16-vuotias Anni lamaantui täysin, kun hän istui lukion ensimmäisessä pitkän matematiikan kokeessa. Peruskoulussa matematiikka oli ollut lempiaine. Ysejä ja kymppejä tuli vaivatta muistakin aineista.

Nyt hän oli piipussa. Aivot eivät toimineet. Väsymys purkautui paniikkina ja lopulta pääsi itku.

– Olen aina ollut matikassa hyvä, mutta se ensimmäinen pitkän matikan kurssi meni minulta ihan ohi. Koe oli supervaikea. Mä itkin siinä kokeessa, kun ajattelin, etten osaa.

Anni haluaa lääkäriksi. Kun hän parin vuoden kuluttua hakee yliopistoon, jatko-opintoihin pääsy on nykyistä enemmän kiinni ylioppilastutkinnon arvosanoista.

Siksi hän on valinnut opintoihinsa paljon vaativia lukuaineita, joista saa yliopistoon hakiessa paljon pisteitä.

Ensimmäiseen itse laatimaansa lukujärjestykseen viime syksynä Anni ahmi opiskeltavaa jopa liian tiukkaan. Lukiossa vaadittava itsenäinen ajan hallinta on tuottanut vaikeuksia.

Anni kertoo oppineensa kalenterin käyttöä jo paremmin, mutta väsymys on silti kova. Koulussa menee joka päivä kahdeksasta neljään ja siihen vielä muut koulutyöt päälle.

Liikunnan harrastaminen on jäänyt vähiin. Viulutunneilla Anni käy vielä kerran viikossa, mutta lähinnä viuluopettajan ja äidin takia. Itse hän ei ole nauttinut viulutunneista enää pitkään aikaan.

Lukiossa vaaditaan paljon itseopiskelua, joka on Annin mukaan monelle – myös hänelle – vaativaa ja vaikeaa. Aika ei tunnu riittävän millään kaikkeen ja monesti koulupäiväkin sujuu kuin automaattiohjauksella. Tunneista ei jää välttämättä mitään muistikuvaa.

Koulun jälkeen hän vain usein romahtaa eteisen lattialle lepäämään hetkeksi.

Tässä jutussa Anni esiintyy toisella nimellään, koska ei halua tulla tunnistetuksi. Omasta väsymyksestä ei ole helppo avautua. Vaikka lukiokavereiden kesken paineista puhutaankin, pärjäämisen tarve on voimakas.

Yksin Anni ei väsymyksensä kanssa kuitenkaan ole. Lukiolaisten stressin ja uupumuksen määrä on viime vuosina kasvanut, se näkyy tutkimuksissa.

Viimeisimpään kouluterveyskyselyyn vastanneista lukiolaisista 13 prosenttia kärsi koulu-uupumuksesta, tytöistä lähes joka viides.

Tässä jutussa kerrotaan, millaisissa lukioissa on uuvuttu eniten, miksi tytöt uupuvat enemmän kuin pojat ja miksi lukiolaisten kokemasta koulu-uupumuksesta pitää olla huolissaan.

Stressi ja sen sietäminen toki myös kuuluvat opiskeluun, ilman haasteita ei opi uusia asioita. Lukioiässä paineen sietäminen myös vielä kehittyy.

Liiallinen stressi voi kuitenkin lamauttaa ja uuvuttaa. Jutun lopussa olevalla testillä voit kokeilla, onko oma tilanteesi hallinnassa vai oletko vaarassa uupua koulutöiden vuoksi.

Millaisissa lukioissa uuvutaan?

Anni on muuttanut Helsinkiin pikkukaupungista, jossa kävi peruskoulun. Hän opiskelee lukiossa, jonne on vaikea päästä. Peruskoulun keskiarvon piti olla reilusti yli yhdeksän.

Lukioon Anni halusi kaltaistensa joukkoon. Kotikaupungin peruskoulussa muiden oppilaiden taso oli aina harmittanut.

– Haluan olla vaan parempi. Siksi halusin paikkaan, jossa kaikki panostavat kouluun, jotta itsekin kehityn, Anni sanoo.

Erityisesti erikoislukioissa paineet voivat olla kovat ja esimerkiksi moni urheilulukiolainen uupuu jo opintojen alkuvaiheessa.

Usein arvellaankin, että uupumuksesta ja väsymyksestä kärsitään eniten juuri niissä lukioissa, joissa taso on kova ja kilpailua ehkä tavallista enemmän.

Näin ei kuitenkaan aina ole.

Yle pyysi Kouluterveyskyselyn lukiokohtaiset tulokset koulu-uupumuksesta. Tuoreimmat ovat kahden vuoden takaa. Vastanneita lukioita oli 363 ja vastaukset saatiin 35 000 lukiolaiselta.

Sähköisten vastausten tallentumisessa oli tuolloin paikoin ongelmia. Kattavuus jäikin aiempia kyselyjä pienemmäksi, mutta oli kuitenkin reilusti yli 50 prosenttia.

Tulokset eivät siis kerro koko totuutta tai tarkkaa tämän hetkistä tilannetta. Suuntaa antavina niitä voi kuitenkin pitää, kun halutaan selvittää, millaisia eroja lukioiden välillä on tai millaisissa lukioissa koulu-uupumusta on esiintynyt eniten.

Lukioiden välillä on suuria eroja. Joissakin lukioissa kyselyyn vastanneista jopa lähes 40 prosenttia kärsi koulu-uupumuksesta, kun pienimmillään uupumusta joissain lukiossa koki vain muutama prosentti oppilaista.

Koulu-uupumus ei ole ongelma vain niin sanotuissa huippulukioissa. Uupumusta näyttää esiintyvän yhtä lailla – jopa hieman enemmän – lukioissa, jonne pääsee tyydyttävällä tai jopa kohtalaisella keskiarvolla.

Seuraavissa lukioissa Kouluterveyskyselyyn (2017) vastanneista ensimmäisen ja toisen luokan opiskelijoista vähintään 20 prosenttia kärsi koulu-uupumuksesta. Lukiot ovat aakkosjärjestyksessä:

• Apollon yhteiskoulu, lukio
• Hangö gymnasium
• Hatanpään lukio
• Helsingin eurooppalainen koulu, lukio
• Helsingin luonnontiedelukio
• Helsingin saksalainen koulu, lukio
• Helsingin Uusi yhteiskoulu, lukio
• Kalajoen lukio
• Kallion lukio
• Kannaksen lukio
• Kannuksen lukio
• Kittilän lukio
• Kärsämäen lukio
• Laitilan lukio
• Lauttasaaren yhteiskoulu, lukio
• Linnankosken lukio
• Merikarvian lukio
• Myllyharjun lukio
• Oulun steinerkoulu, lukio
• Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
• Pudasjärven lukio
• Punkalaitumen lukio
• Pyhäselän lukio
• Ressun lukio
• Ristiinan lukio
• Ruoveden lukio
• Suomussalmen lukio
• Tammerkosken lukio
• Tampereen steinerkoulun lukio
• Tohmajärven lukio
• Turun normaalikoulu, lukio
• Vaasan lyseon lukio

Listasta näkee, että keskimääräistä enemmän koulu-uupuneita saattoi siis olla niin isoissa kaupunkilukioissa kuin pienissä maaseutulukioissakin.

Joihinkin lukioihin pääsyyn vaaditaan kiitettävä keskiarvo peruskoulusta. Isompaan osaan on päässyt kuitenkin päästötodistuksella, jonka keskiarvo on kuusi tai seitsemän.

Tästä aineistosta ei siis löydy yhtä ja yksittäistä koulun sijaintiin tai tasoon liittyvää selittäjää siihen, miksi joissakin kouluissa uuvutaan enemmän kuin toisissa.

Mikä rehtoreiden mielestä selittää tulosta?

Kysyimme listassa olevien lukioiden rehtoreilta, mikä heidän mielestään on ollut syy koulu-uupumuksen suureen määrään. Yli puolet vastasi.

Moni mainitsi nykyisen opetussuunnitelman vaativuuden. Ero peruskoulun tahtiin on lukiossa selvä, ja vaativuus yllättää monet. Kestää aikansa ennen kuin tahtiin tottuu.

Monille myös peruskoulusta saadun lähtötason ja lukion vaatimustason välinen ero voi aiheuttaa stressiä, varsinkin jos lukioon on päässyt kehnolla peruskoulun keskiarvolla.

Vuosiluokkien välillä voi olla suuriakin eroja. Moni pienemmän lukion rehtori kertoo, että koulu-uupuneiden määrä vaihtelee vuosittain. Kun oppilasmäärä on pieni, yksittäisen oppilaan vaikutus tuloksen jakaumaan voi olla suuri.

Jotkut epäilivät myös tulosten edustavuutta ja vetosivat pieneen vastaajamäärään kyselyssä.

Yksi selittävä tekijä voisi olla myös se, miten helposti lukiolainen löytää stressaavissa tilanteissa tukea ja apua.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on kerännyt koulukohtaista tietoa siitä, miten hyvin lukioissa pääsee esimerkiksi lääkärin, kuraattorin tai psykologin pakeille.

Parantamisen varaa on ollut monin paikoin, myös tässä listassa olevissa lukioissa.

Lähes kaikki kyselyymme vastanneet rehtorit kertovat, että heidän koulussaan ongelmaan on Kouluterveyskyselyn jälkeen tartuttu ja palveluja pyritty tarjoamaan enemmän.

Miksi lukiolaisten uupumuksesta pitää olla huolissaan?

Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro on tutkinut koululaisten ja lukiolaisten jaksamista ja koulu-uupumusta. Hän arvioi, että lukiolaisten kokema paine on viime vuosina vain lisääntynyt.

Lukioissa on oltu jatkuvien muutosten keskellä. Uutta opetussuunnitelmaa on ajettu sisään. Ja juuri kun tilanne on nyt tasaantunut, on pitänyt alkaa valmistella uutta opetussuunnitelmaa.

Salmela-Aron mukaan opettajien kokema stressi heijastuu myös opiskelijoihin.

Myös korkeakouluhakua on uudistettu monen mielestä liiankin nopealla tahdilla. Vuosi sitten osa lukiolaisista teki syventävien oppiaineiden valintoja tietämättä, millaisilla hakukriteereillä he lukion jälkeen hakevat jatko-opintoihin. Sekin on voinut luoda paineita.

Salmela-Aron tutkimusryhmä selvittää parhaillaan, miten koulutuspoliittiset uudistukset vaikuttavat nykylukiolaisten jaksamiseen. Uudet tämänvuotisen kouluterveyskyselyn tulokset puolestaan saadaan syksyllä.

– Voi sanoa, että nämä nuoret ovat kyllä olleet näiden uudistusten eräänlaisia koekaniineja. Voi toki olla, että kun muutos myöhemmin on arkipäivää, tilanne tasapainottuu. Mutta nyt se oletettavasti lisää stressiä.

Salmela-Aron mielestä keskustelu lukiolaisten paineista ei saisi johtaa siihen, että stressiä aletaan pelätä. Stressi ja paine myös kuuluvat opiskeluun, eikä se automaattisesti johda koulu-uupumiseen.

Varsinaisesta koulu-uupumuksesta puhutaan silloin, kun nuoren arjessa on nähtävissä useita koulutyöhön liittyviä arjen ja jaksamisen ongelmia. Näitä tekijöitä voit tarkastella tämän jutun lopussa löytyvästä koulu-uupumustestistä.

