Roskia, lattialle leviteltyjä kirjoja, kovaäänistä musiikin kuuntelua.

Kouvolassa on jouduttu puuttumaan peruskouluikäisten nuorten häiriköintiin rajoittamalla Myllykosken ja Inkeroisten kirjastojen omatoimiaikoja.

Järjestely on voimassa tammikuun ajan, ja apua kauaskantoisemman ratkaisun löytämiseksi on pyydetty poliisilta.

– Nuorten tullessa suurella joukolla kirjastoon desibelit alkavat nousta ja se alkaa häiritä muita asiakkaita. Siellä on lisäksi ollut eriasteista vahingontekoa, kertoo vanhempi konstaapeli ja ankkuripoliisi Janne Kyrönviita Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

Ankkuripoliisina yksi hänen päätehtävistään on työskennellä alle 18-vuotiaiden kanssa rikosten ennaltaehkäisemiseksi. Hän on käynyt tapaamassa nuoria ja kirjaston henkilökuntaa asiaan liittyen, mutta toivottuja tuloksia ei ole saavutettu.

Ilmiö ei ole Kouvolassa uusi, eikä Kyrönviita usko sen olevan pelkästään kyseisen alueen ongelma. Poliisin tietoon nuorten häiriköinti tuli jo yli vuosi sitten.

– Mahdollisesti häiriköintiä on ollut jo aiemminkin ja kirjasto on pyrkinyt sitä itse selvittämään, Kyrönviita sanoo.

Ratkaisuna ikäraja?

Jo aikaisemmin niin Myllykosken kuin Inkeroisten kirjastoissa järjestettiin molemmissa avoimet keskustelutilaisuudet asian tiimoilta, mutta etenkin viime syksystä lähtien asiakkailta on jälleen tullut palautetta nuorison häiritsevästä käyttäytymisestä.

Nyt Kouvolassa pohditaan ikärajan asettamista omatoimikirjastoihin. Mietinnässä on ollut ainakin 15 tai 18 vuoden ikäraja.

“Alaikäisen” nuoren tulisi silloin pyytää oikeus huoltajaltaan omatoimikirjaston käyttämiseen. Tässä tapauksessa järjestely koskisi todennäköisesti kaikkia alueen kirjastoja, kirjastotoimen apulaisjohtaja Marko Niskapohja kertoo.

– Jos me tähän ratkaisuun päädymme, uskoisin sen tapahtuvan tässä keväällä. Mitään ei ole kuitenkaan lyöty lukkoon, hän sanoo.

Porttikiellon antaminen yksittäiselle henkilölle olisi sekin vaikeaa.

– Suomessa kirjaston käyttö on lailla turvattua ja henkilön asettaminen sen käyttökieltoon on tehty todella monimutkaiseksi. Laki ei anna kauheasti apuja siihen, että jos jotkut häiriköivät, niin heille voisi vain sanoa, että he eivät voi kirjastoon enää tulla, Niskapohja sanoo.

Vaihtoehtoinen ajanviettopaikka puuttuu

Kouvolan nuorisovaltuuston jäsenen Noora Mäkelän mukaan kirjastoissa ilmenneessä häiriköinnissä saattaa olla kyse siitä, ettei yhdessä viihtyvillä nuorilla ole muuta ajanviettopaikkaa.

– Ainakin Inkeroisissa se on ollut ongelma. Kaikki eivät välttämättä halua mennä nuorisotiloihin, joissa aikuiset valvovat. Silloin porukat saattavat kerääntyä tänne kirjastoihin, Mäkelä sanoo.

Samaa pohtii Kouvolan kirjastotoimen apulaisjohtaja Marko Niskapohja.

– Näillä alueilla kirjasto on paikka, jossa voi lämpimässä istuskella ja esimerkiksi ladata älylaitteita. Siellä voi olla aika vapaastikin, sillä omatoimiaikana henkilökuntaa ei ole paikalla ja vartijoitakin siellä käy vain toisinaan, Niskapohja kertoo.

Vartioinnin lisäämistä on myös ehdotettu levottoman käytöksen kitkemiseksi.

– Onko tulevaisuus sitten sitä, että kirjastot joutuvat hyödyntämään vartiointiliikkeen palveluita? Se saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta sinänsä tällainenkin mahdollisuus on ajan ilmiöihin sopiva, ankkuripoliisi Janne Kyrönviita toteaa.

Aukioloaikojen supistamiselle tyrmäys

Tilannetta on tammikuun aikana pyritty jo saamaan hallintaan rajoittamalla Inkeroisten ja Myllykosken kirjastojen omatoimiaikoja siten, ettei kirjastoon pääse perjantaisin ja viikonloppuna kello 17 jälkeen.

Järjestely on aiheuttanut närää alueen asukkaiden keskuudessa, sillä eniten häiriötä aiheuttava porukka on pieni.

– Asiakkailta on tullut paljon negatiivista palautetta, sillä aukiolon rajoittaminen kohdistuu heihin kaikkiin. Toivomme, että se jää ratkaisuna väliaikaiseksi, kirjastotoimen apulaisjohtaja Marko Niskapohja sanoo.

Myös Noora Mäkelä Kouvolan nuorisovaltuustosta vastustaa aukioloaikojen rajoittamista.

– Parin ihmisen hölmöilyn ei pitäisi vaikuttaa muiden saamaan palveluun. En näe aukioloaikojen rajoittamista enkä ikärajoja toimivana ratkaisuna, Mäkelä sanoo.

Mutta onko ikärajan asettaminen kirjastoon edes lain puitteissa mahdollista?

Kansalaisten yhdenvertaista kohtelua säätelee perustuslaki, jossa mainitaan henkilön ikään perustuva eri asemaan asettaminen. Kuntaliiton lakimies Annaliisa Lehtinen ei kuitenkaan näe ikärajan asettamista kirjastoon lainvastaisena.

– Kunnalla voi olla perusteltu syy rajoittaa omatoimikirjaston käyttöä siten, että se pyrkii sillä ehkäisemään häiriöitä ja ilkivaltaa. Tällöin kyse ei ole perustuslain vastaisesta perusteettomasta rajoituksesta tai syrjinnästä vaan ihan järkevästä syystä tehdä tällainen rajoitus, Lehtinen sanoo.

Hänen mukaansa Kouvolan omatoimikirjaston käyttöaikojen rajoituksista päätettäisiin todennäköisimmin liikunta- ja kulttuurilautakunnassa.

Seuraukset heijastuvat hyvin käyttäytyviin nuoriin

Kokonaisuutena kirjastohäirinnässä ei tutkita rikosta. Yksittäiset vahingontekorikokset saattavat kuitenkin täyttää rikoksen tunnusmerkit, ja mahdolliset rangaistukset riippuvat henkilön iästä.

– Vahingonkorvausasioissa ei ole viidentoista vuoden ikärajaa, mikä on hyvä muistuttaa nuorille. Suurin ja merkittävin rangaistus voi kuitenkin tässä tapauksessa olla se, että heidän käytöksensä seuraukset heijastuvat myös siellä asiallisesti käyttäytyviin nuoriin, ankkuripoliisi Janne Kyrönviita toteaa.

Myös Noora Mäkelä Kouvolan nuorisovaltuustosta toivoo, että tammikuun aikainen aukioloaikojen rajoittaminen muistuttaisi häiriköiviä nuoria siitä, että he saattavat omalla käytöksellään tehdä myös itselleen hallaa. Järjestely on voimassa perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.

– Se on varmasti vaikuttanut paljon heidänkin toimintaan. Nyt heillä ei ole ollut sitä vakiopaikkaa, mihin mennä hengaamaan, Mäkelä toteaa.

Kaarinan Ristikallion lastentalolla on odottava tunnelma, kun 17 lasta odottaa pääsyä saliin. Alkamassa on musiikkiopisto Arkipelagin ensimmäinen Fortdance-tunti.

Tanssinopettaja Evgenij Kostuyukov käy läpi tanssitunnin kappaleita ja liikkeitä. Musiikkivalikoima on laaja, sillä esittäjiä on tarjolla Michael Jacksonista Slipknotiin.

Tunti voi alkaa. Ryhmä tulee sisälle, joukossa vain muutama tyttö.

Tämä on historiallinen tilanne, sillä aikaisemmin Musiikkiopisto Arkipelagin tanssitunneille on osallistunut vain muutamia poikia. Nyt kaksi eri ryhmää täyttyi pääosin pojista välittömästi.

– Jonossa on vielä monta poikaa, ja pyrimme heillekin opetusta järjestämään, sanoo Musiikkiopisto Arkipelagin tanssinopettaja Katariina Gonzalez.

Fortdancea opettava Evgenij Kostuyukov on rakentanut tanssitunnit niin, että mukana on Fortnite-pelistä tuttuja tanssiliikkeitä.

– Laitan hiphop-liikkeet sivuun ja otan Fortnite-liikkeet tilalle. Se on siinä: tanssitunti, jossa käytetään tiettyjä liikkeitä, sanoo Evgenij Kostuyukov.

Pojan idea osui ajan hermoon

Fortnite-henkisten tanssituntien järjestäminen käynnistyi erään pojan ideasta. Hän oli sanonut äidilleen, että lähtee tanssitunneille, jos siellä on pelistä tuttuja liikkeitä. Äiti otti yhteyttä Musiikkiopisto Arkipelagiin.

– Meillä oli tähdet oikealla kohdalla. Sali järjestyi, opettaja järjestyi ja loppujen lopuksi kaksi eri tanssiryhmää täyttyi heti, sanoo Musiikkiopisto Arkipelagin tanssinopettaja Katariina Gonzalez.

Ensimmäisen Fortdance-tunnin aluksi jokainen oppilas saa vuorollaan esittää yhden liikkeen, jonka muutkin tekevät. Liikkeiden kirjo on runsas, muutaman kerran flossataan oikein urakalla.

Fortdance-tunti sujuu nopeasti ja aika ajoin riehakkaasti. On aika laittaa moshaten, ja opettaja Evgenij Kostuyukov vapauttaa hiuksensa poninhännästä. Liikkeiden lisäksi ääntäkin saa käyttää, ja sali raikuu hetken kaikenlaisista huudoista.

Tunti loppuu rentoutukseen. Valot sammuvat ja oppilaat pötköttävät rennosti lattialla hempeän pianomusiikin soidessa taustalla.

8-vuotias Joona Palken, 7-vuotias Juuli Menander ja 11-vuotias Saku Aarnio aikovat tulla tanssitunnille seuraavallakin kerralla. Toiveina olisi oppia uusia liikkeitä, kuten erilaisiiin asentoihin päätyviä voltteja takaperin.

– Flippin´ incredible, sen haluan oppia, sanoo Saku Aarnio.

Kolmivuotinen kilpailukykysopimus, tuttavallisemmin kiky, vetelee viimeisiään. Mutta kerran se on vielä tulossa: lomarahojen leikkaus.

Varhaiskasvatuksen opettaja Miia Keränen odottaa kesällä 30 prosenttia pienempää kesälomatiliä.

– Toki se vaikuttaa kesälomasuunnitelmiin. Minä pärjään kyllä, mutta kollegoiltani olen kuullut, että jää reissuja tai muita suunnitelmia tekemättä.

Tammikuun tilissä Keränen ja kaikki muut kuntien ja valtion työntekijät saavat lomarahaleikkauksista kipukorvauksen.

Se on 9,2 prosenttia kuukausipalkasta. Hallitus kompensoi lomarahaleikkauksia myös verohelpotuksilla.

"Työajan pidennys on pysyvä"

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin myös, että työaika pitenee 24 tuntia vuodessa eli kuusi minuuttia päivässä.

Miia Keräsen työpaikalla työviikko piteni puolella tunnilla.

– Se on merkittävä työajan pidennys. Meillä on ollut jo valmiiksi pitkä työaika. Onhan se aika kohtuutonta, että sekä lomarahaleikkaukset että työajan pidennys osuvat etenkin pienituloisiin naisvaltaisiin aloihin.

Työnantajaleiristä kerrotaan, että ei kikytuntien tekeminen tähän lopu. Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen katsoo jo vuoteen 2020.

– Lomarahaleikkaukset ovat määräaikaisia ja ne päättyvät, mutta työajan pidennys on pysyvä, koska se on lisätty työ- ja virkaehtosopimuksiin.

Haluamme tasa-arvoerän

Terveydenalan ammattilaisia edustavan Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ei ole valmis jatkamaan työajan pidennyksiä. Hän aikoo seurata tarkkaan, mitä vientialalla päätetään.

