Viime joulun alla Maan ilmakehään päätynyt meteori räjähti voimalla, joka vastasi kymmentä Yhdysvaltain Hiroshimaan pudottamaa atomipommia, kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa.
Meteori räjähti Venäjän ja Alaskan välisen Beringinmeren yllä Kamtšatkan niemimaan rannikolla. Paikka on niin syrjäinen, ettei oranssinpunaisella tulipallolla ollut Maassa ilminnäkijöitä, mutta satelliitit kuvasivat sen avaruudesta.
Yhdysvaltain ilmavoimilta tieto kulkeutui lopulta Nasalle, jonka tutkija Kelly Fast kertoi siitä tällä viikolla astromikonferenssissa Houstonissa Texasissa. Fast johtaa ohjelmaa, jossa tarkkaillaan maapalloa lähestyviä taivaankappaleita.
Räjähdyksen jyrähdys puolestaan tallentui eri puolilla maailmaa laitteilla, jotka mittaavat ihmiskorvalle kuulumattomia matalataajuisia ääniä. Järjestelmä perustettiin kylmän sodan aikana seuraamaan ydinräjäytysten ääniä.
Yhtä aikaa Nasan tutkijoiden kanssa meteorin oivalsi myös kanadalaisen Länsi-Ontarion yliopiston professori Peter Brown.
Hänen lähteenään olivat ydinkoekiellon valvojaksi perustetun CTBTO-järjestön havainnot. Koska ne eivät johtuneet ydinräjähdyksestä, CTBTO oli tyytynyt vain kirjaamaan ne.
Nasan laskelmien mukaan meteorilla oli läpimittaa kymmenisen metriä ja painoa 1 500 tonnia. Murikka kiisi ilmakehään yli 115 000 kilometrin tuntivauhtia, kunnes paukahti hajalle runsaan 25 kilometrin korkeudessa.
Räjähdys oli toiseksi suurin Nasan 30-vuotisen tilastonpidon aikana. Suurin tapahtui Tšeljabinskissa Venäjällä kuusi vuotta sitten. Beringinmeren räjähdyksellä oli tuon meteorin energiasta noin 40 prosenttia, Fast arvioi Britannian yleisradiolle BBC:lle.
Tšeljabinskin välähdys valaisi taivaan kymmeniä kertoja kirkkaampana kuin Aurinko. Valon, polttavan ultraviolettisäteilyn ja etenkin paineaaltojen rikkomien ikkunoiden takia loukkaantui ainakin 1 200 ihmistä. Tuhansia rakennuksia vaurioitui.
Tšeljabinskiin myös ropisi meteorin palamattomia kappaleita. Syrjäisellä Beringinmerellä ne hävisivät syvyyksiin eikä vaurioita syntynyt.
Tämä kahdeksankiloinen meteorinkappale löytyi Tšeljabinskista vuonna 2013.Juri Kotšetkov / EPA
Liian pieni havaittavaksi ennakkoon?
Avaruudessa kiitäviä isoja kiviä tarkkaillaan kaiken aikaa siltä varalta, että ne uhkaavat maapalloa. Iso meteorikin on uhka, vaikka se palaa ilmakehässä, mutta Maahan päätyvä asteroidi voisi aiheuttaa valtavaa tuhoa, kuten planeettamme menneisyydestä tiedetään.
Beringinmeren meteori pääsi yllättämään luultavasti siksi, ettei se loppujen lopuksi ollut kovin suuri, arvioi pohjoisirlantilaisen Belfastin yliopiston astronomi Alan FitzsimmonsNew Scientist -tiedesivustolle.
Moderneimmillekin teleskoopeille alle satojen metrien kokoiset kappaleet ovat vaikeita nähdä, Fitzsimmons kertoo.
Korjattu klo 14.10 meteorin arvioiduksi painoksi 1 500 tonnia.
Australia pienentää maahanmuuttajien vuotuista kiintiötä lähes 15 prosentilla. Samalla joidenkin uusien tulijoiden oikeutta asettua suurimpiin kaupunkeihin rajoitetaan.
Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään, jotta metropolialueiden asuntotuotanto ja muut infrastruktuurihankkeet pysyvät väestönkasvun tahdissa. Syyskuussa tehdyn mielipidemittauksen mukaan 63 prosenttia Sydneyn asukkaista kannatti siirtolaisten muuttovirran rajoittamista.
– Tämä on käytännön ongelma, jonka australialaiset halusivat ratkaista, maan pääministeri Scott Morrison kertoi pääkaupungissa Canberrassa keskiviikkona pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
– Minua ärsyttää eniten se, että kun käsitellään väestöön ja maahanmuutto-ohjelmiin liittyviä kysymyksiä, nämä keskustelut menevät äkkiä sivuraiteille. Vastakkaisia näkökulmia edustavat ihmiset pyrkivät hyödyntämään näitä keskusteluja muihin päämääriin, Morrison kommentoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Jatkossa Australiaan hyväksytään vuosittain 160 000 maahanmuuttajaa. Maassa on noin 25 miljoonaa asukasta.
Reuters sai käsiinsä videon, jossa joukko laskettelijoita valmistautuu alastuloon St. Anton am Arlbergin hiihtokeskuksen lähistöllä sijaitsevassa rinteessä.
Otoksen alussa rinteeseen lähtee aluksi puolenkymmentä laskijaa muiden jäädessä hetkeksi odottelemaan reitin avautumista.
Pian lumimassat lähtevät liikkeelle odottamaan jääneiden laskijoiden alta yllättäen heidät täysin.
– Emme tajunneet, että aiheutimme sellaisen painon lumikerrokselle, kommentoi mukana ollut laskettelija.
Lumivyöryistä oli samana päivänä annettu varoituksia, mutta paikalle saapunut pelastushenkilöstö oli yllättynyt, että lumivyöry sattui juuri kyseisellä paikalla.
Nopeasti nousevat tulvavedet ovat luoneet Mosambikiin "sisämaameren" ja saartaneet ihmisiä katoille ja puiden oksiin, sanovat pelastusjärjestöjen työntekijät.
Jatkuvat sateet nostavat tulvavesiä entisestään ja uhkaavat useita tuhansia perheitä.
– Tämä on suuri humanitaarinen katastrofi, ja se pahenee tunti tunnilta, sanoi Maailman ruokajärjestön WFP:n edustaja Herve Verhoosel tiistaina uutistoimisto AP:n mukaan.
Verhooselin mukaan Beiran satamakaupungin ulkopuolella useita ihmisiä on jumissa katoilla ja korkeilla maakaistaleilla.
Avustusjärjestö Caren välittämä ilmakuva näyttää, mikä oli tilanne Praia Novan kylässä Mosambikin keskiosissa sunnuntaina.Josh Estey / Care / EPA
Pungue- ja Buzi-joet ovat tulvineet ja ovat nyt Verhooselin sanoin "sisämaameriä, jotka ulottuvat kilometrien päähän joka suuntaan".
Myös Punainen Risti on kertonut katoilla ja puissa sinnittelevistä ihmisistä. Save the Children arvioi, että tulvavesien vuoksi vaarassa on jopa 100 000 ihmistä.
YK:n mukaan myrsky nostatti kuuden metrin tulvavedet. Myrsky saattaa YK:n virkailijoiden arvion mukaan olla jopa pahin säähän liittyvä katastrofi, mitä eteläisellä pallonpuoliskolla on nähty.
Yle Uutisgrafiikka
WFP kertoi tiistaina, että satellittikuvien perustella tehtyjen arvioiden mukaan syklonin suoralla reitillä oli Mosambikissa ainakin 1,7 miljoonaa ihmistä. Malawissa myrsky vaikutti 920 000 ihmisen elämään.
Punainen Risti puolestaan arvioi tiistaina, että hirmumyrskyn uhriluku nousee vielä merkittävästi. Virallinen luku Mosambikissa on edelleen 84.
Sykloni aiheutti tuhoja myös Zimbabwessa ja Malawissa.
Zimbabwen hallituksen mukaan myrskyn uhriluku nousi tiistaina 98 kuolleeseen. Malawissa kuolonuhreja on vahvistettu olevan 56.
Kansainvälisen Punaisen Ristin välittämässä kuvassa näkyy, miltä Mosambikin Beirassa näytti 15. maaliskuuta. Sykloni Idai iski rantaan edellisenä yönä.Denis Onyodi / EPA
VPK:n sammutusmiesten pystyttämät valomastot valaisivat talviyön pimeyden keskellä hiljaista onnettomuuspaikkaa. Kun ensimmäisessä ambulanssissa paikalle saapunut paloesimies Jari Leppänen kiipesi kollegansa kanssa tikkaita pitkin murskaantuneeseen bussiin, hän odotti, että vastassa olisi kymmeniä potilaita.
– Käytössäni oli Virve-puhelin ja taskulamppu. Virve meni tukkoon. Mitään välineitä monen potilaan hoitamiseen ei ollut, Leppänen kertoo.
Jossain vaiheessa paloasemalla oli suullisesti sovittu, että suuronnettomuuspaikalle ensimmäisenä saapuvan ambulanssin ensihoitajasta tulee ensihoidon tilannejohtaja.
Yhtäkkiä Leppäsen hartioita painoi kylmiltään valtava vastuu. Hänen tehtävänsä olisi huolehtia, että paikalle saapuisi riittävästi ambulansseja, loukkaantuneet saisivat ensiapua ja heidät kuljetettaisiin kiireellisyysjärjestyksessä sairaalaan.
Vakava ja vaikea tapahtuma sai liikkeelle paitsi johtamisjärjestelmän luomisen myös auttajien lisäkoulutuksen ja viranomaisten yhteistyön tiivistämisen. Myös ambulanssien hoitovälineet ja paloautojen työkalut ovat ottaneet ison kehitysharppauksen.
Jos Jari Leppänen menisi onnettomuuspaikalle nyt, tilanne olisi aivan toinen.
Henkeä pelastavia välineitä
Jo ennen kuin Leppänen nousi ambulanssista Konginkankaalla, hän jätti hoitolomakekansioon vain yhden paperin ja heitti loput ambulanssin lattialle. Lomakkeet olivat aivan liian yksityiskohtaisia monen potilaan nopeaan hoitoarvioon.
Kääntöpuolen tyhjälle sivulle Leppänen alkoi tehdä listausta potilaista ja paikalle saapuvista ambulansseista.
Bussissa odottivat lukemattomat potilaat, mutta Leppäsellä ja Jarmo Arpiaisella ei ollut mitään välineitä auttaa nopeasti heitä. Vuonna 2004 ambulansseissa oli jo lähes samat hoitovälineet kuin nykyäänkin, mutta hoitoreppu oli liian iso raahattavaksi loukkaantuneiden luo. Eikä välineitä olisi ollut kuin muutamalle potilaalle.
Kenttäjohtaja Kai Lahtinen ja triage-laukku.Jaana Polamo / Yle
Onnettomuuden jälkeen jokaisen ambulanssin varustukseen lisättiin triage-laukku, jossa on pienessä tilassa paljon välineitä usean potilaan hätäensiapuun.
– Esimerkiksi verenvuodon tyrehdyttämiseen on pikakiristyssiteitä, hengitystien avaamiseen on useita nopeasti ja helposti käytettäviä välineitä sekä jänniteilmarinnan purkuun on neulat. Tärkeitä ovat myös triage-kortit potilaiden hoidon kiireellisyyden luokitteluun, ensihoidon ylilääkäri Tomi Kavasmaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä sanoo.
Jos potilaita on useita, ensihoitaja tekee kaikille nopean tarkastuksen ja merkitsee potilaat värinauhoilla, joiden ansiosta perässä tulevat auttajat näkevät heti, ketkä tarvitsevat kiireellisintä apua. Pimeässä nauhojen ohella voidaan käyttää valotikkuja.
Lisäksi auttajien työtä helpottavat huomioliivit, joita ei vielä Konginkankaalla ollut käytössä. Jos olisi, niistä olisi nähnyt, että Leppänen on ensihoidon tilannejohtaja ja Arpiainen luokittelujohtaja.
Työn tekee ihminen
Vaikka hoitovälineet ovat isossa ja vakavassa onnettomuudessa tärkeitä, ilman taitavia käsiä niistä ei ole hyötyä.
Jari Leppäsellä oli paloesimiehen koulutuksen lisäksi lähihoitajan tutkinto ja hän oli työskennellyt paljon ensihoitajana – niin kuin moni palomies tekee, koska suurin osa maan ambulansseista on pelastuslaitosten.
Lisäksi on yksityisiä ja sairaanhoitopiirien omia ambulansseja.
Jari Leppänen ja onnettomuuspaikalla käytettävät huomioliivit.Sanna Savela / Yle
Onnettomuuden jälkeen pelastuslaitoksilla aloitettiin monivammapotilaiden hoitamiseen ja tilannejohtamiseen liittyviä koulutuksia. Leppänen kävi pelastusopistolla vuosia kouluttamassa esimerkiksi johtamista, viestiliikennettä ja potilasluokittelua paloesimiehille ja ensihoitajille.
Leppäsen tavoin moni palomies suoritti työn ohessa ensihoitoon erikoistuneen sairaanhoitajan AMK-tutkinnon. Se on lisännyt osaamistasoa kaikissa ambulansseissa. Se on myös yksi syy, miksi ambulanssi ei potilaan kyytiin saatuaan heti kaahaa paikalta pillit päällä.
– Yhä useammin hoitoa tarvitseva ihminen ei välttämättä tarvitsekaan kiireellistä kuljetusta ambulanssilla sairaalaan. Hän voi tulla vaikkapa taksilla tai tilanne voi olla sellainen, että hän voi avun saatuaan jäädä kotiin, Kavasmaa sanoo.
Ensihoidon ylilääkäri Tomi Kavasmaa.Jaana Polamo / Yle
Esimerkiksi Keski-Suomessa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ambulanssikyytiä ei tarvitse noin kolmannes potilaista.
Osaamistason nousu näkyy myös palomiehillä, jotka eivät ole ensihoidossa mukana, VPK:laisilla ja poliiseilla. Monet heistä osaavat antaa ensiapua ennen ambulanssin tuloa. He pystyvät esimerkiksi turvaamaan potilaan hengitystä nielutuubeilla ja tyrehdyttämään verenvuotoa.
Johtaminen lapsenkengissä
Onnettomuuspaikan tuhon keskellä vuonna 2004 Jari Leppänen sai käytännössä kokea, miten lapsenkengissä johtaminen oli. Mitään järjestelmää ei ollut, eikä suuronnettomuutta oltu harjoiteltu.
Tilannejohtaminen ja potilasluokittelu olivat alalla nousemassa esille. Jostain merkillisestä syystä Leppänen oli 24 tunnin työvuoronsa alkupuoliskolla käynyt niitä läpi. Siitä oli korvaamatonta apua lähitunteina.
Johtaminen ei itsessään kuulosta kovin tärkeältä tilanteessa, jossa on ihmishengistä kysymys.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Risto Helmisen mukaan toimivasta johtamisesta hyötyy juuri onnettomuuden uhri: kun johtaminen on jonkun käsissä, kaikki voimat käytetään tehokkaasti ja kokonaisuus pysyy hallinnassa.
Jaana Polamo / Yle
Nykyisin esimerkiksi kolaripaikalla yleisjohto on pelastuslaitoksella, mutta esimerkiksi uhrien irrottamisella, hoitamisella ja liikenteenohjauksella on omat johtajansa.
Vuoden 2004 alusta pelastustoiminta oli siirtynyt kunnilta maakunnille. Keski-Suomessa uusi organisaatio oli liian nuori ottamaan vastaan Konginkankaan kaltaisen suuronnettomuuden, koska muutosvaihe oli vielä käynnissä.
Sen jälkeen Keski-Suomi ja sitä ympäröivät seitsemän pelastuslaitosta ja sairaanhoitopiiriä ovat tiivistäneet yhteistyötään.
Sairaalan Virve-puhelimet laatikoissa
Onnettomuuspaikalla näky oli lohduton. Jo yksin se olisi tehnyt tehtävästä hirvittävän raskaan. Mutta myös johtamisesta tuli Jari Leppäselle miltei mahdotonta tehtävä: Virve meni tukkoon, eikä ambulansseihin ei saatu yhteyttä.
Keskellä talvista peltomaisemaa, murskaantuneiden ajoneuvojen välissä, pelastajat tajusivat, etteivät ambulanssit mitenkään riittäisi, vaikka niihin saataisiin yhteys. Sisävaatteissa lämpimässä bussissa matkustaneille, loukkaantuneille ihmisille ehtisi tulla myös hirveän kylmä.
Virven käyttö oli alkanut levitä maanlaajuiseksi vuonna 2002. Siitä huolimatta kaksi vuotta myöhemmin Keski-Suomen keskussairaalassa puhelimet olivat pääosin myyntilaatikoissaan ja vain kourallinen ihmisiä osasi niitä käyttää. Onnettomuusyönä Virveä ei käyttänyt sairaalassa kukaan.
Ensihoidon tilannejohtajana Leppänen ei siitä syystä saanut esimerkiksi tietoa siitä, että sairaalasta olisi voitu lähettää lääkintäryhmä, eikä sairaala puolestaan saanut suoraan Leppäseltä tietoa loukkaantuneiden vammoista.
HUS:n ensihoidon linjajohtaja, dosentti Markku Kuisman mielestä varsinaisesti Virven teknologiassa ei ole vikaa. Eikä enää voi käydä niin, etteivät avainhenkilöt osaisi käyttää sitä. Ongelman ydin on Virven hyödyntämättömissä mahdollisuuksissa.
– Sen vuoksi laaditut hallinnolliset ohjeet ovat vanhentuneita ja rajoittavia.
Konginkankaallakaan Virven puheryhmiä ei osattu käyttää oikein.
Valtakunnassa 450 ambulanssia
Konginkankaalla Leppänen huolehti yksin, että paikalle tulisi riittävästi ambulansseja.
Tilanteeseen tuli merkittävä muutos liki kymmenen vuotta myöhemmin, kun ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirien vastuulle ja ensihoito sai ympärivuorokautisen kenttäjohtajan. Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa ensihoidon kenttäjohtaja oli otettu käyttöön jo paljon aikaisemmin.
Onnettomuustilanteessa Keski-Suomen keskussairaalassa toimivassa tilannekeskuksessa istuva kenttäjohtaja Kai Lahtinen määrää, mitä paikalla ensimmäisenä tehdään ja kenestä tulee ensihoidon tilannejohtaja.
– Sen jälkeen tehtäväni on järjestää resursseja riittävästi ja tilannejohtaja voi keskittyä varsinaisen hoitotyön johtamiseen. Minä myös informoin sairaalaa kaikesta siitä tiedosta, mitä onnettomuuspaikalta välittyy ja pidän yhteyttä muihin viranomaisiin. Tarvittaessa voin itse lähteä auttamaan paikan päälle.
Lahtisen tärkein tehtävä on ohjata kaikkia sairaanhoitopiirin ambulansseja koko maakunnan alueella ja huolehtia, ettei minnekään tule tyhjiötä.
Keski-Suomen keskussairaalan tilannekeskuksen kenttäjohtaja Kai Lahtinen.Jaana Polamo / Yle
Maakunnan raja-alueille hän voi pyytää tarvittaessa apuun toisen sairaanhoitopiirin ambulanssia.
Tänä vuonna Keski-Suomen sairaanhoitopiirillä on 22 ambulanssia, kun vuonna 2006 niitä oli vielä 34. Valtakunnan tasolla Markku Kuisma arvioi autojen määrän pysyneen suunnilleen samanlaisena. Kattavaa tietoa määrästä ja hoidon tasosta ei ole.
Konginkankaan onnettomuuspaikalle yritettiin saada pelastushelikopteri, mutta Varkauden Ilmaria ei saatu ilmaan rahoitusongelmien ja Oulun Sepeä sään vuoksi. Nykyisin pelastushelikopterit rahoitetaan julkisista varoista ja niitä hallinnoidaan viidestä yliopistosairaalasta. Kopterit on sijoitettu Vantaalle, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon, Ouluun ja Rovaniemelle.
Sen verran johtamisongelmat jäivät kaivelemaan Jari Leppästä, että sairaanhoitajaopintojen lopputyönä hän teki kollegansa Mika Orrensuon kanssa ambulansseissa ja ensihoidon koulutuksessa käytettävän ensihoidon käsikirjan tilannejohtajille.
Ambulanssit kuormittuvat epätasaisesti
Ambulanssien sijoittelu ja määrä ovat kestopuheenaiheita. Pelastusalan väen pelottavaa ajatusleikkiä on suuronnettomuus, sanotaan nyt vaikka Keski-Suomessa Kivijärvellä. Yhtä hyvin paikkakunta voisi olla Luopioinen Pirkanmaalla, Sodankylän Vuotso tai Pohjois-Karjalan Valtimo.
Paikalle tarvittaisiin vähintään viisi ambulanssia. Jos lähikuntiin sijoitetut ambulanssit olisivat asemapaikoillaan ja välittömässä lähtövalmiudessa, lähimmälläkin autolla matkaa olisi kymmeniä kilometrejä.
Suurin osa ambulansseista on koko ajan lähtövalmiudessa. Kuisman arvion mukaan pelkkä ylläpito vaatii noin kymmenen henkilötyövuotta ja maksaa vuodessa vähintään 650 000 euroa.
Jaana Polamo / Yle
Asiantuntijoiden mielestä vielä oleellisempaa kuin autojen määrä on alueiden epätasainen kuormitus: kaupungin ambulanssit ovat liikenteessä käytännössä jatkuvasti, harvaan asutuilla seuduilla tehtäviä on hyvin vähän.
– Suurten kaupunkien tehtäväkuormitus on valtava, mutta resurssit eivät ole lisääntyneet. Jatkossa on mietittävä, voitaisiinko osa tehtävistä hoitaa jotain muuta kautta, Kuisma sanoo.
Kavasmaa on toiveikas, että maaliskuun alussa käyttöön otettu ympärivuorokautinen päivystysapu 116117 vähentää turhia soittoja hätänumeroon ja ambulanssien tarpeetonta ajoa.
Harjoitus ei korvaa rutiinia
Ambulanssien määrä on osa riskianalyysia, jota varautumista varten tehdään. Ongelmana on, että varautumisen järkevyys paljastuu vasta jälkikäteen.
Osassa sairaanhoitopiirejä on esimerkiksi niin sanottu suuronnettomuuskontti, jossa on suojatelttoja, kevytpaareja ja hoitovälineitä. Sen ansiosta vaikkapa palopaikalla evakuoidut saadaan lämpöiseen telttaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella tällainen yksikkö toimii pyörien päällä ja se on jatkuvassa lähtövalmiudessa.
Jaana Polamo / Yle
Tomi Kavasmaan mukaan konttiin liittyy ongelmia.
Jos kontti tehtäisiin, mitä sinne hankittaisiin? Kaikki maailman välineet vai keskityttäisiinkö johonkin? Arvaus voi mennä pieleen. Entä mihin se sijoitettaisiin? Mikä tai kuka sen toisi paikalle, kun sitä tarvitaan?
Jos jossain lisävälineitä tarvitaan, niitä saadaan Kavasmaan mukaan nopeasti haalittua kokoon ja toimitettua paikalle – myös esimerkiksi hätäverta.
Yksi tärkeä näkökohta Kavasmaan mielestä toimintavarmuus.
– Onnettomuustilanteessa on parempi, mitä enemmän asiat ovat kuin normaalisti. Harjoitus ei korvaa päivittäistä toimintaa.
Akkukäyttöiset leikkurit ja kolarisovellukset
Muutos on ollut suuri myös pelastuslaitoksilla, joissa osaaminen, kaluston määrä ja laatu, johtaminen ja viranomaisyhteistyö ovat ottaneet isoja harppauksia.
–Jos yhdellä sanalla kuvaisi, niin se on pelastustoiminnan valmius, mikä on 15 vuodessa muuttunut todella paljon, pelastuspäällikkö Risto Helminen sanoo.
Usein kolaripaikalla palomies tarvitsee työkaluja. Nykyisin leikkurit, levittimet ja puukkosahat ovat akkutoimisia aikaisempien hydraulisten eli öljynpaineella toimivien sijasta. Tosin varmuuden vuoksi vanhat työkalutkin kulkevat mukana.
Lisäksi on lukuisia suojavälineitä, joilla voidaan estää esimerkiksi ratin turvatyynyä laukeamasta, lasinsirpaleita putoamasta potilaan päälle sekä suojata pelastajia teräviltä reunoilta.
– Työ on nopeutunut ja työturvallisuus on parantunut huomattavasti. Esimerkiksi liikenteenohjauskeilat, huomioliivit ja uusien paloautojen katoista nostettavat varoitusverhot kertovat onnettomuuspaikasta entistä paremmin muulle liikenteelle, paloesimies Juho Mäki kertoo.
Työkalut ovat edelleen painavia, mutta Mäki ei siitä valita: siirtely on huomattavasti helpompaa, kun ei tarvitse kompuroida letkujen seassa.
Mutta ennen kuin työkaluihin voi onnettomuuspaikalla tarttua, Mäki tarkistaa tablettitietokoneelle ladatusta Crash Recovery Systemista, missä akku sijaitsee, että auto saadaan virrattomaksi. Nykyautoissa akku ei välttämättä ole konepellin alla tai akkuja voi olla useita.
Nykyään myös raskaan kaluston liikenneonnettomuuksien harjoittelua on säännöllisesti – vuonna 2004 sitä ei ollut lainkaan.
Oma taakka kevenee
Jari Leppänen on palannut mielessään onnettomuusyön tapahtumiin lukemattomia kertoja. Vaikka työssä oli ennenkin tullut vastaan pahoja paikkoja, Konginkankaalle ei ole vertaista. Tärkein työkalu oli kokemus, jonka ansiosta tilanteesta selvittiin.
– Onneksi meitä sattui työvuoroon porukka, joka oli ollut alalla jo vähän pidempään. Meillä oli paljon rutiinia pienemmistä onnettomuuksista ja sitä voitiin käyttää hyödyksi.
Taskulamppu ja Virve-puhelimet olivat käytössä, kun Leppänen aloitti ensiavun Konginkankaalla.Jaana Polamo / Yle
Vaikka pelastustyön muutoksia voi pitää mullistavina, Leppänen ei usko, että nekään olisivat voineet muuttaa lopputulosta Konginkankaalla. Painostava hiljaisuus onnettomuuspaikalla kertoi törmäyksen rajuudesta. Moni oli kuollut heti.
Onnettomuustutkintalautakunnan raportissa todetaan, että "ajoneuvojen massojen suuri keskinäinen ero aiheutti linja-autoon ja sen matkustajiin yli 20 g:n hidastavuuden". Ilmavoimien hävittäjälentäjät eivät harjoituksissa ylitä 7,5 g:n voimaa siksi, että sekä koneet että lentäjät pysyisivät ehjinä.
– Pelastustyön muutosten jälkeen on ollut paljon helpompaa toimia, myös oman taakan kantaminen jälkikäteen on kevyempää. Konginkankaalla tilanne oli niin vakava, että se on mielessä loppuelämän, Leppänen sanoo.
Brittiparlamentin puhemiehen John Bercow'n yritykset pitää brittiparlamentaarikot järjestyksessä ovat tässä brexitin vaiheessa tulleet tutuksi jo monelle suomalaisellekin.
Lisäksi Bercow tunnetaan innokkaana tennisharrastajana, joka on jopa kirjoittanut kirjan tennismestareista.
2000-luvun alussa parlamentin tenniskerhon puheenjohtaja paritti Bercow'n usein tenniksessä David Cameronin kanssa, vaikka miehet eivät tiettävästi mitään sukulaissieluja olekaan.
Cameron on se samainen brittipääministeri, joka alun perin lupasi kansanäänestyksen Britannian EU-jäsenyydestä. Nyt Cameron on entinen pääministeri ja Bercow pelailee hänen jättämällään perinnöllä.
Suunnitelmat uusiksi
Maanantaina Bercow teki päätöksen, joka sotki Britannian hallituksen jo ennestään monimutkaiset brexit-kuviot.
Britannian pääministeri Theresa May oli ajatellut tuoda viime viikolla hylätyn EU-eroa koskevan sopimuksensa parlamentin käsittelyyn uudelleen keskiviikkona. Ajatuksena oli, että parlamentin tuella May voisi pyytää EU:lta lyhyttä lykkäystä Britannian EU-eroon.
Mayn suunnitelmat näyttivät siis menevän jälleen uusiksi.
Parlamentti hylkäsi Mayn erosopimuksen äänestyksessään viime viikolla. Aiemmin sopimus oli hylätty tammikuussa, mutta viime viikolla käsitelty sopimus oli hieman erilainen.
John Bercow saapumassa ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistojuhlaan viime vuonna. Tom Nicholson / AOP
Reilun 400 punnan opus
Bercow päätyi kantaansa konsultoituaan 1097-sivuista opusta nimeltä Erskine May. Sen mukaan parlamentti ei voi saman istuntokauden aikana käsitellä sisällöltään samanlaista esitystä kahdesti.
Britannialla ei ole kirjoitettua perustuslakia, joten kirja on parlamentin toiminnan virallinen ohjenuora. Parlamentin sihteerinä toiminut Thomas Erskine May julkaisi kirjan ensimmäisen version vuonna 1844.
– Suoraan sanottuna osa puhemiehen vastuuta on puhua vallalle totuutta, Bercow kommentoi maanantaina uutistoimisto AP:n mukaan.
Bercow'n mukaan säädöksen periaatteelliset juuret ulottuvat 1600-luvulle. Hän huomauttaa, ettei keksinyt sääntöä, vaan vastasi parlamentaarikkojen kysymyksiin.
Hallituksessa ja alahuoneessakin epäilemättä mietitään nyt, miten päätös kierretään vai kierretäänkö. Yleisradioyhtiö BBC:n mukaan brittihallitus yrittää yhä saada Mayn sopimuksen läpi alahuoneessa.
Teoriassa parlamentti voisi yksinkertaisesti päättää olla noudattamatta Bercomin esiin nostamaa käsittelysääntöä. Istuntokauden voisi myös lopettaa ja kutsua parlamentin uudelleen koolle.
"Vaimon tarra"
Bercow, 56, valittiin parlamenttiin vuonna 1997 konservatiivipuolueen edustajana.
Nuorena Bercow'lla kerrotaan olleen äärioikeistolaisia ajatuksia, jotka hän on sittemmin hylännyt.
Parlamentin puhemieheksi Bercow nousi vuonna 2009, nuorimpana sataan vuoteen. Häntä on kiitetty parlamentin toiminnan modernisoinnista. Toisaalta häntä moititaan turhan rakastavasta suhteesta omaan ääneensä.
Puheenjohtajana Bercow'n pitäisi olla poliittisesti neutraali. Hänen kannanottonsa riitaisan EU-eron aikaan ovat kuitenkin saaneet ex-kollegat syyttämään, että Bercow vastustaa sekä hallitusta että koko EU-eroa.
Uutistoimisto AFP:n mukaan konservatiivit ovat myös kyseenalaistaneet Bercow'n autoon liimatun tarran, jossa haistatellaan brexitille. Bercow on puolustautunut sanomalla, että tarra kuuluu vaimolle.
Bercow'lla on opposition työväenpuolueen puolella paljon kannattajia.
Brittilehdistö nimesi puhemiehen brexitintuhoajaksi
Maanantain ilmoitus otettiin oikean laidan brittilehdistössä heikosti vastaan.
Uutistoimisto AFP:n tekemä katsaus päivän lehtiin kertoo, että Bercow'ta kutsuttiin tiistain lehdissä muun muassa brexitin tuhoajaksi, pörhisteleväksi egoistiksi ja inhottavaksi etanaksi.
Bercow ilmoitti aiemmin jäävänsä pois tehtävästään tänä vuonna, mutta on sittemmin vetänyt sanojaan takaisin – epäilemättä hallituksen harmiksi.
Miten brexit-kiista pitäisi ratkoa? Mitä ajattelet Britannian EU-erosta? Oletko jo ihan pyörällä päästäsi kaikista brexit-käänteistä? Voit keskustella aiheesta kello 21:een asti.
Oulussa kehitetyssä uudessa nivelrikon tutkimusmenetelmässä nivelten kuntoa selvitetään kuuntelemalla liikkuessa syntyviä ääniä. Menetelmää on testattu sekä ihmisillä että hevosilla, ja tulokset ovat olleet lupaavia.
Äänen, liikkeen ja ihon lämpötilan muutoksia analysoivaa menetelmää kehitetään Oulun yliopiston lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikössä.
Tämän akustisen menetelmän avulla voidaan seurata esimerkiksi nivelrikon etenemistä ja tekonivelleikkauksen jälkeisen kuntoutumisen edistymistä.
Menetelmää ovat Oulun yliopistossa kehittäneet tutkijatohtori Jérôme Thevenot ja professori Simo Saarakkala.
Tieteentekijät ideoivat usein vapaa-ajallaan, ja näin oli asian laita Thevenotin ja Saarakkalankin kohdalla.
– Ajatus juolahti mieleemme sulkapallopelin väliajalla, kun pohdiskelimme, mihin kaikkeen äänien kuuntelua voisi käyttää, Saarakkala kertoo.
Pienen alkuselvittelyn jälkeen Thevenot rakensi ensimmäisen prototyypin kotonaan, ja sen jälkeen asiaa ruvettiin pohtimaan tosi mielellä.
Tutkimusta on tehty nyt parin vuoden ajan, ja sen kuluessa on jo saatu tutkittua toistasataa koehenkilöä Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Nivelten kuluminen on yleistä
Nivelrikko on yleisin nivelsairaus, ja sitä esiintyy polvien lisäksi myös lonkissa ja sormien nivelissä sekä selkänikamien välisissä nivelissä.
Korvilla kuultavat äänet syntyvät Simo Saarakkalan mukaan sairauden loppuvaiheessa, mutta jo pienetkin nivelrustovauriot synnyttävät herkkiä ääniä.
– Niitä ei ihmiskorvalla kuule, mutta herkillä mikrofoneilla ne pystytään havaitsemaan, Saarakkala kertoo.
Uuteen menetelmään on jo saatu yksi kansallinen patentti, mutta tie varsinaiseen kliiniseen käyttöön vie vielä vuosia, koska tutkimustulokset on alistettava vielä ulkopuolisten tekemään kriittiseen tarkasteluun.
– Kyllähän se näin on, kuten kaikilla lääketieteellisillä keksinnöillä, Saarakkala sanoo.
Uuden menetelmän etuna on laitteiston keveys sekä myös se, että sen avulla voidaan vähentää säteilyyn perustuvia röntgenkuvauksia sekä kalliita magneettikuvauksia.Risto Degerman / Yle
Vaikka keksinnön matka kliiniseen käyttöön ihmisten hoidossa vaatii vielä pitkäkestoisia testauksia, eläinlääketieteen puolella sovellus on jo edennyt prototyyppivaiheeseen.
Sen avulla onkin testattu muun muassa kilpahevosten polvinivelten kuntoa.
– Nyt kehitämme versiota, jota voidaan käyttää eläinsairaaloissa ja hevostalleilla. Sillä voidaan helpottaa alkuvaiheen nivelkipujen diagnosointia, kertoo yliopistolta keksinnön kaupallistamiseksi perustetun Maknee -start up -yhtiön toimitusjohtajaksi siirtyvä Jérôme Thevenot.
Jessen ontumisen syyt selvisivät
Anna Airaksisen Jesse-hevonen tuli mukaan testeihin sen jälkeen kun Jessen etujalan leikkauksen yhteydessä selvisi, että polvessa oli rustovaurioita.
Kun jalkaa tutkittiin leikkauksen jälkeen uudella akustisella menetelmällä, varmistui, että myös ääneen perustuva tutkimus antoi luotettavan havainnon rustovaurioista.
Jessen lupaava kilpaura tyssäsi nuorten hevosten luokan jälkeen pari vuotta sitten. Kortisonin avulla kivut on saatu pidettyä kurissa, mutta kilpaura on nyt takana. Anna Airaksinen kertoo.Risto Degerman / Yle
Jesse päätyi kuitenkin uudestaan tutkimuksiin, kun sen kävelyssä alkoi myöhemmin näkyä uudelleen epämääräistä ontumista.
– Koska hevonen pyrkii peittämään kivun näyttämisen, oli kipukohdan tarkkaa paikkaa vaikea tietää, Anna Airaksinen kertoo.
– Ei ollut tietoa siitä, mikä jalka sitä vaivaa, mutta tällä tavalla se saatiin selville.
Anna Airaksinen kertoo kiinnostuneensa uudesta menetelmästä ensimmäisen testauksen jälkeen sen takia, että se näytti paljastavan rustovaurioita ilman kalliita magneettikuvauksia tai tähystysleikkauksia.
Yksinkertainen tutkimus kenttäoloissa
Jesse seisoo Oulun hevosklinikan maneesilla ryhdikkäänä emäntänsä vierellä samalla kun Jérôme Thevenot kiertää hevosen ympärillä ja kuvaa Jessen jalkoja lämpökameralla.
Kuvaamisen jälkeen polvet peitetään tavallisilla polvisuojilla, joihin on kiinnitetty ääniantureita. Seuraavaksi nivelistä kuuluvat äänet nauhoitetaan ja kaikki tiedot analysoidaan tietokoneella.
Mittauksen aikana Jesse kävelee muutaman kerran maneesin reunasta reunaan ja Jérôme Thevenot ja häntä avustava Oulun yliopiston opiskelija Nanni Nielikäinen seuraavat tietokoneen ruudulle piirtyvää äänikäyrää.
– Tuossa kohtaa Jesse ojentaa jalkaa, Nielikäinen kertoo ja näyttää pientä piikkiä käyrässä.
Makneen Iivari Kanninen ja tutkimusavustaja Nanni Nielikainen kiinnittävät antureita hevosen jalkaan. Risto Degerman / Yle
Nykyisin hevosten alaraajakipuja selvitetään useimmiten alkuvaiheessa röntgenillä ja ultraäänellä sekä seuraavassa vaiheessa joko tähystysleikkauksilla tai magneettikuvauksella.
Esimerkiksi hevosten magneettikuvaukseen soveltuvia laitteita on kuitenkin koko Suomessa vain muutama.
– Ultraääni ja varsinkaan röntgentutkimus ei ole kovin herkkä menetelmä tunnistamaan nivelrikkoa, kertoo akustiseen tutkimukseen tutustunut Oulun Hevosklinikan johtaja, eläinlääkäri Ritva Kaikkonen.
– Jos tämä lähtee toimimaan niin tämä antaa selvästi lisämahdollisuuksia diagnostiikkaan, Kaikkonen sanoo. Hän pitää uuden järjestelmän etuna nopeutta ja kevyttä toimintatapaa.
Menetelmää voidaan kuitenkin soveltaa laajemminkin.
– Tähän mennessä olemme kokeilleet järjestelmää ihmisiin ja hevosiin, mutta olemme miettineet testien ulottamista myös esimerkiksi kamelien sekä isojen koirien tutkimuksiin, Jérôme Thevenot kertoo.
Venäjän rajaviranomaiset estivät yli tuhannen ihmisen laittoman rajanylityksen Suomeen viime vuonna, kirjoittaa Lännen Media. Suomen rajavartiolaitos on saanut tiedot Venäjältä.
Rajavartiolaitoksen päällikön sijainen, kenraalimajuri Pasi Kostamovaara sanoo Lännen Medialle, että kyseessä on viisinkertainen määrä aikaisempiin vuosiin verrattuna.
Maahanpyrkimisten taustalla vaikuttanee viime kesänä Venäjällä järjestetyt jalkapallon MM-kisat. Kisaturistit pääsivät Venäjälle ilman viisumia, ja moni käytti tilaisuuden hyväkseen ja yritti samalla Suomeen. Pyrkijät olivat kolmansien maiden kansalaisia, muun muassa afrikkalaisia.
Kostamovaara arvioi, että viime vuoden kaltainen tilanne jatkuu ja Suomeen pyrkii lisää ihmisiä. Hän ei kuitenkaan usko yhtä suureen tulijoiden määrään.
Pirkko rullaa Miehikkälän palolaitoksen ovista sisään. Pirkon sisällä istuvat pelastushenkilö Mika Hanska ja ensihoitaja Miia Kiiski. Monitoimiambulanssi palaa tutulle paikalle halliin.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen kaikki ambulanssit saavat nimensä ensimmäisen kyyditettävän potilaan mukaan. Niin nimensä on saanut myös Pirkko – tämän vuoden alussa Etelä-Kymenlaaksossa partioinnin aloittanut monitoimiambulanssi.
Uusi yksikkö parantaa pienten maaseutukuntien palveluita. Ambulanssin ja paloauton yhdistelmiä on Suomessa vasta muutamia.
Pirkolla on ollut kahdesta kolmeen ensihoitotehtävää päivässä.
– Tyypillisimmät ensihoitotilanteet ovat olleet vanhuksiin liittyviä hoitotapauksia. Yleisimmin keikka liittyy siihen, että vanha ihminen on kaatunut, kertoo ensihoitaja Miia Kiiski.
Pelastustehtäviksi luokiteltuihin tehtäviin Pirkko pääsee viikottain. Suurin osa pelastustehtävistä liittyy liikenneonnettomuuksiin tai erilaisiin tulipaloihin.
Ennen monitoimiambulanssia Miehikkälän ja Virolahden alueella ei ole ollut välittömän valmiuden hoito- ja pelastusyksikköä. Alkuvuoden aikana monitoimiambulanssilla on ollut noin 250 ensihoitotapausta.
Monitoimiambulanssin nimitarra löytyy kuljettajan puoleisen peilin alta.Antti-Jussi Korhonen
Monitoimiauto on rakenteeltaan ja kantavuudeltaan nykyisiä ambulansseja suurempi. Ambulanssiin tarvitaan tilaa alkusammutusvälineille kuten heitinsammuttimille, raivauskalustolle ja pintapelastusvarusteille.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Tiitinen kertoo, että monitoimiambulanssin ensimmäiset kuukaudet ovat tarjonneet positiivisia kokemuksia.
– Tavoitteena on, että Miehikkälä-Virolahti-alueella on yksikkö, joka on välittömässä valmiudessa sekä pelastustoimen että ensihoidon tehtäviin. Tämä on ollut merkittävä hyöty ja apu näille kuntalaisille tällä alueella.
Peltikolareita ja rakennuspaloja
Monitoimiambulanssissa työskentelevä ensihoitaja Miia Kiiski kertoo, että monitoimiambulanssi on useimmissa tapauksissa ensimmäinen yksikkö onnettomuuspaikalla.
– Liikenneonnettomuustilanteessa paikalle saapuessamme ensimmäinen tehtävämme on selvittää muille yksiköille, tarvitaanko esimerkiksi enemmän ambulansseja tai sammutusyksikköjä.
Autossa jumissa oleva potilas on mahdollista irrottaa monitoimiambulanssista löytyvällä mekaanisella monitoimityökalulla, jonka leikkausvoima riittää auton katon tai oven irrottamiseen.
Kiisken mukaan peltikolaritilanteita on alkuvuoden aika sattunut muun muassa E18-moottoritiellä. Irrotustilanteita monitoimiambulanssille ei ole tullut.
Kymsoten ensihoitaja Miia Kiiski pakkaa monitoimiambulanssista löytyviä laskeutumisvaljaita kuljetuspakkaukseen. Monitoimiambulanssissa ensihoitajan tulee hallita pelastuslaitteiden käyttö.Antti-Jussi Korhonen
Rakennuspaloissa monitoimiambulanssin ensimmäinen tehtävä on alkusammutustöiden aloittaminen.
– Meillä on autossa muun muassa kaksi jauhesammutinta, nestesammutin ja sammutusheite, joilla sammutus yleensä aloitetaan.
Sammutusheite on palotilaan heitettävä jauhepanos, joka lauetessaan levittää sammutusjauhetta ympäröivään tilaan. Kiiski kertoo, että hänen vuorollaan sammutusheitettä on alkuvuoden aikana jouduttu käyttämään kerran.
Hoitotehtäviä enemmän
Monitoimiambulanssilla on ensihoitotehtäviä noin kahdesta kolmeen päivässä.Antti-Jussi Korhonen
Ensihoitaja Miia Kiiski kertoo, että tehtäviä on ollut Miehikkälän ja Virolahden lisäksi muuallakin Etelä-Kymenlaakson alueella. Hajanaisia komennuksia on ollut myös Etelä-Karjalan puolella.
– Autossa istumista voi tulla vuoron aikana hyvinkin paljon. Sairaalareissuja Kotkaan tulee miltei joka vuorolla. Pitkät ajomatkat eivät ole ongelma, Miia Kiiski sanoo.
Tämän vuoden alussa Kymenlaaksossa toimivan monitoimiambulanssin henkilökunnaksi koulutettiin 10 ensihoitajaa ja 16 pelastajaa.
– Koulutuspilotin tavoitteena oli pelastustoiminnan tehtävien nopea aloittaminen. Ensihoitajia koulutetaan pelastuksen avustaviin tehtäviin. Pelastushenkilöiden ensihoitotaitoja syvennettiin, Miia Kiiski sanoo.
Pelastushenkilö Mika Hanska esittelee monitoimiambulanssista löytyvää kuivapukua. Antti-Jussi Korhonen
Kiiski kertoo esimerkin tapauksesta, jossa ensihoitajan ja pelastushenkilön yhteistyö toimii.
– Esimerkiksi jos pelastettava henkilö on joutunut veden varaan, pelastaja menee kuivapuvussa ja pelastusköyden kanssa veteen. Ensihoitajan tehtävänä on auttaa operaatiossa rannalta käsin lopuksi vetäen pelastettava henkilö pois vedestä pelastusköyden avulla. Rannalla ensihoitaja aloittaa välittömästi hoitotoimet.
Monitoimiambulanssin henkilökunta harjoittelee pelatustehtäviä tasaisin väliajoin. Monitoimiambulanssi osallistuu säännöllisesti Miehikkälän ja Virolahden alueen sopimuspalokuntien harjoituksiin.
Auto vaihtuu suurempaan koriin
Tällä hetkellä monitoimiambulanssi on rakennettu perinteisen ambulanssin korille. Pelastuspäällikkö Juha Tiitinen kertoo, että syksyllä tulossa oleva uusi auto on vartavasten varustettu monitoimiambulanssina toimintaa varten.
– Siinä tulee olemaan tätä pelastuspuolen kalustoa laajemmin, kertoo pelastuspäällikkö Juha Tiitinen.
Uusina välineinä autoon tulee muun muassa savusukellukseen soveltuvat paineilmalaitteet.
Uudessa tilavammassa monitoimiambulanssissa on myös sisällä enemmän tilaa henkilökunnan työskentelyä varten. Uudessa korimallissa tulee työskentelemään vanhan mallin tavoin yksi pelastushenkilö ja yksi ensihoitaja.
Keski-Suomessa toimiva monitoimiyksikkö on tilavampi kuin Kaakkois-Suomen.Simo Pitkänen / Yle
Tamperelaisella Pyynikin käsityöläispanimolla on erikoinen tilanne. Olutmestari Tuomas Pere kertoo keksineensä suomen kieleen uuden sanan käsityöläispanimo, mutta ei nyt uskalla käyttää sitä aktiivisesti uuden alkoholilain uudistuksen takia.
– Tilanne on epäselvä. Emme tiedä asiaa itsekään, Pere kertoo.
Käsityöläispanimopykälä määrittää uudessa laissa, että vain alle 500 000 litraa vuodessa valmistavat panimot saavat myydä yli 5,5-prosenttisia oluita. Litramäärään lasketaan myös ulkomaanvientiin menevät oluet.
Pyynikin käsityöläispanimo kasvaa nopeasti ja viime vuonna se myi 1,35 miljoonaa litraa olutta. Yritys sai aluehallintovirastolta määräaikaisen luvan myydä vahvoja oluita, mutta lupa päättyy tämän viikon torstaina.
Uuden lain mukaan Pyynikin käsityöläispanimo ylittää siis käsityöläispanimon tuotantorajan. Tästä syystä yritys pelkää, että jos se käyttää käsityöläispanimonimeä, sitä voidaan syyttää harhaanjohtavasta mainonnasta.
– Otimme käyttöön Pyynikin Brewing Company varmuuden vuoksi, jos katsotaan, ettemme saa käyttää itse suomen kieleen tuottamaamme nimeä.
Arkistokuva Tuomas Pereestä. Kai Pohjanen / Yle
Tilanne on epäselvä, koska kyse on viranomaisten tulevasta tulkinnasta, joten ennakkopäätöstä nimen käytöstä ei ole Pereen tiedossa.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan aluehallintovirastot valvovat alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua sekä markkinointia alueellaan. Yle on pyytänyt kommenttia avilta.
Tuomas Pere antoi käsityöläispanimo-nimen panimolle vuonna 2012. Nimi sointui keksijänsä mukaan hyvin tamperelaiseen tehdaskulttuuriin.
– Olen henkilökohtaisesti otettu, että olen keksinyt termin ja sanan, jota käytetään laajalti virkamiesten kesken. Jännää on kyllä.
"Vähän kuin Mersu"
Alkoholiuudistuksen kautta Pyynikin käsityöläispanimo menettää myös luvan myydä myymälässä vahvoja oluita. Jatkossa panimon neljää maailmalla palkittua olutta saa Alkosta tilaustuotteena.
– Se on vähän kuin Mersu ei saisi myydä kuin pieniä kotteroita. Isommat ja tehokkaammat mallit jäävät myymättä.
Tuomas Pere kiittelee muuten uutta alkoholilakia.
– Sinne on eksynyt vain tällainen pieni hama.
"Olisi pitänyt pysäyttää kasvu"
Suomessa on noin 90 pienpanimoa, joista arviolta vain viisi tuottaa yli puolen miljoonan litran rajan ja muutama, jotka ovat tuon maagisen rajan tuntumassa. Luvut ovat vuodelta 2017.
Käsityöläispanimopykälä koskee siis harvoja yrityksiä.
– On vaikea ymmärtää, miksi tehdään rajoitteita, jotka vaikeuttavat yritysten kasvua. Jos olisimme halunneet säilyttää ulosmyyntioikeudet, meidän olisi pitänyt pysäyttää kasvu, Pere sanoo.
Pyynikin käsityöläispanimo ja Lidl tekivät viime vuoden lopulla sopimuksen, jonka mukaan tamperelaisoluet tulevat myyntiin 12 Euroopan maassa ja 2 300 myymälässä.
Suomalaisten oluiden vienti vetää ja olutmatkailu on Pereen mukaan kasvussa.
– Ihmiset ympäri maailmaa tulevat vierailemaan panimollamme ja joka ikinen kerta he haluavat ostaa oluitamme mukaan.
Kouvola mukaan huumevertailuun – paljastui heti amfetamiinipääkaupungiksi
Kouvola pohtii keinoja karistaa tuore amfetamiinikaupungin maine.Petri Niemi / Yle
THL julkaisi viime viikolla vertailun huumeidenkäytöstä Suomessa. Amfetamiinin käyttö nousi uuteen ennätykseen, ja suhteellisesti eniten käyttäjiä oli Kouvolassa, joka oli ensimmäistä kertaa mukana tutkimuksessa. Kaupunki aikoo yhdistää voimansa poliisin ja päihdealan asiantuntijoiden kanssa parantaakseen huumetilannetta.
Hallituksensa kaatanut Juha Sipilä Ylen puheenjohtajatentissä
Juha SipiläSeppo Samuli / Lehtikuva
Ylen puheenjohtajatentissä on tänään vuorossa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Tentti näytetään suorana Areenassa ja TV1:llä kello 21 tänä iltana. Ennen tenttiä kerromme, mistä asetelmista keskusta lähtee vaalikamppailuun.
Korkeakoulujen yhteishaku alkaa
Yle
Yhteishaku yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin alkaa tänään. Yhteishaku järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Yhteishaku päättyy 3. huhtikuuta. Katso eri korkeakoulujen sisäänpääsyprosentit tästä.
Ylioppilaskirjoituksissa on puolestaan tänään vuorossa vieraan kielen pitkä oppimäärä.
Lännestä leviää saderintama
Yle Sää
Tänään päivällä lännestä saapuu saderintama, joka liikkuu koko maan yli itään. Sateet tulevat enimmäkseen lumena, etelässä myös räntänä.
“Hassut ennakko-oletukset rajoittavat kykyjämme ja mahdollisuuksiamme olla ihmisiä, vahvoja omilla vahvuusalueillamme”, kirjoittaa setäkuiskaaja Jenni Karjalainen (Setäkuiskaajan käsikirja, 2019).
Rajoituksia tuottaa niin jokainen itse omassa päässään kuin myös muut ihmiset.
Esimerkki omassa päässä tuotetuista rajoituksista voisi olla vaikka ystäväni, joka on aina pitänyt itseään huonona leipomaan. Muutama viikko sitten hän kuitenkin aloitti leipomisen ja huomasikin osaavansa vallan hyvin. Nyt leipominen tuo suurta iloa sekä hänelle itselleen että meille muille, jotka saamme kyläillessä hänen luonaan nauttia herkullisista tuotoksista.
Kulttuuri puolestaan on täynnä hassuja ennakko-oletuksia, joita toistelemme ilman sen suurempaa kyseenalaistamista jollemme tietoisesti kiinnitä asiaan huomiota. Usein nämä ennakko-oletukset liittyvät sukupuoleen.
Sulje silmäsi hetkeksi ja mieti miltä näyttää professori. Tai tee Googlessa kuvahaku sanalla professori. Miltä näyttää? Melkoisen miehistä, eikö totta? Historioitsija Mary Beard, pitkän uran tehnyt professori itsekin, kertoo kirjassaan Women and Power edelleen mielikuvittelevansa professoriksi jonkun aivan muun kuin itsensä näköisen ihmisen.
Mielikuvat siitä kenelle kuuluu millainenkin ammatti tai ihmisyys, rajoittavat sen tunnistamista missä kukin voisi olla hyvä.
Jopa “ihminen” määrittyy kokeellisten tutkimusten mukaan mielikuvissa merkittävästi useammin mieheksi kun naiseksi, raportoidaan Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan hiljattain julkaisemassa kielentutkija Mila Engelbergin väitöstutkimukseen perustuvassa teoksessa Miehiä ja naisihmisiä – suomen kielen seksismi ja sen purkaminen.
Mielikuvat siitä kenelle kuuluu millainenkin ammatti tai ihmisyys, rajoittavat sen tunnistamista missä kukin voisi olla hyvä. Rajoitusten ja hassujen ennakko-oletusten purkamiseen hyvä keino löytyy kehumisesta. Kun saa muilta kehuja, oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan eikä jää kiinni omiin hassuihin oletuksiin itsestään.
Omia vahvuuksiaan voi ylipäätään olla vaikea tunnistaa vaikkapa työelämässä, minkä korjaamiseen toimiva väline on saamiensa kehujen taltiointi muistikirjaan, exceliin tai nettisovellukseen. Kun kehuja taltioi, alkaa huomata mitkä asiat niissä toistuvat ja näitä voi sitten hyödyntää esimerkiksi työnhaussa ja palkkaneuvotteluissa. Omia vahvuuksiaan on helpompi mainostaa kun on saanut vahvistusta muilta.
Luokanopettaja ja kasvatustieteen tohtori Eliisa Leskisenoja väittää Ylen haastattelussa että kehumalla ei voi pilata ketään. Olen samaa mieltä.
Leskisenojan väitöskirjatutkimus osoittaa, että positiivinen pedagogiikka tuottaa hyvinvointia kouluissa. Miksei sama pätisi myös laajemmin koulumaailman ulkopuolella?
Monet tuntuvat olevan toista mieltä, jos jotain voi päätellä siitä, miten vähän kehuja kuulee. Paljon useammin palautteessa keskitytään virheisiin ja niiden korjaamiseen kuin hyvien asioiden osoittamiseen.
Lieneekö taustalla pelko, että ihminen alkaa luulla itsestään liikoja, jollei hänelle osoiteta virheitä ja epäonnistumisia.
Toki jotkut oppivat kovettamaan itsensä jatkuvan kritiikin edessä ja hioutuvat timantinkoviksi tekijöiksi. Mutta vaarana on, että kadotetaan monia kyvykkäitä ihmisiä ja paljon potentiaalia, jos hyvien asioiden huomaamiseen ei panosteta.
Jokaisesta löytyy jotain kehuttavaa.
Kun olen joskus väsyneenä ja stressaantuneena tietoisesti päättänyt kehua muita, olen huomannut tulevani itsekin paremmalle tuulelle. Mieliala ei kohene ainoastaan siitä, että huomaa kehujen vastaanottajan ilahtuvan. Kun kehuu muita, huomaa kuinka upeita tyyppejä ympärillä pyörii. Huonona hetkenä voi itseänsä kehua vähintään siitä, miten on onnistunut ympäröimään itsensä niin hienoilla ihmisillä.
Kehumista kannattaa harjoitella. Kun tarkkailee muita ihmisiä ilman ennakko-oletuksia, valppaan uteliaana, voi yllättyä millaista osaamista ympäriltä löytyy. Jokaisesta löytyy jotain kehuttavaa. Kun opettelee huomaamaan, missä muut ovat hyviä ja onnistuvat, samalla voi myös havaita miten monet ennakko-oletukset ovat vääriä.
Kuten Leskisenoja toteaa, kehun aiheiden ei tarvitse olla suuria. Kehumisen harjoittelemisen voi aloittaa pienistä asioista kehumalla ja edetä sitten kohti suurempia. Kehumisessa, niin kuin missä vaan taidossa, voi kehittyä loputtomiin.
Saara Särmä
Kolumnisti on akateeminen sekatyöläinen, feministi ja taiteilija. Tamperelainen, jonka sisällä asuu vorssalainen. Hän haluaa uskoa yksisarvisiin ja parempaan maailmaan.
Suomen Yrittäjien kyselyssä 58 prosenttia vastaajista sanoi olevansa valmis siihen, että työntekijät ja työnantaja voisivat sopia sunnuntaikorvausten maksamisesta keskenään. Nykyään laki vaatii, että sunnuntaina tehtävästä työstä pitää maksaa kaksinkertainen palkka arkityöhön verrattuna.
28 prosenttia vastaajista vastusti ajatusta. 14 prosenttia ei ottanut asiaan kantaa.
Suomen Yrittäjien mukaan nykyinen laki estää varsinkin pienyrityksiä pitämään firmaa auki sunnuntaisin. Päivä saattaa jäädä tappiolle.
– Esitämme Kasva Suomi -tavoiteohjelmassamme, että vaalien jälkeen valittavan eduskunnan ja hallituksen kannattaa tarttua asiaan. Se olisi yksi keino parantaa työllisyyttä, että yrittäjillä olisi varaa tarjota työtunteja myös sunnuntaisin, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.
Tutkimuksen teki Kantar TNS Suomen Yrittäjien pyynnöstä. Aineisto kerättiin 25.–31. tammikuuta Gallup Kanavalla. Tutkimusta varten kerättiin 1 078 haastattelua. Tilastollinen virhemarginaali on 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime viikolla julkistamat huumetilastot eivät olleet Kouvolan kannalta mukavaa luettavaa. Kouvola on nimittäin noussut suurten kaupunkien välisessä vertailussa piikkipaikalle amfetamiinin käytössä.
Kouvolassa huumejäämien määrä jätevedessä oli kaikkiaan 169,3 milligrammaa tuhatta asukasta kohden. Toiseksi suurimmat amfetamiinijäämät löytyivät Lahdesta ja kolmanneksi suurimmat Kotkasta. Ylipäätään amfetamiinin käyttö nousi Suomessa viime vuonna uuteen ennätykseen.
Kouvola oli nyt ensimmäistä kertaa mukana vertailussa. Aiemmin Suomen "amfetamiinipääkaupunkina" on pidetty naapurikaupunki Lahtea, ja huumeidenkäytön lisääntyminen siellä ja muualla Etelä-Suomen kaupungeissa näkyy väistämättä myös Kouvolassa.
Ennusmerkkejä
Laura Sillanpää aloitti vuoden alussa Kouvolan ensimmäisenä kokopäiväisenä ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattorina. Ennen sitä hän ehti toimia nuorten parissa kaupungin ehkäisevässä päihdetyössä 15 vuoden ajan.
Hän on pannut merkille, miten nuorten suhtautuminen huumausaineisiin on muuttunut sallivammaksi. Kouvolan sijoittuminen kärkeen amfetamiin käytössä ei siis tullut suurena yllätyksenä.
– Huoli on ollut aiemmin kannabiksen käytössä. Samalla olemme pohtineet, milloin se alkaa näkyä muissakin huumausaineissa. Jotkut vain kokeilevat ja lopettavat siihen, mutta toiset siirtyvät muihin aineisiin. On ollut se huoli, että myös suonensisäisten huumeiden käyttö lisääntyy ajan myötä, sanoo Sillanpää.
Käyttöä piilossa
A-klinikkasäätiön ylilääkäri Markus Partanen sanoo, että amfetamiinin käyttäjiä on näkynyt jonkin verran Kouvolan hoitolaitoksissa, mutta ei silmiinpistävästi. Hän muistuttaa, että suuri osa amfetamiinia käyttävistä ei hakeudu avun piiriin.
– Voi olla, että he eivät koe sitä ongelmaksi ja he ovat niin sanottuja viihdekäyttäjiä. Tai sitten ilmiö on vielä niin uusi, että he eivät ole ehtineet lähteä hakemaan apua, Partanen sanoo.
Ylilääkäri ei osaa sanoa yhtä tiettyä syytä siihen, miksi juuri Kouvolassa käytettiin viime vuonna eniten amfetamiinia.
Metamfetamiiniin verrattuna amfetamiini ei ole yhtä haitallinen, mutta Partanen sitä silti hyvin vaaralliseksi huumeeksi. Amfetamiini nostaa esimerkiksi ruumiin lämpötilaa ja kuormittaa sydäntä. Suonensisäisesti käytettynä siihen liittyy myös infektioita. Amfetamiinin käyttö ei välttämättä näy kovin helposti esimerkiksi työkavereille.
– Jos käyttö riistäytyy käsistä, alkaa se tehdä jo näkyvämpiä haittoja. Mutta pienemmät annokset harvemmin käytettynä voivat olla hyvinkin pitkään piilossa esimerkiksi perheenjäseniltä, sanoo Partanen.
Ennaltaehkäisyä työryhmällä
Kouvolassa ryhdytään ratkomaan huumausaineiden ja ylipäätään päihteiden käytön aiheuttamia ongelmia satsaamalla ennaltaehkäisyyn.Kevään aikana työnsä aloittaa ehkäisevän päihdetyön työryhmä, jonka on tarkoitus linjata tavoitteet päihdetyölle ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kaupungin mukaan ehkäisevän päihdetyön keinovalikoima on laaja. Siihen voi sisältyä esimerkiksi tiedottamista ja yhteistyötä päihteiden saatavuuden rajoittamiseksi sekä kuntalaisten yleiseen hyvinvointiin vaikuttamista.
Työryhmässä ovat kaupungin lisäksi mukana muun muassa poliisin, Kymsoten sekä eri järjestöjen edustajia. Mukana on myös kokemusasiantuntija.
THL:n tutkimuksessa vertailtiin Suomen suurimpien kaupunkien jätevesistä löytyneitä huumejäämiä. Vertailussa mukana olleet huumausaineet olivat amfetamiini, metamfetamiini, kokaiini ja ekstaasi.
Huumeiden kokonaiskäytössä Kouvola oli sijalla kolme Helsingin ja Lahden jälkeen.
Hoitajien kanslian nurkassa on iso laatikko täynnä tavaraa. On piikkimattoa, golf-palloja, sormihyrrää ja erilaisia stressileluja. Niin, ja kolme pussillista chilikarkkeja.
Ne eivät ole hoitajien taukojumppaa varten, vaan niitä käytetään ahdistuksen hallintakeinona mielenterveyspotilaiden hoidossa.
– Tavaroita on hankittu osastoille potilaiden toiveiden mukaan. Se, mikä auttaa yhtä, ei välttämättä auta toista. Tieto vaihtuu potilaiden välillä, kun joku on kertonut hyötyneensä ja toinen kokeillut sen pohjalta, kertoo sairaanhoitaja Maija Taipale Kymenlaakson psykiatrisesta sairaalasta.
Virikelaatikko on otettu sairaalassa pysyvään käyttöön pari vuotta sitten, kun havaittiin, että sen sisällöstä oli paljon apua potilaille. Nyt hoitajat opettavat potilaita hallitsemaan esimerkiksi itsetuhoisia ajatuksia ja siirtämään ajatukset johonkin muuhun.
Potilaan motivoinnissa työtä
Yle Uutiset kertoi sunnuntaina kolmesta itsemurhaa yrittäneestä naisesta, joista yksi käytti jääpusseja ahdistuskohtauksiensa hoitoon. Itsetuhoinen hetki voi kestää vain kaksi sekuntia tai kaksi tuntia, mutta sen voima on valtava.
– Piikkipallon tai jääpalojen puristelu tai chilikarkin imeskely auttaa sillä hetkellä, kun psyykkinen tuska tulee liian voimakkaaksi kestää. Kun pääsee pahimman yli, tietoisuus taas paranee ja hän pystyy hallitsemaan ajatuksiaan paremmin, sanoo aikuispsykiatrian ylilääkäri Marja-Liisa Portaankorva.
Vastaavia keinoja on käytössä myös muissa psykiatrisissa sairaaloissa. Kymmenen viikkoa Auroran sairaalassa Helsingissä viettänyt Riku Siivonen kertoi syksyllä kolumnissaan, että sairaalan päiväosastolla oli tarjolla piikkimatto, jääpaloja ja chilikarkkeja.
Jos tuskaiselle potilaalle sanoo, että puristele piikkipalloa, niin voi tuntua ettei tässä ole mitään järkeä. Marja-Liisa Portaankorva
Apu ei välttämättä tule ensimmäisellä kerralla. Portaankorvan mukaan suurin työ on yleensä potilaan motivoinnissa.
– Jos potilaalla on tuskainen tila ja hänelle sanoo, että puristele piikkipalloa, niin voi tuntua ettei tässä ole mitään järkeä. Ne potilaat, jotka ovat motivoituneet kokeilemaan useamman kerran, ovat kuitenkin saaneet paljon apua.
Juulia Tillaeus / Yle
Toimivat myös kotona
Kotiutuneet potilaat ovat hankkineet hyödyllisiksi kokemiaan virikkeitä myös kotiinsa.
– Ahdistuksen hetkellä turvaudutaan usein lääkkeisiin. Virikkeiden avulla on pystytty jopa korvaamaan lääkkeiden käyttöä, kertoo Portaankorva.
Hoitajat ovat havainneet, että suuri osa potilaista on saanut avun chilikarkeista. Kun sellaisen ottaa suuhunsa, siihen ei voi olla kiinnittämättä huomiota.
– Se tulisuus on niin voimakasta, että se vie ajatukset pois esimerkiksi itsetuhoisuudesta. Potilaat kokevat tosi hyvänä, että voivat siirtää ahdistuksen tunteen johonkin konkreettiseen, sanoo sairaanhoitaja Maija Taipale.
Toinen tehokkaaksi osoittautunut hoitokeino on painopeitto. Monet kokevat, että se rauhoittaa ja auttaa hahmottamaan kehon rajat.
Ei ainoa hoito
Portaankorva muistuttaa, ettei potilaita tietenkään hoideta pelkillä virikkeillä. Niiden lisäksi on toiminnallista kuntoutusta ja keskusteluja hoitajien kanssa. Myös lääkehoitoja tarvitaan.
– Usein lähdetään etsimään diagnoosia niin nopeasti, ettei potilaan tarinaa kuulla riittävästi. Tarina pitää kuitenkin tulla kuulluksi, jotta potilas kokee olevansa olemassa. Ja tarinaa kuunnellessa on tärkeää myös auttaa potilasta kuulemaan itseään.
Virikelaatikon avulla ei myöskään voida hoitaa kaikkia potilaita. Tehokkaimpia ne ovat impulsiivisten ahdistuksen hetkien tai itsetuhoisten ajatusten hallinnassa. Esimerkiksi itsetuhoinen hetki voi tulla aivan tyhjästä todella voimakkaana tuskatilana, jolloin ei ole näköalaa muualle.
– Itsemurhaa yritetään myös suunnitelmallisesti ja harkitusti. Jos on vakava masennus ja voimakas kuolemanhalu, on hoidontarve erilainen.
Paavi Franciscus ei myönnä eroa Lyonin arkkipiispa Philippe Barbarinille, joka tuomittiin Ranskassa puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen lasten seksuaalisen hyväksikäytön peittelystä. Barbarin kertoi paavin päätöksestä julkisuuteen tiistaina.
– Maanantaina luovutin erokirjeeni Pyhälle Isälle. Hän puhui syyttömyysolettaman puolesta ja kieltäytyi hyväksymästä eroani, Barbarin sanoi lausunnossa.
Paavin päätös torjua ero on herättänyt arvostelua seksuaalisen hyväksikäytön uhrien edustajien parista. Barbarinin tuomiosta ollaan valittamassa.
Oikeuden mukaan Barbarin tiesi ranskalaispappi Bernard Preynat'n käyttäneen seksuaalisesti hyväksi lasta vuosina 2014-2015, mutta ei ilmoittanut asiasta viranomaisille, koska halusi suojella kirkkoa skandaalilta. Preynat'n oikeudenkäynti alkaa myöhemmin tänä vuonna.
Kesärannan tiedotustilaisuudessa toimittajien ja televisiokameroiden eteen astuu epäonnistunut pääministeri, mutta tilaisuuden lopettaa vaalitaisteluun lähtenyt keskustan puheenjohtaja.
– Kuuntelin tarkkaan, mitä sisäinen ääneni sanoo. Johtopäätökseni on, että hallitukseni on jätettävä eronpyyntö, Sipilä sanoo.
Moni yllättyy, oppositio ja myös hallituskumppani kokoomus, jonka kanssa keskusta oli sopinut, että puolueet päättävät yhdessä, miten epäonnistunut uudistus haudataan.
Erityisesti kokoomuksen viljelemä sanonta ”kepu pettää aina” näyttää taas tulleen toteen.
Keskustan kenttäväkeä mutina ei kiinnosta. Puoluetta painanut hallitusvastuu ja epäonninen sote-kompromissi kokoomuksen kanssa ovat nyt historiaa.
Viimeinkin puolue on ottanut aloitteen omiin käsiinsä.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on tänä iltana haastateltavana Ylen tentissä. Voit katsoa tentin suorana Yle Areenassa tai TV1:ssä kello 21.
Keskustan feeniks-lintu nousee sote-tuhkasta
Keskustalaiset halusivat maalata kuvan hallituksen kaatamisesta käännekohtana, jossa puolue nousee kuin feeniks-lintu sote-uudistuksen jälkeensä jättämästä tuhkasta.
Uudelleen herännyt taistelutahto oli varmasti ainakin osin aitoa. Keskustassa osataan innostaa puolueen kenttäkoneistoa myös vaalitappion uhatessa.
Samalla tavalla uutta intoa haettiin presidentinvaalien alla, kun puolueen ehdokas Matti Vanhanen esiintyi edukseen Ylen vaalitentissä.
Keskustalaiset olivat vakuuttuneita siitä, että tentti oli apeasti sujuneen kampanjan käännekohta. Pääministerin haastattelutunnilla Sipilä puhui ”Vanhas-hurmoksesta”.
Vanhanen jäi viidenneksi, riidoissa keskustasta eronneen Paavo Väyrysen taakse.
Suomi kuntoon, keskusta vaihtoon?
Keskustan kenttäkoneisto tarvitsi tällä kertaa käynnistykseen koko hallituksen kaatamista, sillä puolueen tilanne ennen eduskuntavaaleja on harvinaisen synkkä.
Päivää ennen hallituksen kaatumista Yle julkaisi puoluekannatusmittauksen, jossa keskustan kannatus oli alhaisempi kuin vuoden 2011 katastrofivaaleissa, joissa keskusta menetti 16 paikkaa.
Silloin tappion taustalla olivat Euroopan unionin talouskriisin tukipaketit ja pitkään vellonut vaalirahoitusskandaali. Nyt selkein syy puolueen ongelmiin on liian kokoomuslaiseksi mielletty politiikka.
Keskustalaisilla on ollut aikaa pohtia huonoa kannatuskehitystä, mutta edelleen päällimmäinen tunne on hämmennys.
Viime vaalien alla puolue lähti kampanjoimaan Suomi kuntoon -rallatuksen tahtiin.
Politiikan ulkopuolelta keskustan johtoon noussut yritysjohtaja Juha Sipilä oli tullut pelastamaan Suomen keskenään riiteleviltä poliitikoilta, joiden vahtivuorolla talous sakkasi, työttömyys kasvoi ja sote-uudistus kaatui.
Neljä vuotta myöhemmin Suomessa talous kasvaa ja työllisyys paranee – mutta sote-uudistus kaatui taas.
Suomea on silti pantu kuntoon kuten luvattiin, keskustalaiset sanovat.
Miksi äänestäjien kiitosta ei kuulu?
Keskustalaisuuden juurilla
Keskustan ideologisena isänä pidetään Santeri Alkiota, jonka viime vuosisadan alussa perustaman maalaisliiton tärkeimpänä tavoitteena oli maaseudun köyhän väestön puolustaminen.
Agraaripuolueesta on kuoriutunut vuosikymmenten ajan Suomea hallinnut yleispuolue, mutta keskustalaiset vannovat edelleen alkiolaisuuden nimeen.
Köyhän asia ja kasvukeskusten ulkopuolisen Suomen puolustaminen on monen keskustalaisten identiteetin syvää ydintä.
Hallituskauden aikana keskustassa on kipuiltu sitä, että pääministerin johdolla on tehty politiikkaa, jossa alkiolaisuus näyttää jääneen talouden tasapainottamisen jalkoihin.
Sipilää on tämän pääministerikauden aikana lyöty Alkiolla päähän niin monta kertaa, että ”köyhän asia” mainitaan Sipilän vaalikirjassakin hieman turhautuneeseen sävyyn:
– Välillä tuntuu, että Santeri Alkiosta muistetaan yksi asia; ”köyhän asia”. Köyhän asia on aina ollut minulle äärimmäisen tärkeä ja se on sitä keskeisintä alkiolaisuutta. Haluan kuitenkin korostaa, että alkiolaisuus on paljon muutakin, Sipilä kirjoittaa helmikuussa ilmestyneessä kirjassaan.
Sipilä mainitsee Alkion ajattelun muina keskeisinä pilareina sivistyksen, yrittäjyyden, ylisukupolvisuuden, edistyksellisyyden ja eurooppalaisuuden.
Erityisesti ylisukupolvisuutta Sipilä korostaa: maa on jätettävä seuraavalle sukupolvelle aiempaa paremmassa kunnossa.
Hallituskauden leikkaukset painavat keskustaa
Väittely alkiolaisuuden tulkinnasta ei kuitenkaan muuta sitä, että monet hallituskauden aikana tehdyt säästötoimet ovat osuneet juuri heikoimmassa asemassa oleviin suomalaisiin.
Eläkeläisten ja työttömien perusturvaa heikennettiin indeksijäädytyksillä ja -leikkauksilla. Kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset puolestaan suututtivat julkisen puolen työntekijät. Päinvastaisista lupauksista huolimatta myös koulutusmäärärahoista ja opintotuesta leikattiin.
Keskustan valtakaudella myös maaseudun tyhjeneminen ja maatalouden ahdinko ovat jatkuneet.
Keskustan kannatukselle säästöpäätökset ovat tienneet kylmempää kyytiä kuin hallituskumppani kokoomukselle. Tätä selittää pääministeripuolueen aseman lisäksi erilainen kannattajakunta.
Hyvin toimeentulevan kokoomuslaisen arjessa leikkaukset ovat näkyneet vain uutisotsikoissa. Monilla keskustan pienituloisilla kannattajilla ne tuntuvat suoraan omassa taloudessa.
Kannatusmittausten mukaan moni keskustan kannattaja aikoo siirtyä katsomoon erityisesti keskustalle tärkeillä alueilla Oulussa ja Itä-Suomessa.
Keskustan johdossa tunnustetaan, että hallituskauden aikana tehdyt säästöpäätökset ovat olleet vaikeita, mutta niitä on perusteltu välttämättömiksi.
Vaikeiden päätösten piti jäädä hallituskauden alkuun
Vaikeimmat säästöpäätökset hallitus teki heti kautensa alussa.
Keskustan pelikirjan mukaan hallitus olisi pystynyt vaalikauden loppua kohden lepyttelemään äänestäjiä tulonsiirroilla sen jälkeen, kun julkinen talous on ensin saatu vakaammalle pohjalle.
Hallituskauden puolivälissä Sipilä puki tämän sanoiksi ilmoittamalla saneerausvaiheen päättyneen. Seuraavaksi siirryttäisiin kehitysvaiheeseen.
Julkisen talouden vahvistuminen ja Sipilän puheisiin hiipinyt huoli eriarvoistumisesta näkyivät myös budjettineuvotteluissa. Esimerkiksi pienituloisimmille eläkeläisille maksettavaa takuueläkettä korotettiin, pienimpiä sairauspäivärahoja nostettiin ja tutkimusrahoitusta lisättiin.
Sipilän pääministerikausi jätti lommon keskustan imagoon
Äänestäjiltä saneerausvaiheen päättyminen jäi huomaamatta. Sen sijaan Sipilän naama tuli tutuksi milloin minkäkin hallituksen kiistanalaisen päätöksen selittäjänä.
Hallituksen toimista pillastuneet työmarkkinajärjestöt kokoontuivat toreille ja uhkasivat työtaisteluilla. Turvapaikanhakijoiden määrä räjähti kasvuun heti hallituskauden alussa. Sote-uudistus oli jatkuvasti vaikeuksissa, ja valinnanvapausvääntö kokoomuksen kanssa ajoi keskustalaiset hermoromahduksen partaalle.
Kuntavaaleissa keskusta kärsi vaalitappion. Välillä koko hallitus huojui, mutta pysyi pystyssä vain erikoisen loikkausoperaation avulla, kun siniset irtaantui perussuomalaisista.
Sipilän aiemmin puhtoinen julkisuuskuva tahriintui nopeasti. Loppuvuodesta 2016 Sipilä hermostui jääviysepäilyistä, joista kerrottiin Ylen uutisissa.
Myös Sipilä itse myöntää imagoonsa liittyvät ongelmat. Vuonna 2017 hän sanoi Ykkösaamussa, että "itsestäni on tehty ahne oman edun tavoittelija ja on selvää, että se näkyy niin omassa kuin puolueen kannatuksessa".
Tuleviin eduskuntavaaleihin keskusta käy yhtenäisenä Sipilän takana, mutta tulosillan jälkeen tilanne voi muuttua.
Selvä vaalitappio johtaisi todennäköisesti puheenjohtajan vaihtamiseen jo ennen Vantaalla vuonna 2020 järjestettävää puoluekokousta.
Hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa alkaa riittää
Tulevia eduskuntavaaleja keskustalaiset ovat kutsuneet kohtalon vaaleiksi sekä keskustalle että maaseudulle.
Vaalitaktiikaksi on valittu pelottelu sinipunahallituksella, joka olisi keskustalaisten mukaan turmioksi kasvukeskusten ulkopuoliselle Suomelle.
Hallituksen kaatamisesta alkaneen viimeisen rynnistyksen lopputuloksena voi olla torjuntavoitto. Sellaiseksi voitaisiin laskea kannatusmittauksia parempi vaalitulos ja kokoomuksen päihittäminen.
Toiseksi suurimpana puolueena keskusta voisi lähteä muodostamaan SDP:n kanssa sitä punamultahallitusta, jota keskustavaikuttajat toivoivat jo Ylen kyselyssä syksyllä.
Punamultahaaveiden taustalla on täydellinen tympääntyminen yhteistyöhön kokoomuksen kanssa.
Hallituksessa kokoomuksen kanssa on tehtävä kokoomuslaista politiikkaa ja äänestäjät antavat siitä tukkapöllyä. Kannatuksen laskiessa keskustan eduskuntaryhmässä syyttävä sormi on osoittanut usein kokoomuksen suuntaan.
Keskustalaisten onkin ollut vaikea hillitä vahingoniloaan, kun hallitusvastuu on hoivakohun myötä purrut myös kokoomuksen kannatukseen.
Puolue toistaa sanomaa siitä, että leikkausten aika on nyt ohi, ja seuraavalla hallituskaudella voidaan tarttua eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen.
Muiden puolueiden tapaan keskustan lupausten taustalla on tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin.
Ikoniset hahmot Seppo Kääriäistä ja Mauri Pekkarista myöten ovat keränneet aiemmissa vaaleissa suuren äänipotin, jonka haalimisessa nuoremmilla ja tuntemattomammilla ehdokkailla on iso työ.
Toisaalta keskustan sukupolvenvaihdos on pidemmällä perpektiivillä varmasti puolueelle hyväksi. Keskustan eduskuntaryhmän 55 vuoden keski-ikä on ollut huomattavasti korkeampi kuin muilla eduskuntapuolueilla.
Eduskuntaryhmälle nuorennusleikkaus voi olla tarpeellinen, mutta tuskallista se on varmasti.
Mikäli Sipilän viimeisin temppu ei onnistu nostamaan kannatusta, eduskuntaryhmästä voi lähteä jopa 15 paikkaa.
Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa saatiin näyttöä, että päivittäinen kannabiksen käyttö eli esimerkiksi marijuanan polttaminen ainakin kolminkertaistaa riskin joutua psykoosiin.
Riskiä kasvattaa erityisesti vahvojen kannabistuotteiden kuten ”skunkin” käyttäminen.
”Skunk” sisältää yli kymmenen prosenttia psykoaktiivista ainesosaa tetrahydrokannabinolia eli THC:tä, ja voi aiheuttaa jopa viisinkertaisen riskin joutua psykoosiin.
THC voi siis aiheuttaa psykoottisia oireita kuten hallusinaatioita, harhakuvitelmia ja vainoharhaisuutta.
– Kun kannabiksen käyttöä ollaan eri puolilla maailmaa laillistamassa ja ottamassa sitä lääkinnälliseen käyttöön, olisi hyvä tunnistaa myös kannabiksen käyttöön liittyvät mielenterveydelliset riskit, toteaa tutkimusta johtanut Marta di Forti King's College Lontoon instituutista.
Ylen vaalitentit jatkuivat tiistaina, kun kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah saapui tentattavaksi. Tentissä nousivat esille muun muassa ilmastoasiat, translain uudistaminen ja perhevapaat.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Essayh sanoi, ettei sukupuoli voi olla ilmoituasia. Esimerkiksi nimen vaihtaminen sukupuolenmukaiseksi edellyttää nykyään sairaalan kirjoittamaa lausuntoa tai nimilautakunnan selvitystä maistraatille.
– Sukupuoli ei voi olla ilmoitus. Se on fysiologinen fakta, Essayah sanoi tentissä.
Samalla Essayh ilmoitti, että translain uudistaminen on heille hallituskysymys. Puolue ei voi hyväksyä esimerkiksi sitä, jos sukupuolenvaihtamisesta tulee ilmoitusasia.
Essayhin tenttiä ja puhetta analysoivat politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio sekä Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.
Mikä oli teidän mielestänne tentin kohokohta? Missä kohdassa tentti sähköistyi?
Johanna Vuorelma: Tentti sähköistyi kysymyksessä translaissa. Silloin Essayah selvästi kiihtyi ja pyrki vetoamaan maalaisjärkeen: näin asia vain on.
"Lapsen kasvurauhaa lähdetään häiritsemään" ja "sukupuolesta tulee ilmoitusasia" – tiukkaa retoriikkaa, ei samanlainen sovitteleva linja kuin muissa kysymyksissä.
Antti Mustakallio: Translakiasia sähköisti tentin. Essayahin äänenpainot kovenivat, kannattajat antoivat aplodeja. Ilmastokysymyksissä tentaattorit haastoivat kovasti, joten kaiketi sitä voidaan myös pitää eräänlaisena kohokohtana, vaikka se Essayahilta ei yhtä hyvin sujunutkaan kuin esim. perhepolitiikka.
Mikä oli tentin outo hetki? Missä kohdin teki mieli kohottaa kulmakarvoja?
Johanna Vuorelma: Tentin outo hetki liittyi eurovaaliehdokkuuteen – hän puhui osallistumisesta "äänitalkoisiin", mutta vastaus jäi leijumaan ilmaan. Vastausta ei saatu.
Antti Mustakallio: Outoa oli mielestäni se, että Essayah tuntui jäävän tentaattorien kysymystulvan alle ilmastokysymyksissä. Hän olisi mielestäni voinut paljon painokkaammin tuoda puolueensa aktiiviset ratkaisut esille, jos niitä on. Nyt ne jäivät irrallisiksi ja vähän hämäriksi.
Toistuiko tentissä jokin ydinsanoma?
Johanna Vuorelma: Tentissä korostui se, että translaki todella on puolueelle yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Siihen liittyi ydinsanoma, joka on johdonmukainen ja näkyy myös mahdollisissa hallitusneuvotteluissa. Essayah vahvisti, että se on puolueelle kynnyskysymys.
Antti Mustakallio: Tentissä Essayah pitkälti reagoi toimittajien kysymyksiin (joskin ei vastannut suoraan kaikkiin kysymyksiin), joten johdonmukaisen linjan vetäminen jäi vähän puolitiehen.
Kenelle sanoma oli suunnattu?
Antti Mustakallio: KD on jo pitkään pyrkinyt yleispuolueeksi, eikä tässäkään puheessa tai tentissä varsinaista puolueen uskonnollista perustaa käsitelty eikä se tullut suoraan esille, paitsi Suvivirren mainitsemisessa ja yleisessä uskontomyönteisyydessä. Silti esimerkiksi translakiin liittyy selvästi voimakkaita maailmankuvallisia näkemyksiä sukupuolista, ja niitä varmaan kannattavat nimenomaan KD:n peruskannattajat. Translain asema puolueen vaaliohjelmassa itsessäänhän on hyvin vähäinen, mutta tällaisessa tentissä tämäkin asia pääsee esille ehkä enemmän kuin puheenjohtaja Essayah haluaisikaan.
Johanna Vuorelma: Sanoma oli suunnattu konservatiiviselle äänestäjäkunnalle, jolle perinteiset arvot ovat keskeisiä. Maininta suvivirrestä on symbolisen tason politiikkapuhetta, jolla puhutellaan sellaisia äänestäjiä, jotka kokevat kristillisen perinnön olevan uhattuna. Tässä näkyy KD:n tausta eräänlaisena protestipuolueena maallistumista vastaan.
Meniköhän se ihan näin? Tuliko tentissä esiin jokin erikoinen tai totuudenvastainen väite?
Johanna Vuorelma: Useassa kohtaa tenttiä toimittajat nostivat esiin tutkimustuloksia, jotka haastoivat Essayahin kantoja (esim. perhevapaauudistus). Hän ei kuitenkaan ottanut tutkittua tietoa vastaan vaan pitäytyi kannassa, johon hänen mielestään oli perusteita – tutkimuksen vastaisia perusteita?
Antti Mustakallio: Kannustaako tonnin vauvaraha? Toimittaja viittasi tutkimuksiin ja väitti, että kannustavaikutusta ei ole. Essayah ohitti asian. Translakiasiassa Essayah mainitsi intersukupuolisuuden mutta ei kommentoinut sukupuolidysforiaa (ihmisen kokemusta ristiriidasta oman sukupuolensa ja sen kehollisen ilmaisun kanssa), vaikka tämä aihe on kysymyskokonaisuuden keskiössä.
Huomasitko tämän? Löytyikö tentistä jokin iso tai pieni asia, joka saattoi jäädä muilta huomaamatta?
Johanna Vuorelma: Huomionarvoista oli, miten Essayah syyllisti nuoria kerskakulutuksesta liittyen uusiin vaatteisiin ja uusiin kännyköihin. Nuorten ilmastomarssien aikaan tällainen puhe on omiaan vieraannuttamaan nuoria puolueesta, mutta vetoaako tällainen moralisoiva puhe puolueen vanhempaan ydinkannattajajoukkoon?
Antti Mustakallio: Pieni huomio Essayahin reagoinnista toimittajan kysymyksiin: Essayahin silmät tuntuivat suurenevan aina välillä. Liekö syy keskittymisen intensiivisyys.
Miten tentattava esiintyi?
Johanna Vuorelma: Essayah on varma esiintyjä, mutta tässä tentissä hän oli yllättävän paljon puolustuskannalla. Kysymykset olivat tiukkoja, eivätkä toimittajat päästäneet häntä helpolla. Loppua kohden Essayah sai itsevarmuutta, joka näkyi erityisesti perhepoliittisissa linjauksissa.
Antti Mustakallio: Essayahin perushabitus on uskottava ja luotettava ja osaava. Hän ei myöskään tuntunut hätkähtävän toimittajien tiukkoja kysymyksiä ilmastoasioista. Omalle mukavuusalueelle päästessään Essayah osaa olla vakuuttava. Ilmaisun painokkuus translakiasiassa koetaan kannattajien keskuudessa varmasti myönteisesti, vaikka asia jakaakin varmasti mielipiteitä ison äänestäjäjoukon keskuudessa.
Puheenjohtaja Sari Essayah sai pitää myös valmistellun puheen. Miten puhe onnistui?
Johanna Vuorelma: Puhe oli varma esiintyminen ydinkannattajajoukolle, mutta luettelomaisuus ei välttämättä puhutellut laajempaa äänistäjäkuntaa. Selkeä ydinsanoma jäi puuttumaan. Dramaattisiin uhkakuviin tarjottiin hyvin maltillisia ratkaisuja.
Antti Mustakallio: Esiintyjänä Essayah on miellyttävä. Hänelle on hyvä puheääni ja helposti kuunneltava nuotti. Puhe soljui eteenpäin kitkattomasti. En ollut kuitenkaan tyytyväinen puheen sisältöihin. Siinä oli haluttu tuoda esille kaikki puolueen vaaliteemat. Seurasi pitkällisiä luetteloita, joissa keskeiset painotukset hukkuivat monisanaisuuden alle. Milloin - oi milloin - poliitikot oppivat karsimaan puheistaan pois sisältöjä ja keskittymään muutamaan olennaiseen pointtiin?
Jokainen puheenjohtaja ja puolue saa oman päivänsä seuraavan kahden viikon aikana
Puheenjohtajien vaalitenttipäivät arvottiin joulukuussa suorassa Aamu-tv:n lähetyksessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Tentit jatkuvat huomisesta aina torstaihin saakka ja taas ensi viikon maanantaina.
Keskiviikko 20.3. Juha Sipilä, Keskusta Torstai 21.3. Pekka Haavisto, Vihreät Maanantai 25.3. Antti Rinne, SDP Tiistai 26.3. Petteri Orpo, Kokoomus Keskiviikko 27.3. Li Andersson, Vasemmistoliitto Torstai 28.3. Jussi Halla-aho, Perussuomalaiset Maanantai 1.4. Sampo Terho, Siniset
Anna-Maja Henrikssonin (rkp) ja Sari Essayahin tentit on nähtävissä Yle Areenassa.
Kevätpäiväntasauksen hetkellä aurinko siirtyy eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle ja Suomessa voidaan viimein huokaista helpotuksesta: "Pitkä ja pimeä talvi on viimein selätetty".
Valo lisääntyy kohisten ja tästä päivästä lähtien päivä on puolen vuoden ajan pidempi kuin yö.
Mutta onko kevät oikeasti jo alkanut? Ylen meteorologi Toni Hellinen ei aivan vielä uskalla tätä luvata, mutta pitää sitä kuitenkin todennäköisenä.
Jos lämpösumma laskisi pakkasen puolelle, niin jouduttaisiin kevään alkaminen perumaan. Toni Hellinen, Ylen meteorologi
– Kyllähän säässä kevään tuntua on. Jos katsotaan lähipäivien lämpötiloja, niin etenkin Etelä-Suomessa vuorokauden keskilämpötila on keskimäärin jo plussan puolella.
Aivan näin yksinkertaista niin sanotun termisen kevään määritteleminen ei kuitenkaan ole vaan vaatii vuorokauden keskilämpötilan ja niin sanotun lämpösumman seuraamista. Tehtävässä joudutaankin Hellisen mukaan aina turvautumaan jälkiviisauteen.
– Jos nyt vielä sattuisi tulemaan pidempi kylmä jakso, niin se nollaisi tämän plus-lämpötiloista kertyneen lämpösumman. Jos lämpösumma laskisi pakkasen puolelle, niin jouduttaisiin kevään alkaminen perumaan. Mutta jos kylmää jaksoa ei ehdi tulla, niin kevät on saattanut jo alkaa jokunen päivä sitten Etelä-Suomessa.
Täsmällinen tasaushetki koittaa juuri ennen puolta yötä
Tänä vuonna oli hyvin likellä sekin, että kevätpäiväntasausta olisi juhlittu vasta torstaina 21.3. Tasauksen täsmällinen hetki on nimittäin vain kaksi minuuttia ennen puolen yön.
Kevätpäiväntasaus on Suomessa ollut 20.3. vuodesta 2016 lähtien. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston mukaan vuodesta 2052 lähtienkevätpäivätasaus voi olla jopa 19.3., kunnes vuodesta 2100 lähtien se palaa takaisin välille 20.–21.3.
Tiistaina Helsingin Vuosaaressa kulkijoita ilahduttivat ensimmäiset leskenlehdet. Esimerkiksi Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta löytyy jo täysin lumettomia alueita.
– Etelä- ja Länsi-Suomessa lunta on paikoin jopa hieman tavanomaista vähemmän. Muualla maassa lunta kyllä vielä on ja etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa paikoin jopa tavanomaista enemmän eli puhutaan yli metrin paksuisista kinoksista, Hellinen jatkaa
Yksi varma kevään merkki tulee silti meteorologillekin mieleen.
– Ehkä pyörällä, kun tulee töihin, niin huomaa, että lumet ovat jo lähteneet ja paikoin on jo käyty lakaisemassa hiekotushiekkoja.
Voit keskustella aiheesta ja kevään merkeistä tämän jutun alla keskiviikkona kello 22:00 asti.