Jos koulu-uupuneiden määrä uusissa tutkimuksissa edelleen kasvaa, hälytyskellojen on syytä soida. Koulu-uupumus voi esimerkiksi johtaa vakavampaan masennukseen.

Koulu-uupumuksen lisääntymisellä voi olla vaikutusta yhteiskuntaan myös laajemmin. Se voi esimerkiksi vesittää monia niitä tavoitteita, joihin viimeaikaisilla koulutuksen uudistuksilla on pyritty.

Tutkimusten perusteella esimerkiksi tiedetään, että uupumus lukiossa venyttää siirtymistä jatko-opintoihin ja lisää välivuosia.

Lisäksi erityisesti tyttöjen kokema uupumus voi vaikuttaa heidän uravalintoihinsa.

On havaittu, että tytöt eivät halua suunnata ponnistelua vaativille matemaattis-luonnontieteellisille aloille, vaikka pärjäisivät niissä hyvin. Fysiikka ja matematiikka ovat eniten uupumusta ja stressiä aiheuttavia kouluaineita lukiossa.

Uupuvatko tytöt helpommin kuin pojat?

Lähes kaikissa lukioissa tytöt näyttävätkin uupuvan enemmän kuin pojat.

Viimeisimmän Kouluterveyskyselyn lukiokohtaisissa tuloksissa on vain kaksitoista lukiota, joissa kyselyyn vastanneita uupuneita poikia oli suhteessa enemmän kuin tyttöjä.

Seuraavissa lukioissa Kouluterveyskyselyyn (2017) vastanneista tytöistä vähintään 25 prosenttia – siis vähintään joka neljäs – kärsi koulu-uupumuksesta. Lukiot ovat aakkosjärjestyksessä:

• Apollon yhteiskoulu, lukio
• Helsingin luonnontiedelukio
• Helsingin medialukio
• Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, lukio
• Helsingin saksalainen koulu, lukio
• Helsingin yhteislyseo, lukio
• Jakobstads gymnasium
• Kallion lukio
• Kannaksen lukio
• Karkkilan lukio
• Kaustisen musiikkilukio
• Keminmaan lukio
• Kiimingin lukio
• Kittilän lukio
• Kyrkslätts gymnasium
• Laitilan lukio
• Lauttasaaren yhteiskoulu, lukio
• Merikarvian lukio
• Oriveden lukio
• Oulaisten lukio
• Pyhäselän lukio
• Ressun lukio
• Ristiinan lukio
• Sipoon lukio
• Suomussalmen lukio
• Tammerkosken lukio
• Vihdin lukio

Tyttöjen ja poikien välinen ero uupumuksessa on paikoin todella iso. Listassa on lukioita, joissa tyttövastaajista jopa yli 30 prosenttia kärsi koulu-uupumuksesta, kun samassa lukiossa pojilla uupumusta oli vain muutamalla prosentilla.

Näyttää myös siltä, että niissä lukioissa, jonne pääsyyn tarvitaan korkea keskiarvo, tytöt uupuvat poikia enemmän. Tämän tunnistaa myös Anni omassa lukiossaan.

– Olen huomannut, että usein pojat osaavat ottaa aika paljon rennommin. Samaan aikaan tytöt ovat ihan paniikissa.

Miksi tytöt uupuvat?

Tutkimusten mukaan tyttöjen kuormittumiseen niin sanotuissa huippulukioissa voi vaikuttaa se, että heillä on taipumusta aliarvioida omia kykyjään, kun kilpailu on kovaa.

On myös huomattu, että jotkut oppilaat loistavat peruskoulussa, kun muut ovat selvästi heitä huonompia. Kun muidenkin taso lukiossa on hyvä, usko omiin kykyihin heikkenee.

Salmela-Aro muistuttaa, että koulu-uupumusta esiintyy kyllä pojillakin, mutta se on usein erilaista kuin tytöillä. Hän jakaa koulu-uupumuksen kolmeen ryhmään: stressiin, kyynisyyteen ja riittämättömyyden tunteeseen.

Tytöt yleensä stressaantuvat ja kokevat riittämättömyyttä. Pojille tyypillisempää on kyynistyminen, jolloin koululla ja opinnoilla ei koeta olevan merkitystä. Sen seuraus pahimmillaan on, että koulu jää kesken – kyynistyneen riski tähän on nelinkertainen.

– Tytöt tavallaan kääntyvät sisäänpäin ja etsivät syytä itsestään. Pojat eivät niinkään syytä itseään vaan näkevät ongelman enemmänkin itse koulussa. Ja kielteinen suhtautuminen kouluun näyttää heijastuvan myöhemmin myös muuhun yhteiskuntaan, Salmela-Aro sanoo.

Tutkimuksissa on myös huomattu, että hyvin koulussa menestyneillä, uupuneilla tytöillä on taipumusta löytää ystävikseen kaltaisiaan ja ikään kuin lietsoa toisiaan suorituspaineisiin.

He keskittyvät enemmän suorittamiseen ja arvosanoihin kuin oman osaamisen kehittämiseen. Arvosanoja vertaillaan ja kilpaillaan keskenään.

– Olemme tunnistaneet lukiolaistytöissä ryhmän, jolla on samaan aikaan sekä kova stressi, mutta myös into. Uupumus ja innostus eivät siis välttämättä ole toistensa vastakohtia. Jonkin aikaa tämä voi toimiakin, mutta pidemmällä ajalla tuottaa varmasti vaikeuksia, Salmela-Aro muistuttaa.

Yhteiskunnan paineet ahdistavat nuoria

Lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Anni ei niele purematta ajatusta, että tytöt lietsoisivat toisiaan kilpailuun ja uupumukseen. Hänen kokemuksensa mukaan hyvin menestyvät tytöt myös tukevat toisiaan.

Sen hän kuitenkin myöntää, että itsekin tuijottaa liikaa arvosanoja ja vertailee niitä muiden arvosanoihin. Siitä hän yrittää kovasti päästä eroon.

– Jos ennen sain kokeesta kasin, olin tosi pettynyt. Se on kyllä helpottanut. Olen paremmin ymmärtänyt, ettei sillä numerolla ole niin väliä. Sillä on enemmän väliä, että oikeasti ymmärrän ja opin ne asiat, Anni pohtii.

Omaan uupumukseensa Anni on hakenut apua myös koulupsykologilta. Näin hän teki jo yläkoulussa, joten avun hakeminen on tuntunut luontevalta myös lukiossa.

Kaikille avun hakeminen ei kuitenkaan ole yhtä helppoa. Annin mielestä olisi tärkeää, että kynnys päästä koulupsykologin ja kuraattoreiden puheille olisi hyvin matala.

Hän toivoo, että myös opettajat muistaisivat välillä kysyä, mitä oppilaalle kuuluu. Lisäksi opinto-ohjausta ja opiskelutapojen opettamisesta pitäisi olla koulussa aiemmin ja enemmän.

Annin syyttävä sormi kohdistuu kuitenkin koulua enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Se aiheuttaa hänen mukaansa nuorille paineita.

Häntä itseään ahdistavat päättäjien puheet huoltosuhteesta, syntyvyyden laskusta, nopeasta ammattiin valmistumisesta ja siitä, että pitäisi kiireellä mennä töihin ja tienaamaan.

– Lopettakaa se hoilottaminen, että äkkiä opiskelemaan sieltä ja sitten töihin ja lapsia saamaan. Varmaan pitäisi opiskella kaksi ammattiakin. En mä ehdi kaikkea!

Kärsitkö koulu-uupumuksesta? Testaa riskisi vastaamalla alla oleviin kysymyksiin.

Testistä näet, millaiset asiat vaikuttavat koulussa uupumiseen ja millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Muista, että tulos on suuntaa antava ja yleisluonteinen. Juuri sinun tilannettasi koskevan ymmärryksen saat keskustelemalla kasvotusten ammattiauttajan – esimerkiksi koulupsykologin – kanssa.

Testi on tehty yhteistyössä professori Katariina Salmela-Aron kanssa ja perustuu hänen julkaisemaansa menetelmään, jota hyödynnetään lyhennettynä myös Kouluterveyskyselyssä. (Copyright: Helsingin yliopisto/Katariina Salmela-Aro)

Testituloksessa olevien ohjeiden laatimiseen on osallistunut Salmela-Aron lisäksi YTHS:n yhteisöterveyden psykologi ja neuvontapsykologi Marja Valtari.

Tuntuuko siltä, ettet saa tai osaa hakea apua? Voit myös soittaa MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen (116 111) tai kirjoittaa Lasten ja nuorten puhelimen kirjepalveluun tai chattiin.

Tietoa ja tukea löytyy myös näiltä nettisivuilta:

Nuortennetti (MLL)

Työkaluja mielen hyvinvointiin (Mielenterveystalo)

Onko lukio liiankin vaativa? Miten lukiolaisten jaksamista voitaisiin parantaa? Voit keskustella aiheesta sunnuntaina kello 22 asti.

Amerikansiirtolaisuuden piti olla sitä tutkineelle Jenni Stammeierille tuttu juttu.

Sitten hän sai käsiinsä kortesjärveläisen Hannes Sankelon 1970-luvulla nauhoittamat elämäkerralliset c-kasetit – ja tutustui junapummeihin eli suomalaisiin siirtolaisiin, jotka elivät kulkureina kiertäen Pohjois-Amerikkaa.

– Se oli minulle uusi maailma ja olin ällikällä lyöty, Stammeier sanoo.

Unelmien tulevaisuus Pohjois-Amerikassa

Hannes Sankelo eli Hanski oli 17-vuotias lähtiessään Etelä-Pohjanmaalta Kanadaan vuonna 1929. Uudesta maailmasta piti löytyä menestystä, ja se tulevaisuus, jota kotipitäjä ei tarjonnut.

Hanski oli jäänyt orvoksi ja kotikylällä hänelle oli tarjolla vain rengin paikka lankomiehen talossa.

Etelä-Pohjanmaalta Amerikkaan ja Kanadaan oli lähtenyt miehiä lähes joka kylältä ja ainakin osa ilmeisen menestyksekkäästi. Niinpä suunta oli Hanskillekin selvä.

Hanskin epäonneksi vuosi 1929 aloitti kuitenkin maailmanlaajuisen talouslaman. Kielitaidottomalle, nuorelle pojanklopille ei löytynytkään töitä.

– Hänellä sattui olemaan huono tuuri, Stammeier sanoo.

Hanski ajautui kiertolaiseksi lähes heti Kanadaan saapumisensa jälkeen ja vietti seuraavat pari vuotta ojankaivuuhommissa, metsätöissä tai vaikkapa rautateillä ratapölkkyjä hakaten. Työsuhteet olivat lyhyitä, rahaa vähän ja ruoka oli kerjättävä tai varastettava. Yöt vietettiin kulkureiden hökkelikylissä.

– Se oli rankkaa selviytymistä, vaikka kulkuriromantiikka kulkikin siinä rinnalla. Todellisuus on ollut aika ankeata, toteaa Hanskin muistelmat kuunnellut Stammeier.

Ei varaa edes postimerkkiin

Toimittaja Jenni Stammeier on kirjoittanut Hanskin ja muiden suomalaisten junapummien tarinoista Suomalaiset junapummit -kirjan (Docendo Oy, Jyväskylä. 2019).

