Britannian ulkoministerin Jeremy Huntin mukaan Gibraltariin pysäytetty iranilainen tankkeri voidaan päästää matkoihinsa, jos Iran takaa, ettei alus ole aikeissa loukata EU:n talouspakotteita suuntaamalla Syyriaan.

Hunt tviittasi lauantaina, että hänellä oli ollut rakentava keskustelu asiasta Iranin ulkoministerin Mohammad Javad Zarifin kanssa.

Hunt myös kertoi, että Iranin ulkoministerin sanoneen Iranin haluavan ratkaista tilanteen, eikä halua pahentaa sitä.

Amerikkalaiset epäilevät Grace One -tankkerin olevan nimenomaan matkalla Syyriaan, mikä rikkoo sekä EU:n että Yhdysvaltojen asettamia talouspakotteita.

Iranilaistankkeri pysäytettiin Gibraltariin viime viikolla.

Iran on tuominnut pysäyttämisen ja pitää sitä laittomana. Iran on myös uhannut Britanniaa vastatoimilla.

Britannian mukaan Iranin alukset yrittivät estää brittiläisen öljytankkerin kulun Hormuzinsalmessa tällä viikolla.

Lue lisää:

Tankkerisotku sakenee – nyt Iran uhkaa ottaa haltuunsa brittialuksen

Tankkeri pysäytettiin Gibraltarilla – Iran kutsui Britannian suurlähettilään kuultavaksi

Helsingin poliisi kertoo Twitterissä joutuneensa lopettamaan hirven varhain tänä aamuna.

Hirvi ammuttiin aivan Helsingin ydinkeskustassa Fabianinkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä, kun sitä ei oltu pystytty ohjaamaan alueelta pois.

Poliisilla ei ole tietoa siitä, miten hirvi oli ydinkeskustaan päätynyt.

Eläinten eksyminen asutuskeskuksiin ei ole aivan tavatonta. Viikko sitten hirven vasa juoksi kerrostalon rappukäytävän ovesta läpi Helsingin Kannelmäessä.

Asiasta ensimmäisen uutisoi Helsingin Sanomat.

Joensuussa tänä viikonloppuna järjestettävään Ilosaarirockiin luvattiin kylmää ja sateista säätä.

Festareiden toisena päivänä päästiin kuitenkin lopulta nauttimaan auringon lämmöstä, sateisen aamupäivän jälkeen. Ilosaarirockin kävijät olivat varautuneet vaihtelevaan säähän monipuolisella pukeutumisella.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron aikoo perustaa maalle sotilaalliset avaruusvoimat.

Uusi puolustushaara on määrä perustaa virallisesti syyskuussa, ja siitä tulisi ajan mittaan osa Ranskan ilmavoimia.

– Parannamme avaruuden tuntemustamme, suojelemme satelliittejamme paremmin ja aktiivisemmin, Macron visioi kansallispäivän aattona pitämässään puheessa.

Puolustusministeri Florence Parlyn on määrä lähiaikoina kuvata Ranskan avaruusstrategiaa tarkemmin.

– Ajan mittaan ilmavoimista tulee ilma- ja avaruusvoimat. Päätämme välttämättömät investoinnit, Macron sanoi.

Parly on puhunut tarpeesta luoda ranskalainen avaruusautonomia suojelemaan avaruustoimintaa "eräiden suurvaltojen" aiheuttamalta uhalta.

Ranska on budjetoinut 3,6 miljardia euroa vuosille 2019-25 avaruuspuolustuksen kehittämiseen.

Venäjällä on jo avaruusvoimien nimellä toimivia asevoimien yksiköitä. Myös Yhdysvaltoihin suunnitellaan avaruusjoukkoja.

PRISTINA Tupakka palaa ketjussa ja hieman kärsimättömästi televisioyhtiö Klan Kosovan pihalla. Keskusteluohjelman isännällä Alaudin Hamitilla on pari tuntia aikaa ennen arkisin pyörivän Nin-ohjelman alkua.

Avustaja käy tuon tuosta muistuttamassa ohjelman yksityiskohdista ja tuo sateenvarjon. Vaikka Hamitilla ei vielä ole esiintymisasua, kauluspaitaa ja pikkutakkia, läpimäräksi ei kannata kastua. Kosovon pääkaupungissa Pristinassa sataa kaatamalla.

Lapsuutensa ja nuoruutensa 38-vuotias Alaudin Hamiti vietti aivan toisissa maisemissa, Suomessa Rovaniemellä.

– Rovaniemen Palloseuraa en enää kannata, enkä seuraa muutenkaan jalkapalloa.

Alaudin Hamiti on Kosovon artonyberg – miellyttävä ja suosittu juontaja ja tuottaja.

Vuorokaudessa on hänelle tällä hetkellä aivan liian vähän tunteja. Hamitin ohjelmaa kuvataan sekä ulkomailla että kotistudiossa. Lennot vievät milloin Madagaskarille, milloin Yhdysvaltoihin. Tuotantoyhtiö vie oman aikansa.

Tänään hänen ohjelmansa vieraana on jalkapalloilija Edon Zhegrova.

– Hiljan tapasin Julianne Mooren ja George Clooneyn. He ovat sympaattisia ihmisiä.

Mutta ei Alaudin Hamitiin henkilöitynyt Nin-show pelkkää julkkiskimallusta ole. Ohjelmassa käsitellään ajoittain esimerkiksi naisten tai vähemmistöjen, kuten romanien asemaa.

Politiikkaa Hamitin ohjelmassa ei kuitenkaan puhuta.

– Sitä ovat kaikki tuutit täynnä, Hamiti sanoo.

Poliittiset, etniset ja uskonnolliset jännitteet albaanienemmistöisessä Kosovossa ja sitä edelleen hallintaansa hamuavassa Serbiassa läsnä lähes kaikkialla. Ortodoksikristittyjen Serbia ei tunnusta vuonna 2008 itsenäistynyttä pääosin islaminuskoisten albaanien asuttamaa Kosovoa.

Vihanpito ei tunnu laantuvan, vaikka se on yleisesti painunutkin piiloon ja pinnan alle.

Lapset saattavat käydä samaa koulua, mutta eri vuoroissa. Serbia ja Kosovo eivät mahdu samaan lohkoon jalkapallon arvoturnauksissa. Graffitit ovat tylyä luettavaa.

Serbian rajalla sijaitsevassa serbienemmistöisessä Mitrovicassa kaupat, ravintolat ja leipomot sulkivat yllättäen ovensa kesäkuun lopussa. Syynä oli Kosovon hallituksen Serbiasta tuotaville tuotteille asettama 100 prosentin tuontivero. Arki sujuu, mutta natisten.

Sodan perintö on läsnä kaikkialla, myös Klan Kosovan jyhkeässä rakennuksessa. Erikoinen lauta- ja tiiliarkkitehtuuri on tummasävyistä ja raskaiden muistojen patinoimaa. Materiaali on 80-prosenttisesti kierrätettyä – sitä on kerätty taistelujen tuhoamista raunioista.

Alaudin Hamiti on Kosovon pienissä suihkuseurapiireissä tunnettu hahmo. Instagramissa seuraajia on 40 000. Se on paljon vajaan kahden miljoonan asukkaan Kosovossa, Uudenmaan läänin kokoisella alueella.

Hamitilla on kolmen hengen mediatiimi. Kosovossa ei mitata katsojalukuja, mutta Youtubessa klippejä on katsottu 28 miljoonaa kertaa. Se on Vantaan Martinlaakson lukion kasvatille edelleen pieni, jokapäiväinen ihmettelyn aihe.

Hamiti muutti Suomeen 13-vuotiaana vuonna 1993. Ensin sotaa pakoon lähti isä. Muu perhe seurasi perässä.

Alaudin kiittelee Suomea vuolaasti. Sen koulua ja kylmän maan antamaa vahvuutta.

Suomen kielen sanat ovat pysyneet mielessä. Kieli soljuu hitaasti, vaikka hieman hapuillen kauniina yleiskielenä. Rovaniemeltä perhe muutti pääkaupunkiseudulle.

– Mä olin silloin 1990-luvulla Martinlaakson lukion ainoa ulkomaalainen. En kokenut rasismia, eikä mua kiusattu. Hengailin monessa porukassa. Vähän ulkopuolisena, mutta silti mukana. Pidin muuten lukion päätteeksi ylioppilaiden puheenkin.

Kello käy kohti nauhoitusta. Kieli muuttuu yhä useammin englanniksi, ajan säästämiseksi.

Lukion jälkeen Alaudin Hamiti haki ammattikorkeakouluun ja opiskelemaan. Hän jäi hengailemaan Suomeen, kun muu perhe palasi sodan jylyn vaiettua Kosovoon.

Hamiti seurasi perässä vuonna 2001. Suvun kotiseutu alkoi sittenkin kiinnostaa ja tuntua enemmän kodilta.

Hänen vaimonsa perhe on ollut paossa Sveitsissä. Nyt kahden kiertolaisen perheessä lapsia on kolme: 12-vuotiaat kaksostyttäret ja 7-vuotias poika. Koti on Pristinassa.

Hamiti aloitti televisiouransa Kosovossa lasten- ja nuortenohjelmista.

– Teillähän on muuten myös se joku itäisessä Suomessa kuvattu rikossarja. Nordic noiria. Joo, Sorjonen, hän sanoo.

Balkanilla tapahtuu nyt paljon. Pohjois-Makedonia ja Montenegro havittelevat unionin jäseniksi.

Länsi-Balkan on yksi heinäkuussa alkaneen Suomen puheenjohtajakauden teemoja. Entisen Jugoslavian sirpaleita yritetään nyt koota unionin sateenvarjon alle.

Hamiti opiskeli aikoinaan Tanskan rahoittamassa journalismi-instituutissa, jossa hänellä oli serbialaisia opiskelukavereita. Toimeen tultiin, mutta nyt yhteydet ovat katkenneet.

Hamiti on epäpoliittinen eurooppalainen.

Hänen tuttavapiiriinsä kuuluu Kosovon eliittiä. Illat ovat verkostoitumista, bileitä – tänäänkin illan ohjelmassa on kirjanjulkistamisjuhlat.

Hamiti tietää olevansa etuoikeutettu. Suomalaisuus pitää jalat maassa. Sitä hän haluaa vaalia.

– Suomi teki minusta jotenkin vahvan.

Kansalliskiihkoa Alaudin Hamiti ei halua lietsoa. Se on Balkanilla aiheuttanut surua jokaisessa perheessä ja suvussa. Hän on kantanut kaulassaan vuoden ajan albaanien tunnusta kaksoiskotkariipusta.

Hamitille kansalaisuudessa on kysymys yhteisestä identiteetistä, juurista ja yhteenkuuluvuudesta.

– Sukujuuristaan voi olla ylpeä. Ei tämä symboli tai koru ole koskaan vahingoittanut ketään. Toiset kantavat ristejä. Tämä on kotkien maata.

Hän näkee nykyisten ongelmien taustalla murroksen aiheuttamaa epätietoisuutta. Kun talous ja tulevaisuus näyttävät epävarmoilta, omakin paikka maailmassa mietityttää.

–Tuntuu joskus, ettemme nykyisin sittenkään aina tiedä, mihin kuulumme. Jokainen viettää täällä paljon aikaa omiensa kanssa, se on perinne.

Kosovossa ja Balkanilla riittää ongelmia: korruptiota, ihmis- ja elinkauppaa, syvää demokratiavajetta. Keskipalkka on 300 euroa, väestö nuorta, työtöntä ja muuttovalmista.

Aikojen epävakaus vahvistaa tunnetusti nationalistisia virtauksia, kuten monessa Euroopan maassa on nähty. Balkanilla tosin isänmaallisuus on ollut kiihkeää aina, siitä myös monet ongelmat edelleen kumpuavat.

Kun talousongelmiin yhdistyvät sodan traumat, yhteisön kuplat ovat vielä vahvemmat kuin monessa muussa maassa.

Alaudin Hamiti ei pidä tilannetta kuitenkaan toivottomana.

– Jokainen voi yrittää muuttaa tilannetta omalla tahollaan. Pitää vain olla valmis työskentelemään muutoksen eteen. Aina sitä jotenkin selviää.

Hamiti vaihtaa esiintymisasuun. Avustaja käy kertomassa, että vieras saattaa hieman myöhästyä. Juontajan työpöydällä on tölkki sameaa mönjää, dieettihunajaa.

– Sitä saa netistä. Kai se tehoaisi paremmin, jos sitä muistaisi ottaa. Musta on tulossa ihan mössö vai mikä se sana on suomeksi. En ehdi käydä salilla.

Vielä on hetki aikaa muistella entistä kotimaata.

– Suomessa arvostan lakia ja järjestystä. Kaikki toimii. Täällä on enemmän sydämellisyyttä ja vieraanvaraisuutta. Suomalaiset olivat ainakin aiemmin näkyvästi ystävällisiä ainoastaan pienessä alkoholissa.

Hamiti on pohtinut perheensä viemistä Suomeen käymään. Nyt on vain niin hektistä, ettei lomalle tahdo ehtiä lainkaan.

– Mattolaiturit haluaisin näyttää lapsille. Ja kaupan pizzan. Se on niiiin hyvää.

Musiikkimaussa soi suomalainen melankolia.

– Rasmus ja HIM. Niin ja Apulanta. Odotus ja Ei yhtään todistajaa. Ne on hienoja biisejä. Mä haluan pitää suomalaisuudestani kiinni.

Lähetyksen nauhoitukseen on aikaa enää vartti. Vielä yksi tupakka. Kohta punainen lamppu syttyy. Show-time.

Lue myös:

Kosovon serbialueella kymmeniä pidätyksiä ja ammuskelua – Serbian armeijan joukkoja siirtyy rajalle

The Guardian: Kosovo 10 challenges that overshadow independence celebrations

ICRC: Hopes fading for still missing 1647 persons

Deutsche Welle: Cold war solution for Serbia and Kosovo

Valiokuntien puheenjohtajuuksia ei anneta oikeistopopulisteille tai oikeusvaltioperiaatteen rikkojille, päätti Euroopan parlamentin enemmistö viime keskiviikkona. Ratkaisua tukevat myös suomalaiset mepit – paitsi perussuomalaiset.

Onko tämä demokraattista, EPP:n Henna Virkkunen?

– Kyllä se sillä tavalla on demokratiaa, että enemmistö päättää minkä linjauksen mukaan mennään, meppi Henna Virkkunen (kok. / EPP) puolustaa.

Ulos suljettiin kokonainen ryhmä nimeltään ID, Identiteetti ja demokratia. Se on ryhmä, johon myös Suomen perussuomalaiset uudessa parlamentissa ovat liittyneet.

Lisäksi sulku kohdistui muutamiin yksittäisiin poliitikkoihin, esimerkiksi Puolan laki- ja oikeus -puolueen entinen pääministeri Beata Szydło jätettiin rivimepiksi.

Parlamentti toimi toisin kuin Suomen eduskunta

Yhdenkään valiokunnan puheenjohtaja ei tule parlamentin viidenneksi suurimmasta ryhmästä, vaikka usein käytetyllä d'Hondtin suhteellisella laskentavalla heille olisi pitänyt osua kahden ryhmän puheenjohtajuus.

Parlamentti toimi toisin kuin esimerkiksi Suomen eduskunta, missä perussuomalaiset johtavat ulkoasiainvaliokuntaa ja hallintovaliokuntaa, kuten heidän saamansa äänimäärän mukaan tuleekin saada johtaa.

Perussuomalaiset vertaavat europarlamenttiryhmänsä tilannetta totalitarismiin.

– Olen hyvin huolissani siitä, mihin tämän tulee johtamaan. Tässä on nyt käytetty totalitaristisia keinoja toisinajattelijoita kohtaan, sanoo Laura Huhtasaari ID-ryhmästä.

Parlamentin enemmistön muodostaa nyt neljä eniten ääniä saanutta ryhmää. Ne ovat kokoomusryhmä EPP, sosiaalidemokraattien S&D, liberaalien Renew Europe ja vihreät. Tämä joukko yrittää luoda yhteistä politiikkaa.

Viidenneksi suurin on juuri ID-ryhmä, se periytyy EU-vastustajien pienestä ENF-ryhmästä.

Virkkunen: Miksi perussuomalaiset menivät mukaan uuteen ryhmään?

ID-ryhmään on paketoitu Euroopan kansallismielisiä, oikeistopopulistisia ja maahanmuuttovastaisia puolueita. Idean isä on Italian varapääministeri, Legan Matteo Salvini. Ryhmää olivat suunnittelemassa myös esimerkiksi perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja kansallisen liittouman Ranskan Marine Le Pen. Mukana ovat myös Vaihtoehto Saksalle -puolueen ja Itävallan vapauspuolueen mepit.

Henna Virkkunen liittää ryhmään etuliitteen "ääri".

– Euroopan parlamentin enemmistöllä ei ollut luottamusta tämän ääriryhmän kykyyn hoitaa asianmukaisestai puheenjohtajan tehtäviä, Virkkunen perustelee.

Virkkunen harmittelee, että perussuomalaiset hylkäsivät vanhan konservatiivit ja demokraatit -ryhmänsä, jonka kanssa kokoomuslaisetkin ovat tehneet yhteistyötä. Sinne jäivät esimerkiksi ruotsidemokraatit ja brexitiä odottelevat brittikonservatiivit. Ryhmä kutistuu, jos britit eroavat unionista.

Kun jokin ryhmä suljetaan ulos puheenjohtajapaikoilta, sen mahdollisuudet vaikuttaa parlamentin linjauksiin heikkevät. Jos ryhmä ei saa myöskään muita luottamuspaikkoja, mepit voivat vaikuttaa vain äänestämällä. Pienehkön ryhmän vaikutusmahdollisuudet ovat kurjat, jos ryhmä ei liittoudu kenenkään kanssa. Ja miksi liittoutuisi, jos kukaan ei ole samoilla linjoilla.

Eri arvot, Venäjä-mielisyys ja huonot kokemukset perusteluina

Epäluottamuksen taustalla ovat arvot. Unionimaat ovat sitoutuneet kunnioittamaan perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, mutta enemmistön mielestä oikeistopopulistit eivät jaa näitä arvoja. Moni heistä ajaa täysin toisenlaista, riisutumpaa unionia kuin enemmistö.

Luottamusta ovat vieneet kokemukset, joita aiemmista EU-vastaisten ryhmistä on kertynyt. He keskittyvät johonkin muuhun kuin lakeja säätämään.

- Mitä rumempia puheita sitä suurempia otsikoita. Siellä on yksittäisiä poikkeuksia, toivon että suomalaiset ovat näitä poikkeuksia ja tekevät töitä asioiden eteen ja ovat lainsäädäntötyössä ja käsittelyissä läsnä. Enemmän siellä on huutoa ja hajottamista, Miapetra Kumpula-Natri (s&d) sanoo.

Kansallismielisten populistien puolueista osalla on lämpimät välit Venäjälle. Se on Heidi Hautalalle (vihr.) yksi syistä suhtautua epäillen.

– Lega-puolueen varapääministeri Salvini on ollut kiinteässä yhteistyössä Kremlin kanssa saadakseen öljyrahaa puolueensa rahoittamiseen. Kun tällaisia uutisia tulee yhä useammasta maasta laitaoikeistolaisista puolueista , eihän siinä voi muuta kuin ajatella että parempi kun EU:n toimintakykyä ja mainetta varjellaan, Hautala sanoo.

Toistaiseksi Itävallan vapauspuolue on kärähtänyt Venäjä-yhteyksistä ja Legan rahoitusepäilyistä on kirjoitettu mediassa. Marine Le Penin puolue on lainannut venäläistä rahaa.

Kumpula-Natri: Kannattaisin Hakkaraisen järkevää aloitetta

Aivan ehdottomia kaikki mepit eivät ole. Kumpula-Natri sanoo, että voisi tukea esimerkiksi ps-meppi Teuvo Hakkaraisen metsäaloitetta, jos tämä tekisi Kumpulan mielestä järkevän aloitteen. Myös liberaaliryhmän Mauri Pekkarinen voisi joissakin asioissa tehdä yhteistyötä.

– En kannata sitä, että heidät työnnetään kaikessa syrjään. Mutta kun on keskeisen valiokunnan toiminnasta kysymys, niin se on vähän eri tarina. Puolustan edelleen menettelyä, jossa minunkin ryhmäni oli mukana, Pekkarinen sanoo.

EU-maat suhtautuvat eri tavoin äärioikeistolaisiin ja kansallismielisiin oikeistopopulisteihin. Esimerkiksi Italiassa populistipuolue ja kansallismieliset ovat hallituspuolueita. Ruotsissa taas puolueet ovat sopineet, ettei ruotsidemokraattien tuella tehdä politiikka.

Euroopan parlamentissa on myös aiemmin suljettu ääriryhmiä päätöksenteon avainpaikoilta, sillä he ovat pääsääntöisesti olleet EU:ta vastaan.

Korjaus: 20.02 korjattu ECR-ryhmää koskevaa lausetta. Ei kutistu lähes olemattomiin, kuten tekstissä luki, vaan kutistuu, jos britit jättävät unionin. 20.53 korjattu EFDD:n tilalle ENF.

Taksialalle näyttää syntyvän yhä uusia kiistoja viimevuotisen taksiuudistuksen jälkimainingeissa.

Osaa taksiyrittäjistä kismittää, että jotkin festivaalit rajaavat omat taksitolppansa vain tietyille yrittäjille.

Vantaalla järjestettävän Tikkurila-festivaalin väliaikaisella taksitolpalla on saanut päivystää vain kaksi firmaa: Taksi Helsinki ja Lähitaksi.

Taksiyrittäjä Juhani Reinilehto kertoo, että asiasta on käyty keskustelua taksiyrittäjien sisäisissä Facebook-ryhmissä.

Hän pitää käytäntöä syrjivänä. Hän uskoo sen luovan eripuraa taksialalle: ikään kuin uusiin yrittäjiin ei luotettaisi.

Reinilehdon mukaan hankalaksi tilanteen tekee se, että kyseessä on kaupungilta vuokrattu maa.

– Kun myydään kaupungin mailla olevaa tilaa jollekin tapahtumajärjestäjälle, niin olisiko syytä tehdä jopa tarjouskilpailu? Taksipaikan myymisessä lienee kymmenientuhansien eurojen bisneksestä ellei enemmästäkin, hän pohtii.

Hän itse on kokenut taksikuski, joka on lähtenyt sittemmin itse yrittäjäksi.

Järjestäjä: "Yksityistilaisuuden järjestäjällä oikeus tehdä sopimuksia"

Lauantaina päättyvän Tikkurila-festivaalin omistaa nykyään Nelonen Media Live, mutta sen järjestelyistä vastaa vielä tänä vuonna tapahtuman oma organisaatio.

Tikkurila-festivaalin tiedottaja Tomi Lindblom sanoo, ettei asiassa ole mitään poikkeuksellista.

– Kyse on tapahtuma-alueesta, jonka järjestäjä on kaupungilta vuokrannut. Tapahtuman järjestäjä voi tehdä erilaisia alisopimuksia tapahtuma-alueella. Sopimus voidaan tehdä myös vaikka makkaramyyjän tai ilmapallon myyjän kanssa. Ne kenen kanssa on tehty sopimus, saavat tapahtuma-alueella toimia.

Jos sopimuksia ei tehtäisi, yhtäkkiä voisi olla tilanne, että tapahtumassa olisi kymmenittäin eri kauppiaita, Lindblom vertaa.

Mutta kuinka reilu käytäntö on?

– Se on reilu niitä kohtaan, joilta palvelu on tilattu. Se nyt on satuttu tilaamaan Taksi Helsingiltä ja Lähitaksilta. Se keneltä palvelu on tilattu, asian myös hoitaa, Lindblom sanoo.

– Yksityistilaisuuden järjestäjällä on oikeus tehdä erilaisia sopimuksia. Ovatko ne sitten jonkun mielestä hyviä vai huonoja, se on jokaisen mielipide. Jonkun mielestä voi olla väärin, että tapahtumaan pitää ostaa lippu, jonkun mielestä tapahtuma alkaa väärään aikaan, jonkun mielestä on väärin, että siellä ovat nämä kaksi firmaa.

Lindblom korostaa, että kyse on festivaalia varten perustetusta väliaikaisesta taksitolpasta eikä alueella ole vakituista taksitolppaa.

– Jotta asiaan saataisiin jonkinlainen järjestys eikä alueella olisi kymmeniä autoja ympäri teiden varsia ja jalkakäytäviä, päätettiin tilata väliaikainen taksitolppa ja ottaa siihen kahden vakiintuneen taksiyrityksen autot.

Oulussa toinen vastaavanlainen tilanne

Myös Oulussa on ollut vastaavanlainen tapaus. Sanomalehti Kalevan mukaan Suomipop-festivaalin maankäyttölupa-alueella taksitolppapaikalla toimii Otaxi.

Paikallinen taksiyrittäjä pitää Suomipop-festivaalin taksijärjestelyjä Otaxin kanssa epäreiluina, sillä parkkipaikkoja ei ole muille. Tämä tietää tulonmenetyksiä muille takseille.

Nelonen Media Live Oy:n tuotantopäällikkö Sarianna Matikainen perustelee lehdessä ratkaisua "festivaaliasiakkaiden kulkemisen helpottamisella".

Tikkurila-festivaalin Lindblomin mukaan kysymys on paitsi asiakkaiden palvelusta myös turvallisuudesta.

– Taksit ovat luvanneet, että autot ovat sovituilla paikoilla eivätkä ajele ympäri jalkakäytäviä. Tai että ei synny sumppuja tai että siellä olisi yhtäkkiä sata autoa liikaa odottamassa.

Taksiyrittäjä Juhani Reinilehdon mukaan osa muista taksiyrittäjistä on kokenut, että on vaarallista jättää asiakkaita vilkkaalle risteysalueelle.

Reinilehto korostaa, että erityisesti tämä on harmittanut taksiyrittäjiä. Reinilehto kertoo, että häntä oli jopa päiväsaikaan kielletty jättämästä asiakkaita taksitolpalle.

– Kärsivä osapuoli yleisesti ottaen on taksia käyttävä asiakas, jolla on iso epätietoisuus, mihin autoon voi mennä, hän lisää.

Festivaalin tiedottajan Tomi Lindblomin mukaan kyseessä on väärinkäsitys. Hänen mukaansa muutkin taksit voivat tuoda asiakkaita väliaikaiselle taksitolpalle, mutta eivät saa jäädä sinne odottelemaan.

– Ja tapahtuma-alueen ulkopuolella voivat tietenkin olla ketkä tahansa.

Taksiliitto: Näin markkinatalous toimii

Taksiliiton hallituksen puheenjohtaja Kai Andersson ei tunne tapauksia, mutta kertoo, että kyseessä kuulostaa olevan aivan normaali käytäntö.

Tapahtuman järjestäjällä on hänen mukaansa oikeus tehdä sopimuksia taksiyrittäjien kanssa ja perustaa tätä varten väliaikainen taksitolppa.

– Näinhän markkinatalous toimii, Frankfurtista tavoitettu Andersson sanoo.

Taksiliiton mukaan ilmiö on sikäli uusi, että taksikilpailun vapautumisen myötä yrittäjiä on enemmän.

Liiton mukaan asiaa ei voida tarkastella reiluuden näkökulmasta, vaan kyse on yksinkertaisesti markkinatalouden toimintalogiikasta.

Vähän samankaltainen tilanne on liiton mukaan esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa valtaosa kaistoista on varattu tietyille taksiyrittäjille.

Lisää aiheesta:

Taksiuudistus sotki pikkukylän kuviot – kun taksiautoilijat lopettivat yöpäivystyksen, ravintolayrittäjän oli pakko istua itse auton rattiin

Taksiliiton toimitusjohtaja nimesi taksiuudistuksen epäkohtia ja toivoi lakimuutoksia: "On kuljettajia, joille asiakkaan täytyy neuvoa reitti"

Verottaja on havainnut huolestuttavia piirteitä harmaasta taloudesta taksialalla

Liikenneministeri Sanna Marin: Työ taksilain korjaamiseksi on käynnissä

Mies nousee pyörätuolistaan ja komentaa rannetietokonettaan: Kävele!

Rollaattorin tukemana hän alkaa ottaa askelia. Hieman huteria, mutta omia. Vuosia pyörätuoliin sidottu mies vammautui onnettomuudessa ja selkäytimen hermoradat katkeilivat.

Nyt kävelyä ohjaavat selkäytimen hermosäikeisiin kiinnitetyt elektrodit, joista jalkojen lihakset saavat toimintakäskyn.

Heinäkuussa kahdeksas potilas on operoitu uudelleen kävelemään. Halvaantuneina olleet lihakset on saatu toimimaan kuntoutuksen jälkeen myös ilman sähköisen implantin käskyjä.

Taustalla pitkä kehitystyö

Lausannen teknillisen yliopiston EPFL:n (École polytechnique fédérale de Lausanne) professori Grégoire Courtine on tutkinut pitkään bioteknologian mahdollisuuksia korjata selkäydinvammoja.

Courtinen tutkimusryhmän tuloksista on useita julkaisuja Naturessa ja muissa tiedejulkaisuissa.

Huippuyliopiston professori kertoo uuden implantin kehittelyn ja toiminnan olevan yhdistelmä materiaalitiedettä, neurokirurgiaa ja tietokoneteknologiaa.

– Kehoon asennettu laite toimii langattomasti ja stimuloi reaaliaikaisesti lihaksia. Se on huomattavasti viisaampi kuin nykyiset implantit, professori Courtine kertoo.

Hermoja ohjaava sähköimpulssi siirtyy tietokoneimplantin kautta jalkojen lihaksille.

Vuosien kehittelytyössä laitetta testattiin ensin eläinkokeissa ja samalla teknologiaa hiottiin ihmisille sopivaksi.

Lausannen yliopistollisen sairaalan CHUV:n neurokirurgi Jocelyne Bloch on operoinut implanttien asentamisen selkäydinvammoista kärsineille potilaille.

Blochin mukaan leikkaus kestää puoli päivää ja siinä etsitään oikeat hermoradat, joihin elektrodit kytketään.

– Joudumme operaation aikana kokeilemaan implantin toimivuutta, ja että impulssit kohdistuvat jalkojen oikeisiin lihaksiin. Jos niitä ei heti löydy, joudumme vaihtamaan elekrodien kytkentää, professori Jocelyne Bloh kuvailee leikkauksen etenemistä.

Antaa mahdollisuuden itsenäiseen liikkumiseen

Tähän mennessä hoidetut potilaat ovat olleet varsin hyväkuntoisia 25–55-vuotiaita. Ennen operaatiota heille ei kuitenkaan ole luvattu liikoja.

– Kokemuksesta tiedämme, että he voivat kyetä taas kävelemään, mutta eri tavalla kuin me, Bloch sanoo.

Hän ei halua myydä unelmia, mutta tulevaisuudessa potilaat voivat mahdollisesti elää itsenäisesti. Se on suuri askel muuten pyörätuoliin sidotulle ihmiselle.

Jo nyt implantin saaneet potilaat ovat kuntoutuneet niin hyvin, että heidän lihaksensa ovat alkaneet toimia ilman apulaitettakin. Tämä on ollut aktiivisen kuntoutuksen tulosta.

Leikkauksen jälkeen jokaiselle laaditaan erityinen kuntoutusohjelma ja liikuntakyvyn palautuminen on vaihdellut.

Parkinsonin taudin potilaat saavat myös toivoa

Ihon alle asennettuja sähköimpulsseja antavia laitteita on ollut käytössä jo pitkään. Yhdysvalloissa on myös saatu hyviä kokemuksia onnettomuudessa vammautuneiden potilaiden hoidossa. Minnesotalaisella Mayon klinikalla on alaraajahalvaantunut potilas pystynyt kävelemään selkäytimeen asennetun implantin avulla.

Ongelmiakin on ollut. Niistä kerrottiin esimerkiksi Ylen MOT-ohjelmassa marraskuussa 2018. Laitteita on käytössä muun muassa diabeteksen ja voimakkaiden kipujen hoidossa.

Professorit Grégoire Courtine ja Jocelyne Bloh suhtautuvat uusiin implantteihinsa kuitenkin luottavaisesti, mutta niiden tutkiminen vaatii vielä paljon potilastyötä. He uskovat, että teknologiasta on tulevaisuudessa apua myös Parkinsonin tautia sairastaville.

Courtine ja Bloh tutkivat parhaillaan mahdollisuutta siirtää aivoista liikkumista ohjaava hermoimpulssi jalkoihin, koska osalla Parkinsonin tautia sairastavista liikkuminen vaikeutuu.

– Potilaan jalat saadaan liikkumaan säännöllisesti. Se on vielä unelmaa, mutta eläinkokeissa tämä jo onnistuu, professori Courtine kertoo.

Neurokirurgi Jocelyne Blohin mukaan selkäydinvammautuneet ja Parkinsonin tautia sairastavat voivat molemmat saada apua kehitetystä tekniikasta, vaikka sairaudet ovat aivan erilaisia.

Laboratorion tutkimuksiin voi perehtyä sen kotisivulla. Tästä linkistä voit puolestaan katsoa videon selkäydinimplantin toiminnasta.

Osalle vammautuneista hyötyä, arvioi suomalainen neurokirurgi

Selkäytimen leikkaukset ovat yleisiä myös Suomessa eikä neurokirurgian dosentti Riku Kivisaari HUS:sta itse toimenpiteessä vaikeuksia. Samaa tekniikkaa on käytetty syväaivostimulaatioissa tai vaikeiden kiputilojen lieventämistä helpottavissa laitteissa.

– Jos sveitsiläisten kehittämä menetelmä etenee kaupalliseksi tuotteeksi, on varmaa että löydetään ryhmä selkäydinvammautuneita, joille tästä on hyötyä. Sen aika näyttää, Kivisaari arvioi.

Hän kuitenkin muistuttaa, että tekniikka näyttää toimivan niin, että siinä vahvistetaan impulsseja, joita vielä kulkee selkäytimessä. Jos vammautuminen on katkaissut kokonaan osan selkäytimestä, niin apua ei ehkä löydy tästä tekniikasta.

Kun ihmisen aivokuorelle saadaan laite, joka tunnistaa ja välittää vammautuneen kohdan ohi signaalin jalkojen lihaksille, niin ollaan pidemmällä. Tähän menee kuitenkin vuosia.

Dosentti Riku Kivisaari myöntää silti olevansa kehitysoptimisti kehitteillä olevien teknologioiden suhteen, ja on valmis ottamaan uuden tekniikan käyttöön. Hän muistuttaa samalla, että uudet hoitomuodot ovat usein huippukalliita.

– Usein näissä tutkimuksissa kerrotaan paras mahdollinen, Kivisaari sanoo.

Lue myös:

Neliraajahalvaantunut Petri syöttää nyt lastaan – Elämä parani huikeasti käsileikkauksen jälkeen

Tämän vuoden Seinäjoen Tangomarkkinoiden Tangokuningattareksi kruunattiin 34-vuotias Pirita Niemenmaa. Seinäjoelta itsekin kotoisin oleva Niemenmaa valittiin tiukan väännön jälkeen voittajaksi tuomariäänin 3-2.

Tangokuninkaaksi kruunattiin Johannes Vatjus. 38-vuotias haapaveteläinen valittiin voittajaksi yksimielisesti tuomariäänin 5-0.

Tangolaulukilpailun tuomaristossa oli kokemusta rutkasti. Siitä pitivät huolen Jari Sillanpää, Katja Kätkä, Kike Elomaa, Tarja Närhi, sekä tuomariston puheenjohtaja Martti Haapamäki.

Yhteensä Tangolaulukilpailuun osallistui 404 laulajaa.

Finaalissa oli yhteensä kuusi esiintyjää, kolme miesten sarjassa ja kolme naisten sarjassa.

Finaalin juonsivat Ismo Jokinen sekä Lola Odusoga.

Seinäjoen Tangomarkkinat on järjestetty vuodesta 1985 lähtien.

Entisten suomalaisten SS-miesten omaiset vaativat Kansallisarkistoa korjaamaan helmikuussa julkistettua SS-selvitystä, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Lehden mukaan omaiset ovat lähettäneet Kansallisarkistolle kirjeen, jossa he sanovat selvityksessä esitettyjen johtopäätösten häpäisevän isiensä muiston ja aiheuttavan jatkuvaa mielipahaa elossa oleville iäkkäille vapaaehtoisille sekä vapaaehtoisten ja sankarivainajien lähipiireille.

Valtioneuvoston kanslian Kansallisarkistolta tilaaman selvityksen mukaan Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941–1943 palvelleet suomalaissotilaat osallistuivat hyvin todennäköisesti osana saksalaista SS-sotilasjoukko-osastoa juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen Saksan itärintamalla.

Selvitys käynnistettiin sen jälkeen, kun juutalaisen ihmisoikeusjärjestö Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff pyysi presidentti Sauli Niinistöä laatimaan selvityksen asiasta.

Entisten SS-miesten omaisten mukaan selvityksessä esitetty yleistävä päätelmä syyllistää koko suomalaispataljoonan. Heidän mukaansa vähälle huomiolle on jäänyt selvityksessä ollut lause, jossa todetaan, että käytössä ollut lähdeaineisto ei anna riittävän yksityiskohtaisia tietoja yksittäisten tapahtumien tarkaksi arvioimiseksi, Helsingin Sanomat kirjoittaa.

Lehden tietojen mukaan valmisteilla olisi ainakin yksi oikeusprosessi Kansallisarkistoa kohtaan.

Kansallisarkisto pahoittelee toukokuussa lähettämässään vastauksessa tutkimusten johtopäätösten aiheuttamaa mielipahaa, mutta kieltäytyy suostumasta vaatimukseen. Vastauksessa todetaan, että selvitys ei ota juridista tai moraalista kantaa yksittäisten henkilöiden toimintaan vaan pyrkii selvittämään asioiden kulkua historiantutkimuksen käytettävissä olevin keinoin, lehti kirjoittaa.

Suuri sähkökatko New Yorkin Manhattanilla on saatu korjattua.

Sähkökatko saaren länsiosissa vei sähköt yli 45 000 asiakkaalta lauantai-iltana paikallista aikaa. Valot palasivat viitisen tuntia myöhemmin, paikallista aikaa puoliltaöin.

Katko pimensi metroasemat, samoin kuin Times Squaren mainostaulut. Myös junaliikenne Manhattanilla jouduttiin keskeyttämään.

Broadwayn kuuluisat teatterit joutuivat keskeyttämään esityksiään ja poptähti Jennifer Lopezin konsertti keskeytyi.

Viranomaiset sanovat, että sähkökatkon syystä ei vielä ole varmuutta. Yhtenä vaihtoehtona on pidetty muuntajapaloa. Asiaa kuitenkin tutkitaan edelleen.

Pelastuslaitokset saivat lukuisia avunpyyntöjä, erityisesti ihmisiltä, jotka olivat jääneet jumiin hisseihin.

Syyrian al-Holin leirillä olevien naisten ja lasten tilanne on monimutkainen, koska naisia ei välttämättä saataisi Suomessa rikosvastuuseen, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).

Ohisalon mukaan osa naisista on lähtenyt Isisiin ennen kun taistelualueelle matkustaminen on ollut Suomessa rikos, eikä heitä näin voida epäillä tai syyttää rikoksista.

– Asia ei ole millään tavalla mustavalkoinen, sanoo Ohisalo

Ministeri ei vastaa suoraan kysymykseen, miksi tämä on ongelma ja miksi se estäisi vaikeissa oloissa olevien naisten ja lasten hakemisen kotimaahansa.

– Turvallisuusnäkökulma on tässä tietysti otettava vahvasti huomioon ja suojelupoliisi on lausunut, että heillä on oletus siitä, että tietyt ihmiset ovat saattaneet syyllistyä johonkin.

Al-Holin oloja on kuvattu hengelle ja terveydelle vaarallisiksi. Esimerkiksi avustusjärjestö Punaisen ristin mukaan tilanne on "apokalyptinen", ja ihmiset leirillä ovat nälkiintyneitä, sairaita ja traumatisoituja.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) ilmoitti kesäkuussa, ettei Suomi evakuoi kansalaisiaan leiriltä.

"Lasten oikeudet edellä yhdistettynä turvallisuusnäkökulmaan"

Ohisalo vakuuttaa, että Suomi toimii lasten oikeuksien mukaisesti.

– Lasten oikeudet edellä mennään yhdistettynä turvallisuusnäkökulmaan. Suomella on kuitenkin kansainväliset velvoitteet lapsen oikeuksien sopimuksen kautta ja niiden nojalla selvitetään parhaita keinoja.

Ohisalo ei vastaa kysymykseen, toteutuvatko lasten oikeudet tällä hetkellä, kun lapset joutuvat olemaan leirillä.

– No kuten sanoin, erilaisia vaihtoehtoja selvitetään. Ja kuten kaikki varmasti tietävät, asia ei ole millään tavalla mustavalkoinen. Varmasti kaikki EU-jäsenvaltiot olisivat tehneet paljon enemmän, jos tiedettäisiin kunnolla, mikä on kaikkein kätevin tapa.

Ohisalon mukaan lasten hakeminen ilman äitejä ei onnistu.

– Kysymykseen, voidaanko vain lapset hakea, niin ei voida, koska lapsia ei voida erottaa vanhemmistaan. Suomen viranomaisilla ei ole toimivaltaa alueella. Jos vanhemmat eivät päästä lapsia lähtemään, niin sitten ei voida oikein toimia.

Ohisalo on hyvin varovainen kommentoidessaan Isis-naisten tilannetta. Varovaisuus voi johtua siitä, että hän on saanut aiemmista lausunnoistaan hallituskumppaneiltaan kritiikkiä. Jotkut ovat katsoneet hänen puhuneen hallitusohjelman ja hallituksen linjan ohi kommentoidessaan pakolaispolitiikkaa ja naisten evakuointia.

Esimerkiksi kesäkuussa pian sen jälkeen kun hallitus teki päätöksen, ettei naisia ja lapsia haeta, Ohisalo vihjasi evakuoinnin olevan yhä harkinnassa.

– Suomi edelleen selvittää tilannetta monista näkökulmista, Ohisalo tviittasi vastauksena hallituksen päätöstä kritisoineelle.

Perjantaina Rinne, Ohisalo sekä ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tapasivat leirillä olevien naisten läheisiä. Ohisalon haastattelu on tehty ennen tapaamista.

"Palapeli, jossa eri näkökulmat täytyy pystyä sovittamaan yhteen"

Muun muassa Punainen risti ja useat oikeustieteilijät ovat vaatineet Suomea hakemaan naiset ja lapset kotiin.

Joukko professoreita kirjoitti Helsingin Sanomissa katsovansa, että valtiolla on velvollisuus avustaa lasten ja heidän huoltajiensa tuomisessa maahan.

Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi kertoi tehneensä Suomesta valituksen Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lasten oikeuksien komitealle. Niemen mielestä hallituksen aiemmin kesällä tekemä päätös olla noutamatta suomalaislapsia rikkoo useita lasten oikeuksien sopimuksen kohtia.

Ohisalo kuvaa al-Holin naisten ja lasten tilannetta palapeliksi, jossa heidän leirillä kohtaamansa uhka pitää sovittaa siihen, että Isisiin lähteneet naiset voivat muodostaa uhan suomalaisille.

– Ne näkökulmat vain täytyy pystyä sovittamaan yhteen. Viranomaisten tehtävä on pitää huolta siitä, että ihmisten turvallisuudentunne on kunnossa ja jokaisen turvallisuudesta pidetään huolta. Supo on kommentoinut asiaa eikä minulla ole siihen lisättävää.

Supo on aiemmin arvioinut olevan todennäköistä, että al-Holista palaavat naiset lisäävät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa.

Kuinka kauan Suomi voi odottaa ja milloin ratkaisu leirillä olevien suomalaisten tilanteesta on tulossa? Ohisalo pudistaa päätään ja kieltäytyy kommentoimasta. Hän ei myöskään vastaa kysymykseen, kuka kantaa vastuun, jos naisille tai lapsille sattuu jotain.

– Tässä kohtaa selvitysten tekeminen on ulkoministeriön päässä. Pääministeri kommentoi asiaa enemmän.

Lue myös:

Ulkoministeri Haavisto Isis-leirillä olevista: Suomalaisilla on aina oikeus palata kotiin

Pääministeri Rinne tapasi al-Holin leirillä olevien läheisiä

Suojelupoliisi: Al-Holin leirillä olevien suomalaisten tapaukset tutkitaan yksitellen – palaajat viranomaistoimien piiriin "tavalla tai toisella"

Pienessä kerrostaloasunnossa kaikuu korkokenkien kopse. Emmi Suuronen pyörähtää ympäri, nostaa kädet lantiolleen ja väläyttää hymyn kohti sohvan kupeessa seisovaa naista.

– Edistystä on tapahtunut, ehdottomasti, toteaa Miss Suomi -kilpailuja luotsaava Sunneva Kantola.

Emmi Suuronen keinuttaa paikallaan lantiotaan puolelta toiselle ja huokaisee. Ylvääksi treenattu ryhti lysähtää hetkellisesti.

– Haluaisin, että kävely olisi vielä rennompi. Kyllä se vielä jossakin vaiheessa lähtee, mutta ei vielä.

Luovuttamisen makua ei kuitenkaan ole ilmassa, päinvastoin.

25-vuotiaan Miss Suomi -semifinalistin silmissä palaa vahva halu kehittyä. Emmi Suuronen on viimein tavoittelemassa unelmaansa, joka oli jo jäädä hänen toisen intohimonsa jalkoihin. Tähän mennessä naisen päivät ovat kuluneet rakennustyömaalla.

Nyt ensimmäinen askel kohti Miss Suomi -titteliä on kuitenkin otettu. Ja vaikka matkaa on vielä jäljellä, tiistai-iltaiset treenit juoksumatolla korkokengillä kävellen ovat vihdoin tuottaneet tulosta.

Kaksi puolta

Jo pikkutyttönä Emmi Suuronen tapasi sujauttaa salaa jalkaansa äitinsä liian suuret korkokengät, kävellä ja poseerata peilin edessä.

– Tunnen itseni niin varmaksi ne jalassa, aivan kuten tunnen itseni varmaksi turvajalkineissa. Ne kaksi puolta vetoavat minussa toisiinsa, koska ne saavat minussa aikaan saman varmuuden tunteen, Suuronen kertoo.

Kymmenen viime vuoden aikana Suuroselle ovat tulleet tutuiksi kurakengät. Kimolan kanavan työmaainsinöörinä työskentelevän naisen isoisä opetti hänet likaamaan kätensä jo nuorena.

– Pappa oli esikuvani. Hän opetti minut vaihtamaan auton renkaat käsin ja ehdotti, että opiskelisin sähköasentajaksi – että hankkisimme minulle oman pakettiauton ja perustaisin oman yrityksen, Suuronen muistelee hymyillen.

Nuori nainen päätti lähteä opiskelemaan suunnitteluassistentiksi ammattikouluun. Isoisän puheet olivat kuitenkin istuttaneet takaraivoon ajatuksen siemenen.

– Vaikka pappa oli niin sanotusti vanhan ajan ihmisiä, hän näki minussa potentiaalia ja halusi viedä minua eteenpäin miesvaltaisella alalla. Se sai minut tajuamaan, ettei miesten ja naisten töiden välillä ole eroja.

Uusia tuulia

Kimolan kanavalla Kouvolassa on perjantaina hiljaista.

Emmi Suuronen raottaa kirkkaanvihreän työtakkinsa vetoketjua, vetää hiuksensa nutturalle ja painaa kulmikkaat lasit nenälleen. Työmaainsinöörinä valtaosa hänen päivästään kuluu tietokoneen äärellä.

Suurosen töihin kuuluvat muun maussa uusien työntekijöiden perehdytykset, kirjauksien teko verottajalle, turvallisuuteen liittyvät tarkastukset sekä laatudokumentointi.

– Olen aina rakastanut organisointia ja suunnittelua. Työssäni pystyn toteuttamaan tätä puolta itsestäni.

Takana on kiireinen viikko, johon on töiden lisäksi kuulunut kaksi reissua Helsinkiin missikuvauksiin, englannin kielen harjoittelua sekä kävely- ja poseeraustreenejä.Töistäkin häneltä löytyy korkokengät, mutta turvajalkineet vaihtuvat niihin vain kahvitauolla treenatessa.

– En tuo missihommia töihin, enkä päinvastoin. Olen vetänyt niiden välille selvän eron. Siten osoitan kunnioitusta molempia kohtaan.

Suurosen matka rakennusalalle alkoi, kun hän viimeisenä opiskeluvuotenaan ammattikoulussa sai työharjoittelupaikan infra-alan yrityksestä, ja sitä kautta vakituisen työn.

– Minulla oli vakipaikka vaatekaupassa, mutta päätin kokeilla uusia tuulia. Nopeasti se olikin kovempi myräkkä, sillä löysin oman juttuni täysin minulle yllättävästä paikasta.

Vasta parikymppinen Suuronen jatkoi opintojaan töiden ohella ammattikorkeakouluun, ja opiskeli rakennusmestariksi asti. Hänen mielensä perukoilla kutkutti kuitenkin yhä tuo lapsena korkokenkiin ja muotiin kehittynyt intohimo.

Missikisojen katselusta oli tullut jokavuotinen rituaali, eikä palo alaa kohtaan ollut hiipunut.

– Mietin kuitenkin, voisinko yhdistää rakennusmestarina ja missinä olemisen?

Kolme vuotta sitten Suuronen huomasi, että hänen kotipaikkakunnallaan Kouvolassa järjestettiin Miss Kouvola -kisat.

– Päätin hakea mukaan, jotta saisin pikkutyttöhaaveeni sammutettua.

Kävi kuitenkin täysin päinvastoin.

Kannustusta ventovierailta

Emmi Suuronen nousee tuolille ja vetää vaatekaappinsa ylähyllyltä esiin suuren laatikon. Sisältä paljastuu pokaaleja ja nauhoja kauneuskilpailuista.

– Yleisön suosikki Miss Kouvola -kisoissa, Best Model of Finland... Best Model of Europe, tämän sain Turkin Istanbulissa järjestetyistä kisoista.

Pystit eivät koreile näkyvillä Suurosen asunnossa. Huoneiston yleisilme on siistin, miltei kliinisen valkoinen. Kuvaa rikkovat vain eteisen seinissä näkyvät tummat jäljet.

– Koirani Selma tykkäsi nakertaa niitä pentuna. Aloitan korjaustyöt kunhan kerkeän.

Etenkin viime viikkoina vapaa-aikaa on kuitenkin ollut Suurosen kalenterissa vähemmän ja vähemmän.

– Kellosta loppuvat tunnit kesken. Samaan aikaan kuitenkin nautin kaikista elämäni osa-alueista niin paljon, etten edes kaipaa lomaa.

Tämänhetkisestä elämäntilanteestaan Suuronen kiittää hänelle täysin ventovierasta naista. Hän oli jo päättänyt eläköityvänsä rauhassa mallimaailmasta, kun tuntematon nainen lähetti hänelle Facebookissa viestiä.

– Hän olisi sitä mieltä, että minun pitäisi ehdottomasti hakea tämän vuoden Miss Suomi -kisoihin. Niin minä sitten hain.

Suorasanainen työmaainsinööri

Paperilla sukupuolijakauma Kimolan kanavan työmaalla on selkeä: Suuronen on siellä ainoa rakennusfirma Kreaten työllistämä nainen.

– En ole törmännyt ennakkoluuloihin työssäni sukupuoleni tai ikäni vuoksi. Uskon, että kaikki riippuu persoonasta ja siitä, miten asiat esittää.

Suuroselle tärkeä periaate on pitää työ ja vapaa-aika erillään. Siksi hän päätti olla kertomatta kollegoilleen missikisoihin hakemisesta.

– En halunnut spekuloida asiaa heidän kanssaan. Olin merkannut toukokuisen missiviikon itselleni lomaksi.

Eräs Suurosen työkavereista kuitenkin keksi nämä yhdistää kaksi asiaa ja kysyi, oliko Suuronen mukana kisoissa.

– Sovimme kimpassa, että kun tieto semifinalisteista julkaistaan, hän käy ostamassa lehdet kahvihuoneen pöydälle valmiiksi. Uskon, että se oli paras tapa ilmaista asia kollegoilleni.

Emmi Suuronen ei huomannut työkavereiden suhtautumisen häneen muuttuvan julkistuksen jälkeen. Työmaalla kollegat kohtaavat määrätietoisen ja tehokkaan työmaainsinöörin.

– Olen ehdottoman suorasanainen. Jos itse kuvailisin itseäni iloiseksi ja rempseäksi, niin pojat huutaisivat taustalla, että se pitää paikkaansa – tosin vasta kello 14 jälkeen, kun aamun kiireet on saatu alta pois, hän nauraa.

Syvä sukupuolijakauma

Jako niin sanottuihin naisten ja miesten töihin on yhä vallalla tämän päivän Suomessa. Osa koulutusaloista ja tätä kautta työ­markkinoista ovat olleet vahvasti sukupuolittuneet jo vuosikymmenten ajan.

Tilastokeskuksen mukaan selvä enemmistö terveys- ja hyvinvointi­alojen koulutuksen sekä kasvatus­tieteiden koulutuksen suorittaneista on naisia. Miehet taas muodostavat valtaosan tekniikan ja tietojenkäsittelyn, sekä tieto- ja viestintätekniikan alalla.

Rakennusmestari Emmi Suuronen ei näe jakaumaa huolestuttavana.

– Uskon, että kyse on pitkälti mielenkiinnon kohteista. Toivon kuitenkin, että nuoret hakisivat yhä rohkeammin sellaisille aloille, jotka heitä oikeasti kiinnostavat. Kukaan ei voi estää sinua, ellet estä itse itseäsi.

Hän on kuitenkin huomannut jo omassa tuttavapiirissään, että tiettyjä aloja leimaavat yhä vahvat stereotypiat. Hän on tavannut esimerkiksi rekkakuskiksi haluavia naisia, jotka ovat huolissaan pärjäämisestään miesvaltaisella alalla.

– Esimerkiksi huippuratsastajat ja -kokit ovat miehiä, joten mikseivät puolestaan naiset voisi olla huippuja miesvaltaisilla aloilla?

Itse luotuja pelkokuvia

Miss Suomi -kilpailua luotsaava Sunneva Kantola piirtää janan paperille.

– Ykkösestä kymppiin, missä ajattelet olevasi nyt missitaipaleellasi?

Emmi Suuronen mutristaa huuliaan mietteliäänä ja tarttuu Kantolan ojentamaan kynään.

– Puolivälin tienoilla, kuitenkin lähempänä lähtöpistettä kuin kruunua. Ajattelen, että tuossa puolessa välissä on finalistien valinta, hän toteaa ja piirtää janalle viivan.

Sunneva Kantola nyökyttää kannustavasti.

– Eli ensimmäinen tavoite alkaa olla jo lähellä? Hienoa.

Missikisat ovat vanha instituutio, jonka relevanttuidesta on viime vuosina kiistelty yhä enemmän. Emmi Suuronen näkee kisojen olevan yhä tiukasti ajassa kiinni.

– Enää ei etsitä pelkkää kaunista ulkokuorta. Esimerkiksi viimeisin Miss USA on lähemmäs kolmekymppinen lakimies. Suomalaisista misseistä rakastan Sara Chafakin vahvaa asennetta, mutta olen myös ymmärtänyt, ettei minun tarvitse yrittää olla kuin kukaan aiempi missi.

Etukäteen häntä huoletti katsotaanko häntä kieroon, jos hän lähtee tavoittelemaan samanaikaisesti molempia intohimon kohteitaan, rakennusalaa sekä misseyttä.

– Suorastaan yllätti, ettei kukaan ole nähnyt ristiriitaa kahden elämäni välillä. Päinvastoin, palaute on ollut positiivista kaikilta osin. Tuntuu, että loin pelkokuvan muiden suhtautumisesta oman pääni sisällä.

Jos Emmi Suuronen valitaan Miss Suomeksi, edessä on kiireinen vuosi. Sen ajaksi työt rakennusalalla jäisivät odottamaan.

– Tauko olisi kuitenkin vain hetkellinen. Olen nuori, ja minulla on vielä paljon annettavaa ja paljon rakennettavaa. Työmaalta minua ei saa pois kulumallakaan.

Intia on keskeyttänyt Kuuhun suuntaamassa olleen raketin laukaisun vain vajaa tunti ennen h-hetkeä, kertoi Intian avaruustutkimusjärjestö Isro Twitterissä. Keskeytyksen syy on tekninen vika kantoraketissa.

Intia pyrkii Chandrayaan-2-ohjelmallaan neljänneksi maaksi, joka on lähettänyt aluksen Kuun pinnalle. Aiemmat onnistujat ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina.

Alkuperäisen aikataulun mukaan laskeutuminen Kuuhun tapahtuisi 6. syyskuuta.

Lähtölaskenta keskeytettiin Satish Dhawan -avaruuskeskuksessa 56 minuuttia ja 24 sekuntia ennen suunniteltua laukaisua. Avaruustutkimusjärjestö kertoi, että uusi laukaisupäivä ilmoitetaan myöhemmin.

Intia on investoinut avaruusohjelmaansa viime vuosina voimakkaasti. Avaruusohjelmasta on rakennettu maan kansallista ylpeyttä, jolla Intia pyrkii nokittamaan varsinkin Kiinaa.

Intia on valmistellut toistaiseksi tehokkainta rakettiaan, jonka on määrä viedä luotain kiertämään ja kuvaamaan Kuuta. Lisäksi raketti toimittaisi Kuun pinnalle laskeutumisluotaimen ja sen mukana mönkijän, joka etsisi merkkejä vedestä ja analysoisi kiviä ja maaperää.

Mönkijä pystyy kulkemaan 500 metrin matkan, ja perille saavuttuaan sen odotetaan lähettävän kuvia ja dataa takaisin Maahan kahden viikon ajan.

Laitteisto on kotimaista tekoa

Hallittu Kuuhun laskeutuminen olisi iso loikka Intian avaruusohjelmalle. Pääministeri Narendra Modi on ilmoittanut, että Intia aikoo lähettää avaruuteen miehen tai naisen vuoteen 2022 mennessä.

Intian ensimmäisen, vuonna 2008 toteutetun Chandrayaan-1-avaruusohjelman aikana ei onnistuttu Kuuhun laskeutumisessa. Tuolloin taivaankappaleelta etsittiin vettä hyödyntämällä tutkia.

Intian raketin suunniteltu laukaisupäivä oli vain muutama päivä ennen ensimmäisen kuukävelyn 50-vuotisjuhlia. Yhdysvaltalaiset Neil Armstrong ja Buzz Aldrin laskeutuivat Kuun pinnalle 20. heinäkuuta 1969.

Intia on käyttänyt Chandrayaan-2-ohjelman valmisteluihin noin 140 miljoonaa dollaria eli noin 124 miljoonaa euroa ja kutsunut sitä yhdeksi kaikkien aikojen halvimmista avaruusohjelmista. Lähes kaikki tarvittava laitteisto on suunniteltu ja valmistettu Intiassa.

Yhdysvallat käytti 1960- ja 1970-lukujen Apollo-ohjelmaan summan, joka on nykyrahassa noin 100 miljardia dollaria eli noin 89 miljardia euroa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) esittelee tänään Brysselissä muille EU-ministereille antia matkastaan Sudanin lähialueille.

Haavisto on vieraillut viime päivinä Addis Abebassa tapaamassa Etiopian edustajia ja Afrikan unionin keskeisiä toimijoita sekä Sudanin siirtymäajan sotilasneuvoston että oppositiorintaman (FFC) edustajia.

Myöhemmin hän vierailee vielä Egyptissä, Saudi-Arabiassa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa.

Haavistolla on EU:n ulkoministerin Federica Mogherinin valtuutus keskustella Euroopan unionin puolesta Sudanin tilanteesta ja siitä, miten kansainvälinen yhteisö voisi tukea maata.

Sotilasneuvosto ja oppositiorintama pääsivät aiemmin tässä kuussa sopimukseen siviilijohtoisesta siirtymävaiheen hallinnosta, mitä on kuvattu läpimurroksi maan tilanteen vakauttamisessa.

EU-diplomaatti kuvaa Haavistoa vahvaksi Sudan-asiantuntijaksi. Haavisto toimi vuosina 2005-2007 Euroopan unionin erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa ja vuonna 2007 YK:n erityisasiantuntijana Darfurin rauhanprosessissa.

– Matkan ajoitus on erittäin tärkeä nyt kun sopimus on vihdoin saavutettu, mutta hänen mandaattinaan on myös kartoittaa, miten EU voisi parhaiten tukea Sudania eteenpäin. Olemme olleet aina selväsanaisia siitä, että kun siviilijohtoinen hallitus on vallassa, se antaa meille mahdollisuuden antaa tarvittavaa tukea, diplomaatti kertoi.

Sudanissa neuvottelujen väliaikaisen hallinnon toteuttamisen yksityiskohdista piti jatkua sunnuntaina.

Protestoijat kuitenkin siirsivät neuvotteluja 48 tuntia eteenpäin eli tiistaille.

Syynä siirtoon on välikohtaus kaakkois-Sudanissa, kun puolisotilaalliset RSF-joukot ampuivat mielenosoittajia. Yksi mielenosoittaja kuoli ja useita haavoittui.

EU:n ulkoministerit ovat tänään koolla Brysselissä, jossa käsitellään myös Iranin ydinsopimuksen jatkoa, EU-maiden toimia sen turvaamiseksi ja kiristynyttä tilannetta Hormuzinsalmessa.

Lue lisää:

Pekka Haavisto Sudanista: Tilanne on yhä jännitteinen ja useat ryhmät tavoittelevat valtaa

Kolme kysymystä Sudanista: Internet palautettiin ja videot raakuuksista leviävät – Keskeistä on, miten valta jakautuu

Ulkoministeri Pekka Haavisto neuvottelemaan Sudanin tilanteesta EU:n puolesta: "Usein rauhansopimusten pilaajat eivät löydy maan sisältä, vaan ympäriltä"

Säteilyturvakeskuksen puhelimet ovat pirisseet tavallista tiuhemmin edellisen kuukauden aikana. Viestintä, kirjaamo ja yksittäiset työntekijät ovat vastailleet parhaansa mukaan niin epäröivien kansalaisten kuin innokkaiden toimittajien kyselyihin. Syy kyselysumaan on HBO:n julkaisema Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta kertova Chernobyl-sarja.

– Viime kuukauden aikana on tullut yllättävän paljon kysymyksiä, ja muillekin kuin minulle, kertoo Säteilyturvakeskuksen laboratoriojohtaja Kaisa Vaaramaa.

Ihmekös tuo: sarjaa on ylistetty laajalti (Helsingin Sanomat) ja itse Tšernobylin aluekin on kyseenalaisessa nosteessa, kun turistit pyrkivät hylättyyn kaupunkiin.

33 vuotta sitten sattunut katastrofi ei mennyt suomalaisilta ohi. Yle toteutti joukkoistuksen siitä, millaisia oletuksia ydinvoimalaonnettomuuteen liittyy. Saimme yli 700 vastausta. Osa suomalaisista ei kantanut huolenhäivää laskeumasta, mutta toisia asia askarrutti voimakkaasti vielä vuosikymmenien jälkeenkin.

Tässä jutussa asiantuntijat vastaavat joukkoistuksesta poimittuihin yleisimpiin oletuksiin koskien Tšernobylin onnettomuuden vaikutuksia Suomessa.

"Etelä-Suomi hyvin pahoin tuhoutunut"

Moni istui nauliintuneena televisionsa ääreen huhtikuussa 1986 Ylen uutislukija Kari Toivosen kertoessa synkeää uutista:

Juuri saamamme tiedon mukaan uutistoimisto Tass kertoo, että Tšernobilskin ydinvoimalasta--- siellä on tapahtunut onnettomuus. Tämä on todennäköinen syy Suomessa ja muissa Pohjoismaissa todettuun kohonneeseen radioaktiivisuuteen.

12-vuotias savonlinnalainen Janne Jokinen oli yksi television äärellä istujista. Kotimaan sijaan Jokinen katseli uutisia jerusalemilaisessa lounaspaikassa lomamatkalla perheensä kanssa. Hän on yksi Ylen joukkoistukseen vastanneista.

Jokinen kertoo, ettei ymmärtänyt tuolloin heprean- ja englanninkielisistä uutisista paljoakaan, mutta järkytys iski pian: hän muistaa, että uutisissa kerrottiin Etelä-Suomen tuhoutuneen pahoin.

– Lähdin saman tien ruokapöydästä nurkkaan nyhjöttämään. Tuli paniikkikohtaus, Jokinen muistelee nyt kotonaan Savonlinnassa.

Viereisen pöydän turistiryhmä meni täysin pakokauhun valtaan, ja eräs matkustajista sai sydänkohtauksen. Jokinen itse muistelee jättäneensä syömisen väliin seuraavien parin päivän ajan järkytystä sulatellessaan.

On mahdollista, että ydinvoimalaonnettomuuden uutisointi on ollut alussa maalailevaa eri puolilla maailmaa, kuten Jokisen muistot kuvailevat. Varmaa on, että tietoa tihkui Neuvostoliitosta viiveellä.

Muutama Ylen joukkoistukseen vastanneista kertoi, miten he kuulivat onnettomuudesta ulkomailla ollessaan. Helsinkiläinen Ilkka Terho kertoo, miltä tilanne näytti hänen ollessaan Australiassa vaihto-oppilaana onnettomuuden aikaan:

"Olin liftarina rekassa Sydneystä Adelaideen. Rekkakuski oli hiljainen, ja kysyin lupaa laittaa radion soimaan. Uutislähetys kertoi, että Euroopassa on tapahtunut hirvittävä ydinreaktorionnettomuus."

Koska matkapuhelimia ei ollut, Terho kertoo soittaneensa äidilleen huoltoasemalta. Kaikki paljastui olevan kunnossa, mutta äidin mukaan perheessä aiemmin ollut yhdysvaltalainen vaihto-oppilas soitti perheen luo hädissään:

"Yhdysvaltojen uutisointi oli kertonut suurin piirtein koko Euroopan saastuneen elinkelvottomaksi. Se liftausreissu ei unohdu ikinä."

Radioaktiivisia saasteita levisi onnettomuuden jälkeen pitkin Eurooppaa. Suomessa kuitenkin tiedettiin melko nopeasti, että suoranaista hätää ei ollut: Säteilyturvakeskus arvioi tuolloin, ettei säteily aiheuta suoraa terveysriskiä Suomessa.

Varotoimenpiteitä oli silti. Esimerkiksi sadevettä kehotettiin välttämään juomavetenä erityisesti eläimillä, ja elintarvikkeita, kuten maitoa ja sen radioaktiivisen jodin pitoisuuksia, valvottiin. Lasten leikkejä kuravesilammikoissa ja hiekan suuhun laittamista suositeltiin varomaan.

Suomalaisille rakkaat metsätuotteet, kuten marjat ja sienet, saivat osansa rajoituksista ainakin pahimman laskeuman saaneilla paikkakunnilla (Iltalehti). Sen muistaa myös Jokinen:

– Perinteisesti kouluissa lähdettiin lasten ja opettajien kanssa marja- tai sienimetsään. Sinä syksynä sitä ei tehty, Jokinen sanoo.

Huoli sienien ja marjojen radioaktiivisuudesta on yhä voimissaan, ainakin osalla suomalaisista. Muutama kertoi joukkoistuksessamme miettivänsä edelleen, onko metsänantimien nauttiminen turvallista, ja osa ajatteli syöpänsä tai kilpirauhasoireilunsa johtuneen ahkerasta marjojen ja sienien syönnistä.

Oletus: Luonnontuotteet ovat pilalla

"En vieläkään poimi mitään marjoja, sieniä syötäväksi. En myöskään syö kalaa enkä riistaeläimiä. Enkä juo järvivettä." – Juupajoki

"Vanhempi lapsi on itsekin miettinyt, johtuvatko nämä [sairaudet] Tšernobylin laskeumasta Tampereen seudulla, kun marjat ja sienet saastuneet." – Tampere

"Olen sairastunut syöpään, ja monet tutut myös, suora vaikutus Tšernobylillä. Säteily, riista, sienet, marjat, vilja, vihannekset, kala ja ihan kaikki. Kertymä ihmisiin aivan valtava." – Kurikka

Kursivoidut tekstit ovat peräisin Ylen joukkoistuksen vastauksista. Niistä käy ilmi, että moni muistaa, missä pahimmat laskeuma-alueet Suomessa ovat olleet. Tarvitseeko missään päin Suomea, edes laskeuma-alueilla, miettiä Tšernobylin vaikutuksia tänä päivänä?

– Ei tarvitse, tiivistää Säteilyturvakeskuksen laboratoriojohtaja Kaisa Vaaramaa.

Marjoja ja sieniä voi lähteä poimimaan vaikka heti samalla kun syö haukea ja poroa retkieväänä.

Mutta pidempi vastaus auttaa miettimään asioiden mittasuhteita. Suomen metsätuotteista löytyy vieläkin pääosin cesium-137 -nimistä radioaktiivista ainetta, mutta sekin on puoliintunut yli 30 vuoden aikana. Radioaktiivinen jodi-131 on jo hävinnyt sen nopean, noin kahdeksan päivän puoliintumisajan takia (Säteilyturvakeskus).

– Toki kun cesium pääsee esimerkiksi metsämaahan, se kulkeutuu aikojen saatossa syvemmälle, toteaa Vaaramaa.

Siksipä cesiumia voi löytää pintamaasta edelleen, tai sitä voi vapautua eri paikoista pöyhimällä maata. Siten myös marjat, sienet ja riistaeläimet voivat edelleen kerryttää cesiumia itseensä, ja sitä voidaan mittareilla löytää näytteistä. Sienet ja riista kerryttävät cesiumia lisäksi marjoja enemmän.

Mutta se, että ainetta on ylipäätään olemassa maaperässä tai metsätuotteissa, ei tee siitä vaarallista. Cesium-137:n määrät ovat Vaaramaan mukaan sangen pieniä.

Vaikka olisi sienien, marjojen, sisävesikalan ja riistan suurkuluttaja, ei ihminen voi syödä sellaista määrää kyseisiä tuotteita, että siitä kertyisi haittaa radioaktiivisten aineiden suhteen. Sama pätee ihmisiin, jotka ovat syöneet luonnontuotteita esimerkiksi huhtikuussa 1986 laskeuman saavuttua.

Ihmisten huoli saattaa perustua menneisiin suosituksiin. Cesium-pitoisuudet ovat olleet pienissä järvissä kovimpien laskeumien alueilla korkeitakin. Vaaramaa kertoo, että silloinannettiin suositus siitä, ettei sisävesikalaa tulisi syödä pääateriana useammin kuin 2–3 kertaa viikossa. Samoin suositeltiin tiettyjen sienilajien suhteen, ettei niitä tulisi ahmia enempää kuin kiloa viikossa.

– Silloinkin todettiin, että maitosienten osalta keittäminen ja ryöppääminen poistaa valtaosan cesiumista, kun keitinvesi heitetään pois, Vaaramaa kertoo.

Lisäksi huolta voi lisätä EU:n antaman suositusrajan miettiminen. Tšernobylin jälkeen markkinoille ei ole saanut saattaa luonnonvaraista ruokaa, jonka radioaktiiviset pitoisuudet ylittävät 600 becquerellin per kilo. Vielä nykypäivänäkin joissain sienilajeissa tai järvikaloissa tuo kyseinen arvo voi ylittyä.

Se ei ole mittasuhteiltaan merkittävä asia:

– Kukaan ei voi syödä sellaista määrää, että siitä olisi terveydellistä haittaa elintarvikkeiden säteilyannoksen suhteen, Vaaramaa sanoo.

Säteilyturvakeskus mittaa ja tutkii pitoisuuksia edelleen. Vuonna 2010 he tutkivat radioaktiivista cesiumia Suomen ruokasienissä ja havaitsivat, että tietyt sienilajit keräävät ainetta itseensä toisia enemmän. Korkeita cesium-pitoisuuksia löytyi esimerkiksi rouskuista, orakkaista, kangastateista, kehnäsienistä ja mustavahakkaista.

Niitäkin voi syödä kilotolkulla huoletta.

– Jos suomalainen syö paljon sieniä, noin kuusi kilogrammaa vuodessa, ja pääasiassa mahdollisimman suuren cesium-pitoisuuden sieniä, hän saa vuodessa alle 40 mikrosievertin lisäannoksen säteilyä, Vaaramaa sanoo.

Tuo määrä on vain noin neljäsosan verran hammasröntgenkuvasta saatavasta säteilyannoksesta, ja vain sadasosan verran vuodessa joka tapauksessa saatavasta keskimääräisestä säteilyannoksesta.

"Muistan, että sienien, marjojen ja poronlihan syömistä piti välttää vuosia tapahtuman jälkeen. Nykyään syön noita kaikkia enkä enää ajattele radioaktiivisuutta niissä. Ehkä pitäisi. En tiedä."

"Vuosia myöhemmin kuulin että esim. Hyrynsalmen itäpuolella on teurastettu 300 poroa ja haudattu ne suohon."

Poronlihan välttely korostui monen joukkoistuksen vastanneen kertomuksissa. Vaaramaan mukaan ravintoketjussa jäkälästä poron kautta ihmiseen tuleva cesium rikastuu, mutta huolta ei ole tämänkään elintarvikkeen kohdalla.

– Olemme tutkineet yhdessä Helsingin yliopiston radiokemian laboratorion kanssa runsaasti poroa käyttäviä ihmisiä, Vaaramaa kertoo.

Runsaasti poroa ja metsätuotteita käyttävien kokokehomittauksissa cesium-pitoisuus on elimistössä muita korkeampi, mutta rajoituksia ei Vaaramaan mukaan siltikään tarvita. Luvut eivät ole sellaisia, jotka vaikuttaisivat terveyteen. Suomessa Säteilyturvakeskus mittaa tiettyjen tutkimukseen valittujen ihmisten kehossa olevia arvoja säännöllisesti.

Lisäksi Säteilyturvakeskus mittaa elintarvikkeiden säteilymääriä ostamalla tiettyjen paikkakuntien – Helsingin, Tampereen ja Rovaniemen – toreilta ja kauppahalleista tuotteita.

– Ostamme järvikalaa, merikalaa, kasvatettua kalaa, puolukkaa, mustikkaa, lakkoja, poronlihaa ja hirvenlihaa, Vaaramaa luettelee.

Vuoden 2018 mittaustulokset löytyvät Säteilyturvakeskuksen raportista. Esimerkiksi Rovaniemeltä hankitun poronlihan becquerel-pitoisuudet olivat silloin korkeimmillaan 52 Bq/kilogramma. Se on reippaasti alle EU:n suositusrajan, 600 Bq/kg.

Oletus: Syöpäni johtuu Tšernobylistä

"Täällä oli tietääkseni pahat laskeumat. Liekö vain sattumaa, että ikäisilläni on todella paljon ongelmia kilpirauhasen kanssa. Moni sairastunut myös nuorena syöpään. " – Pälkäne

"---Pikkusiskoni sairastui kilpirauhassyöpään 18-vuotiaana. Silloin oysissa [Oulun yliopistollisessa sairaalassa] sanottiin todetun normaalia isompi määrä nimenomaan kilpirauhassyöpää nuorilla . Syyksi arveltiin Tšernobylin laskeumia." – Ylivieska

"Leikimme lapsena paljon ulkona. Söimme runsaasti sieniä ja marjoja, eikä niiden käyttöä rajoitettu missään vaiheessa. Asuimme yhdellä alueista, jossa laskeuma oli runsasta. Minulla ja usealla tuntemallani ikäluokkani ihmisellä on todettu struumautunut kilpirauhanen, sekä kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa. Olen pitkään ajatellut että asioilla voi olla yhteys." – Uurainen

Reilusti yli sata Ylen joukkoistukseen vastanneista mainitsi sanan "syöpä" vastauksissaan, joissa epäilivät Tšernobylin vaikutuksia suomalaisiin. Myös kilpirauhasen vajaatoimintaa, epämuodostumia, keskenmenoja ja lukuisia muita sairauksia pelättiin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamiksi.

Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori ja Tampereen yliopiston professori Anssi Auvinen on perehtynyt säteilyn terveysvaikutuksiin ja siten myös Tšernobylin vaikutuksiin. Voivatko vastauksissa mainitut syövät olla katastrofin syytä?

– Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeuma olisi aiheuttanut sairauksia Suomessa, Auvinen vastaa ykskantaan.

Asiaa on tutkittu usein ja laajasti ja usean eri sairauden osalta. Auvinen kertoo, että viimeksi viitisen vuotta sitten tehtiin laaja tutkimus, joka kattoi käytännössä koko Suomen väestön. Siinä selvitettiin kaikkien yleisimpien syöpätyyppien esiintyvyyttä.

– Yhteyttä laskeumasta aiheutuneen säteilyannoksen ja syövän ilmaantuvuuden välillä ei havaittu, Auvinen toteaa.

Täysin aukottomasti ei voida sanoa, etteikö Suomessa olisi yhden yhtäkään syöpätapausta ydinvoimalaonnettomuuden takia. Säteilyn aiheuttamia syöpätapauksia ei voida tunnistaa tai erottaa muista syövistä, joten arviot pystytään tekemään vain väestötasolla.

Laskeuman vaikutus on kuitenkin niin pieni, että tilastollisesti Tšernobyl-syövät Suomessa ovat laskettavissa yhden käden sormilla (Duodecim). Kun muistaa, että THL:n mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa, luku on mitätön.

Myöskään kilpirauhasen vajaatoiminnasta ei hyödytäsyyttää ydinvoimalaonnettomuutta. Auvisen mukaan kyseinen sairaus vaatii huomattavasti suuremman säteilyannoksen kuin esimerkiksi kilpirauhasyövät.

On kuitenkin erittäin ymmärrettävää syyttää omaa traagista sairastumistaan jostain niinkin vakavasta onnettomuudesta kuin Tšernobyl.

– Ihminen pyrkii aina löytämään syyn omalle sairastumiselle, ja tyypillisestä selitystä haetaan ulkoisista tekijöistä. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus oli dramaattinen tapahtuma, Auvinen toteaa.

Hän ajattelee onnettomuuden syöpyneen vahvasti kollektiiviseen alitajuntaan – paljon vahvemmin kuin tieto siitä, kuinka paljon säteilyä oikeasti laskeutui kotimaahan.

– Säteily on yksi pelottavimmista tekijöistä, sillä sitä ei pysty itse havaitsemaan millään tavalla, Auvinen sanoo.

Kun siihen yhdistää tiedon siitä, että säteily kasvattaa syöpäriskiä ja vaikutukset tulevat pitkän ajan kuluessa, ilmiö vaikuttaa perin uhkaavalta.

Esimeriksi onnettomuusalueella, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä, cesium-laskeuman voidaan tutkija, tietokirjailija Jouko Tuomiston mukaan arvioida aiheuttavan vuosikymmenien aikana kymmeniätuhansia syöpiä. Tosin näiden syöpien tilastollinen erottaminen muusta syystä aiheutuneista syövistä ei ole todennäköisesti koskaan mahdollista (THL).

Olennaista sairastumisen todennäköisyydessä on kuitenkin saatu säteilyannos.

– Määrä tekee myrkyn melkein aineessa kuin aineessa. Se pätee myös säteilyyn, Auvinen toteaa.

Suomalaisten Tšernobylistä saatu ylimääräinen säteilyannos on Auvisen mukaan varsin pieni. Se jää kauas keskivertosuomalaisen lääketieteellisestä käytöstä saadun säteilyn määrästä vuosittain.

Siispä suomalaisten syövät, kilpirauhasen vajaatoiminta, keskenmenot, epämuodostumat tai muut sairaudet eivät mitä suurimmalla todennäköisyydellä johdu Tšernobylistä, vaan tyystin muista tekijöistä.

Säteilyturvakeskuksen laboratoriojohtaja Kaisa Vaaramaa muistuttaa, että esimerkiksi sisäilmassa oleva radon on mittasuhteiltaan paljon isompi ongelma. Radon on luonnossa esiintyvä radioaktiivinen, kaasumainen aine, jolle emme mahda mitään, mutta sen pitoisuuksiin pitäisi Vaaramaan mukaan kiinnittää huomiota.

– Tšernobylin säteilyannos tuottaa 50 vuoden aikana suomalaisille yhtä suuren annoksen radioaktiivista säteilyä kuin sisäilmaradon yhden vuoden aikana. Se on mielestäni hyvä mittakaava, Vaaramaa toteaa.

Sisäilmaradon tietää lisääntynyttä keuhkosyöpäriskiä. Säteilyturvakeskuksen mukaan noin 300 henkilöä vuodessa saa Suomessa keuhkosyövän radonin takia.

Oletus: Huhtikuun 1986 ydinlaskeumasade aiheutti oireita

"Silloin Pohjois-Pirkanmaalla asuessani olin kävelyllä saastesateen saapuessa. Sade kasteli minut täysin, joten varmasti sain paljon laskeumaa kehooni." – Tampere

"Sadevesi kihelmöi oudosti iholla kun olin melkein koko päivän ja illan ulkona vesisateessa, pääasiassa pelkissä uimahousuissa." – Turku/Laitila

"Onnettomuuden jälkeen tuli vesisade ja saman yön aikana oksensin hyvin paljon. Olin ollut täysin kunnossa ennen vesisadetta." – Turku

"Äitini mukaan olin laskeuman aikaan ulkona leikkimässä ja silloin satoi vettä. Kun tulin ulkoa olin ollut aivan punainen ja äitini oli tätä ihmetellyt vaikka leikin vain hiekkalaatikolla." – Pihtipudas

Onnettomuus tapahtui 26. huhtikuuta 1986, mutta siitä uutisoitiin Suomessa parin päivän viiveellä. Säteilyturvakeskuksen mukaan radioaktiivisia aineita laskeutui Suomeen, muun muassa ilmavirtausten ja sateen mukana. Sateiden määrä ja voimakkuus vaihteli eri puolilla Suomea, ja siten myös radioaktiivisten aineiden määrä vaihteli merkittävästi.

Onko mahdollista, että tuo huhtikuinen kevätsade sairastutti tai aiheutti iho-ongelmia?

– Sanoisin, että se ei ole mahdollista, toteaa professori Anssi Auvinen.

On jälleen palattava määrä tekee myrkyn -periaatteen pariin. Auvisen mukaan sateiden mukana tulleiden radioaktiivisten aineiden määrä oli pieni. Toki sateen mukana säteilyä tuli jonkin verran, mutta ei sellaista määrää, että se voisi aiheuttaa palovamman kaltaisen vaikutuksen.

Oletus: Juuri minun paikkakunnallani on sairauksia

"1990 minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Kun ihmettelin sitä, lääkäri totesi että seudullamme on puhjennut ikäisillä on naisilla paljon tätä samaa ja että Tšernobylin onnettomuus saattoi vaikuttaa siihen." – Kankaanpää

"Nivalassa paljon myöhemmin ilmeni erilaisia syöpäsairauksia, joihin menehtyi useita nuoriakin ihmisiä. Sairaalan ylilääkärikin oli vahvasti sitä mieltä, että Tšernobylillä on varmuudella osuus näihin sairauksiin." – Ylivieska

"Yksi lapsistani syntyi tammikuussa 1987 ja hänellä todettiin pieni "kauneusvirhe". Lääkäri kertoi silloin, että pieniä muutoksia oli ollut myös muilla niihin aikoihin syntyneillä lapsilla." – Helsinki

Useista saamistamme vastauksista kävi ilmi, että ihmisten huoli syöpien tai sairauksien määrästä perustuu lääketieteen ammattilaisten kertomiin mielipiteisiin tai anekdootteihin.

Kuten aiemmin todettua, syöpiä ja muita sairauksia ei ole Suomessa tehdyissä tutkimuksissa yhdistetty Tšernobylin syyksi. Miksi sitten moni luulee toisin?

– Ihmisillä on helposti tapana havaita asioita, mitä he odottavat, Auvinen toteaa.

Jos tiedetään, että Tšernobyl on aiheuttanut jonkin verran ylimääräistä säteilyaltistumista Suomessa ja odotetaan, että sillä on vaikutuksia, arveltuihin vaikutuksiin aletaan kiinnittämään huomiota. Silloin jokainen syöpätapaus omalla paikkakunnalla pistää silmään.

Auvisen mukaan ilmiötä kutsutaan psykologiassa vahvistusharhaksi.

– Ne havainnot, jotka vastaavat ennakko-odotuksia, saavat suuremman painoarvon kuin ne havainnot, jotka eivät vahvista, hän tiivistää.

Hän kertoo, että esimerkiksi syöpärekisteriin tulee varsin usein kyselyitä siitä, miksi jollain tietyllä paikkakunnalla on niin paljon syöpätapauksia. Loppujen lopuksi paljastuu, ettei syöpää esiinny kysyjän paikkakunnalla sen enempää kuin muuallakaan. Kysymys on vain vaikutelmasta.

Ennen kuin ryhtyy syyttämään itseään tai tuttaviaan hysteerisiksi tai vainoharhaisiksi, on hyvä pitää mielessä, että vaikutelmat perustuvat järkeenkin.

Auvinen muistuttaa, että syöpä on yksi säteilyn olennaisista terveysvaikutuksista. Esimerkiksi radioaktiivinen jodi on aine, joka pääsee ympäristöön ydinvoimalaonnettomuudessa ja hakeutuu kilpirauhaseen aiheuttaen ongelmia. Ihmisten oletukset ja huolet perustuvat siis ainakin jossain määrin tietoon.

– Enemmän kysymys on siitä, etteivät ihmiset ole hahmottaneet, kuinka suuri säteilyannos Tšernobylistä suomalaisille lopulta tuli.

Kursivoidut tekstit ovat peräisin Ylen joukkoistuksen vastauksista. Osaa on muokattu kieliopin osalta luettavampaan muotoon.

Tarkennut 14.7.2019 kello 13.10: Tarkennettu lähteytystä arviolle, että cesium-laskeuma Ukrainassa ja Valko-Venäjällä voi vielä aiheuttaa kymmeniätuhansia syöpiä ja korjattu kohdassa ollut linkki.

Vuosia remontin tarpeessa oleva Kuuban juna- ja raidekalusto yritetään uusia vuoteen 2030 mennessä. Saarivaltio toivoo saavansa rautatieliikenteensä kuntoon Kiinan ja Venäjän avulla.

Lauantaina Havannasta itään lähtikin juna, jossa oli Kiinasta toimitettuja uusia junavaunuja. Kiina toimitti toukokuussa 80 junavaunua ja on luvannut toimittaa ensi vuonna 80 lisää.

Kuuban junaraiteet ovat maailman vanhimpia. Ensimmäiset osat ovat 1830-luvulta.

Raiteet ja junat ovat kärsineet maan talouden tilasta. Kommunistisen Kuuban taloutta on hoidettu tehottomasti ja toisaalta sitä painoivat vuosikymmeniä Yhdysvaltojen asettama kauppasaarto.

Vaikka junalla liikkuminen on halpaa maassa, se on myös hidasta. 900 kilometrin matkaa saaren läpi on saanut tehdä jopa 24 tuntia. Autolla matkan on tehnyt puolet nopeammassa ajassa.

Junista on usein puuttunut ikkunoita ja istuimet ovat olleet rikki. Myös onnettomuuksia on tapahtunut yhä useammin viime vuosina.

Kuuban hallitus on päättänyt aloittaa junaliikenneuudistuksen junavaunuista. Sen jälkeen aiotaan alkaa korjata itse kiskoverkosto. Junat eivät voi ajaa uusinakaan täyttää vauhtia vanhojen kiskojen takia.

Junissa on ensimmäisen ja toisen luokan vaunut, mikä kuvastaa maan kurkottelua markkinatalouteen. Ensimmäisessä luokassa on hieman paremmat olo eli ilmastointi.

Kuuba on tehnyt lähes miljardin dollarin sopimuksen Venäjän kanssa rautateiden modernisoimisesta, Interfax on kertonut. Sopimuksen yksityiskohtia ei ole julkistettu.

Venäjän valtion rautatieyhtiö RZD kertoi vuonna 2017 Reutersille, että se neuvotteli nopean junayhteyden sopimuksesta. Yhteys kulkisi Havannan ja rantakohde Varaderon välillä.

Kuuban tilastojen mukaan viime vuonna junilla oli 6,1 miljoonaa matkustajaa, mikä oli vähemmän kuin esimerkiksi vuonna 2013, jolloin matkustajia oli 10 miljoonaa.

Puolustusvoimien ylipäällikkö, presidentti Sauli Niinistö ei kommentoi uusia tietoja Helsingin Sanomien tietovuototutkinnasta. Niinistö vetoaa meneillään olevaan poliisitutkintaan ja siihen, että korkeimmassa oikeudessa on hänen mukaansa vireillä oikeudenkäynti, joka on asian kannalta olennainen.

STT kertoi perjantaina, että kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff on epäiltynä Helsingin Sanomien tietovuototutkinnassa.

Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2017 jutun, jossa käsiteltiin sotilastiedustelua ja valmisteilla ollutta tiedustelulainsäädäntöä. Jutussa käytettiin salaiseksi luokiteltuja asiakirja-aineistoja.

Puolustusvoimat teki uutisoinnista tutkintapyynnön julkaisupäivänä. Viranomaiset ovat tutkineet mahdollisen vuodon lähdettä täydessä hiljaisuudessa, eikä siitä ole annettu tietoa julkisuuteen.

Niinistö tapasi toimittajia sunnuntaina Pariisissa, jossa hän osallistui Ranskan kansallispäivän juhlallisuuksiin. STT kysyi Niinistöltä, miten hän kommentoi uusia tietoja.

– Minä en oikeastaan kommentoi millään tavalla, koska asia on pitkään ollut poliisin tutkinnassa. Toisaalta siihen liittyy myös vireillä oleva oikeudenkäynti korkeimmassa oikeudessa, jossa tehdään hyvin mielenkiintoista rajanvetoa käytettävissä olevaan tutkintatietoon nähden. Sen vuoksi kommentointi ei ole tässä vaiheessa kovin asianmukaista, Niinistö vastasi.

STT:n perjantaista uutista ei ole kommentoitu myöskään Puolustusvoimista tai esimerkiksi puolustusministeriöstä.

Alafuzoff on toiminut Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä vuosina 2007–2013, jonka jälkeen hän johti EU:n sotilastiedustelua vuosina 2013–2016.

"Ei kysymyksiä kumppaneilta"

Niinistön mukaan tapaus ei ole tuonut kysymyksiä kansainvälisiltä kumppaneilta.

Hän on aiemmin sanonut, että salaisten tietojen vuotaminen voi vaarantaa yhteistyökuvioita tiedustelutiedon vaihtamisessa.

– Tässä vaiheessa ainakaan minun korviini ei ole tullut mitään ongelmaa muualta.

Onko tapaus herättänyt kysymyksiä kansainvälisissä kumppaneissa?

– Ei ole. Tietysti tämä on tullut reippaammin näkyviin vasta muutaman päivän aikana, mutta minulle ei ole tullut kyselyitä eikä kuulemani mukaan muillekaan suomalaisille.

Niinistö sanoo, että kansalaiset tulevat kuulemaan tutkinnan tuloksista suunnilleen samaan aikaan kuin hän itsekin.

– Ymmärrän hyvin, että tutkintarauha on nyt täydellinen.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.

Lue lisää:

Korkeaa ex-tiedustelupomoa epäillään tietovuototutkinnassa

Sirkus Finlandian vuonna 1976 perustanut Carl-Gustaf Jernström on kuollut. Tieto kerrottiin Ylelle perheen lähipiiristä.

Jernström perusti Sirkus Finlandia vuonna 1976. Sirkus on edelleenkin Jernströmin perheen omistuksessa. Sitä vetää tällä hetkellä "Kalle" Jernströmin poika Carl Jernström. Hän on ollut sirkuksen tirehtöörinä vuodesta 2011.

Vuosittain sirkuksella on noin 250 näytöstä.

Nykypäivänä, kun sosiaalinen media läpäisee yhteiskunnan jokaisen osa-alueen, käytämme ja törmäämme emojeihin päivittäin. Jopa tunneittain ja minuuteittain. Nuo pienet, keltaiset ja inhimilliset kasvot eivät jätä meitä rauhaan.

Emojit ovat korvanneet tunteiden ilmaisussamme sanallisia fraaseja.

Sinun ei enää tarvitse kertoa kaverille, että kertomasi vitsi tai lähettämäsi meemi oli hauska: sen sijaan voit lähettää useita itkunauravia hymiöitä.

Raivaria ei tarvitse sanoittaa sen kummemmin: kunhan lähetät vihasta punaisina olevia naamoja.

Elämänkumppanisi tai vanhempasi eivät enää kuule tai edes lue, että välität heistä. Yksi, ehkä punainen, sydän riittää.

Arvostettu sanakirjasto Oxford Dictionaries päätyi valitsemaan vuonna 2015 vuoden sanaksi emojin, joka itkee onnen kyyneleitä. Perusteluissa sanottiin, että emojeista on tullut nykyisen, visuaalisesti vaikuttavan, emotionaalisen ilmaisun täyteisen ja koukuttavasti välittömän digitaalisen maailman symboleita, jotka rikkovat kielellisiä rajoja.

Nyt, kun tunteita voi ilmaista helpommin kuin koskaan, mitä tapahtuu perinteisille ilmaisuille? Tai tunteille ylipäätään?

Minä rakastan sinua -fraasi on yksi suomen kielen voimakkaimpia lauseita, mutta sanotaanko sitä enää? Eihän yksi sydänemoji voi koskaan välittää samaa tunnelatausta. Ja kun emojeita spämmätään jokaiseen jaettavaan viestiin, menettääkö sydämen symboliikkaan vahvasti sidottu rakkauskin tehoaan?

Voivatko emojit uhata ihmisten tunneälyä ja lopulta koko sosiaalista kanssakäymistä?

Petolliset kuvat

Amerikkalainen antropologi Pamela Pavliscak kirjoitti tammikuussa 2018 verkkolehti Quartziin artikkelin, jossa pohti, kuinka emojit vaikuttavat tunneilmaisuumme. Hän uskoo, etteivät emojit kykene välittämään tunteita yhtä hyvin kuin sanat.

– Kun ulkoistamme tunteemme pieniin kuviin, kykymme ilmaista itseämme rehellisesti rajoittuu, Pavliscak kirjoittaa.

Pavliscakin mukaan sen sijaan, että pyrkisimme selvittämään omia tunteitamme tai ymmärtämään läheistemme tunteita, pyrimme digitaalisessa maailmassa impulsiivisesti pitämään asiat kevyinä.

– Päälle päin näyttää, että emojit antaisivat valtavasti mahdollisuuksia ilmaista hankalasti sanoitettaviakin tunteita. Todellisuudessa niiden käyttö onkin vain yksinkertainen selviytymismekanismi, Pavliscak sanoo.

Hän uskoo, ettemme enää aidosti tunne tunteita. Tunnemme ehkä jotain, jota voisi verrata heijastukseen. Ja kuten tiedämme, heijastus voi näyttää aidolta, vaikka se onkin lopulta vain kuva.

Mieleen tuleekin René Magritten kuuluisa teos Kuvien petollisuus, jossa on maalattu piippu ja lukee ranskaksi tämä ei ole piippu. Teoksen viesti on se, että piipun kuva on lopulta vain piipun kuva, ei oikea piippu.

"Emojeilla saa toisen helposti hymyilemään"

Kyberpsykologiaan erikoistunut tohtori Daria Kuss Nottingham Trentin yliopistosta ei ole yhtä kriittinen kuin Pavliscak emojivälitteisen tunneilmaisun suhteen.

Kuss totesi brittilehti The Independentin haastattelussa vuonna 2017, että emojeilla kyetään korvaamaan sähköisen viestinnän puutteita, kuten äänenpainoa, ilmeitä ja eleitä.

Yle kysyi Kussilta, mitä tapahtuu vanhoille, sanallisille tunneilmaisuille, kun emojit valtaavat maailmaa.

Hänen mielestään emojeita ei tarvitse pelätä.

– Emojit eivät korvaa sanallista tunteidenilmaisua täysin. Niillä voi vain vahvistaa omaa tunneviestiä tilanteessa, jossa kasvokkain ei ole mahdollista jutella, Kuss kertoo Ylen haastattelussa.

Hän kuitenkin tiedostaa, että emojeiden hyödyntäminen tunteiden viestinnän keinona voi tehdä meistä entistä riippuvaisempia teknologiasta.

Kuss näkee emojien suurimmaksi puutteeksi niiden rajoittuneisuuden ja subjektiivisen tulkinnan.

Vaikka emojeita on jo paljon, on niitä kuitenkin rajallinen määrä, kun ottaa huomioon, kuinka paljon erilaisia tunnetiloja ihminen kykenee todellisuudessa tuottamaan.

Jokaisella on myös omat tapansa tulkita emojeita: toiselle punainen sydän voi merkitä ystävyyttä, toiselle romanttista rakkautta. Pienetkin vivahde-erot voivat johtaa konflikteihin.

Emojeilla ei pidä siis korvata kaikkea muuta tunneviestintää.

– Mutta ne ovat kuitenkin leikkisä tapa laajentaa omaa sanomaa. Niillä saa toisen helposti hymyilemään, Kuss päättää.

"Ideaa pidettiin aivan ääliömäisenä"

Tutkimuksessa emojeista on saatu kiinnostavaa tietoa.

Portugalilais-brittiläisen tutkimuksen mukaan emojien käytöllä voi tietyissä tilanteissa sekä parantaa että heikentää parisuhdetta.

Negatiivisia asioita käsittelevissä viesteissä emojien lisääminen viesti kumppanille suurempaa kiinnostusta parisuhteen ylläpitämiseen, mutta todella vakava-aiheisissa keskusteluissa emojit aiheuttivat lähinnä päinvastaisen reaktion.

Niille on siis aikansa ja paikkansa.

Chileläinen työryhmä selvitti, että iloinen emoji yhdistettynä iloiseen tekstimuotoiseen viestiin tulee useimmiten tulkituksi johdonmukaisesti, mutta viesti, jossa teksti ja emoji ovat ristiriidassa keskenään, tulkitaan herkästi negatiivisesti. Uhkana on siis se, että vaikeaselkoisemmat viestit nähdään verkkoympäristössä mieluummin ikävinä.

Yhdysvaltalainen Monica A. Riordan taas tutki, kuinka ei-kasvolliset emojit vaikuttavat epäselvien viestien tulkintaan. Tulos oli selvä: Esimerkiksi pieni kuva rokoteneulasta tai alkoholiannoksesta viestin "I got a shot" ("otin rokotteen / otin paukun") yhteydessä helpotti lukijaa tulkitsemaan viestin pikaisesti, nopeammin, kuin mikäli selite olisi kirjoitettu auki tekstimuotoon.

Emojien käytössä on havaittu myös maakohtaisia eroja. Slovenialaiset tutkijat Nikola Ljubešić ja Darja Fišer selvittivät, kuinka paljon eri maista lähetetyt tviitit sisälsivät emojeita.

Tulosten perusteella suomalaiset liittävät tviitteihinsä harvoin emojin tai useamman. Naapurimaissamme Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä emojit olivat suositumpia. Onko suomalainen stereotyyppinen tunnejäykkyys siis havaittavissa jopa emojittomuudessa?

Vai johtuuko emojien puute Twitterissä siitä, että sivustoa pidetään asiallisempana ja virallisempana viestintäkanavana kuin esimerkiksi kuvapalvelu Instagramia, johon emojien nähdään sopivan paremmin? Vuonna 2015 suomalaiset käyttivät Instagramissa emojeita useammin kuin ketkään muut.

Internetiin ja tunteisiin perehtynyt mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen Turun yliopistosta kertoo, ettei suomalaisten emojien käytöstä ole juurikaan tehty laajaa, yleistettävissä olevaa tutkimusta. Kiinassa aihetta on tutkittu enemmän, sillä siellä emojit ovat keino välittää viestejä, jotka muuten voitaisiin sensuroida.

Vaikka emojien skaala onkin laajentunut, eivät ne ole ongelmattomia. Hymiöt eivät ole niin tunnistettavia kuin kuvittelemme. Virnuileva itkuhymiö saattaa näyttää toiselle aidolta surulta. Susanna Paasonen, mediatutkimuksen professori

Vasta nyt Suomessa on meneillään projekti, jossa selvitetään, millaista intiimiyttä ja haavoittuvuutta ylipäätään datapohjaisessa keskustelussa esiintyy.

Hymiöt luotiin alunperin siksi, että tekstipohjaisessa keskustelussa tapahtuu helposti väärinymmärryksiä. Asiasta syntyi Paasosen mukaan jopa oman aikansa kakkamyrsky, sillä ideaa pidettiin tiettyjen tahojen mielestä aivan ääliömäisenä.

– Vaikka emojien skaala onkin laajentunut, eivät ne ole ongelmattomia. Hymiöt eivät ole niin tunnistettavia kuin kuvittelemme. Virnuileva itkuhymiö saattaa näyttää toiselle aidolta surulta.

Tunteet ovat siis monimutkaisia ja niiden ilmaisu on vaikeaa.

– Facebookin reaktionappuloidenkaan tarkoituksena ei ole niinkään ilmaista tunnetta kuin tiettyä suhtautumista. Ideana on tarjota alusta, jossa positiiviset käyttäjät kohtaavat mainostajia.

Uutta mutta vanhaa

Susanna Paasonen ei usko, että emojit ovat korvaamassa tai jo korvanneet perinteisiä tunteiden ilmaisuja. Ne tuovat vain uuden ulottuvuuden, jotain lisää.

Kyse on konventioista, totutuista tavoista toimia ja tulkita.

Sydän ei tarkoita nettikeskustelussa välttämättä rakkautta, vaan esimerkiksi vain välittämistä tai empatiaa. Elämänkumppanille sydämen lähettäminen Whatsappissa on vain yksi osa suhdetta eikä se korvaa mitään. Sillä voidaan pitää yllä suhteen positiivista virettä.

– Miten tyypillistä muutenkaan edes on, että elämänkumppanille tunnustetaan joka ilta rakkautta? Rakkaus on tekoja, ei vain puhetekoja, Paasonen pohtii.

Helsingin yliopiston empatiatutkija Silja Martikainen psykologian ja logopedian osastolta on Paasosen kanssa samaa mieltä siitä, että emojit ovat pääasiassa hyvä lisä viestinnän työkalupakkiimme.

Ihmiset saattavat lähettää vahvasti naurua tai hymyä merkitseviä emojeita, vaikka ne eivät edes vastaisi heidän sen hetkistä tunnetilaansa. Martikainen kutsuu tätä ilmiötä tunnetyöksi, jota on ollut olemassa jo ennen emojeita.

– Jos vaikka istut bussissa väsyneenä ja yhtäkkiä tapahtuu jotain yllättävää, et ala aikuisena ihmisenä kovaan ääneen kiukuttelemaan, vaan nielet tunteesi ja yrität pysyä tyynenä, Martikainen sanoo.

– Emojeita on ehdotettu tällaiseksi tunnetyön työkaluksi. Niitä voi pitää ihmistä vähemmän kuormittavana tapana puhua ylläpitää myönteisiä ihmissuhteita ja kommunikoida positiivisesti vaikkapa väsyneenä tai stressaantuneena.

Ovatko siis emojit matalan kynnyksen tunteenilmaisun välineenä hyödyksi ihmisille, jotka kokevat verbaaliset tunteidenpurkaukset vaikeina ja ahdistavina?

15-vuotiaat teinit eivät voisi, stereotyyppisesti ajateltuna, kuuna päivänä ilmaista "typerille vanhemmilleen" sanallisesti välittävänsä heistä, saati sitten rakastavansa heitä. Mutta emojit antavat siihen kevyen väylän. Tavan opetella tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteita.

Jos vaikka istut bussissa väsyneenä ja yhtäkkiä tapahtuu jotain yllättävää, et ala aikuisena ihmisenä kovaan ääneen kiukuttelemaan, vaan nielet tunteesi ja yrität pysyä tyynenä. Silja Martikainen, empatiatutkija

– Kuvallisia keinoja käytetään paljon tunteiden hahmottamiseen ja niistä puhumiseen. Olen tehnyt paljon töitä lasten kanssa, jotka eivät osaa vielä lukea tai kirjoittaakaan. Kuvilla lapsille voi ilmaista tunnetta niin, että se on helposti ymmärrettävässä muodossa, Martikainen vastaa.

– Eli hypoteesi voi hyvinkin pitää paikkansa.

Martikainen myös muistuttaa, että ihmiset ovat ilmaisseet itseään kuvilla jo kauan ennen emojeita, ja esittää esimerkkinä muinaisen Egyptin hieroglyfit. Ja läpi historian ihmiskunta on tuottanut kuvataidetta, jonka tarkoitus on ollut välittää ja herättää tunteita.

Onko kaiken tämän jälkeen sitten aiheetonta pelätä, että meillä kasvaisi emojien valtakauden aikana sukupolvia, jotka eivät enää osaisi ilmaista tunteitaan "perinteiseen tapaan" tai "oikein"? Eikö horisontissa siintävä tulevaisuus olekaan tunteista vajaa?

– Mitä enemmän keinoja tunteiden ilmaisuun saamme, sitä parempi.

Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka.