Ylen haastattelemat työntekijät kertovat Esperi Caren uhkailleen ja hiljentäneen hoitajia, jotka tuovat esiin hoivakodeissa havaitsemiaan epäkohtia.

Yle on haastatellut kolmea Esperin entistä työntekijää eri puolilta Suomea. He kaikki ovat yrittäneet puhua esimiehelleen tai aluepäällikölle työpaikkansa arjen ongelmista.

Tämä on johtanut hoitajien mukaan siihen, että heitä on alettu kiusata, yritetty vaientaa, uhattu potkuilla tai heille on annettu keksittyjä varoituksia.

Yksityisten hoivakotien ongelmat nousivat julkisuuteen viime viikolla, kun sosiaali- ja terveysalan lupavirasto keskeytti Esperin Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakodin toiminnan useiden epäkohtien vuoksi.

Yle on uutisoinut laajasti yksityisten hoivakotien ongelmista viime päivinä.

Ylen tähän juttuun haastattelemista työntekijöistä yksi irtisanoutui lopulta itse, yksi irtisanottiin ja yhden mukaan hänet “savustettiin ulos”. Kaksi heistä on jo löytänyt uuden työpaikan ja yksi hakee töitä.

Työntekijät ovat helpottuneita, kun ovat päässeet eroon Esperistä.

Yle on myös saanut haltuunsa Esperin ja Attendon työsopimuksia. Sopimuksissa edellytetään työntekijöiltä tiukkaa vaitiolovelvollisuutta. Yhtiön asioista ei saa puhua mitään ulkopuolisille.

Lisäksi ainakin Attendossa työntekijöitä painostetaan tälläkin hetkellä hiljaisuuteen. Yle on saanut haltuunsa 29.1. päivätyn asiakirjan, jossa hoivakodin johtaja kieltää työntekijöitään antamasta lausuntoja kenellekään.

Lähihoitajien etuliitto SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkola kertoo, että vastaavanlaisia viestejä on tullut liiton jäseniltä enemmänkin.

Parkkolan käsitys on, että käskyt kieltäytyä kommentoinnista eivät ole tulleet hoivayksiköiden lähiesimiehiltä, vaan jostain korkeammalta Attendon johdosta.

Attendosta tätä asiaa ei haluttu kommentoida.

Esperin työsopimuksessa tulkinnanvarainen kohta

Esperissä vuonna 2016 työnteon aloittaneen henkilön työsopimukseen on kirjattu kohta otsikolla “vaitiolositoumus”:

“Sitoudun noudattamaan tämän sopimuksen allekirjoittamisella potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain määräyksiä tietojen salassapitovelvollisuudesta sekä siihen, etten luvattomasti ilmaise sivullisille, mitä Esperissä työskennellessäni olen saanut tietää yhtiön tai jonkun muun taloudellisesta asemasta, liike- tai ammattisalaisuudesta tai jonkun henkilön terveydentilasta taikka henkilökohtaisista oloista. Tämä sitoumus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin.”

Sopimuksessa huomio kiinnittyy kohtaan “henkilökohtaisista oloista”, sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.

Hänen mukaansa kohta on hieman tulkinnanvarainen. Potilaan henkilökohtaisista asioista ei saa kertoa ulkopuolisille, mutta ongelmista voi puhua yleisellä tasolla.

– Periaatteessa tuon voi ymmärtää, mutta työnantajan pitäisi kertoa, mitä nämä “olot” tarkoittavat, Koskinen toteaa.

Professori Attendon sopimuksesta: Suurin piirtein mistään ei saa puhua

Attendon työsopimuksessa vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus kuuluu näin:

“Työntekijä on velvollinen sekä työsuhteen kestäessä että sen päätyttyä olemaan ilmaisematta kolmannelle osapuolelle mitään salaisia tai luottamuksellisia tietoja, jotka koskevat toimipisteeseen, potilastietoihin, työtehtäviin tai työnantajayhtiöön liittyviä asioita, nämä käsitettynä sanan laajimmassa merkityksessä riippumatta näiden tietojen lähteistä.”

– Tässä on eroa kuin yöllä ja päivällä verrattuna Esperin sopimukseen, Koskinen aloittaa.

Koskisen mielestä salassapitovelvollisuus on aivan liian laaja. Siihen sisältyy paljon asioita, jotka eivät ole salassa pidettäviä.

– Yritetään kertoa, että suurin piirtein mistään ei saa puhua.

Lain mukaan muun muassa potilastiedot ovat salaisia. Sen sijaan esimerkiksi hoitovirheistä ja työnantajan moitittavasta käytöksestä on oikeus kertoa, Koskinen jatkaa.

– Hoitohenkilökunnan osalta se on vielä vahva oikeus, koska he hoitavat yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita ja heidän sananvapautensa on, sanotaan nyt näin, normaalia työntekijää huomattavasti laajempi.

Koskisen mukaan työntekijän pitää ensin yrittää puhua ongelmista työyhteisön sisällä, mutta jos se ei onnistu, niin asiat pitää tuoda päivänvaloon muuta kautta.

Lain mukaan hoitajilla on velvollisuus kertoa havaitsemistaan epäkohdista välittömästi esimiehelle, jonka on ilmoitettava asiasta edelleen kunnan sosiaalihuollon johtoon. Tällaisessa tilanteessa salassapitovelvollisuus ei pidä.

– (Hoivayhtiöiden) pitäisi ymmärtää, että tässä on julkinen intressi hyvin voimakkaasti mukana. Työntekijöiden sananvapauden rajoittaminen varsinkin Attendon kohdalla ei ole sopusoinnussa julkisen intressin kanssa. Yritys ei ole tavallinen yksityisen sektorin toimija, koska se hoitaa avuttomassa asemassa olevia. Pitää olla läpinäkyvyyttä, Koskinen sanoo.

Pelokkaat työntekijät eivät uskaltaneet avata suutaan

Pohjois-Pohjanmaalla Esperin hoivakodissa työskennellyt hoitaja kertoo pelon ilmapiiristä työpaikallaan.

Hoivakodissa oli julkisuudesta tutut ongelmat. Henkilökuntaa oli liian vähän, mikä johti siihen, että työntekijät pystyivät hädin tuskin huolehtimaan edes perushoivasta.

Työntekijät pelkäsivät työpaikkansa puolesta eivätkä uskaltaneet avata suutaan.

– 90 prosenttia hoitajista purnasi ja puhui ongelmista muiden hoitajien kanssa, mutta ei uskaltanut tuoda asioita ilmi, sanoo Ylen haastattelema hoitaja.

Kun hoitaja yritti saada asioita järjestykseen, Esperi kääntyi häntä vastaan. Hoitajaa kiristettiin irtisanoutumaan pelottelemalla ja kiusaamalla. Hän joutui jäämään pitkäksi aikaa sairauslomalle.

Asiat etenivät siihen pisteeseen, että hoitaja teki esimiehestään rikosilmoituksen.

– Minun väitettiin tehneen asioita. Heillä oli keksittyjä päivämääriä. Tilanne oli kuitenkin mennyt niin huonoksi, että olin dokumentoinut tarkasti omia tekemisiäni. Pystyin osoittamaan, että heidän syytöksensä eivät pitäneet paikkaansa.

Lopulta hoitaja kuitenkin irtisanottiin. Syyksi kirjattiin vakava lääkehoitoon liittyvä virhe – hoitajan mukaan sekin vedettiin hatusta.

Hoitaja kertoo, että Esperillä on palkitsemisjärjestelmä. Hänen yksikkönsä työntekijöille luvattiin palkanlisä, jos hoivakodista ei vuoden aikana tehdä viranomaisilmoituksia.

– Ainakaan meiltä hoitajilta ei vuoteen tullut valituksia, mutta mitään bonuksia emme saaneet.

Esperistä kerrotaan, että tällainen palkitsemisjärjestelmä on olemassa. Yhtiön vt. toimitusjohtaja Heini Pirttijärven mukaan järjestelmän tarkoitus on kannustaa tekemään laadukkaampaa työtä.

– Silloinhan laatu on korkea, jos ei ole viranomaisvalituksia, Pirttijärvi sanoo.

Epäkohdista puhuminen johti nopeisiin lähtöpasseihin

Eteläsuomalaisessa hoivakodissa työskennellyt hoitaja oli puhunut ainakin vuoden ajan viereisessä yksikössä näkemistään ongelmista omalle esimiehelleen.

Hoitajan mukaan yksikössä työskenteli henkilöitä, joilla ei ollut alalle soveltuvaa koulutusta. Lääkehoitoa toteutti työntekijöitä, joiden lääkehoidon luvat eivät olleet kunnossa.

Hoitaja päätti lopulta irtisanoutua pari viikkoa sitten. Hän ei halunnut jatkaa työpaikassa, jossa esimiehet eivät puutu kerrottuihin epäkohtiin.

Irtisanomisen jälkeen hänen oli vielä tarkoitus tehdä joitakin viikkoja töitä. Kun Esperi joutui kohun keskelle, hän yritti vielä kerran tuoda ongelmat päivänvaloon. Tällöin esimies suuttui ja sanoi, ettei asia kuulu hoitajalle.

– Kysyin aluepäälliköltä, miten tämä on mahdollista, koska uutisissa oli juuri ollut, että näihin puututaan eikä tällaisia hoitajia enää käytetä, hoitaja sanoo.

Seuraavana päivänä töissä esimies- ja hallintotason ihmisiä tuli hänen luokseen ja ilmoitti hoitajan työntekovelvollisuuden päättyneen.

Hoitajan piti välittömästi tyhjentää lokerikkonsa, ja hänet saatettiin ulos yhtiön tiloista. Viimeiseksi hoitajalle ilmoitettiin, että hänen on turha enää hakea Esperistä töitä.

Myöhemmin Esperi kertoi työntekovelvoitteen loppumisen syyksi muun muassa vihamielisen kommunikoinnin esimiehelle.

– Esperissä pärjää silloin, jos on hiljaa ja nielee kaiken. Jos epäkohtia tuo ilmi, yhtiö osaa hienosti tekosyillä vaientaa työntekijän laittamalla kaiken tämän syyksi.

Esperin uusi pomo: Täällä on tehty paljon virheitä

Esperin tuore vt. toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi myöntää, että yhtiön sisällä on moni asia ollut pielessä.

–Täällä on tehty paljon virheitä. Se on valitettava tosiasia.

Keskustelua epäkohdista ei yhtiön sisällä ole käyty kuten pitää. Pirttijärven mukaan asiaan tulee nyt muutos.

– Meillä on tuore henkilöstöstrategia, jonka puitteissa rakennetaan sitä kulttuuria, että päästään avoimeen keskusteluun henkilöstön kanssa.

Pirttijärven mukaan Esperin työsopimuksen vaitiolositoumuksessa ei ole epäselvää.

– Se viittaa asukkaan terveydentilaan tai henkilökohtaisiin oloihin, joista me totta kai ollaan vaitiolovelvollisia.

Attendon viestintäpäällikkö Timo Korpela vastaa Ylen kysymyksiin työntekijöiden painostuksesta sähköpostitse.

– Jos toiminnassa on ongelmia, jokaisen henkilökunnan jäsenen lakisääteinen oikeus ja velvollisuus on tuoda ne esiin. Vain siten ongelmat voidaan ratkaista ja toimintaa kehittää, Korpela kirjoittaa.

Korpelan mukaan työsopimuksen vaitiolovelvollisuus ei tarkoita sitä, etteivätkö työntekijät voisi tuoda esiin epäkohtia.

Korpelan mukaan Tehyn tuoreessa kyselyssä yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta Attendon työntekijästä kertoi, että työnantaja ei ole estänyt puuttumasta henkilöstömitoitukseen tai työvuorosuunnitteluun liittyviin ongelmiin.

Lue myös:

Anne Kolehmainen hoiti vanhuksia 10 vuotta ja kertoi tarkastajalle vain iloisia asioita, koska esimiehiä oli tapana totella: "Kaikki oli feikkiä"

Katso täältä missä hoivakodissa on mitäkin ongelmia – Hoivakotien pitäisi itse valvoa toimintaansa, mutta valvontaa ei oteta tosissaan

Viime päivinä on uutisoitu yksityisten hoivakotien karuista käytännöistä, kuten aliravituista vanhuksista. Taustalla on usein se, että työntekijöitä on liian vähän.

Työntekijöitä eivät vedä yksityisiin hoivakoteihin ainakaan palkat, sillä Ylen keräämien tietojen perusteella hoivajättien maksamat palkat ovat huonommat kuin julkisessa vanhustenhoidossa.

Terveys- ja sosiaalialan järjestöjen Tehyn ja Superin mukaan lähihoitajat tienaavat keskimäärin 150–200 euroa vähemmän yksityisissä hoivakodeissa.

Tehyn mukaan sairaanhoitajien palkat jäävät keskimäärin 200–300 euroa julkista puolta pienemmiksi.

– Jos samasta työstä saa useamman sata euroa pienempää palkkaa, niin totta kai se vaikuttaa houkuttelevuuteen, sanoo yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens Superista.

Johtava lakimies Vappu Okkeri Tehystä sanoo, että yritysten vetovoimaa vähentää myös niin lähi- kuin sairaanhoitajille sälytetty avustava työ.

– Ongelma on, että työntekijät joutuvat hoitotyön lisäksi siivoamaan, laittamaan ruokaa ja pyykkäämään. Työtehtävien pitäisi olla koulutuksen mukaisia, Okkeri vaatii.

Työnantajapuoli eri mieltä: Ero on pienempi

Myös työnantajia edustavasta liitosta, Hyvinvointiala Hali ry:stä kerrotaan, että yksityisellä puolella palkat ovat huonommat.

Työnantajan mukaan ero on kuitenkin pienempi kuin työntekijäliitot laskevat.

Halin työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri sanoo, että yksityisissä vanhusten hoivakodeissa työskentelevien lähi- ja sairaanhoitajien palkat ovat keskimäärin 50–150 euroa pienemmät kuin julkisella puolella.

Selittävätkö yksityispuolen alemmat palkat yksityisten hoivakotien liian vähäistä henkilökuntaa, jota on pidetty pääsyynä vanhustenhoidon ongelmiin?

Okkeri Tehystä sanoo, että vanhusten karun kohtelun taustalla on yritysten kikkailu henkilöstömitoituksella, eivät yksityisen vanhustenhoidon huonommat palkat.

– Varmasti yritykset saisivat huonollakin palkalla riittävästi ihmisiä työvuoroihin, mutta ongelma on se, että ne eivät edes halua. Attendolla, Esperi Carella ja Mehiläisellä on kaikilla vastaavia säästöpäätöksiä, että sijaisia ei aina hankita.

Lomat lyhyempiä pitkään työskenneillä yksityisellä puolella

Työntekijäjärjestöjen mukaan yksityisyrityksissä myös työntekijöiden lomat ovat lyhemmät.

Tehystä kerrotaan, että yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan vuosiloman pituus on 4–6,5 viikkoa, kun kunta-alan sopimuksen mukaan loman pituus on vajaasta viidestä viikosta vajaaseen kahdeksaan viikkoon.

Samalla julkisen puolen pidemmät vuosilomat vaikuttavat Superin mukaan niin, että lomapalkka on usein korkeampi.

Työnantajan mukaan lomat ovat pidemmät vain pitkään kuntapuolella työskenneillä.

– Voisi pelkistää, että jos on hyvin pitkä palvelus, yli 15 vuotta, silloin kuntapuolella on noin viikon pidempi maksimiloma kuin yksityispuolella. Kaikissa muissa portaissa erot ovat suuntaan tai toiseen, Mänttäri sanoo.

"Matalampi palkka kilpailuvaltti yrityksille"

Superin mukaan sen jäsenet kertovat usein menevänsä mieluummin julkiselle puolelle niin palkan kuin työolosuhteidenkin takia.

– Meille tulee jatkuvasti kyselyitä, että miksi aivan samanlaisesta työstä kuntasektorilla maksetaan enemmän. Tämä on kilpailuvaltti yksityisille. Sen takia kunnat mielellään ulkoistavat toimintojaan, koska palkkataso yksityisellä on alempi ja jo siinä saadaan säästöä, sanoo Superin Pia Zaerens.

Liiton mukaan valtaosa riita-asioista tulee yksityiseltä sosiaalipalvelualalta ja iso osa niistä liittyy palkkasaataviin.

Superin käsitys on, että "kautta linjan" yksityiset hoivajätit pyrkivät maksamaan vain vähimmäispalkkaa.

– Luulisi, että pula työvoimasta vaikuttaisi siihen, että työntekijöille maksettaisiin enemmän. Tällöin työntekijöitäkin varmasti saataisiin helpommin, Zaerens sanoo.

Tuomas Mänttäri sanoo, että palkka on vain yksi tekijä työn houkuttelevuudessa.

– Kun katsotaan taaksepäin, meillä on ollut mielikuva, että yksityissektori nähdään edelleen houkuttelevana. Keskimäärin työntekijällä on suurempi mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön, useimmissa yksiköissä on hyvä johtaminen ja ilmapiiri tietojemme mukaan hyvä, Mänttäri kehuu.

Hänen mukaansa alan vetovoima on kuitenkin kärsinyt, kun hoivakotien epäkohdat ovat nousseet julkisuuteen.

– On selvää, että tämän hetken myllytys ei tee hyvää yksityisen puolen työnantajakuvalle, Mänttäri myöntää.

"Olisi hyvä miettiä asenneilmastoa"

Mänttäri sanoo, että perinteisesti vanhuspalveluihin erikoistuminen ei ole ollut lähihoitajaksi kouluttautuvien keskuudessa yhtä suosittua kuin esimerkiksi syrjäytyneiden nuorten parissa työskentely tai päihdenhuolto.

– Tämä on harmi, koska vanhuspalveluissa on jatkossakin niin varma tae työpaikasta. Olisi hyvä miettiä asenneilmastoa. Miten saadaan vanhuuden arvostus nousemaan?

Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan opiskelijat eivät mielellään halua tehdä yksityisellä puolella harjoittelua muun muassa siksi, että hänen mukaansa työvoimaa ei ole riittävästi ohjaamassa heitä.

Vappu Okkerin mukaan ongelma on, että yritykset käyttävät työvuoroissa paljon opiskelijoita, mutta henkilöstölle ei anneta aikaa perehdyttää heitä.

– Se varmasti vaikuttaa siihen, mihin paikkoihin opiskelijat haluavat harjoitteluun.

Lisää aiheesta:

Ylen haastattelemat työntekijät: Esperi Care uhkailee ja vaientaa hoitajia – epäkohdista puhuva joutuu vaikeuksiin

Näin kaikki tapahtui Kristiinankaupungissa – Esperin hoivakodin toiminnan keskeyttämisen taustalta paljastuu vastuunpakoa ja piittaamattomuutta

Vanhustenhoidossa eniten ongelmia yksityisellä puolella – ilmoitukset koskeneet hoitohenkilökunnan määrää ja hoidon laatua

Hoivakotiongelmista syytetyn Attendon toimitusjohtaja pysyy yrityksen johdossa – "Saan lisää tarmoa tämmöisestä"

Anne Kolehmainen hoiti vanhuksia 10 vuotta ja kertoi tarkastajalle vain iloisia asioita, koska esimiehiä oli tapana totella: "Kaikki oli feikkiä"

Tuore kysely paljastaa karun arjen Attendolla: Potilas jää kuoleman hetkellä yksin, turvallisuus vaarantuu kiireen takia, aika kuluu siivouksessa

Vanhustenhoidon ongelmat keskittyvät yksityisiin yrityksiin – Julkisesta puolesta tehdään selvästi vähemmän ilmoituksia

Koski TL.n kunnassa on tapahtunut liikenneonnettomuus, jossa osallisena on kaksi rekkaa ja pakettiauto. Pelastuslaitoksen mukaan kolari tapahtui Koskentien ja valtatie 10:n risteyksessä.

– Yksi loukkaantunut on matkalla sairaalaan, tiedottaa pelastuslaitokselta päivystävä palomestari.

Jatkotiedottamista vastaa pelastuslaitoksen mukaan poliisi. Kuolonuhreista ei ole toistaiseksi tietoa.

Valtatie 10 oli hetken aikaa suljettu liikenteeltä kolarin takia. Nyt liikenne sujuu turmapaikan ohi hitaasti yhdellä kaistalla ja poliisi ohjaa liikennettä.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet törkeästä petoksesta Venäjän kiinteistövaihtoja Suomessa koskevassa jutussa. Sen sijaan oikeus näki rikollisena sen, kuinka espoolaisyhtiö kikkaili kiinteistöt alihintaan toiselle samojen omistajien hallinnoimalle yhtiölle.

Kyse on tapauksesta, jossa Venäjän kiinteistöomistuksia ulkomailla hallinnoiva yhtiö myi 2010-luvun alussa vaihtokaupalla espoolaisyhtiölle 64 kiinteistöä ja asunto-osaketta, joista suurin osa sijaitsee Helsingin kantakaupungissa.

Venäjä vaihtoi kiinteistöt 9 miljoonan arvoiseen liikekiinteistöön Helsingin Lauttasaaressa. Vaihdossa Venäjä antoi muun muassa kiinteistöjä, jotka se oli saanut Saksalta sotakorvauksena.

Espoolaisyhtiö myi haltuunsa saamat kiinteistöt läheisyhtiölleen, joka puolestaan kauppasi ne eteenpäin yli 14,5 miljoonan euron markkinahintaan.

Jutun päätekijänä on tuomittu aiemmmin Venäjällä maan kiinteistöjä hallinnoineen FGUP:n pääjohtaja, joka tunnusti syyllistyneensä rikoksiin. Hänet on myös tuomittu 14,5 miljoonan vahingonkorvauksiin itärajan toisella puolella korkeinta oikeutta myöten.

Kiinteistökikkailu toiseen yhtiöön toi tuomiota

Helsingin käräjillä oli syytteessä yhteensä viisi ihmistä, joita syytettiin Venäjällä tuomitun kiinteistöpomon tekijäkumppaneiksi.

Syytettyinä olivat espoolaisyhtiön johtaja ja hänen poikansa, kiinteistöistä hinta-arvion tehnyt mies, syyttäjän mukaan pääjohtajan yhteyshenkilönä Suomessa toiminut mies ja kiinteistökaupan valmisteluun ja toteuttamiseen pääjohtajan valtuuttamana syyttäjän mukaan toiminut mies.

Oikeus hylkäsi syytteet törkeästä petoksesta, mutta näki kiinteistökikkailun isän ja pojan kahden yhtiön välillä rikollisena.

Espoolaisyhtiö siirsi oikeuden mukaan alihintaan ostetun omaisuuden niin ikään alihintaan toiselle isän ja pojan hallinnoimalle yhtiölle. Tarkoituksena oli siirtää rahaa velkojien ulottumattomiin.

Kiinteistömuklauksen jälkeen espoolaisyhtiö ajautui maksukyvyttömäksi.

Käräjäoikeus langetti toimitusjohtajalle kahden vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen ja tämän pojalle kahden vuoden ja kuuden kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Oikeuden mukaan poika käytti sekä espoolaisyhtiössä että isän toisessa yhtiössä tosiasiallista määräysvaltaa.

Asiamiehelle syyte törkeästä rahanpesusta

Törkeän petossyytteen kaatumisesta huolimatta oikeus tuomitsi myös Venäjän federaation kiinteistöyhtiön asiamiehen törkeästä rahanpesusta. Vuonna 2012 asiamies oli saanut 430 000 euron arvosta varoja.

Oikeuden mukaan miehen täytyi ymmärtää, että rahat olivat rikoksella hankittuja.

Hänet on tuomittu törkeästä rahanpesusta yhden vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Aiheesta aiemmin:

Venäläinen pääjohtaja petkutti omaa hallintoaan –  nyt syyllisiä etsitään Helsingissä

Poliisi epäilee: Venäjän valtiolta huijattiin Suomessa miljoonia – "Poikkeuksellista"

Venäjä vaihtoi Helsingin arvokiinteistöjään toimistotaloon

Euroopan unioni harkitsee ehdotuksia, jotka käytännössä kieltäisivät kiinalaisten teknologiayhtiöiden kuten Huawein laitteiden käytön seuraavan sukupolven mobiiliverkoissa.

Asiasta kertoi uutistoimisto Reutersille neljä nimettömänä esiintyvää korkea-arvoista EU-virkamiestä.

Virkamiesten mukaan yksi harkinnassa oleva vaihtoehto on muuttaa vuoden 2016 kyberturvallisuuslakia, joka velvoittaa kriittisen infrastruktuurin kanssa työskenteleviä yrityksiä tekemään riittäviä turvallisuusjärjestelyjä.

Laissa kriittisen infrastruktuurin määritelmään voitaisiin sisällyttää myös 5G- eli viidennen sukupolven mobiiliverkot.

Silloin laki estäisi EU:n jäsenvaltioiden yrityksiä käyttämästä verkkolaitteita valmistajalta, jonka epäillään käyttävän tuotteitaan vakoiluun tai sabotaasiin, virkamiehet kertovat.

Kielto ei koskisi kiinalaisyhtiöiden kuluttajatuotteita kuten älypuhelimia ja tablettitietokoneita.

Eurooppalaiset teleoperaattorit valmistautuvat ottamaan käyttöön 5G-teknologian, joka mahdollistaisi nopeammat verkkoyhteydet.

Kiinan harjoittama vakoilu huolestuttaa EU:ta

Reutersin mukaan EU:ssa harkinnassa olevat ehdotukset viittaavat siihen, että unionin suhtautuminen kiinalaisvalmisteisiin laitteisiin on muuttumassa samalla, kun huoli Kiinan aiheuttamista turvallisuushuolista kasvaa länsimaissa.

Länsimaiset turvallisuusasiantuntijat arvioivat, että Kiinan hallitus voisi käyttää kiinalaisten teknologiayhtiöiden laitteita vakoiluun. Huawei ja Kiinan hallitus ovat kiistäneet tällaiset epäilyt.

Huawein tiedottajan mukaan yritys aikoo maaliskuussa avata uuden kyberturvallisuuskeskuksen Brysseliin.

– Huawei toimii avoimesti ja on sitoutunut työskentelemään eurooppalaisten instituutioiden kanssa kyberturvallisuusstandardin kehittämiseksi Euroopalle, tiedottaja sanoi.

Yhdysvaltojen hallitus on pyrkinyt estämään amerikkalaisia yrityksiä hankkimasta Huawein laitteita. Samalla Yhdysvallat on painostanut liittolaisiaan tekemään samoin.

Yhdysvallat ja Australia ovat rajoittaneet Huawein pääsyä seuraavan sukupolven mobiiliverkkojen markkinoille. Myös Saksa harkitsee vastaavanlaisia toimia.

Lue myös:

Onko Huawei oikea turvallisuusriski vai osa kauppasotaa? "Vaikea sanoa, koska näyttöä vakoilusta ei ole"

Yhdysvalloilta rikossyytteitä Huaweita vastaan liikesalaisuuksien varastamisesta ja Iran-pakotteiden rikkomisesta

Huawei antoi potkut myyntipäällikölleen, jota epäillään vakoilusta Puolassa

Donald Trumpin kampanjoidessa presidentiksi, sanottiin, ettei tarvitse välittää sanotusta, koska häntä ei valita. Valinnan jälkeen sanottiin, että kyllä hän presidenttinä käyttäytyy toisin. Kun hän presidenttinä on jatkanut linjallaan, niin on sanottu ministereiden ja hallinnon ammattilaisten pitävän hänet aisoissa. Aisoissa pitäjät vain ovat käyneet vähiin, varsinkin ulkopolitiikassa.

Trumpin ensimmäinen ulkoministeri Rex Tillerson keskittyi hallinnonalansa väen vähentämiseen, mutta vaikutti silti ihan pätevältä verrattuna seuraajaansa Mike Pompeohon. Loppuvuodesta lähti puolustusministeri James Mattis, joka oli liittosuhteiden innokas vaalija ja kannattaja. Viime viikolla erosi yllättäen Euroopan asioista vastaava apulaisulkoministeri Wess Mitchell. Ennen heitä on lähtenyt lukuisia näkymättömämpiä, mutta käytännön ulkopolitiikan kannalta keskeisiä pitkän linjan ammattilaisia. Tässä hallinnossa kykyjä ja osaamista tärkeämpää on lojaalisuus presidentille ja siksi Trumpin hallinto on liukunut yhä tiukemmin hänen kovien kannattajiensa käsiin.

Naton voima perustuu pitkälti nimenomaan Yhdysvaltojen kykyyn ja haluun käydä tarvittaessa sotaa.

Trumpin kerrotaan usein miettineen vakavissaan Yhdysvaltain eroa Natosta. Nämä puheet on otettu niin vakavasti, että kongressi ainakin yrittää eri keinoin estää Trumpia lähtemästä Natosta. Puolustusliiton ydin, perussopimuksen viidenteen artiklaan kirjattu kollektiivinen puolustus, voi tosin menettää uskottavuutensa pelkästään Trumpin asenteen takia. Naton voima perustuu pitkälti nimenomaan Yhdysvaltojen kykyyn ja haluun käydä tarvittaessa sotaa.

Mikäli on arveltavissa, ettei Yhdysvallat ole tosissaan sitoutunut Nato-maiden puolustamiseen, tarkoittaa se epävakauden lisääntymistä myös Euroopassa. Jos Yhdysvallat tosiaan irtautuu Natosta, on tilanne paljon pahempi. Trumpin kaikille yllätyksenä tullut ilmoitus Syyriasta lähdöstä kertoo, että hän pystyy äärimmäisiin liikkeisiin.

Suomen turvallisuuspoliittisen linjan yksi keskeisiä asioita tällä hetkellä on Yhdysvaltain ja Ruotsin kanssa solmittu kolmikantainen aiesopimus. Se ei sido mihinkään, mutta kertoo allekirjoittajamaiden aikeista ja halusta syventää keskinäistä sotilaallista yhteistyötään. Kun sopimuksen solminut Mattis ja moni muukin keskeinen poliittinen viranhaltija Yhdysvaltain puolustusministeriössä ovat lähteneet, voi kysyä, että kuinka vahvoja aikeet enää ovat. Aiesopimuksessa poliittinen tahto ratkaisee tekemisen tason. Käytännössä tämä tarkoittaa, että presidentti Sauli Niinistön pilarimallin mukaan yksi Suomen neljästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta pilarista heikkenisi. Silloin muita pilareita on vahvistettava.

Natoa tarvitaan tällä hetkellä Euroopassa estämään Venäjän pyrkimyksiä laajentaa väkisin valtapiiriään. Venäjä on vallannut tai muuten pitää asevoimin kontrollissaan naapurivaltioidensa alueita Ukrainassa, Georgiassa ja Moldovassa. Samaan aikaan se käy läntistä Eurooppaa vastaan muilla keinoilla kamppailua, jota nimitetään hybridivaikuttamiseksi tai jopa poliittiseksi sodaksi.

Monien rakenteellisten ongelmiensa kanssa kamppailevalla ja heikkenevistä öljytuloistaan riippuvaisella Putinin Venäjällä, on vain hyvin rajallisesti aikaa pärjätä tässä vastakkainasettelussa. Jos Trump heikentää ratkaisevasti Natoa, niin se voi olla merkki Putinille, että nyt tai ei koskaan. Myös Yhdysvaltain ajautuminen halvaannuttavaan sisäpoliittiseen kriisiin Venäjä-tutkinnan tulosten takia voi aiheuttaa samanlaisen reaktion. Tätä pelätään varsinkin Kiovassa ja Minskissä, mutta varmaan myös muualla.

Toinen puoli asiasta on, että jos Yhdysvallat Trumpin johdolla päättäisi lähteä Natosta tai heikentäisi sitä ratkaisevasti, olisi eurooppalaisten maiden rakennettava pikavauhtia uudenlaisia ratkaisuja. Silloin asiasta kysytään Suomeltakin. Vaikkei tämä kehityskulku juuri nyt todennäköiseltä näytäkään, niin kyllä meillä pitää olla valmiina ajatuksia siitä, minkälaiseen sitoutumiseen ja keiden kanssa olemme valmiit.

Trump on todennäköisesti väliaikainen häiriö. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö hänen esillä pitämänsä teema Euroopan tarpeesta vastata enemmän itsestään olisi jatkossakin ajankohtainen. Trumpin häiriöluontoisuus ei tarkoita myöskään sitä, että hänen jossain vaiheessa poistuessaan näyttämöltä palaisivat asiat ennalleen. Rikottua puolustusliittoa ei saa korjattua ennalleen.

Joka tapauksessa Trump ja Venäjä ovat haasteina vasta lämmittelyä sille, kun meidän Euroopassa pitää kohdata Kiinan koko ajan hiljaisesti kasvava vaikutusvalta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat seuraukset.

Janne "Rysky" Riiheläinen

Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.

Kolumnista voi keskustella 31.1. klo 16.00 asti.

Kokkolan kaupungin vuotuisen yritystutkimuksen teki tänä vuonna robotti. Se soitti keskiviikkoiltana tunnin aikana kaikkiin alueen yritysrekisteriin merkittyihin yrityksiin.

– Robotti aloittaa yhden puhelun joka sekunti ja puhuu satoja puheluita samanaikaisesti. Kun se on valjastettu yhteen osaamiseen ja opetettu siihen mahdollisimman hyvin, näihin lukemiin voi päästä, sanoo asiantuntija Matias Nygård kyselyn toteuttavasta On-Time Research Solutions Oy:stä.

Yrittäjille kerrottiin etukäteen, miten kysely tällä kertaa toteutetaan. Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä tunnin soittokierroksella robotille vastasi vain 90 yrittäjää. Yleensä yrityskyselyn vastausprosentti on ollut 14, nyt tavoitteena on 20. Robotti soittaa uuden kierroksen torstaina.

En halua olla väärässä paikassa kiltti tyttö. Siinä voi olla kyse koko elannosta Valokuvaaja Anne Yrjänä

Valokuvaaja Anne Yrjänä on yksi uudenlaisen yrityskyselyn saaneista. Puhelin soi, kun Yrjänä oli matkalla Etelä-Suomeen. Kuuluvuus oli kummallinen ja johdanto yrittäjästä outo, joten Yrjänä katkaisi puhelun.

Hän on oppinut varovaiseksi outojen numeroiden kanssa. Myöskään automatiikan anonyymiys ei puhutellut.

– Meillekin on tullut englanninkielisiä soittoja, joissa pyritään saamaan vastaaja sanomaan yes, ja se katsotaan kaupanteoksi. Muutenkin tulee koko ajan erilaisia varoituksia, enkä halua olla väärässä paikassa kiltti tyttö. Siinä voi olla kyse koko elannosta, Yrjänä perustelee.

Ennakkotieto kyselystä ei ollut tavoittanut häntä. Sinänsä Yrjänä ei koe kaupungin yrityskyselyä omalta osaltaan kovin tärkeäksi, sillä esimerkiksi kaavoituslinjaukset eivät koske häntä. Yhteistyöhön kaupungin kanssa hän on tyytyväinen.

Asiakkuus- ja viestintäpäällikkö Nina Niemi Keski-Pohjanmaan Yrittäjistä vahvistaa varovaisuuden: oudot numerot eivät innosta vastaamaan. Epäilyttävistä yhteydenotoista varoitellaan tiuhaan.

– Moni yrittäjä on polttanut näppinsä niiden kanssa.

Kaupungin yrityskyselystä Niemelle ei ole tullut ihmettelyjä, mutta hän uskoo, että uuden systeemin läpilyönti vie aikaa ja vaatii paljon ennakkotiedottamista.

Kyselyn voi tehdä vaikka julkkiksen äänellä

Automatisoidussa puhelinkyselyssä käytetään VOIP-järjestelmää, jota käyttävät myös call centerit. Tässä se on valjastettu ulossoittoon vastaamisen sijaan.

Soittajarobotti kysyy juuri ne kysymykset, jotka tilaaja haluaa. Se on kätevimmillään kysymyksissä, joissa on vaihtoehtoja, kuten tyytyväisyys asteikolla yhdestä viiteen. Ideana onkin, että robotti kerää kvantitatiivisen tiedon tehokkaasti, ja ihmisille jäävät analysointi ja laadulliset kysymykset.

Suomessa automatisoituja kyselyjä käytetään vielä vähän, ja Kokkolan kaupunki on Nygårdin mukaan edelläkävijöitä. Muualla tekniikka on jo tutumpaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa soitetaan kuukausittain jopa 5 miljardia robottipuhelua.

Kokkolan tutkimus hoitui asiantuntija Matias Nygårdin äänellä, mutta automatiikan voisi valjastaa käyttämään vaikka jonkun tutun kaupungin edustajan ääntä. Urheiluseurat ovat turvautuneet tunnettuihin pelaajiin, ja soittajarobotit ovat puhuneet maailmalla myös artistien ja muiden julkkisten äänellä.

Kokkolassa kyselyllä selvitettiin yrittäjien näkemyksiä kaupungin elinkeinopolitiikasta ja siitä, miten se vastaa yrittäjien tarpeisiin. Aihealueita ovat muun muassa kaavoitus, toimitilat, liikenneyhteydet ja yritysneuvonnan tila.

Kaupunkia automatiikassa houkutti nopeus: koko yrittäjäjoukolle saatiin soitettua tunnin aikana, kertoo strategiapäällikkö Piia Isosaari. Tuloksena on ristiintaulukointia, yhteenvetoja ja muuta dataa, joita tilaaja pääsee jatkotyöstämään.

Metsäyhtiö UPM peruskorjaa Kuusankosken vesivoimalan.

Kymijoessa Kouvolassa sijaitseva voimala on yksi UPM:n suurimpia. Voimalan kaikki kolme turbiinia uusitaan ja generaattoriyksiköitä modernisoidaan. Turbiinit uusitaan yksi kerrallaan, joten töiden ei uskota vaikuttavan normaaliin energiantuotantoon.

Lisäksi uusitaan automaatio- ja suojajärjestelmät sekä toinen voimalan päämuuntajista.

– Voimalan vanhimmat komponentit ovat 1950-luvun lopulta. Ne ovat tulleet elinkaarensa päähän, UPM Energyn energiatuotannonjohtaja Ari Henriksson sanoo yhtiön tiedotteessa.

Yhtiö ei kerro sitä, paljonko se käyttää rahaa uudistustöihin.

– Kyseessä on merkittävä investointi. Miljoonista puhutaan, Henriksson sanoo.

Enemmän energiantuotantoa

Yhtiö haluaa kasvattaa voimalan energiantuotantoa. Arvio on, että voimalan energiantuotanto kasvaisi nykyisestä 180 gigawattitunnista 195:een gigawattituntiin vuodessa.

– Paremman tehokkuuden lisäksi nykyaikainen vesivoimatekniikka on turvallisempaa ympäristön kannalta. Uusien turbiineiden vesivanat eivät sisällä öljyä, joten öljyvahingon riski pienenee, Henriksson sanoo.

Mittava peruskorjausurakka aloitetaan tänä vuonna ja se valmistuu noin neljän vuoden päästä, vuonna 2022. Käytännössä työt paikanpäällä Kouvolassa alkavat vasta vuoden 2020 toukokuussa.

Voimala on rakennettu 1940-luvun lopulla. Edellisen kerran voimalaa on kunnostettu 1990-luvun lopussa.

Peruskorjaus ei vaikuta voimalalle asetettuihin kalatalousvelvoitteisiin. Kuusankosken voimalasta maksettavat kalatalousmaksut kohdistuvat kalaston hoitoon Päijänteen ja sen alapuolisen alueen vesistöissä.

Vaasan hovioikeus on koventanut osaa Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomioista Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus JAKK:n oppisopimuskoulutukseen liittyvässä jutussa.

Jalasjärven entisen kunnanjohtajan Esko Juntusen ja Edian koulutusjohtaja Pentti Kaartisen rangaistuksia korotettiin sen sijaan niin, että vankeus muuttuu ehdollisesta ehdottomaksi.

Juntunen tuomittiin törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä 2 vuoden ja 2 kuukauden ja Kaartinen törkeästä avustuspetoksesta 2 vuoden vankeusrangaistukseen.

Hovioikeus katsoo, että Juntunen ja Kaartinen toimivat tekijäkumppaneina menettelyssä, jossa JAKK:sta on annettu vääriä tietoja Opetushallitukselle valtionosuuden saamiseksi. Menettelyllä on hankittu Jalasjärven kunnalle huomattavaa taloudellista hyötyä.

Hovioikeuden mukaan Juntusen ja Kaartisen menettely on ollut lajissaan poikkeuksellisen vakava ja siinä on käytetty räikeästi hyväksi luottamukseen perustuvaa valtionosuusjärjestelmää. Näistä syistä hovioikeus päätyi ankaraan rangaistukseen.

– Jalasjärven kunnanjohtajan ja Edian yhteistyö ja toiminta oli kyllä aika härskiä. Siinä mielessä ehdoton tuomio ei ollut mikään suuri yllätys, toteaa kihlakunnansyyttäjä Harri Ala-Lahti.

JAKK:n kuljetusosaston silloisen johtajan Matti Heikkilän tuomio pysyi ennallaan, 1 vuoden ja 3 kuukauden ehdollisena vankeusrangaistuksena törkeästä avustuspetoksesta.

Tilintarkastajaa koskeva valitus hylättiin

Syyttäjä oli monilta osin tyytyväinen hovioikeuden ratkaisuun. Hän olettaa, että ainakin ehdottomaan vankeuteen tuomitut hakevat valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Myös Ala-Lahti itse harkitsee valitusluvan hakemista tilintarkastajan osalta.

Hovioikeus ei muuttanut Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden päätöstä koskien Jalasjärven kunnan entistä tilintarkastajaa. Häntä syytettiin virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta käräjäoikeus hylkäsi syytteet.

Hovioikeus hylkäsi syyttäjän, Kurikan kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön valitukset.

– Se on oikeudellinen kysymys, johon haluaisin korkeimman oikeuden kannan. Siinä on kysymys siitä, oliko tilintarkastajan syytä tarkistaa, oliko JAKK:n oppisopimustoiminta lainmukaista vai ei. Eli on kysymys tilintarkastusvelvollisuuden laajuudesta, Ala-Lahti sanoo.

Vuosien selvittely

JAKK-vyyhti koskee vuosina 2005-2009 myönnettyä oppisopimuskoulutuksen valtionosuusrahoitusta. Rahoitusepäselvyyksien poliisitutkinta alkoi jo vuonna 2013 ja kesti kaksi vuotta, syyteharkinta kesti vuoden ja käräjäoikeudessa asiaa käsiteltiin hyvin pitkään.

Käräjäoikeus tuomitsi kesäkuussa 2017 JAKK-jutun pääsyytetyt ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Neljästä käräjäoikeudessa tuomitusta kolme valitti hovioikeuteen. Syyttäjä ei alunperin valittanut käräjäoikeuden tuomioista, mutta teki vastavalituksen vaatien kovempia tuomioita.

Kerromme kohta lisää.

Hississä on kuluneet, viilupuiset ovet. Mustien ja muovisten kerrospainikkeiden vieressä seinällä on tuttu teksti: Alle 12-vuotiaat saavat matkustaa hissillä vain aikuisten luvalla. Lause on absurdi, sillä tällä hissillä kolmanteen kerrokseen kulkevien alle 12-vuotiaiden epäillään kokeneen elämässään paljon hurjempia asioita.

Täällä Turun ydinkeskustassa, kävelykadun kivitalossa ja sen haastatteluhuoneessa kamerat ja nauhurit tallentavat vuosittain noin sadan lapsen tarinat.

Apulaisylilääkäri, lastenpsykiatri Anna-Mari Salmivallin johtamassa lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa tiimissä työskentelee 14 aikuista. Työtä tehdään vain poliisin virka-apupyynnöstä.

– Tutkimme alaikäisiin kohdistuneita, epäiltyjä seksuaali- tai pahoinpitelyrikoksia. Eniten on pahoinpitelyepäilyjä. Seksuaalirikosepäilyjä on tapauksista 20–30 prosenttia.

Pyrimme puolueettomasti selvittämään, mitä on tapahtunut ja otamme toki myös syytetyn oikeusturvan huomioon. Anna-Mari Salmivalli

Tiimin jäsenet käyvät haastattelemassa alaikäisiä, epäiltyjä rikoksen uhreja myös poliisin tiloissa. Niitä ei merkitä tilastoihin poliisin virka-apupyyntöinä.

– Sellaisia haastatteluja on suurin piirtein saman verran eli noin sata vuodessa, Salmivalli sanoo.

Poliisi haastattelee usein itse hieman vanhemmat lapset, mutta kaikkein pienimpien kohdalla turvaudutaan useimmiten lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen työryhmän apuun.

– Pyrimme puolueettomasti selvittämään, mitä on tapahtunut, ja otamme toki myös syytetyn oikeusturvan huomioon. Sen vuoksi haastatteluja seuraa aina myös poliisi, Salmivalli sanoo.

Työ tulee välillä kotiinkin

Seksuaalirikokset nousivat puheenaiheeksi alkuvuonna, kun Oulussa tuli ilmi useita lapsiin kohdistuneita rikosepäilyjä. Tähän artikkeliin on koottu tietoa siitä, millaisia lapsiin kohdistuvia seksuaalirikosjuttuja poliisi nyt tutkii eri puolilla Suomea.

Apulaisylilääkäri, lastenpsykiatri Anna-Mari Salmivalli uskoo, että kaikki keskustelu aiheesta on paikallaan.

– Kukaan ei tietenkään toivo, että tällaisia tapahtuu. Toivon kyllä, että puhumisella voidaan ennaltaehkäistä näitä. Ajattelen, että koko ajan mennään parempaan suuntaan.

Tässä työssä on tärkeää osata erottaa valhe todesta. Kaikki ei ole totta, mitä kuulee. Anna-Mari Salmivalli

Suomessa lasten oikeuspsykiatrisia tutkimuksia tehdään viiden yliopistollisen sairaalaan voimin eli Turun lisäksi Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Kuopiossa. Lisäksi Vaasassa on pieni yksikkö, jossa työntekijät tekevät työtä muun lastenpsykiatrian ohessa.

Lasten haastatteluissa tarvitaan erityistaitoja ja totuuden etsiminen on monialaista yhteistyötä. Työryhmän jokainen vakituinen työntekijä on käynyt poliisihallituksen koulutuksen lasten haastattelusta. Vuoden mittaisessa koulutuksessa saa monenlaista oppia heiltä, jotka ovat jo pitkään tällaista työtä tehneet.

– Esimerkiksi muistikuvien muodostumisesta ja valemuistoista. Tässä työssä on tärkeää osata erottaa valhe todesta. Kaikki ei ole totta, mitä kuulee, Salmivalli sanoo.

Kaikkia lapsia ei voi haastatella

– Nuorimmat haastateltavat ovat noin neljävuotiaita. Sitä nuoremmat harvoin osaavat kertoa tapahtumista niin, että tarinasta saisi selvyyttä, Anna-Mari Salmivalli sanoo.

Alaikäiset asiakkaat ja heidät kohtalonsa koskettavat ammattilaisiakin.

– Raskaita ovat esimerkiksi tapaukset, joissa voi ajatella, että mahdollinen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö ovat vain jäävuoren huippu. Kun aistii, että lapsi on kokenut elämässä ja perheessään kaltoinkohtelua pidempään.

Tiukimmat tilanteet ja tapaukset lisäävät tunnetta työn merkityksellisyydestä.

– Niissä kohdissa työ on vaikuttavaa, kun pystymme yhdessä lastensuojelun kanssa miettimään lapsen elämää eteenpäin. Kyse ei ole vain epäillyn rikoksen selvittämisestä, vaan siitä, että pystymme auttamaan lasta laajemminkin.

Alaikäiset asiakkaat viettävät oikeuspsykiatrisen tiimin kanssa vain hetkisen. Haastattelujen jälkeen pidetään viranomaisneuvottelu, pohditaan tilanteen jatkoa ja kirjoitetaan lausunto oikeudenkäyntiä varten.

– Me kuulemme sitten poliisilta tai syyttäjältä, että eteneekö juttu oikeuteen vai ei. Muuten meillä ei ole tapausten seurantaa eli uutisista voimme sitten joskus lukea, onko tuomioita annettu, Salmivalli sanoo.

Hän myöntää, että lasten ja nuorten tarinat seuraavat silloin tällöin töistä kotiin.

– Sitä ei ihan täysin voi välttää. Sanoisin silti, että aika hyvin tämän asian kanssa pärjään.

Aikuisen syytä kuunnella, kun nuori puhuu

Anna-Mari Salmivalli sanoo, että puhuminen lapsiin kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä on tärkeää. Häpeä ja syyllisyys estävät monia seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn uhreja kertomasta asiasta kenellekään, joten silloin kun uhri puhuu olisi syytä kuunnella.

Lasta suojaa, jos hänellä on perheyhteisö, joka tukee häntä, ja ihmisiä, joilla on hänelle aikaa. Anna-Mari Salmivalli

– Monelle lapselle ja nuorelle tilanne voi olla käänteentekevä kokemus, että aikuinen kuuntelee, Salmivalli sanoo.

Uutiset lapsiin ja nuoriin kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä voivat huolettaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa viihtyvien teinien vanhempia. Anna-Mari Salmivalli muistuttaa, että monilla lapsilla on heitä tällaisilta teoilta suojaavia tekijöitä.

– Lasta suojaa, jos hänellä on perheyhteisö, joka tukee häntä, ja ihmisiä, joilla on hänelle aikaa.

Vanhemmat voivat suojata lasta säilyttämällä hyvän keskusteluyhteyden lapseen tai nuoreen. Lapsen omilla kognitiivisilla kyvyillä on myös merkitystä.

– Puhutaan lapsen resilienssistä eli tavallaan joustavuudesta. Esimerkiksi ystävyyssuhteet suojaavat lasta ja hyvä huumorintajukin on suojaava tekijä, Salmivalli luettelee.

Anna-Mari Salmivalli rohkaisee jokaista lasta ja nuorta hakemaan apua, jos tilanne sitä vaatii.

– Apua saa varmasti, jos sitä uskaltaa hakea. Valitettavasti monella saattaa olla kokemus, ettei heitä ole aiemminkaan kuultu ja apu jää siksi hakematta.

Monelle lapselle ja nuorelle tilanne voi olla käänteentekevä kokemus, että aikuinen kuuntelee. Anna-Mari Salmivalli

Anna-Mari Salmivallin viesti on selkeä: yhdelläkään aikuisella ei ole varaa olla kuuntelematta, kun lapsi tai nuori puhuu. Se voi olla se ainoa kerta, kun lapsi tai nuori apua pyytää.

On aikuisten asia huolehtia lasten ja nuorten turvallisuudesta muuallakin kuin hisseissä.

Helsingistä lähteneen lennon matkustajat evakuoitiin koneesta Tallinnan lentokentällä ohjaamosta tulleen savun takia. Tapaus sattui keskiviikkoiltana kello yhdeksän maissa Finnairin osaomistaman Norra-yhtiön lennolla.

– Laskeutumisen jälkeen kiitotieltä poistuttaessa lentäjät havaitsivat savua ohjaamossa ja tekivät päätöksen evakuoida matkustajat asematasolle. Matkustajat ja miehistö poistuivat koneesta portaita pitkin, sanoo Finnairin mediasuhteiden johtaja Päivyt Tallqvist.

Tallinnan lentokentän tiedottaja Margot Holts vahvistaa, että 42 matkustajaa ja neljä henkilökuntaan kuulunutta evakuoitiin koneen hätäpoistumisteiden kautta.

Kuvasta näkee myös konetta vastaan tulleet ensipelastusyksiköt. Holts sanoo, että lentokone pääsi rullaamaan lähelle terminaalia, noin 20 metrin päähän.

Finnairin mekaanikot tarkastivat lentokoneen Tallinnassa ja alustavan tutkimuksen mukaan savu johtui vikaantuneesta releestä ohjaamossa, sanoo Tallqvist. Hänen mukaansa lentokone on käynyt läpi perusteellisen tarkastuksen ja se on saanut Viron viranomaisilta luvan palata lentoon.

Norra joutui perumaan keskiviikkoillalta ja torstaiaamulta lennot Turun ja Helsingin väliltä, koska lentokone oli korjattavana Tallinnassa.

Uutista korjattu klo 12.31: Matkustajat ja henkilökunta evakuoitiin lentokentälle, ei kiitotielle.

Entinen aluehallintoviraston ylitarkastaja Aija Ström kritisoi kovin sanoin vanhustenhoidon valvontajärjestelmää. Häntä huolettaa erityisesti se, miten sote-uudistus tulee muuttamaan palvelujen valvonnan rakenteita ja menetelmiä.

Strömin mukaan nyt ollaan menossa yhä enemmän kohti yritysten omavalvontaa, ja se ei tule takaamaan hyvää hoitoa.

Aija Ström turhautui vuosien aikana tilanteen kehittymiseen, ja päätyi viime elokuussa itse irtisanoutumaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysyksikön päällikön tehtävästä.

– Hallituksen norminpurkutalkoiden ja sote-uudistuksen seurauksena valvontaa on siirretty ja ollaan siirtämässä yhä enemmän viranomaisilta yritysten omavalvontaan, sanoo Ström.

Ström on huolissaan siitä, että valvovalta viranomaiselta viedään mahdollisuudet tehdä työtä asiakasnäkökulmasta katsottuna hyvin. Myös virassa toimivat avin ja valviran ylitarkastajat ovat samoilla linjoilla: resurssit ovat liian pienet ja omavalvonta ei toimi.

– Katsoin, että en halua tehdä työtä, jolla en voi vaikuttaa asiakkaiden hyvinvointiin, selvittää Ström irtisanoutumisensa taustoja.

Avista yrittäjäksi

Toinenkin syy irtisanoutumiseen oli. Ström halusi käytännössä selvittää, voiko sosiaali- ja terveysalalla tehdä yhtä aikaa kannattavaa bisnestä ja tarjota laadukasta palvelua.

Se oli kysymys, jota hän aluehallintoviraston ylitarkastajana päätyi monet kerrat pohtimaan.

Ström johtaa nyt pientä lastensuojeluyksikköä Pohjanmaalla Mustasaaressa. Yritys on oma ja langat ovat omissa käsissä.

– Toimimme Valviran luvalla. Olemme niin uusi yksikkö, että tarkastuksia tänne ei ole vielä tehty, mutta ovet meillä ovat kaikille auki. Kuka tahansa voi tulla koska tahansa tutustumaan toimintaan, myös valvovat viranomaiset.

Strömin johtamassa yksikössä on seitsemän paikkaa ja 8,5 työntekijää. Lastensuojelussa laki sanelee tiukemmin toiminnan ehdot kuin vanhustenhoidossa.

– Nyt voin jo sanoa, että yrittäjänäkin työn voi tehdä laadullisesti hyvin.

Viivan alle jää jotain?

– Kyllä jää. Ei tämä siinä mielessä mitään hyväntekeväisyystyötä ole.

Ström painottaa sitä, että samalla resurssillakin työn voi tehdä monella tavalla. Hänen mukaansa enemmän on kysymys yrityksen asenteesta eli siitä, mitä halutaan tehdä ja mitä ei.

Nykyisessä työssään Ström on pitänyt tärkeänä sitä, että hän tuntee hyvin yksikkönsä asiakkaat ja työntekijät.

– Johtajana olen myös fyysisesti läsnä. Tänään esimerkiksi olen aamupäivän siivonnut täällä. Se, että tiedän mitä yksikössä tapahtuu, on mielestäni lähtökohta sille, että pystyn ohjaamaan toimintaa ja tekemään työtä laadukkaasti.

Tarkastuksia tarvittaisiin enemmän

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysyksikön päällikkönä Ström sai hyvän kuvan siitä, millä tolalla vanhusten hoito on.

– Paperilla asiat saadaan näyttämään kauniimmilta kuin ne todellisuudessa ovat, hän sanoo ja viittaa palveluntuottajien omavalvontaan.

Ström laukoo kovia hallituksen ja yritysten suuntaan.

– Hallitus ajaa kilpailutusta hyvin voimakkaasti - ja tämä on nyt henkilökohtainen mielipiteeni - viimeiset vuodet avin valvontatyössä on näkynyt se, että yrittäjät ovat sanelleet niitä ehtoja, joilla valvonta tehdään.

Viime päivien keskustelu ja yksityisissä vanhusten hoitolaitoksissa paljastuneet vakavat puutteet osoittavat Strömin mielestä sen, että tarkastuksia hoitopaikoissa pitäisi tehdä enemmän.

– Paperivalvonta ei riitä. Se ei takaa hyvää hoitoa ja hoivaa vanhuksille. Jos avilaiset eivät tee tarkastuksia, hoidon puutteet eivät tule ilmi.

Viime päivinä paljastuneet lukuisat vakavat puutteet hoitokotien toiminnassa osoittavat, että yritysten omavalvonnassakin on vakavia puutteita.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi Ylen haastattelussa Esperi Caren Kristiinankaupungin hoivakodin toiminnan keskeyttämisen jälkeen, että tällaiset tapaukset rapauttavat luottamusta omavalvontaan.

Mallia muista Pohjoismaista

Ström painottaa, että aluehallintoviraston resurssit vanhusten hoidon valvontaan pitäisi mitoittaa niin, että tarkastuksia voitaisiin tehdä enemmän muutenkin kuin ilmoitusten perusteella. Suomessa sosiaalihuollon valvontaan on osoitettu resurssia selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa

Ström teki valvontatyötä lähes yhdeksän vuoden ajan. Huomautettavaa löytyi sekä yksityisten että julkisten palveluntuottajien toiminnasta.

Yksityisistä toimijoista hän ei nosta toista toisen edelle.

– Pelisäännöt kaikilla suurilla toimijoilla ovat hyvin pitkälle samanlaiset. Kun säästöä ja kilpailuetua haetaan, se otetaan työntekijöiden määrästä.

Strömin mukaan liian tiukoissa kilpailutuksissa syytä on sekä tilaajassa että palvelun tuottajassa - kumpikaan ei saisi polkea hintoja liian alas.

Lue lisää: Hoivakotien pitäisi itse valvoa toimintaansa, mutta valvontaa ei oteta tosissaan – Katso valvontapäätökset ja niiden syyt

Neljä miestä on tuomittu vankeuteen niin sanotussa valepoliisijutussa Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Miehet huijasivat vanhuksilta rahaa esiintymällä puhelimessa poliiseina.

Kyseessä on Suomen tähän asti laajin yksittäinen kokonaisuus valepoliisi-ilmiössä. Syyttäjä vaati tuomiota yhteensä peräti 320 syytekohdasta.

Pisin jutusta määrätty vankeusrangaistus oli 4 vuotta, jonka sai vuonna 1981 syntynyt mies. Toinen valepoliisi määrättiin 3,5 vuoden, kolmas 2,5 vuoden ja neljäs 2 vuoden vankeusrangaistukseen. Päätekijät kiistivät itse suurimman osan syytteistä.

Kovimman rangaistuksen saanut valepoliisi tuomittiin yli 80:stä virkavallan anastamisesta, törkeistä petoksista, petoksista, petoksen yrityksistä ja törkeistä varkauksista. Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta myös 45 muusta rikoksesta, mutta käräjäoikeus hylkäsi näiltä osin syytteet.

Poliisina esiintymistä on tutkittu virkavallan anastuksina. Jos valepoliisit ovat onnistuneet, tekoja on tutkittu petoksina tai törkeinä petoksina.

Päätekijöillä on taustallaan synkkä historia samanlaisista rikoksista. Kukin heistä oli tuomittu viimeisen kymmenen vuoden aikana vähintään 13 eri ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Yhdellä tekijöistä oli kokemusta jopa 25 ehdottomasta vankeusrangaistuksesta.

Ainakin kaksi tuomittua valittaa

Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi ratkaisun kansliatuomiona torstaina. Tuomio ei ole lainvoimainen. Asiantuntijat ovat pitäneet ennalta jopa todennäköisenä, että tuomiota joudutaan käsittelemään vähintään hovioikeudessa monimutkaisten näyttökysymysten vuoksi.

Ainakin kovimman tuomion saanut mies aikoo valittaa, kertoo häntä avustanut asiananjaja Tuukka Tieksola. Perusteena on muun muassa se, että puolustuksen mielestä osa tuomiosta perustui kuulusteluihin, joissa syytetty oli huonokuntoinen.

– Hän oli ollut viikkoja erityksissä ja viisi päivää nälkälakossa. Kuulusteluvideolla näkyy romahtamaisillaan olema henkilö, joka nippa nappa pystyy istumaan. Siitä huolimatta käräjäoikeus totesi, että kuulustelukertomukset olivat asiallista näyttöä.

Lisäksi syyttäjän tietojen mukaan myös kahden ja puolen vuoden vankeusrangaistuksen saanut mies valittaa tuomiostaan. Syyttäjä ei ainakaan näillä näkymin tule valittamaan tuomiosta.

– Tuomio on niin pitkä, ettei siihen ole vielä ehditty tutustua kunnolla, mutta päätekijöiden osalta tuomio vaikuttaa seuraamuksien osalta oikealta, kertoo kihlakunnansyyttäjä Silvia Autio.

Yhteensä yli 50 syytettynä

Syyttäjä vaati tässä oikeudenkäynnissä rangaistusta yhteensä 43 henkilölle. Lisäksi muissa oikeudenkäynneissä on vielä kymmenkunta pienempää tekijää syytettynä osallisuudesta samaan rikossarjaan. Kuuden syytetyn syytteet hylättiin.

Rikossarjan laajuudesta kertoo se, että Pohjois-Savon käräjäoikeus määräsi jopa noin 20:lle valepoliisin avustajalle ehdollista vankeutta muun muassa rahanpesusta. Lyhyemmät ehdottomat vankeusrangaistukset määrättiin päätekijöiden lisäksi kuudelle muulle. Loput saivat sakkoja.

Syytettyinä oli valepoliisipuheluita tehneiden päätekijöiden lisäksi bulvaaneja, joiden tilille uhrien rahat siirrettiin; tilinhankkijoita, joiden tehtävänä oli värvätä bulvaaneja ja rahamuuleja, joiden tehtävänä oli kuljettaa huijauksella saadut rahat tekijöille.

Monimutkaisen verkoston tarkoituksena oli hidastaa poliisin pääsemistä päätekijöiden jäljille.

Rikokset tapahtuivat kahdessa osassa vuosina 2017–2018. Kaksi päätekijää otettiin kiinni vuoden 2017 syksyllä, mutta heidät laskettiin vapaaksi odottamaan tuomiota.

Tuomiota odottaessaan miehet pakenivat Ruotsiin ja jatkoivat rikosten tehtailua sieltä. Ruotsissa heidän joukkoonsa liittyi kolmas mies, joka osallistui valepoliisipuheluiden soittamiseen.

Ruotsin poliisi otti ensimmäinen päätekijöistä kiinni maaliskuussa 2018 Tukholmasta. Kaksi päivää sen jälkeen toinen päätekijöistä otettiin kiinni laivasta Turussa, kun hän oli ollut palaamassa Suomeen.

Kolmas tekijä yritti jatkaa vielä huijauksia huonolla menestyksellä senkin jälkeen. Hänet otettiin kiinni huhtikuussa 2018 Loimaalta.

Etsivät numerotiedustelusta vanhoja ihmisiä

Tekijät löysivät uhrinsa hakemalla numerotiedustelusta ihmisiä, joiden etunimi kuulosti vanhalta. Puhelimessa he suostuttelivat uhrit luovuttamaan heille pankkitunnuksensa ja avainlukulistan luvut. Pahimmassa tapauksessa uhri saattoi menettää kaikki säästönsä.

Syytteiden mukaan rikolliset veivät iäkkäiltä uhreiltaan yhteensä yli 800 000 euroa. Kaikkia rahoja he eivät ehtineet saada itselleen, sillä useissa tapauksissa pankki ehti jäädyttää tilisiirrot.

Tapausta käsiteltiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa syksyllä 2018 virkavallan anastuksena, petoksena, törkeänä petoksena, maksuvälinepetoksena, rahanpesuna ja törkeänä rahanpesuna.

Valepoliisivyyhdin keskeisimmät tekijät ovat kotoisin Pohjois-Savosta. Kiinni jäädessään heidän osoitteensa olivat Uudellamaalla.

Poliisi, pankkivirkailija tai kukaan muukaan ei kysy pankin asiakkaalta verkkopankkitunnuksia puhelimessa.

S-ryhmä laskee joidenkin suosituimpien elintarvikkeiden hintoja tänään – siitäkin huolimatta, että ruuantuottajat ovat arvostelleet jakelijajätin vuosia kestänyttä alennuskampanjaa. Maatalousyrittäjät kokevat, että kuluttajahintojen alennukset revitään heidän selkänahastaan.

Tänään laskevat 50 suositun elintarvikkeen hinnat S-ryhmän kaupoissa. Mukana on muun muassa maito, kahvi, jogurtti, jauheliha ja broileri. Myös esimerkiksi vaippojen hinnat alenevat.

S-ryhmän tilaaman tutkimuksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista haluaa, että ruoka olisi halvempaa.

S-ryhmän on alentanut ruuan hintaa "halpuutuskampanjassa" jo neljän vuoden ajan. Viime vuonna ruuan hinta kallistui maailmanmarkkinoilla, joka heijastui myös Suomen hintoihin.

Maataloustuottajien lehti Maaseudun Tulevaisuus uutisoi loppuvuodesta, että sekä tuottajien että kaupan osuudet peruselintarvikkeiden kuluttajahinnoista ovat pienentyneet. Tämä on satanut teollisuuden laariin: samalla nimittäin teollisuuden suhteellinen osuus on kasvanut.

Lue lisää:

Maatalouden yrittäjätuloon halutaan 500 miljoonaa lisää – "Se on ehdottomasti saatava tuotteen hinnasta, ei mistään tuesta"

Onko halpuutuksen aika ohi? Ruuan hinta nyt nopeassa nousussa – Katso kymmenen eniten kallistunutta elintarviketta

Katso, paljonko ruokamenosi kasvaisivat – näin käy, jos maatalouden tukiaiset lopetettaisiin

Uutista täydennetty klo 13.01: Lisätty tieto kaupan ja tuottajien osuuden pienentymisestä kuluttajahinnoista.

Norwegian joutui keskeyttämään laskeutumisen ja nostamaan lentokoneen ylös Helsinki-Vantaan lentokentällä myöhään keskiviikkoiltana, kertoo Finavia. Kyseessä oli Kööpenhaminasta Helsinkiin matkalla ollut kone.

Ylösvedosta ei koitunut suurta myöhästymistä: Lento laskeutui kello 22:37, kun aikataulun mukainen laskeutumisaika oli 22:20.

Lennonjohdosta vastaavan ANS Finlandin mukaan edellinen kone ei ollut ehtinyt poistua kiitotieltä lumisen sään takia. ANS Finlandin mukaan lennonjohto antoi Norwegianille ylösvetokäskyn hyvissä ajoin.

Norwegianin lentokone joutui vaaratilanteeseen tammikuun puolessa välissä, kun matkustajalentokone ei totellut lennonjohdon käskyä keskeyttää laskeutuminen ja nostaa kone takaisin ilmaan. Norwegianin kone ei voinut laskeutua, koska kiitotiellä oli edellä laskeutunut Turkish Airlinesin lentokone. Onnettomuustutkintakeskus Otkes käynnistä tapauksesta tutkinnan.

Ylösveto kesken laskeutumisen on normaali toimenpide, sanoo lennonjohdosta vastaavan valtionyhtiön ANS Finlandin viestintäpäällikkö Leena Huhtamaa.

– Meidän näkökulmastamme tässä ei ole mitään outoa. Ihan tavallista toimintaa, sanoo Huhtamaa.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Lue lisää:

Onnettomuustutkintakeskus: Helsinki-Vantaalla illalla vaaratilanne

Uutista päivitetty kello 13.34: Lisätty tieto ylösvedon syystä.

Kärrynpyörät viuhuvat kun kahdeksanvuotias Eevi Mäki ja yhdeksänvuotias Hilda Panula temppuilevat Freegym-jumpassa. Eevi tykkää myös jalkapallosta ja uimisesta, Hildalle Freegym on ehdoton suosikki.

Hauskuus ja uusien taitojen oppiminen houkuttelevat tytöt voimistelusalille. Eevi haluaisi oppia vielä flick-flak-puolivoltin, Hilda spagaatin ja spiraalin.

Freegym on Voimisteluliiton kehittämä, muutaman vuoden vanha laji, joka yrittää innostaa kaikenkokoisia ja -kuntoisia lapsia liikkumaan ja temppuilemaan.

Monet lapset ja nuoret eivät kuitenkaan harrasta liikuntaa lainkaan tai eivät ainakaan riittävästi.

– Se voi johtua siitä, että ne eivät ole tottuneet tai sitten ne on ihan laiskoja, kiteyttää Eevi Mäki.

Liikuntakasvatuksen professori Pasi Koski Turun yliopistosta on huolissaan siitä, että liikunnan vetovoima on vähentynyt.

Hän ei ole huolensa kanssa yksin, sen jakaa myös Valtion liikuntaneuvosto. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä selvittänyt tuore LIITU-tutkimus paljastaa, että asiat, joita 11-15-vuotiaat pitävät liikkumisessa tärkeinä ovat vähentyneet huomattavasti neljän vuoden aikana.

– En ensin uskonut vaan ajattelin, että olen tehnyt jonkun virheen. Tai ensin haukuin muut, että he ovat lähettäneet vääränlaista aineistoa, naurahtaa Koski.

– Luvut tarkastettiin monta kertaa ja todettiin, että jotain kummallista tässä on käynnissä.

Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen valittiin Juha Sipilän hallituksen tärkeimmäksi liikuntapoliittiseksi tavoitteeksi. Hallituksen kärkihankkeiden joukkoon nostettiin Liikkuva Koulu -ohjelma, joka on laajentunut 90 prosenttiin suomalaisista peruskouluista.

Johtopäätöksiä onnistumisesta voi nyt tehdä LIITU-tutkimuksesta, jonka tiedot on kerätty viime vuonna. Vuoden 2018 tietoja on verrattu vuosina 2014 ja 2016 tehtyihin tutkimuksiin.

Tässä tutkimuksen kolme keskeistä tulosta:

1. Liikunnan vetovoima on vähentynyt

Tärkeimpiä asioita liikunnassa ovat 11–15-vuotiaille parhaansa yrittäminen ja ilon ja hyvän olon saaminen sekä uusien taitojen oppiminen.

Taulukkoon on poimittu kymmenen yleisintä vastaajien erittäin tärkeänä tai tärkeänä pitämää asiaa. Itselle tärkeitä asioita oli valittavissa kaikkiaan yli 30 vaihtoehdon joukosta. Lähes kaikkien merkitys on vähentynyt viime vuosina tuntuvasti.

Esimerkiksi kilpailemista tai esiintymistä pitää tärkeänä vain viidesosa kysymyksiin vastanneista. Liikunnan avulla saatavan hyvän ulkonäön tai virkistymisen ja rentoutumisen arvostaminen on myös vähentynyt selvästi.

– Jos nyt ennustaa pitäisi, niin voisi ajatella, niin tämä joukko on vaikeammin saatavissa liikunnallisen aktiivisuuden pariin kuin aikaisemmat ikäpolvet, sanoo professori Pasi Koski.

Tutkimuksessa ei selvitetty syitä muutokseen.

– Spekuloida tietenkin voisi, että onko niitä asioita, joita liikunta ja urheilu tarjoaa, tulossa näiden virtuaalimaailmojen tai pelikonsoleilla pelaamisen kautta.

2. Lapset liikkuvat liian vähän

Kansallisen liikuntasuosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua kouluiässä joka päivä monipuolisesti vähintään tunnin ajan.

Kun asiaa kysyttiin 9–15-vuotiailta lapsilta, heistä 38 prosenttia arvioi liikkuvansa tämän verran. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 32 prosenttia lapsista. Vähiten oman arvionsa mukaan liikkuvat 15–vuotiaat.

Valtion liikuntaneuvoston mielestä kyselyn tulokset antavat aihetta hienoiseen iloon. Se kuitenkin latistuu, kun tutkitaan tuloksia, joita saatiin lasten käytössä viikon ajan olleilla liikemittareilla.

Mittarit paljastivat, että käytännössä suosituksen mukaisesti liikkui vain 32 prosenttia lapsista ja nuorista. Luku on sama kuin kaksi vuotta aikaisemmin.

3. Ruutuaika ylittyy yhä useammalla

Vain viisi prosenttia 9–15-vuotiaista lapsista viettää aikaa television, tietokoneen tai älypuhelimen ruudun äänessä suositusten mukaisesti alle kaksi tuntia päivässä.

Enemmän kuin kaksi tuntia ruutuaikaa vähintään viitenä päivänä viikossa kertyy 55 prosentille lapsista.

Kaksi vuotta sitten suositellun ruutuajan ylitti 49 prosenttia lapsista. Ruudun ääressä vietetty aika kasvoi kaikissa ikäluokissa, eniten 15-vuotiailla.

Tutkimuksessa arvioidaan, että ruutuajan lisääntymistä selittää ainakin yhteydenpito ystäviin erilaisilla älypuhelinsovelluksilla.

Keskiiviikkona julkistettua LIITU-tutkimusta ovat olleet kokoamassa muun muassa Jyväskylän ja Turun yliopistot, UKK-instituutti, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, Suomen urheilun eettinen keskus ja joukko urheiluopistoja ja kaupunkeja.

Hoivakodeissa ilmi tulleet ongelmat ja rikkomukset huolestuttavat myös omaisia. Mistä voi tietää, että oma läheinen saa laadukasta hoitoa? Entä milloin asiat eivät ole kohdallaan?

Tämä juttu tarjoaa työkalupakin omaisille tilanteen kartoittamiseen. Viime kädessä vastuu hoidosta ja sen laadusta on ammattilaisilla ja palveluntarjoajalla.

Juttua varten on haastateltu kuopiolaista lähihoitajaa ja pääluottamusmiestä Hanna Kauppista sekä Muistiliiton neuvontakoordinaattoria Mailis Heiskasta, jolla on työhistoriaa tehostetun palveluasumisen parista ja esimiehenä. Lisäksi jutun lähteenä on Muistiliiton viime vuonna tekemä tarkistuslista, joka toimii myös omaisen apuvälineenä hoivapaikan arvioinnissa ja valinnassa.

Hälytyskellojen pitää soida, jos:

1. Huomaat läheisesi tilassa jonkin muutoksen. Onko ihossa oireita? Onko läheinen märissä vaipoissa? Onko hän lääkityksen muutoksen myötä tavallista uupuneempi?
2. Ruokavälit venyvät tai läheinen on nälkäinen. Esimerkiksi iltapalan ja aamupalan väliin ei saa jäädä yli 12 tuntia. Saako läheinen tarvitsemansa avun syömiseen, jos hän ei enää pääse ruokapöytään?
3. Läheinen laitetaan yöpuulle kohtuuttoman aikaisin.
4. Läheisesi asioista tehdään päätöksiä kysymättä häneltä itseltään. Muistisairaankaan itsemääräämisoikeus ei katoa: arkisissa asioissa hän voi pystyä ilmaisemaan tahtonsa sairaudesta huolimatta.
5. Läheisesi on yksinäinen, eikä hänellä ole juttukaveria.
6. Hoitohenkilökunta vaihtuu tiuhaan, ja hoitokodin tunnelma on kireä. On asiakkaan etu, ettei henkilökunta vaihdu jatkuvasti ja ilmapiiri on hyvä.
7. Et pääse puheväleihin hoitohenkilökunnan kanssa, etkä saa tietoa läheisesi viime aikojen kuulumisista. On tärkeää, että myös omaiset tietävät, missä mennään.

Huomioi ja kysy ainakin nämä:

1. Tutustu hoitokodin omavalvontasuunnitelmaan, joka on hyvä työväline hoidon laadun valvonnassa. Omavalvontasuunnitelma kertoo esimerkiksi palvelukodin lääkehoidosta, hygieniakäytännöistä sekä hoitohenkilökunnan määrästä ja rakenteesta. Siinä kerrotaan myös asukasturvallisuuteen liittyvistä riskeistä kuten ympäristön liikenteestä. Jokaisessa hoitokodissa pitää olla omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma pitää olla esillä sellaisella paikalla, josta myös omainen sen helposti löytää. Suunnitelmassa pitää lukea, keneen voit ottaa yhteyttä, jos havaitset puutteita.
2. Kaiken hoidon ja palvelun taustalla on oltava henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka päälle hoiva rakentuu. Tunnet todennäköisesti läheisesi parhaiten ja tiedät hänen kuntonsa erityisesti hoitosuhteen alussa. Mieti yhdessä henkilökunnan kanssa, mikä läheisesi hoidontarve on ja millaista apua hän tarvitsee päivittäisissä toiminnoissa (pesut, pukeutumiset, vessakäynnit, ruokailut). Kerro näistä tarpeista henkilökunnalle.
3. Kysy henkilökunnalta suoraan, miten hoivapaikan arvot toteutuvat käytännön työssä. Jos hoivakodin arvoihin kuuluu “asiakkaan kunnioittava kohtaaminen”, kysy, miten se käytännössä tehdään.
4. Keskustele henkilökunnan kanssa tiloista ja niissä liikkumisesta. Onko palvelukodissa tiloja, joissa on mukava viettää aikaa? Onhan liikkumiseen tarvittavia välineitä olemassa ja onhan niitä tarpeeksi? Miten esteettömyys on huomioitu esimerkiksi ruokailutilanteissa, jos hoivakodissa on paljon rollaattorilla liikkuvia henkilöitä? Entä miten esimerkiksi yhteiskäytössä olevien suihkutuolien siisteydestä pidetään huolta?
5. Kysy, miten hoitokoti tukee asiakkaan yhteydenpitoa omaisiin ja läheisiin. Auttaako henkilökunta tarpeen mukaan asiakasta vaikkapa soittamaan perheenjäsenelleen?
6. Kysy, miten asiakkaan näköinen, aktiivinen arki toteutetaan hoivakodissa. On tärkeää, ettei asiakasta riuhtaista täysin pois “aiemmasta elämästään”. Millaista ohjelmaa hoitokoti järjestää ja onko asiakkaan mahdollista jatkaa vaikkapa harrastustaan hoitokodissa?
7. Kysy jo hoitosuhteen alussa, onko läheisesi mahdollista olla hoitokodissa loppuun asti. Pystyykö hoitokoti järjestämään extrahoitajan kuolinvuoteelle?
8. Hoitokodin arki voi olla kiireistä, mutta se ei automaattisesti tarkoita huonoa hoitoa. Pyri avoimeen keskusteluun. Jos käytävillä hoitajien kanssa käydyt keskustelut jäävät epämääräisiksi, pyydä rohkeasti parempaa tapaamisaikaa hoitoneuvotteluille. Myös esimerkiksi Muistiliiton tukipuhelin tarjoaa apua omaisille.

Jos keskustelu hoitohenkilökunnan kanssa ja yhteydenotto yksikön johtajaan eivät tuota tulosta, voidaan epäkohdista tehdä kirjallinen muistutus palveluntarjoajalle. Jos sekään ei riitä, voi toimintatavoista ja epäkohdista kannella aluehallintovirastoon (Ilta-Sanomat).

Yhdysvaltojen Keskilännessä jäätävä pakkasilma surmasi keskiviikkona ainakin kolme ihmistä. Kuolleiden joukossa on kaksi ikämiestä ja yksi yliopisto-opiskelija.

Launtaista lähtien yhteensä ainakin 12 ihmistä on kuollut äärimmäisen kylmään säähän liittyvien syiden takia Michiganin, Iowan, Indianan, Illinoisin, Wisconsinin ja Minnesotan osavaltioissa.

Minnesotassa pakkasta on paikoitellen mitattu yli 40 astetta ja Pohjois-Dakotassakin 35 astetta, kertoo Yhdysvaltojen kansallinen sääpalvelu.

Kouluja on suljettu pakkasen vuoksi keskiviikkona ja torstaina eri puolilla Keskilänttä. Myös pankit ja kaupat ovat paikoitelleen olleet kiinni.

Poliisi on varoittanut kohonneesta onnettomuusriskistä jäätyneillä maanteillä. Michicanin osavaltio ilmoitti, että osavaltion virastojen toimistot on suljettu torstaina. Postilaitos keskeytti postin toimitukset monin paikoin Pohjois- ja Etelä-Dakotassa ja Ohiossa.

Illinoisin poliisi pelasti 21 ihmistä, jotka värjöttelivät rikkoutuneessa bussissa Valtatie 55:n varrella lähellä Auburnia. Poliisin mukaan bussin dieselpolttoaine oli muuttunut geeliksi moottorissa.

Chicago muuttui Chiberiaksi

Miljoonakaupunki Chicagossa vain harvat uskaltautuivat liikkumaan ulkona, kun lämpötila laski keskiviikkona 28 pakkasasteeseen.

Kaupungissa odotettiin, rikkoutuuko kaikkien aikojen pakkasennätys yöllä. Tammikuussa 1985 Chicagossa mitattiin 33 astetta pakkasta.

Chicagolaiset intoutuivat sosiaalisessa mediassa kertomaan, kuinka kaupunki oli muuttunut Chiberiaksi. Chicagolaisten pakkaskuvia löytyy Instagramista ja Twitteristä aihetunnisteella #Chiberia.

– Tämä on kamalaa. Minun täytyy hakea lääkkeeni. Muuten en astuisi ulos ovesta, bussipysäkillä tupakoinut 68-vuotias Pasquale Cappellano kertoi uutistoimisto Reutersille.

Chicagon lentoasemat peruivat lähes kaksi kolmasosaa lähtevistä ja saapuvista lennoista. Myös kaikki Amtrakin lähtevät ja saapuvat matkustajajunat peruttiin Chicagossa.

Chicagon kaupunki on laittanut liikenteeseen viisi bussia liikkuviksi lämmittelykeskuksiksi kodittomille. Poliisi on jakanut ilmaisia hattuja, takkeja ja peittoja.

Kylmät tuulet alkoivat puhaltaa keskiviikkona Yhdysvaltojen itärannikolle. Lämpötilat alkoivat laskea myös siellä.

Uutistoimisto AP:n mukaan sään odotetaan alkavan vähitellen lauhtua Keskilännessä torstain aikana.

Keskustelu aiheesta on auki kello 22.00 saakka.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mukaan vanhustenhoidon hoitajamitoitus ehditään käsitellä eduskunnassa, jos tahtoa löytyy.

– Kuukaudessa saadaan ihmeitä aikaiseksi, jos poliittista tahtoa löytyy. Kysymys on vanhuspalvelulakiin tulevasta muutoksesta. Oletan, että yhdellä virkkeellä asia saataisiin kuntoon.

Aikataulut nousivat esille torstain kyselytunnilla, jossa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi kannattavansa sitovaa mitoitusta, mutta totesi samalla, etteivät kansanedustajat ehdi käsitellä asiaa eduskunnassa ennen vaaleja.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru on asiasta eri mieltä.

– Jos hallitus tekee esityksen eduskuntaan, olen aivan varma, että valiokunnassa on tahtoa istua muutama pidempi päivä, jotta epäkohdat saadaan korjattua, Kiuru sanoo.

Kiurun mukaan luontevinta olisi, että hallitus tekisi asiasta oman esityksen. Jos hallituspuolueet eivät saa esitystä aikaiseksi, Kiurun mukaan valiokunta voi edetä asiassa myös itse.

Kiurun mukaan tällä hallituskaudella on jo muutettu sotainvalidien laitoshoidon haitta-asterajaa nopeasti. Tämä muutos tehtiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan yhteisellä lakialoitteella.

Kiurun mukaan näin voitaisiin toimia nyt myös hoitajamitoituksen suhteen.

– Haitta-astetta saatiin laskettua alle kahdessa viikossa. Tämä olisi mahdollista myös nyt, Kiuru sanoo.

Eduskunta jää näillä näkymin vaalitauolle 15. maaliskuuta, joten kansanedustajilla olisi hieman yli kuukausi aikaa tehdä lakimuutos.

Perussuomalaisten Meri: Kiireellä asia saataisiin kuntoon

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Leena Meri (ps.) kallistuu Kiurun arvion kannalle, kun kysymys on hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin.

– Jos tässä kiirettä pidettäisiin, niin kyllä mitoitus voitaisiin saada aikaiseksi. Jos täällä on yksituumaisuus yhtä puoluetta lukuunottamatta, niin tämä ei ole niin vaikea asia, etteikö sitä voitaisi kirjata, Meri sanoo.

Sitovan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin kannattavat kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi kokoomus. Kokoomus on itse puhunut hoivatakuusta ja siitä, ettei yhden numeron muutoksella saada monimutkaista asiaa kuntoon.

Meri sanoo, että olennaisinta nyt vanhustenhoidossa olisi lisätä hoitajien määrää.

– Vanhustenhoidossa pitäisi olla riittävistä hoitajia ja hoitajia oikeasti paikalla. Siellä ei saa olla haamuhoitajia, eikä hoitajien pitäisi tehdä kaikkea maan ja taivaan väliltä, Meri toteaa.

Ylen selvitysten mukaan hoitolaitosten työvuorolistalla on ollut henkilöitä, jotka eivät oikeasti ole olleet työvuoron aikana työpaikalla. Samalla hoitajat ovat tehneet avustavia töitä kuten vaatteiden pesua ja hallintoon liittyviä tehtäviä.

Juttua päivitetään.