Kolumbian viranomaiset kertovat, että noin 1 000 Venezuelan turvallisuusjoukkojen jäsentä on viimeisen kuukauden aikana paennut Kolumbiaan.

Jättäessään presidentti Nicolas Maduron hallinnon he olivat luovuttaneet pois aseensa ja univormunsa.

Kolumbian ulkoministeriön mukaan poliisit ja sotilaat pakenivat erityisesti helmikuun 23. päivän tienoilla. Tuolloin oppositiojohtaja Juan Guaido yritti saada Venezuelaan Yhdysvaltain humanitääristä apua siinä kuitenkaan onnistumatta.

Viime vuosina Venezuelasta on paennut yli kolme miljoonaa ihmistä. Pääosin he ovat paenneet Kolumbiaan.

Oppositiojohtaja Guaido on julistautunut Venezuelan presidentiksi ja yrittää kammeta Nicolas Maduron vallasta. Guaidolla on 50 valtion tuki toimilleen.

Maanantaina Guaidolle uskolliset joukot ottivat haltuunsa kaksi diplomaattista rakennusta Washingtonissa ja konsulaatin New Yorkissa. Yhdysvallat piti toimenpidettä tervetulleena.

Aiheesta lisää:

Yhdysvallat uhkailee uusilla Venezuelan-vastaisilla pakotteilla

Hollannissa poliisi on pidättänyt kolmannen henkilön Utrechtin eiliseen raitiovaunuampumiseen liittyen, kertoo hollantilaismedia.

De Telegraaf -lehden mukaan vielä ei tiedetä, mitä yhteyksiä kiinniotetulla mahdollisesti on ampumiseen.

Poliisi kertoi eilen illalla pidättäneensä massiivisen etsintäoperaation jälkeen ampumisesta epäillyn miehen. Aiemmin poliisi oli pidättänyt myös toisen miehen tapaukseen liittyen. Ratsioita tehtiin myös muualla Hollannissa.

Kolme ihmistä kuoli ja viisi haavoittui maanantain ampumisessa Utrechtissa. Maanantai-illan tietojen mukaan haavoittuneista kolme oli kriittisessä tilassa.

Iskua tutkitaan mahdollisena terroritekona

Ennen ampumisesta epäillyn miehen pidätystä poliisi oli julkaissut tämän kuvan ja pyytänyt yleisöhavaintoja. Maan terrorisminvastaisen viraston johtaja vahvisti pidätetyn olevan pääepäilty.

Hollannin pääministerin Mark Rutten mukaan ampumista tutkitaan mahdollisena terroritekona. Ampujan motiivista ei ollut tietoa. Poliisin mukaan myöskään mahdollista perheriitaa ei ole suljettu pois.

Pidätetty mies on poliisin vanha tuttu. Hollantilaismedian mukaan 37-vuotias turkkilaissyntyinen mutta vuosikausia Hollannissa asunut mies on syyllistynyt aiemmin useisiin pikkurikoksiin ja muutamiin vakavampiinkin.

Hän on vuosien varrella ollut syytettynä muun muassa tapon yrityksestä ja ampuma-aserikoksesta. Vasta kaksi viikkoa sitten hän oli oikeuden edessä raiskauksesta syytettynä.

Ampumisen jälkeen levisi huhuja, joiden mukaan miehellä olisi myös yhteyksiä äärijärjestö Isisiin, mutta niitä ei vahvistettu.

Tiedot tapahtumien kulusta epäselviä

Tiedot ampumisesta ovat olleet epäselviä. Poliisi sai hälytyksen kaupungin länsipuolelle hieman ennen yhtätoista aamupäivällä paikallista aikaa.

Poliisin tiedotteen mukaan ampuminen tapahtui raitiovaunussa tai sen ulkopuolella 24 Oktoberplein -nimisen pysäkin luona. Silminnäkijän mukaan "mies alkoi ammuskella villisti".

Vahvistamattomien havaintojen mukaan mies olisi ampunut seurassaan ollutta naista ja sitten muita, jotka olivat tulleet auttamaan tätä.

Ampumisen jälkeen mies kaappasi paikalta auton ja pakeni sillä. Auto löydettiin iltapäivällä hylättynä. Poliisin mukaan mies pidätettiin lopulta ratsiassa Pijlsweerdin kaupunginosassa.

Uhrien joukossa ei tiedetä olevan suomalaisia. Ulkoministeriön viestintäpäivystyksestä kerrottiin STT:lle, että 13 suomalaista on tehnyt matkustusilmoituksen Utrechtiin. Kaikkiaan Hollannissa matkailee matkustusilmoitusten perusteella nyt noin 240 suomalaista.

Utrecht on Hollannin neljänneksi suurin kaupunki. Siellä asuu noin 340 000 ihmistä. Rikollisuus on kaupungissa vähäistä ja ampuma-aseilla tehdyt tapot erittäin harvinaisia.

Kaupungin moskeijat pysyvät varotoimena suljettuina myös tiistaina.

Edellisissä eduskuntavaaleissa politiikan tuntijat pystyivät ennustamaan satakuntalaisten kansanedustajien nimet suurella varmuudella jo ennen vaali-iltaa. Puolueiden ja ehdokkaiden välinen asetelma oli selvä.

Tällä kertaa kaikki on toisin: Jokaisella isolla puolueella on jännitettävää, ja vain muutama ehdokas voi pitää valintaansa liki varmana.

SDP: Kaksi vai kolme paikkaa?

Demarit palaavat todennäköisesti näissä eduskuntavaaleissa Satakunnan suurimmaksi puolueeksi. Viime vaaleissa perussuomalaiset ryöstivät ykköspaikan Suomen sosiaalidemokraattisimmassa vaalipiirissä. Vastaavaa ei ollut tapahtunut sitten 1960-luvun alun ja SDP:n puoluehajaannuksen, jolloin maalaisliitto oli demareita suurempi.

Nyt muutos on aistittavissa. Jo kuntavaaleissa SDP palasi äänivyöryllä ykköspaikalle. Eduskuntavaaleihin siirrettynä kahden vuoden takainen kuntavaalitulos toisi SDP:lle kolme kansanedustajaa Satakunnasta. Kolme paikkaa on myös SDP:n vaalitavoite.

Tavoitteen saavuttaminen ei ole helppoa. Perussuomalaiset tekivät kuntavaaleissa todennäköisesti huonomman tuloksen kuin eduskuntavaaleissa, joissa ääniharava Laura Huhtasaarta pystyy äänestämään myös Porin ulkopuolella.

Jos SDP saa kaksi kansanedustajaa, lähes varmat läpimenijät ovat nykyiset edustajat Kristiina Salonen ja Krista Kiuru. Salonen kilpailee maakunnan äänikuningattaren paikasta Huhtasaaren kanssa; entinen ministeri Kiuru on nosteessa soten kaatumisen tuoman julkisuuden takia.

Jos puolue saa kolmannen paikan, mahdollisia läpimenijöitä ovat ex-kansanedustaja Antti Vuolanne, pääluottamusmies Jyrki Levonen ja Euran nuori Ari Reunanen.

Perussuomalaiset: Riittääkö Huhtasaaren veto?

Satakunnassa puolueet tarvitsevat kahteen kansanedustajan paikkaan käytännössä noin 25 000 ääntä. Viimeksi perussuomalaiset saivat 25 prosentin ääniosuudellaan yli 30 000 ääntä.

Perussuomalaisten hajoaminen näkyy kannatuksessa, mutta ei niin merkittävästi kuin monessa muussa vaalipiirissä. Satakunnassa vain kansanedustaja Ari Jalonen muutamine lähimpine ystävineen jätti halla-aholaisten käsiin siirtyneen puolueen.

Perussuomalaisten vaalitulos lepää puolueen maahanmuuttovastaisen varapuheenjohtajan, porilaisen Laura Huhtasaaren varassa. Hän keräsi viimeksi 9 259 ääntä.

Huhtasaaren kannatusta ei ole mitattu hänen gradu-plagioinnistaan nousseen kohun jälkeen. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi, että kohulla ei ole Huhtasaaren faneille merkitystä. Kohina on jopa saattanut kasvattaa kannattajien uskollisuutta.

Jos Huhtasaari pystyy uusimaan äänivyörynsä, hän vetänee perässään myös toisen persun. Vahvimmilla on kankaanpääläinen Jari Koskela, jota tukee eduskunnan ex-varapuhemies Anssi Joutsenlahti. Porin Petri Huru ja Rauman Pasi Mäenranta hengittävät niskaan.

Kolmospaikka listalla on tärkeä. Jos Huhtasaari lähtee toukokuun eurovaaleihin ja tulee valituksi, kolmanneksi eniten ääniä huhtikuussa saanut persu nousee eduskuntaan.

Perussuomalaisten ilmapiiriä on heikentänyt puoluehallituksen puuttuminen ehdokasasetteluun. Puoluehallitus halusi listalle tuulivoiman vastustajana tunnetun Ilpo Forsmanin. Hänen tilaltaan väistyi vastentahtoisesti jo nimetty ehdokas, porilainen Pertti Mäenpää. Tapaus ei herättänyt Satakunnassa aplodeja.

Keskusta: Kaikki auki

Keskustan tilanne on hankala. Puolueen molemmat satakuntalaisedustajat Timo Kalli ja Kauko Juhantalo jättävät eduskunnan.

Timo Kallin tytär Eeva on vahva nimi isänsä manttelinperijäksi. Ongelma on tyttären tuntemattomuus.

Muita vahvoja kepulaisia ovat Vesa Jalonen, Martin Ylikännö ja Tapio Huhtanen, mutta puolueen romahtanut kannatus ei lupaa hyvää. Paikkamäärä voi pudota yhteen.

Riitaisa kokoomus sai unelmalistan – ehdokas Ari Jalonen hämmentää

Kokoomus sai viimeksi Satakunnasta vain yhden kansanedustajan. Jaana Laitinen-Pesola jättää nyt eduskunnan, mutta tilalle on pyrkimässä kovempia nimiä kuin keskustalla. Ex-kansanedustajat Anne Holmlund, Sampsa Kataja ja Jouni Lehtimäki haluavat kaikki takaisin Arkadianmäelle.

Vahvassa listassa on myös kokoomuksen heikkous: Sisäiset riidat voivat kärjistyä. Porin kokoomuslaiset olisivat jättäneet epälojaaliksi kokemansa Jouni Lehtimäen pois listalta. Painetta hänen hyväksymisekseen tuli puoluetoimistosta saakka.

Hieman yllättäen kokoomus otti listoilleen sitoutumattomana myös kansanedustaja Ari Jalosen (ex-ps., ex-sin.). Jalonen on kertonut hyvin epäselvästi, mihin eduskuntaryhmään liittyy, jos tulee valituksi. Kokoomuslaiset toivovat Jalosen tuovan yli tuhat ääntä mutta jäävän kauas edustajapaikasta.

Jalosen äänimäärä putoaa lähes varmasti, niin paljon kuraa hän on saanut niskaansa loikkauksistaan. Hänen ottamisensa listalle on aiheuttanut kokoomuskentässä närää ja pelkoa naurunalaiseksi joutumisesta.

Kokoomus on vaaliliitossa RKP:n kanssa, mutta RKP:n kannatus Satakunnassa on mitätön.

Laitavasemmisto ensi kertaa ilman edustajaa?

Eniten asemansa puolesta saavat olla huolissaan vasemmistoliittolaiset.

Puolueella edeltäjineen on ollut Satakunnan alueelta kansanedustaja itsenäisyyden aikana aina lukuunottamatta 1930–40-lukua, jolloin laitavasemmiston toiminta oli kielletty jatkosodan päättymiseen asti. Nyt perinne on vaarassa katketa.

Kyse on vaalimatematiikasta: Satakunta on pieni vaalipiiri kahdeksalla kansanedustajallaan. Läpimenoon tarvitaan kymmenisen prosenttia äänistä. Viimeksi vasemmistoliitto sai vertauslukujen perusteella viimeisen kansanedustajapaikan.

Nykyinen kansanedustaja Jari Myllykoski joutuu jännittämään paikkaansa loppuun asti.

Muut: Vähän mahdollisuuksia

Vihreille äänikynnyksen ylittäminen on ollut Satakunnassa mahdotonta, eikä puolueen ehdokaslista herätä suuria toiveita. Valtakunnallisen kannatuksen nousu on herännyt Satakunnan vihreissä toivon, josko viimein olisi läpimurron aika.

Kristillisdemokraatit ovat aiemmin onnistuneet saamaan Satakunnasta edustajan taitavilla vaaliliitoilla keskustan kanssa. Vahingosta viisastuneet kepulaiset eivät enää kolmatta kertaa mene sössimään ja tarjoamaan omia ääniään kristillisille.

Paavo Väyrysen tähtiliike, erilaiset laitalinjan kommunistit ja sirpaleoikeistoryhmittymät keräävät Satakunnasta vain hajaääniä.

Lue lisää:

Analyysi: Lapin viimeisistä kansanedustajan paikoista on tulossa tiukka vääntö

Norwegianin lentokapteeni Henri Airava kertoo Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa, että yhtiö sai turman jälkeen valmistajalta ensimmäistä kertaa tiedon siitä, että koneissa on käytössä uusi MCAS-järjestelmä, jonka on tarkoitus vakauttaa koneen käsittelyä.

– Silloin Indonesian onnettomuuden yhteydessä tuli ensimmäisiä viitteitä. Yhtiö oli saanut lentokoneen valmistajalta tietoja tästä ja siinä tilanteessa siitä kerrottiin sitten meille. Sen jälkeen yhtiö on ohjeistanut meitä toimimaan ja tarkentanut ohjeistuksia asian suhteen, kertoo Airava.

MCAS-järjestelmän tarkoituksena on estää lentokoneen nokan liiallinen nouseminen, joka voi johtaa koneen vajoamiseen, eli sakkaamiseen. Kaksi lähekkäin tapahtunutta Boeing 737 Max 8 -koneen tuhoisaa turmaa on nostattanut epäilyjä siitä, että koneissa voisi olla järjestelmään liittyvä vika.

Ainakin neljä yhdysvaltalaista lentäjää on raportoinut konemalliin liittyvistä ongelmista, joissa koneen nokka on kallistunut yllättäen alaspäin pian nousun jälkeen.

Norwegianin koneissa tälläisiä ongelmia ei ole havaittu, sanoo Airava. Yhtiö sai käyttöönsä ensimmäiset Boeing 737 Max 8 -koneet kesällä 2017, eikä vastaanlaisista ongelmista ole tähän mennessä raportoitu. Yhtiön kaikki 18 konetta ovat kuitenkin toistaiseksi lentokiellossa, kuten vastaavat koneet muuallakin Euroopassa.

Yhtenä syynä lentoturmiin on epäilty sitä että lentäjät eivät olisi tienneet MCAS-järjestelmästä, eikä heillä olisi ollut tarpeeksi koulutusta uuden konetyypin hallintaan. Boeing kertoo viimeistelevänsä parhaillaan turmakonetyypin ohjelmistopäivitystä ja lentäjien koulutusta järjestelmän käyttöön.

Uusilla Boeing-koneilla joulukuusta 2017 alkaen lentäneen Airavan mukaan konetyyppi ei ole kovin paljon eronnut saman valmistajan vanhemmista konetyypeistä.

– Niissä on pieniä herkkyyseroja, mutta käytännössä kone käyttäytyy kyllä samalla lailla.

Airavan mukaan uuden konetyypin ominaisuuksia myös harjoiteltiin simulaattorissa ennen koneen käyttöönottoa.

– Meillä on ohjeistus siihen miten pitää toimia, jos tälläinen trimmi (koneen nokan kallistus) lähtee liikkeelle ilman komentoa. Tämä muistuttaa tilannetta, jossa MCAS-järjestelmä on vikaantunut. Eli kyllä meidät on koulutettu siihen tilanteeseen jo simulaatiokoulutuksessa, sanoo Airava Ylen haastatelussa.

• Historian suurin poliisirikosoikeudenkäynti on tullut loppumetreille.
• Viime lokakuun alussa alkaneessa virkarikosoikeudenkäynnissä jäljellä ovat loppulausunnot.
• Ensimmäisenä loppulausuntonsa pääsee pitämään syyttäjä.

Syyttäjä katsoo, että Helsingin poliisilaitoksella ei ole vuosina 2008–2013 kirjattu asianmukaisesti tietolähteitä rekistereihin.

Syyttäjän mukaan syytteessä olevat poliisijohtajat olivat tietoisia tilanteesta, mutta eivät puuttuneet siihen.

Syyttäjä vaatii entisille ja nykyisille poliisijohtajille enintään neljän kuukauden ehdollisia vankeusrangaistuksia.

Syytettyinä ovat entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, keskusrikospoliisin päällikön virasta hyllytetty Robin Lardot, Helsingin poliisilaitoksen johtajan paikalta hyllytetty Lasse Aapio ja Helsingin poliisilaitoksen entinen johtaja Jukka Riikonen.

Tietolähdejutussa virkarikoksista syytteessä on myös Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio sekä kolme muuta poliisimiestä.

Katso tästä jutusta, mistä heitä syytetään.

Kaikki syytetyt ovat kiistäneet oikeudessa virkarikossyytteet.

Syyttäjä: "Ei tässä olla syytteistä luopumassa"

Lähes puoli vuotta kestäneen oikeudenkäynnin aikana oikeus on käynyt läpi runsaasti kirjallista näyttöä ja kuullut kymmeniä todistajia.

Jutussa on kuultu todistajina lukuisia poliiseja ja esimerkiksi entistä sisäministeriä Päivi Räsästä (kd.).

Räsänen teki ministerinä toimiessaan vuonna 2013 valtakunnansyyttäjänvirastoon tutkintapyynnön Helsingin poliisilaitoksen tietolähteiden käytöstä. Tutkinta johti syytteisiin ja nyt meneillä olevaan oikeudenkäyntiin.

Syyttäjä katsoo, että oikeudessa esitetty näyttö tukee syyttäjän esittämiä väitteitä.

– Oikeudessa nähty todistelu tukee syytteessä esitettyjä asioita. Ei tässä olla syytteistä luopumassa, kihlakunnansyyttäjä Harri Tiesmaa sanoi eilen Ylelle.

Puolustus pääsee pitämään omia loppulausuntojaan tällä ja ensi viikolla. Yle seuraa myös puolustuksen loppulausunnot.

Tiistain hetki hetkeltä -seuranta Helsingin käräjäoikeudesta päivittyy tähän juttuun.

Lue lisää:

Historian suurin poliisirikosoikeudenkäynti alkaa – Katso tästä, mistä poliisipäälliköitä syytetään

Päivi Räsänen: Poliisi ei suostunut antamaan sisäministerille selvitystä tietolähteiden käytöstä

Poliisijohtajien vastuista kinataan ja kiistellään oikeudessa kuukausia – Näihin neljään kysymykseen törmättiin jo ensi metreillä

Kohukäräjien ensimmäinen päivä päättyi tuomarin kysymykseen: "Lardot, miten teidän nimenne lausutaan?" – Poliisijohtajat kiistivät virkarikossyytteet, Yle seurasi hetki hetkeltä oikeudenkäyntiä

Venäjä valtasi Krimin viisi vuotta sitten kansallisen hurmoksen saattelemana. Valtaus on kuitenkin käynyt Venäjälle kalliiksi, eikä se enää innosta venäläisiä entiseen tapaan.

1. Kansan tuki hiipuu

Vaikka suurin osa venäläisistä hyväksyy Krimin valtauksen, sen tuottamiin hyötyihin uskoo yhä pienempi osa kansasta.

Venäjän valtion rahoittaman tutkimuslaitoksen FOM:n tässä kuussa tekemän kyselyn mukaan 39 prosenttia venäläisistä piti niemimaan valtausta Venäjää hyödyttävänä asiana. Vielä keväällä 2015 luku oli 67 prosenttia.

Syynä lienee se, että niemimaan valtaus johti lännen asettamiin talouspakotteisiin, mikä näkyy monien venäläisten arjessa.

Krimin niemimaan valtauksen tai "sen liittämisen Venäjän yhteyteen", kuten se Venäjällä ilmaistaan, hyväksyy 77 prosenttia kansasta.

2. Putinin kannatus notkahti

Krimin valtaus suoritettiin kansalliskiihkoisen propagandan saattelemana. Erityisen vahvana instrumenttina tässä toimi Venäjän valtionjohdon ohjauksessa oleva televisio sekä sosiaalinen media.

Tarinan sankari oli presidentti Vladimir Putin, jonka kannatus singahti ennätyksellisiin yli 80 prosentin lukuihin heti valtauksen jälkeen. Nyt viisi vuotta myöhemmin Putinin tuki mataa 64 prosentissa. Se on yhtä alhaalla kuin ennen Krimin valtausta.

Lisäksi Putinin politiikkaan kielteisesti suhtautuvien venäläisten määrä on kaksinkertaistunut 33 prosenttiin.

Putinin kannatusta kuritti erityisesti arvonlisäveron nosto ja epäsuosittu eläkeuudistus, joka nostaa venäläisten eläkeikää asteittain tästä vuodesta lähtien. Samaan aikaan venäläisten reaalitulot ovat kaventuneet.

Arjen vaikeuksien keskellä isänmaallinen hurmos on haihtunut.

3. Talouspakotteet kurittavat Venäjää

Krimin valtaus saattoi edesauttaa yhtä Venäjän ulkopolitiikan keskeistä tavoitetta. Ukraina ei ole päässyt liittymään sotilasliitto Natoon tai Euroopan unioniin.

Hinta on ollut kova Venäjän taloudelle. Krimin valtaus johti lännen asettamiin talouspakotteisiin, eikä niille näy loppua – päinvastoin.

Uutistoimisto Bloombergin analyytikkojen mukaan Venäjän talous oli viime vuonna 10 prosenttia pienempi kuin se olisi ollut ilman pakotteita.

Lännen pakotelistoille ovat päässeet myös länteen varojaan siirtäneet oligarkit sekä heidän yhtiönsä. Heitä ovat muun muassa suomalaisille tutut Gennadi Timtšenko ja Rotenbergin veljekset Boris ja Arkadi.

Pakotteiden lisäksi Venäjän taloutta on kurittanut öljyn hinnan putoaminen.

Venäjä on onnistunut ainakin osittain taloutensa uudistusohjelmassa, jonka tavoite oli lisätä kotimaista tuotantoa ja pakottaa ulkomaisia firmoja siirtämään tuotantoaan Venäjälle. Tähän taipui muun muassa suomalainen Valio.

4. Venäjän eristäminen jatkuu

Krimin valtaus johti talouspakotteiden lisäksi Venäjän kansainväliseen poliittiseen eristämiseen. Venäjä menetti yhteistyösuhteensa kansainvälisiin organisaatioihin kuten Natoon ja EU:hun.

Venäjän korkean tason kahdenväliset suhteet länsimaihin ovat käytännössä jäissä paria poikkeusta lukuun ottamatta.

Nato on lisännyt läsnäoloaan itälaidallaan eli Baltian maissa ja itäisessä Euroopassa, mikä on vastoin Venäjän haluja.

Venäjä menetti uskottavuuttaan myös omien liittolaistensa parissa. Niemimaan valtaus oli esimerkki muille siitä, mitä voisi tapahtua, jos asettuu poikkiteloin Moskovan kanssa.

Venäjällä oli perinteisesti lämpimät välit Ukrainaan, sillä maita yhdistää historia, kulttuuri ja ortodoksinen kirkko. Krimin valtauksen takia Venäjä menetti rajoiltaan jälleen yhden ystävällismielisen valtion, ja sen etupiiri lännessä heikkeni.

5. Krim on kallis ylläpitää

Krimin valtaus itsessään on koitunut kalliiksi Venäjälle. Keskushallinto tukee niemimaan kehitystä jättimäisillä summilla.

Huoltoyhteydet Venäjältä niemimaalle olivat heikot viime vuoteen saakka, kun Putin kävi henkilökohtaisesti avaamassa Kertšin salmen ylittävän sillan. Silta maksoi kolme miljardia euroa.

Siihen saakka tavarat, ruoka ja polttoaineet piti toimittaa niemimaalle meritse, mikä lisäsi niiden hintoja. Tämä taas johti ylimääräisten tukirahojen maksamiseen niemimaalle.

Kertšin sillalla voi liikennöidä nyt autot, raideyhteyden pitäisi valmistua tänä vuonna.

Niemimaan infrastruktuuri on heikoissa kantimissa. Muun muassa sillalle johtavat tiet ovat heikkokuntoisia. Moskovasta katsoen Krim on kaukana.

Krimiläiset elinkeinot kuten kalastus ja viininvalmistus ovat kärsineet itse valtauksesta ja sitä seuranneista pakotteista.

Hinnat Krimin kiinteistömarkkinoilla ovat nousseet kiitos sinne saapuneiden venäläisten virkamiesten ja sotilaiden. Matkailusta toivotaan lisäpontta Krimin taloudelle, mutta ukrainalaiset turistit loistavat poissaolollaan.

Voit keskustella aiheesta alla kello 21:een saakka.

Lue myös:

Analyysi: Putin ymmärtää vihdoinkin, mikä on Venäjän todellinen uhka

Miksi jännitteet Krimin edustalla kiristyivät? Kokosimme Venäjän ja Ukrainan uuden kiistan pääpiirteet

Venäläisasiantuntija: Välivaalit tuskin muuttavat oleellisesti Yhdysvaltain ja Venäjän välejä – Trumpin aika on ollut katastrofi

Rysky Riiheläisen kolumni: Valheiden vaikutusta on vaikea vastustaa

Perussuomalaisten kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen auto julistaa "Matu, mistä tulet? Sinne menet!" ja "Turvapaikkaturistit ulos joka ukko".

Mainos on jo herättänyt kysymyksiä siitä, mikä on sallittua ja mikä ei, sillä maahanmuuttovastaisten käytössä termi "matu" tarkoittaa maahantunkeutujaa, ja sitä käytetään halventavissa yhteyksissä.

– Matu on maaseudun tulevaisuus. Jos joku sen on väärin ymmärtänyt, niin saa minun puolestani ymmärtää, Hakkarainen sanoo.

Pikkuisen ehkä olisi pitänyt laittaa pitempi kirjoitus. Teuvo Hakkarainen

Mutta mitä silloin tarkoittaa koko lause tulemisesta ja menemisestä?

– No se tarkoittaa, että mistä sinä tulet, sinne takaisin... Pikkuisen ehkä olisi pitänyt laittaa pitempi kirjoitus, Hakkarainen sanoo.

Turvapaikkaturisteilla taas Hakkarainen tarkoittaa paperittomia.

– Katson, että he elävät täällä yhteiskunnan siivellä, ja heidät pitää saada lähtemään pois.

Oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan vaalilainsäädäntö ei ota mitenkään kantaa ehdokkaiden kampanjoinnissaan käyttämiin sanoihin ja sanamuotoihin.

– Näitä asioita linjataan kuitenkin muussa lainsäädännössä, ja kampanjointi voi tulla tarkasteltavaksi esimerkiksi rikoslain valossa, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen alleviivaa sitä, että hän ei ota kantaa Hakkaraisen iskulauseisiin, vaan puhuu täysin yleisellä tasolla siitä, miten laki erilaisiin asioihin suhtautuu.

Tässä varmaan tietoisesti leikitään lainsäädännön rajoilla. Kimmo Nuotio

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on perehtynyt muun muassa vihapuheeseen. Vihapuhetta ei ole erikseen säädetty rangaistavaksi, vaan vastaavassa tarkoituksessa käytetty säädös on kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

– En mene sanomaan, että tästä rikosjutun saa, mutta lähellä sitä kynnystä liikutaan. Tietty ihmisryhmä halutaan ulos maasta, se on aika kovaa puhetta ilman muuta, Nuotio sanoo.

Nuotion mukaan normaalia poliittista puhetta olisivat esimerkiksi vaatimukset turvapaikkalainsäädännön kiristämisestä tai ulkomaalaislain tiukentamisesta.

– Tämähän taas on suurin piirtein sellainen, että lähdetään muiluttamaan maasta ulos ihmisiä jollain kriteerillä. Tässä varmaan tietoisesti leikitään lainsäädännön rajoilla, sanoo Nuotio.

Touko Hujanen, 32, on valittu vuoden kuvajournalistiksi Kuvajournalismi 2018 -kilpailussa. Hän voitti myös henkilökuva- ja kuvareportaasisarjat.

Puhelimen päähän tavoitettu Hujanen iloitsee siitä, että kuvasta on tullut aikamme “lingua franca” eli yleiskieli.

– Kaikki puhuvat sitä. Se on todella hyvä tapa saada ihmiset katsomaan tiettyjä asioita, Hujanen toteaa.

Asialla on myös käänteinen puoli. Kuvaajien työn täytyy Hujasen mukaan muuttua, koska myös muut kuin kuvaajat ovat kuvavirran äärellä.

– Se tarkoittaa sitä, ettemme voi enää ottaa yksittäisiä kauniita ja upeita kuvia, koska maailma on täynnä niitä, Hujanen toteaa.

Hänen mukaansa kuvaajien täytyy keskittyä paljon pienempiin ja intiimimpiin asioihin.

– Se on se kuvaajan työ tänä päivänä, Hujanen selventää.

Kuvaajien täytyy hänen mukaansa myös sitoutua paikkoihin, joissa kuvataan.

– Niihin täytyy juurtua. Se on se muutos kuvaajien työssä, Hujanen sanoo.

Hänen voittoisa reportaasinsa Metsäperhe kuvaa hyvin Hujasen ideologiaa. Hän kuvasi pitkään Pohjois-Karjalassa asuvan Maria Dorffin ja Lasse Nordlundin elämää. Pariskunnan on tarkoitus perustaa Valtimolle omavara-opisto, jonka ideaa pidetään maailmanlaajuisesti ainutlaatuisena.

Dorffin ja Nordlundin toiminta nostaa Hujasen mukaan esille elämän peruskysymyksiä, kuten sen, millainen arvopohja ihmisiä ympäröi. Mistä tulevat esimerkiksi ruoka ja talot, joissa asumme?

– Se tuntui sellaiselta asialta, että siitä täytyi alkaa tehdä isompaa juttua, Hujanen sanoo.

Hänen kuvareportaasinsa on juryn mukaan osuva provokaatio nyky-yhteiskuntaamme. Lisäksi kuvasarja on kansainvälistä tasoa, jury perustelee.

VOITTAJAT:

Kuvajournalisti 2018 TOUKO HUJANEN

Vuoden lehtikuva 2018 JOONAS BRANDT

Reportaasi 2018 TOUKO HUJANEN

Kuvaessee 2018 MIKKO SUUTARINEN

Uutiskuva 2018 ANTTI YRJÖNEN

Henkilökuva 2018 TOUKO HUJANEN

Urheilukuva 2018 RIO GANDARA

Uusi kuvajournalisti 2018 JOONAS VOHLAKARI

Video 2018 JANNE JÄRVINEN

Yleisön suosikki 2018 MEERI KOUTANIEMI

Kuvajournalismi-kilpailu tunnettiin aiemmin Vuoden lehtikuvat -kilpailuna. Kisassa palkitaan edellisen vuoden parhaat kuvat ja videot useassa eri sarjassa. Tänä vuonna kilpailuun osallistui noin sata valokuvaajaa yli 2 000 kuvalla.

Tuomareina toimivat tukholmalainen Dagens Nyheter -lehden kuvajournalisti Paul Hansen, helsinkiläinen dokumentaristi ja valokuvaaja Hannamari Shakya ja vaasalainen valokuvaaja Katja Lösönen.

Suomen kuvajournalistit on järjestänyt kilpailua vuodesta 1962.

Unikysely: Suurin osa kokee arjen pakottavan heidät luonnottomaan unirytmiin

Unirytmikyselyssä kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että arjen rytmi ei ole sopusoinnussa heidän luonnollisen unirytminsä kanssa. Noin puolet vastaajista toivoivat arkirytmin myöhäistämistä. Unikyselyyn vastasi yli 20 000 ihmistä. Asiantuntijan mukaan yllättävintä tuloksissa oli se, miten johdonmukaisesti unirytmin sopivuus oli yhteydessä vastaajien psyykkiseen hyvinvointiin.

Kolme pidätetty Utrechtin ampumiseen liittyen

Alankomaiden poliisi on pidättänyt kolme ihmistä liittyen eiliseen Utrechtin raitiovaunuampumiseen. Kolme ihmistä kuoli ja viisi haavoittui ampumisessa, jota tutkitaan mahdollisena terroritekona. Ampujan motiivista ei ollut tietoa. Poliisin mukaan myöskään mahdollista perheriitaa ei ole suljettu pois.

Eduskunta istuu viimeistä kertaa ennen vaaleja

Eduskunta kokoontuu tiistaina vaalikauden viimeiseen täysistuntoon. Kansanedustajat jäävät nyt noin kuukauden mittaiselle vaalitauolle, jolloin iso osa heistä kampanjoi paikkansa uusimisen puolesta. Eduskuntavaalit järjestetään 14. päivä huhtikuuta, mitä ennen eduskunnassa järjestetään valtiopäivien päättäjäiset keskiviikkona 10.4.2019. Viimeistä täysistuntoa voi seurata Yle Areenasta.

Ensimmäiset ohikulkijat Konginkankaalla: Seppo Ulvila käsitti vasta myöhemmin onnettomuuden laajuuden

Päivälleen 15 vuotta sitten Suomi heräsi tietoon isosta liikenneonnettomuudesta Konginkankaalla, jossa kuoli 23 ja loukkaantui 14 henkilöä. Tieliikennehistoriamme pahin onnettomuus ei unohdu ensimmäisenä paikalle saapuneilta ohikulkijoilta.

Poliisipomojen jättikäräjät loppusuoralla – Yle seuraa hetki hetkeltä

Puoli vuotta kestänyt poliisipomojen virkarikosoikeudenkäynti on tullut loppulausuntovaiheeseen. Syyttäjä pääsee esittämään oman loppulausuntonsa ensimmäisenä. Luvassa on tiukkaa tykitystä, kun syyttäjä perustelee oikeudelle, miksi poliisipomot pitäisi tuomita enintään 4 kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin virkarikoksista. Tietolähdeoikeudenkäynnissä on syytettyinä entisiä ja nykyisiä poliisijohtajia, jotka kiistävät syyllistyneensä virkarikoksiin.

Puoluejohtaja Sari Essayah Ylen puheenjohtajatentissä

Ylen puheenjohtajatentissä on tänään vuorossa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Tentti näytetään suorana Areenassa ja TV1:llä kello 21 tänä iltana. Ennen tenttiä kerromme, mistä asetelmista kristillisdemokraatit lähtevät vaalikamppailuun.

Etelässä sataa räntää tai vettä – pohjoisessa selkenee

Tiistaina on maan pohjoisosassa poutainen ja päivän aikana sää muuttuu aurinkoisemmaksi, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Etelässä ja maan keskiosassa sataa etenkin aamulla ja paikoin vielä myös iltapäivällä vettä tai räntää. Pohjois-Lapissa on päivällä heikkoa pakkasta, muualla ollaan plussalla. Illalla sää alkaa seljetä myös maan länsiosassa korkeapaineen selänteen vahvistuessa väliaikaisesti Suomen ylle.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

On syksy 2018 ja Helsingin messukeskuksessa kuhisee.

Suomalainen on juuri hävinnyt eurovaalien kärkiehdokkaan paikan saksalaiselle. Silti kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah hymyilee kuin Stuttgartin stadionilla vuonna 1993, kun hän voitti 10 kilometrin kävelyn maailmanmestaruuden.

Miksi suomalaisen ehdokkaan tappio ei harmita?

Viime syksynä Euroopan mahtipuolue EPP valitsi Suomen kristillisdemokraattien tukeman saksalaisen Manfred Weberin eurovaalien kärkiehdokkaaksi kokoomuksen Alexander Stubbin sijaan.

Suomen kristillisdemokraatit kuuluvat kokoomuksen kanssa samaan europuolueeseen, mutta arvoliberaali Stubb ei kristillisiä miellyttänyt.

EPP:n kokous oli kristillisdemokraateille voimaannuttava kokemus. Tässä porukassa konservatiivisia mielipiteitä ei tarvinnut selitellä.

Sari Essayah on tänään Ylen puheenjohtajatentissä. Tentti lähetetään suorana kello 21 Yle TV1:ssä ja Areenassa.

Avioliittolaki puolueen riippana viime eduskuntavaaleissa

Kristillisdemokraateissa muistetaan kipeästi, kuinka viime eduskuntavaalien alla keskustelu samaa sukupuolta olevien avioliitosta jyräsi puolueen muut teemat alleen. Puolue kärsi vaalitappion.

Puolueen vanhoillisille näkemyksille naureskeltiin, ja entisen puheenjohtajan Päivi Räsäsen esiintymiset julkisuudessa olivat johtaneet joukkoeroamisiin kirkosta.

Viimeksi kesällä puoluevaltuuston puheenjohtaja Aki Ruotsala sai potkut Pori Jazzin toimitusjohtajan paikalta sen jälkeen, kun hän esitti kohua herättäneitä kommentteja homoseksuaalisuudesta.

EPP:n kokouksessa syksyllä 2018 kaikki oli toisin.

Kristillisdemokraatit konservatiivisine näkemyksineen eivät olleet puolustuskannalla, vaan osa Euroopan keskustaoikeistolaista valtavirtaa.

Euroopan mahtinainen, liittokansleri Angela Merkel nosti puheessaan esille kristilliset arvot. Euroopan komission puheenjohtajaksi pyrkivän kristillisdemokraattisen Weberin mielestä Eurooppaa yhdistää kylien ja kaupunkien keskeltä löytyvä kirkko.

Ei ihme, että Essayahia hymyilytti.

Kristillisdemokraatit on jäänyt Suomessa pienpuolueeksi

Kristillisdemokraattiset puolueet ovat merkittävä poliittinen voima muualla Euroopassa, mutta Suomessa puolue on jäänyt pikkutekijäksi.

Saksan kristillisdemokraatit nousivat mahtiasemaansa täyttämällä natsien jälkeensä jättämää arvotyhjiötä toisen maailmansodan jälkeen. Suomen kristillisdemokraatit taas syntyivät konservatiivien vastalauseeksi maallistuvalle elämänmenolle 1950-luvun lopulla.

Vuonna 1958 perustetun Kristillisen liiton jäsenet olivat huolissaan perhearvojen heikkenemisestä, avioliiton ulkopuolisen seksin lisääntymisestä ja vapaammin saatavilla olevasta alkoholista.

Kovimman vaalivoittonsa eduskuntavaaleissa puolue sai vuonna 1999, kun eduskuntaan nousi kymmenen kristillisdemokraattien kansanedustajaa.

Pienestä koostaan huolimatta puolue on onnistunut useaan otteeseen pääsemään vallan kahvaan kiinni apupuolueena laajemmissa hallituskoalitioissa, joissa sillä on luotettavan kumppanin maine.

Luotettavan apupuolueen maineessa on yksi tahra: kristilliset marssivat ulos hallituksesta 1994, kun puolue pettyi päätökseen hakeutua EU:n jäseneksi.

Kristillisdemokraattien suhde moniin Euroopan unionin yhteisvastuuta lisääviin avauksiin on edelleen penseä, ainakin oppositiossa. Hallitusvastuussa 2011–2015 puolue nieli euroalueen tukipaketit ilman vastalauseita.

Myös kristillisdemokraattien uskollisuus oli koetuksella edellisellä sekavalla hallituskaudella. Puolue kuitenkin jäi hallitukseen vielä siinäkin vaiheessa, kun vasemmistoliitto ja vihreät olivat lähteneet ovet paukkuen.

Vastineeksi hallituspaikasta kristillisdemokraatit edellyttivät hallitusohjelmaan kirjausta siitä, että lakia homojen avioliitoista ei tulla hallituskauden aikana edistämään. Laki vietiin lopulta läpi kansalaisaloitteen avulla.

Keskustelu avioliittolaista ja sen vastustaminen leimasi puoluetta. Erityisesti tämä näkyi edellisen puheenjohtajan Päivi Räsäsen tiukkapipoisessa imagossa.

Puheenjohtajaksi vuonna 2015 valittu Essayah ei ole herättänyt samanlaisia ristiriitaisia tunteita. Päinvastoin. Alma Median kyselyn mukaan suomalaiset pitävät Essayahia luotettavimpana puoluejohtajana.

Kristillisdemokraattien erikoinen oppositiokausi

Kulunut oppositiokausi on ollut kristillisdemokraateille siinä mielessä erikoinen, että hallituksessa olleiden puolueiden arvot ovat puoluekentällä lähimpänä kristillisdemokraattien arvoja.

Perinteiset kotia, uskontoa ja isänmaata korostavat arvot jyräävät keskustan ydinkannatusalueilla. Kokoomuksen mittatilauspuvunkin alta on edelleen löydettävissä vanha kypäräpappi. Hallituspuolueena kauden aloittaneiden perussuomalaisten kanssa kristillisdemokraatit taas ovat vaaliliitossa Varsinais-Suomessa tulevissa vaaleissa.

Talouspolitiikan linjauksissa porvaripuolueeksi laskettavia kristillisdemokraatteja on käytännössä lähes mahdotonta erottaa keskustasta.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ei Jeesuksen tapaan marssi temppeleihin kaatamaan rahanvaihtajien pöytiä. Sen sijaan kristillisdemokraatit puhuvat sosiaalisesta markkinataloudesta, jossa yhdistyvät vapaat markkinat ja köyhimmistä huolehtiminen.

Samat linjaukset voisivat löytyä sellaisenaan myös keskustan periaateohjelmasta. Ennen päätöstä hallituspohjasta keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tekikin kristillisdemokraateille selväksi arvostavansa puoluetta ja sen ajamaa politiikkaa. Silti kolmen puolueen hallitukseen ei kristillisdemokraateilla ollut asiaa.

Kristillisdemokraatit jäi oppositioon, jossa se on suosiolla antanut muille oppositiopuolueille tilaa rusikoida hallitusta.

Vanhusten ja lapsiperheiden asiat KD:n vaalikärkinä

Puolueen piirissä arvioidaan toiveikkaasti, että vanhustenhoidon tilanteen nouseminen politiikan asialistalle suosisi kristillisdemokraatteja tulevissa vaaleissa.

Uusien hoitajien palkkaaminen ja vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen olivat esillä KD:n syksyllä julkistamassa vaihtoehtobudjetissa, jo ennen kuin julkisuuteen tulleet kauhukertomukset saivat kaikki puolueet vaatimaan lisätoimia.

Teeman painoarvoa selittää osin puolueen kannattajaprofiili. KD:n kannatuksen syvän ytimen muodostaa keskimääräistä iäkkäämpi äänestäjäjoukko.

Ikäihmisten aseman lisäksi puolueen vaaliteemoissa korostuu lapsiperheiden tilanteen parantaminen. Tämänkin aiheen kristillisdemokraatit toivovat uppoavan suotuisaan maaperään, kun huoli jatkuvasti heikkenevästä syntyvyydestä on lisääntynyt.

Näillä eväillä kristillisdemokraatit toivovat nappaavansa eduskuntavaaleissa ainakin yhden lisäpaikan ja kasvattavansa eduskuntaryhmänsä koon näin nykyisestä viidestä kuuteen edustajaan.

Tavoitteessa kristillisdemokraatteja auttaa myös loppumetreillä kaatuneen hallituksen epäsuosio.

Kristillisdemokraatit havittelevat erityisesti keskustaan pettyneitä äänestäjiä.

KD:n tähtäin Kaakkois-Suomen vaalipiirissä

Lisäpaikkaa KD tavoittelee erityisesti Kaakkois-Suomen vaalipiiristä, josta puolue ei viime eduskuntavaaleissa saanut läpi yhtään edustajaa.

Toiveelle antaa katetta Kaakon Viestinnän teettämä alueellinen kannatusmittaus, jossa puolueen kannatus on nousussa.

Todennäköisin läpimenijä vaalipiirissä olisi vuosina 1995–2003 kansanedustajana istunut Sakari Smeds, joka yrittää nyt paluuta.

Vaasan vaalipiirissä kristillisdemokraattien listoilla on Pori Jazzin toimitusjohtajan paikalta homokommenttien takia potkut saanut Aki Ruotsala. Hän toimii nykyään Kuortaneen elinkeinovastaavana.

Vaalipiiristä menee kuitenkin todennäköisemmin läpi puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman. Toinen paikka on tiukassa, sillä Pohjanmaalla kilpailu konservatiivisesti ajattelevien äänistä on kovaa.

Paluu hallituspuolueeksi voi tyssätä translakiin tai perhevapaauudistukseen

Viime eduskuntavaalien jälkeen hallitukseen ei ollut asiaa. Tällä kertaa hallitusneuvotteluista voi kuitenkin odottaa vaikeita. Se lisää kristillisdemokraattien mahdollisuuksia.

Tulevissa hallitusneuvotteluissa kristillisdemokraateille vaikeimmat kysymykset koskevat arvoja.

Neuvottelupöydällä on hyvin todennäköisesti esimerkiksi translain uudistaminen, jota kristillisdemokraatit vastustavat.

Kannatusmittausten mukaan suurimmat neljä puoluetta toivovat translain uudistamista niin, että sukupuolenkorjausleikkausten yhteydessä ei enää vaadittaisi sterilisaatiota. Tämä ei kristillisdemokraateille käy.

Vaikea pala nieltäväksi voi olla myös perhevapaauudistus. Monien puolueiden mallissa isälle kiintiöidyn perhevapaan osuutta kasvatetaan nykyisestä, mutta kristillisdemokraatit pitävät tätä perheiden sisäisiin asioihin puuttumisena.

Sen sijaan sosiaaliturvan uudistamisessa kristillisdemokraatit voisivat olla kokoaan suurempi vaikuttaja tulevassa hallituksessa. KD on ollut keskustelussa aloitteellinen jo oppositiokautensa aikana ja lobannut myös muille puolueille ahkerasti omaa brittien Universal Credit -järjestelmään pohjautuvaa sosiaaliturvamalliaan.

Kristillisdemokraattien mallissa nykyistä tukijärjestelmää yksinkertaistettaisiin yhdeksi yleistueksi. Yksinkertaistamista kannattavat myös muut puolueet omissa malleissaan.

Eniten eroja löytyy perustuloa kannattaviin puolueisiin. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat vastikkeetonta perustuloa, kun kristillisdemokraattien mallissa yleistuki olisi vastikkeellinen. Tuen saajalta voitaisiin siis edellyttää esimerkiksi työnhakua, jotta tukea myönnettäisiin.

Kristillisdemokraateissa uskotaan, että linjaukset kysymyksessä kuin kysymyksessä saadaan lopulta soviteltua yhteen hallituspohjasta riippumatta.

KD:n toivo on siinä, että vaalien jälkeen yhteistyökykyiselle pienpuolueelle olisi jälleen kysyntää.

Lue myös:

Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa!

Lue, katso ja kuuntele Ylen parhaat vaalijutut

Lue täältä kaikki Ylen puolueanalyysit

Lannoitteita valmistavan Yaran Uudenkaupungin tehtaalla on käynnissä suuri vaarallisen aineen onnettomuus.

Alueelle on annettiin hetkeksi myös vaaratiedote. Tiedotteen mukaan myrkyllistä kaasua on vapautunut ilmaan. Alueella liikkumista kehotetaan välttämään. Kello 9.41 vaaran kerrottiin olevan ohi.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävän päällikön Juha Virron mukaan kyse on suuresta ammoniakkivuodosta.

Henkilövahingoilta on Virron mukaan vältytty, mutta alkutietojen mukaan kaksi ihmistä olisi ollut kateissa. Heidän tilastaan ei ole varmaa tietoa.

Vuoto on saatu tukittua, mutta siitä on aiheutunut kaasupilven muodostumista.

– Hyvä asia on se, että pilvi on suuntautunut merialueelle, Virto kertoo.

Pelastustoimet ovat pelastuslaitoksen mukaan käynnissä ja tilanne saattaa muuttua.

Alueen asukkaita pyritään varoittamaan vaaratiedotteiden ja Twitterin välityksellä.

Vuoto on päivystävän päällikön Juha Virron mukaan saatu tukittua.

Vuoto sattunut tehtaan purkupaikalla

Tehtaan toimitusjohtaja Tommi Hevonojan mukaan ammoniakkivuoto on sattunut tehtaan purkupaikalla.

– Vuoto on tällä hetkellä sen verran pieni, ettei siitä ole vaaraa sivullisille. Tarkempaa tietoa siitä, kuinka paljon ammoniakkia on vuotanut, ei vielä ole, Hevonoja kertoo.

Tarkkaa tietoa vuodon aiheuttajasta ei tällä hetkellä ole. Tehtaan tiedotteen mukaan vuodon syiden tutkinta on jo aloitettu.

Ammoniakkikaasu on väritön, pistävän hajuinen kaasu, joka aiheuttaa ihmisille hengitys- ja ärsytysoireita. Lyhytkin altistus voi olla hengenvaarallista. Ammoniakki on myrkyllistä myös meren eliöstölle. Ammoniakki voi muodostaa räjähtävän kaasuseoksen ilman kanssa.

Ammoniakkia käytetään muun muassa lannoitteiden valmistuksessa, kylmävarastoissa ja tekojääradoilla.

Uudenkaupungin Yaran tehdas käsittää kaksi typpihappotehdasta ja kaksi lannoitetehdasta sekä voimalaitoksen. Tehtaiden päätuotteita ovat Yaran sivujen mukaan NPK-lannoitteet maatalouden käyttöön ja typpihappoa lannoitteiden raaka-aineeksi sekä teollisuuden käyttöön. Tehtaalla on noin 240 työntekijää.

WASHINGTON/NEW YORK Yhdysvallat on tutustuttanut minut paikkaan, jollaista en tiennyt olevan olemassakaan: täisalonkiin.

Epämiellyttävä tutustuminen täihin ja niiden ympärille kehitettyyn bisnekseen alkoi, kun järkytyksekseni löysin lastemme päästä täitä. Niistä oli varoitettu esikoisen koulusta kuukautta aiemmin. Tähän asti olimme selvinneet ilman tartuntaa.

Apteekissa täishampoovaihtoehtoja oli tarjolla useita. Niiden edessä noviisikuluttaja joutui ensin raapimaan päätään – eikä vain täidiagnoosin aiheuttaman psykosomaattisen kutinan vuoksi. On vaikea tietää, mikä aine tappaisi täit parhaiten.

Täilöytö iljetti niin paljon, että koko hyllyn tyhjentäminen tuntui sekin varsin houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Valitsimme ilmeisesti väärän aineen. Ensimmäisen shampoopesun jälkeen esikoisen päästä löytyi vielä seuraavina päivinä eläviä täi-iljetyksiä.

Samaan aikaan olimme puhdistaneet kotimme sängyt sekä pesseet tai myrkyttäneet kaiken mahdollisen pehmoleluista patjoihin.

Lapsemme luokkakaverin perhe oli kokenut saman täitaiston vuotta aiemmin. He neuvoivat meitä ottamaan suoraan kovat keinot käyttöön eli käymään lääkärillä. Lääkäri kuulemma voisi määrätä tehokkaammat, reseptillä saatavat tropit täiden listimiseen.

Muuten riskinä olisi, että täitartunnan nujertamiseen menisi jopa kuukausia, kuten tässä tuttavaperheessä oli käynyt. Sain kuulla, että täistä on kehittynyt jo perustäishampoille vastustuskykyisiä kantoja, niin kutsuttuja supertäitä.

Veimme jälkikasvun lääkäriin ja saimme reseptit hieman hammastahnaa muistuttavalle voidemaiselle aineelle.

Lääkäri kertoi, että Yhdysvaltain lastenlääkärit ovat tehneet paljon vaikuttamistyötä, jotta suhtautuminen täihin muuttuisi Yhdysvalloissa.

Vielä kymmenisen vuotta sitten Yhdysvalloissa oli tapana lähettää lapsi koulusta kotiin täihavainnon jälkeen. Yhdysvaltain lastenlääkärien liitto ohjeisti kuitenkin vuonna 2010 kouluja lopettamaan käytännön.

Lääkärien viesti oli, että lapsen eristäminen ei ole tarpeen, koska täit eivät hypi päästä toiseen. Ne kiipeävät hiuksia pitkin ja tarttuvat lasten päiden ollessa kosketuksissa. USA:n tautiviraston mukaan täit voivat tarttua myös pipojen ja kampojen välityksellä, mutta se on harvinaista.

Lääkärimme mukaan moni Yhdysvalloissa kuvittelee yhä täiden kielivän epäsiisteydestä, vaikka tosiasiassa ne suosivat puhtaita hiuksia. Erityisesti täiden mieleen on liukas hiuslaatu. Yhdysvaltain tautiviraston CDC:n mukaan afrikkalais-amerikkalaiset saavat vähemmän täitartuntoja kuin muut.

Kaikeksi onneksi täit eivät levitä tauteja, lääkäri muistutti. Hän toivotti rauhallista mieltä ja antoi alennuskupongit kirjoittamiensa reseptilääkkeiden ostamiseen.

Kupongista huolimatta yksi tuubi maksoi tähtitieteelliset 200 dollaria. Hämmästellessäni korkeaa hintaa farmaseutti kertoi aineen maksavan ilman kuponkia yli 400 dollaria. Hinta voi selittyä sillä, että lääke on melko uusi ja hiljattain tullut markkinoille.

Päivittelin ääneen, miten yhdysvaltalaiset sietävät näin kalliita lääkehintoja. Farmaseutti sanoi ihmettelevänsä samaa itsekin. Yhdysvalloissa ei tunneta suomalaisen Kela-korvausjärjestelmän kaltaisia tukia. Jos sairausvakuutus ei korvaa lääkettä, se on maksettava kokonaan itse.

Tautivirasto CDC arvioi, että 3–11-vuotiaista lapsista Yhdysvalloissa 6–12 miljoonaa saa vuosittain täitartunnan. Jos ajattelee, että jokaisen hätääntynyt vanhempi ostaa parikymmentä dollaria maksavan käsikauppatäishampoon ja osa lääkärin määräämän parinsadan dollarin tuubin, alkaa hahmottua, kuinka mittavaa bisnestä täiden hävittäminen Yhdysvalloissa on.

Olennainen osa täitaistoa on myös hiusten kampaaminen metallisella täikammalla shampoopesun jälkeen täiden munien poistamiseksi. Siinä riittää urakkaa. Kampaamista on tehtävä parin viikon ajan vähintään joka toinen päivä hoidon jälkeen.

Kampasin itse tyttäreni pitkiä ja paksuja hiuksia yhden viikonlopun aikana yli kymmenen tuntia. Kampausurakkaa somessa päiviteltyäni tuttavani kertoi, että Yhdysvalloissa on tarjolla erityisiä täidenpoiston ammattilaisia. Heidän tehtävänään on kammata täitä ja niiden munia kotikäynneillä tai täisalongeissa.

Yhdysvaltalaiset vaikuttavat olevan suomalaisia halukkaampia maksamaan mitä erilaisimmista palvelusta. Halpaa hupia ammattilaisen tekemä täinpoisto ei ole. Ensimmäisestä tunnista saa pulittaa jopa 200 dollaria.

Työmatkalla New Yorkissa menin tutustumaan tällaiseen paikkaan. Se oli nimennyt itsensä vapaasti suomennettuna Täidenlistijäksi. Yli 20 toimintavuoden aikana yhtiö oli avannut useita toimipisteitä New Yorkiin, ja se mainosti itseään täiden hävittämisen pioneeriksi.

Päätin kokeilla palvelua, ja salongissa minut istutettiin punaiseen kampaajantuoliin. Täidenpoistaja Cecilia tutki päätäni ja totesi siellä olevan parikymmentä munaa. Järkytystäni hieman lievitti, että hänellä oli tarjota heti ratkaisu niiden poistamiseen.

Cecilia esitteli Air alléksi nimetyn laitteen. Se muistuttaa imuria, jossa on hiustenkuivaajan suutin. Masiina töhöttää suuttimen läpi kuumaa ilmaa hiuksiin niin, että munat kuivuvat ja kuolevat.

Hoito tappaa kuulemma yli 99 prosenttia munista.

Otin suositellun puolen tunnin hoidon. Munien kuumentaminen hengiltä oli helpottavaa.

Hoito maksoi lähes 200 dollaria. Minusta se oli kuitenkin halpa hinta mielenrauhasta.

Cecilia myi minulle vielä täiden kiinnittymistä estävän suihkeen. Täitä karkottaviksi mainostetut hiuslenkit jätin hyllyyn.

Päivälleen 15 vuotta sitten Suomi heräsi tietoon isosta liikenneonnettomuudesta. Konginkankaan onnettomuus on edelleen historiamme pahin tieliikenneonnettomuus: 23 ihmistä menehtyi ja 14 loukkaantui.

Onnettomuus ei unohdu ohikulkijoilta, jotka saapuivat ensimmäisenä turmapaikalle.

Kimmo Hovilainen ajoi turmarekan takana. Konginkankaalla hän näki, kuinka rekan perä alkoi heittelehtimään.

Seppo Ulvila ohitti onnettomuuspaikan ja näki tuhon laajuuden. Hän soitti hätäkeskukseen: "nyt kaikki mahdollinen apu paikalle, täällä on pahaa jälkeä".

"Se liike kasvoi ja kasvoi"

Lapista lomamatkalta tulevassa autossa oli hiljaista. Kimmo Hovilainen ajoi matkustajien nukkuessa. Hän näki edellä ajavan rekan, ja päätti Konginkankaan kohdalla lähteä ohittamaan.

Vastaantulevien kaistalla Hovilainen tajusi, ettei tie ollut enää märkä, vaan se oli peilijäässä. Hän jättäytyi takaisin rekan taakse.

– Rupesin katselemaan rekan vaunua, että sehän vähän heittelehtii. Se liike kasvoi ja kasvoi, ja lopputulos onkin tiedossa. Siinä vaiheessa kun kolari tapahtui, meillä oli noin 50–100 metriä väliä siihen kohtaan.

Auto parkkiin, hälytyskolmiot paikoilleen ja soitto hätäkeskukseen. Nämä tehtyään Hovilainen ja muut odottivat pelastushenkilöstön saapumista. Turmarekan kuljettaja liikkui ulkona.

– Oli aivan säkkipimeätä, näki vain että kaksi isoa ajoneuvoa on ajanut kolarin. Mitään ääniä ei kuulunut.

Pimeydestä auton luo käveli nuori nainen. Rauhallisesti käyttäytynyt nainen kysyi, voiko hän tulla autoon lämmittelemään ja saisiko puhelinta lainaan, jotta voisi soittaa vanhemmilleen olevansa elossa.

– Hänestä ei vuotanut verta oikeastaan, joitakin haavoja oli. Sanoi, että jonnekin sattuu. Ymmärrettävistä syistä ei halunnut jäädä sinne bussiin odottamaan.

Muita eloonjääneitä ei näkynyt.

"Pimeää ja hiljaista kuin huopatossutehtaassa"

Risteysalueella, tien reunaan oli pysähtynyt auto, jossa oli hätävilkut päällä. Öisellä kotimatkalla ollut Keski-Suomen hätäkeskuksen vuoromestari Seppo Ulvila hiljensi ja avasi ikkunan.

– Mies sanoi, että siellä on paha kolari. Kiitin varoituksesta ja soitin heti hätäkeskukseen. Kysyin puheluun vastanneelta työkaveriltani, että onko tullut ilmoitusta Nelostieltä ja kerroin lähestyväni ilmeisesti onnettomuuspaikkaa.

Päivystäjä kertoi Ulvilalle, että yksiköitä on hälytetty paikalle. Hän pyysi Ulvilaa soittamaan uudestaan, kun tämä tietää lisää.

Penkassa oli renkaanjälkiä, niistä oli lunta pöllähtänyt tien luiskaan. Pian Ulvila huomasi omien autojensa valossa tien vasemmassa reunassa ajoneuvojen hahmoja. Hän hiljensi ja ajoi rauhallisesti onnettomuuspaikan ohi ja pysähtyi noin sadan metrin päähän. Etelään menevä kaista oli lähes täysin vapaana.

– Ehdin ohi ajaessani nähdä rekan ja penkalle suistuneen linja-auton. Ennen kuin nousin autosta, soitin uudestaan hätäkeskukseen ja sanoin, että nyt kaikki mahdollinen apu paikalle, täällä on pahaa jälkeä.

Kun Ulvila nousi kesäkengissään autosta, hänellä oli vaikeuksia pysyä pystyssä. Hän kuvailee kävelleensä kuin hiihtämällä.

– Onnettomuuspaikalla oli pimeää ja hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Jälkeenpäin olen monta kertaa miettinyt sitä hiljaisuutta, kun se oli jotenkin niin painostava.

Etelän suunnassa alkoivat vilkkua hälytysajoneuvojen valot, ensimmäinen paloauto oli tulossa paikalle ja pian sen perässä ambulansseja. Vielä ennen kuin sireenien ääni peitti kaiken alleen, Ulvila huomasi tytön istumassa rekan perävaunussa.

Tyttö alkoi kirkua.

Ulvilalle selvisi vasta tuntien päästä, että oli tapahtunut Suomen tieliikennehistorian vakavin onnettomuus.

Onnettomuudesta ei puhuta enää

Kimmo Hovilaisen autossa oli jälleen hiljaista maantien vilistäessä alla. Pelastushenkilöstön saavuttua onnettomuuspaikalle, Hovilainen sai luvan lähteä viemään loukkaantuneen naisen sairaalaan Äänekoskelle.

– Hän oli rauhallinen, mutta varmaan shokissa.

Äänekoskella oli jo tiedossa tapahtunut, kun Hovilainen jätti tytön sairaalalle

Auto jatkoi matkaansa Äänekoskelta kohti Heinolaa, kotia.

Konginkankaan onnettomuus täytti uutislähetykset. Hovilainen seurasi uutisointia, onnettomuuden lopullinen laajuus valkeni hänelle aamupäivällä. Hälytyskeskuksesta soitettiin useammankin kerran.

– He halusivat tietää, että olemmeko ok ja tarvitsemmeko kriisiapua. Kukaan meistä ei tarttunut tarjoukseen.

15 vuotta myöhemmin onnettomuudesta ei automatkalaisten kanssa keskustella kuin hyvin harvoin. Ei siitä ole mitään puhuttavaa. Hovilaisen ajatuksissa onnettomuus käy joskus automatkoilla.

– Jos tulee liukkaalle kelillä mutkissa rekkoja vastaan, niin välillä katselen, että mihin ohjaan auton, jos tulee vaunu poikittain vastaan.

Onnettomuusyönä Hovilainen ajatteli onnea. Jos hän olisi ohittanut rekan, voisi Konginkankaan surmaluku olla suurempi.

Aamun uutiset tyrmistyttivät

Poikkeuksellinen sääolosuhde katsottiin yhdeksi syyksi onnettomuuteen.

Lomalla ollut vuoromestari Seppo Ulvila oli turmarekan lastin tavoin tulossa Oulusta, jossa oli satanut räntää. Hän muistaa tankanneensa auton Pihtiputaalla, ja silloin sade oli jo loppunut.

Alkoi pakastuakin, mutta liukkauden hän huomasi vasta, kun hän kiihdytti autolla ylämäkeen pysähdyttyään kolarivaroituksen antaneen autoilijan luona Konginkankaan kylän pohjoisessa liittymässä.

– Tie oli ihan jumalattoman liukas.

Ulvila lähti onnettomuuspaikalta jatkamaan matkaa, kun ensimmäisessä paloautossa tullut mies pyysi ystävällisesti, mutta jämäkästi sivullisia poistumaan paikalta.

Oman kokemuksensa perusteella Ulvila tietää, että työssä olleilla päivystäjäkollegoilla oli valtavan kiireinen yö pitkälle aamun valkenemiseen saakka. Hätäkeskuksessa yö oli tilastollisesti ennakoitu hiljaiseksi. Työvuorossa oli siksi vain tavallisen arkiyön vahvuus.

Kun hälytysajoneuvoja tuli vastaan vielä noin 30 kilometrin päässä onnettomuuspaikasta, Ulvila alkoi käsittää tilanteen vakavuuden. Siitä huolimatta aamun uutiset tyrmistyttivät.

Mitään niin pahaa ei hän ollut osannut kuvitella tapahtuneen.

Lue myös:

Onnettomuus, joka ei unohdu – Ylen erikoisartikkeli Konginkankaan onnettomuudesta 15 vuotta sitten

Toimittajalta: Onnettomuus murskasi unelmat ja teki sen uhreista eläviä muistomerkkejä

Raskaan liikenteen valvonta on notkahtanut Konginkankaan turman suositusten unohduttua – "Tämä on pisara meressä"

Konginkankaan onnettomuus järkytti liikenteen ammattilaisia, mutta rekkoja se ei hidastanut – nyt osa hiljentää vauhtia vapaaehtoisesti

Nelostie on yhtä kehnossa kunnossa kuin ennen Konginkankaan onnettomuutta – palomies Jarmo Arpiainen: "Työt eivät lopu, ellei tielle tehdä jotain"

Helsinkiläinen Natalia Lindholm oli kesällä 2016 kiperän paikan edessä. Aika lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin valmistautumisessa oli kevään ylioppilaalta loppunut kesken. Ovi unelmien opiskelupaikkaan ei auennut.

– Siinä vaiheessa en osannut unelmoida muusta. Lukiossa puhuttiin oikiksesta, lääkiksestä ja kauppiksesta. Kun itseä kiinnostivat luonnontieteet ja terveyteen liittyvät asiat, tuntui, että oli oikea vaihtoehto mennä siihen suuntaan.

Pääsykokeiden ja ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella oli kuitenkin tarjolla muita opiskelupaikkoja luonnontieteelliseltä alalta.

– Mietin, että teenkö hirveän virheen, jos menenkin johonkin muualle ja jos se ei olisikaan mun juttu. Sitten päätin, että lähden rohkeasti kokeilemaan.

Siinä vaiheessa en osannut unelmoida muusta. Natalia Lindholm

Natalia aloitti opiskelun kakkosvaihtoehdossaan eli kemian-, bio- ja materiaalitekniikan opinnoissa Aalto-yliopistossa.

Hän korotti vielä ylioppilastodistuksen arvosanoja siltä varalta, että pänttääminen Otaniemessä osoittautuisi pettymykseksi. Toisin kävi. Opiskelu, joka johtaa kemian tekniikan diplomi-insinööriksi, on ollut innostavaa.

–Se kyllä kolahti kun pääsin tänne. Opin tosi paljon itsestäni ja ennen kaikkea kaikista opiskelumahdollisuuksista, mitä täällä on.

Natalia tietää muutamia muitakin lääkiksestä haaveilleita, jotka ovat kotiutuneet Aaltoon, eivätkä kadu valintaansa.

Kahden ja puolen vuoden opintojen jälkeen Natalia osallistui tammikuussa maisterihakuun ja pääsi haluamaansa koulutusohjelmaan.

Natalian tavoin osa tekniikan alan opiskelijoista osallistui maisterihakuun jo alkuvuodesta. Tuolloin haettiin myös muun muassa Taideyliopiston koulutuksiin ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön koulutukseen.

Keskiviikkona alkavassa päähaussa haetaan muihin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksiin. Tarjolla on lähes 1 600 hakukohdetta. Aloituspaikkoja on ensi syksynä alkavissa koulutuksissa noin 47 600.

– Nimi hakukoneessa ei hirveästi kerro, mitä opiskelu pitää sisällään, sanoo Natalia.

Joitakin saattaa pelottaa se, että ei vielä tiedä, mikä tuleva ammatti on. Natalia Lindholm

Epävarmuutta voi joutua sietämään pitkään vielä opiskeluaikanakin.

– Joitakin saattaa tietysti pelottaa se, että täällä ei vielä tiedä, mikä tuleva ammatti on. Mutta eihän sitä voi niin ajatella. Pitää seurata sitä, mikä itseä kiinnostaa ja täällä on mahdollisuudet valita sen mukaan. Ja niin on varmaan muissakin yliopistoissa.

Nataliakaan ei vielä tarkkaan tiedä, minkälainen ura hänellä on edessä. Tuotekehitys houkuttaisi ainakin uran alkupuolella.

– Terveys ja hyvinvointi kiinnostavat yhä paljon, ehkä jotakin siihen suuntaan. Jos saisi työskennellä jossakin työryhmässä, joka kehittää jotakin uutta tuotetta, esimerkiksi lääkettä tai uutta materiaalia terveydenhuoltoon.

Luonnontieteissä paljon opiskelupaikkoja

Korkeakoulujen yhteishaussa Opintopolku-verkkopalvelussa voi hakea kuuteen eri koulutukseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Koulutuspaikan suosiosta kertoo se, mikä kohde pannaan useimmin ykköseksi.

Etenkin luonnontieteissä opiskelupaikkoja on paljon, joten kilpailu ei ole yhtä kovaa, kuin vaikkapa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun 11 näyttelijäntyön opiskelijapaikasta. Ensisijaisia hakijoita niihin oli viime vuonna aiempaan tapaan yli tuhat.

Esimerkiksi kemiaa halusi ensisijaisesti opiskelemaan Helsingin yliopistoon viime vuonna vajaat 50 hakijaa. Opiskelemaan hyväksyttiin yli sata.

Vähiten kilpailtuina voi pitää koulutuksia, joissa hyväksyttyjä on moninkertainen määrä ensisijaisten hakijoiden määrään verrattuna.

Nimi hakukoneessa ei hirveästi kerro, mitä opiskelu pitää sisällään Natalia Lindholm

Kaikki opiskelemaan hyväksytyt eivät kuitenkaan ole ensisijaisia hakijoita. Hyväksytyksi tullut voi olla hakija, jolle paikka on toiveissa kakkos- tai kolmossijalla, tai jopa sitäkin alempana. Jos tällaisella hakijalla on paremmat paperit tai hän sai pääsykokeesta paremmat pisteet, hän ohittaa ensisijaisen hakijan.

Hakukohteet, joista oli vähiten kilpailua viime vuonna näet alla olevasta taulukosta.

Vaikka ensisijaisia hakijoita on opiskelupaikkaa kohden vähemmän, heppoisin perustein ei kuitenkaan tule valituksi. Natalia olisi päässyt hyvillä arvosanoillaan lukemaan kemiaa ja fysiikkaa.

– Aallon valintakokeessa piti tehdä matikankoe, mutta ei se ole ylitsepääsemätön. Lisäksi sait valita, teetkö fysiikan vai kemian kokeen tai molemmat.

– Minulla on opiskelukavereita, jotka eivät ole pitkää matikkaa tai fysiikkaa kirjoittaneet ja opiskelevat täällä samaan tahtiin kuin muutkin. Tietysti pitää olla motivaatiota siihen, mitä tekee.

Natalia haluaa kannustaa muitakin tekemään valintoja ennakkoluulottomasti.

– Lukion jälkeen käsitys siitä, mitä voisi tehdä tulevaisuudessa, on niin kapea.

Ylioppilastodistuksella pääsee sisään yhä useampi

Osa ei halua luopua unelmastaan, vaan käy pääsykokeissa jopa useana vuonna. Joka kuudennelle hakijalle korkeakoulupaikka heltisi viime vuoden yhteushaussa ylioppilastodistuksella ilman pääsykoetta.

Myös suosituille ja kilpailluille aloille on mahdollisuus päästä pelkällä ylioppilastodistuksella.

Kauppatieteissä laaja todistusvalinta otettiin käyttöön jo viime vuonna, jolloin lähes 60 prosenttia opiskelijoista eli noin 2 500 valittiin todistuksen perusteella.

Oikeustieteellinen ala ottaa todistusvalinnan käyttöön tänä vuonna, mutta paikkojen määrä on rajattu 20 prosenttiin eli runsaaseen sataan. Ensi vuonna todistuksella valittavien osuus on 40 prosenttia.

Lääketieteellisellä alalla ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella pääsee ensi vuodesta lähtien opiskelemaan enintään 51 prosenttia uusista opiskeiljoista.

Vuodesta 2020 lähtien valtaosa yliopistojen opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.

Myös ammattikorkeakoulut ottavat kevään 2020 yhteishaussa käyttöön laajan todistusvalinnan. Suurin osa opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella.

Hakukohteet, joista oli eniten kilpailua viime vuonna näet alla olevasta taulukosta.

Valtaosa yli tuhannesta kohteesta, jotka ovat Ylen hakukoneissa, tulee hakuun myös tänä vuonna.

Mukana eivät ole maisterihaun, avoimen väylän eivätkä tiedekilpailuissa menestyneiden opiskelijapaikat.

Hakukoneissa ei myöskään ole opiskelupaikkoja, joihin ei viime vuonna hyväksytty yhtään hakijaa. Esimerkiksi osaan englanninkielisistä koulutuksista ei ollut riittävästi vaatimukset täyttäviä hakijoita.

Yliopistojen hakukohteet 2018

Voit tehdä hakuja tutkinnon, koulutusalan, yliopiston ja paikkakunnan mukaan. Hakukoneita on kaksi: ensimmäisessä näkyvät yliopistot ja toisessa ammattikorkeakoulut.

Ammattikorkeakoulujen hakukohteet 2018

Voit tehdä hakuja tutkinnon, koulutusalan, ammattikorkeakoulun ja paikkakunnan mukaan.

Jos aamulla on aikainen herätys, helsinkiläinen 41-vuotias Miina Kajos joutuu usein nappaamaan illalla unilääkkeen. Silti yö voi mennä hätäillessä sitä, herääkö varmasti aamulla oikeaan aikaan.

Aamulla Kajos torkuttaa viimeiseen minuuttiin asti ja siksi hänellä jää usein aamiainen syömättä. Reumasäryt ovat voimakkaimmillaan aamulla, jos Kajos ei saa nukkua riittävän pitkään ja herätä rauhassa.

Kajos on kärsinyt epätyypillisestä unirytmistä lapsuudesta saakka. Aikaiset herätykset tuottivat jo lapsena fyyysistä pahaa oloa. Nuorena hän nukkui helposti iltapäivän puolelle.

Iän myötä unirytmi on vähän muuttunut. Pari vuotta sitten Kajoksella oli mahdollisuus testata omaa luonnollista unirytmiään, eikä se edelleenkään ihan istunut yhteiskunnan normeihin.

– Heräsin kymmenen yhdentoista aikaan ja saatoin mennä nukkumaan joskus kahden, kolmen, neljän, viidenkin aikaan yöllä.

Kaksi kolmesta elää epäsopivassa rytmissä

Yle Akuutti ja Työterveyslaitos selvittivät yhdessä, kuinka moni suomalainen joutuu elämään itselleen luonnottomassa unirytmissä. Unikyselyyn vastasi yli 20 000 ihmistä, Kajos oli yksi heistä.

Arjen unirytmi oli sopusoinnussa luonnolliseksi koetun unirytmin kanssa vain kolmasosalla vastaajista. Noin puolet vastaajista toivoi arkirytmin myöhäistämistä.

Voit lukea lisää kyselyn tuloksista Akuutin jutusta.

Työterveyslaitoksen psykologi Mikael Sallisen mukaan yllättävintä tuloksissa oli se, miten johdonmukaisesti unirytmin sopivuus oli yhteydessä vastaajien psyykkiseen hyvinvointiin.

– Mitä voimakkaammin arjen unirytmi oli ihmiselle epäsopiva suhteessa hänen luonnolliseen unirytmiinsä, sitä suurempi riski oli väsymykseen, mielialan laskuun, tyytymättömyyteen elämään yleensä ja heikentyneeseen unenlaatuun.

Tämä koski iltavirkkujen lisäksi myös niitä, joilla oma unirytmi oli aikaisempi arkiseen unirytmiin verrattuna ja niitä, joilla ei ollut säännöllistä unirytmiä lainkaan.

Sallinen arvelee, että yksi syy psyykkisiin oireisiin on unirytmin epäsopivuudesta johtuva univaje.

"Tuntuu järjettömältä, minkä määrän syö erilaisia lääkkeitä oikeastaan vain pysyäkseen yleisesti määritellyssä rytmissä." Miina Kajos

Kajos uskoo itselleen luonnottomassa unirytmissä elämisen saattaneen vaikuttaa jopa selkärankareuman puhkeamiseen nuorella aikuisiällä. Lyhyetkin ajanjaksot omassa unirytmissä helpottavat selvästi Kajoksen oloa.

– Pystyn huomattavasti vähemmän käyttämään kipulääkkeitä silloin enkä tarvitse nukahtamisen avuksi mitään lääkkeitä. Tulee liikuttua ja syötyä kunnolla, mieliala kohenee ja keskittymiskyky paranee. Ero on todella merkittävä.

– Tuntuu järjettömältä, minkä määrän syö erilaisia lääkkeitä oikeastaan vain pysyäkseen yleisesti määritellyssä rytmissä, Kajos toteaa.

Aamu-uninen ei ole yhtä kuin laiska

Kyselyyn vastanneista 80 prosenttia oli naisia. Muun muassa siksi tulokset eivät ole yleistettävissä koko väestöön. Silti ne ovat vahva viesti yhteiskunnalle: iso osa ihmisistä ei pysty elämään luonnollisessa unirytmissään.

– Kyllä tästä sellaisen johtopäätöksen voi vetää, että meidän on syytä tarkastella sitä, minkälaisia aikarakenteita ja rytmejä me rakennamme yhteiskuntaan työaikojen ja kouluaikojen puitteissa. Otetaanko me riittävästi huomioon sitä, että ihmisillä on erilaisia vuorokausi- ja unirytmejä, Sallinen pohtii.

Kajos on ollut onnekas, hänen työnantajansa ovat olleet joustavia. Mutta lasten koulut ovat määrittäneet paljon Kajoksenkin aikatauluja. Hän ymmärtää, että tietyt asiat yhteiskunnassa on tehtävä tiettyyn aikaan. Siitä huolimatta Kajoksen mielestä päiväkodeissa, kouluissa ja monilla työpaikoilla olisi mahdollisuus tehdä joustavampia järjestelyjä.

Monissa työtehtävissä myöhäisempi vuorokausirytmi voisi olla jopa eduksi, Kajos muistuttaa.

– Nähtäisiin vahvuutena se, että meillä on ihmisiä, jotka luonnostaan ja ihan mielellään työskentelisi esimerkiksi yöaikaan.

Kajos toivoisi, että epätyypillinen unirytmi nousisi esteettömyys- ja yhdenvertaisuuskysymykseksi. Terveysongelmien lisäksi vuorokausirytmin poikkeavuus voi Kajoksen mukaan jopa syrjäyttää opiskelu- tai työelämästä.

Erityisesti hän haluaisi muokata asenneilmapiiriä.

– Jos tosi nuoresta asti leimataan laiskaksi ja kelvottomaksi sen takia, että ei herää tarpeeksi aikaisin, sillä voi olla tosi kauskantoisia seurauksia itsetunnolle, toimintakyvylle ja käsitykselle siitä, mihin kaikkeen pystyy.

Lisää aiheesta:

"Yhteiskunta pyörii aamuvirkkujen tyrannialla" – Vain kolmasosa elää luonnollisessa vuorokausirytmissään, aikaiset aamut ja työelämä rassaavat kyselyyn vastanneita

Valvooko sinunkin untasi kello, ranneke tai sormus? – Hengenvaarallinen uniapnea ei paljastu kotikonstein

Yle Akuutti käsittelee aihetta jaksossaan Kadonneen unen metsästäjät keskiviikkona 20.3. TV1:ssä klo 20.

Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.

Liki 40 000 opiskelijaa on saanut Kelalta päätösehdotuksen liikaa maksetuista opintotuista vuodelta 2017. Heistä noin neljänneksen ei tarvitsisi maksaa tukea takaisin.

Useimmat saavat takaisinperinnän muutettua, mutta kymmenet jopa sadat opiskelijat maksavat tukea turhaan takaisin, Kelassa arvioidaan. Tarkkaa määrää ei edes tiedetä, kertoo Keskisuomalainen.

– Takaisinperintä muuttuu noin 10 000:lla. Se tiedetään aiempien vuosien perusteella, Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen kertoo.

Takaisinperintä voi olla monelle aiheeton siksi, että Kela on tällä hetkellä ainoastaan verottajan vuosituloilmoitusten varassa.

Kela ei tiedä, kuka opiskelijoista on hankkinut tulonsa valmistumisen jälkeen ja kuka sitä ennen. Opintotukea ei peritä takaisin valmistumiskuukauden jälkeen saatujen tulojen takia.

Kapteeni (evp) Mika Heiskanen on aina tottunut tekemään, mitä armeija vaatii. Heiskanen ehti olla Puolustusvoimilla töissä yli 30 vuotta ennen kuin jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle.

Ammattisotilaana Heiskanen joutui olemaan tarkka, mitä puhuu julkisuudessa. Tämän kevään uutinen saa hänet kuitenkin avaamaan suunsa.

Pääesikunta päätti tänä keväänä, etteivät diabeetikot saa enää vapaaehtoisina ja poikkeusluvalla käydä asepalvelusta. Vuosina 2001–2017 asepalvelukseen astui 120 diabeetikkoa. Jatkossa diabeetikot sijoitetaan palveluskelpoisuusluokkaan C.

Heiskasen mielestä tämä päätös on virhe. Heiskanen puhuu kokemuksesta, sillä hän sairastaa tyypin 1 diabetestä ja palveli ammattisotilaana 23 vuotta sairauden kanssa.

– Olen johtanut taisteluammunnat ja räjäytysharjoitukset ammattialiupseereille. Olen saanut kaikki luvat ja oikeudet, eikä minulla diabeetikkona ollut rajoitteita. Ja tässä puhutaan aika paljon vaativammasta työstä kuin perusvarusmiespalvelus.

Heiskasen mielestä on hätäratkaisu, jos varusmiespalvelus kielletään kaikilta diabeetikoilta.

– Tämä on sen kokoluokan juttu, että siitä pitää keskustella ja suhtautua ihmisiin yksilöinä. Sitä Puolustusvoimat muutenkin korostaa, Heiskanen sanoo.

Tyypin 1 diabetes on sairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat beetasolut tuhoutuvat, minkä takia sairastunut ei pärjää ilman insuliinia. Sairauteen ei ole tällä hetkellä parannuskeinoa tai sairaudelta ehkäisevää hoitoa. Suomessa tautia sairastavia on noin 50 000.

Lääkäri sanoi, että työt päättyvät

Mika Heiskanen aloitti työuransa vuonna 1986 Korian varuskunnassa Kouvolassa. Hän koulutti joukkueenjohtajana varusmiehiä.

Talonrakentajan koulutus oli takataskussa, mutta järjestelmällinen ja fyysinen armeija tuntui mielekkäältä. Kouvolan varuskunnan lakkauttamisen jälkeen Heiskanen siirtyi töihin Upinniemeen meripioneeriksi.

Kaikki meni hyvin vuoteen 1995, kunnes yhden flunssan jälkimainingeissa kolmikymppinen mies hyytyi täysin. Väsytti ja janotti.

– Terveyskeskuksessa hoitaja sanoi, että verensokerimittari on varmaan rikki, kun se näyttää high eli korkeaa. Hoitaja kokeili useita mittareita. Sanoin, ettei se mittari taida olla rikki.

Mika Heiskasen siskolla on tyypin 1 diabetes, joten hän osasi epäillä sairautta. Heiskanen oli nähnyt, ettei elämä pääty sairauteen.

Diabeetikkoa ei voi sijoittaa poikkeusolojen tehtävään. Arto Hirvelä

Puolustusvoimien lääkäri oli ensin vähän toista mieltä.

– Ensin lääkäri sanoi suoraan, että se on palveluskelpoisuusluokka C. Että sinulla hommat päättyvät suurin piirtein tähän. Sanoin, ettei kai se voi näin mennä.

Mika Heiskanen joutui tarkkaan seurantaan, mutta työtehtävät eivät lopulta muuttuneet.

– Sairastuminen oli järkytys, mutta sanoin suoraan, että äkkiseltään tuntuu, ettei tämä ole irtisanomisen peruste. Mitä se ei ollutkaan.

"En ole ikinä tehnyt tästä suurempaa numeroa"

Sairastumisen hetkellä Heiskanen johti meripioneerikurssia Upinniemessä. Hän alkoi pistää lyhytvaikutteista insuliinia aterioilla ja pitkävaikutteista insuliinia koko päivän tarpeiksi.

Syödä piti säännöllisesti, sillä työ oli fyysistä. Meripioneerit räjäyttivät kallioita ja tekivät laivoille suojia saaristoon mahdollisen sodan varalle.

– En puhunut kuin lähimmille työkavereille sairaudesta. Sanoin, että seuratkaa minua vähän tarkemmin. En ole ikinä tehnyt tästä suurempaa numeroa, Heiskanen sanoo.

Nyt hänellä on kuitenkin myös henkilökohtainen syy kertoa kokemuksistaan.

Kolmella liian alhainen verensokeritaso

Pääesikunnan mukaan keskeinen syy kielteiseen päätökseen on diabeetikoiden palvelusturvallisuuteen kohdistuvat riskit.

Puolustusvoimien viestintäosaston apulaisosastopäällikkö, everstiluutnantti Arto Hirvelä sanoo, että kyse on palvelusturvallisuudesta ja Puolustusvoimien valmiudesta.

– Diabeetikkoa ei voi sijoittaa poikkeusolojen tehtävään. Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa diabeetikot ovat suorittaneet varusmiespalveluksen ilman rajoitteita tuon kokeilun aikana. Israelissa, jota välillä käytetään verrokkina, on muun muassa vartiopalvelu kielletty ja suurin osa diabeetikkovarusmiehistä asuu palveluksen ajan kotonaan.

Puolustusvoimilla ei ole tilastoa, kuinka monella ammattisotilaalla on diabetes.

– Henkilöstön tehtävien suoritusta arvioitaessa ei vaikuta, onko diabetes, joten tästäkään ei ole tilastoa. Suoriutumisen kannalta on merkitystä myös sillä, millaista hoitoa, tablettia vai insuliinia, henkilö tarvitsee. Henkilö voi olla palveluskykyinen, vaikka hänellä olisi diabetes. Poikkeusolojen tehtäviin henkilöitä ei kuitenkaan pääsääntöisesti voi sijoittaa, Hirvelä sanoo.

Vuosina 2001–2005 Puolustusvoimissa oli käynnissä tutkimusprojekti, jolla selvitettiin insuliinihoitoista diabetesta sairastavien selviytymistä varusmiespalveluksessa.

– Tutkimusprojektiin osallistui 47 varusmiehen ryhmä, joista kolmelle tapahtui varusmiespalveluksen aikana vakava, tajuttomuuteen johtanut hypoglykemia eli liian alhainen verensokeritaso. Kaksi näistä tapauksista sattui maasto-olosuhteissa ja yksi kasarmilla. Pysyviä haittoja ei jäänyt, Hirvelä kertoo.

Diabetesliittoon tullut paljon palautetta

Suomen Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozić sanoo, että liittoon on tullut paljon palautetta uudesta linjauksesta.

– Diabetesta sairastavalle nuorelle palveluskielto voi tuntua viestiltä, että hän ei kelpaa sairautensa kanssa. Tämä voi tuntua musertavalta.

Diabeetikko on päässyt armeijaan tähän asti poikkeusluvalla ja ehdot ovat olleet tiukat.

Esimerkiksi valtiovarainministeri Petteri Orpon erityisavustaja Matias Marttinen sairastaa tyypin 1 diabestä, mutta toimi Reserviupseerikoulussa oman kurssinsa oppilaskunnan puheenjohtajana.

– Tuntuu järjettömältä, että samaan aikaan, kun monilla nuorilla miehillä motivaatio palvelukseen on aivan hukassa, suljetaan kategorisesti ovi heiltä, jotka ovat huippumotivoituneita ja halukkaita palveluksen suorittamiseen, Marttinen sanoo kotisivuillaan.

Tuominen-Lozić sanoo ymmärtävänsä, että Puolustusvoimien päätehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen.

– Kuitenkin varusmiespalvelus merkitsee monelle nuorelle muutakin kuin kouluttautumista sodan ajan joukkoihin. Puolustusteknologia ja terveysteknologia kehittyvät jatkuvasti. Tulevaisuudessa Puolustusvoimissa voi olla paljon nykyistäkin erilaisempia tehtäviä. On sääli, että tällä hetkellä meillä on paljon motivoitunutta porukkaa, joka jää kategorisesti ulos terveydellisten rajoitteiden vuoksi, vaikka käytännön kokemus on osoittanut, että esimerkiksi diabeetikotkin voivat suorittaa palveluksen ongelmitta.

Liiton tiedossa on yksi kirjallinen kysymys eduskunnassa aiheesta, mutta vastausta siihen ei ole saatu.

Diabeteksen hoito maastossa

Heiskanen on viettänyt vuosittain kymmeniä vuorokausia sotaharjoituksissa. Vuonna hän siirtyi 2007 Lappeenrantaan Maasotakouluun kouluttamaan ammattialiupseeristoa. Maastovuorokausia saattoi tulla 40–50 vuodessa.

Insuliinipistokset, verensokerimittaukset ja muu omaseuranta on aina onnistunut.

– Uskon täysin, että myös varusmiehillä kyseiset asiat onnistuvat hyvin pienillä lisäjärjestelyillä sekä kasarmilla että maastossa, Heiskanen sanoo.

Täyden kympin päivänä 10.10.2010 lapseni sairastui ykköstyypin diabetekseen. Se oli sokki. Mika Heiskanen

– Yhden käden sormin voi laskea tapaukset, kun olen joutunut tekemään itse toimenpiteitä matalan verensokerin takia. Ne ovat erittäin harvinaisia tilanteita, kun puhutaan kumminkin 23 vuodesta.

Toimenpiteillä Heiskanen tarkoittaa sitä, että hänen on pitänyt syödä nopeasti jotain sokeripitoista, jotta verensokeri nousee. Liikunta laskee verensokeria, mutta sokeri nostaa sitä nopeasti takaisin.

Pojan sairastuminen oli sokki

Vuonna 2010 Mika Heiskanen joutui kohtaamaan vielä vaikeamman asian kuin oma sairastuminen.

Isä huomasi, ettei kuusivuotiaalla pojalla ole kaikki kunnossa.

– Täyden kympin päivänä 10.10.2010 lapseni sairastui ykköstyypin diabetekseen. Se oli sokki.

Nyt 14-vuotiaana poika hoitaa jo itse insuliinin annostuksen insuliinipumpussa ja verensokerin mittaukset. Välillä hän keskustelee isänsä kanssa sopivista insuliiniannoksista.

Mika Heiskasen poika aikoi jatkaa isänsä jalanjäljillä ammattisotilaana. Tänä keväänä haave kaatui pääesikunnan päätökseen kieltää varusmiespalvelus diabeetikoilta.

– En uskaltanut kertoa pojalleni diabetesuutista ensin. Äitinsä oli kertonut sen. Aikaisemmin poika suunnitteli lähtöä joko sotilaaksi tai poliisiksi.

Poliisiksi ei pääse, jos on diabetes.

Mitä väliä, jos ei kelpaa kuitenkaan?

Varusmiespalveluksen kielto sulkee Heiskasen mukaan yllättävän monta porttia. Työhaastatteluissa hyvin suoritettu varusmiespalvelus tulkitaan positiiviseksi asiaksi useilla aloilla.

– Sitä tuntee helpommin itsensä kakkosluokan kansalaiseksi, kun kaikessa muussa korostetaan, että diabeetikot pystyvät samaan.

Päätös voi vaikuttaa myös nuorten diabeetikoiden hoitomotivaatioon. Aineenvaihduntasairautena diabetes on usein hankalinta teini-iässä murrosiän hormonimyrskyn takia.

– Jos tietää haluavansa armeijaan, pidemmältä ajalta pidetään huoli, että kaikki on kunnossa. Nuoren mieleen saattaa tulla, että mitä väliä, kun ei sinne kelpaa kuitenkaan. Muutenkin alle 20-vuotiaana on monella enemmän tai vähemmän haasteita hoidon kanssa motivaation takia. Ei tämä nyt ainakaan sitä paranna.

"Jämptiä hommaa"

Ennen kielteistä päätöstä puolustusvoimat oli keskeyttänyt diabeetikkojen varusmiespalveluksen.

Puolustusvoimain diabeteshoitaja Anneli Rautuoja kertoi aiemmin, että päätös keskeytyksestä johtuu siitä, että diabeetikkovarusmiesten palveluksesta vastaavat henkilöt ovat siirtymässä tai siirtyneet eläkkeelle. Rautuoja jäi itse eläkkeellä kesällä ja diabeteslääkäri jo aiemmin.

– Voisiko muutaman diabeetikon seuranta tapahtua ilman puolustusvoimien virallista henkilökuntaa? En ole itse käynyt kertaakaan puolustusvoimien diabeteslääkärillä tai -hoitajalla, Mika Heiskanen pohtii.

Suurin osa varusmiespalveluksen käyneistä diabeetikoista on jatkanut armeijan aliupseeri- tai reserviupseerikurssille. Keskeytyksiä ei ole enempää kuin muillakaan.

Heiskasen mukaan armeija sopii diabeetikoille.

– Diabetes ja armeija vaativat molemmat jämptiä hommaa. Ne sopivat minun mielestäni napakasti yhteen. En ole ainakaan kuullut yhtään palvelusturvallisuuteen liittyvää tapausta, että ne olisivat diabeteksen aiheuttamia.

Miten voi varautua?

Tyypin 1 diabetes on Suomessa maailman yleisintä, mutta sairauteen kohdistuu useita vääriä ennakkoluuloja.

– Siihen liittyy pelkoa ja kuvitelmia. Luullaan, että yhtäkkiä lähtee äly päästä, eikä voi mitään tehdä. Näinhän se ei mene tässä taudissa, Heiskanen sanoo.

Nykyisin on harvinaista, että tyypin 1 diabeetikolta lähtee taju. Mitä parempi hoitotasapaino, sitä paremmin kestää matalia verensokereita.

Toiseksi diabeetikko tuntee yleensä olossaan, milloin verensokeri laskee ja pystyy reagoimaan siihen.

– Harjoituksissa varauduin siten, että laitoin pitkäkestoista insuliinia vähemmän, mittasin useammin ja söin enemmän, eikä ole ollut ongelmia, Heiskanen sanoo.

Kolmanneksi usein unohtuu, että diabeteksen hoito on kehittynyt. Nyt verensokerin mittaus ei vaadi enää välttämättä verta ja erilaiset sensorit ja insuliinipumput sekä niihin liittyvät älypuhelinsovellukset helpottavat hoitoa.

Oikeus vai velvollisuus?

Pääesikunnan raportissa perustellaan, ettei sodan aikana voida taata insuliinin saatavuutta, minkä vuoksi diabeetikkoja ei voida sijoittaa sodan ajan joukkoihin.

– En usko insuliinin saannin olevan juuri haasteellisempaa sotilaalle kuin siviileillekään sodan aikana. Siviileille se kuitenkin on turvattu. Eivät kaikki sodan ajan tehtävät edellytä toimimista fyysisesti erittäin rankassa ympäristössä. Oikealla varusmiesajan koulutuksella ja sodan ajan sijoituksella löytyy taatusti diabeetikollekin sopivia tehtäviä.

Heiskasen mukaan esimerkiksi erikoisjoukkojen sotilaan, sukeltajan ja lentäjän tehtävät eivät ole mahdollisia sairauden kanssa, mutta lähtökohtaisesti hän ei näe, että sairaus rajoittaisi töitä. Tästä puhuu paitsi oma myös työkavereiden kokemus.

– Minäkin tunnen pari diabeetikkoa armeijasta. On myös paljon innokkaita nuorukaisia, joille varusmiespalvelus ei ole velvollisuus, vaan se on oikeus.

Lue lisää:

Varusmiespalveluksen suorittanut diabeetikko harmistui pääesikunnan päätöksestä

Diabeetikoiden mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus poikkeusluvalla lopetettiin – Puolustusvoimat perustelee turvallisuudella

Tyypin 1 diabeteksen mysteeristä uutta tietoa: Vahva yhteys hyvin yleisiin viruksiin

Jos politiikka on rikki, korjaustyöt kiinnostavat. Lienee siis parasta unohtaa puheet siitä, että kansanedustaja olisi kansakunnan kusitolppa (Iltalehti).

Eduskunta on Keski-Suomessa kasvattanut vetovoimaansa roimasti. Vaalipiirin kymmentä kansanedustajan paikkaa tavoittelee tänä keväänä ennätykselliset 153 ehdokasta, lähes 30 edelliskertaa enemmän.

Asetelmat ovat maakunnassa kutkuttavat. Eduskunnan jättää nyt kolme politiikan konkaria: eurovaaleihin valmistautuva keskustan Mauri Pekkarinen sekä SDP:n molemmat edustajat, Susanna Huovinen ja Lauri Ihalainen.

Luopujat keräsivät edellisvaaleissa huimat 24 517 ääntä. Uudeltamaalta Keski-Suomeen neljä vuotta sitten ehdolle siirtynyt Lauri Ihalainen oli vaalipiirin ykkönen 10 347 äänen saaliillaan.

Ketä äänestävät nyt ne, jotka neljä vuotta sitten äänestivät näitä kolmea?

Politiikan tutkija Mikko Jakonen arvioi, että erityisen tarkkaan valintaansa miettivät 40 vuoden jälkeen eduskunnan jättävän Mauri Pekkarisen kannattajat, sillä puolueen listalla ei ole juuri hänen kaltaistaan poliitikkoa.

– Pekkarista äänestäneet voivat olla myös erityisen pettyneitä Sipilän hallituskauteen, huomauttaa Jakonen, yliopistonlehtori yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta Jyväskylästä.

Yksi pettymys on ollut se, että Sipilän hallitukseen ei mahtunut yhtään keskisuomalaista kansanedustajaa.

Ehdokaslistalla on kuitenkin kolme istuvaa kansanedustajaa - Petri Honkonen, Anne Kalmari ja Aila Paloniemi - sekä ex-kansanedustaja Petri Neittaanmäki, joka yrittää paluuta jo kolmatta kertaa. Pekkarisen manttelinperijän titteliä havittelee myös näkyvästi kampanjoiva Joonas Könttä.

SDP:llä kova kisa äänistä

Viidennen kauden kansanedustaja, entinen ministeri Susanna Huovinen siirtyi jo viime kesänä muihin töihin, mikä tarjosi varasijalta tilalle nousseelle Riitta Mäkiselle paalupaikan vaaleihin.

Huovisen äänestäjiä houkuttelevat myös eduskunnasta toissa vaaleissa pudonnut Tuula Peltonen ja viime kerralla toiselle varasijalle yltänyt Piritta Rantanen, molemmat Jämsästä. Piiri odottaa paljon myös entiseltä lapsiasiavaltuutetulta, Tuomas Kurttilalta.

Lauri Ihalaisen äänestäjiä tavoittelevat erityisesti SAK:n aluejohtaja Ahti Ruoppila ja pääluottamusmies Jukka Hämäläinen. Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja Juho Kautto nousi kuntavaaleissa Äänekosken ääniharavaksi ja saattaa myös houkutella Ihalaista äänestäneitä.

Konkarit vetoapuna

Perussuomalaisten vetoapuna on Teuvo Hakkaraisen ja Toimi Kankaaniemen lisäksi toissa kauden kansanedustaja Kauko Tuupainen. 78-vuotias entinen demari ehti jo luopua kaikista luottamustoimistaan, mutta lähti nyt "takaamaan puolueen menestystä" (Keskisuomalainen, vain tilaajille).

Sinuhe Wallinheimo lienee edelleen kokoomuksen ykkönen, jonka takana kakkospaikkaa kärkkyvät muun muassa Lotta Ahola ja Juha Suonperä sekä sote-teemalla kampanjoiva kirurgi Ville Väyrynen.

Vasemmistoliitto odottaa eniten neljä vuotta sitten täpärästi eduskunnasta tippuneelta Eila Tiaiselta. Kristillisdemokraattien edellisvaalien suosituin ehdokas Marika Visakorpi kampanjoi ahkerasti, mutta läpimenoon puolue tarvitsee lähes 4 000 ääntä viimekertaista enemmän.

Vihreiden näkyvin hahmo on edelleen kansanedustaja Touko Aalto, mutta listalla on myös vahvoja naisia kuten Jyväskylän kuntavaaliyllättäjä, eurovaaleihinkin tähtäävä nuori Bella Forsgren sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela.

Pienten vaikea ylittää äänikynnystä

Päättyvällä vaalikaudella eduskunnassa oli Keski-Suomesta totutusti viisi puoluetta. Paikat jakautuivat seuraavasti: keskusta neljä, perussuomalaiset ja SDP kaksi, kokoomus ja ensimmäistä kertaa vaalipiiristä eduskuntaan yltänyt vihreät yksi.

Nyt äänestäjälle on tarjolla 16 puoluetta ja kaksi valitsijalistaa.

Mukana ovat RKP:ta lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet, lähes kaikki täydellä 14 ehdokkaan listalla. Sinisillä on 10 ehdokasta.

Pienpuolueet eivät ole tehneet vaalipiirissä läpimurtoa, ja äänikynnyksen ylittyminen näyttää epätodennäköiseltä nytkin. Edellisvaaleissa viimeisen valituksi tulleen vertausluku oli 10 180.

Keskusta altavastaajan asemassa

Keski-Suomi on perinteisesti vahvaa aluetta sekä keskustalle että SDP:lle. Valtakunnallista tasoa paremmin täällä menestyvät yleensä myös kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, selvästi heikommin taas kokoomus.

Näkyykö trendi myös näissä vaaleissa?

Politiikan tutkija Mikko Jakonen arvioi, että Keski-Suomessakin opposition odotetaan haastavan vahvasti hallituspuolueita, ja sote noussee keskeiseksi vaaliteemaksi.

– Siinä mielessä keskusta on varmaan aikamoisessa altavastaajan asemassa, Jakonen ennakoi.

Jakonen pitää mahdollisena, että nykyinen oppositio voi viedä vaalipiirissä jopa seitsemän kansanedustajanpaikkaa. Keskustalle jäisi kaksi ja kokoomukselle yksi.

Samankaltaiseen tulokseen päätyy myös Keskisuomalaisen toimittaja Markus Mattlar kolumnissaan (Keskisuomalainen, vain tilaajille), joka käsittelee puolueiden tulevaa paikkajakoa Keski-Suomessa.

Mattlar laski ensin Keski-Suomen ja valtakunnallisen vaalituloksen välisen suhdeluvun muutamista edellisvaaleista ja kertoi tämän luvun sitten tuoreimmilla gallupluvuilla.

Menetelmä toisi SDP:lle kolme ja keskustalle kaksi kansanedustajan paikkaa. Kokoomus, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto saisivat kukin yhden. Kymmenes paikka menee laskutavan mukaan niin täpärälle (kuten se meni viime vaaleissakin), että sitä Mattlar ei uskalla veikata.

Nuoret pitävät ilmastoasian esillä

Tutkija Mikko Jakonen uskoo, että etenkin nuoret koulutetut vihreät ja vasemmistoliiton naiset nostavat ilmastoteeman esiin myös Keski-Suomessa.

– Asiassa on tapahtunut sellainen käänne tämän talven aikana, että ilmastonmuutoksen kyseenalaistaminen on todennäköisesti vauhtia hidastava pallo nilkassa mille tahansa puolueelle, Jakonen kuvailee.

Perussuomalaisten jämsäläinen vaalipäällikkö Pekka Kataja uskoo kuitenkin puolueensa hyötyvän siitä, että se ei ole lähtenyt mukaan "ilmastovöyhötykseen".

Paljon riippuu varmasti siitä, miten ilmastonmuutoksesta huolensa ilmaisseet nuoret lähtevät äänestämään. Nuoria ehdokkaita Keski-Suomessa on listoilla vähän. Vaalipiirin nuorin ehdokas on SDP:n listan ainoa alle kolmekymppinen, 19-vuotias Siiri Muhonen.

Vaalipiiri kuin vaalipiiri, äänestäjä ratkaisee. Keski-Suomessa voi jännittää myös sitä, ylittyykö tällä kertaa 70 prosentin raja äänestysinnossa.

Aiheesta voi keskustella kello 17 saakka.

Lue lisää:

Analyysi: Lapin viimeisistä kansanedustajan paikoista on tulossa tiukka vääntö

Analyysi: Satakunnassa kaikki puolueet joutuvat jännittämään eduskuntavaaleissa – kolmen naisen läpimenoa pidetään lähes varmana

Lappeenrannan puulajipuisto eli arboretum uinuu vielä talviuntaan maaliskuussa. Lumien sulettua lumen alta paljastuu hoidettu nurmialue.

Lappeenrannan kaupungipuutarhuri Hannu Tolosen vision mukaan puistossa on lähivuosina puiden ja nurmikon lisäksi niittymäisiä alueita, joilla kasvaa erilaisia kukkivia kasveja.

Lappeenrannan kaupunki muuttaa osan hoidetuista puistoistaan maisemaniityiksi. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden lisääminen.

Maisemaniityksi ei välttämättä muuteta koko puistoa vaan puistossa voi olla sekä hoidettua nurmikkoa että niittymäisiä alueita.

– Eliölajeja ja eri aikaan kasvavia kukkia saataisiin lisää. Ei olisi pelkästään viikottain ajettava nurmikko, Tolonen kertoo.

Kaupunki suunnittelee niittyjen paikkoja tämän vuoden aikana. Ensimmäisiä maisemaniittyjä aletaan tehdä puistoihin ensi vuonna.

Aivan kaupungin ydinkeskustan alueella olevia puistoja, kuten Kirkkopuistoa tai Rantapuistoa kaupunki ei ole muuttamassa niityiksi.

– Kyllä me joka tapauksessa hoidettuja puistoja tarvitaan, Tolonen sanoo.

Sen sijaan keskustan reuna-alueilla ja muualla kaupungissa niittyjä voisi olla. Esimerkiksi arboretum sijaitsee kivenheiton päässä ydinkeskustan Kirkkopuistosta.

Hyvä teko luonnolle

– Tämä kuulostaa kerrassaan mahtavalta, tutkija sekä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinistituutin johtaja Kimmo Saarinen iloitsee.

Saarinen on iloinen erityisesti eliölajien puolesta. Uudet niittyalueet ovat elintärkeitä tietyille hyönteislajeille.

– Jos katsotaan Suomesta hävinneitä lajeja niin perinneympäristöjen lajeja on hävinnyt kaikkein eniten, Saarinen sanoo.

Hän viittaa hiljattain julkaistuun Suomen eliölajien uhanlaisuusarvioinnin päivitykseen.

Niityillä elää perhosia ja muita hyönteisiä. Kun niiden määrä lisääntyy, saavat linnut lisää ruokaa.

Myös ilmasto kiittää, kun niittyalueita tulee lisää. Niittyjen vihreät kasvit kun sitovat ilman hiilidioksidia.

– Ei parempaa tekoa luonnon tai ihmisen puolesta pysty tekemään.

Suomi seuraa Euroopan kaupunkeja

Lappeenrannan ohella muissakin suomalaiskaupungeissa on herätty maisemaniittyjen arvoon. Tutkija Kimmo Saarisen mukaan Suomi on jälkijunassa esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna.

– Berliini on hyvä esimerkki siitä, että luonnolle ja monimuotoisuudelle on kaupungissa jätetty omat paikkansa. Ilahduttavaa, että niitä saadaan tänne meidänkin kulmille, Saarinen sanoo.

Viherympäristöliiton pääsihteri Seppo Närhi on ulkomailla kiertäessään huomannut, että nurmialueiden muuttaminen niityiksi on käytäntö Keski-Euroopan ohella Isossa-Britanniassa.

Närhen mukaan Suomessa niittyalueita on alettu tehdä kaupunkeihin lisääntyvissä määrin.

– Esteettisen arvon tilalle tulevat luontoarvot, Närhi sanoo.

Ja tuovatpa niityt myös taloudellisia säästömahdollisuuksia kunnille.

– Nurmikot pitää leikata vähintään kerran viikossa. Niityt tarvitsevat vähemmän hoitoa, Närhi vertaa.