Vaikka junapummius oli ilmiönä Stammeierille ennalta tuntematon, alkoi Hanskin tarinan löytymisen jälkeen vastaan tulla muitakin saman kohtalon kokeneiden kertomuksia. Eikä ihme, sillä arvioiden mukaan Pohjois-Amerikan rautateillä kulki 1930-luvulla noin miljoona junapummia etsimässä tilapäistöitä.

Todennäköisesti suuri osa junapummien tarinoista on kuitenkin jäänyt jälkipolville kirjoittamatta ja kertomatta.

Stammeier toteaa, että työttömäksi kiertolaiseksi ajautuminen on koettu epäonnistumisena, kun kotoa oli lähdetty menestys ja rikkaudet mielessä. Kulkuri- ja kerjäläiskokemuksista vaiettiin, koska hävetti.

– Ne, jotka menestyivät, kirjoittivat Suomeen ja syntyi mielikuva, että kaikki menestyvät. Mutta mitäs sitten, jos oli luvattu lähettää rahaa kotiin, eikä ollutkaan varaa edes postimerkkiin, Stammeier pohtii.

Hannes Sankelolle, joka eläkeläisenä tallensi oman tarinansa, Stammeier antaa kiitoksen. Hanski ymmärsi, että elämä Kanadassa oli, mitä oli; joskus voi joutua kerjäämään tai vaikka nukkumaan taivasalla, jos tilanne on sellainen.

– Hanski tajusi kertomuksensa arvon ja ylitti häpeän. Kertoi tarinansa sellaisena kuin se tuli koettua.

Kuuntele täältä Hanskin tarinaa.

Talorahat jäi tienaamatta

Hanski kyllästyi kiertolaisuuteen parin vuoden jälkeen ja siirtyi sukulaistensa luokse Amerikkaan. Siellä hän joutui laittomana ja paperittomana siirtolaisena käyttämään peitenimeä ja piilottelemaan viranomaisilta.

Parin Amerikan vuoden jälkeen Hanski sai töitä rahtilaivasta, jonka kyydissä pääsi palaamaan takaisin Suomeen.

Talorahat jäivät tienaamatta.

– Ainoana tuliaisenaan hänellä oli iso simpukka. Lapset ja lastenlapset muistelevat, että siitä sitten kuunneltiin kohinoita, Stammeier kertoo.

Kahdenlaisia kiertolaisia

Osalle siirtolaisia kiertolaisuus oli pakon sanelemaa, kun töitä ei ollut. Osalle siitä muodostui Stammeierin mukaan kuitenkin elämäntapa. Osa ajautui ammattikerjäläisiksi.

Elämäntapakulkureita kutsuttiin hoboiksi eli fingelskalla hoopoiksi. Stammeier mainitsee esimerkiksi Y.W.W. -nimimerkin, joka kirjoitti kokemuksistaan Eteläpohjalainen -sanomalehdessä.

Y.W.W. otti lopputilin kaivostöistä ja lähti tieten tahtoen seikkailemaan junapummiksi. Hänellä oli oikein romantilliset tarinat Kaliforniasta, Stammeier kertoo.

– Olisi hieno saada tietää, kuka tämä Y.W.W. oli.

Kulkuriuteen liittyi myös tietynlaista vapautta, kun kukaan ei kysellyt perään eikä ollut tilivelvollinen kenellekään. Elämä oli silti, ainakin välillä, selviytymistaistelua.

– Jotkut nauttivat näistä selviytymispeleistä. Voi kuvitella, millainen adrenaliiiniin täyttämä vapauden huuma on, jos on saanut kiivettyä tavarajunan katolle ja kiitää siellä, Stammeier miettii.

Naisten tarinat kiinnostavat

Koska Pohjanmaalta lähdettiin paljon siirtolaiseksi Pohjois-Amerikkaan, on myös suuri osa tiedossa olevista junapummien muistelmista alueelta.

Hanski ja "Lännen-Arvi" ovat pohjalaisia, mutta onpa mukana myös myöhemmin senaattorina ja työväenliikkeessa vaikuttaneen Oskari Tokoin tarina.

Pohjois-Amerikassa on tehty Stammeierin mukaan jonkun verran tutkimusta junapummeista, mutta ongelma on se, että tilastoja heistä ei ole.

– Minäkin olen muistelmatietojen ja sanomalehtiartikkelien varassa, Stammeier sanoo.

Sosialiviranomaisten arkistoista tai vaikka oikeudenkäyntipöytäkirjoista voisi löytyä jotain dataa ja faktoja.

– Mutta se on ihan valtava tehtävä.

Jenni Stammeieria kiinnostavat vielä erityisesti naiset, jotka kiersivät Pohjois-Amerikkaa kulkureina. Valtaosa kulkureista on ollut miehiä, mutta Stammeierin mukaan esimerkiksi pohjoisamerikkalaisessa työväenliikkeessä on ollut naisia mukana.

Yksi mielenkiintoisista nimistä on kanadansuomalaisessa työväenliikkeessä vaikuttanut, ylihärmäläissyntyinen Sanna Kannasto.

– Kannasto oli palkattu kiertämään metsäkämppiä ja kaivoksia, joihin suomalaisia oli palkattu, ja levittämään vasemmisto-ilosanomaa. Hänellä oli vähintään samanlaisia kokemuksia kuin miespuoleisilla kulkureilla, vaikka hän saikin pientä palkkaa.

"Tulipahan tehtyä"

Hanski eli Hannes Sankelo palasi kotiin vuonna 1934. Eläkeikäisenä hän jutteli tarinansa kaseteille ja niiden myötä junapummien elämästä on saatu tärkeää tietoa. Hanskin muistelut ovat tärkeä osa Stammeierin kirjaa.

– Hanski itse sanoi, että "en tiedä, oliko näissä reissuissa mitään järkeä, mutta tulipahan tehtyä", Stammeier kertoo.

Katso ja kuuntele lisää: Yle Junapummit

Tilannetta kuvaa hyvin, että uutistoimisto Reuters on lähettänyt jo päiväkausia kuvaa Windsorin linnan seinästä.

Linnan mailla sijaitsee Frogmore Cottage, prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin koti. Pariskunnan lapsen odotetaan syntyvän hetkenä minä hyvänsä – on itse asiassa odotettu jo hyvä tovi.

Brittitabloidit The Sun ja Daily Mail kirjoittivat jo sunnuntaina, että synnytys pitänee käynnistää, jos vauvaa ei kuulu seuraavan kahden vuorokauden aikana.

Kuninkaallinen pariskunta kertoi lokakuussa saavansa perheenlisäystä. Muut julkiset tiedot tulokkaasta ovat jääneet vähäisiksi, sillä pariskunta on suojellut yksityisyyttään tarkoin.

Brittilehtien mukaan Meghan Markle on pohtinut kotisynnytystä, eikä ainakaan aio synnyttää samassa sairaalassa, jossa Harryn isoveli William ja tämän vaimo, herttuatar Catherine ovat saaneet kolme lastansa.

Jos synnytys pitää käynnistää, kotisynnytys jää brittilehtien mukaan vain haaveeksi komplikaatioriskien vuoksi.

Missä vauva kasvaa ja miten?

Tiedossa on, että pariskunta toivoo hetken rauhaa ennen vauvan esittelyä maailmalle. Se ei tietenkään vähennä julkisen kiinnostuksen tai spekulaatioiden määrää.

Innokkaimmat kuninkaalliset fanit ovat jopa pohtineet, että vauva olisi jo syntynyt. Kiinnostusta on herättänyt myös Harryn Hollantiin suunnitellun matkan lyhentäminen. Hänen on silti määrä matkustaa Hollantiin alkavan viikon torstaina.

Kuninkaallinen vauva ja sen tulevaisuus kiinnostavat myös rapakon takana, sillä herttuatar Meghan on kotoisin Yhdysvalloista.

Voi olla, että Yhdysvallat saa osansa kuninkaallisesta vauvasta, sillä brittilehdistössä on huhuttu, että kaksikko suunnittelisi talon ostamista Los Angelesista.

Mediassa on pohdittu myös muun muassa sitä, kasvatetaanko lapsi kunnioittamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kuinka "tavallisen" kasvatuksen kuninkaallinen lapsi voi saada.

Kovin tavallinen kasvatus tuskin voi olla, jos lapsen täydestä laillisesta huoltajuudesta määrää yli 300 vuotta vanha laki.

Brittilehti Independentin mukaan vuodelta 1717 peräisin oleva laki määrää, että itse asiassa tulevan vauvan huoltajuus kuuluu viime kädessä kuningatar Elisabet II:lle. Lehden haastattelema asiantuntija kuitenkin huomauttaa, että kyseessä on vain muodollisuus.

Odotusta sosiaalisessa mediassa ja paikalla

Sosiaalisessa mediassa on seurattu vauvan saapumista jo jonkin aikaa.

Sosiaalisen median lisäksi jotkut ovat hankkiutuneet fyysisesti paikan päälle. Vappupäivänä Windsorissa odotti kuninkaallisten superfani Margaret Tyler.

– Harryn ja Meghanin vauva on syntymässä ja tahdon olla paikalla, kun se tapahtuu. Tapasin heidän viime vuonna Brightonissa, he molemmat kättelivät minua. Harry kehui takkiani, ja he ovat upeita yhdessä, kaikki palvovat heitä, Tyler kommentoi uutistoimisto Reutersille.

Asevelvollisuuslain muutos on pannut armeijasta kieltäytyviin vipinää.

Ase- ja siviilipalveluksesta ovat pystyneet kieltäytymään nimittäin rangaistuksetta muutkin kuin Jehovan todistajat jonkin aikaa viime vuonna ja tämän vuoden alussa – vaan eivät enää.

Hieman erikoinen tilanne on aiheuttanut rynnistyksen kieltäytyjämäärissä, ja sumaa jouduttaneen purkamaan oikeudessa pitkälle syksyyn. Alkuvuonna kieltäytyneiden määrä kasvoi useilla kymmenillä.

Lakiuudistus avasi aikaikkunan

Kaikki johtuu Jehovan todistajien vapautuslaista – ja sen kumoamisesta.

Laki Jehovan todistajien vapauttamisesta oli voimassa vuodesta 1987 tämän vuoden maaliskuun loppuun. Se on ollut hankala laki, sillä se on asettanut ihmiset eriarvoiseen asemaan ase- ja siviilipalvelun suhteen.

Helsingin hovioikeus hylkäsi helmikuussa 2018 syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä, kun muuan kieltäytyjä kertoi pitävänsä syrjintänä sitä, että vain Jehovan todistajilla on mahdollisuus vapautua kokonaan palveluksesta.

Tämän jälkeen käräjäoikeus on toiminut hovioikeuden osviittojen mukaan eikä kieltäytyjiä ole tuomittu vapaus- tai valvontarangaistuksiin. Aiempina vuosina valvontapanta on napsahtanut kieltäytyjän nilkkaan puoleksi vuodeksi.

Hovioikeuden tulkinta pisti lainlaatijoihin vauhtia. Helmikuun lopulla eduskunta päätti kumota Jehovan todistajien vapautuslain huhtikuusta alkaen.

Se määritteli "aikaikkunan", johon mennessä tehdyt kieltäytymiset käsiteltäneen samalla tavalla, eli kieltäytyjä todennäköisesti välttyy seuraamuksilta. Monelle kieltäytymistä miettineelle tuli kiire.

Alkuvuonna selvä piikki

Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtajan Mikko Reijosen mukaan tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kieltäytyjiä on ollut 52, kun tavallisesti kokonaisessa vuodessa heitä on viimeisten kymmenisen vuoden aikana ilmaantunut 30-40. Viime vuonna kieltäytyjiä oli 47.

