Voimalaitteita toimittava Wärtsilä kertoo aloittavansa kilpailukykyä parantavan ohjelman ja tavoittelee 100 miljoonan euron vuosisäästöjä. Ohjelma johtaa 1 200 työpaikan katoamiseen maailmanlaajuisesti.
Suomessa arvio väenvähennyksestä on enintään 150 työntekijää. Wärtsilän mukaan vaikutus on tuntuvin Vaasaan, missä yhtiö on kaupungin suurin yksityinen työllistäjä. Vaasassa on suurin osa Wärtsilän Suomen-henkilöstöstä.
Suomalaisella pörssiyhtiöllä Wärtsilällä on 80 maassa noin 19 300 työntekijää. Viidennes sen henkilöstöstä on Suomessa.
– Eli Suomen osuus tästä vähennyksestä on pienempi kuin mitä henkilöstön painoarvo, sanoo viestintäjohtaja Atte Palomäki.
Säästöohjelma toteutuu asteittain vuoden 2019 jälkipuoliskolla ja on valmis vuoden 2020 loppuun mennessä.
– Kansainvälisen kaupan jännitteet, geopolittiinen epävarmuus sekä ailahtelevat markkinat aiheuttavat huolta, perustelee konsernijohtaja Jaakko Eskola tiedotteessa.
– Tämä on kivulias ratkaisu, mutta henkilöstövähennyksiä ei valitettavasti voida välttää.
Wärtsilä toimittaa voimalaitteita merenkulkuun ja energiamarkkinoille.
Yhtiö julkisti tänään tilinpäätöstietonsa viime vuodelta. Sen aikana kasvoivat sekä liiketulos, liikevaihto että tilauskertymä. Kuitenkin viimeisellä vuosineljänneksellä liiketulos laski 15 miljoonalla eurolla ja oli 226 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen tulos sisältää huomattavat varaukset kahteen ydinvoimalaan liittyvien hankkeiden kustannusylityksiin.
Wärtsilä kertoi viime kesänä, että se tekee Vaasaan jätti-investoinnin aloittamalla uuden tuotantokeskuksen rakentamisen mahdollisesti jo tänä vuonna.
Työntekijät pettyneitä
Vaasassa Wärtsilän työntekijät ottivat pettyneinä vastaan tiedon yt-neuvotteluiden alkamisesta ja väen vähentämisestä.
– Postiiivisia asioita on tapahtunut viime aikoina ja sen perusteella odotettiin parempaa, toteaa toimihenkilöiden pääluottamusmies Ralf Holmlund ja viittaa uuden tuotantokeskuksen rakentamiseen.
Holmlund sanoo, että täytenä yllätyksenä uutinen ei kuitenkaan tullut.
– Mutta tässä ollaan taas, aletaan neuvottelemaan ja vähentämään väkeä. Ensimmäinen neuvottelukutsu tulee ensi viikolle, toteaa Holmlund.
Artikkelia täydennetty klo 09:55 pääluottamusmiehen kommenteilla.
Kymmenet miljoonat yhdysvaltalaiset joutuvat keskiviikkona pärjäämään poikkeuksellisen kylmässä pakkassäässä. Keskilännen osavaltioihin, kuten Illinoisiin, Minnesotaan, Iowaan sekä Pohjois- ja Etelä-Dakotaan, ennustetaan jopa alle –40 celsiusasteen lämpötiloja.
Meteorologien mukaan Yhdysvalloissa voi rikkoutua kaikkien aikojen pakkasennätyksiä monilla paikkakunnilla.
Kova tuuli tekee pakkasesta erityisen purevaa. Viranomaiset ja meteorologit ovatkin varoittaneet ihmisiä pysymään sisätiloissa, koska kylmä sää on hengenvaarallinen.
– Äärimmäisen kylmälle ilmalle altistuneet voivat saada paleltumia minuuteissa, Yhdysvaltain ilmatieteen laitos varoitti.
Illinoisin, Michiganin ja Wisconsinin osavaltiot ovat julistaneet hätätilatoimia pakkasten takia. Kouluja, kauppoja ja julkisia rakennuksia on suljettu ja satoja lentoja peruttu eri puolilla Keskilänttä.
Kylmää ilmaa on tuonut yleensä pohjoisnapaa kiertävä napapyörre. Ilmastotutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen on saattanut heikentää pyörrettä, jolloin se siirtyy etelään aiempaa herkemmin.
Britannian parlamentti äänesti tiistaina muutoksista, joita kansanedustajat halusivat tehdä hallituksen EU-erosuunnitelmiin. Äänestykset eivät kuitenkaan tuottaneet selvää ratkaisua pattitilanteeseen.
Parlamentti ja pääministeri Theresa May haluavat muuttaa erosopimusta, mihin EU ei suostu.
Britannia on yhä eroamassa EU:sta 29. maaliskuuta riippumatta siitä, hyväksytäänkö sopimusta.
Mayn ja EU:n neuvottelema sopimus tyrmättiin parlamentissa kaksi viikkoa sitten. Nyt Britannian parlamentti hyväksyi kaksi muutosesitystä hallituksen suunnitelmiin.
Toinen hyväksytty esitys vaatii, että sopimuksessa muutetaan Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajajärjestelyjä koskevaa niin sanottua backstop-vakuusjärjestelyä.
Järjestelyn mukaan Britannia pysyy EU-eron jälkeen unionin tulliliitossa, jos vapaakauppasopimusta ei synny eikä muita ratkaisuja rajavalvonnan välttämiseen löydetä. Järjestely hiertää etenkin kovan linjan brexitin kannattajia.
Esityksen mukaan järjestely on korvattava muilla ratkaisuilla. May itse tuki tätä esitystä.
Toinen hyväksytty esitys vaatii, että maaliskuun EU-eropäivää on lykättävä, jos mitään sopimusta ei saada hyväksyttyä. Tämä esitys ei kuitenkaan ole laillisesti sitova.
Miten EU vastasi?
Pääministeri May aikoo nyt vaatia EU:lta ja muilta EU-mailta muutoksia vakuusjärjestelyyn. Hän toivoo, että parlamentti hyväksyisi erosopimuksen muutosten jälkeen.
Euroopan unioni tyrmäsi ajatuksen välittömästi. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ilmoitti vain minuutteja parlamentin äänestyksen jälkeen, ettei sopimusta enää avata.
Myös Irlanti ilmoitti, ettei EU:n kanta muutu. Vakuusjärjestely on tärkeä Irlannille, koska rajan auki pitäminen on tärkeää sen taloudelle ja keskeinen osa Pohjois-Irlannin rauhansopimusta.
EU saattaisi olla valmis tekemään muutoksia poliittiseen sitoumukseen, joka linjaa Britannian ja EU:n välisiä suhteita jatkossa. Näillä muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta sopimuksen laillisesti sitovaan vakuusjärjestelyyn.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Mayn aikoo järjestää erosopimuksesta uuden äänestyksen parlamentissa 13. helmikuuta. Hänellä on siis noin kaksi viikkoa aikaa yrittää neuvotella muutoksia sopimukseen.
Jos nykyiset päätökset pysyvät voimassa, Britannia eroaa EU:sta 29. maaliskuuta, oli sopimusta tai ei. Sopimuksetonta eroa pidetään tuhoisana kaikkien osapuolten taloudelle.
Jos Britannia haluaa lykätä eroaan, sen on saatava hyväksyntä kaikilta muilta EU-mailta.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) ylitarkastaja Päivi Vainio on tällä hetkellä ehkä kiireisempi kuin koskaan. Hänen pöydällään on kymmeniä valvonta-asioita, ja paperitorni vain kasvaa.
– Epäkohtailmoituksia tulee ihan jatkuvasti. Me emme aina edes ehdi pyytämään selvityksiä, kun tulee jo seuraava ilmoitus, Vainio kertoo.
Vainio on ainoa pääsääntöisesti vanhustenhuollon valvontaa tekevä virkamies Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Yhteensä vanhustenhuollon valvontaan on panostettu 2,5 henkilötyövuotta. Resurssit ovat pysyneet viime vuodet samoina, vaikka valvontaurakka on kasvanut.
Valvottavia vanhustenhuollon yksiköitä on Vainion alueella 600–700. Ei ihme, että työt kasaantuvat.
Jutussa olevat tekstikatkelmat ovat lainauksia aluehallintovirastojen valvontapäätöksistä.
Ongelmat korostuvat yksityisellä puolella
Valvonnan puute on yksi suuri syy siihen, miksi epäkohdat vanhusten hoivapalveluissa ovat lisääntyneet viime vuosina.
Ylen A-studio tutki aluehallintovirastoissa tehdyt valvontapäätökset vuosilta 2016–2018, jotka koskivat Suomen kolmen suurimman hoivayhtiön – Attendon, Esperin ja Mehiläisen – ympärivuorokautista vanhusten hoivaa tarjoavia yksiköitä. Mukana selvityksessä on myös Esperin tytäryhtiö Saga Care.
Löydät jutun lopusta listauksen kaikista niistä hoivakodeista, joissa avi on edellyttänyt yritystä korjaamaan havaitsemansa epäkohdat.
Kokosimme myös tiivistyksen hoivakotien epäkohdista. Joistakin hoivakodeista on tehty useampi valvontapäätös. Tällöin päätösten sisältö on niputettu yhteen.
Useimmin valvonnan seurauksena on ollut huomautus tai huomion kiinnittäminen, jotka eivät välttämättä termeinä kuulosta niin vakavilta kuin ovat. Ne tarkoittavat, että jos toimintaa ei paranneta, viranomainen voi käyttää järeämpiä keinoja. Sellaisia ovat määräys, jota avi voi tehostaa uhkasakolla, tai jopa hoivakodin toiminnan keskeyttäminen.
Avien antamat kevyemmät toimenpiteet on rajattu listauksen ulkopuolelle.
Tutkinta kohdistettiin yksityisiin hoivayhtiöihin, koska valvovien viranomaisten mukaan ongelmat korostuvat niiden yksiköissä. Hoivayhtiöt ovat tulleet viime vuosina markkinoille ryminällä. Yksityisiä hoivayksiköitä on Suomen kunnissa jo enemmän kuin julkisia.
Valvontapäätöksiä tehtiin vuosina 2016–2018 kaikkiaan 78 kappaletta, joista yli puolessa viranomaiset vaativat palveluntuottajilta jonkinlaisia toimenpiteitä. Lisäksi Yle kävi läpi runsaasti kaupunkien tekemiä valvontatarkastuksiin liittyviä asiakirjoja.
Hoivakotien suurin yksittäinen ongelma on liian vähäinen henkilöstön määrä. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa ympärivuorokautisessa hoivassa hoitajamäärän alarajaksi on määritelty 0,5 hoitajaa yhtä asiakasta kohden.
Avien valvontapäätöksistä selviää, että kipuraja alittuu usein. Ja suositus on vain suositus. Se ei ole lakiin kirjattu velvoite.
Liian vähäisen henkilökunnan lisäksi vikaa löytyy myös esimerkiksi siinä, miten hoivakoteja johdetaan, miten työvuorolistoja ja potilasasiakirjoja täytetään ja miten lääkkeitä käsitellään.
Ongelmia on paljon, mutta on myös syytä muistaa, että suurimmassa osassa hoivakoteja ei viranomaisten mukaan ole ongelmia. Laatuerot yksiköiden välillä voivat olla suuria.
Omavalvonta ei toimi
Kenen vastuulla valvonta sitten on?
Yksityisten palveluntuottajien valvonta kuuluu ensisijaisesti kunnille, jotka ostavat niiltä palveluita. Sen lisäksi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirastot valvovat hoivakoteja.
Valviran ja avien valvontaresurssit ovat erittäin niukat. Valvirassa vanhustenhuollosta vastaa enimmillään kaksi henkilöä. Vastuualueena on koko maa.
Kunnatkin voivat “ojentaa” palveluntuottajia. Ne voivat esimerkiksi purkaa palvelusopimuksia tai määrätä sakkoja sopimusrikkomuksista. Kaikkiin kuntien tekemiin sopimuksiin ei kuitenkaan ole edes kirjattu sakottamisen mahdollisuutta.
Kunnat voivat myös rajoittaa vanhusten sijoittamista ongelmallisiin hoivakoteihin. Näin on myös monessa kaupungissa tehty viime vuosina.
Kuntien valvontaa hankaloittaa se, että kaikissa kunnissa ei ole työntekijöitä, jotka hallitsisivat valvonta-asiat. Esimerkiksi kunnan koko vaikuttaa asiaan.
Kaikissa kunnissa ei myöskään välttämättä ole ymmärretty, että vaikka palvelun tuottaminen ulkoistettaisiinkin yksityiselle yhtiölle, valvontavastuu kuuluu edelleen kunnalle.
Valvovien viranomaisten mukaan kunnilla on petrattavaa sekä valvonnassa että siinä, miten ne ylipäänsä palveluita kilpailuttavat ja ostavat. Kilpailutuksessa alhainen hinta korvaa liian usein hoivapalveluiden laadulliset kriteerit.
Koska valvontaan ei ole riittävästi resursseja, kunnat ovat luottaneet siihen, että hoivayhtiöt valvovat itse itseään. Puhutaan omavalvonnasta, josta säädettiin sosiaalihuoltolaissa vuonna 2015. Omavalvontavelvoite on ollut yksityisiä sosiaalipalveluja koskevassa laissa jo vuodesta 2011 ja vanhuspalvelulaissa vuodesta 2013.
Valvovien viranomaisten mukaan käytäntö on osoittanut, että omavalvonta ei toimi. Sitä ei oteta tosissaan.
Valviran ylitarkastaja Elina Uusitalon mukaan omavalvonnan ongelmat kytkeytyvät ensisijaisesti henkilöstömäärään ja siihen, mihin hoivakodin esimies aikansa käyttää.
Esimiehen työaika saattaa kulua esimerkiksi hoitotyössä. Tällöin hallinnollisiin asioihin ja johtamiseen jää vähemmän aikaa.
– Jos vastuuhenkilöllä ei ole työaikaa johtaa ja toimeenpanna omavalvontaa, niin miten siellä sitten valvotaan? Uusitalo kysyy.
“Viriketoiminnaksi merkitään, kun asiakkaalle avataan radio”
Hoiva-alalla suurin menoerä ovat henkilöstön palkkakulut.
Hoivayhtiöt puolestaan pyrkivät paitsi tuottamaan palveluita, myös tekemään voittoa. Tämä näkyy siinä, miten hoivakotien työvuorolistoja täytetään.
Etenkin viikonloppuisin ja yöaikaan hoito pyritään järjestämään mahdollisimman vähällä henkilökunnalla, koska työvoima on kalliimpaa kuin arkena.
THL:n tilastojen mukaan Suomessa ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä yövuorossa työskentelee keskimäärin yksi henkilö.
– Tämä on aika tyypillinen tilanne. Olen ääneen ihmetellyt, että miten voi olla, että kahden hoitajan apua tarvitsevat kuntoutuvat yöaikaan siten, että he selviytyvät yhden hoitajan avulla, ylitarkastaja Päivi Vainio sanoo.
Ylipäänsä yksityisissä hoivakodeissa on paljon keikkatyöläisiä ja vähän vakituisia työntekijöitä. Tämä hankaloittaa muun muassa tiedonkulkua. Raskaan arjen keskellä kenelläkään ei välttämättä ole aikaa kertoa tuoreelle keikkatyöläiselle kaikkia talon tapoja.
Kun henkilökuntaa on liian vähän, se voi monella tapaa johtaa tilanteisiin, jotka vaarantavat asiakasturvallisuuden. Aluehallintoviraston asiakirjoista selviää, että näin myös tapahtuu.
Henkilökunnan puute johtaa myös siihen, että hoitajat tekevät vain välttämättömimmän. Ylimääräiseen ei ole aikaa.
Esimerkiksi ulkoilu ja muut virikkeet ovat joissakin hoivakodeissa harvinaista herkkua.
– Yksikön seinällä saattaa olla hieno viriketoiminnan suunnitelma, mutta kun tarkastuskäynneillä kysyy, että miten nämä toteutuvat, henkilökunta saattaa vastata, että ulkoiluja ei olla tehty viikkokausiin.
– Olen nähnyt kirjauksia, että viriketoiminnaksi merkitään, kun asiakkaalle avataan radio. Tai ulkoiluksi merkitään, kun asiakkaalle avataan ikkuna, Vainio sanoo.
Kadonneet huumelääkkeet “mittatappioksi”
Aluehallintovirastojen asiakirjoista paistaa myös se, että hoivakodeissa lääkkeiden säilytys ja käsittely on monin paikoin heikolla tolalla.
Asiakirjoista selviää, että esimerkiksi hoitajien lääkeluvissa on runsaasti epäselvyyksiä. Päivi Vainion mukaan lääkeosaaminen ylipäänsä ontuu.
– Hyvin huolettomasti suhtaudutaan esimerkiksi siihen, kuka voi pistää insuliinia. Varmaan maallikkokin ymmärtää, että insuliini on aika vaarallinen lääke.
Esimerkiksi espoolaisessa Laaksolahden hoivakodissa huumaavia opioidipohjaisia reseptilääkkeitä on aluehallintoviraston mukaan käsitelty huolimattomasti viime vuosien aikana.
Asukkailta ylijääneistä reseptilääkepulloista oli revitty alkuperäinen reseptimerkintä pois. Tilalle oli merkitty tarralapulla “talon pullo”. Näistä pulloista huumaavaa lääkeainetta oli avin mukaan jaettu hoivakodin muille potilaille. Siis sellaisille, joille lääkettä ei alun perin oltu määrätty.
Päivi Vainiolle lääkkeisiin liittyvät väärinkäytökset ja epäselvyydet ovat tuttuja.
– Huumausaineiksi luokiteltuja lääkkeitä katoaa, niistä ei ole asiallista kirjanpitoa. Nehän ovat sellaisia tilanteita, joista pitäisi tehdä tutkintapyyntö, mutta niin ei aina tehdä. Ne vähän niin kuin painetaan villaisella, laitetaan mittatappioiksi.
Vaikka teoriassa huumelääkkeitä voi päätyä esimerkiksi katukauppaan, väärinkäytökset ovat riski ennen kaikkea hoivakodin asukkaille.
– Esimerkiksi nestemäisiä huumelääkkeitä on korvattu vedellä, Vainio kertoo.
Monessa tapauksessa epäkohdat ovat sitä luokkaa, että puhutaan poliisiasiasta. Vainion mukaan poliisin yhteydenotot aviin ovatkin lisääntyneet viime vuosina.
Etelä-Suomen avista kerrotaan myös, että se on ohjannut yhden tapauksen poliisin käsiteltäväksi vuosien 2016–2018 välisenä aikana. Tapausta ei jostain syystä kuitenkaan löydy poliisin tietojärjestelmistä.
Osa hoivakodeista “iäisyysvalvottavia”
Osassa Suomen yksityisiä hoivakoteja epäkohtia on yritetty laittaa kuntoon vuosikausia, tuloksetta. Valviran ylitarkastaja Elina Uusitalo puhuu “iäisyysvalvottavista”. Uusitalon mukaan ongelmien lähde on usein huonossa johtamisessa.
– Ei henkilöstö voi muuttaa toimintaa joksikin muuksi ilman johtajaa, Uusitalo sanoo.
Tällaisissa hoivakodeissa ongelmat ovat usein synnyttäneet noidankehän. Tyypillisesti tilanne kehittyy tähän malliin: Hoivakodin johtaminen on osaamatonta, mikä synnyttää tyytymättömyyttä henkilökunnassa. Henkilökuntaa on liian vähän ja sekin vähä vaihtuu turhan usein, koska työvuorolistoilla on paljon keikkatyöläisiä. Työ on raskasta, eivätkä hoitajat voi tehdä sitä niin hyvin kuin haluaisivat.
Viidakkorumpu alkaa päristä, ja pian tieto hoivakodin ongelmista leviää työmarkkinoilla. Tämän jälkeen hoivakodin on entistä vaikeampi saada työntekijöitä esimerkiksi sairauslomasijaisiksi. Tämä vaikeuttaa arkea entisestään. Ennen pitkää tieto ongelmista kantautuu viranomaisille, joilla on usein tässä vaiheessa jo runsaasti epäkohtia, joihin puuttua.
Miksi viranomaiset eivät sitten puutu tällaisiin tapauksiin tiukemmin? Miksi ongelmapaikkoja ei suljeta?
Pääsyynä on se, että ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä on vanhuksia, jotka ovat tulleet asumaan hoivakotiin loppuiäkseen. Lähes poikkeuksetta vanhuksilla on jonkinasteinen muistihäiriö. Tällöin pienikin muutos arjessa on kuormittava. Päätöksiä sulkemisesta ei haluta tehdä kevyin perustein.
Lisäksi kunnalla ei välttämättä ole vaihtoehtoja. Esimerkiksi Helsingissä ei ole hoivapaikkareserviä, johon suljetun ongelmahoivakodin asukkaat voitaisiin sijoittaa.
Valvojat eivät pysy perässä
Ongelmat yksityisissä hoivakodeissa ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi, ylitarkastaja Päivi Vainio sanoo.
– Siellä on ihan vakavia turvallisuuteen liittyviä puutteita, joihin pitäisi reagoida nopeasti. Tilanne on meillä se, että asioiden käsittely kestää kuukausia. Kun päätös pystytään antamaan, asia on jo vanhentunut, Vainio sanoo.
Ongelmien kasautumisesta kertoo myös se, että Etelä-Suomen avi tekee aiempaa enemmän ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä. Tällainen tarkastuskäynti voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun epäillään hoivakodin asiakasturvallisuuden vaarantuneen.
Valviran Elina Uusitalon mukaan valvontakoneista ei tällä hetkellä ole tarpeeksi ketterä pysyäkseen valvottavien perässä.
Päivi Vainion mukaan aluehallintovirastossa on painetta koventaa otteita, kun muukaan ei auta.
– Kun samoissa yksiköissä asiat toistuvat, ei ole muuta keinoa kuin koventaa seuraamuksia.
Sairaanhoitajana ja lähihoitajana vuosia työskennellyt Anne Kolehmainen huomasi jo ensimmäisessä työharjoittelussaan vuonna 2009, että ikäihmisten kanssa työskentely on hänen juttunsa.
– Arvostin ja ihmettelin heille kertynyttä elämänviisautta. Halusin antaa ihmisille hyvän loppuelämän, Kolehmainen kertoo.
Kymmenen vuotta myöhemmin hän ajattelee vanhuksista samoin, mutta hoivatyön laadun osalta ruusunpunaiset lasit ovat pudonneet silmiltä ja tallautuneet murskaksi.
Haminassa asuva Kolehmainen on työskennellyt useissa yksityisissä hoivakodeissa Etelä-Suomessa. Työnantajina olivat vuorotellen hoivajätit, joiden kaikkien toiminnassa paljastuneista epäkohdista Yle on kertonut laajasti viime päivinä: Esperi, Attendo ja Mehiläinen.
Kolehmainen sanoo allekirjoittavansa jokaisen viime päivinä julkaistun uutisen.
– Hoivayksiköt ovat pelkkiä säilöjä, joissa ihmiset on unohdettu. Hoidon taso on laskenut viime vuosina kuin lehmänhäntä. Yksikkökohtaisia eroja on, mutta yleisesti ottaen näin näiden kolmen kohdalla todella paljon jäätävää toimintaa, jossa ihmisarvolla ei juurikaan ole väliä. Raha ratkaisee.
Enää ei tarvitse olla hiljaa eikä kukaan uhkaile töiden loppumisella. Anne Kolehmainen
Kolehmainen kertoo yrittäneensä puuttua epäkohtiin. Hän ja muut hoitajat tekivät valituksia aluehallintovirastoille ja Valviraan ja kertoivat puutteista esimiehilleen. Ohjeistivat myös omaisia ilmoittamaan epäkohdista. Mikään ei muuttunut.
Viime vuonna Kolehmainen turhautui ja päätti vaihtaa alaa. Nyt hän haluaa kertoa omista kokemuksistaan julkisesti, koska haluaa asioiden muuttuvan.
– Enää ei tarvitse olla hiljaa. Kukaan ei uhkaile töiden loppumisella, jos uskaltaa oikeasti kertoa mitä mieltä asioista on.
Tarkastusten ajaksi "paplarit päähän"
Kun Kolehmaiselta kysyy, millaisia asioita hän hoitajan työssään näki, listalle ei tule loppua.
– Olen nähnyt väkivaltatilanteita. Asiakkaalla hoitajan aiheuttamia mustelmia. Lääkkeiden väärinkäyttöä ja osaamattomuutta lääkkeiden jaossa. Mielivaltaista esimiestyötä, sairaita työyhteisöjä.
Kolehmaisen pahin kokemus on peräisin Kotkassa sijaitsevan hoivakodin vaikeasti muistisairaiden osastolta, jonka 14 asukkaasta vain neljä käveli enää omin jaloin. Hoitajia oli työvuoron aikana kaksi.
– Se oli liukuhihnatyötä. Ruokailut oli hoidettava alle varttitunnissa, koska keittiöllä oli omat aikataulunsa. Asiakkaita laitettiin valmiiksi. Se on kamala ilmaisu.
Kolehmainen kertoo, että tarkastajan valvontakäynnin ajankohta oli hoivakodeilla tiedossa pari viikkoa ennakkoon.
– Henkilökunnalle tuli silloin ohjeistus, kuinka toimitaan. Paikat puunattiin, ikkunat pestiin ja asukkaille laitettiin paplarit päähän. Näille päiville lisättiin myös hoitajien määrää.
Aivopesua
Kolehmaisen mukaan työnantaja ohjeisti, miten tarkastajille puhutaan. Hän sanoo, että epäkohdista kertomista ei suoraan kielletty, mutta hoitajia muistutettiin vaitiolovelvollisuudesta ja sen rikkomisen vaikutuksista työsuhteeseen. Lisäksi kehotettiin korostamaan hyviä puolia.
Nuoret hoitajat aivopestiin Kolehmaisen mukaan kulttuuriin, jossa vaitiolovelvollisuus koskee myös valvontaviranomaisten tarkastuksia.
– Ihmiset pelotellaan hiljaisiksi ja sen jälkeen pannaan show päälle. Hymyillään, että kaikki on hyvin ja työpaikka on ihana, vanhukset saavat elää kuten haluavat. Samaan aikaan mietit päässäsi, että ei hitto.
Se oli kuin massahypnoosi. Anne Kolehmainen
Kerran tarkastus osui myös 14 vaikeahoitoisen muistisairaan yksikköön, jossa oli aivan liian vähän henkilökuntaa. Kolehmaista harmittaa, ettei hän saanut silloin suutaan auki.
– Hymyilin, että elämme asukkaan oman elämän mukaista arkea ja muuta tuubaa. Olin sokea, sillä työnantajaa vain oli tapana totella. Se oli kuin massahypnoosi. Minun olisi pitänyt sanoa, että se oli pelkkää feikkiä.
– Miksei tehdä pistokokeita? Tulisivat käymään silloin, kun siellä on se normaali kaaos päällä.
Kolehmainen sanoo, että esimerkiksi hygieniasta huolehtiminen on mahdotonta liian pienellä hoitajamäärällä. Samoilla käsillä syötetään ruuat, vaihdetaan vaipat ja annostellaan lääkkeet.
– Ensin voit olla kädet kyynärvarsia myöten paskassa ja lähdet siitä suoraan jakamaan puuroa tai ottamaan verinäytteitä. On jokaisen omasta ammattietiikasta ja moraalista kiinni, puunaako itsensä kunnolla siinä välissä vai ei. Pelkkä hanskojen tai käsidesin käyttö ei riitä. Itse olin tässä hyvin tarkka.
Yle kertoi aiemmin tiistaina Attendon hoitajille tehdystä kyselystä, jonka mukaan vanhukset jätetään henkilöstösäästöjen vuoksi kuolemaan yksin. Anne Kolehmainenkin on joutunut tekemään niin sekä yksityisellä että julkisella puolella.
– Kun ihmisen viimeiset hetket ovat olleet käsillä, olen kysynyt lupaa jäädä ylimääräisenä yöksi töihin. Yöhoitajilla ei ole siihen aikaa. Ei ole lupaa herunnut. Usein olen löytänyt ihmisen menehtyneenä yksin sänkyynsä.
Haudataanko ongelmat taas?
Hoivakotien ongelmia on tuotu viime päivinä esiin paljon, mutta samoista asioista on uutisoitu ennenkin. Yle Uutiset on kertonut esimerkiksi Esperin ongelmista jo kymmenen vuotta sitten.
Kolehmainen sanoo kuulleensa työnantajien taholta aina “saman laulun”.
– Sanotaan, ettei ole rahaa palkata lisää väkeä. En oikein ymmärrä tätä rahattomuuteen vetoamista, kun samaan aikaan hoivajättien johtajat nostavat miljoonaosinkoja ja asiakkaat maksavat hoivapaikasta tuhansia euroja.
Yle kertoi maanantaina, miten pääosa Esperi Caren omistuksista kulkee sijoittajille anteliaita veroetuja tarjoavan Luxemburgin kautta. Myös Attendoa on takavuosina arvosteltu veroparatiisikytkyistä, mutta Ylen selvityksen mukaan se maksaa nyt veroja Suomeen yli 10 miljoonaa euroa.
Pelkään, ettei tälläkään kertaa mikään muutu. Anne Kolehmainen
Anne Kolehmainen toivoo tiukempaa puuttumista hoivakotien epäkohtiin. Hän kuitenkin pelkää, että tälläkin kertaa ongelmat hautautuvat uusien uutisten alle.
– Puutteet ovat olleet päättäjillä tiedossa vuosikaudet, joten olen aika kyyninen. Pelkään, ettei tälläkään kertaa mikään muutu.
Kolehmainen sanoo nähneensä, kuinka jotkut vanhukset itkevät pahaa oloaan jopa päivittäin.
– Muistisairaalle riittää, jos hän on säikähtänyt jotain kovaa ääntä tai joku on vienyt hänet väkisin suihkuun. Muisti ei ehkä toimi, mutta siitä tunteesta jää pelkotila päälle. Samalla tavalla rauhallisen aamun tunnelma voi kantaa koko päivän läpi.
Kahdesta taposta ja kolmesta tapon yrityksestä tuomitun sarjahukuttajan, kontiolahtelaisen Pekka Seppäsen kotitila on tullut myyntiin nettihuutokauppaan.
Kotimäkenä tunnettu vajaan 12 hehtaarin tila sijaitsee Kontiolahden Jaamankankaalla. Huuhtokaupassa tilalle ei ole määritetty pohjahintaa.
Tilalla on puutalo, navetta, ulkosauna ja pieni ulkovarasto. Kaikki rakennukset ovat huonokuntoisia. Tilalla ei myöskään ole vesi- tai viemäriliittymää, vaan navetan yhteydessä on ulkovessa.
Peltoa kauppaan kuuluu runsaat 6 hehtaaria ja metsää vajaat 5,5 hehtaaria. Metsä on pääosin hoitamatonta, minkä takia metsämaan arvon on katsottu jäävän 2 300 euroon. Tilatukioikeuksia kauppaan kuuluu peltoalaa vastaava määrä.
Pekka Seppäsen kotitila on myynnissä nettihuutokaupassa helmikuun 20. päivään saakka.Ruutukaappaus Huutokaupat.com
Ulosottoviraston mukaan rikosten uhreilla, omaisilla ja muilla tahoilla on saatavia Seppäseltä yhteensä noin 130 000 euroa.
Mikäli kiinteistöt eivät käy kaupaksi tai niistä saadaan pienempi hinta kuin on velkojen yhteismäärä, eri tahot saavat rahaa velkasumman suuruuden mukaisesti. Ensin huutokauppahinnasta kuitenkin vähennetään ulosmittauksen täytäntöönpanokulut.
Kotimäessä kuoli kolme ihmistä vuosina 2004–2008. Tilan huutokauppa sulkeutuu 20. helmikuuta.
Yksityisen hoivapalveluyhtiö Esperi Caren vt. toimitusjohtajaksi on nimitetty Heini Pirttijärvi, kertoo yhtiön hallitus. Pirttijärvi aloittaa tehtävässä välittömästi.
Pirttijärvi siirtyy Esperi Careen Saga Caren liiketoimintajohtajan tehtävästä. Saga Care on Esperi Caren tytäryhtiö.
– On selvää, että tulen vt. toimitusjohtajaksi tilanteeseen, joka on pahasti tulehtunut. Tämä on ollut tärkeä herätys meille kaikille. Lähdemme nyt takamatkalta rakentamaan luottamusta, asukkaidemme ja heidän omaistensa, henkilöstön ja kuntien kanssa. Tässä tilanteessa tärkein tehtäväni on varmistaa, että asukkaamme saavat turvallista hoivaa ja osaava henkilöstömme saa työrauhan, Pirttijärvi sanoo tiedotteessa.
Pirttijärvi on toiminut aiemmin myös Evidensia Eläinlääkäripalveluiden toimitusjohtajana ja henkilöstöjohtajana Stockmann-konsernissa. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri.
Helsingin uuden Lastensairaalan käyttöönotto on sairaalan johdon ja päätoteuttajana toimineen SRV Rakennus -yhtiön mukaan sujunut hyvin. Muutos- ja korjaustarpeita on ollut vähän ja ne ovat olleet pieniä.
Sairaala luovutettiin käyttöön kaksi kuukautta etuajassa viime toukokuussa. Viime kesänä tiloja vielä kalustettiin. Henkilökunta aloitti työt uudessa sairaalarakennuksessa syyskuussa 2018.
Ylen lastensairaalan työntekijöiltä saamien tietojen mukaan ongelmia on kuitenkin ollut. Osa on kokenut, että rakennuksen kanssa on ollut paljon erilaisia haasteita.
Rakennuksen kuudennessa kerroksessa on parhaillaan menossa kuivatus. Lisäksi kosteusvahinkoja on ollut myös sairaalan kolmannessa ja kahdeksannessa kerroksessa. Niiden laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, sillä Yle ei saanut lupaa käydä tai kuvata tiloissa.
Kuva on otettu syyskuussa 2018, kun Lastensairaala avattiin.Kimmo Hiltunen / Yle
– Olen tietoinen, että meillä on ollut muutama pieni vesivahinko. Niitä on kuivattu ja yhdessä kohteessa kuivatus on vielä käynnissä. Rakentamisessa on tapahtunut joitakin pieniä virheitä, joiden seurauksena nämä ovat tapahtuneet, kommentoi Lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektipäällikkö, lastentautien dosentti Pekka Lahdenne.
Lahdenne painottaa, että vahinkojen suuruusluokka ei ole estänyt sairaalan toiminnan järjestämistä suunnitelmien mukaan.
– Rakennus on ollut käytössä erinomainen. Perheet ja henkilökunta ovat pitäneet tiloista, Lahdenne toteaa.
SRV Rakennuksen mukaan kuudennen kerroksen osalta kyseessä on pieni vahinko, joka on erillisen sivu-urakan yksittäinen rakennusvirhe.
– Siellä on syynä tällainen talotekniikan putkivuoto ja talotekniset työt on tuossa kohteessa tehty sivu-urakkana. Ne eivät ole kuuluneet meidän urakkasuoritukseen, sanoo Lastensairaalan projektipäällikkö Mirja Serenius SRV Rakennuksesta.
Työntekijät: huoltopyyntöjä listoiksi asti
Ylen lastensairaalan työntekijöiltä saamien tietojen mukaan uuden rakennuksen kanssa on ollut muitakin haasteita. Henkilökunta on esimerkiksi kirjannut keskimäärin satoja tiloihin liittyviä huoltopyyntöjä kuukaudessa. Korjaus-, huolto- ja asennustoiveita on ollut muun muassa ovien kiinni menemisestä sälekaihtimien toimimattomuuteen, viemäreiden tukoksista kattopaneelin putoamiseen ja esimerkiksi lääkehuonetta ei ole saanut lukkoon.
Työntekijät eivät rohkaistuneet kommentoimaan tilannetta omilla nimillään, mutta Yle on saanut tietoja ongelmista useilta henkilökunnan edustajilta.
Sairaalan johto painottaa, että muutos-, huolto- ja korjaustarpeet ovat olleet pieniä ja niihin on reagoitu välittömästi niiden tultua esille. Vioista on ilmoitettu välittömästi ja siksi listakin voi tuntua pitkältä.
Lahdenne mainitsee, että joku huone on voinut olla kylmä tai jonkun huoneen ilmanlaatu on ollut puutteellinen tai sähköpistokkeita on lisätty, mutta kokonaisuutena pieniä asioita.
– Pääsääntöisesti olemme hyvin tyytyväisiä rakentamisen laatuun. Vaikka kuinka hyvin suunniteltiin etukäteen, niin se todellinen elämä on paljastanut pieniä puutteita, mutta ei kuitenkaan mitään sellaisia isoja, ratkaisevia ongelmia, Lahdenne sanoo.
SRV:n Serenius on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa lastensairaalassa ei ole ollut mitään suurempia ongelmia tai ainakaan niitä ei ole tullut hänen tietoonsa. Sereniuksen mielestä kohteessa on ollut tavallista vähemmän mitään korjaus- tai muutostarpeita verrattuna vastaaviin muihin laboratorio- tai sairaalakohteisiin, joissa hän on ollut mukana. Hänestä koko projekti on sujunut hyvin sekä rakennusaikana että takuukorjausten osalta.
– Ei mitään tavanomaisesta poikkeavia tai merkittäviä korjaustarpeita. Muutokset, joita sinne on pyydetty tekemään joko rakentamisen loppuvaiheessa tai valmiissa rakennuksessa, ovat mielestäni olleet todella vähäisiä hankkeen kokoon nähden. Mitään urakkaan liittyviä takuuaikaisia korjauksia ei ole tullut meille tehtäväksi, Serenius sanoo.
Sereniuksen mukaan mahdolliset pienemmät pyynnöt ovat menneet suoraan rakennuttajakonserni Haahtela-rakennuttaminen Oy:lle.
"Tiukka aikataulu, mutta rakentamiselle oli riittävästi aikaa"
SRV Rakennuksen projektipäällikkö Serenius toteaa, että hanke oli tiukkaan puristettu, rakentaminen ja suunnittelu etenivät rinnakkain käsi kädessä. Suunnittelua tehtiin poikkeuksellisen paljon rakentamisen aikana, joten muutoksia loppuvaiheessa tai nyt valmistumisen jälkeen ei ole juurikaan ollut.
– Hankkeen kokonaiskesto on ollut lyhyt, suunnittelua ja rakentamista on limitetty, mutta rakentamiseen varattu aika oli kuitenkin riittävä. Tässä pyrittiin käyttämään kaikkien osapuolten ja erikoisasiantuntijoiden osaamista siihen, että muun muassa betonirakenteiden kuivumiselle varattiin riittävä kuivumisaika, hän perustelee.
Sereniuksen mukaan SRV ei ole joutunut kiirehtimään rakentamisvaiheessa eikä laatu ole voinut sen vuoksi vaarantua.
Tekstiä korjattu 30.1.2019 kello 10:31. Alkuperäisessä tekstissä luki, että SRV on toiminut lastensairaalan rakennuttajana. SRV on kuitenkin sen sijaan toiminut sairaalan päätoteuttajana. Lisäksi alkuperäisessä tekstissä luki, että SRV Rakennuksen mukaan kuudennen kerroksen osalta kyseessä on pieni vahinko, jonka aiheutti SRV:n aliurakoitsija. Kyseessä oli kuitenkin SRV:n hankkeesta erillinen sivu-urakka.
Kotona asuvat vanhukset eivät syö riittävän ravitsevaa ruokaa. Varsinkin iäkkäillä kotihoidon asiakkailla esiintyy aliravitsemusta tai sen riskiä.
Kotihoidossa olevien vanhuksien tilanteesta saatiin muutama vuosi sitten jopa hätkähdyttävä tulos. Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimus paljasti, että jopa 86 prosentilla vanhuksista oli aliravitsemus tai riski siihen. Kun ravitsemukseen kiinnitettiin huomiota, tilanne parantui.
Omaisten kannattaakin seurata, syökö kotona asuva ikäihminen riittävästi.
Yksi riskitilanne liittyy leskeksi jääneisiin miehiin. Yli 75-vuotiaiden parissa on tyypillistä, että pariskunnasta nainen huolehtii ruoasta. Tuolloin yksin jääneeltä aviomieheltä unohtuu helposti omasta syömisestä huolehtiminen.
Toinen riski on siinä vaiheessa, jos vanhus ei jaksa liikkua itse kauppaan. Ruoka ei maistu, kun valintoja ei ole voinut tehdä kaupassa itse.
Kolmas riskitekijä on liian yksipuolinen ruokavalio. Jos päivän ainoa lämmin ateria on aamulla keitetty puuro, ei päivän mittaan ehdi syödä riittävän monipuolisesti.
Kurkkaus jääkaappiin on aina välillä paikallaan
Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa tehtiin kysely 275 kotihoidon asiakkaalle Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Ensimmäisen kyselyn jälkeen selvisi, että 86 prosentilla kyselyssä mukana olleella yli 75-vuotiaalla oli aliravitsemus tai riski siihen.
Tämän jälkeen aterioille lisättiin proteiinia. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että vanhukset söivät iltapalan.
Tämän jälkeen kysely uusittiin. Puolen vuoden kuluttua aliravitsemusta tai sen riskiä esiintyi kahdella kolmesta kotihoidon asiakkaalla.
Tulokset saatiin vuosina 2013–2016. Kyselyyn vastasivat myös muistisairaiden oma- ja omaishoitajat.
Kannattaa siis vilkaista ikääntyneen omaisen jääkaappiin aina silloin tällöin. Onko siellä riittävästi proteiinia eli erilaisia maitotaloustuotteita, lihaa tai kalaa.
Ateriapalvelun tarjonta ei vastaa makutottumuksia
Jääkaapista kannattaa myös tarkistaa, onko mahdolliset ateriapalvelun ateriat syöty kokonaan. Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimuksissa huomattiin, että ateriapalvelun tarjonta ei vastaa aina ikäryhmän makutottumuksia.
– Pastasukupolvi on vasta vanhenemassa ja tämän hetken ikäihmiset eivät pidä ruoasta, johon on sekoitettu kaikki ainesosat sekaisin, sanoo geriatrisen ravitsemustieteen dosentti Irma Nykänen.
Varsinkin Pohjois-Savossa aterioihin kaivataan enemmän kalaa.
Yli 75-vuotiaiden pitäisi saada päivän aterioista vähintään 1 500 kilokaloria. Käytännössä se tarkoittaa vähintään yhtä lämmintä ateriaa, aamiaista, välipaloja ja iltapalaa. Parasta olisi, kun lämpimiä aterioita syötäisiin päivittäin kaksi.
Mustikka-mummo on kuntoutunut, kun on syönyt hyvin
Kuopiolainen 76-vuotias Anna Karjalainen on käynyt viimeisen vajaan 20 vuoden aikana läpi kahdeksan kilpirauhassyöpäleikkausta. Sädehoito on vaurioittanut ruokatorvea ja sylkirauhasia. Sairauden myötä syöminen, varsinkin nieleminen, on ollut välillä hyvin vaikeaa.
Yleiskunto menee alas ja siitä nouseminen teettää työtä. Anna Karjalainen
Mutta syödä on pitänyt, jotta on toipunut rankoista operaatioista. Leikkauksen jälkeen Karjalainen söi aamiaiseksi vatkattua kermaa, jonka seassa oli kananmunaa. Toipumisvaiheessa Karjalainen käytti apuna myös erilaisia ravintolisiä. Kun olotila alkoi parantua, hän pystyi syömään taas tavallista kotiruokaa soseutettuna. Soseen sekaan lisättiin kermaa ja voita.
Hyvän ravinnon merkitys toipumisessa on ollut todella suuri.
– Kun sairastuu, yleiskunto menee alas ja siitä nouseminen teettää työtä, Karjalainen kuvaa.
Anna Karjalaisen kahden hengen taloudessa on säännöllinen ruokarytmi.Marianne Mattila / Yle
Karjalaisen ruokahalu herää aamulenkillä. Hän syö aviomiehen kanssa kaksi kertaa päivässä lämpimän ruoan. Sen päälle nautitaan aamiainen, iltapala ja tarvittaessa välipaloja. Joka päivä juodaan yhdessä päiväkahvit. Kahvin kanssa syödään pullaa tai muuta makeaa kahvileipää. Karjalainen leipoo, myös leivän, itse.
Lapsenlapselta Karjalainen sai 70-vuotissyntymäpäivänä lempinimen mustikka-mummo. Hän kerää miehensä kanssa jopa satoja litroja metsämarjoja joka vuosi.
Karjalainen uskoo, että marjoilla on ollut suuri merkitys leikkauksien jälkeen. Ainakin ravintolisävanukas on maistunut paremmalta, kun sekaan on laittanut reilusti itsetehtyä puolukkahilloa.
Anna Karjalainen on ollut tietoinen hyvän ravinnon merkityksestä elämänlaatuun, mutta valitettavan moni muistaa myös vanhoja neuvoja, jotka voisi heittää jo romukoppaan.
Liian pitkä yöpaasto vie voimat
Yksi ravitsemukseen liittyvä vanhentunut ajatus on jäänyt elämään 1980-luvulta sinnikkäästi. Tuolloin ajateltiin, että varsinkin laihduttajan ei kannattanut syödä iltakuuden jälkeen mitään. Tapa kostautuu vanhemmiten, kun yöpaasto venyy liian pitkäksi. Tämä näkyy edelleen muun muassa Kuopion kotihoidon puolella.
– Ikäihminen tarvitsee myös iltapalaa, sanoo Kuopion kaupungin ravitsemussuunnittelija Anne Tuovinen.
Kuopion kaupungin ravitsemussuunnittelija Anne Tuovinen.Marianne Mattila / Yle
Liian pitkä paasto vaikuttaa pahimmillaan esimerkiksi lääkkeiden vaikutukseen. Sen lisäksi seuraava aamu lähtee käyntiin nihkeästi. Vanhusta heikottaa, pyörryttää ja olo on hutera. Lihaksissa ei ole voimaa riittävästi ja se voi johtaa kaatumiseen. Moni ei ymmärrä, että olo johtuu liian niukasta ravinnosta ja hakeutuu lääkäriin. Pahimmillaan lääkäri määrää uuden lääkkeen avuksi tilanteeseen.
– Yleistä on, että vanhus ottaa lääkkeet säännöllisesti, mutta syöminen unohtuu, kertoo Tuovinen.
Kuopiossa kehitetty valmennus pyrkii parantamaan tilannetta
Kuopiolaisen Ravistamon ravitsemusterapeuttien kehittämä palvelu pyrkii lisäämään vanhuksien kanssa työskentelevien ravitsemustietoa. Hoitohenkilökunnalla saattaa olla käsitys, että esimerkiksi palvelutalossa asuvan ikäihmisen ravinnosta on vastuussa ruokapalvelu.
Ravitsemushoito on kuitenkin osa muuta hoitoa, josta on vastuussa hoitohenkilökunta, painottaa ravitsemusterapeutti Kati Laine Ravistamosta.
Ravitsemusterapeutti Kati Laine on huomannut, että hoitajien välinen kommunikointi on helpompaa, kun kaikilla on sama tietämys vanhusten ravitsemuksesta.Marianne Mattila / Yle
Hoitajien on tunnistettava asiakkaiden ravitsemustila ja erityistarpeet. Esimerkiksi tarvitseeko joku tehostettua ravintoa eli käytännössä ravintolisiä. Tilanteen tunnistamiseksi ei ole olemassa laboratoriokoetta, vaan arvio pitää tehdä seuraamalla vanhuksen painoa ja toimintakykyä. Huonokuntoisten vanhusten nesteensaantia seurataan, mutta myös syödyn ruoan määrää tulisi seurata. Hoitajien palaverissa saatetaan sanoa, että joku on syönyt huonosti.
– Mutta tietoa ei hyödynnetä ja mietitä, mitä asialle voisi tehdä, Laine harmittelee.
Valmennuksen piloteissa mukana olleissa hoitolaitoksissa nousi esille, ettei hoitajien käytännön työssä ole riittävästi aikaa paneutua asukkaiden ravitsemukseen.
Yli 70-vuotiaan ei kannata laihduttaa
Vallalla on edelleen luulo, ettei vanhuksen tarvitse syödä säännöllisesti, koska hän ei kuluta enää niin paljon energiaa kuin aktiivisina vuosina. Taustalla saattaa olla säännöllistä laihduttamista, jopa tottumista todella vähään ravintoon.
– Kituuttamista, jolloin terveellinen syöminen on jo epämiellyttävää, Tuovinen kuvaa.
Luullaan, että ollaan ylipainoisia. Irma Nykänen
Yli 70-vuotiaiden pitäisi unohtaa laihduttaminen kokonaan. Jos vyötärölle on kertynyt ylipainoa, siitä pääsee eroon tarkistamalla omia ruokailutottumuksiaan. Voi kysyä itseltään, syökö säännöllisesti useita ravintorikkaita aterioita vuorokauden aikana.
Paino ei saisi laskea ikääntyessa ja alipaino on riski jo yli 75-vuotiailla. Aliravitsemukseen pitääkin reagoida heti. Itä-Suomen yliopiston dosentti Irma Nykänen on huomannut, että varsinkin naisilla oman kehon mittasuhteet on hukassa.
– Luullaan, että ollaan ylipainoisia, Nykänen sanoo.
Hyvä ravinto nostaa jopa jaloilleen
Anne Tuovinen neuvoo, että kadonnutta ruokahalua voi yrittää herätellä syömällä omia lempiruokia. Terveellisyydestä pitää huolen helposti, kun suosii värikästä ruokaa ja pehmeitä rasvoja. Ja muistaa säännöllisen ateriarytmin.
– Syöminen on osa hyvinvointia ja siitä täytyy huolehtia säännöllisesti, Tuovinen painottaa.
Ravistamon valmennuksen piloteissa hyvän ravinnon merkitys nähtiin konkreettisesti. Eräässä mukana olleessa yksikössä osaston noin 20 asiakkaasta viisi nousi omille jaloilleen testissä, jossa pitää nousta ylös viisi kertaa peräkkäin tuolista. Lopputuloksena huomattiin, että ravitsemushoidolla toimintakyky palautui, mikä puolestaan parantaa elämänlaatua ja helpottaa samalla hoitohenkilökunnan työtä.
Koskaan ei pidä luovuttaa. Anna Karjalainen
Moni ikäihminen selittää syömättömyyttään sillä, että vanhana ruoka ei maistu. Janon- ja näläntunne katoavat vuosien myötä. Ihminen saattaa olla koko ajan nälkäinen eikä ymmärrä sitä.
Syöpäleikkauksista toipunut kuopiolainen Anna Karjalainen on tyytyväinen, että on hyvässä kunnossa ja jaksaa pitää huolta itsestään.
– Ja laittaa ruokaa monipuolisesti, hän sanoo.
Karjalaista motivoi voimakas elämäntahto. Perhe ja ystävät antavat voimaa.
– Koskaan ei pidä luovuttaa, Karjalainen tiivistää.
Korjaus 31. tammikuuta klo 6.51: korjattu yksikkö kalorista kilokaloriksi.
Kesko ja Lidl eivät lähde ainakaan suoralta kädeltä vastaamaan S-ryhmän ilmoitukseen jatkaa ruuan hinnan alentamista. S-ryhmä laskee torstaina 50 elintarvikkeensa hintoja. Joukossa on maito, kahvi, jogurtti, jauheliha ja broileri.
– Jatkamme oman hyväksi havaitun strategiamme toteutusta. K-ruokakauppojen strategiana on keskittyä asiakkaisiin ja laatuun, vastaa sähköpostilla Keskon päivittäistavarakaupan viestintäjohtaja Mari Kalmari.
Kalmarin mukaan Keskon päivittäistavarakaupan myynti kehittyi viime vuonna useana kuukautena markkinoita paremmin, mikä on osoitus Keskon strategian toimivuudesta.
Myöskään Lidl ei aio reagoida sen kummemmin S-ryhmän kampanjaan.
– Tarkastelemme hintoja jatkuvasti ja teemme normaalina käytäntönä vuosittain tuhansia hinnanmuutoksia. Meillä ei ole tarvetta tehdä jokaisesta hinnanmuutoksesta numeroa, vastaa sähköpostilla Lidlin kaupallisen osaston johtaja Thomas Heinrichs.
Ruuan hinta nousi viime vuonna
S-ryhmä on alentanut ruuan hintaa jo nelisen vuotta, mikä on ärsyttänyt maataloustuottajia. Tuottajat kokevat, että alennuskampanja kiristää heidän tilannetta entisestään.
Pellervon taloustutkimuksen ja Luonnonvarakeskuksen mukaan kauppa ja tuottajat ovat viime vuosina saaneet aiempaa pienemmän siivun ruuan hinnasta. Viime vuoden lopulla julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että teollisuuden suhteellinen osuus on vastaavasti noussut.
Mikko Airikka | Yle
Teollisuus on saanut kuluttajan maksamasta ruuan hinnasta suunnilleen saman kuin ennenkin mutta sen suhteellinen osuus on kasvanut, koska ruuan hinta kokonaisuutena on laskenut. Kaupan osuus pieneni hieman tuottajien osuutta enemmän. PTT:n ja Luken selvitys koski vuosia 2008, 2012 ja 2016.
Maataloustuottajia ruuan hinnan jatkuva alentaminen ei miellytä, mutta ei tule enää yllätyksenäkään. Maataloustuottajien keskusliiton MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg toivoo, että mieluummin keskityttäisiin ruuan arvostuksen lisäämiseen.
Åberg epäilee myös, että kauppa on kikkaillut hinnoilla ja ruokakoreilla niin, että kaupan osuus tulosta on saatu näyttämään todellisuutta pienemmältä. Suuriin muutoksiin tulonjaossa hän ei usko.
– Tuskin suurta muutosta tulee tapahtumaan lähivuosina.
Tilastokeskuksen mukaan ruuan hinta lähti viime vuonna jälleen nousuun.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on peräänkuuluttanut kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa Euroopan parlamentin täysistunnossa.
Sipilä toisti puheessaan Suomen kahdeksan puolueen kannan, jonka mukaan EU:n olisi päästävä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Unionin yhteisiä vuoden 2030 päästövähennystavoitteita pitäisi Sipilän mukaan tiukentaa 40:stä 55:een prosenttiin.
– Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin. Päästöjä on vähennettävä, hiilinieluja lisättävä ja uutta teknologiaa otettava käyttöön, Sipilä sanoi parlamentissa.
Sipilän puheenvuoro on osa Euroopan tulevaisuus -sarjaa, jossa eri maiden johtajat ovat käyneet vuorollaan puhumassa parlamentin täysistunnon edessä. Täysistuntosalin 751 mepistä Sipilää kuunteli paikan päällä muutama kymmenen.
Päästöjen vähentämisessä Sipilä korostaa metsäkadon torjumista ja hiilen sitomista ilmakehästä. Metsäkatoa voitaisiin torjua suuntaamalla EU:n ilmastorahoitusta metsäkadon ehkäisemiseen Afrikassa.
Hiilen sitomista pelloilta viljelykäytäntöjä muuttamalla taas kokeillaan Sipilän mukaan Suomessa sadan viljelijän kokeiluhankkeessa.
Sipilä puhui parlamentissa EU:n tulevan puheenjohtajamaan pääministerinä. Suomen puheenjohtajakausi alkaa heinäkuun alussa.
Sipilän puheet ilmastonmuutoksen torjumisesta saivat vastakaikua meppien vastauspuheenvuoroissa. Suurimman ryhmän EPP:n ryhmänjohtaja Manfred Weber kuitenkin kritisoi Sipilän kantaa EU:n tulevien vuosien rahoituskehykseen.
– Pitää lähteä siitä, mitä budjetilla halutaan tehdä, Weber sanoi, sen sijaan että ensin sanotaan miten paljon rahaa sopii käyttää.
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kehui, että Suomi on toiminut jäsenyytensä alusta saakka vuodesta 1995 kuin perustajamaa. Junckerin mukaan komissio haluaa nostaa arktisen alueen asiat EU:n asialistalle Suomen kaudella.
Sipilä vastasi Junckerille, että Suomi on valmis järjestämään arktisen neuvoston huippukokouksen jo lähiviikkoina, jos sen järjestämiselle on edellytyksiä. Suomi toimii parhaillaan neuvoston puheenjohtajana.
Puheessa näkyivät myös leimallisen keskustalaiset teemat. Sipilä mainitsi, että keskustan oppi-isä Santeri Alkio puhui Euroopan Yhdysvalloista ja yhteisvaluutasta jo 1920-luvulla.
Tulevien vuosien EU:n rahoituskehyksessä pitäisi Sipilän mukaan satsata lisää rahaa maaseudun kehittämiseen, vaikka kehyksen kokonaistasoa ei saisikaan kasvattaa.
Keskustelu lipesi myös sisäpolitiikan puolelle, kun perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner kritisoi ryhmänsä ECR:n ryhmäpuheenvuorossa Sipilän ilmoitusta majoittaa taloonsa turvapaikanhakijoita vuonna 2015.
Sipilä toisti suomeksi jo aiemmin antamansa selityksen, jonka mukaan turvaa tarjottiin perheelle, joka oli kotimaassaan hengenvaarassa.
Meillä Yle Uutisissa on pyrkimys edesauttaa rakentavaa ja mielenkiintoista keskustelua verkossa. Siksi uutisiamme voi kommentoida.
Juttuja avataan keskustelulle harkitusti journalistisin perustein. Esimerkiksi rikos- ja onnettomuusuutisia ei pääsääntöisesti voi kommentoida.
Keskustelut eivät ole yleensä öisin auki. Olemme havainneet, että laadukasta keskustelua syntyy – jos on syntyäkseen – tavanomaiseen valveillaoloaikaan.
1) Miksi Yle Uutiset pitää uutisia ylipäätään avoinna keskustelulle?
Keskustelu ja vuorovaikutus ovat nykyään tärkeä osa journalismia.
Haluamme tukea demokratiaa. Yle-laki myös edellyttää, että tarjoamme vuorovaikutusmahdollisuuksia.
2) Miksi Yle Uutiset ei salli keskustelua kaikissa jutuissa?
Keskusteluja avataan harkitusti, sillä haluamme, että keskustelu tarjoaa yleisöllemme lisäarvoa ja pysyy rakentavana. Edellytämme, että keskusteluja käydään hyvässä hengessä ja muiden näkemyksiä kunnioittaen.
3) Miksi joku tietty keskustelu yht’äkkiä hävisi näkyvistä?
Mikäli kommentointiohjetta rikotaan toistuvasti, keskustelu voidaan sulkea tai jopa piilottaa kokonaan.
5) Miksi kommenttini ei ole vielä tullut näkyviin?
Kommenttisi saattaa odottaa hyväksymistä.
Toinen vaihtoehto on, että kommenttisi on hylätty kommentointiohjeen vastaisena.
6) Kuka moderoi keskustelua?
Käytämme moderoinnissa apuna teköälyä, joka noudattaa toimituksen journalistista linjaa.
Toimitus valvoo ja kouluttaa tekoälyä ihmisvoimin.
Tekoäly osaa ratkaista itse yhdeksän kymmenestä tapauksesta, loput jäävät ihmissilmin katsottaviksi.
7) Huomasin Yle.fi:ssä todella törkeän kommentin. Mitä teen?
Kuka tahansa voi ilmiantaa asiattoman kommentin. Toimitus käsittelee kaikki ilmiannot.
8) Millä perusteella ihmisiä suljetaan pois keskustelusta?
Yle voi estää kommentoinnin käyttäjältä, joka ei noudata kommentointiohjetta tai joka jollain muulla tavalla häiritsee keskustelua.
9) Miksi toimittajat osallistuvat keskusteluihin?
Tärkeimpiä syitä ovat pyrkimykset journalismimme läpinäkyvyyden lisäämiseen ja keskustelujen laadun parantamiseen.
Toimittaja voi avata yleisölle jutun journalistisia valintoja ja vastata aihepiirin herättämiin lisäkysymyksiin. Yhteinen vuoropuhelu voi tuottaa myös yleisöä paremmin palvelevia jatkojuttuja.
10) Osallistuuko vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen koskaan keskusteluihin?
Teknologiayhtiö Nokian tulos piristyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yhtiön oikaisema tulos (ei-IFRS) kasvoi loka-joulukuussa 1,12 miljardiin euroon, kun tulos vuotta aiemmin oli noin miljardin. Yhtiön liikevaihto kasvoi kolme prosenttia noin 6,9 miljardiin.
Yhtiön mukaan sen liiketoiminta oli kauttaaltaan vahvaa vuoden viimeisellä neljänneksellä. Verkkotoiminnan myyntiluvut kääntyivät nousuun viime vuoden myöhemmällä puoliskolla.
– Myös strategiamme toteutus eteni hyvin: työ, jota olemme tehneet vankan perustan rakentamiseksi Nokia Softwarelle tuotti selkeästi tulosta, ja yritysliiketoiminnasta on nopeasti tulossa kasvun tukipylväs, Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri sanoo yhtiön tulostiedotteessa.
5g-verkon koehankkeet lisäsivät verkkoliikennetoiminnan toimintakuluja, mutta yhtiön mukaan verkon käyttöönottojen uskotaan parantavan tulosta tänä vuonna.
– Koska 5g-käyttöönotot jaksottuvat epätasaisesti koko vuodelle, odotamme vuoden 2019 alkupuolesta heikompaa, mutta loppuvuodesta selvästi vahvempaa, Suri sanoo.
Kustannusten karsimista säästöohjelmilla
Myös säästöohjelmat ovat vähentäneet ulosmenevää kassavirtaa Nokiassa. Yhtiön mukaan vuosien 2016-2018 aikana saavutettiin 1,2 miljardin vuotuiset kustannussäästöt.
Nokialla ilmoitti viime vuoden lopulla uudesta säästöohjelmasta, jolla tavoitellaan 700 miljoonan vuotuisia säästöjä. Säästöohjelmaan liittyen Nokia ilmoitti tammikuun alussa Suomen-toimintaa koskevista yt-neuvotteluista, joiden arvioidaan johtavan noin 350 työpaikan vähennykseen tämän vuoden aikana.
Yhtiön mukaan suunnitelmat koskevat kaikkia Nokian Suomen toimipaikkoja Oulun tehdasta lukuun ottamatta. Nokialla on Suomessa nyt yhteensä noin 6 000 työntekijää.
Maanantaina järjestetyssä Oulun kaupungin turvallisuusinfossa kerrottiin kaupungin päätöksestä lopettaa toistaiseksi turvapaikanhakijoiden tutustumiskäynnit kouluihin ja päiväkoteihin. Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan tilanne päätettiin rauhoittaa huoltajilta tulleiden kysymysten ja palautteen vuoksi.
– Toimijoiden kanssa on sovittu, että nyt ei kannata suunnitella tämäntyylisiä vierailuja. Ihmisillä on selvästi ollut kysyttävää, että mistä on kysymys ja ovatko vierailut jollain tavalla turvallisuusriski, Penttilä sanoo.
Palautteiden ja kysymysten taustalla ovat viime aikoina Oulussa esiin tulleet alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikosepäilyt. Apulaispoliisipäällikkö Arno Karnarannan mukaan poliisin tietoon ei kuitenkaan ole tullut riskejä vierailuihin liittyen.
Asiantuntijat: harkitsematon päätös
Oulussa tehty päätös herättää Ylen haastattelemissa asiantuntijoissa ihmetystä. Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtosen mukaan tutustumiskäyntien lopettaminen vaikuttaa harkitsemattomasti tehdyltä.
– Halutaan ikään kuin näyttää päättäväisiltä ja lähettää sellainen viesti, joka saattaa olla itse asiassa tämän ongelman ratkaisemisen kannalta pikemminkin lisäongelmia aiheuttava.
Lehtonen näkee, että turvapaikanhakijoiden niputtaminen erilliseksi, yhdenmukaiseksi ryhmäksi on huolestuttavaa.
– Rohkenisin jopa sanoa, että tässä ollaan aika lähellä rasistista tapaa hahmottaa maailmaa.
Kun jotkut syyllistyvät rikoksiin, kaikkia pidetään rikollisina. Kirsi Pimiä
Eri toimijat, kuten esimerkiksi Punainen Risti ja hyvinvointi-, yhteisö- ja koulutuspalveluja toteuttavaVuolle Setlementti ovat järjestäneet turvapaikanhakijoille ja muille ryhmille vastaavia tutustumiskäyntejä Oulussa vuosien ajan. Lisäksi kouluilla on ollut erilaisia toimintatapoja vierailujen suhteen ja henkilökunta on voinut kutsua vierailijoita omatoimisesti.
Vierailujen aikana paikalla on aina ollut päiväkotien tai koulujen henkilökuntaa. Nyt tehty päätös koskee nimenomaan turvapaikanhakijoiden vierailuja.
Lehtosen mukaan tämä saattaa pahentaa Oulussa jo valmiiksi kiristynyttä ilmapiiriä. Samalla se voi korostaa vastakkainasettelua.
– Ei se sitä ainakaan hälvennä.
– Jos olisin itse niin sanotun maahanmuuttajayhteisön jäsen, niin en välttämättä saisi tästä sellaista viestiä, että niin sanottu kantaväestön kulttuuri haluaisi minut osaksi omaa kulttuuriaan, Lehtonen jatkaa.
Ristiriitainen signaali
Tamperelainen yrittäjä, muutosjohtamisen konsultti ja entinen turvapaikanhakija Rajkumar Sabanadesan pitää Oulussa tehtyä päätöstä suorastaan typeränä. Myös hänen mukaansa päätös lähettää ristiriitaisen signaalin.
– Yksi julkisessa keskustelussa esille nostettu perusperiaate on ollut, että ongelmia voidaan minimoida vain ja ainoastaan integroimalla maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat valtaväestöön. Samalla on tarkoitus mahdollistaa työllistymistä ja paikallisiin ihmisiin tutustumista.Tuohan menee aivan toiseen suuntaan.
Ei se sitä ainakaan hälvennä. Mikko Lehtonen
Sabanadesan kertoo ymmärtävänsä, että kansalle yritetään viestiä, että asian eteen tehdään jotain ja turvallisuutta yritetään parantaa. Hänen mukaansa päätöksen voi kuitenkin tulkita yksilöihin kohdistuvien epäilyjen takia yhteisölle annettuna rangaistuksena. Sabanadesan muistuttaa, että suurin osa maahanmuuttajista tai turvapaikanhakijoista ei tee tämän tyyppisiä rikoksia.
– Siinä mielessä yhteinen rangaistus on huono asia, mutta inhimillisellä tunnetasolla ymmärrän päätöksen täysin.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän kommentoi Ylelle sähköpostitse, että uusien päätösten ja toimenpiteiden oikeasuhtaisuutta ja relevanssia kannattaa miettiä tarkkaan.
– Ennakkoluuloissa on usein kyse siitä, että yhdistämme yksilöön liittyviä kielteisiä piirteitä hänen edustamaansa ryhmään eli yksinkertaistettuna, kun jotkut syyllistyvät rikoksiin, kaikkia pidetään rikollisina.
Pimiä muistuttaa, että päätös ei täytä syrjinnän tunnusmerkkejä, koska ei ole olemassa yleistä oikeutta päiväkodeissa vierailuun.
Väliaikainen ratkaisu
Sivistys- ja kulttuurijohtaja Penttilä korostaa, että tehty päätös on väliaikainen. Huoltajien kanssa on tarkoitus käydä faktoihin perustuvaa keskustelua tutustumiskäynneistä ja turvallisuusriskeistä.
– Ihan lähipäivinä kouluille ja päiväkodeille annetaan tarkemmat ohjeet käydä huoltajien kanssa avoimesti asia läpi ja kertoa, mistä on kysymys.
Penttilä sanoo tunnistavansa päätöksen herättämät kysymykset.
– En halua olla omilla päätöksilläni edesauttamassa vastakkainasettelun syntymistä, Penttilä painottaa.
Poliisi on saanut lähes sata yhteydenottoa ihmisiltä, jotka ovat mahdollisesti joutuneet salakatselun uhreiksi Saimaan ammattikorkeakoulun inva-vessoissa.
Tutkinnanjohtaja Teemu Liikkasen mukaan poliisi ottaa heihin ensin yhteyttä puhelimitse, ja päättää sen jälkeen, onko aihetta tarkempiin haastatteluihin.
Poliisin mukaan Saimaan ammattikorkeakoulun päärakennuksen ensimmäisen ja kolmannen kerroksen inva-vessoissa on videokuvattu salaa siellä käyneitä ihmisiä.
Epäilty rikos on tapahtunut vuonna 2018 huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana.
Epäiltynä on vuonna 1982 syntynyt mies. Hän on myöntänyt tekonsa.
Kangasalan kaupungin vanhustenhuollon potilas on menehtynyt lääkkeen yliannostuksen jälkeen. Tehdyssä oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvityksessä on syntynyt perusteltu epäily, että lääkeyliannos on myötävaikuttanut potilaan menehtymiseen.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja poliisi selvittävät tapahtunutta.
Kaupungin tiedotteen mukaan tapaturmainen yliannostus annettiin viime toukokuussa. Potilas kuoli viisi päivää myöhemmin.
Asia on tullut kaupungin tietoon vasta tämän viikon tiistaina 29. tammikuuta, yli puoli vuotta tapahtuneen jälkeen.
Hoitava lääkäri on tiedon saatuaan ollut yhteydessä omaisiin, oikeuslääkäriin ja poliisiin.
Kangasalan sosiaali- ja terveystoimi on käynnistänyt sisäisen selvityksen. Ohjeistus, koulutus ja omavalvonta on kaupungin mukaan järjestetty, mutta nyt tutkitaan, miksi niistä huolimatta yliannostus on päässyt tapahtumaan.
Myös tiedonkulun hitaus herättää huomiota.
Juttua on korjattu kello 10.55: Oikeuslääketieteellinen selvitys on valmistunut, toisin kuin jutussa alun perin kerrottiin.
Suomalaiset lapset liikkuvat liian vähän ja digilaitteiden käyttö vain lisääntyy lisääntymistään, kertoo uusi LIITU-tutkimus.
Mitäköhän ilmiöstä ajattelee todellinen kokemusasiantuntija – lapsi?
Tyyne Vahtikari, 11, kuuntelee toimittajasedän tiivistyksen tutkimustuloksesta, mutta ei tunnu täysin pystyvän samastumaan aikuisten huoleen.
– No jos ei ole urheiluharrastusta, niin sitten ei välttämättä tule liikuttua niin paljon. Mutta urheiluharrastus auttaa, tyttö toteaa avuliaasti.
Tyyne on itse ehtinyt kokeilla show-tanssia, telinevoimistelua, balettia, tanssiakrobatiaa, jalkapalloa ja uimahyppyjä. Viime aikoina hän on harrastanut nykytanssia ja kolme kertaa viikossa taitouintia.
Koulumatkan Tyyne taittaa kävellen ja useimpina iltoina tulee lähdettyä vielä ulos leikkimään. Hän toivoisi kouluun lisää liikuntatunteja.
Miksi on kivaa liikkua paljon?
– Liikunnasta saa kavereita ja siitä tulee hyvä olo.
Taidatkos sen selvemmin sanoa. Luonnollinen liikkumisen ilo on Tyynelle itsestäänselvyys, mutta moni lapsi ja nuori liikkuu liian vähän. Muutosta parempaan ei tutkimuksissa oikein näy, vaikka lasten ja nuorten liikunnan lisääminen on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista.
Kysyimme vastuuministeriltä ja terveysasiantuntijalta, mitä pitäisi tehdä. Ja lopuksi tietysti Tyyneltä.
Opetusministeri: "Tätä taistelua ei ole varaa hävitä"
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) katsoo, että koulupäivän liikunnallistamiseen tähtäävä Liikkuva koulu -ohjelma on ollut "iso menestystarina".
– Se on sitouttanut koulut ja toimijat hienolla tavalla. Siihen on saatu mukaan 91 prosenttia Suomen kunnista. Se on johtanut aitoihin toimintakulttuurin muutoksiin monissa kouluissa siinä, että liikkumista voi olla muulloinkin kuin liikuntatunneilla.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen laittaisi jo päiväkotilapset liikkumaan nykyistä enemmän.Janne Ahjopalo / Yle
Mutta miksi tutkimus sitten osoittaa, että liikkuminen ei ole lisääntynyt?
– Elämäntapojen muutoksella ja digitaalisuudella on ollut varmasti haitallisia vaikutuksia nimenomaan liikkumiseen. Määrätietoista työtä pitää jatkaa, oikotietä ei ole.
Ministeri on avoin keskustelemaan koululiikunnan tuntimäärän lisäämisestä ja satsaisi erityisesti harrastusmahdollisuuksiin heti koulupäivän jälkeen, myös koulujen tiloissa.
Mutta Grahn-Laasonen pitää haastetta kokonaisvaltaisempana.
– Tämä ei ratkea kirjoittamalla lakiin, että lapset liikkukaa, vaan koko yhteiskunta tarvitaan mukaan. Kodit, koulut, harrastukset, vapaa-ajan toimijat, myös kuntien infrastruktuuri ja liikennesuunnittelu, kaikki huomioiden pitää kulkea yhteiseen suuntaan, Grahn-Laasonen sanoo.
Ministerin mukaan Liikkuva koulu -hanke pitää laajentaa sekä toisen asteen oppilaitoksiin että varhaiskasvatukseen.
– Jo päiväkodeissa liikutaan liian vähän.
Tämä ei ratkea kirjoittamalla lakiin, että lapset liikkukaa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen
Liikunnan esteitä pitäisi ministerin mukaan purkaa myös niin, että kaikilla lapsilla olisi varaa harrastaa. Kuntien pitäisi huolehtia, etteivät urheilutilojen vuokrat karkaa käsistä. Vähävaraisten harrastusmahdollisuuksia on tuettava.
– Jos raha tässä auttaa, sitä pitää olla valmius lisätä. Mutta usein kyse on myös tekemisen tavasta ja toimintakulttuurista, jolla lapsia innostetaan.
Grahn-Laasonen toteaa, että liian vähäisen liikunnan seuraukset käyvät lopulta yhteiskunnalle kalliiksi.
– Tätä taistelua ei ole varaa hävitä. Meidän pitää pystyä varmistamaan liikkuminen myöskin digitaalisella aikakaudella. Myös aikuisten pitää nostaa oma nenä kännykästä ja näyttää esimerkkiä.
Terveysasiantuntija: Lapsen tarina on tunnettava
Miksi jotkut lapset ja nuoret sitten liikkuvat erittäin vähän?
Yhtä selitystä ei ole ja siksi lapsia pitää kuunnella, sanoo terveyden edistämisen asiantuntija Kirsi Siekkinen. Hän on perehtynyt vähän liikkuviin lapsiin työssään liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiössä.
Terveyden edistämisen asiantuntijan Kirsi Siekkisen mukaan liikkumattomat lapset on tunnistettava varhain ja kohdattava yksilöinä. Juha Sorri
– Ei kannata tuomita, ennen kuin on kuunnellut lapsen tarinan. Siellä taustalla voi olla esimerkiksi kipeitä perhetilanteita, yksinäisyyttä tai mieltymys harrastukseen, johon ei ole varaa, Siekkinen sanoo.
Jos liikkuminen on jäänyt kokonaan, taustalla on usein muitakin ongelmia arjen hallinnassa tai mielialassa.
Siekkisen mukaan kyselytutkimukset osoittavat nuorten suhtautuvan liikunnan ajatukseen hyvin myönteisesti, vaikka eivät itse paljon liikkuisi. Tätä pohjaa tulisi käyttää hyväksi, kun vähän liikkuvia lapsia ja heidän perheitään tuetaan.
– Vaikkapa murrosiän myllerrys ei välttämättä jätä tilaa liikuntaharrastukselle. Mutta liikunta voi nousta uudelleen, kun elämä muutoin rauhoittuu.
Perheen asenteella on valtavasti merkitystä. terveyden edistämisen asiantuntija Kirsi Siekkinen
Lasten liikuntaa pitää tukea varhaisesta vaiheesta lähtien ja yhteistyöllä, Siekkinen katsoo. Lapsiperheiden kanssa tekemisissä olevat tahojen neuvoloista nuorisotoimeen pitäisi ottaa liikunta ponnekkaammin puheeksi.
Aikuisten on tohdittava laittaa ruutuajalle rajat ja näytettävä esimerkkiä.
– Perheen asenteella on valtavasti merkitystä. Omien vanhempien lisäksi lasta voivat tukea kummit, isovanhemmat tai vaikka naapurit.
Siekkinen lisäisi liikuntatuntien määrää kouluissa, mutta kysyisi myös lapsilta, miten he haluaisivat liikkua.
Lapset eivät välttämättä miellä kaipaavansa juuri liikuntaa tai kuntoilua, vaan elämyksiä ja hauskaa tekemistä. Siihen pitää antaa mahdollisuuksia.
Urheilun ja treenaamisen sijaan lasta voi innostaa valokuvaaminen luonnossa tai teatteri, höntsääminen ja hengailu.
– Vähemmän liikunnallisille muksuille se ainoa vaihtoehto ei voi olla pesäpallo tai jalkapallo, Kirsi Siekkinen sanoo.
Puolitoista tuntia ruutuaikaa päivässä on Tyyne Vahtikarin mielestä riittävä aika - melkein aina.Jyrki Hara / Yle
Kaatumisesta tullut pieni murtuma sallii kevyen treenin, mutta estää uimisen viikoiksi. Myös uima-altaan reunalle Tyyne aikoo silti mennä, jotta oppii tulevan taitouintiesityksen kuviot kuivaharjoitteluna.
– Jos ei olisi treenejä, niin en tiedä, mitä tekisin. Katsoisin varmaan paljon enemmän kännykkää. Mulla olisi aika tylsää.
Vahtikarien kotona on sovittu puolentoista tunnin ruutuajasta päivässä. Tyyne sanoo, että se riittää, mutta myöntää että "kännykkä houkuttelee".
– Tällä hetkellä olen ihan koukussa yhteen peliin ja sitten on sosiaalinen media, Whatsapp.
Viidesluokkalainen arvelee, että juuri kännykät ovat merkittävin syy sille, että liikkuminen jää joiltakin lapsilta vähiin.
– Niissä on ihan sikapaljon pelejä ja somea ja kaikkea ja pystyy katsomaan youtubea ja ties mitä.
Tyyne Vahtikari, kun lasten liikunnan vähäisyys todistetusti on yhteiskunnallinen ongelma, niin miten tämä asia pitäisi ratkaista?
– Jos kännyköitä ei ylipäätään olisi, niin silloinhan tulisi varmaan paljon enemmän urheiltua ja liikuttua. Silloin ei olisi sitä kännykkää vaihtoehtona. Mutta kun kännyköitä ei nyt oikein voi noin vaan naps, poistaa, niin en kyllä tiedä.