Viisi Teollisuusliiton toimialaa ilmoitti lokakuussa irrottautuvansa 24 tunnin työajan lisäyksestä.

Hoitoala ei jää seuraamaan sitä sivusta.

Tehyn Millariikka Rytkönen ennakoi, että seuraavista työehtosopimusneuvotteluista tulee vaikeat. Hän vaatii naisvaltaisille aloille tasa-arvoerää.

Mikään muu ei tunnu enää auttavan palkkakuilun umpikuromiseen.

– Kyllä ne vitsit siellä kentällä on vähissä. Haluamme tasa-arvoerän, jotta meidän työntekijät jaksavat sitä vastuullista ja raskasta työtä tehdä, Rytkönen sanoo.

Jani Tervola sai taksiluvan vuonna 2010. Kolmen vuoden täyspäiväisen ajamisen jälkeen kuuden lapsen huoltaja alkoi oireilla: esimerkiksi verenpaine alkoi nousta ja siihen haettiin lääkitystä.

Kotona hän oli vaimonsa Karoliina Tervolan mielestä muissa maailmoissa. Väsyneen miehen silmissä oli lasittunut katse.

Edes pidempiaikainen lepääminen lomalla ei muuttanut väsynyttä olotilaa virkeäksi. Hommat jatkuivat siihen saakka, että vaimo löysi miehensä autotallista tuupertuneena.

– Siinä se makasi ratin päällä. Hätäelvytyksen jälkeen tilasin ambulanssin, kertoo Karoliina Tervola.

Lääkäri totesi miehellä stressiperäisen uupumuksen, josta seurauksena oli epileptinen kohtaus.

Jani Tervola ei malttanut levätä. Hän nukkui liian vähän ja teki liian pitkää päivää. Lepoajat olivat ihan liian lyhyitä.

– Kai siinä euron kiilto silmissä mentiin kohti uupumusta, sanoo Jani Tervola.

Itseään kannattaa tarkkailla

Loppuunpalamista on tutkittu vähän, mutta tuoreimman yrittäjäkyselyn mukaan yli puolet yrittäjistä kokee ylirasitusta työssään. Varsinkin rakennus- ja teollisuusalan yrittäjät työskentelevät hyvinvointinsa äärirajoilla.

– Pitää olla herkkä, että tunnistaa väsymyksensä. Lisäksi verkostojen pitää olla kunnossa, sanoo porilainen yrittäjävalmentaja Tytti Laine.

Yrittäminen ja yrittäjyys tarjoavat mahdollisuudet rikastumiseen – tai uupumiseen.

Monet yksinyrittäjät kamppailevat ajan puutteen kanssa ja kokevat riittämättömyyttä. Intohimo tekemistä kohtaan kantaa silti uskomattomiin suorituksiin.

– Monet yrittäjät ovat palavasti rakastuneita siihen, mitä tekevät. Se intohimo vie yrittäjän monen rajan yli ilman, että koetaan uupumusta, sanoo yrittäjävalmentaja Tytti Laine.

Viiden vuoden kiirastuli

Sairaalareissun jälkeen Jani Tervola jatkoi normaaliin tapaan, kunnes tuupertui toisen kerran jo kuukauden sisällä. Silloin asiaa alettiin tutkia perusteellisemmin. Lääkäri diagnosoi epäselvän epileptisen kohtauksen ja otti ajokortin pois. Unelma taksiurasta mureni miehen silmien edessä.

– Kyllä se tuntui siltä, että tässäkö se ura nyt oli. Mitähän sitä nyt, mietti Jani Tervola.

Jani Tervola siirtyi auton ratista kotijoukkoihin kuuden lapsen ja Karoliina-vaimon seuraksi, ensin sairauslomalle, sitten työttömäksi.

Viiden vuoden aikana mies postitti lähes 200 työpaikkahakemusta, mutta mikään ei tärpännyt. Tervola haaveili myös vaimonsa kanssa yhteisestä koulutuksesta ja yrityksestä. Esimerkiksi yhteisen ravintolan pitäminen kävi mielessä.

Taksifirma pyöri nuo vuodet renkien avulla neljä vuotta, kunnes Jani myi kalustonsa pois. Samalla suunniteltiin uutta.

– Viisi vuotta oli tosi rankkaa, kun piti hakea uutta suuntaa, sanoo Jani Tervola.

Miehen pitivät elämän syrjässä kiinni perhe, lapset ja harrastukset: rotaritoiminta ja mukanaolo kunnalliselämässä sekä yrittäjien ja seurakunnan toiminnassa.

– Niistä tuli sisältöä elämään.

Viisi vuotta oli aikaa opetella uutta elämänjärjestystä ja rajojen löytämistä.

Lääkäri pudotti pommin vuonna 2018

Kun lääkäri lähetti kutsun viisivuotiskontrolliin, Jani Tervola ei osannut kuvitella, millaisen pommin tämä pudottaisi. Lääkärillä oli EU:n uudet ohjeet siitä, miten stressiperäisten uupumusten kanssa toimitaan. Jos kohtauksia ei ole ollut viiteen vuoteen, ajokortti palautetaan.

– Piti ihan uudelleen kysyä, että mitä tämä tarkoittaa, muistelee Jani Tervola.

Kaikki suunnitelmat menivät uusiksi, koska ajatuksesta pitää taksia oli jo luovuttu. Tuli kiire hankkia uusi auto ja aloittaa uudelleen.

– Kyllä se oli hieno päivä, muistelee Jani Tervola.

Vaimo ja lapset mukaan yritykseen

Lääkärin päätös antaa kortti takaisin oli sikäli onnekas sattuma, että kauan kypsynyt ajatus perheen yhteisestä firmasta sai tuulta purjeisiin. Vaimo päätti vaihtaa alaa ja ruveta myös taksikuskiksi. Myöhemmin myös vanhin poika liittyy rinkiin mukaan. Auto liikkuu kolmessa vuorossa.

– Järjestely auttaa, että lepoaikoja noudatetaan, kun on kolme kuskia, sano Karoliina Tervola.

Viiden vuoden harhailu opetti taksiyrittäjälle paljon.

– Elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin työtä, sanoo Jani Tervola.

Nyt Jani Tervola jakaa aikaansa järkevämmin. Niin lepo kuin vaimo ja lapsetkin saavat oman osansa ajasta.

Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi viime toukokuussa uuden virkakautensa aluksi käskyn Venäjän hallitukselle: maan talous pitää saada kasvamaan aiempaa nopeammin. Putin haluaa Venäjästä maailman viidenneksi suurimman talouden.

Todellisuus on juhlapuheita karumpi.

Suuria kasvupyrähdyksiä ei Venäjän taloudessa ole näköpiirissä. Keskipalkka on pieni, eivätkä kansalaisten käytettävissä olevat tulot juuri nouse.

– Nykyisillä talouden rakenteilla Venäjän talous voi kasvaa sellaista puolentoista prosentin vauhtia, toteaa vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista.

Solanko on erikoistunut Venäjän talouteen ja talouspolitiikkaan ja työskentelee Suomen Pankissa Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa Bofitissa. Solanko on analysoimassa Venäjän talouden tilannetta keskiviikon A-studiossa klo 21.05 alkaen.

Kysyimme häneltä ja kahdelta muulta asiantuntijalta, miten Venäjä saisi taloutensa virkistymään.

Lääkkeinä vankempi oikeusvaltio ja parempi omaisuuden suoja

Ulkopoliittisen instituutin Venäjään erikoistunut vanhempi tutkija Jussi Lassila toteaa, että Venäjällä kyllä tiedetään, mitä taloudelle pitäisi tehdä.

– Sinänsä hallinnossa kyllä puhutaan oikeista asioista. Työn tuottavuus, oikeusvaltion kehittäminen, korruption poistaminen ja talouden rakenteen monipuolistaminen ovat hyviä tavoitteita, Lassila sanoo.

– Venäjällä on nyt havaittavissa tympääntymistä tekojen ja tavoitteiden väliseen juopaan, hän jatkaa.

Suomen Pankin Laura Solanko on samoilla linjoilla.

– Puhutaan isoista uudistuksista, kuten oikeuslaitoksen riippumattomuus, yksityisomaisuuden suoja tai valtion rooli sääntelijänä ja yritysten omistajana, Solanko kertoo.

– Ei voi nimetä mitään yhtä asiaa, jolla asiat muuttuisivat. Nämä ovat isoja kokonaisuuksia.

Tahtoa uudistuksiin ei löydy

Hannu Kyyhkynen toimii Kaupan liitossa Venäjän markkinoiden asiantuntijana. Hän muistuttaa, että maailmanmarkkinat voivat luoda Venäjälle painetta uudistua.

– Epätodennäköistä se on, mutta jos kauppapolitiikassa esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina pääsevät yhteisymmärrykseen, niin se luo paineita Venäjälle, Kyyhkynen toteaa.

– Venäjä on myös riippuvainen energiatuloista. Nykyisellä öljyn hinnalla kyetään kasvuun, mutta jos se laskee, ei jää oikein muita mahdollisuuksia kuin avautua, Hannu Kyyhkynen pohtii.

Suurempia muutoksia kaikki kolme asiantuntijaa pitävät silti epätodennäköisinä.

– Tällaiset uudistukset olisivat vaikeita missä tahansa maassa. Venäjällä poliittinen johto keskittyy oman asemansa ja vaalimenestyksensä varmistamiseen, Laura Solanko sanoo.

– Poliittinen tahto puuttuu ja näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että sitä löytyisi. Uudistukset leikkaavat aina jonkun etuja, hän jatkaa.

Sisäinen paine ratkaisee

Viime vuonna Venäjällä nähtiin suuria mielenosoituksia, kun hallitus nosti maan eläkeikää. Tyytymättömyys heijastui myös maan aluevaaleihin.

– Eläkeuudistus oli siinä mielessä käänne, ettei Putin enää säilynyt koskemattomana, Jussi Lassila kertoo.

– Jos hallinnon politiikka on enemmän tulipalojen sammuttamista, niin uudistuminen on yhä vaikeampaa, hän jatkaa.

Joka tapauksessa maan sisäinen paine ja Venäjän poliittinen ja taloudellinen eliitti ovat uudistuksissa avainasemassa.

– Jos taloudellinen eliitti näkee, että heidän asemansa varmistaminen olisi helpointa tekemällä uudistuksia, niin ne voivat toteutua, Laura Solanko pohtii.

A-studion keskiviikon lähetyksessä TV1:llä klo 21.05 aiheena: tavalliset venäläiset kituuttavat, miksei Venäjän talous uudistu? Vieraina Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko ja Venäjän taloutta aktiivisesti seuraava Mihail Ionin. #yleastudio

Poliisi tutkii törkeää eläinsuojelurikosta ja luonnonsuojelurikosta tapauksessa, jossa naisen epäillään hankkineen luonnonvaraisia susia koirasusien kasvattamistarkoituksessa.

Epäilty asuu Kanta-Hämeessä. Tapauksessa tehtiin kotietsintä kolmeen kohteeseen Etelä-Suomessa.

Poliisi oli saanut vihjeen asiaan liittyen tammikuussa. Nainen oli toimittanut eläimiä piiloon tuttavilleen, jotka pitivät kahta eläimistä ulkosaunassa. Löytöhetkellä niillä ei ollut ruokaa eikä vettä. Eläimet olivat stressaantuneita ja arkoja.

Kotietsinnöissä tavattiin kaikkiaan kolme sellaista eläintä, jotka asiantuntijat arvioivat aidoiksi susiksi. Kaikki kolme jouduttiin huonon kunnon vuoksi lopettamaan. Esitutkinnan mukaan pääepäilty olisi joko vienyt susia luonnosta tai tuonut ne Suomeen Venäjältä.

Esitutkinta on laaja ja alkuvaiheessa, poliisi kertoo. Myös kahta pääepäillyn tuttavaa epäillään susien pitämisen vuoksi luonnonsuojelurikoksista ja toista tuttavaa myös eläinsuojelurikoksesta.

Toiminnassa saattaa olla myös syytä epäillä talousrikoksia. Nainen on kasvattanut koirasusia vuosien ajan, ja hänen tilallaan oli kotietsinnässä yli 60 erirotuista koiraa. Poliisin tiedon mukaan nainen oli kohdellut eläimiään epäasiallisesti.

Koirasudet ovat koiran ja suden risteymiä tai niiden jälkeläisiä.

Lue lisää:

Susi, susi – Mitä tehdä, kun sellaisen näkee?

Osa Karjalan lennoston syksyllä 2017 Lemmenjoella järjestämään harjoitukseen osallistuneista kokee harjoituksen aiheuttaneen vaaraa osallistujille, kertoo Savon Sanomat. Lehti on haastatellut harjoituksessa mukana olleita henkilöitä.

Lehden tietojen mukaan Karjalan lennoston entisestä komentajasta Markus Päiviöstä kirjatut rikosilmoitukset sisältävät myös fyysisiä tilanteita ja jopa kokemuksen hengenvaarasta.

Kyse oli liikuntaohjelman aikana joen rannalla annetusta taakse poistu -käskystä sekä läpi harjoituksen jatkuneesta sanallisesta arvostelusta. Harjoitukseen osallistui 20 vierasta.

Lennoston silloisen komentajan epäillään käyttäytyneen harjoituksessa asiattomasti. Valtakunnansyyttäjänvirasto on nostanut syytteet harjoituksen tapahtumista ilmavoimien komentajaa sekä Karjalan lennoston entistä komentajaa vastaan.

Kenian pääkaupungissa Nairobissa tiistaina tapahtuneessa hotelli-iskussa on kuollut ainakin 21 ihmistä, vahvistaa Kenian hallitus. Lisäksi viisi iskun tekijäksi epäiltyä on saanut surmansa.

Paikallisen Punaisen Ristin mukaan iskun jäljiltä 19 ihmistä on yhä kateissa. Lisäksi sairaaloihin on viety noin 30 loukkaantunutta.

Ilmeisesti somalialaisen äärijärjestön tekemä hyökkäys alkoi tiistaina iltapäivällä, kun ylellisen DusitD2-hotellin ja toimistokompleksin pysäköintipaikalla räjähti. Lisäksi hotellin aulaan tehtiin itsemurhaisku.

Tämän jälkeen ainakin neljä aseistautunutta miestä hyökkäsi rakennukseen. Hyökkääjien ja poliisin välillä käytiin tulitaisteluja vielä keskiviikkonakin. Kaikkiaan hotelli-iskusta käynnistynyt turvallisuusoperaatio kesti 19 tuntia.

Iskun tekijäksi on ilmoittautunut somalialainen äärijärjestö al-Shabaab, mutta Kenian viranomaiset eivät ole ottaneet toistaiseksi kantaa järjestön väitteeseen.

Kenian presidentti Uhuru Kenyatta kertoi keskiviikkona, että hotellin piiritys päättyi viiden jihadistin eliminointiin.

Lue lisää:

Kenian presidentti: Kaikki terroristit on surmattu, iskussa kuoli 14 ihmistä – Tämä Nairobin hotelli-iskusta tiedetään nyt

Suojelupoliisi selvittää useiden tuhansien työntekijöiden rikostaustat kaikissa Suomen 22 pelastuslaitoksessa, kertoo sanomalehti Keskisuomalainen.

Suurin osa selvityksistä tehdään tämän vuoden aikana ja ne koskevat ammattihenkilöstön lisäksi sopimuspalomiehiä ja vapaapalokuntalaisia.

Pelastuslaitokset alkavat käyttää ensi vuoden alusta samaa, turvaluokiteltua tietoa sisältävää verkkoa, kuin poliisi, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja ministeriöt.

Pelastuslaitokset tarvitsevat suojelupoliisin turvallisuusselvityksiä myös esimerkiksi palotarkastuksia varten. Arkaluonteista tietoa käsitellään sellaisissa palotarkastuksissa, joissa tarkastetaan yhteiskunnan kannalta tärkeitä kohteita, kuten Puolustusvoimien tai poliisin rakennuksia.

Arkaluonteista materiaalia pääsevät tarkastelemaan vain suojelupoliisin turvallisuusselvityksen läpäisseet työntekijät.

Kova lumimyräkkä iskee etelään: junia ja lentoja peruttu, koko aurauskalusto käytössä, pelastuslaitos ja poliisi valmiina

Tänään työmatkaan kannattaa varata aikaa, sillä ajokeli on erittäin huono rankan lumisateen takia. Yön aikana lännestä saapunut lumipyry heikentää ajokelin eteläisessä Suomessa vaaralliseksi. Ylen meteorologi Joonas Koskela kertoo, että lunta on kertynyt paikoin etelässä jo 10 senttimetriä. Uudellemaalle sataa torstain aikana jopa 15 senttiä lunta.

Lumisade haittaa liikennettä. Osa HSL:n ja Finnairin liikenteestä on peruttu lumimyräkän vuoksi. Finnair perui jo etukäteen 41 lentoa taatakseen mahdollisimman sujuvan liikenteen. HSL:n lähijunaliikenteestä esimerkiksi A- ja K-lähijunat ajetaan 20 minuutin vuorovälein. Helsingin pelastuslaitos kehottaa varaamaan työmatkaliikenteeseen normaalia enemmän aikaa, ja Traffic Management Finland ohjeistaa pitämään torstaina mahdollisuuksien mukaan etäpäivä.

Suomalaisten luottamus digitaalisiin palveluihin rapistunut tietovuotojen takia – omien tietojen pelätään päätyvän vääriin käsiin

Useat tietovuotoskandaalit ovat vaikuttaneet siihen, miten monet suomalaiset käyttävät digitaalisia palveluita, selviää Sitran teettämästä kyselystä. Huoli siitä, että omat tiedot päätyisivät vääriin käsiin, on saanut monet kiristämään palveluiden yksityisasetuksia tai vähentämään palveluiden käyttöä. Viime vuonna esimerkiksi yhteisöpalvelu Facebook kertoi monista tietovuodoista, joissa palveluun luovutettuja tietoja päätyi kolmansille osapuolille.

Kreikka haluaa palauttaa kansainvälisen asemansa Makedonia-kiistan jälkeen – neljä poimintaa maan suunnasta

Kreikassa pääministeri Alexis Tsiprasin vasemmistohallitus voitti eilen illalla luottamuslauseäänestyksen. Hallitus oli horjunut Makedonian nimikiistan vuoksi. Nyt Tsipras lupaa vakautta ja lisää uudistuksia. Kreikka tähtää myös johtavan roolin palauttamiseen Balkanilla.

Kun Outi Sorsa, 34, kertoi ongelmista töissä, hänen käskettiin olla hiljaa – henkinen kuormitus työssä on lisääntynyt: Testaa kuormituksesi

Henkinen kuormitus työssä on lisääntynyt. Työolobarometrin mukaan jopa 60 prosenttia palkansaajista kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Kevan vuoden 2018 tutkimuksen mukaan 61 prosenttia kunta-alalla piti työtään henkisesti kuormittavana. Kun Outi Sorsa kertoi kuormituksestaan töissä, häntä ei otettu vakavasti. Lue Outi Sorsan tarina ja testaa oma kuormituksesi.

"Teinien on vaikea herätä aamuisin, se on tieteellinen tosiasia"

Helsingin kaupunki suosittelee yläkouluille ja lukioille aamuherätysten myöhentämistä. Kaupunki on perustellut suositustaan murrosikäisten unirytmin myöhentymisellä, mistä seuraa se, että nuorten on vaikeaa nousta aamulla ja jos he saavat nukkua pidempään, he jaksavat paremmin koko koulupäivän. Ylen kyselyyn vastanneista kouluista vain 60 prosenttia aikoo noudattaa kaupungin suositusta siitä, että yläkoulut ja lukiot alkaisivat aikaisintaan puoli yhdeksältä aamulla. Rehtorit pitävät ongelmana muun muassa sitä, että koulupäivät venyvät iltapäivällä pitkiksi ja oppilailla on kiire iltapäivisin harrastuksiin.

Etelään myräkkää, pohjoiseen pakkasta

Sakea lumipyry liikkuu Etelä-Suomen yllä itään. Yön aikana lunta on satanut etelässä 5–10 senttiä. Pääkaupunkiseudulta Kymenlaaksoon ja Hämeeseen ulottuvalla alueella lunta tulee aamun aikana reilusti lisää, paikoin 2-3 senttiä tunnissa. Illan aikana sadealue väistyy itään. Voimakkaan, puuskaisen tuulen kanssa lumi kinostuu ja pöllyää tuulessa. Etelää lukuun ottamatta pakkasta on yleisesti 10–20 astetta. Lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Ajattelin ensin, etten koske pitkällä tikullakaan ahdistavaan ja vaikeaan aiheeseen turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosepäilyt. Asiaa mietittyäni tulin kuitenkin siihen tulokseen, että keskusteluun osallistuminen on paitsi oikeuteni, myös velvollisuuteni: pitkä kokemukseni työstä turvapaikanhakijoiden ja eri kansallisuuksien parissa tuo keskusteluun toivoakseni hyödyllistä näkökulmaa.

Me kaikki olemme suurelta osin kulttuurimme tuotteita: toiset enemmän ja toiset vähemmän. Siksi on täysin mahdotonta käydä keskustelua turvapaikanhakijoiden tekemistä seksuaalirikosepäilyistä ilman, että keskustellaan kulttuurista ja sen vaikutuksista.

Suomeen tulee turvapaikanhakijoita kymmenistä eri maista – ja lähtömaan kulttuurilla on väliä, kun puhutaan erilaisista riskeistä. Esimerkiksi Saudi-Arabia ja Afganistan, sekä useimmat arabimaat ovat äärimmäisen patriarkaalisia kulttuureja. Edelleen vielä vuonna 2018 Saudi-Arabiassa naisilla ei ole ollut oikeutta tietää, ovatko he naimisissa: miehellä ei ollut velvollisuutta informoida vaimoaan avioerosta. Ääripatriarkaalisissa kulttuureissa naisen asema on erittäin heikko. Jos naiset olisivat etninen vähemmistö, jolta lainsäädännön keinoin viedään kansalaisoikeudet ja liikkumisvapaus kuten naisilta monissa Lähi-idän maissa, kansainvälinen yhteisö olisi puuttunut asiaan jo ajat sitten erilaisilla pakotteilla, ehkä jopa humanitaarisella interventiolla.

Islam ei ole kulttuuri. Islam on uskonto, jota harjoitetaan keskenään hyvin erilaisissa kulttuureissa. Esimerkiksi Suomessa on ollut islaminuskoisia tataareja jo 1800-luvulta saakka, eikä heidän sopeutumisessaan valtaväestöön ole ollut mitään ongelmia. Muistetaan myös, että maailman suurin muslimimaa on Indonesia. Kun nyt puhutaan turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosepäilyistä, puhutaan pääosin arabien tekemistä epäillyistä rikoksista. YK:n teettämän laajan tutkimuksen mukaan arabimiehistä vain hyvin pieni osa ylipäätään uskoo tasa-arvoon.

Kaikissa kulttuureissa miehet vastaavat leijonanosasta väkivalta- ja seksuaalirikollisuudesta.

Kulttuuria ei siis voi eikä saa sivuuttaa, kun puhutaan näistä kauheista rikoksista. Silti kuulee usein muistutettavan, että ”tekeväthän suomalaisetkin seksuaalirikoksia”. Tämä on kuitenkin samanlaista whataboutismia (suomeksi ”entäs sitten” -argumentointia) kuin mitä esimerkiksi Donald Trump harrastaa. Kun häneltä kysytään Venäjän kanssa vehkeilystä, Trumpin vakiovastaus on: ”entäs Hillary – katsokaa hänen sähköpostejaan”! Toinen ei kuitenkaan sulje pois toista. Kukaan ei ole väittänyt, että turvapaikanhakijat olisivat tuoneet seksuaalirikollisuuden Suomeen, jossa ennen ei oltu moisesta kuultukaan. Seksuaalista väkivaltaa on aivan jokaisessa maailman maassa: myös kotimaassani Sri Lankassa ja tamilien keskuudessa. Tilastot puhuvat kuitenkin aivan selvää kieltä: kysymys on nyt uudesta, erillisestä ilmiöstä. Siksi siitä pitää pystyä puhumaan myös sellaisena.

Kulttuurin lisäksi on olemassa muita tunnettuja riskitekijöitä, jotka vaikuttavat rikollisuuteen. Kaikissa kulttuureissa miehet vastaavat leijonanosasta väkivalta- ja seksuaalirikollisuudesta. Sukupuolen lisäksi riskitekijöitä ovat ikä (nuoret miehet ovat väkivaltaisimpia) sekä asunnottomuus, matala koulutus, alhainen sosiaalinen asema, pienet tulot ja naimattomuus. Yksinäisten nuorten miesten turhautumisella onkin tutkitusti hyvin vahva korrelaatio väkivaltaiseen käytökseen kaikissa yhteiskunnissa. Arabimaissa nuorten miesten työttömyys ylittää reilusti globaalin keskitason, ja tulevaisuudennäkymät ovat erittäin synkät. Saman ilmiön näkee, kun katsoo yksinäisten suomalaisten nuorten miesten väkivaltatilastoja 1970-luvun Ruotsissa. Kun yhtälöön lisätään vielä äärimmäisen patriarkaalinen kulttuuritausta, on resepti ongelmiin valmis.

Olin silloin nuori, yksinäinen ja turhautunut mies, ja asuin vuosia lähinnä nuorten, yksinäisten ja turhautuneiden miesten keskuudessa vastaanottokeskuksessa. Tiedän siis, mistä puhun.

Mikään näistä tekijöistä ei tietenkään tee kenestäkään raiskaajaa yksin tai yhdessäkään, mutta riskit tutkitusti kasvavat. Tämä on syytä avoimesti tunnustaa. Olen itse entinen turvapaikanhakija. Olin silloin nuori, yksinäinen ja turhautunut mies, ja asuin vuosia lähinnä nuorten, yksinäisten ja turhautuneiden miesten keskuudessa vastaanottokeskuksessa. Tiedän siis, mistä puhun.

Lisäksi olen johtanut useita vastaanottokeskuksia ja sittemmin vieraillut niissä monissa viime vuosina valmentajana ja coachina. Pitkän kokemukseni rintaäänellä voin sanoa, että on aivan päivän selvää, että eri kulttuureista tulevien ihmisten integroitumisessa on toisistaan poikkeavia haasteita. Tiedän myös, että pelko, ahdistus ja turhautuminen ovat läsnä vastaanottokeskuksissa joka päivä. Joka muuta väittää, ei yksinkertaisesti tunne asiaa, tai haluaa ummistaa siltä silmänsä muista syistä.

Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty valistusta. Kysyn vaan, että jos ihminen on kasvanut kulttuurissa, jossa tasa-arvoa ei tunneta, on toiveajattelua ja jopa hölmöä luottaa siihen, että pari sosiaalityöntekijän (usein naisen) vetämää tasa-arvokurssia vastaanottokeskuksessa muuttaa asian. Muistan, kun toimin vastaanottokeskuksen johtajana, että vanhempi Lähi-idästä tullut mieshenkilö kertoi minulle perheeseensä kuuluvan neljä lasta. Ihmettelin kovasti, kun perhe saapui ja heitä olikin yhdeksän. Kysyin mieheltä uudelleen, että onko tässä perheesi. Hän vastasi myöntävästi. Lopulta selvisi, että heillä on tapana lukea lapsiksi vain pojat. Tyttöjä ei lasketa. Väittääkö joku vakavissaan, että varttuminen tällaisessa kulttuurissa ei vaikuta siihen, miten ihminen ymmärtää ja kokee suomalaisen yhteiskunnan? Tai että tällaiset asenteet muuttuvat valistuksella?

Myös rangaistuksen pelotevaikutus on täysi nolla, kun suomalainen vankila näyttäytyy esimerkiksi irakilaiseen vankilaan verrattuna lähinnä täysihoitolalta (tai srilankalaiseen vankilaan, josta minulla valitettavasti on omakohtaista kokemusta ja muistona edelleen näkyviä arpia). Mikä sitten ratkaisuksi? Helpommin sanottu kuin tehty. Kansainväliset sopimukset tai yleinen oikeustajukaan ei sallisi sitä, että tietyistä kulttuureista turvaan ei pääsisi, vaikka olisi sen tarpeessa. Perheiden suosiminen yksinäisten miesten kustannuksella varmasti ennaltaehkäisisi ongelmia, mutta sekin olisi eettisesti ongelmallista, ja todennäköisesti täyttäisi syrjinnän tunnusmerkit. Palautuskäytäntöjen tehostaminen ja palautuskynnyksen madaltaminen niiden henkilöiden osalta joka ei ole turvan tarpeessa ovat varmasti yksi mahdollinen keino. Yhtä ihmelääkettä ei kuitenkaan ole olemassa.

En aina edes muista olevani tummaihoinen, mutta noissa tilanteissa saan muistutuksen kuin kylmän vesisuihkun niskaan.

Rasismin lisääntyminen on ymmärrettävä mutta ei tietenkään missään nimessä hyväksyttävä seuraus Oulun tapahtumista. Monet tummaihoiset tuttavanikin kokevat, että ilmapiiri on kiristynyt – eräs kurdiystäväni kertoo korostavansa joka välissä, että ”vaikka tulen Lähi-idästä en ole arabi”. Olen itsekin huomannut tämän arjessani sydäntäkouraisevalla tavalla: kun käyn teini-ikäisen tytärpuoleni kanssa kahvilla kaupungilla, saamme joskus osaksemme todella pahoja katseita. En aina edes muista olevani tummaihoinen, mutta noissa tilanteissa saan muistutuksen kuin kylmän vesisuihkun niskaan.

Olemme keskustelleet tytärpuoleni kanssa tästä, ja myös Oulun tapahtumista. Tytärpuoli tietää nyt olla hyväksymättä uusia tuttavuuksia viestittelykavereiksi somessa, ja osaa myös varoittaa kavereitaan. Kävimme pitkän keskustelun, joka oli kaikkea muuta kuin helppo. Mutta se oli tarpeellinen. Toivoisin, että jokainen vanhempi kävisi lapsensa kanssa sen saman keskustelun. Ei ole rasismia kertoa lapselle tämän hetkisestä yhteiskunnallisesta todellisuudesta ja kehottaa häntä pitämään korvat ja silmät auki.

Henkilökohtaisesti tunnen kymmeniä ja kymmeniä nuoria arabimiehiä, jotka ovat kunnollisia ihmisiä. He ovat järkyttyneitä näistä tapahtumista, ja myös kokevat suurta syyllisyydentunnetta, vaikka heillä ei ole mitään tekemistä näiden kauheuksien kanssa. Onkin tärkeää muistaa kaikkien riskitekijöiden ohella, että suurin osa Suomessa olevista arabimiehistä ei syyllisty mihinkään rikoksiin, kuten ei valtaosa muistakaan turvapaikkaa hakevista. Onkin oltava hyvin varovainen, kun puhutaan yleistäen ”turvapaikanhakijoiden rikollisuudesta”. Mutta vaikka ei ole oikein leimata kaikkia arabimiehiä rikollisiksi, asioista pitää uskaltaa ja voida puhua oikeilla nimillä.

Rajkumar Sabanadesan

Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjä, muutosjohtamisen konsultti ja entinen turvapaikanhakija.

Heinäkuussa 1977 prinsessa Mishaal bint Fahd al-Saud ammuttiin julkisesti jeddalaisella aukiolla Saudi-Arabiassa rangaistuksena rakkaussuhteesta ja pakoyrityksestä.

Länsimaisten lehtitietojen mukaan parikymppinen prinsessa oli yrittänyt paeta maasta rakastamansa miehen Khaled al-Sha'er Mulhallalin kanssa. Perhe ei hyväksynyt miestä ja myös tämä teloitettiin.

Huhutaan, että teloituksen oli määrännyt prinsessan isoisä Muhammad bin Abdul Aziz al-Saud, joka oli kuningas Khalidin isoveli.

Yli 40 vuotta on kulunut, mutta edelleen lukuisat naiset pakenevat Persianlahden konservatiivisista arabimaista saadakseen itse päättää elämästään.

Kiinnijääneiden kohtalo ei ehkä ole nykyisin näin karu – tosin heistä useimpien kohtalosta ei tiedetä mitään.

Esimerkiksi Tiina Jauhiainen ei ole kuullut sanaakaan ystävästään prinsessa Latifasta sen jälkeen, kun erikoisjoukot sieppasivat tämän kesken pakomatkan ja veivät väkisin kotiin Dubaihin viime vuoden maaliskuussa.

Julkisuuden paine ilmeisesti kuitenkin johti siihen, että Dubain hallitsijaperhe julkaisi joulukuussa kuvia prinsessasta.

– Vasta 24. joulukuuta julkaistujen kuvien perusteella varmistui, että Latifa on elossa, sanoo prinsessaa pakoyrityksessä auttanut Jauhiainen Ylelle sähköpostitse.

Dubain mukaan Latifa on perheen luona. Jauhiainen kuitenkin uskoo, että Latifaa pidetään vankina, todennäköisesti eristettynä ja kenties myös lääkittynä.

– Latifa näytti kuvissa poissaolevalta ja huonovointiselta, Jauhiainen sanoo.

Mikä naisten kotimaissa on vialla?

Latifa yritti paeta perheeltään, koska halusi elää vapaasti ja päättää omista asioistaan.

33-vuotiasta naista ahdisti se, että hän joutui Dubaissa elämään perheen miesten määräysvallan alla.

Saman syyn ovat kertoneet myös muut pakenijat. Miesten holhouksen alla oleminen ei vie naisilta vain vapautta. Naiset ovat kertoneet väkivallasta, pakkoavioliitoista, huoneeseen lukitsemisesta, nälkiinnyttämisestä, jopa heittämisestä vankilaan, jos he uskaltavat uhmata perheen miehiä.

– Halusin olla vapaa ja itsenäinen, sanoi muun muassa Kanadaan Kuwaitin ja Thaimaan kautta tammikuussa onnistuneesti paennut saudiarabialainen Rahaf Mohammed al-Qunun uutiskanava ABC:n haastattelussa.

Saudi-Arabiassa kaikilla naisilla on miespuolinen holhooja: isä, veli, aviomies tai jopa oma poika. Nainen tarvitsee miehen luvan kaikkiin elämänmuutoksiin, matkustamiseen, opiskeluun, työssäkäyntiin, avioliittoon.

– Nainen on siten laillisesti alaikäinen oli hän minkä ikäinen ja missä asemassa hyvänsä, toteaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Lähi-idän tutkimusjohtaja Lynn Maaluf puhelimitse Ylelle.

– Niin kauan kuin tämä laki on voimassa, naisia pyrkii pakoon Saudi-Arabiasta. Naiset haluavat vapautta ja tasa-arvoa eivätkä halua tulla kohdelluiksi alaikäisinä, Maaluf toteaa.

Samaa sanoo Ruotsiin kaksi vuotta sitten paennut Shahad al-Muhaimeed.

– Miesten huoltajuus saa meidät pakenemaan Saudi-Arabiasta. Se on suurin syy tyttöjen pakenemiselle, hän toteaa The New York Times -lehdelle.

Myös Arabiemiraateissa laki määrää naisen tottelemaan miestään ja hän tarvitsee miehen luvan toimintaan kodin ulkopuolella.

Esimerkiksi kotiväkivalta on laillista kautta Persianlahden eikä laki takaa tasa-arvoa millään yhteiskunnan alueella, sanoo Brittiläisen Detained in Dubai -järjestön johtaja Radha Stirling sähköpostihaastattelussa Ylelle. Tämän päälle naisten elämää rajoittavat epäviralliset patriarkaattiset asenteet.

Tietoa tihkuu huonosti

Amnestylla ei ole tietoa pakenevien naisten lukumääristä, sillä moni lähtee vaivihkaa.

Vaikka esimerkiksi al-Qunun ja Latifa ovat kertoneet hädästään julkisesti, osa naisista vaikenee. Saudi-Arabian arvosteleminen julkisesti voi johtaa vankeustuomioon, jos nainen jää kiinni ja palautetaan kotiin, Maaluf sanoo.

– Useimmat saudiarabialaiset pelkäävät puhua tilanteestaan julkisesti, hän toteaa.

Saudiarabialaisen Imam Muhammad ibn Saudin yliopiston sosiologi Mansur al-Askar arvioi The Economist -lehdelle, että joka vuosi ulkomaille pakenee yli tuhat naista. Lisäksi naisia pakenee maan sisällä pääkaupungista Riadista liberaalimpaan Jeddaan.

Stirling huomauttaa, että naisilla ei ole juuri mitään mahdollisuuksia edes yrittää paeta, jos perhe on hyvin tiukka. Holhooja voi kieltää naista astumasta jalallaankaan kodin ulkopuolelle.

– Pakeneminen on lähes mahdotonta ja on mahdotonta sanoa, kuinka paljon on epäonnistuneita yrityksiä.

Olen varma, että moni muu nainen pakenee. Toivon tarinani rohkaisevan muita naisia olemaan rohkeita ja vapaita. Rahaf al-Qunun uutiskanava ABC:n haastattelussa

Sekä Stirling että al-Askar kuitenkin arvioivat pakojen määrän lisääntyneen viime vuosina.

– Pakeneminen onnistuu usein sen ansiosta, että nainen pystyy olemaan vuorovaikutuksessa ulkomaille jo paenneiden sekä ihmisoikeus- ja oikeusapujärjestöjen kanssa. Internetin ja sosiaalisen median ansiosta naiset voivat löytää tukijoita ja tehdä toteuttamiskykyisiä pakosuunnitelmia, Stirling sanoo.

Amnestyn Maaluf kuitenkin huomauttaa, että sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka. Se voi olla avuksi pakenemisessa, mutta jos nainen jää kiinni, someviestit saattavat pahentaa hänen tilannettaan. Hänet saatetaan asettaa syytteeseen kotimaansa mustamaalaamisesta.

Arkielämä helpottunut

Viime vuosina julkisuudessa on kerrottu parannuksista saudinaisten asemaan. Naiset ovat saaneet muun muassa oikeuden ajaa autoa sekä käydä teatterissa tai jalkapallo-otteluissa.

Amnestyn Maaluf ei vähättele muutoksia.

– Ne ovat hyvin tärkeitä naisten päivittäisen elämän kannalta, hän huomauttaa.

Muutokset ovat kuitenkin verraten pintapuolisia eikä naisia syrjivään järjestelmään ole puututtu.

Stirling toteaa, että holhoojajärjestelmä ei perustu pelkästään lakiin, vaan sosiaalisiin asenteisiin. Tämä merkitsee sitä, että vaikka laki sallisi naisille vapauksia, esimerkiksi työssäkäynnin ilman mieshuoltajan lupaa, yhteiskunnassa hyväksytään edelleen se, että miesholhooja estää naista käyttämästä oikeuttaan.

Pako on suuri riski

Kanadasta turvapaikan saaneen Rahaf al-Qununin pako päättyi onnellisesti, mutta moni muu nainen jää kiinni ja palautetaan kotiin. Pakenijat ovat kertoneet pelkäävänsä, että heidät tapetaan ja tietoja on ollut myös vankeustuomioista.

– Jos nainen yrittää paeta ja jää kiinni, hän on holhoojansa armoilla, toteaa Detained in Dubai -järjestön Stirling.

Holhoojat saattavat nostaa syytteen naista vastaan ja hän voi joutua vankilaan. Saudi-Arabiassa naisen vankeuden kesto on aina määrittelemätön: hän pääsee vapaaksi vasta, kun holhooja käy hakemassa hänet.

Perhe voi myös päättää rangaista naista itse, väkivallalla, ehkä jopa kuolemalla, sekä kontrolloimalla naista pakoyrityksen jälkeen entistä tiukemmin.

Varmasti ei kuitenkaan tiedetä, miten kotiin palautettaville naisille käy.

– Olemme hyvin huolissamme siitä, ettei meillä ole tietoa naisista, jotka on palautettu kotimaahansa, Amnestyn Maaluf sanoo.

Latifankin kohtalo oli täysin hämärän peitossa yhdeksän kuukautta. Muun muassa Amnesty on pyytänyt selvitystä perheeltä, mutta ei ole saanut vastausta. Kuten Jauhiaiselle heillekin ainoa tieto ovat hallitsijaperheen joulukuussa julkaisemat kuvat, joissa ovat Latifa ja maassa vieraillut Irlannin entinen presidentti ja YK:n entinen ihmisoikeusvaltuutettu Mary Robinson.

– Se selvitti, että Latifa on elossa, mutta ei ole tiedossa onko hän vangittuna, lääkittynä tai miten häntä kohdellaan. Robinson on lähellä kuninkaallista perhettä ja tapasi Latifan perheen läsnäollessa. Emme ole nähneet Latifan kommunikoivan julkisuudessa sieppauksensa jälkeen emmekä tiedä, miten häntä kohdellaan, Maaluf sanoo.

Ihmisoikeusjärjestöjä tai Tiina Jauhiaista eivät vakuuttaneet Robinsonin kommentit, joiden mukaan Latifa olisi "ongelmainen nuori nainen, joka tarvitsee lääketieteellistä hoitoa".

– Lausunnot ovat kuin suoraan Dubain PR-toimiston suusta, Jauhiainen toteaa.

Aktivisteja vangitaan

Maaluf on huolissaan siitä, että samalla kun Saudi-Arabia on antanut naisille joitakin vapauksia, se tukahdutta aktivismia ja ilmaisunvapautta.

Journalisteja ja aktivisteja on pidätetty ja tietoja on kantautunut heidän kiduttamisestaan vankeudessa.

Vaikka Saudi-Arabia antoi naisille oikeuden ajaa autoa, ajo-oikeuden puolesta vuosia kampanjoineet aktivistit ovat yhä vangittuina. Pidätettynä on Maalufin tietojen mukaan 12 naista ja miestä. Yksi vanhempi mies vapautettiin joulukuussa heikentyneen terveydentilansa ja korkean ikänsä takia.

Stirlingin mukaan entistä tärkeämmäksi on noussut ulkomailla asuvien saudien uudistusliike. Toimittaja Jamal Khashoggin murha kuitenkin osoitti, että hallituksen arvostelu edes ulkomailta ei ole turvallista, hän toteaa.

Lue myös:

YK:n entisen ihmisoikeusvaltuutetun tapaaminen Dubain prinsessan kanssa nosti kohun – "myötäilee Arabiemiraatteja"

Ihmisoikeusjärjestö huolissaan Dubain prinsessan kohtalosta

Perheväkivaltaa Kanadaan paennut saudinainen ensimmäisissä haastatteluissa: "Tuntuu, kuin olisin syntynyt uudelleen" – katso video

AFP paenneen sauditytön tapauksesta: Saudilähettiläs torui thaiviranomaisia – “Olisitte ottaneet hänen kännykkänsä”

Linkkejä:

#FreeLatifa-kampanja

Detained in Dubai -järjestö

Amnesty International

Yhdysvaltain rajaviranomaiset ovat ottaneet kiinni Interpolin etsintäkuuluttaman guatemalalaismiehen, jota syytetään Suomessa lapsen hyväksikäytöstä ja raiskauksesta.

36-vuotiasta miestä odottaa nyt luovuttaminen Suomen viranomaisille.

Britannian pääministeri Theresa May vakuuttaa jatkavansa edelleen työtä Britannian EU-eron toteuttamiseksi.

Hänkommentoi brexit-umpisolmua virka-asuntonsa edustalla myöhään keskiviikkoiltana sen jälkeen, kun hallitus selvisi parlamentin alahuoneen luottamusäänestyksestä.

Pääministeri kertoi tavanneensa keskiviikkoiltana SNP:n, liberaalidemokraattien sekä Plaid Cymru-puolueen johtajien kanssa, mutta joukosta loisti poissaolollaan työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn.

Keskustelut hallituksen ja parlamentin edustajien kanssa jatkuvat tänään torstaina. May ilmaisi olevansa pettynyt siihen, ettei työväenpuolue ole toistaiseksi ilmoittautunut mukaan neuvotteluihin.

– Mutta ovemme pysyy auki, May lupasi.

Työväenpuolueen johtaja Corbyn on halunnut, että neuvottelujen lähtökohtana tulisi olla, että Britannia ei eroa EU:sta ilman erosopimusta.

Puheessaan May sanoi pitävänsä velvollisuutenaan saattaa EU-ero loppuun ja vakuutti tekevänsä sen. Hän kehotti Britannian parlamenttia työskentelemään yhdessä brexitin onnistumiseksi.

– On aika laittaa syrjään oma etu, pääministeri sanoi.

– Olemme nähneet, mitä parlamentti ei halua. Nyt meidän täytyy kaikkien tehdä rakentavaa yhteistyötä ja selvittää, mitä parlamentti haluaa.

Britannian pääministeri Theresa May voitti keskiviikkona parlamentin luottamusäänestyksen äänin 325-306. Tiistaina Britannian parlamentti hylkäsi Mayn EU-erosopimuksen murskaluvuin 432–202.

Britannia jättää EU:n näillä näkymin 29. maaliskuuta.

Lue myös:

Sipilä Mayn EU-erosopimuksen kaatumisesta: "Kyllä tämä nyt näyttää aika pahalta"

Brittiparlamentin tyrmäys mietityttää EU:ssa: Sopimukseton brexit lähempänä kuin koskaan

Analyysi: Theresa May tuskin kaatuu EU-erosopimuksen rökäletappioon – Britannian taloudelle voi silti käydä huonosti

Autoilijoiden on oltava liikenteessä tänään erityisen varuillaan, sillä ajokeli on osassa maata vaarallinen.

Ilmatieteen laitos varoittaa, että liikennesää on vaarallinen Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Ahvenanmaalla.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ajokeli on erittäin huono aamulla etenkin pääkaupunkiseudulla.

Ajokeli on mahdollisesti vaarallinen Satakunnassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Kehnon ajokelin syynä on yöllä maan etelä- ja keskiosiin saapuva lumipyry. Ilmatieteen laitoksen mukaan lunta on satanut lounaassa paikoin jo 10 senttimetriä.

Yle julkaisi viime viikolla joukkoistuksen siitä, mitkä asiat toisessa vievät halut seksiin. Samalla kysyimme, minkä asioiden itsessä vastaajat pelkäävät vievän kumppanin halut.

Vastauksia tuli lähes tuhat.

Vastaukset voi luokitella muutamaan isompaan teemaan. Asioita, jotka toisessa ihmisessä esiintyessään vievät halut seksiin, ovat huono hygienia, yleinen välinpitämättömyys ja hellyyden puute, nalkutus ja arvostelu sekä toisen haluttomuus seksiin.

Omassa itsessään mahdollisina seksintappajina vastaajat pitävät ylipainoa, nalkutusta ja arvostelua, hellyyden puutetta ja huonoa hygieniaa.

Jutussa vastaajien lisäksi pohjoismaisesti auktorisoitu vaativan erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erja-Riitta Niskanen kommentoi teemoja.

Ylipaino pelottaa enemmän kuin vaikuttaa

Asioissa, joiden vastaajat pelkäävät vievän toiselta halut, yksi nousee ylitse muiden: ylipaino.

Painoa on kertynyt vähän liikaa enkä ole koskaan ollut mikään kaunotar. (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Kumppani on hyvännäköinen ja viettelevä, joten varmaan hän odottaa samaa minulta. (Mies, ikäryhmä 45-54)

En itsekään koe itseäni seksikkääksi. (Nainen, ikäryhmä 55-64)

Pelottaa, että näytän rumalta. (Mies, ikäryhmä 35-44)

Lihava henkilö ei ole haluttava. (Mies, ikäryhmä 45-54)

Kun ei itse pidä omasta ulkonäöstään, niin sen heijastaa myös puolisoon, vaikka hän ei ikinä ole osoittanut ylipainon olevan este seksille, päinvastoin rohkaisee ja on erittäin halukas, joskus vähän liiankin:) (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisista kolme neljästä miehestä ja kaksi kolmesta naisesta on ylipainoisia. Neljänneksellä aikuisista ylipaino on jo lihavan puolella, eli painoindeksi on vähintään 30kg/m2.

Oman painoindeksisi voit laskea vaikkapa täällä.

Vastaajilta itseltään ylipaino ei kuitenkaan seksihaluja vie – pelko siitä, että ylipaino vie kumppanin seksihalut esiintyy vastauksissa kuutisen kertaa useammin kuin se, että kumppanin ylipaino vie halut itseltä.

Ylipainon vaikutus tuskin on mustavalkoinen joko–tai, vaan mitä enemmän ylipainoa on, sitä todennäköisemmin se vaikuttaa.

Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskasen kommentti:

Näen asian samalla tavalla kuin vastaajat eli että ylipaino on enemmän ongelma omalle itselle kuin kumppanille. Kumppanihan saattaa pitää pyöreämmästä, että on jotakin, mistä ottaa kiinni.

Ylipaino vaikuttaa itsetuntoon. Ei kaikilla, mutta jos ylipainoisena ei koe itseään omaksi itsekseen, sillä on vaikutusta. Mitä heikompi itsetunto on, sitä enemmän ihminen miettii miltä näyttää ja pohtii sitä, onko hän hyvä tällaisena kuin on. Kumppani taas ei välttämättä kiinnitä siihen huomiota.

Merkittävä ylipaino toki vaikuttaa seksiinkin ihan konkreettisesti: se on vaikeampaa ja käy enemmän kunnon päälle.

Huono hygienia on varmin seksintappaja

Mikä sitten seksihalut vie? Vastausten ykköseksi nousee potentiaalisen kumppanin huono hygienia.

Kyllä hygienia on puoli ruokaa ja halut vie pahat hajut ja muu inhottava. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Epämiellyttävää, jos toinen haisee. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Vastenmielinen haju vie halut. (Mies, ikäryhmä yli 65)

Ällöttävää haistaa toisen eritteiden haju, oksettavaa suudella haisevaa suuta. (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Epämiellyttävää, tuntuu ettei välitä itsestään eikä toisesta. (Mies, ikäryhmä 45-54)

Seksi on kaikkien aistien nautinto. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Selvästi harvempi vastaaja sen sijaan pelkää omaa hygieniaansa seksintappajaksi. Heitäkin on – ja he ovat enimmäkseen naisia.

Likaisuus. Vaikea sanoa miksi. (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Pelkään olevani epähaluttava, on vaikea keskittyä nautintoon jos on epävarma olo itsestä. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Pelkään, että en ole haluttava. (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Joillekin voi olla todella tärkeää, että toinen on suihkunraikas. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskasen kommentti:

Tämä ei ole millään lailla yllätys. Ei kenenkään tee mieli mennä lähelle ihmistä, jonka hygienia on huono, ja seksissä mennään niin lähelle toista ihmistä kuin on mahdollista.

Seksi on kahden kauppa

Vastausten mukaan jos toinen ei halua seksiä, kuolee siinä omakin halu. Tämän aiheen nostivat vastauksissa esiin enimmäkseen miehet.

Seksiä tekee enemmän mieli jos tietää toisenkin haluavan sitä. (Mies, ikäryhmä 25-34)

Sitä kokee olevansa jotenkin epähaluttava jos ei saa toiselta vastakaikua. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Kukapa haluaa laittaa henkilöä, joka ei reagoi eikä halua sinua? (Mies, ikäryhmä 45-54)

On vaikeaa pitää yksin yllä seksielämää, jos/kun tulee torjutuksi kerta toisensa jälkeen mm. väsymyksen ja työstressin perusteella. Seksi pitäisi kumppanin mielestä olla suunnitelmallista ja ennalta-arvattavaa, jotta hän pystyisi "valmistautumaan suoritukseen". (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Jos toinen ei halua yrittää, niin itse tympäännyn nopeasti. (Mies, ikäryhmä 55-64)

Omaa haluttomuuttaan vastaajat eivät juurikaan tuo esiin mahdollisena seksittömyyden syynä.

Jotkin vastaajat sen sijaan arvelevat oman liiallisen halukkuutensa vievän toiselta halut, mutta näitä vastauksia on melko vähän.

Toinen voi kokea sen päällekäyväksi. (Nainen, ikäryhmä 45-54)

Tympääntyminen, jos toinen on aina haluamassa kuin viimeistä päivää. (Mies, ikäryhmä 55-64)

Liika himokkuus hämmentää itseänikin. Varmaan siihen liittyy joku opetettu tapa miten naisten pitäisi olla, "mieluummin neitsyt kuin huora". (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskasen kommentti:

Haluttomuus voi aivan hyvin olla sen toisen asia, mutta se kohdistetaan itseen ja käännetään niin, että toinen ei halua, koska en ole haluttava. Haluamme olla haluttavia, ja tunne siitä, että en ole haluttava, syntyy helposti.

Jos toinen ei halua, syntyy myös tunne siitä, että hyväksikäytän toista. Seksistä häviävät rakkaus, läheisyys ja hellyys, ja se koetaan suorittamisena.

Jos hellyys puuttuu, puuttuu muutakin

Vastauksista nousee selkeästi esiin myös se, että intohimo ei ole parisuhteen tilasta irrallinen. Välipitämättömyys ja hellyyden puute johtavat monella siihen, että seksiin ei koskaan päädytä.

Toisin päin vastauksia voi tulkita niin, että seksuaalinen halu on osa parisuhdetta, ja jos parisuhde ei toimi, ei toimi seksikään.

Vastaajat nostavat välinpitämättömyyden ja hellyyden puutteen esiin melko tasapuolisesti sekä vastauksissa siihen, mikä toisessa tappaa seksihalut että siihen, minkä pelkäävät itsessään vievän halut toiselta.

Seksi on todella intiimiä ja pidän sitä ns. läheisyyden "huipentumana". Se vaatii luottamusta ja välittämistä. Jos en tunne itseäni arvostetuksi parisuhteessa, on vaikeaa päästää toista niin lähelle. (Nainen, ikäryhmä 18-24)

Läsnäolo ja huomioonotto henkisellä tasolla merkitsevät yhtä lailla minulle kun puhutaan halukkuudesta harrastaa seksiä. Poissaoleva henkilö ei huomio toista täysillä ja sen aistii. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Huomaan, että partneri on tunnetasolla muualla kuin siinä meidän välisessä tunnelmassa ja kohtaamisessa. (Nainen, ikäryhmä 45-54)

Hellyyden puute. Seksuaalinen kiinnostukseni ei silloin herää. (Nainen, ikäryhmä 45-54)

Kumppani räpeltää keskittyneesti älypuhelintaan kaikkialla, myös sängyssä. On mahdotonta tietää, onko siellä joku uutissivu vai chatti päällä, ja saako sessiota keskeyttää. Yleensä ei saa. (Mies, ikäryhmä 25-34)

Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskasen kommentti:

Jos ihminen on toiselle välinpitämätön, niin ei se kiinnostusta herätä. Ihminen kaipaa hellyyttä ja kosketusta. Jos niitä ei ole, suhde voi olla aika kylmä, ja silloinkin seksi voi tuntua suorittamiselta. Ja jos haluaa olla kiinnostava, on hyvä olla kiinnostunut.

Seksuaalisuus ei ole pelkkää yhdyntää ja seksiä, vaan hellyys ja läheisyys liittyvät seksuaalisuuden kokonaisuuteen. Seksuaalisuuden ei välttämättä tarvitse johtaa seksiin.

Nalkutus ja arvostelu välittyvät vällyn alle

Kumppanin arvosteleminen ei selvästikään ole seksille hyväksi. Vastaajat kertovat nalkutuksen sekä vievän omat halut että pelkäävät sen vievän halut kumppanilta.

Itseensä kohdistuvan nalkutuksen ja arvostelun esiin nostaneista enemmistö on miehiä.

Seksi vaatii kujeilua, älykästä leikkiä. Ei se huvita riitapukarin kanssa. (Mies, ikäryhmä 55-64)

Jos tunnet vihaa, tuskin tunnet halua. (Mies, ikäryhmä 45-54)

Turhista asioista valittaminen rupeaa ärsyttämään kun se toistuu päivittäin. (Mies, ikäryhmä 35-44)

Nalkutus ja toisen vähättely, sorrun siihen aika ajoin ja huomaan että silloin läheisyys suhteessamme katoaa. (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Jatkuvan arvostelun vuoksi joudun huomaamaan, ettei toinen pidä minusta saati kropastani, ei seksikään enää innosta. (Nainen, ikäryhmä 35-44)

Haluja tappavat myös asiat, joista kumppania arvostellaan tai joista nalkutetaan. Näitä esiin tuoneista enemmistö on naisia nuorten aikuisten ikäryhmässä.

Jos parisuhteessa kotityöt ym. vastuut jäävät vain minun huolekseni. Silloin seksi tuntuu vain velvollisuudelta muiden joukossa. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Ei minun ole tarkoitus olla hänelle äiti, joka hoitaa kotihommat hänen puolestaan. Oman harrastushuoneen siivoaminen tulee tärkeysjärjestyksessä yhteisten tilojen jälkeen. Ja minullakin on asioita, joiden tekemisestä pidän ja haaveita, joita haluan toteuttaa, ei se ole vain hänen etuoikeutensa, ja jättää minut myös tästä ulkopuoliseksi. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Kun arki, lapset ja kotityöt painavat vain toisen hartioita, niin seksi ei ole ihan ensimmäisenä mielessä. Toinen käy ajan kanssa vain lisätaakaksi ja haitaksi kun ei ole rinnalla puolisona ja jakamassa vanhemmuutta, vaan elää erillistä omaa elämäänsä. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskasen kommentti:

Pariterapiassa tulee joskus esiin miesten kokemus siitä, että nainen aliarvioi ja huomauttelee milloin mistäkin. Silloin alkaa miettiä omaa huonouttaan, miksi en ole sitä tai miksi en ole tätä – ja sitten ollaankin taas tekemisissä itsetunnon kanssa. Jos aina arvostellaan, se syö itsetuntoa.

Naiset ehkä kokevat enemmän niin, että yhteinen tekeminen on jo sitä yhteistä juttua. Pariterapiassa tulee esiin se, että naiset haluaisivat enemmän yhteistä tekemistä, että katsottaisiin edes telkkaria yhdessä. Parit ikään kuin kohtaavat vasta mennessän nukkumaan.

Väsymys, älylaitteet ja alkoholi vievät haluista osansa

Suurimpien vastausryhmien jälkeen esiin nousevat väsymys, kiinnittyminen älylaitteisiin ja liiallinen alkoholinkäyttö. Näitä vastauksia on suurimpia ryhmiä selvästi vähemmän.

Puhelimen ja somen käyttö vie vähäisenkin yhteisen ajan. (Mies, ikäryhmä 25-34)

Hän uppoutuu dokumentteihin yms. älylaitteellaan. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Myös toisen liiallinen alkoholinkäyttö syö seksuaalisuutta.

Humalassa ei ole mitään seksikästä. (Mies, ikäryhmä 45-54)

Vahva humala osoittaa ettei kumppani kunnioita vastapuolta. (Nainen, ikäryhmä 55-64)

Jatkuva väsymys sekä itsessä että toisessa on myös omiaan viemään halut seksiin.

Toinen on passiivinen ja ei ajattele muuta kuin unta. (Mies, ikäryhmä 45-54)

Väsymys, kiire ja stressi tekee minusta varsinkin iltaisin liian negatiivisen ja helposti kiukuttelevan. Ei sellaista kukaan halua panna. (Nainen, ikäryhmä 25-34)

Seksuaaliterapeutti Erja-Riitta Niskasen kommentti:

Jos on univajetta, mistä tahansa syystä, niin ei siinä enää jaksa seksiin paneutua. Stressi on samanlainen tekijä.

Älylaitteet saattavat dominoida aikaa, ja olla mukana myös siellä sängyssä. Älylaitteen käyttö voi myös viestittää sitä, tai tuntua siltä, että minusta ei välitetä. Että toinen on kiinnostuneempi puhelimestaan kuin minusta.

Teemat ovat terapeutille tuttuja

Erja-Riitta Niskanen kertoo, että Ylen joukkoistuksen esiin tuomat asiat ovat samoja, joita hän kohtaa terapiatyössä.

– Välittäminen ja läheisyys ovat ykkösjuttuja. Niitä kaipaavat sekä miehet että naiset, hän sanoo.

Monet vastaukset kietoutuvat itsetunnon ympärille. Tuloksia voi tulkita myös niin, että seksihaluja vie oma heikentynyt itsetunto.

– Asiat voivat aina korjaantua parantavassa suhteessa, erityisesti nuorilla. Jos on otettu kolhua itsetuntoon jossakin suhteessa, niin kun löytyy se ihminen, joka välittää juuri sellaisena kuin olen, asiat voivat korjautua.

Kolhut voivat myös jäädä, jos ei niitä korjata. Ihminen voi jäädä ajattelemaan olevansa ruma ja huono, kenellekään kelpaamaton.

– Itsetuntoa voi myös harjoittaa, tai työstää sitä terapian kautta. Mutta kaikki me tarvitsemme itsetunnon kohottamiseen toisia ihmisiä.

Hiihdon olympiavoittaja Sami Jauhojärvi on kertonut pilke silmäkulmassa, että pahinta uran lopettamisessa on se, että takapuoli katoaa. Edelleen huippukunnossa oleva Aino-Kaisa Saarinen naurahtaa, että hänellä harmin aiheena on enemmäkin vaatteiden lievä kiristyminen.

Hiihtäjästä toimistorotaksi

Saarinen valittiin elokuussa Salpausselän kisojen pääsihteeriksi ja ensimmäinen näytön paikka on tammikuun lopulla, kun Lahdessa kilpaillaan alle 23- vuotiaiden maailmanmestaruuksista. Uusi työ antaa kilpailuhenkiselle Saariselle uutta haastetta kilpauran päättymisen jälkeen.

– Aivan kuten urheilussa, myös työssä on tärkeää asettaa tavoitteita ja mennä niitä kohti. Alussa arvelutti, että onko minusta toimistohommiin – toimistorotaksi - mutta olen todella innostunut tästä työstä.

Hiihtoura teki haaveita todeksi

Saarinen on yksi 2000 –luvun menestyneimpiä urheilijoita. Hän voitti pitkällä urallaan viisi olympia- ja yhdeksän maailmanmestaruusmitalia, joista neljä kultaista. Puoli seitsemän –ohjelmassa vieraillut Saarinen kertoi, että viime keväänä päättynyt ura tuntuu nyt unelmalta, joka toteutui.

– Uskomatonta, että tein haaveista totta. Se vaati ison työn mutta koen silti olevani ennen kaikkea onnekas, sillä kaikki eivät yllä samaan vaikka kuinka ponnistelisi.

Hiihtäen töihin

Työetuna Saarinen pääsee testaamaan tuttuja Salpausselän kilpalatuja ja työmatkakin taittuu hiiihtämällä.

– Kymmenen kilometriä ovelta ovelle on juuri sopiva matka siihen, että ajatukset irtaantuvat työhommista

Tällä viikolla pääsihteeri Saarinen on järjestänyt Lahteen saapuville kilpailjoille majoituspaikkoja ja hoitanut vapaaehtoisten koulutusta. Tahti vain kiihtyy Salpausselän viikonlopun lähestyessä mutta Saarinen pitää vauhdista ja haasteista.

Hiihtouralta eväitä myös työelämään

Saarisen valinta pääsihteeriksi aiheutti myös soraääniä mutta hän on tottunut ottamaan kritiikkiä vastaan ja antaa näyttöjen puhua puolestaan

– Ihmisillä on tietysti mielipiteitä ja olin iloinen, että asia nousi esiin. Olen sitä mieltä, että pitkä urheilu-ura opettaa paljon muutakin kuin perinteistä ja vapaata hiihtoa. Teen joka päivä töitä sata lasissa, aivan kuten hiihtäessäkin ja omasta urasta on ollut hyötyä muun muassa asiantuntijaryhmien kokoamisessa.

"Älä nyt sinäkin huuda"

Työn lisäksi Saarista pitää kiireisenä 2,5 –vuotias tytär Amanda. Saarisen ja Tom Gustafssonin perheessä on tiukat säännöt, joista pidetään kiinni mutta kaikenlaiseen liikkumiseen kannustetaan.

– Meillä saa painaa ympäri kämppää. Usein olen itsekin mukana juoksemassa ja jahtausleikeissä.

Pikkulasten tavoin myös Amnda osaa pistää vanhempansa koville. Saarinen on herkempi lähtemään lapsen kiukkuun mukaan ja silloin rauhallisempi Gustafsson puuttuu tilanteeseen.

- Tom sanoo, että älä nyt sinäkin huuda. Eikö se riitä, että yksi kiljuu, Saarinen kertoo ja nauraa omalle käytökselleen.

Saarinen on myös ylpeä tyttärensä oman tahdon näyttämisestä

– Ajattelen, että vau mikä likka. Tolla asenteella pärjää.

Katso koko Aino-Kaisa Saarisen haastattelu täältä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump antoi juuri joulun alla asetuksen, joka määrää maan maatalous- ja sisäministeriöt lisäämään huomattavasti hakkuumääriä valtion metsissä.

Määräys on jäänyt julkisuudessa vähälle huomiolle, mutta nyt siitä kirjoittaa The Washington Post -lehti.

Trumpin määräyksen taustalla ovat Kaliforniassa syksyllä riehuneet valtavat metsäpalot. Trump tapasi syksyllä myös Suomen presidentin Sauli Niinistön, jonka kanssa käydyt keskustelut metsänhoidosta jäivät Trumpin mieleen.

Tapaamisen jälkeen Trump vieraili Kalifornian paloalueella, missä hän kertoi Suomen metsänhoitotavasta, joka Trumpin mielestä ehkäisee metsäpaloja.

Sosiaalisessa mediassa Trumpin puheet herättivät hilpeyttä, sillä hänen tulkittiin sanoneen, että Suomessa harrastetaan metsien haravointia. Todellisuudessa Trump tarkoitti ilmeisesti metsien harvennusta ja sen jälkeen tapahtuvaa hakkuutähteiden korjaamista.

Presidentti Niinistö ei puhunut metsien haravoinnista Trumpin kanssa, metsänhoidosta kyllä

Hakkuut kasvavat lähes kolmanneksella

Yhdysvaltain virallisessa lehdessä, Federal Registerissä joulukuussa julkaistussa presidentin asetuksessa ministeriöitä kehotetaan nostamaan vuosittainen hakkuumääränsä 4,4 miljardiin kuutiojalkaan, eli 125 miljoonaan kuutiometriin.

Tämä merkitsee Yhdysvaltain valtionmetsissä tehtyjen hakkuiden kasvattamista 31 prosentilla. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa hakattiin vuonna 2017 kaikkiaan runsaat 72 miljoonaa kuutiometriä puuta.

Määräykseen kuuluu lisäksi, että aluskasvillisuus ja hakkuutähteet tulee poistaa neljän miljoonan eekkerin, eli 1,6 miljoonan hehtaarin alalta. 600 000 hehtaaria tulee käsitellä siten, että puita haittaavat tuhohyönteiset poistetaan.

– Vuosikymmenten aikana tiheä puusto ja aluskasvillisuus ovat vallanneet maa-alueet ruokkien katastrofaalisia maastopaloja. Nämä olosuhteet yhdessä hyönteisongelmien, tulokaslajien, tautien ja kuivuuden kanssa ovat heikentäneet metsiämme, asetuksessa lukee.

Määräyksessä harmitellaan myös, että luonnonsuojelulait ja esimerkiksi uhanalaisten lajien suojelua koskevat määräykset edellyttävät usein tilanteen tutkimista, mikä puolestaan hidastaa aktiivista metsänhoitoa.

Washington Postin tietojen mukaan Trump olisi halunnut julkistaa määräyksensä jo Kalifornian vierailunsa aikana, mutta se ei ehtinyt valmistua ajoissa.

Yhdysvaltain metsähallinto on tällä hetkellä suljettu samalla tavalla kuin suuri osa maan muustakin hallinnosta. Lehden mukaan maan johto kuitenkin yrittää kiihdyttää hakkuita ja puun myyntiä.

Metsähallinnon työntekijät työskentelevät joko palkatta tai viime vuodelta säästyneillä budjettivaroilla.

Asiantuntijat: ei vaikutusta metsäpaloihin

Trump on usein syyttänyt Kalifornian metsänhoitoa osavaltiossa leviävistä metsäpaloista. Washington Postin haastattelemat asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että valtion mailla tehtävillä hakkuilla saataisiin niitä juurikaan vähenemään.

Colorado Boulderin yliopiston professori Jennifer Balch sanoo, että puiden poistaminen rakennusten läheisyydestä on järkevää, mutta muuten toimenpiteillä tuskin on vaikutusta.

Yhdysvaltain länsiosan metsä- ja maastopalot ovat lisääntyneet viisinkertaisesti 1970-luvulta lähtien. Yleistymisen taustalla ovat ainakin ilmaston lämpeneminen ja lumipeitteen väheneminen. Lämpenevä ilmasto tuo metsiin haitallisia vieraslajeja, joista on ollut paikallisesti huomattavaa haittaa.

Professori Balch huomauttaa myös, että ohjeistus jättää huomiotta eräät luontotyypit, jotka ovat erityisen paloarkoja. Muun muassa chaparral- eli kreosoottipensaikot, jotka ovat yleisiä Kalifornian kuivilla alueilla, levittivät paloja ja aiheuttivat satojen talojen tuhoutumisen Malibun alueella.

Vain kahdella prosentilla valtion maista esiintyi metsäpaloja vuosien 2004 ja 2013 välisenä aikana.

Palojen eniten koettelemien osavaltioiden, Kalifornian, Oregonin ja Washingtonin kuvernöörit ovat ottaneet asetuksen tyytyväisinä vastaan. He muistuttavat kuitenkin, että sen toteuttaminen edellyttää liittovaltion rahoitusta.

Lännestä saapuva lumipyryalue heikentää ajokelin eteläisessä Suomessa vaaralliseksi torstaiyöstä alkaen, varoittaa Ilmatieteen laitos.

Meteorologi Toni Hellisen mukaan näyttää siltä, että runsaimmat sadekertymät tulevat osumaan Uudellemaalle, jonne odotetaan jopa 15–20 senttimetriä lunta.

Hellinen arvioi, että lumisade alkaa Länsi-Uudellamaalla keskiviikkona ennen puoltayötä ja pian puolenyön jälkeen Uudenmaan itäosissa. Aamuun mennessä lunta voi olla kertynyt paikoin yli 10 senttimetriä.

Sisämaassa näkyvyys voi olla heikkoa pölisevän pakkaslumen vuoksi. Odotettavissa on myös voimakkaita tuulia.

– Lunta sataa ihan vaakatasossa.

– Malttia. Se on varmaan se pääviesti kaikille, että aikaa kannattaa varata rutkasti enemmän kuin normaalina työpäivänä, Hellinen toteaa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Uudellamaalla saadaan yli 20 senttimetrin vuorokautisia lumikertymiä keskimäärin kerran kolmessa vuodessa.

Osa HSL:n ja Finnairin liikenteestä peruttu

VR:n kannalta torstain sää on todella haastava.

– Paljon lunta kerralla, kova tuuli ja vielä pakkasen puolella, kyllä se on huono olosuhdeyhdistelmä, VR:n operaatiokeskuksen johtaja Ari Vanhanen toteaa.

VR kertoo tiedotteessaan, että se on yhdessä HSL:n ja Finrailin kanssa päättänyt perua osan pääkaupunkiseudun lähiliikenteen torstain junavuoroista.

Pääkaupunkiseudulla HSL:n liikenteestä ajetaan noin 80 % normaaleista vuoroista. Lähiliikenteessä on harvennettu A-, K- ja Y-junia. Käytännössä A- ja K-lähijunat ajetaan 20 minuutin vuorovälein.

Helsingin ja Turun välisellä rantaradalla perutaan kaikki Y-junat, paitsi Karjaalta aamulla kello 5:43 Helsinkiin lähtevä Y-juna. Pääradalla perutaan kaikki Riihimäki–Helsinki-välillä kulkevat D-junat ja Helsingistä kello 15:51 lähtevä R-juna.

Kaukoliikenteen junavuorot pyritään ajamaan normaalien aikataulujen mukaan. VR:n operaatiokeskuksen johtaja Ari Vanhanen ohjeistaa matkustajia kuitenkin varautumaan siihen, että myös kaukoliikenteen junat Tampereelta, Turusta ja Kouvolasta Helsinkiin päin voivat myöhästellä.

Voimakkaan lumisateen arvioidaan rajoittavan lentoliikennettä Helsinki-Vantaalla ja vaikeuttavan lentoaseman toimintaa. Finnair perui jo etukäteen 41 lentoa taatakseen mahdollisimman sujuvan liikenteen. Lisäksi torstaina lentävien on syytä varautua viivästyksiin.

– Seuraamme tilannetta tarkasti ja teemme parhaamme, jotta haastavasta säästä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa asiakkaillemme, sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt yhtiön tiedotteessa.

Katso täältä Finnairin lista perutuista lennoista

Helsinki-Vantaan lentokentästä vastaava Finavia pyytää tiedotteessaan matkustajia varautumaan viiveisiin lentoliikenteessä. Lennonjohto voi joutua turvallisuussyistä rajoittamaan nousevien ja laskeutuvien lentojen määriä.

Tämän hetkisten ennusteiden mukaan lumisade saattaa muuttua iltapäivällä jäätäväksi tihkusateeksi, minkä vuoksi lentokoneiden moottoreita voidaan joutua sulattamaan lentojen välillä. Finavian mukaan tämä hidastaisi lentoliikennettä merkittävästi, sillä jäänpoistoja jouduttaisiin tekemään kaksivaiheisena.

Stara: Koko aurauskalusto varattu käyttöön

Helsingin pelastuslaitos ja Helsingin poliisi kehottavat Twitterissä varaamaan työmatkaliikenteeseen runsaasti aikaa ja malttia.

Lunta pyryttää koko päivän, joten helpotusta liikenteeseen ei ole luvassa päivän aikana. Traffic Management Finland ohjeistaa tiedotteessaan, että torstaina kannattaa mahdollisuuksien mukaan pitää etäpäivä.

Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Starasta kerrotaan, että lumimyräkkään on valmistauduttu varaamalla koko aurauskalusto käyttöön. Työtä helpottaa se, ettei katujen varsilla ole vielä paljon lunta.

– Niin kauan kuin katujen varsilla on tilaa aurata lunta, meillä ei ole mitään isoja ongelmia, Staran tuotantopäällikkö Samipetteri Mäkinen sanoo.

Parhaiten aurattuina pyritään pitämään joukkoliikenteen käyttämät kadut, eli kokoojakadut ja pääkadut. Vasta tämän jälkeen huolehditaan asuinkaduista. Mäkinen arvioi, että auraamisessa menee torstain lisäksi loppuviikko.

– Jos sieltä 20 senttiä tulee, niin ei paljon muuta ehditä ensimmäisen 12 tunnin aikana.

Kun espoolainen Outi Sorsa, 34, kertoi töissä kuormituksestaan, häntä ei otettu vakavasti. Hän on kokenut sekä psyykkistä että fyysistä kuormitusta vuosien aikana.

– Ihmiset eivät uskalla puhua siitä, että töissä on oikeasti raskasta. Minulle sanottiin, että nuo keskustelut eivät kuulu työpaikalle.

Kaikki alkoi, kun Sorsa työskenteli vuonna 2002 hevostenhoitajana. Hän huomasi pian, että työ oli fyysisesti raskasta. Sorsalle tuli jalkakipuja.

Sorsalle tässä työssä haasteita aiheutti myös huono palkka ja pirstoutunut työaika. Iltapäivät saattoivat olla vapaita, mutta töitä tehtiin aamusta iltaan. Sorsa lähti opiskelemaan IT-alalle insinööriksi.

– Se oli minulle tiukka paikka henkisesti, koska tykkäsin alasta muuten.

IT-alalla hän toivoi pääsevänsä helppoon toimistotyöhön. Toisin kävi, sillä Sorsa huomasi kuormittuvansa sielläkin, mutta tällä kertaa psyykkisesti.

Mikä on oma kuormituksesi työssä? Tässä jutussa voit testata kuormitustasi työssä vastaamalla kysymyksiin "kyllä", "joskus ei" tai "yleensä ei". Saat lopussa yhteenvedon vastauksiesi perusteella. Lue samalla Outi Sorsan tarina.

60 prosenttia kokee työnsä henkisesti raskaaksi

Työolobarometrin mukaan reilu kolmannes on 2000-luvulla kokenut työnsä fyysisesti raskaaksi.

Työterveyslaitoksen tutkijan Sirpa Lusan mukaan laajat eurooppalaiset tutkimukset osoittavat, että fyysisesti raskasta työtä tekevillä on kevyttä työtä tekeviä suurempi riski jäädä työkyvyttömäksi.

– Fyysistä työtä tekevillä on enemmän pitkiä sairaslomia kuin kevyttä työtä tekevillä.

Fyysinen kuormitus näkyy Lusan mukaan miehillä rakennus-, kuljetus- ja varastointialalla sekä metsätaloudessa. Naisilla korostuu ravintola- sekä sosiaali- ja terveysala.

Työolobarometrin mukaan jopa 60 prosenttia palkansaajista kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Osuus kasvoi viidellä prosenttiyksiköllä 2000-luvun alusta.

Kevan vuoden 2018 tutkimuksen mukaan 61 prosenttia kunta-alalla piti työtään henkisesti kuormittavana. Vuoden 2012 jälkeen on tapahtunut käänne, jonka jälkeen henkinen kuormitus on selkeästi kasvanut. Henkinen kuormitus on lisääntynyt kunta-alalla erityisesti teknisellä alalla, puhtausalalla ja ruokahuollossa. Sosiaali- ja terveysalalla, varhaiskasvatuksessa ja sivistyksen alalla työ koettiin henkisesti raskaimmaksi.

– Myös valtionhallinnon monet virastot ovat läpikäyneet merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, mikä näkyy työn kuormittavuudessa, kertoo Työturvallisuuskeskuksen psykososiaalisen kuormituksen asiantuntija Seija Moilanen.

Työterveyslaitoksen psyykkistä haavoittuvuutta tutkineen tutkimusprofessori Ari Väänäsen mukaanpsyykkisesti haastavat tehtävät ja kilpailu työelämässä ovat lisääntyneet.

Yhä useampi joutuu käyttämään monimutkaisia tunnetaitoja työssään. Toisaalta mielenterveysongelmiin myös puututaan töissä enemmän kuin aikaisemmin.

Outi Sorsa väsyi jatkuvaan mittaamiseen: "Järkyttävä nipottava kulttuuri"

Outi Sorsa ohjasi koodareiden työtä ja toimi eräänlaisena valmentajana. Hän työskenteli myös järjestelmän ylläpitäjänä ja moneen työhön liittyi ohjelmistotekniikka.

Sorsa kuormittui työn jatkuvasta mittauksesta. Hänen piti kertoa 15 minuutin tarkkuudella, mitä oli tehnyt.

– Koin stressiä, kun kaikkea mitattiin ja asiasta toiseen piti hypätä minuutin sisällä. Siitä tuli kommentointia, että miten tässä kesti näin kauan. Tuntikirjauksissa oli järkyttävä nipottava kulttuuri.

Outi Sorsaa kuormitti myös se, ettei hän voinut keskittyä töihinsä isoissa avoimissa tiloissa. Hänellä on diagnosoitu ADHD ja siksi Sorsa koki, että keskittyminen on välillä vaikeaa. Hän ei esimerkiksi pidä siitä, että joku kävelee selän takana.

– Työ keskeytyi jatkuvasti, koska siinä pyöri ihmisiä ympärillä. Ei ollut rauhallista tilaa, missä keskittyä.

Sorsaa kuormitti myös se, että hän ei saanut kiitosta työstään. Se sai hänet tuntemaan, ettei hän ollut hyvä työssään.

– Tarvitsen positiivista palautetta. Se on ollut ongelmakohta, että jään turhaan miettimään asioita.

Sorsa kuvailee kehityskeskusteluja huonojen esimiesten kanssa lähinnä kiusaamiskeskusteluiksi, joissa esimies yritti puristaa hampurilaispalautteeseen jotain hyvää.

Arvostuksen puute kuormittaa

Työturvallisuuskeskuksen Seija Moilasen mukaan kiire vahvistaa työyhteisön heikkoa toimintaa.

– Puheen sävy ei ole kiittävä ja hyvä käytös toisia kohtaan unohtuu. Jos arvostusta ei saada työkavereilta, aivan varmasti se kuormittaa.

Moilanen uskoo, että jotain on murtumassa tai on jo murtunut työelämän pelisäännöissä ja työkulttuurissa.

– Pitäisi muistaa hyvä käytös toisia kohtaan ja se, että olemme yksilöitä. Kun asetetaan tavoitteita, ne pitäisi asettaa realistisesti.

Moilanen kokee, että kuormittunut syyttää tyypillisesti itseään.

– Jos esimies itse venyttää työpäiväänsä, siinä on piiloviesti omalle työyhteisölle, että odotetaan pitkän päivän tekemistä.

Muisti alkoi pätkiä ja yönet menivät

Työturvallisuuskeskuksen Seija Moilasen mukaan yksi tekijä psyykkiselle kuormitukselle on ajanpuute ja kiire. Ihminen kuormittuu liikaa myös silloin, kun ei pidä riittäviä taukoja töissä.

– Kuormituksen huomaa esimerkiksi pysyvästä väsymyksestä. Pahimmillaan se johtaa työuupumukseen, masennukseen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Moilasen mukaan kuormitus näkyy myös käytöksen muutoksessa. Yleensä nämä huomaa joku muu kuin itse.

– Käytökseen tulee kulmikkuutta tai ennalta-arvaamattomuutta. Kiireessä ja kuormituksessa suusta pääsee pahimmat sammakot. Joku voi eristäytyä tai ei huolehdi itsestään.

Työ siirtyy tyypillisesti myös vapaa-ajalle. Työterveyslaitoksen Sirpa Lusan mukaan viimeistään silloin pitää huolestua, jos ei palaudu työpäivien tai -vuorojen välillä tarpeeksi tai alkaa kokea tuki- ja liikuntaelinten oireita.

– Kuormituksen huomaa esimerkiksi siitä, että ei jaksa tehdä mitään vapaa-ajalla.

Outi Sorsa menetti lopulta myös yöunensa. Hän mietti, oliko merkinnyt tuntinsa oikein ja tehnyt työnsä riittävän tehokkaasti. Samalla Sorsan muisti alkoi pätkiä.

Kun Sorsa istui koneella, hän ei yhtäkkiä muistanut, mitä komentoja hänen piti tehdä. Kerran esimies istui vieressä ja halusi nähdä, mitä Sorsa teki. Sorsa hämmentyi vielä entisestään.

– Hän sanoi, että "sinun pitää harjoitella tietokoneen käyttöä", eikä minulta tullut silloin mitään ulos. Saatoin myös unohdella sanoja.

Tehtyään yli 10 vuotta IT-alan töitä, Sorsa meni kuormituksen takia työterveyteen ja purskahti siellä itkuun. Lääkäri totesi, että hän hoiti enemmän kuin kerran viikossa burnout-tapauksia. Oli vuosi 2014.

– Hän neuvoi minut juttelemaan työpsykologille ja sanoi, että olet nyt rikki ja et pysty.

Outi Sorsa teki yllättävän ratkaisun

Toivuttuaan burnoutista Sorsa palasi ensin entiseen työhön, mutta yt-kierrosten jälkeen hän vaihtoi työpaikkaa. Sorsa jäi töissä yksin, vaikka oli kuvitellut saavansa tehdä töitä työparin kanssa. Se oli hänelle kova paikka.

Sorsa huomasi, että työpaikoilla ei puututtu kuormitukseen. Kun muutosta ei tullut, Sorsa päätti ottaa tulevaisuuden omiin käsiinsä.

Hän irtisanoi itsensä viimeisemmästä IT-alan työpaikasta kesäkuussa 2018 ja perusti yrityksen heinäkuussa 2018. Sorsa pitää nyt aputoiminimellä ratsastustunteja ja tekee toiminimellä tietoverkkoja tapahtumiin.

Sorsa kokee, että nykyään kuormitusta vain vähän. Ainut kuormitus on ollut siinä, saako hän tienattua tarpeeksi.

Sorsa toivoo, että työelämässä kiitettäisiin ja oltaisiin ystävällisiä. Ihmisjohtamista ei ole tarpeeksi.

– Muistan aina, kuinka yksi esimies selkeästi kannusti minua. Hyvä johtaja voi nähdä merkit ihmisten väsymisestä. On vaikea sanoa ääneen voivansa huonosti.

Jos olet vastannut artikkelin kaikkiin kysymyksiin, näet seuraavassa yhteenvedon tuloksestasi.

Testikysymykset ja -vastaukset on laadittu yhdessä Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijan Seija Moilasen kanssa. Osassa testin vastauksissa on hyödynnetty Työturvallisuuskeskuksen julkaisua Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan

Lue myös:

Ensimmäisen työvuoden tappotahti pakotti 27-vuotiaan Tiinan vaihtamaan alaa – nuorten naisten sairauspoissaolot lisääntyneet

Hoitajien ja lääkäreiden aivot ylikuormittuvat – Työterveyslaitos huolestui "aivokuorman" lisääntymisestä ja käynnisti valtakunnallisen kampanjan

Työolobarometri: Yli puolet kokee työnsä henkisesti raskaaksi, näin etenkin kunnissa

Lähes neljäsosa työikäisistä kokee työuupumuksen oireita - näistä merkeistä tiedät, kannattaako läheisestä huolestua