– Piikki näkyi, Reijonen sanoo ja kertoo kaikkiaan viime vuoden keväästä lähtien laskettujen kieltäytymisten määrän nousevan sataan.

– Ovat kieltäytyneet, mutta mitä todennäköisimmin eivät tule saamaan rangaistusta.

Samalle viivalle muiden asevelvollisten kanssa tulevat Jehovan todistajat eivät Reijosen pasmoja paljon sekoita.

Hän arvioi, että vuosittain palvelus tulee ajankohtaiseksi reilulle 200:lle Jehovan todistajalle. Jos he päättävät hakea siviilipalvelukseen, se ei noin parin tuhannen vuosittaisen hakemuksen joukossa ole paljoa.

Syyttäjällä ruuhkaa

Jos Jehovan todistajat päätyvät kieltäytymään siviilipalveluksestakin, syyttäjän on syytettävä, ja siellä tapaukset moninkertaistuvat. Nyt meneillään on vielä muiden kuin Jehovan todistajien aiheuttama ryntäys.

Kihlakunnansyyttäjä Annukka Juntunen Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastosta kertoo piikin näkyvän myös hänen pöydällään.

– Syyteharkintaan on joulukuun alun jälkeen saapunut huomattavasti enemmän siviilipalveluksesta kieltäytymisiä koskevia asioita, lähes kolminkertainen määrä aiempaan verrattuna.

Juntunen arvioi, että tapausten käsittely vie vielä jonkin aikaa poliisilta, ja ensimmäiset alkuvuoden aikaikkunaa hyödyntäneet tapaukset päästään käsittelemään käräjäoikeudessa kesäkuussa. Sopivien istuntoaikojen löytäminen ei ole kuitenkaan helppoa, joten tässä sumassa olevien kieltäytyjien kohtaloita puitaneen vielä lokakuussakin.

Juntusen mukaan ei ole myöskään kirkossa kuulutettu, että kaikki tapaukset menisivät samalla kaavalla, jossa syyttäjä syyttää, käräjäoikeus hylkää syytteen, syyttäjä valittaa hoviin ja hovi hylkää valituksen.

– Ratkaisu tehdään sekä syytteen nostamisen että muutoksenhaun osalta tapauskohtaisen harkinnan pohjalta. Kategorisesti kaikista jutuista ei kuitenkaan tällä hetkellä valiteta hovioikeuteen. On huomioitava, että siviilipalveluksesta kieltäydytään mitä erilaisimpiin syihin vedoten, ja vain osa niistä on sellaisia, joissa syyte nykyisen oikeuskäytännön valossa tulisi hylätyksi.

Aseistakieltäytyjäliitto: Määrät kasvavat varmasti

Aseistakieltäytyjäliiton mukaan uusi tilanne kasvattaa kieltäytymisestä langetettavien vapausrangaistusten määrää takuuvarmasti. Enää eivät maaliskuun jälkeen kieltäytymisestään ilmoittaneet selviä rangaistuksetta ja Jehovan todistajistakin uskotaan osan kieltäytyvän siviilipalveluksesta.

Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kai Raninen syyttää sotkusta hallitusta ja eduskuntaa, jotka hänen mielestään veivät uudistusta täysin väärään suuntaan.

– Hallituksen ja eduskunnan tapa niin sanotusti korjata tilanne oli Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden vastainen, Raninen sanoo.

Raninen muistuttaa, että YK:n ihmisoikeuskomitea oli ottanut useaan otteeseen kantaa Jehovan todistajien vapautuslakiin ja vaatinut Suomea muuttamaan lainsäädäntöään siten, että vapautuslakia olisi laajennettu koskemaan myös muita vakaumuksia.

– Valtio päätti nyt toimia täysin päinvastoin, eli liittää rangaistusten piiriin sen ainoankin aseistakieltäytyjäryhmän, joka aikaisemmin oli niiden ulkopuolella.

Tuhatkunta Jehovan todistajaa pian kovan päätöksen edessä

Jehovan todistajien erioikeudesta ja sen purkamisesta alkanut vyyhti ei Jehovan todistajia itseään juuri hetkauta.

Jehovan todistajien tiedottajan Jukka Palosen mukaan Jehovan todistajat ei ole mitenkään erityisesti ohjeistanut nuoriaan uuden tilanteen varalta. Hän sanoo, että kyse on jokaisen omasta harkinnasta. Jehovan todistajat toimivat omantunnon mukaan.

– Meillä ei siviilipalvelusta vastaan ole mitään sinänsä. Jehovan todistajat ovat valmiit tekemään hyvää yhteiskunnan eteen. Mutta siinä on se omatunto: jokainen joutuu ratkaisunsa tekemään ja me emme lähde ohjeistamaan, mitä heidän pitää tehdä, Palonen sanoo.

Lähivuosina noin tuhatkunta Jehovan todistajaa joutuu osaansa aprikoimaan, kun eri pituiset lykkäykset umpeutuvat tai palvelukseen astumisikä täyttyy.

Perhovapa halkoo ilmaa ja samalla siima piirtää erilaisia kaarikuvioita, kun Veera Viitanen ja Antti Takaniemi saalistavat taimenta. Vaikka huhtikuinen kosken alavirta onkin todella kylmä, pitävät kahluuvaatteet pariskunnan lämpimänä.

Viitasella on normaalista poikkeava varustus, mikä mahdollistaa molempien kalastuksen, nimittäin kantorepussa kulkee perheen 2,5 kuukauden ikäinen kuopus.

– Kun kummatkin haluaa yhtä paljon kalastaa, niin ei siitä tulisi kun sotaa, jos toinen vaan menisi ja toinen olisi lapsen kanssa kotona. Se on ollut sitten itsestäänselvyys alusta asti, että lapset tuodaan mukaan siihen ja heidän ehdoillaan mennään. Mahdollistetaan heille sitten se, että pääsee kasvamaan luonnossa ja perhokalastuksen mukana, valaisee Viitanen perheen järjestelyjä.

Intohimoiset kalastajat eivät ole antaneet perheenlisäyksen estää harrastustaan vaan Viitaselle ja Takaniemelle on ollut selvää, että jälkikasvu tutustutetaan harrastukseen heti pienestä pitäen. Perheen kaksivuotias esikoinen jäi tällä kertaa mummolaan hoitoon, mutta on ollut mukana repussa aina Slovenian koskien kuohuissa asti.

– Tulevaisuudessa toivotaan, että niistä saisi kalakavereita, kun vähän kasvavat vielä, Takaniemi haaveilee.

Pariskunnan kalastuskohteeksi on tällä kertaa valikoitunut Mikkelin ja Kangasniemen rajalla sijaitseva Läsäkoski. Seitsemän vuotta sitten perhokalastukseen hurahtaneet Viitanen ja Takaniemi ovat tuttu näky ympäri Suomen koskia ja ulkomailla asti.

Viitanen myöntää saaliin olevan tärkeää, mutta harrastus tuo paljon muutakin elämään.

– Joskus on tosi kiva lähteä ihan porukalla, tämä harrastus on tuonut oman sosiaalisen verkostonsa. Mutta sitten tämä antaa myös sellaista omaa aikaa. Silloin kuin perhokalastaa niin se on niin intensiivistä ja keskittymistä vaativaa, että silloin ei tule mietittyä mitään muuta. Siinä saa kyllä aivot narikkaan, kertoo Viitanen.

– Silloin, kun tulee tänne joen rantaan, niin unohtuu kaikki muu. Silloin unohtuu työt ja meinaa perheasiatkin unohtua, vaikka perhe onkin mukana, naurahtaa Takaniemi.

Luontoarvot nostavat päätään

Pariskunnalle on tärkeää taata jälkikasvulle ja tulevalle sukupolvelle myös mahdollisuus harrastaa puhtaassa luonnossa. Heille se ei ole vain sanojen helinää. He ovat esimerkiksi osallistuneet syksyisin Läsäkoskella taimenen kutupaikkojen kunnostukseen.

– On aivan itsestäänselvyys, että haluaa tehdä jotain sen eteen, mistä välittää ja haluaa taata ne mahdollisuudet sitten jälkipolville. Toivoisi, että hekin saisivat nauttia virtavesistä ja muutenkin vesistöistä ja luonnosta. Kyllä se on tosi iso osa molempien arvomaailmaa, toteaa Viitanen.

Myös laajemmin kalastuspiireissä on ollut merkkejä nousevasta huolesta kalakantoja ja luonnontilaa kohtaan. Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestössä on huomattu tämä ja sieltä annetaan tietoa, kuinka voi itse tehdä oman osansa kalakantojen ylläpidossa. Järjestön toiminnanjohtaja Markku Marttisen mukaan erityisen tärkeää on osata kalan oikeaoppinen käsittely.

– Kun kaloja joudutaan vapauttamaan, oli ne sitten alamittaisia tai rauhoitettuja, niitä tulee käsitellä hellävaraisesti, näin ne ei kuole tai vaurioidu pahasti. Eettisyys on selvästi nouseva ilmiö, toteaa Marttinen.

Kalastus entistä enemmän välineurheilua

Vuosien mittaa myös kalastustavat ja -välineet ovat kehittyneet ja muuttuneet. Vapakalastus on kaikkein suosituinta, kun taas verkoilla ja katiskoilla tapahtuva pyydyskalastus on suurimmalta osalta vanhemman väen kalastusmuoto. Se on vähentynyt kalastajamäärien hupenemisen myötä. Pyydyskalastukselle ominaista on ollut saaliin puhtaasti ravinnoksi käyttö.

– Vapakalastuksessa alkaa olla entistä voimakkaammin tämmöistä elämyksellisyyttä mitä haetaan, ei enää pelkästään jättisaaliita, kertoo Marttinen.

Valtioneuvoston kanslian teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset vapaa-ajan kalastajat käyttivät rahaa harrastukseen vuonna 2017 yhteensä 250 miljoonaa euroa.

Vapakalastuksen uusien muotojen myötä markkinoille on tullut paljon uutta tavaraa ja koko ajan tulee lisää mitä erilaisempia uistimia. Kalastus voi tehdä isonkin loven lompakkoon. Harrastus alkaakin monilla muistuttamaan välineurheilua. Jo pelkästään yksi kalastusmuoto voi vaatia useita vapoja ja keloja ja se näkyy myös kauppojen hyllyillä.

– Nykyään uusitaan tiheämmin välineitä ja uudet kalastusmuodot vaativat uusia välineitä. Jigikalastuksen sisälläkin on eri muotoja. On kevyempiä välineitä ahvenen kalastukseen ja vähän järeämpiä kuhan jigaamiseen ja vielä muita erikoisvapoja, kertoo mikkeliläisen Kala-Kallen kauppias Jari Väisänen.

Pienestä pitäen kalastusta harrastanut Takaniemi ei osaisi kuvitellakaan elämää ilman kalastusta. Hänelle perhokalastus ei ole enää pelkkä harrastus vaan elämäntapa ja sitä myötä välineistöäkin on kertynyt varastoon.

– Aina mielenkiinto herää, kun markkinoille tulee jotain uutta ja ihmeellistä. Sitten se pitää saada, vaikka sille ei välttämättä olisikaan tarvetta. Mutta eikös se ole harrastus kuin harrastus niin se on huono harrastus, jos siihen ei kaikki rahat ja vapaa-aika mene, virnistää Takaniemi.

Suomen etnisissä ruokakaupoissa on alkamassa yksi vuoden kiireisimmistä ajoista, kun Suomen muslimiväestö valmistautuu pyhään kuukauteensa ramadaniin.

Espoolainen Mujeeb Rehman lähti näyttämään, mitä kaupasta muun muassa voi ostaa paastoruoaksi.

– Ostettavaa on paljon. Lihaa, jotta nälkä pysyy pois. Pääasiassa lammasta ja kanaa. Sekä pakistanilaisia herkkuja ja mehua, Rehman sanoo.

Paasto kestää Helsingissä 19 tuntia päivässä

Ramadanin aikana hartaat muslimit paastoavat auringon noususta auringon laskuun. Tänä vuonna se tarkoittaa Suomessa noin 19 tuntia ilman ruokaa ja juomaa, joka päivä kuukauden ajan.

Kaupoista etsitään sen takia tuhtia, ravinteikasta ruokaa kuten lihaa, joka veisi nälän koko päiväksi parin tunnin yösyömisellä. Ja monessa paastoa viettävässä muslimiperheessä valmistetaan nyt paraikaa ruokaa varastoon paastopäivien iltoihin.

Ramadan alkaa virallisesti nyt maanantaina.

– Suomessa paastoaminen on vaikeaa. Syömättä pitää olla 19 tuntia, aamukolmesta iltakymmeneen, Rehman kertaa Helsingin muslimeiden tilannetta tänä vuonna.

Ramadan vaihtaa paikkaa joka vuosi. Se siirtyy noin 10-11 päivää aina aiemmaksi.

Silti paasto on Rehmanin mukaan mahdollinen tänäkin vuonna.

Ramadanin aikana muistetaan myös köyhiä

Paaston lisäksi ramadanin aikana muslimien on tarkoitus myös auttaa köyhiä ja nälkää näkeviä.

Rehman kertoo, että monet moskeijat antavat ilmaiseksi ruokaa niille, joilla sitä ei ole.

– Ramadan on ennen kaikkea yhdessäoloa ja toisten auttamista, Rehman summaa.

Kuukauden kestävä ramadan päättyy isoon id al-fitr -juhlaan, jota erityisesti muslimilapset odottavat.

Myös Suomessa järjestetään isoja juhlia, joihin muslimiperheet osallistuvat.

Mujeeb Rehman kertoo, että silloin ostetaan uudet vaatteet ja lapsille lahjoja.

– Id al-fitr -juhla on ilon juhla, sillä paaston aikana kukaan ei jaksa eikä ehdi kyläillä. Kun paasto päättyy, silloin ostetaan lapsille uudet vaatteet ja lahjoja ja juhlitaan.

Kaikki muslimit eivät vietä ramadania

Suomessa arvioidaan olevan noin 40 000 muslimia. Vain osa heistä viettää paastokuukautta kirjaimellisesti.

Iso osa ei paastoa ollenkaan, eikä elämä muutu mitenkään. Yle yritti saada monta muslimia tähänkin juttuun, mutta moni kieltäytyi, koska he kertoivat, etteivät vietä ramadan-paastoa mitenkään.

Mutta osa haluaa noudattaa yhtä uskonsa peruspilaria.

Rehmanille paasto on aina ollut tärkeä osa muslimina olemista.

– Se on jumalallinen komento, että täytyy pidättäytyä pahoista asioista. Ei saa huijata eikä kiusata. Jumala testaa näin ihmisiä uskossaan, Rehman kertoo.

Länsi-Porin kouluun torstaina kohdistetun uhkauksen tutkinta on edistynyt viikonloppuna merkittävästi, Lounais-Suomen poliisilaitoksesta kerrotaan. Poliisin aiemmin kertomien tietojen mukaan konkreettista uhkaa ei kuitenkaan ole.

Joka tapauksessa poliisi turvaa maanantaina koulupäivän häiriöttömän kulun Länsi-Porin koululla sekä Ulvilan yhteiskoululla, jota kohtaan esitettiin uhkaus perjantaina.

Kuluneen viikon aikana esitettiin uhkaus myös Espoon kauppakeskus Isoa Omenaa kohtaan perjantaille ja Oulun Valkea-kauppakeskusta kohtaan sunnuntaille. Uhkauksia on julkaistu anonyymissa Tor-verkossa, jossa viestien lähettäjän selvittäminen ei ole helppoa.

Ison Omenan tapauksessa epäilty uhkausviestin kirjoittaja otettiin kiinni ennen perjantaita, ja poliisi selvittää Valkeaan kohdistuneen uhkauksen tekijää keskusrikospoliisin kanssa.

– Varmistamme uhkauksen todenperäisyyttä. Onko tämä vain niin sanottu kopiointi, jonka on kirjoittanut joku aiemmista uhkauksista innostunut, vai onko tämä vakavasti otettava. Oulussa poliisi on varautunut omilla toimenpiteillään, ja poliisipartioita on läsnä, rikoskomisario Jan Sormunen Oulun poliisista sanoi STT:lle lauantaina.

Poliisi kertoi aiemmin toivovansa uhkausviestejä näkevien ottavan ensisijaisesti yhteyttä viranomaisiin. Länsi-Uudenmaan poliisin viestintäjohtaja Petri Launiainen kannusti aiemmin STT:n haastattelussa kaikkia miettimään, voiko julkaisu sosiaalisessa mediassa levittää perusteetonta pelkoa.

– Se on tietysti päivän henki, että näitä jaetaan. Poliisin puolesta tietysti toivoisin, että ennen jakamista mietittäisiin, onko se hyvä vai huono asian selvittämisen kannalta.

Lue lisää:

Poliisi: Porilaista koulua uhattu internetissä

Aapiskukko-huoltoasema on tuttu pysähdyspaikka monelle Lahden ja Tampereen välistä valtatietä 12 autoilleelle ihmiselle. Harva kuitenkaan tietää, miten taukopaikka on saanut nimensä.

Syy löytyy huoltoaseman naapurissa Pälkäneen rauniokirkon mullissa lepäävän kirjanpainaja Daniel Medelplanin tekosista.

Medelplan pakeni Viipurissa saamaansa sukurutsatuomion aiheuttamaa häpeää Pälkäneelle 1700-luvun alussa. Siellä hän painoi puuaapisen, jolla paikkakuntalaiset opetettiin lukemaan.

Tuossa puuaapisessa esiintyi tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa aapiskukko-hahmo.

Paitsi että kukosta tuli vuosisadoiksi osa aapisten peruskuvastoa, kukko päätyi 1960-luvulla myös Pälkäneen vaakunaan ja siitä vuonna 1990 huoltoaseman nimeksi.

Mutta kelataanpa vähän tarkemmin takaisin 300 vuoden takaisiin tapahtumiin.

Pakomatka Viipurista Pälkäneelle

Pälkäneellä käytiin lokakuussa 1713 Kostianvirran taistelu, joka oli osa suurta Pohjan sotaa.

Venäjä löi ruotsalaiset ja suomalaiset verisessä taistelussa ylivoimaisesti. Taistelun jälkeen alkoi isovihana tunnettu, kahdeksan vuotta kestänyt venäläisten miehityskausi, joka oli suomalaisille hyvin raskas.

Yksi isovihan seuraus oli, että ruotsalaiset veivät kaikki painokoneet turvaan Tukholmaan. Suomessa ei voitu siis painaa lainkaan kirjoja.

Daniel Medelplan oli toiminut ennen isovihaa Viipurin kirjapainon johtajana. Arvostettuun tehtävään hänet oli puupiirtäjän työstä kutsunut itse Viipurin piispa Bång.

Medelplanin kohtaloksi koitui kuitenkin se, että hän rakastui vaimonsa veljentyttäreen. Tällainen siveysrikos oli tuohon aikaan niin vakava, että oikeus tuomitsi Medelplanin sukurutsauksesta kuolemaan.

Myöhemmin tuomio muuttui linnatuomioksi ja edelleen kujanjuoksuksi. Medelplan lähti tuomion kärsittyään pakoon julkista häpeää ja päätyi, ilmeisesti täysin sattumalta, Pälkäneelle.

Aapiskukko ilmestyy puuaapiseen

Paikkakunnalle tupsahtanut kirjanpainoammattilainen oli kyseenalaisesta taustastaan huolimatta Pälkäneen papistolle kuin taivaan lahja.

Papisto mietti miehityksen kurimuksessa kuumeisesti, miten saada kansa taas jaloilleen. Jälleenrakennuksen ohella papisto osasi arvostaa myös sivistystä, mutta lukemisen opetteluun tarvittavia kirjoja ei ollut eikä uusia voitu painaa.

Papit pyysivät Medelplania kaivertamaan aapisen puulaatoille. Mallina oli Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattama aapinen, jonka virallinen nimi oli Yxi paras lasten tawara.

Tämän puuaapisen viimeisen sivun koristeeksi Medelplan painoi aapiskukon. Varmaa syytä kuvavalintaan ei tiedetä, mutta Medelplan oli sivistynyt mies, joka oli todennäköisesti nähnyt ainakin saksalaisia ja ruotsalaisia aapisia.

Niistä hän lienee huomannut, että kukko oli käytetty symboli aapisten kuvastossa. Kristillisessä symboliikassa kukko on valppauden ja valvomisen vertauskuva.

Daniel Medelplan valmisti Pälkäneelle kaikkiaan vajaat pari sataa puuaapista. Nykypäivään niistä ei ole kuitenkaan säilynyt yhtään kappaletta. Myös kaikki painolaatat ja -välineet ovat vuosisatojen kuluessa tuhoutuneet.

Mutta aikalaistensa elämässä Medelplanin työ kantoi hyvää hedelmää. Esimerkiksi aapisen painamisen jälkeisissä piispantarkastuksissa pälkäneläiset saivat kiitosta hyvästä sisälukutaidosta ja kristinopin ymmärtämisestä.

300-vuotias sivistystahdon symboli

Daniel Medelplanin ja aapiskukon perintö elää pälkäneläisten arjessa edelleen.

Puuaapisen juhlavuoden innoittamana Pälkäneellä vietetään tänä vuonna Lukutaidon vuotta. Kunta järjestää kesän ja syksyn aikana useita erilaisia kirjoitus- ja lukutaitoon sekä kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia ja teemapäiviä.

Pälkäneen keskustassa sijaitsevan Kostian koulun oppilaat kunnioittavat Medelplanin perintoä kuukausittaisella koko koulun lukutunnilla. Oppilaat ja opettajat pysähtyvät koko tunnin ajaksi lukemaan.

Rehtori Sari Halonen kertoo yllättyneensä siitä, kuinka rauhallista koulussa on lukutuntien aikana ja kuinka paljon lapset tykkäävät tunneista. Käytäntöä aiotaan jatkaa myös juhlavuoden jälkeen.

– Lukutaito on edelleen yksi paras keino ehkäistä syrjäytymistä.

Pälkäneen kunnan kulttuurisuunnittelija Marketta Vaismaalle Medelplanin aapinen on sivistystahdon symboli.

– Se luo uskoa sellaiseen tulevaisuuteen, jossa tasa-arvo ja toisen ymmärtämiseen pyrkiminen ei ole idealismia. Medelplanin elämä taas muistuttaa meitä siitä, että se mikä näyttää joskus karmealta lopulta, saattaakin olla jonkun erityisen ja hienon alku.

Katso Puoli seitsemän -ohjelman juttu aiheesta:

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut Twitter-viesteissään, että Kiinan tuotteille asetetut tullimääräykset kiristyvät. Trump uhkaa myös, että jatkossa kaikki Kiinan tuonti saattaa joutua ankaran tullin alaiseksi, elleivät maiden väliset kauppaneuvottelut etene ripeämmin.

Trumpin ilmoitus tulee yllätyksenä, sillä tähän saakka hän ja hänen hallintonsa ovat kertoneet, että neuvottelut etenevät hyvin ja että sopimus syntyy lähiaikoina.

Trumpin ilmoitus tuli yllätyksenä Kiinan viranomaisille. Kiinalaiset harkitsevat nyt, että tälle viikolle suunnitellut neuvottelut peruutetaan. Kiinan varapääministeri Liu Hen piti matkustaa Washingtoniin keskiviikkona.

– Kymmenen kuukauden ajan Kiina on maksanut 50 miljardin dollarin arvoisesta korkean teknologian tuonnistaan 25 prosentin tullia, ja 200 miljardin dollarin arvoisesta muusta tuonnista 10 prosentin tullia. Nämä tullit ovat osaltaan auttaneet taloutemme erinomaista tilaa, hän kirjoittaa.

– Kymmenen prosentin tulli nousee 25 prosentiin perjantaina. 325 miljardin dollarin arvosta Kiinan tuontia on ollut tullivapaata, mutta tulli asetetaan pian 25 prosentin suuruisena, Trump jatkoi.

Hänen mukaansa tullien korotus on seurausta Kiinan edustajien viivyttelystä maiden välisissä kauppaneuvotteluissa.

25 prosentin tullin oli määrä astua voimaan jo tammikuussa, mutta presidentti lykkäsi päätöstä, koska neuvottelut olivat käynnissä.

Trumpin mukaan tullit eivät juuri haittaa Yhdysvaltain taloutta, koska Kiina maksaa niistä suuren osan. Talousasiantuntijoiden mukaan tullimaksuja joutuvat maksamaan yhdysvaltalaiset yritykset, jotka tuovat tuotteita Kiinasta. Ne joko nostavat omien tuotteidensa hintoja, leikkaavat katteitaan tai yrittävät alentaa kiinalaisten myyjien kanssa tuotteiden hintaa alas.

Pävitetty Kiinan kommentit klo 3.50

Lue lisää:

Guardian: Trump escalates trade war with China with plan to raise tariffs

Ensin hyvät uutiset: ensi viikolla lämpenee ja mittari saattaa loppuviikosta näyttää jopa 15 lämpöastetta!

Sitten huonommat uutiset: ennen lämpöpyrähdystä on luvassa sadetta, tuulta ja jopa lumimyräkkä.

Ylen meteorologi Joonas Koskela kuvaileekin ensi viikon säätä vaihtelevaksi.

– On poutaisia hetkiä, mutta myös sateita. Alkuviikosta lämpenee vähän, loppuviikosta enemmän.

Kuluva viikko on ollut ennätyksellisen kylmä. Aamulla tapahtui useita ojaanajoja Uudellamaalla jäisten teiden sekä Itä-Suomessa lumisateen takia. Huhtikuu oli puolestaan monin paikoin tavanomaista lämpimämpi.

Lappiin on luvassa 10 senttimetriä lunta

Maanantaista on tulossa viikon poutaisin päivä, mutta lämpötila jää 10 asteen tienoille.

Tiistaina tulee sateita varsinkin idässä ja lännessä. Poutaisilla alueilla lämpötila voi kivuta hieman yli 10 asteen.

Keskiviikkona saderintama liikkuu Lappiin, jossa voi tulla jopa 10 senttimetriä lunta! Luvassa on tuulinen päivä koko maassa.

Torstaina on poutaista ja lämpömittari voi näyttää jopa 15 astetta.

Perjantaina kaakosta tulee lämmintä ja kosteaa ilmaa. Lämpötila keikkuu 15 asteen tietämillä.

Viikonloppu pysyy lämpimänä, mutta kevätsadetta on luvassa.

Lue lisää:

Ei ihme, että paleltaa! Toukokuun kylmyysennätys meni rikki monessa paikassa – kesän kynnyksellä pakkanen puri ja lunta tuprusi

Koko maan ylin lämpötila mitattiin Turussa – huhtikuu ennätyksellisen lämmin ja vähäsateinen

1990-luvun puolivälissä porilaiset nuoret Sami ja Kirsi suunnittelivat häitään.

He kävivät Samin luona läpi vanhoja valokuvia, joita voisi laittaa esille esimerkiksi vieraskirjaan. Kirsin käteen osui valokuva Samin ristiäisistä ja jokin näytti aivan liian tutulta.

– Katsoin valokuvaa ja ihmettelin, miksi kuvassa on minun kummisetäni, Kirsi kertoo.

Sami muistaa nähneensä samanlaisen valokuvan jo aikaisemmin, Kirsin luona. Sama hämmennys pysäytti myös hänet.

– Kirsin valokuvassa oli minun kummini, naurahtaa Sami.

Vaihtoehtoja oli lopulta vain yksi – Sami ja Kirsi on kastettu yhteisessä kastetilaisuudessa. Asia varmistui myöhemmin molempien vanhemmilta.

Yhteiskasteet ovat monelle vieraita, "ennen vanhaan" järjestettyjä perinteitä. Yhteiskasteita järjestetään kuitenkin yhä esimerkiksi Turussa ja Tampereella.

Johdatusta korkeammalta

Sami ja Kirsi Lahti ovat olleet naimisissa 23 vuotta. He ovat tunteneet toisensa melkein 30 vuotta. Ensitapaaminen sijoittuu joko 80-luvun loppuun tai 90-luvun alkuun.

Paitsi ettei sijoitu. He ovat tietämättään tavanneet toisensa vuonna 1969, vain muutaman kuukauden ikäisinä. Yhteisistä ristiäisistä otetusta kuvasta näkee, että vauvat ovat olleet tilaisuudessa vieläpä ihan vierekkäin.

– Ei sitä tule mietittyä enää niin paljon. Mutta kun ikää on tullut, sitä ajattelee että ehkä tässä on ollut jotain Jumalan johdatusta, Sami Lahti sanoo.

Lapsuuden kaste ei ole pariskunnan ainoa kaste.

– Muutamia vuosia sitten vaihdoimme seurakuntaa ja kävimme aikuiskasteella yhdessä, kertoo Sami Lahti.

Voi ajatella niin, että joku tiesi jo etukäteen, mitä tulee tapahtumaan. Sami Lahti

Vaikeina aikoina ajatus auttaa

Sami ja Kirsi Lahti eivät tiedä tarkalleen, miksi heidät on kastettu nimenomaan yhteiskasteessa. Ehkä se oli ajan tapa, pariskunta arvelee.

Mikä merkitys yhteisellä kasteella on ollut 30 vuotta yhdessä olleille Samille ja Kirsille?

– Jos on ollut vaikeita aikoja, ajatus on saattanut tulla mieleen, että ehkä me sitten kuulumme yhteen, Kirsi Lahti pohtii.

Kirsi Lahti kertoo, että ainutlaatuinen tarina tulee usein puheeksi ihmisten kanssa.

– En minä sitä nyt heti tapaamisen yhteydessä kerro, mutta kyllä siitä tulee sanottua, Kirsi Lahti naurahtaa.

Onko pariskunnan avioliitto tähtiin kirjoitettu? Sami Lahti nyökyttelee ja naurahtaa.

– Ikää kun tulee, alkaa ymmärtää vuosien toistavan toisiaan ja ajan kuluvan nopeasti. Siinä alkaa näkeä omaa polkuaan. Voi ajatella niin, että joku tiesi jo etukäteen, mitä tulee tapahtumaan.

Lue lisää:

Kasteperinteet eivät enää kiinnosta kaikkia vanhempia – kirkkoon voidaan silti liittyä vaikka vain suvussa kiertävän kastemekon takia

Hallitusneuvottelut ovat edenneet vaiheeseen, joka on keskustalle uusi. Puolueen eduskuntaryhmä on jakaantunut kahteen ryhmään, josta toinen kannattaa hallitukseen menemistä ja toinen vastustaa.

Vastaus kysymykseen, kumpi ryhmä on niskan päällä, vaihtelee hieman, ketä keskustalaista jututtaa taustaksi.

Nyt kuitenkin näyttää selvältä, että keskustan lähteminen hallitukseen on mahdollista, vaikka se on monen mutkan takana. Tähän asiaan sunnuntaiset keskustelut hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) kanssa eivät tuoneet muutosta.

Rinne sanoi Ylen haastattelussa, ettei yksikään puolue ole vielä hallitusneuvotteluiden ulkopuolella.

Keskustalaisten pitää kuitenkin vastata useaan kysymykseen, ennen kuin vastaus valmiudesta hallitukseen on valmis. Mitä nämä kysymykset ovat?

Hallitukseen meneminen on keskustalle aidosti hankala asia. Suurin syy tähän on tietysti sataan vuoteen heikoin eduskuntavaalitulos, jota yksi keskustalaisista kuvaa ”järkyttäväksi”.

Aiemmin keskustan eduskuntaryhmä on vastaavissa tilanteissa huutanut puolueen oppositioon, mutta nyt tilanne on toinen. Keskustasta kerrotaan Ylelle, että varsinkin eduskuntaryhmän nuorimmat jäsenet kannattavat hallitukseen menoa.

Ihan helppoa se ei kuitenkaan ole. Heikko vaalitulos johtaa siihen, että keskustan meneminen hallitusneuvotteluihin heti ensimmäisellä neuvottelukierroksella näyttäisi puolueen oman analyysin mukaan "valtaan takertumiselta".

Hallitukseen mieliviä keskustalaisia helpottaisikin, jos SDP:n ja kokoomuksen mahdolliset ensimmäiset neuvottelut ajautuisivat karille ja tämän jälkeen keskustaa pyydettäisiin mukaan.

Demareista tosin kerrottaan, että neuvotteluissa ei tehdä U-käännöksiä. Valitulla hallituspohjalla pyritään tosissaan sorvaamaan hallitusohjelma ja hallitus kasaan.

Vaikka tilanne on keskustalle vaikea, puolueen sisällä äänenpainot ovat maltillistuneet hallituskysymyksestä. Vaalien jälkeen keskustalaiset eivät suostuneet taustakeskusteluissa pohtimaan hallitukseen osallistumista heti ensimmäisellä neuvottelukierroksella, mutta nyt asiaa ei pidetä mahdottomana.

Asia voisi tulla kysymykseen, jos demarit suostuisivat keskustan esittämiin kynnyskysymyksiin. Eri tahojen arvioiden mukaan keskustan vaatimukset eivät ole demareille ylivoimaisia.

Toinen kysymys taas on, voivatko muut hallituskumppanit hyväksyä keskustan vaatimuksia. Esimerkiksi vihreiden ja vasemmistoliiton on varmasti vaikeaa niellä keskustan vaatimusta maatalouden kannattavuuden parantamisesta.

Oman lisämausteensa yhtälöön tuo Metsä Groupin mahdollinen jätti-investointi Kemin biotuotetehtaaseen, joka lisännee alueen hakkuita. SDP ja keskusta kannattavat valtion investointeja tehtaan vaatimaan infrastruktuuriin, kun taas vihreät ja vasemmistoliitto ovat suhtautuneet asiaan varauksellisesti.

Keskustalle olisi myös etuja hallituksen lähtemisestä. Puolueen sisältä kuuluu äänenpainoja, joiden mukaan vain hallituksesta voidaan vaikuttaa asioihin.

Tämä näkyy myös puolueen vaatimuksissa, joiden mukaan seuraavan hallituksen pitäisi toteuttaa sote-uudistus 18 maakunnan pohjalta. Maakunnille pitäisi antaa sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös muita tehtäviä.

Puolueen oppositiotaival ei myöskään näyttäisi helpolta. Puolue olisi toiseksi suurin oppositiopuolue, jos hallitusovet eivät avaudu myöskään perussuomalaisille.

Hallituksessa keskusta pääsisi puolestaan nauttimaan toiseksi suurimman puolueen eduista. Kaikki hallituksen vastoinkäymiset eivät kohdistuisi siihen, vaan pääministeripuolueeseen.

Vaikka keskustan eduskuntaryhmässä ajatukset hallituksen menemisestä ovat vaihtuneet, sekään ei yksin päätä asiasta.

Hallitukseen menemisestä päättävät keskustassa eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto, jossa jokaisella valtuutetulla on yksi ääni.

Ennen kuin keskustan eduskuntaryhmä voi tehdä päätöksen hallitusneuvotteluihin menemisestä, kansanedustajien pitäisi saada tuntuma lopputulemasta: voidaanko neuvotteluissa saada aikaan hallitusohjelma, jonka valtuutetut voisivat hyväksyä.

Yksi keskustalaisista sanoo, ettei heillä voi olla asiasta lopullista tietoa. Arvio tehdään ”näppituntumalla”.

Lue lisää:

Yle seurasi hallitustunnusteluja – Antti Rinne Ylelle: Yksikään puolue ei ole vielä ulkona hallitusneuvotteluista

Analyysi: "Punamultaa pukkaa", twiittasi kansanedustaja – miten käy tänään Rinteen keskusteluissa keskustan kanssa?

Rinne jatkaa hallitustunnusteluja – tänään kahdenkeskiset tapaamiset perussuomalaisten, kristillisten ja keskustan kanssa

Venäläisen Aeroflotin lentokoneen tuhossa kuoli yhteensä 41 ihmistä, vahvistivat venäläiset viranomaiset myöhään sunnuntaiyönä.

Lentokoneessa oli yhteensä 78 matkustajaa ja koneen miehistön jäsentä.

Kone oli matkalla Moskovasta Murmanskiin, kun se lähes heti nousun jälkeen ilmoitti palaavansa kentälle.

Twitterissä on nähtävissä videoita, joissa nähdään koneen olevan ilmiliekeissä jo laskeutessaan.

Terveysviranomaisten mukaan 41 kuolleen joukossa on kaksi lasta. Useita ihmisiä on myös loukkaantunut.

Lentäjien ilmoituksen mukaan onnettomuus johtui salamaniskusta.

Kone oli tyypiltään Suhoi Superjet.

Artikkelia päivitetty kuolinlukujen osalta klo 0.20.

Kymmeniä kuolonuhreja vaatinut Moskovan lentoturma ei voi olla salaman syytä – ainakaan täysin, kommentoi liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Ilkka Kaakinen.

– Täällä ollaan vahvasti sitä mieltä, että salama yksistään ei lentokonetta pudota. Lentokone on rakennettu niin, että runkoa ympäröi verkko. Se kerää salamasta tulleen sähkön, ja staattisten sähkönpurkainten kautta sähkö poistuu lentokoneesta.

Salama voi aiheuttaa toimintahäiriöitä elektronisiin järjestelmiin tai laitteisiin.

Voi kuvitella, että osa menehtyneistä olisi päässyt elossa ulos, jos ei olisi käytäville noustu käsitavaroita kaivelemaan. Ilkka Kaakinen

Koneella voi silti lentää, Kaakinen sanoo. On mahdollista, että salaman aiheuttama vika on johtanut päätökseen palauttaa matkustajalentokone lähtökentälle Moskovan Šeremetjevoon pian nousun jälkeen.

– On tietysti ihan liian aikaista spekuloida, mihin järjestelmiin mahdollinen salama on iskenyt. Tämä on kuitenkin vasta yksi teoria, jota ei ole vahvistettu.

Kaakisen mielestä turman varsinainen syy näyttäisi olevan epäonnistunut lasku.

– Ehjä kone ei ole ollut taivaalla tulessa. Se on pomppinut laskeutuessa muutaman kerran ja osunut kiitotiehen. Voima on ollut niin kova, että laskutelineet ovat pettäneet alta, mikä on aiheuttanut polttoainetankkien repeämisen. Sitä on seurannut tulipalo, Kaakinen arvioi.

Laskeutuminen tallentui muun muassa tälle videolle, jonka on julkaissut venäläismedia Kommersant:

Ilmailuasiantuntija haluaa erityisesti nostaa esiin sen, että joidenkin matkustajien kerrotaan jääneen pelastamaan omia matkatavaroitaan. Tällainen toiminta evakuointitilanteessa on erittäin vaarallista paitsi itselle, myös muille matkustajille.

– Se hidastaa evakuointia huomattavasti. Tässäkin tapauksessa voi kuvitella, että osa menehtyneistä olisi päässyt elossa ulos, jos ei olisi käytäville noustu käsitavaroita kaivelemaan.

Aeroflot-yhtiön Suhoi SSJ100 -koneen turmassa kuoli 41 ihmistä. 37 selviytyi. Venäjän sisäinen lento oli matkalla Moskovasta Muurmanskiin.

Lue myös:

Venäjä ei aio kieltää Moskovan onnettomuuskonemallin lentoja – Suhoi Superjet 100 on Venäjän lentoteollisuuden ylpeys

Media: Moskovan turmakone evakuoitiin nopeasti, vaikka osa matkustajista otti matkatavaroita mukaansa – "Kaikki huusivat, että kone palaa"

Lempäälässä sijaitseva arkkitehti Matti Suurosen suunnittelema Casa Finlandia -huoltoasema on löytänyt uuden omistajan.

Muovinen ja futuristinen huoltoasema myytiin verkon huutokauppasivustolla sunnuntaina 29 000 euron hintaan. Huoltoaseman myynnistä kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Huoltoaseman myynyt laitilalainen Lasse Lemmetti pettyi myyntihintaan. Hän oli aiemmin arvioinut lopullisen myyntihinnan asettuvan 50 000 euron tietämille. Kohdetta katsottiin huutokauppasivustolla yli 30 000 kertaa.

Design-huoltoaseman uusi osoite ei ole vielä selvillä. Lasse Lemmetin mukaan ostaja sai itselleen rakennuskulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävän kohteen.

– Kyseessä on kuitenkin ainutlaatuinen myyntikohde. Vastaavaa ei todennäköisesti tule koskaan myyntiin.

Lasse Lemmetin mielestä design-tuotteiden markkina on Suomessa kasvussa, mutta vielä varsin pientä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Hän kritisoi suomalaisia siitä, etteivät he ymmärrä design-tuotteiden arvoa.

– Suomalaisilta puuttuu näkemystä. Ehkä se johtuu tästä katajaisen kansan luonteesta.

Lemmetin mukaan Suomessa kaupanteko vanhoilla design-tuotteilla on vaikeaa, vaikka kohde olisi kuinka uniikki. Suomalainen tinkii aina pyyntihinnasta puolet pois, kun ranskalainen tai saksalainen ostaja pyytää vain tilinumeron.

– Suomesta katoaa koko ajan designia taukoamattomana virtana ulkomaille, koska suomalaiset eivät ole valmiita maksamaan samaa hintaa, mitä siitä saa ulkomailla.

Lisää aiheesta:

Muovista huoltamoharvinaisuutta kaupataan purettavaksi – suunnittelija muistetaan lentävää lautasta muistuttavasta talosta

Muovista huoltamoharvinaisuutta kaupataan purettavaksi – suunnittelija muistetaan lentävää lautasta muistuttavasta talosta

Venturo oli futuristinen bensis

Muovi toi avaruusajan 70-luvun koteihin – luonnonläheinen nykysisustaja suosii kierrätysmateriaaleja

Vihreään velour-asuun pukeutunut harmaahiuksinen herra istuu kirjojen keskellä omiin ajatuksiinsa vaipuneena. Polvet on ristitty rennosti ja pää nojaa hyllyn reunaan. Villasukissa on muutama reikä ja silmälaseista puuttuu toinen sanka, mutta viikset on trimmattu siististi ja kauluksesta pilkottava hedelmäkuvioinen aluspaita on selvästi kuosin vuoksi valittu.

Istuja on puolimetrinen nukke, kokoaan lukuun ottamatta täydellinen kopio vuonna 2016 edesmenneestä vaasalaisesta kukkakauppiaasta Lasse Levistöstä.

– Lasse oli erään ystäväni isoeno. Hän oli erikoinen persoona, mikä näkyi muun muassa siinä, että hän päätti teettää itsestään nuken. En koskaan tavannut aitoa Lassea, mutta nukke on kuulemma hämmästyttävästi näköinen, Laukontorin antikvariaatin kauppias Nike Sarapohja esittelee.

Hienosta posliinista valmistettu nukke todella näyttää elävältä. Vaikutelmaa alleviivaavat hiukset ja viikset, jotka ovat peräisin aidon Lassen päästä.

Asu on puolestaan tarkka kopio Levistön lempityövaatteista. Vaasalaiset muistanevat pikku-Lassen istumassa kukkakaupan ikkunalla asiakkaita tervehtimässä ja aidon Lassen häärimässä kukkien keskellä samanlaiseen asuun sonnustautuneena.

Nike Sarapohja tutustui Lasse Levistön tarinaan, kun ystävä esitteli miniversion isoenostaan. Nukke oli Levistön kuoltua päätynyt suvun mökille. Lapset kuitenkin pelkäsivät nukkea sekä mökillä että ystävän kotona, jonne se myöhemmin vietiin.

– Lasse pistettiin kaappiin ja otettiin tuulettumaan vain satunnaisesti illanistujaisissa. Kerran lupasin, että meiltä löytyy kyllä paikka Lasselle. Nyt nukke on istunut meillä liikkeessä puolitoista vuotta, Nike Sarapohja kertoo.

Antikvariaatissa Lasse istuu välillä ylähyllyllä ja välillä sohvalla. Ylhäältä nukkea ei aina huomata, mutta välittömästi kun se nostetaan alas alkavat asiakkaiden kysymykset.

– Kyllä monet tästä hämmentyvät. Ja aika usein kysytään, onko kyseessä Kari Suomalainen.

Jos sukulaisten lapset kerran kokivat Lasse-nuken pelottavan aidon näköiseksi, onko antikvariaatin hämärässä koskaan hirvittänyt?

– Eräänä aamuna kun tulin töihin niin Lasse ei enää ollutkaan ylähyllyllä vaan istui alhaalla. Ei koskaan selvinnyt mitä oli tapahtunut, Nike Sarapohja nauraa.

Suomalaiset kasvuyritykset eli startup-yritykset maksavat matalinta palkkaa työntekijöilleen neljän Pohjoismaan startup-yrityksistä.

Bruttopalkan ero Suomen ja Pohjolan palkkakuninkaan Tanskan ja välillä on 1400 euroa kuussa ostovoimakorjatuilla luvuilla. Tulos selviää Danske Bankin ja Arkwrightxin kyselystä, johon vastasi lähes 700 startupilaista johdosta työntekijään.

Suomalaisessa startupissa työskentelevän keskiansio on 3 538 euroa kuussa, kun suomalaisten kuukausikeskiansio on Tilastokeskuksen mukaan noin 3 395 euroa.

– Keskeinen yllätys oli se, että aloittavassa yrityksessä, jolla ei ole liiketoimintaa ja kassavirtaa, pystytään kuitenkin tienaamaan keskimäärin keskivertosuomalaisen palkkatulon verran kuukausi- ja vuositasolla. Se on enemmän kuin odotimme, sanoo Danske Bankin startup-yhteistyöstä vastaava johtaja Teppo Havo.

– Eli startupeissa ei syödä pelkästään tonnikalaa ja riisiä, vaan näyttää siltä, että ihan kohtuulista elintasoa pystytään pitämään yllä, Havo sanoo.

Miehillä suuremmat palkat

Parhaat palkat startupeissa ovat johdossa ja teknologiaan liittyvissä tehtävissä. Miesten palkat ovat keskimäärin suurempia kuin naisten.

– Olihan se aika ikävä taas nähdä, että startup-puolellakin näin on. Etenkin ikävää oli, että mitä seniorimpi paikka tai mitä isompi firma, sitä isompi oli ero naisten ja miesten palkassa, kertoo helsinkiläisen startup-yritys Quicksaven toimitusjohtaja Elina Arponen.

Havon mukaan Startupeissa työskentelevien miesten osuus yritysten omistuksesta on keskiarvoisesti naisvastaajia suurempi. Lisäksi miesten keskimääräinen työaika on 3,5 viikkotuntia pidempi.

– Jos tätä käytetään selittävänä tekijänä, niin se selittää suurimman osan tästä palkkaerosta, Havo kertoo.

Lyhin työviikko Suomessa

Lyhintä työpäivää tehdään suomalaisissa startupeissa: keskimäärin 42 työtuntia viikossa. Pisintä taas on Norjassa: 49 työtuntia viikossa. Tanskassa työviikon keskipituus on 44 tuntia ja Ruotsissa 46 tuntia.

– Mä kyllä painottasin sitä, että tärkeämpää on mitä tehdään kuin paljonko tehdään, Arponen arvioi.

Kyselyn mukaan startupin perustajat tekevät keskimäärin kahdeksan tuntia pidempää työviikkoa kuin ei-perustajat.

– Suomalaisten muita matalampaa viikkotuntimäärää selittää osin se, että naapurimaissa vastaajissa oli suhteellisesti enemmän omistajayrittäjiä, joiden viikkotunnit ylittävät hyvin usein 50 tunnin rajapyykin, Havo kertoo.

Kyselyn mukaan norjalaiset työntekijät ovat muita yleisemmin myös yrityksen osakkaita (69%). Suomessa 38 prosenttia startupeissa työskentelevistä on samalla omistaja.

Suomessa arvioidaan olevan 5 000–7 000 startup-yritystä ja yhdessä startupissa työskentelee tyypillisesti muutama työntekijä. Startup-sektorilla työskentelee kaiken kaikkiaan 10 000–20000 työntekijää.

Turun kauppatorille rakentuva toriparkki on ollut toistuvasti otsikoissa. Rakennustyöt ovat takkuilleet ja kaivutyöt on keskeytetty maan painumisen vuoksi pariin otteeseen.

Toriparkki-työmaa on aidattu, joten kaupunkilaisilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä näkemään töiden edistymistä.

Nyt asia on toisin, vaikka töiden edistymistä voikin olla edelleen vaikea havaita kaivutöiden ollessa osittain keskeytettynä.

Kauppatorin kulmalla olevan KOP-kolmion tiloissa sijaitseva digifirma Taiste on asentanut ikkunaansa live-kameran, joka seuraa Toriparkin etenemistä suorana lähetyksenä.

Huhtikuussa rakennustyöt jouduttiin keskeyttämään rakennusvalvonnan käskystä noin kymmenen päivän ajaksi, koska maa oli painunut usealta mittauspisteestä raja-arvojen yli. Turun kaupungin tilaaman ulkopuolisen selvityksen mukaan painumat olivat Eerikinkadun kohdalla paikoin jopa 20 senttimetriä. Eerikinkadun puolella on käynnissä nyt kevennystyö.

Toukokuun alussa havaittiin naapurissa olevan rakennustyömaan puolelta, että painumia oli tullut Kauppiaskadun puolelle. Turun rakennusvalvonta kertoi tuolloin, että pyysi asiasta lisäselvityksiä, joita käsitellään todennäköisesti maanantain rakennusvalvonnan kokouksessa.

"Idea reaaliaikaiseen lähetykseen henkilökunnalta"

Taisteelta kerrotaan, että idea kameraan tuli henkilökunnalta.

– Turun toimistomme sijaitsee KOP-kolmion kuudennessa kerroksessa, josta avautuu hyvä näköala torille. Rakennustyömaan eteneminen oli meistä niin kiinnostavaa katseltavaa, että halusimme avata muillekin mahdollisuuden seurata sitä, Taisteen UX-analyytikko Suvi Kava kertoo tiedotteessa.

Uusi kamera ei ole ensimmäinen rakennustöitä seuraava kamera. Tamperelainen mainostoimisto Flycam Oy asensi verkkokameran seuraamaan toriparkkia jo aikaisemmin maaliskuussa.

Edellisen kerran turkulaiset tuijottivat tapahtumattomuutta Myllysillan notkahdettua varhain aamulla 6. maaliskuuta 2010. Sillassa oli havaittavissa selvä painuma ja Yle Turkukin seurasi tilannetta tiiviisti. Suoraa Bambuser-lähetystä seurasi parhaimmillaan kymmeniä tuhansia katsojia.

Lue lisää:

Turun toriparkkityömaa jatkaa painumistaan – kaivutyöt keskeytetty jälleen

Turun toriparkkityömaa sai luvan jatkaa töitä Maa painunut Turun toriparkkityömaalla jopa 20 senttimetriä – "Huolta aiheuttaa, miten kiinteistömme kestävät rakennustyöt" Toriparkkityömaan suoja-aita kallistui sunnuntai-iltana – Pelastuslaitos eristi aluetta

Turun toriparkki pyrkii olemaan edelläkävijä: pysäköintiluola tuottaa itse tarvitsemansa energian

Särestöniemen Ilvekset – maalaus myytiin lähes 115 000 euron hintaan Bukowski-huutokaupassa maanantaina Helsingissä.

Ilvekset on vuodelta 1972. Teos esittää kahta kyljekkäin seisovaa ilvestä joiden yllä syvänlämmin oranssi aurinko paistaa.

Vuonna 1981 kuollut kittiläläinen taidemaalari Reidar Särestöniemi kuuluu nykyään huutokauppojen kysytyimpiin taiteilijoihin.

Bukowskin markkintointivastaavan Ellen Huhtamiehen mukaan myyjä on ostanut Ilvekset -teoksen aikanaan suoraan taiteilijalta. Myyjä ei halua nimeään julkisuuteen.

Tiettävästi korkein Särestöniemen teoksesta maksettu hinta on 140 000 euroa. Se maksettiin viime vuonna maalauksesta Omakuva ja ilves.

Reidar Särestönimen kestävästä suosiosta voi lukea tästä.

Pastori Pike eli Pierlin Mpaka Makumbu on räppäri, jonka biisejä on kuunneltu Spotifyssa jo yli kolme miljoonaa kertaa. Hän on esiintynyt isoilla lavoilla nuoruudenystävänsä ja kollegansa Mikael Gabrielin kanssa ja perustanut oman vaatemerkin.

Isoja saavutuksia mieheltä, joka muutti 2-vuotiaana perheensä kanssa Kongosta Suomeen ja eli levottoman nuoruuden.

Sen ajatuksen äärellä hulvattomasta naurustaan tunnettu mies vuodattaa usein kyyneleitä.

– Itken tosi paljon ja itken etenkin sitä, miten pitkälle olen päässyt ja miten olen ohittanut nuoruuden asiat, kertoi Makumbu Puoli seitsemän -ohjelman haastattelussa.

Kiusaaminen opetti puolustautumaan

Makumbu oli lapsena villi ja kuriton. Koulussa hän ei meinannut millään pysyä paikoillaan, eikä opiskelu muutenkaan oikein sujunut.

Poika joutui myös kiusatuksi.

– Se sattui. En ikinä tajunnut, miksi mua kiusattiin. Se oli vaan sen takia, että olin erivärinen enkä osannut kunnolla lukea.

Mutta ei kiusaaminen ollut Makumbun mukaan pelkästään huono asia. Hän oppi puolustamaan itseään ja ymmärsi, ettei elämä ole helppoa.

Tosin sen tajuaminen vei pojan elämän toiseen ääripäähän: kuvaan tuli rötöstely ja kavereiden kanssa sekoilu.

– Me tehtiin aika pahoja asioita, oltiin ilkeitä vanhoille ihmisille. Mutta se oli vaan sen takia, että rasismi oli niin vahvaa eikä me tiedetty miten olisi puolustauduttu.

“Lavalla olen vapaa ja täydellinen”

Vanhemmat eivät katsoneet pojan sekoiluja hyvällä. He olisivat toivoneet, että Makumbu olisi pärjännyt perinteisissä lukuaineissa, mutta pojan vahvuudet olivat liikunnassa.

Vaikka koti ei sitä puolta tukenut, kaverit alkoivat vähitellen arvostamaan poikaa, joka pärjäsi futiksessa, ja osasi tanssia ja räpätä.

Musiikista mies sitten löysi lopulta kutsumuksensa.

– Olen vapaa ja täydellinen, kun olen lavalla. Lavalla on aina kavereita mukana, haluan näyttää heille, että kaikilla on mahdollisuus.

Aluksi Makumbu teki hengellistä gospel-räppiä Pastorit-yhtyeessä. Vaikka oma usko on edelleen vahva, soolouralla hän ei ole enää räpännyt uskonnosta.

Rakkaus vie maailmaa eteenpäin

Kesäkuussa ilmestyvällä uudella EP-levyllä teemana on rakkaus – niin parisuhteessa kuin elämässä yleensä. Makumbu on huolestunut siitä, miten moni eroaa taistelematta.

– Parisuhteessa ei saa luovuttaa. Vaikka tulee riitoja, ne pitää selvittää ja jommankumman pitää nöyrtyä, että päästään eteenpäin asiassa. Ei ole mitään sellaisia asioita, mitä ei voisi selvittää.

Makumbu haluaa kääntää nyt rakkaudeksi myös sen vihan, jota hän nuorena tunsi rasisteja kohtaan. Enää hän ei halua ajatella kenestäkään pahaa.

– Jos joku haukkuu tummaksi, annan sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Yritän rakastaa ja näyttää, millainen ihminen olen. Rakkaus on oikeesti se, mikä muuttaa maailman.

Omaa rakkauttaan Makumbu näyttää nyt vaimolle ja 3- ja 7-vuotiaille lapsilleen. Sekä tietenkin äidilleen.

Aiemmin äiti oli jatkuvasti huolissaan siitä, missä poika menee. Nyt äiti seuraa ylpeänä pojan uraa.

– Rakastan mun äitiä ihan äärettömän paljon. Äidin takia haluan taistella, ettei hänen tarvitse murehtia. Että äiti näkee, että olen mennyt eteenpäin.

Katso Pastori Piken koko haastattelu (ja holtittoman hauska nauru!) Puoli seitsemän -ohjelmassa: