muuttamista, joten tuhkan hautaaminen tai sirottelu kotipihalle ei tuntunut oikealta vaihtoehdolta. Siksi Eepille on toistaiseksi järjestetty erikoispaikka olohuoneeseen.
Moni haluaa paikan, missä muistella lemmikkiä. Liikkuvan elämän takia sellaisen järjestäminen ei aina ole helppoa.
Eepin tuhkat ovat hyllyllä pienessä rasiassa. Perhe ei ole vielä keksinyt niille lopullista hautapaikkaa.Meijun kotialbumi
Kari kertoo tarinan lapsuudestaan 1950-luvun Kaavilta.
Perheen suomenpystykorva Ippe oli väsymätön häntänsä jahtaaja ja haukkui innokkaasti niin oravat kuin autot. Innokkuus koitui koiran kohtaloksi, kun Ippe eräänä päivänä löytyi navetan vintiltä nuolemasta haavojaan.
Auto oli töytäissyt ja koira loukkaantunut pahasti.
Kari kertoo isänsä lopettaneen koiran ja sanoneen lapsille, että Ippe on haudattu mutahautaan. Lapset järjestivät asianmukaisen muistotilaisuuden.
“Laulettiin, isosisko piti puheen, laulettiin. Kukkia, pikkukiviä ja oksia aseteltiin mutahaudan reunalla. Alle kouluikäinen tomera serkkumme Erkki ehdotti, että hän voisi tuoda päreitä. Haettiin porukalla päreet naapurin riiheltä ja aseteltiin ne haudan reunoille. Tilaisuus oli juhlallisen harras ja kesti kauemmin kuin kuolleena löytyneiden lintujen maahanpanijaiset.”
Seuraavana talvena isälle ilmestyi pehmeät, lämpimät ja tutun punertavat koirannahkarukkaset. Kari kertoo kilpailleensa sisarustensa kanssa, kuka rukkasia saa käyttää. Totuus Ipen kohtalosta valkeni vasta myöhemmin.
Kovina routatalvina osa lemmikkien hautausmaista on joutunut keskeyttämään hautaukset.Kati Siponmaa / Yle
Kotiin, mökille, metsänreunaan
Mikään ei tänäkään päivänä estä tekemästä omasta koirasta rukkasia, mutta yleisenä tapana se on jäänyt historiaan.
Nykypäivänä valtaosa suomalaisista hautaa lemmikkinsä. Pieneläinten hautausmaat ovat yleistyneet, mutta mieluisin hautapaikka on monelle joko omalla pihalla tai kesämökillä.
Saksanpaimenkoiran ja belgianpaimenkoiran sekoitus Rölli oli 10-vuotias, kun sen kaulalle ilmestyi patit. Kolme kuukautta Tiina ravasi Röllin kanssa eläinlääkärissä. Eutanasia ei ollut helppo päätös, mutta hautapaikan valinta oli.
“Poika kaivoi haudan ja tytär teki hautakiven. Omalle maalle hautaaminen oli ainoa oikea vaihtoehto. Silloin voi olla varma, ettei hautarauhaa rikota.”
Sulan maan aikaan hautaaminen käy helposti. Mutta jos lemmikki kuolee talvella, voi routa estää haudan kaivamisen.
Perinteinen tapa on polttaa hautapaikan päällä kokkoa, jotta routa sulaa. Jos lemmikki on pieni ja pakastimessa on tilaa, voi eläimen pakastaa ja haudata keväällä. Kolmas vaihtoehto on lemmikin tuhkaaminen. Se on yleistynyt nopeasti.
Lemmikkien hautausmaalla on hautakiviä, ristejä ja lyhtyjä samaan tapaan kuin ihmistenkin hautausmaalla.Nelli Kallinen / Yle
Kesälahdella Sirpa ja Jari Tompurin pieneläintuhkaamossa asiakasmäärä on kasvanut tasaisesti. Etenkin talvet ovat kiireisiä. Lähistöllä ei ole toista tuhkaamoa, joten eläimiä tuodaan jopa parinsadan kilometrin päästä.
Jokainen eläin tuhkataan Kesälahdella erikseen, sillä suurin osa asiakkaista haluaa lemmikkinsä tuhkan takaisin itselleen.
Sirpa Tompuri kertoo, että moni asiakkaista hautaa tuhkan kotipihalle tai sirottelee sen tutulle lenkkipolulle.
Suomessa eläimen tuhkan saa haudata tai sirotella vapaasti. Sen sijaan kuolleen eläimen hautapaikassa on rajoituksia, esimerkiksi pohjavesialueelle ei lemmikkiä saa haudata. Hautapaikan lainmukaisuuden voi tarkastaa oman kuntansa ympäristötoimesta.
Kukkia, kynttilöitä ja koristeita
Eläinten haudat ovat koristeellisia siinä missä ihmistenkin: on hautakiviä, ristejä, kukkia ja lyhtyjä. Kotipihalla tai kesämökillä hautapaikka on usein huomaamattomampi.
Tarja hautasi rakkaan koiransa kotipihaan pihlajan juurelle. Päätös piti tehdä nopeasti. Tarja oli ollut viettämässä syntymäpäiväänsä, kun koiravahtina ollut äiti soitti ja onnittelujen sijaan kertoi suru-uutisen: Rikin takapää oli halvaantunut ja eläinlääkäriin soitettu.
“Äiti kysyi, minne haluaisin pojan haudattavan. Paikaksi valikoitui kohta kotipihalta pihlajan juurelta. Pyysin laittamaan mukaan rakkaan pehmoleluhevosen. Isäni vei tätini miehen kanssa koirani eläinlääkäriin, kun itse yritin ‘juhlia’ kavereideni kanssa itkuani pidätellen. Jälkeenpäin äiti soitti minulle ja kertoi, että poika lepäsi nyt sovitussa paikassa, omaan peittoonsa käärittynä ja pehmolelu kainalossa. Seuraavana päivänä, kun sukulaiset toivat minulle onnittelukukkasia, vein ne talon taakse pihlajan alle.”
Nyt hauta on ympäröity kivillä. Yhteen on maalattu Rikin nimi, syntymäaika ja kuolinpäivä. Vahtia haudalla pitää pieni koirapatsas, jolla on enkelinsiivet.
Suomalaiset hautaavat lemmikin mielellään omalle pihalleen, jos se vain on mahdollista. Rikin hautapaikka on kotipihalla pihlajan alla.Tarjan kotialbumi
Tarinoista nousee vahvasti esiin, että lemmikin kuolemaa surraan pienimuotoisesti perheen kesken. Suomessa eläimille ei järjestetä hautajaisia, ainakaan sellaisia mihin kutsuttaisiin ystävät ja sukulaiset.
Lemmikin kuolemaan ja etenkin sen aiheuttamaan suruun liittyy yhä häpeää. Kissa, koira, kani tai marsu voi olla todella tärkeä, mutta kaikille sitä ei haluta myöntää.
Oulun poliisi tutkii lukuisia seksuaalirikosepäilyjä kesän ja syksyn 2018 ajalta. Ensimmäiset tapaukset tulivat julkisuuteen joulukuun alussa, ja perjantaina poliisi tiedotti uusista epäilyistä. Aiempien viiden seksuaalirikoskokonaisuuden tutkinnan poliisi on arvioinut kestävän kevääseen asti.
Perjantaina julki tulleissa uusissa tapauksissa epäiltyjä on neljä. Heistä on poliisin mukaan otettu kiinni kolme. Neljännen tilanteesta poliisi ei vielä perjantaina kertonut. Lauantaina poliisi kertoi Ylelle, että neljännen epäillyn henkilöllisyys on tiedossa, mutta hänen kiinniottaminen ei ole juuri nyt ajankohtainen.
Näissä tapauksissa epäillyt rikokset ovat raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
Uhrit korkeintaan 15-vuotiaita
Uhrit ovat uusissa tapauksissa poliisin mukaan alle 15-vuotiaita tyttöjä. Aiemmissa tapauksissa uhreja on viisi, ja heidän iäkseen on kerrottu 12–15 vuotta.
Perjantaina poliisi kertoi, että yksi uhreista on kuollut syksyllä. Hänen kuolinsyytään ei ole kerrottu julkisuuteen. Poliisi kertoi ainoastaan, että kuolemaan ei epäillä liittyvän rikosta ja ettei kerro asiasta enempää, koska kyse on kuolinsyyn selvittämisestä.
Kaikki epäillyt ulkomaalaistaustaisia, suurin osa 20–30-vuotiaita, nuorimmat alaikäisiä
Yhteensä epäiltyjä on nyt kuusitoista, kaikki ovat ulkomaalaistaustaisia. Ylen tietojen mukaan aiempien tapauksien epäillyissä on mukana henkilöitä ainakin Irakista, Afganistanista, Eritreasta ja Syyriasta.
Heistä osa on tullut Suomeen turvapaikanhakijoina ja osa kiintiöpakolaisina. Osa on saanut Suomen kansalaisuuden. Suurin osa miehistä on 20–30-vuotiaita. Uusissa tapauksissa kaksi epäiltyä on poliisin mukaan alle 18-vuotiaita.
Yksi laajimman rikoskokonaisuuden epäillyistä ehti poistua Suomesta ennen kuin poliisi sai hänet kiinni. Mies saatiin kiinni Saksassa tammikuun alussa.
Puolet epäillyistä yhdessä tapauksessa
Puolet kuudestatoista on epäiltynä kuukausia jatkuneesta hyväksikäyttötapauksesta, joka oli tullut poliisin tietoon koulun ja sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kautta.
Rikosnimikkeitä on ollut useita: ainakin törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja pahoinpitely. Kaikki nimikkeet eivät koske kaikkia epäiltyjä. Muita tapauksia tutkitaan ainakin törkeänä raiskauksena, törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä tai lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä.
Aiemmin julkisuudessa olleista tapauksista kuullut epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä ainakin niihin rikosnimikkeisiin, joista heitä epäillään.
Ainakin osaa tytöistä houkuteltu somessa
Epäillyt rikokset ajoittuvat kesään ja syksyyn 2018. Laajin kokonaisuus on siis kestänyt kuukausia, perjantaina julki tulleet tapaukset ovat poliisin mukaan viime kesältä, ja muutama epäillyistä rikoksista on tapahtunut loka- tai marraskuussa.
Esitutkinnassa on käynyt ilmi, että ainakin osassa tapauksissa tyttöjä on lähestytty sosiaalisen median, kuten Facebookin, Instagramin ja Snapchatin kautta. Heitä on poliisin mukaan houkuteltu tapaamisiin lupaamalla esimerkiksi alkoholia ja tupakkaa.
Jutun tiedot on koottu Ylen aiemmista uutisista sekä poliisin tiedotteista.
Presidentti Donald Trumpin ja presidentti Vladimir Putinin kahdenvälisistä tapaamisista ei ole olemassa yksityiskohtaisia tietoja, koska Trump on pyrkinyt salaamaan ne, kertoo Washington Post.
Lehti kuvaa kuinka Trump on nähnyt ”poikkeuksellisen paljon vaivaa” salatakseen Putinin kanssa käymiensä keskustelujen yksityiskohtia jopa oman hallintonsa johtavilta virkamiehiltä.
Sekä entiset että nykyiset Valkoisen talon viranomaiset kertovat lehdelle, että Trump on ainakin yhden kerran takavarikoinut tulkkaajansa muistiinpanot Putin-tapaamisista. Tämä tapahtui, kun johtajat tapasivat Hampurissa vuonna 2017.
Lisäksi Trump on ohjeistanut tulkkeja, etteivät he saa keskustella tapaamisten yksityiskohdista hallinnon muiden viranomaisten kanssa.
Trumpin puolustajien mukaan presidentti kokee, että alaisten läsnäolo haittaa hänen pyrkimyksiään luoda toimivat suhteen Venäjän presidenttiin. Jotkut epäilevät, että Trump pyrkii toimillaan estämään kiusalliset vuodot lehdistöön.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov (vas.) ja suurlähettiläs Sergei Kisljak tapasivat presidentti Donald Trumpin Valkoisessa talossa keväällä 2017.EPA
Trumpin hallinto ryhtyi etsimään vuotajia sisäisessä tutkinnassaan sen jälkeen, kun lehtiin vuoti keväällä 2017 tietoja presidentin tapaamisesta Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin ja suurlähettiläs Sergei Kisljakin kanssa Valkoisessa talossa.
Tuolloin kävi muun muassa ilmi, että Trump kuvaili venäläisille, että hänen FBI:n johdosta erottamansa James Comey on sekopää, ja että Comeyn erottaminen helpotti häneen kohdistuvia paineita.
Anne Olli vetää pussista kimaltelevan saamenpuvun.
– Tämä on ihan Utsjoen mallin gákti. Perinteisessä olisi tosin sininen pohjaväri, punaiset hihansuut ja helma, mutta tässä on aika diskopallokangas, Olli sanoo.
Hopeanvärinen vaate on yhtä aikaa huikean överi ja perinteinen. Samalla se kertoo paljon kantajastaan. 25-vuotias Anne Olli on sateenkaarisaamelainen.
Hän tuli kaapista järjestämällä toissakesänä Inarissa pidetyn Sápmi Pride -kulkueen.
– Tällainen pieni ja huomaamaton tapa tulla kaapista, suosittelen, Olli nauraa.
Maija-Liisa Juntti / Yle
Oikeasti Olli tiesi jo yläasteella, että hän ei ole hetero. Sen tiesivät myös monet ystävät ja Olli on aina puhunut asiasta avoimesti, kun siitä on kysytty. Isommalle kaapista tulolle hän ei ole kokenut tarvetta.
Hän on seurustellut myös miesten kanssa.
– Kuutisen vuotta yhteensä, joten hetero-oletus on toki aika vahva. Ei minusta moni ole sitten arvannutkaan, että en ole hetero.
Kun Olli alkoi järjestää vuoden 2017 Sápmi Pridea hänen äitinsä kysyi, miksi asia on niin tärkeä.
– Sanoin, että siksi, kun en ole hetero.
Äidin kanssa seksuaalisesta suuntautumisesta ei oltu aiemmin puhuttu.
– Äiti oli hetken aikaa vähän hiljainen ja ilmeisesti yllättynyt, mutta hyväksyi kuitenkin asian.
Tappouhkauksia, rasismia ja syrjintää
Itsekin kahteen vähemmistöön kuuluva Anne Olli on aktiivinen vähemmistöjen oikeuksien puolestapuhuja. Hän haluaa kiinnittää huomiota siihen, miten päällekkäiset vähemmistöidentiteetit vaikuttavat sateenkaari-ihmisten hyvinvointiin.
– Rasismia voi esiintyä ihan sateenkaari-ihmisten keskuudessa – homofobiaa ja transfobiaa saamelaisyhteisössä, Olli avaa.
Hänkin on saanut osansa ihmisten suvaitsemattomuudesta. Kaveripiirissä on koettu tappouhkauksia saamelaisuuden takia ja toisaalta Olli on nähnyt, kuinka vaikeaa seksuaalivähemmistöön kuuluvalla saamelaisella voi olla saamelaisyhteisössä.
Taustalla on asioita, joita Olli ei halua tarkemmin edes muistella.
– Tiedän, että olen päässyt helpommalla kuin moni muu varsinkin vanhemmasta sukupolvesta. Minulla on hyviä ihmisiä ja paljon rakkautta ympärilläni, Olli sanoo.
Kahteen vähemmistöön kuuluvat ovat haavoittuvaisemmassa asemassa yhteiskunnassa. Tutkija Laura Olsén, Lapin yliopisto
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien saamelaisten kokemaa ja vammaisten saamelaisten kohtaamaa syrjintää tutkinut Laura Olsén Lapin yliopistosta sanoo, että vähemmistöjen sisäisten vähemmistöjen kohtaamia ongelmia tunnistetaan edelleen huonosti.
Puhutaan moniperustaisesta syrjinnästä eli monella eri perusteella yksilöön kohdistuvasta syrjinnästä.
– Esimerkiksi saamelainen henkilö, joka kuuluu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön voi kohdata sellaista erityistä syrjintää, jota vain näihin kahteen kyseiseen vähemmistöryhmään kuuluva henkilö voi kohdata, Olsén sanoo.
Moniperustaista syrjintää voivat kohdata myös muut kahteen tai useampaan vähemmistöön kuuluvat henkilöt, kuten vaikkapa romanitaustaiset homot tai vammaiset maahanmuuttajat.
Kahteen vähemmistöön kuuluvat ovat jo itsessään haavoittuvaisemmassa asemassa yhteiskunnassa, Olsén sanoo.
– Jos heihin kohdistuvaa syrjintää ei pystytä tunnistamaan, se lisää entisestään riskiä esimerkiksi syrjäytymiseen.
Kristinuskon tulo Saamenmaalle toi mukanaan länsimaisen moraalikäsityksen ja normit. Sen uskotaan vaikuttaneen myös sukupuoliroolien tiukentumiseen.
Saamelaisten omasta perinteestä löytyy nimittäin viitteitä siitä, että esimerkiksi muunsukupuolisiin on aiemmin suhtauduttu kenties mutkattomammin kuin nykyään. Olli kertoo kuulleensa pohjoissaamenkielisen sanonnan, joka tarkoittaa, että henkilö ei ole yksin peskin sisällä.
– Ii leat okto beaskka siste. Peski on siis poronnahasta tehty vaate ja tällä ilmaistaan, että siellä on kaksi sukupuolta siellä peskin sisällä.
Monet vastaavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kuvaavat sanat ja sanonnat ovat paljolti kadonneet saamenkielestä. Nykyään sanoja käännetään muista kielistä saameksi.
Anne Olli valittiin vuoden 2018 sateenkaarinuoreksi ja LHBTIQ-aktivistiksi.Maija-Liisa Juntti / Yle
– Kieli on tietenkin tärkeä ja omalla kielellään haluaa puhua myös seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiin liittyvistä asioista. Itse olen saamentanut suomen kielestä sateenkaarisaamelaisen, arvedávgesápmelaš. Olen alkanut käyttää sitä, koska se on minulle paljon luontevampaa sanoa kuin queer.
Myös Lapin yliopiston tutkimuksessa kiinnitetään huomiota saamen kielen kadonneeseen sanastoon, joka viittaa vanhemman polven sateenkaarisaamelaisiin.
Olsénin työryhmän tutkimuksessa kerrotaan vain joitakin pohjoisaamenkielisiä sanoja, kuten sparronisu, jolla on ennen viitattu naista rakastavaan naiseen.Sparru tarkoittaa tukipuuta tai kaksihaaraista oksaa, ja sen käyttö kuvastaa hyvin saamen kielelle ominaista tapaa käyttää vertauskuvallisia ilmauksia asioista puhuttaessa.
Tutkimuksessa tuodaan esille myös toinen vasta hiljattain pohjoissaamen kieleen omaksuttu termi bonju, joka on suora käännös norjankieliselle queeriä tarkoittavalle sanalle skeiv. Tällä hetkellä ei ainakaan tutkijoiden tiedon mukaan ole löydetty ennen käytettyjä koltan- tai inarinsaamenkielisiä omia ilmaisuja kuvaamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.
Maija-Liisa Juntti / Yle
Pohjois-Amerikassa alkuperäiskansat ovat ottaneet käyttöön seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kuvaavan termin “two spirit”. Termi on alueen alkuperäiskansojen edustajien yhdessä valitsema ja sen katsotaan kuvaavan paremmin heidän omaa käsitystään seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta.
Koska suhtautuminen ja ymmärrys ihmisen seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden luonteesta on monella tapaa kulttuurisidonnainen, myös sateenkaarisaamelaisten aseman parantamiseksi olisi tärkeää, että juuri saamelaisten omia perinteitä ja sanontoja selvitettäisiin.
Toistaiseksi historiaa on tarkasteltu enimmäkseen länsimaisen yhteiskunnan kantilta.
– Tulisi ehkä tietoon, että saamelaisyhteisössä on ennen ajateltu näin ja käytetty tällaisia ilmauksia. Olisi tärkeää, että kaikki ei aina lähtisi siitä, mitä länsimainen yhteiskunta asettaa normeiksi, vaan että on myös muunlaisia tapoja nähdä ja katsoa maailmaa, Laura Olsén sanoo.
Olsénin mukaan saamelaisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajien itsensä tekemä tutkimus voisi auttaa yhteisön identiteetin vahvistumista ja todentumista sekä henkilölle itselleen että saamelaisyhteisössä.
25-vuotias Anne Olli kokee, että sateenkaarisaamelaisten elämä on jo helpottunut, kun asioista on alettu puhua.
– Varmasti riippuu keneltä kysyy, mutta eteenpäin ollaan menty. Erilaisia ennakkoluuloja kohdataan edelleen, mutta tuntuu, että enemmän ollaan saatu tilaa.
Millaista saamenpukua muunsukupuolinen saa käyttää?
Anne Ollin saamenpuvun vyö on äidin vanha. Maija-Liisa Juntti / Yle
Anne Olli diskopallo-gáktissaan ei ole saamelaispiirien kummajainen, sillä saamenpukuja valmistetaan erilaisista kankaista, ja varsinkin festareilla näkee nuorten saamelaisten yllä monenlaista kuosia.
Jos nainen sen sijaan pukisi päälleen miehen gáktin, se herättäisi jo huomiota.
– Niitä ei ole ihan ok noin vaan sekoittaa, että on vaikka naisten gákti ja miesten paulat eli nauhat, joilla kengät sidotaan, Olli sanoo.
Gákti on perinteinen saamelainen vaate, jonka pukemiseen ja ompeluun liittyy paljon sääntöjä. Puvun selkämyksen erilevyiset nauhat ja helman erilaiset rypytykset kertovat esimerkiksi, mistä puvun kantaja on kotoisin. Anne Olli pitää Utsjoen mallin gáktia.
– Jos Enontekiön pukuun vertaa, ne on superkoristeellisia ja leveähelmaisia. Niissä on paljon enemmän koristeellisuutta kuin Utsjoen tai inarinsaamelaisten puvussa.
Gákti on olennainen osa saamelaiskulttuuria ja henkilön identiteettiä, siksi se nousee esille silloin, kun puhutaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Aihetta käsiteltiin myös itsenäisyyspäivänä Ylen Linnan jatkoilla, kun vuoden sateenkaarinuorta Anne Ollia haastateltiin suorassa lähetyksessä.
– Tällä hetkellä muunsukupuolisille ei ole omaa gáktimalliaan. He pukeutuvat naisen tai miehen gáktiin sukupuolestaan huolimatta ja osa ei käytä gáktiä ollenkaan, niin kuin ei kaikki saamelaiset muutenkaan, Olli kertoi Ylen haastattelussa.
Samalla hän pohti, että pukeutuminen ei aiemmin ollut niin tarkkaa kuin nykyään, eikä miesten ja naisten puvun malleja eroteltu selvästi.
– Käytettiin enemmän sitä, mihin on varaa ja mitä on olemassa. Esimerkiksi siskolla on saattanut olla veljensä paulat kengissään.
Maija-Liisa Juntti / Yle
Koulu avainroolissa syrjinnän ehkäisyssä
Sateenkaarisaamelainen Anne Olli on kohdannut ennakkoluuloja sekä seksuaaliseen suuntautumiseen että saamelaisuuteen liittyen. Joskus pitää valita, onko queer vai onko saamelainen.
– Se riippuu paikasta ja tilanteesta, että kumpaa uskaltaa olla vai uskaltaako olla molempia.
Rasismia saamelaisia kohtaan esiintyy joka puolella Suomea, myös saamelaisalueella. Välillä se on suoraa ja räikeää, toisinaan piilossa olevat asenteet tulevat ilmi vahingossa. Harmittomaksi ajateltu kommentti voi tuntua tungettelevalta ja loukkaavalta, vaikka se johtuisikin kysyjän ajattelemattomuudesta tai silkasta uteliaisuudesta.
Suomalaiset eivät tunne oman maan alkuperäiskansaa ja se ruokkii stereotypioita.
Olli sanoo, että saamelainen saattaa joutua joskus miettimään, missä omaa äidinkieltään puhuu. Muu puheensorina yleensä lakkaa, kun alkaa kuulua saamen kieltä.
– Tuleeko sieltä sitten huutelua vai ystävällismielistä utelua vai mitä, mutta usein kuitenkin jonkinlainen reaktio tapahtuu. Eihän se tietenkään kauhean kivalta tunnu, että joutuu miettimään, voiko puhua saamea.
Ollin mukaan arkielämän rasismin lisäksi rakenteellinen rasismi on todellinen ongelma. Hän uskoo, että suvaitsemattomuus johtuu suurelta osin tietämättömyydestä. Suomalaiset eivät tunne oman maan alkuperäiskansaa ja se ruokkii stereotypioita.
– Tosi vähänhän edelleenkään koulussa opetetaan saamelaisuudesta. Ehkä saamelaisalueella käydään saamelaismuseo Siidassa tai vietetään saamelaisten kansallispäivää.
Myös Olsén peräänkuuluttaa tiedon lisäämistä ja näkee koululaitoksen olevan avainroolissa ennakkoluulojen murtajana. Olsénin työryhmän raportissa luetellaan keinoja, joilla moniperustaista syrjintää voitaisiin ehkäistä. Koululaitoksen kohdalla huomautetaan, että se toimii yhä osittain heteronormatiivisten roolien ja arvomaailman ylläpitäjänä.
Tutkimuksessa tärkeänä tekijänä mainitaan myös media ja some, joilla voitaisiin lisätä positiivista kuvaa sekä saamelaisista että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Tärkeänä syrjinnän ehkäisyssä nähdään tietysti myös lainsäädäntö, jossa on jo tapahtunut muutoksia parempaan suuntaan esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain myötä.
Maija-Liisa Juntti / Yle
Joka tapauksessa moniperustaista syrjintää on yhä vaikea tunnistaa, mutta se olisi tärkeää, jotta osattaisiin tarvittaessa tarjota oikeanlaista apua. Esimerkiksi sateenkaarisaamelainen saa harvoin – jos koskaan – palvelua, jossa viranomainen tuntee sekä saamelaiskulttuuria että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asiat, saamen kielestä puhumattakaan.
– Ylipäätään saamenkielisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on niukasti saatavilla, Olsén huomauttaa ja sanoo, että kaikenlaista syrjintää pitäisi pyrkiä vähentämään ja ehkäisemään yksilöiden, ja sitä kautta myös yhteiskunnan, hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Panseksuaali ja saamelainen
Anne Olli ajatteli aiemmin olevansa bi, mutta on sittemmin siirtynyt käyttämään panseksuaali-määritystä, joka on osittain biseksuaalin kanssa päällekkäinen termi. Setan määritelmän mukaan panseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista tai/ja emotionaalista vetoa kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan.
– Sukupuoliahan on muitakin kuin mies ja nainen. Voin ihastua ja rakastua mihin tahansa sukupuoleen, sukupuolella ei ole minulle mitään väliä, Olli sanoo.
Itsenäisyyspäivänä Linnan jatkoilla Olli puhui Ylen haastattelussa siitä, että kaikilla pitäisi olla tilaa olla oma itsensä, eikä kenenkään pitäisi tuntea olevansa yksin tai ulkopuolinen. Sen eteen hän itse toimii, ja puhuu asioista avoimesti, vaikka se ei aina ole helpoin tie.
Mutta näin se vaan on, että tämä minä olen. Anne Olli
– Sekä saamelaisena että sateenkaari-ihmisenä kohtaa paljon ennakkoluuloja ja niiden kanssa joutuu sitten elämään. Mutta näin se vaan on, että tämä minä olen.
Laura Olsénin mukaan vähemmistöjen vähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä keskustellaan enenevässä määrin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Häntä kuitenkin huolestuttaa syrjivä ja rasistinen ilmapiiri, joka vaikuttaa usein negatiivisesti kaikkiin vähemmistöihin.
Olsén kiittelee ihmisiä, jotka puhuvat kohtaamastaan syrjinnästä ja jakavat kokemuksiaan avoimesti.
– Tietoisuus on varmasti lisääntynyt sitä kautta. Myös politiikan ja päätöksenteon yhteydessä moniperustaista syrjintää on alettu selvästi huomioimaan enemmän, Olsén sanoo.
Myös Anne Olli näkee hidasta kehitystä. Hänelle esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki oli merkki isommasta muutoksesta, joka vaikutti yleiseen ilmapiiriin.
– Toivon, että nämä vaikuttaa positiivisesti myös minun ikäisiin, kun minun ikäiset sateenkaarisaamelaiset lähtevät perustamaan perhettä, että heillä on sitten helpompaa kuin mitä on ollut vanhemmilla sukupolvilla, Olli sanoo.
Anne Ollin Helsinki Pride-tapahtumaan ompelema gákti on malliltaan perinteinen Utsjoen puku. Saamenpukuun kuuluvat olennaisesti myös rintaneulat eli riskut. Anne Olli
Kiinalainen teknologiajätti Huawei on antanut potkut Puolassa pidätetylle kiinalaiselle myyntipäällikölleen, jota epäillään vakoilusta.
Huawei perustelee päätöstään epäillyn tuomalla mainehaitalla yhtiölle sekä sillä, että mies on rikkonut Puolan lakeja.
Puolan viranomaiset kertoivat pidättäneensä perjantaina kiinalaisen lisäksi myös puolalaisen epäiltynä vakoilusta. Puolalainen työskenteli tietoliikenneyhtiö Orangelle, ja hän on ollut aiemmin työntekijänä myös Puolan turvallisuuspalvelussa.
Molempien miehien epäillään työskennelleen kiinalaisille tiedusteluelimille.
Huawein Itä- ja Keski-Euroopan sekä Euroopan pohjoisten alueiden pääkonttori sijaitsee Puolassa. Vakoiluepäilyt saattaavat asiantuntijoiden mukaan vaikeuttaa Huawein ponnistuksia rakentaa 5G-verkkoa eri puolille Eurooppaa.
Yhdysvallat on estänyt Huawein verkkojen ja laitteiden tulon markkinoilleen jo vuosia sitten, koska yhtiön laitteiden ja ohjelmistojen on väitetty mahdollistavan Kiinan vakoilun. Myös Australia ja Uusi-Seelanti ovat kieltäneet Huaweita rakentamasta 5G-verkkoa alueilleen.
Sysmän koulukiusaamisongelmat liittyvät kunnan pieniin piireihin ja valta-asetelmiin. Näin ajattelevat useat Yleen yhteyttä ottaneet sysmäläiset.
Ylen MOT:n tiistaina julkaisema juttu Sysmän koulukiusaamisesta sai vanhemmat ja oppilaat kirjoittamaan kokemuksistaan Ylelle. Moni tulkitsi Sysmän Yhtenäiskoulun ja lukion vt. rehtorin Tuula Vuorisen lausunnot artikkelissa kiusaamista vähätteleviksi.
Suuttumusta aiheutti etenkin Vuorisen kommentti, jossa hän kummasteli joidenkin oppilaiden tarvetta tuoda seksuaalista suuntautumistaan esiin.
Lisäksi Yle pyysi Facebookin ja radion kautta sysmäläisiltä tietoja kiusaamistapauksista. Yhteydenottoja tuli toistakymmentä, joissa kaikissa toistuu oppilaiden epäoikeudenmukainen kohtelu, jonka taustalla ovat valta-asetelmat pienessä kunnassa.
”Poikani on joutunut kokemaan niin epäoikeudenmukaista käytöstä kuin vain voi.”
”Jakautuminen on suvut, bisnes, raha ja valta."
”Kiusaamista ei oteta tarpeeksi vakavasti ja syy vieritetään kiusatun harteille.”
Sysmäläinen Ella Siltanen suorittaa lukionsa Lahdessa. Lauri Rautavuori / Yle
Yksi kokemuksistaan kertonut on koko peruskoulunsa Sysmässä suorittanut Ella Siltanen. Noin 4 000 asukkaan kunnan pienet piirit tuntuivat peruskoululaisen arjessa.
– Ainakin joidenkin opettajien suhtautumiseen vaikuttaa se, että he tuntevat vanhempia ja tietävät sisaruksia. Opettajilla on vaikeuksia puuttua kiusaamistilanteisiin.
”Minulla ei ole tietoa, että ketään olisi kohdeltu eriarvoisesti”
Sysmän kunnanhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Mika Järvinen ei tunnista kuntalaisten viestiä lasten epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Hän näkee, että vastuu on koululla.
– Mielestäni tätä asiaa pitäisi kysyä niiltä opettajilta. Minulla ei ole tietoa, että ketään olisi kohdeltu eriarvoisesti. Yleensä olen kuullut, jos (koulussa) on ollut jotain, mutta tällaisesta en ole kuullut.
Yle tavoitti kaksi Yhtenäiskoulun opettajaa, joista kumpikaan ei suostunut puhumaan asiasta.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja tukee rehtori Vuorista.
– Hän on hoitanut asioita ihan hyvin. Moitteettomasti, Järvinen sanoo.
Tuula Vuorinen on myös kokoomuslainen ja Järvisen henkilökohtainen varajäsen Sysmän kunnanhallituksessa.
Mika Järvinen.Enos Monga / Yle
Valtakunnallista kiusaamisen vastaista työtä tekevän neuvontakeskus Valopilkun koordinaattori ja perustajajäsen Tina Holmberg-Kalenius uskoo, että pienen paikkakunnan piirit voivat hyvinkin vaikuttaa kouluympäristössä.
– Sillä voi olla negatiivinen vaikutus. Tietyt ihmiset pitävät kiinni joko vallastaan tai käsityksestään, miten asioiden täytyy mennä.
Pienen kunnan pienen koulun ilmapiirin voi kääntää myös voitoksi.
– Jos koulussa on hyvä ja avoin ilmapiiri, siellä uskalletaan ottaa vaikeatkin aiheet puheeksi. Silloin pieni koulu voi olla mukava. Kaikki saavat ystäviä, ja koulussa toimitaan siltä pohjalta, että lapsilla on hyvä olla, Holmberg-Kalenius sanoo.
Ulkopuolinen ratkomaan kiusaamista ja koulun ongelmia?
THL:n vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan lähes 20 prosenttia sysmäläisistä neljäs- ja viidesluokkalaisista kertoi tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa.
Myös Hartolassa tilanne on selvästi maan keskiarvoa huonompi, mutta eniten Päijät-Hämeessä kiusaamista on Sysmässä.
Juha-Petri Koponen / Yle
Sysmän kunnanhallituksen puheenjohtajan mielestä päätöksenteossa on otettu koululaisten hyvinvointi riittävästi huomioon ja kiusaamiseen puuttumiseen on satsattu.
– Viimeisenä Yhtenäiskouluun saatiin täysipäiväinen koulukuraattori. Sillä lailla on yritetty panostaa, miten on voitu, Mika Järvinen sanoo.
Sysmän hyvinvointivaliokunta käsittelee kiusaamista ja rehtori Vuorisen jatkoa virassaan kokouksessaan 22. tammikuuta.
Sysmässä peruskoulunsa käynyt Ella Siltanen siirtyi ensimmäisten lukiokuukausiensa jälkeen Lahden Yhteiskouluun opiskelemaan.
Ensimmäistä lukuvuottaan opiskeleva Siltanen löytää Sysmän kiusaamisongelmaan konkreettisen ratkaisun.
– Sysmän sisällä tälle asialle ei voi tehdä enää mitään. Tähän pitäisi mielestäni tulla ulkopuolelta ihan uusi henkilö, jolla ei ole siteitä kuntaan. Kun kaikki tuntevat toisensa, on yhden tai muutaman ihmisen vaikea tehdä asialle mitään, koska heillä on oma asemansa siellä.
Kyberrikollisuuteen erikoistunut keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sari Sarani sanoo, että vain pieni osa tapauksista, joissa nuoria houkutellaan seksiin netissä, tulee muiden tietoon.
– Kyllä mielestäni ilmi tulleet [Oulun tapaukset] ovat jäävuoren huippu, sillä houkuttelutapauksista tulee muiden kuin nuorten itsensä tietoon todella pieni osa.
Voidaan vain arvailla, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. Osviittaa saa Saranin mukaan Pelastakaa Lapset ry:n selvityksestä, josta käy ilmi, että noin joka kolmas nuori (10–18-vuotias) on kohdannut netissä tai jossain yhteydenpitovälineessä ei-hyväksyttävää seksuaalista käyttäytymistä.
– Siitä voi päätellä, että se on aika yleistä, Sarani sanoo.
Mikään yksittäinen tekijäryhmä ei korostu, sanoo rikosylikomisario
Nettirikollisuutta tunteva Sarani sanoo, että nuorten ja lasten on vaikea puhua seksihoukutteluista vanhemmille ja poliisille. Nuoret eivät välttämättä myöskään tiedä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei.
Oulussa tutkitaan neljää uutta seksuaalirikosepäilyä, joiden takia poliisi on ottanut kiinni kolme maahanmuuttajataustaista nuorta miestä. Epäiltyjen rikosten uhreina on alle 15-vuotiaita tyttöjä. Joissakin Oulussa syksyn ja talven aikana tutkittavissa tapauksissa nuoriin on oltu yhteydessä sosiaalisen median kautta.
KRP:n Sarani sanoo, että internetissä tapahtuvassa ei-hyväksyttävässä seksuaalisessa käyttäytymisessä ei korostu mikään muu yksittäinen ryhmä kuin nuoret, koska netin yhteydenpitovälineet ovat eniten läsnä 10–18-vuotiaiden elämässä.
Nuoret saattavat myös lähettää netissä itsestään tai toisista otettuja arkaluontoisia valokuvia, jolloin he voivat itse syyllistyä kyseenalaiseen käyttäytymiseen netissä.
Nuori tai lapsi voi saada kuvan sukupuolielimistä
Nuoret käyttävät tavallisesti pikaviestipalvelu Whatsappia, Instagramia ja SnapChatia. Ne ovat myös reitit, joiden kautta heitä lähestytään, jos aikuiset haluavat houkutella lapsia ja nuoria seksikontaktiin.
– Yhteydenotto voi tapahtua esimerkiksi niin, että hankkiudutaan kaveriksi tai otetaan yhteyttä, kun on saatu numero. Tarjous voi olla esimerkiksi sellainen, että haluatko leikkiä aikuisen kanssa tai haluatko kokeilla seksiä vanhemman miehen kanssa tai lähetetään heti kuva vaikka sukupuolielimestä.
Yhteydenotto voi Saranin mukaan olla myös vähemmän roisia, mutta joskus tyyli on hyvin rohkeaa, epätavallista ja ei-hyväksyttävää.
– Nuori saattaa ymmärtää yhteydenoton seksuaalisen sävyn, mutta lähtee leikkiin mukaan helposti ymmärtämättä sitä, että flirttaileva ja provosoiva käytös saattaa oikeasti johtaa myös ikävään tilanteeseen, kuten raiskaukseen, Sarani sanoo.
Vanhempien olisi Saranin mukaan tärkeätä keskustella nuorten kanssa vaikeistakin asioista, kuten seksistä, avoimesti. Kotona olisi hyvä olla sellainen ilmapiiri, että vaikeistakin asioista voi puhua.
– Vähintä mitä vanhempi voi tehdä, on olla kiinnostunut siitä, mitä internetissä tehdään ja miten nuoret siellä käyttäytyvät, heti kun lapsi saa puhelimen, hän sanoo.
Lapset kohtaavat seksiä jo päiväkoti-iässä. He voivat törmätä päiväkodissa nettipornoon tai puhua keskenään asioista, joista he eivät voi mitään ymmärtää.
Rikosylikomisario Sarani katsoo, että uusi poliisin henkilötietolaki helpottaa poliisin mahdollisuuksia ennaltaehkäistä ja selvittää myös netissä tapahtuvaa rikollisuutta.
