Suomalaiset kuuluvat maailman tiedemyönteisimpiin kansoihin. Kansainvälisestä tutkimuksesta esimerkiksi selviää, että suomalaiset luottavat enemmän tieteeseen, vaikka se olisi ristiriidassa heidän tunnustamansa uskonnon kanssa.

Suomalaisista 92 prosenttia luottaa tieteentekijöihin paljon tai jonkin verran, ja vielä useampi tieteeseen ylipäätään.

Maailmanlaajuisesti luottamus tieteentekijöihin on keskimäärin runsaat 70 prosenttia, mutta erot maiden ja maanosien välillä ovat suuria. Uzbekistanissa luotto tieteentekijöihin on vankinta, Gabonissa vähäisintä.

– Suomen tuloksissa näkyy perinteinen arvostus koulutusta ja tiedettä kohtaan, ja myös yleinen luottamus kansallisiin instituutioihin, pohtii viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.

Esimerkiksi monessa Afrikan ja Etelä-Amerikan maassa epäillään tiedettä ja sen tuottamia hyötyjä tavalliselle ihmiselle. Luottamusta nakertavat heikko toimeentulo, suuret tuloerot, eriarvoisuus ja epäluottamus valtiota kohtaan.

Wellcome Global Monitor -tutkimuksessa kysyttiin yli 140 000 ihmisen näkemyksiä tieteestä ja terveydestä.

Ruotsissakin uskonto painaa enemmän

Haastateltavilta kysyttiin myös, kokeeko jotain uskontoa tunnustava tieteen olevan joskus ristiriidassa uskonnon kanssa, ja kumpaan silloin luotetaan enemmän. Suomalaisista kolme viidestä näkee ristiriitaa, ja uskontoon luottaa tällaisissa tilanteissa vain 17 prosenttia.

Esimerkiksi Ruotsissa uskonnon selitykset valitsee 30 prosenttia, Norjassa ja Britanniassa noin 40 prosenttia, Turkissa puolet, Yhdysvalloissa 60 prosenttia ja Pakistanissa lähes kaikki.

– Kymmenisen vuotta sitten Suomessa nousi kohu siitä, että kaikki eivät usko evoluutioteoriaan. Tämän tuloksen perusteella uskonto ei kuitenkaan juuri vaikuta suomalaisten tiedekäsityksiin, Väliverronen summaa.

Kyselyn perusteella suomalaiset hakeutuvat aktiivisesti tieteen pariin. Runsas puolet noin tuhannesta vastaajasta oli etsinyt tietoa tieteestä edellisen kuukauden aikana. Maailmanlaajuisesti tiedetietoa oli etsinyt vajaa kolmannes ihmisistä. Erityisen kiinnostuneita ollaan terveydestä ja sairauksista, joista tietoa haki vielä useampi sekä Suomessa että muualla maailmassa.

Tutkijat muistuttavat, että kaikissa maissa ei päästä helposti tiedon lähteille esimerkiksi internetin avulla. Tarvetta tähän olisi, sillä enemmistö maailman ihmisistä janoaa lisää tietoa tieteistä.

Suomalaiset osaavat arvioida tietämyksensä

Suomalaiset arvioivat omat tietonsa tieteestä melko korkealle. Vastaajista 66 prosenttia katsoo, että heillä on paljon tai jonkun verran tietoa tieteestä. Muiden maiden keskiarvo on runsaat 40 prosenttia.

Suomalaisten itseluottamus ei ole vailla katetta, sillä esimerkiksi Maailman talousfoorumin mukaan Suomessa tieteen ja matematiikan opetus on huippuluokkaa. Suomalaiset osaavat arvioida melko hyvin tietojensa tason verrattuna erityisesti Yhdysvaltoihin, jossa niitä yliarvioidaan.

Sen sijaan Singaporessa ja Kiinassa osoitetaan aasialaista vaatimattomuutta ja aliarvioidaan oma tiedontaso.

Tutkimuksessa oli mukana 144 maata. Sen julkaisi brittiläinen hyväntekeväisyyssäätiö Wellcome Trust, joka tukee erityisesti lääketieteen tutkimusta.

Kirjoittaja: Tarja Repo / STT

Uusia elintarvikkeita on viime vuosina tulvinut markkinoille sellaisella vauhdilla, että kaurajogurtit tai vegaanijäätelöt perinteisten tuotteiden rinnalla eivät enää herätä ihmetystä kaupan hyllyllä. Yhtä lailla arkipäivää alkavat olla sirkkasnacksit, lihattomat leikkeleet tai kebabin sukulainen vebab.

Mutta tiesitkö, etteivät kasviproteiinien pakkaukset imitoi lihaisia sukulaisiaan sattumalta, tai että sillekin on syynsä, miksi ruokasirkkoja myytiin alun perin lasipurkeissa?

Uusilla elintarvikeryhmillä on keinonsa, joilla ne pyrkivät osaksi kuluttajien arkipäivää. Näitä keinoja on nyt selvitetty osana Aalto-yliopiston DesignBites-tutkimushanketta.

Pakkausmuotoilulla on iso rooli, eikä pakkausvalintoja tehdä sattumalta.

– Kaksi tärkeää juttua ovat pakkauksen erottuminen ja tarina, jonka se kertoo. Etenkin pienten yritysten on erotuttava lisäarvolla. Sen lisäarvon täytyy näkyä myös pakkauksessa, jotta kuluttaja tarttuu siihen perinteisen tuotteen sijasta, sanoo Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja DesignBites-hankkeen vetäjä Tua Björklund.

Tapaus “laittomat sirkat purkissa”

Sirkkatuotteita valmistava Entocube on hyvä esimerkki yrityksestä, jonka kekseliäs pakkausmuotoilu sekä erottui että kertoi tarinan, joka sai tietoisuuden tuotteesta leviämään.

Kun Entocube toi ensimmäiset ruokasirkkansa markkinoille vuonna 2016, sirkkojen myynti elintarvikkeeksi oli Suomessa laitonta. Siksi Entocube laittoi ruokasirkat lasipurkkiin banaanilastujen ja kauraleseiden kanssa, ja nimitti keksintöä keittiösomisteeksi. Sopivasti pilke silmäkulmassa tehdystä markkinoinnista syntyi ilmiö.

– Se meni vähän viraaliksi. Jengi lähetteli viestejä ja kuvia, että “hups, vahingossa kaadoin hyönteispurkin pellille ja läikytin päälle öljyä ja hunajaa, tulipas hyvä granola”, sanoo EntoCuben operatiivinen johtaja Otto Palonen.

Palosen mukaan leikkimielinen pakkaus oli yrityksen tapa herättää keskustelua hyönteisruoasta suomalaisten keittiöissä. Sirkkojen myyminen kiertoreittiä oli harkittu teko.

Kun sirkkojen myynti ja kasvatus ruoaksi marraskuussa 2017 vapautui, myös Entocuben pakkauksia muutettiin: sirkkagranola siirtyi lasipurkista visuaalisesti mietittyyn muropakettiin. Senkin markkinoinnissa kohdattiin yllättävä ongelma.

– Olimme ajatelleet, että otetaan valmiiksi olemassa oleva tuote, johon sirkat tuovat lisäarvoa. Kävi ilmi, että ihmisille ei ollutkaan selvää, mitä granola on. Jos oltaisiin haluttu korostaa tuttuutta, olisi tuote pitänyt nimetä sirkkamysliksi, Palonen sanoo.

Jengi lähetteli viestejä ja kuvia, että “hups, vahingossa kaadoin hyönteispurkin pellille ja läikytin päälle öljyä ja hunajaa, tulipas hyvä granola”. Otto Palonen, Entocube

Pakkaus kouluttaa kuluttajaa

Tutun ja vieraan rajalla tasapainoilun haaste nousi esiin myös Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Jos tuote on täysin uusi, pakkauksen täytyy selittää kuluttajalle, mistä on kyse.

– Kuluttaja pitää vielä kouluttaa näihin uusiin elintarvikkeisiin. Ei riitä, että pakkaus on hieno ja erottuu, jos ostaja ei hahmota, mihin kategoriaan se kuuluu. Siksi uusissa tuotteissa usein ilmoitetaankin, että käytä kuten lihaa tai käytä kuten kanaa, Björklund sanoo.

Tietyntyyppisten elintarvikkeiden on toisia helpompi löytää tiensä keskivertokuluttajan ostoskoriin. Sellaisia ovat Björklundin mukaan esimerkiksi vegaanijäätelöt tai kaurajogurtit.

– Kaikki tietävät, mitä jäätelö tai jogurtti ovat. Niillä on jo oma paikkansa kulutustottumuksissa. Esimerkiksi ruokasirkat sen sijaan eivät selkeästi rinnastu mihinkään olemassa olevaan ruokatuotteeseen.

Mitä enemmän uudet ellntarvikkeet saavat hyllytilaa, sitä tutummiksi ne luonnollisesti myös tulevat.

– Esimerkiksi kasviproteiinien asema markkinoilla on jo niin vakiintunut, että kuluttajille ei tarvitse enää erikseen kertoa, että tällainen juttu ylipäätään on. Ensimmäisellä markkinoille tulijalla on aina vaikein asema.

Tapaus “Ei sitä voi mihinkään omituiseen kullattuun laatikkoon laittaa”

Yksi suomalaisten kasviproteiinien edelläkävijöistä oli vuonna 2016 lanseerattu Nyhtökaura, joka otettiin vastaan hurmoksellisesti. Koe-erät vietiin kauppojen hyllyiltä minuuteissa ja nyhtökaurajahtia käytiin mediassakin.

Nyhtökauran takana olevan Gold&Green Foodsin toimitusjohtaja Maija Itkonen paljastaa, että ensimmäistä pakkausta ei oikeastaan edes ehditty suunnitella erityisen pitkään.

– Kun tuotetta lanseerattiin, se revittiin meiltä jo käsistä. Oli selvää, että koska kyseessä on aivan uudenlainen tuote, pakkauksen lähtökohdissa pitää olla jotain hyvin tuttua. Ei sitä voi mihinkään omituiseen kullattuun laatikkoon laittaa, Itkonen toteaa.

Sittemmin Gold&Green Foodsin pakkauksia on testattu ja muokattu jatkuvasti. Itkosen mukaan Gold&Green Foods pyrkii 100-prosenttisen ekologisiin pakkauksiin.

Viimeisimpänä uudistuksena pakkauksiin on painettu vaihtelevia iskulauseita, kuten “muutoksen nälkään” tai vapaan kanan munista johdettu sanaleikki “vapaan mummon pullat”.

– Niillä halutaan tuoda esiin erilaisia ympäristöön, hyvinvointiin ja yhteiseen elämään liittyviä näkökulmia. Meille muotoilu ei ole vain se pakkaus, vaan osoitus siitä mitä tuote edustaa, Itkonen sanoo.

"Monella yrityksellä on missio"

DesignBitesin Tua Björklundin mukaan juuri tällainen tarinallisuus on tyypillistä uusia elintarvikkeita markkinoiville yrityksille. Pienyritykset eivät voikaan erottua volyymillä, joten niiden on kiinnitettävä kuluttajan huomio merkityksillä.

– Isolla osalla näistä uusista elintarvikeyrityksistä on jokin missio taustalla, olipa se sitten halu tuottaa terveellisempää, ympäristöystävällisempää, läpinäkyvämpää tai eettisempää ruokaa. Sen mission täytyy näkyä pakkauksessa.

Pakkauksiin tuotujen tarinoiden ja merkitysten kautta kuluttaja saadaan valitsemaan uusi elintarvike perinteisen sijaan. Yksi Björklundin antama esimerkki yleisöön vetoamisesta on Kyrö Distilleryn korkkeihin painettu, internet-meemeistä tuttu hylje, "seal of approval".

– Nämä on sellaisia pieniä tarinoita, jotka tuovat yritystä lähemmäs kuluttajaa ja joita he sitten kertovat eteenpäin. Että tämä ei ole pelkkä gini, vaan myös tietylle porukalle suunnattu inside-vitsi.

Björklundin mukaan muotoilu on silti paljon muutakin kuin pakkaus.

– Oikeastaan jo ennen kuin tuote on kaupan hyllyllä, yritykset ovat rakentaneet yhteisöä, kokeilukumppaneita ja fanikuntaa. He ovat niitä ihmisiä, jotka menevät ensimmäisinä vaatimaan kauppiailta nyhtökauraa, sirkkamysliä tai sitä vegaanista jäätelöä.

Lue myös:

Terveys- ja vegaanijäätelöt tekevät nyt kauppansa – jäätelöiden suunnittelija kertoo, mitä jätskialtaille on luvassa

Nyhtökauran tekijät ja vertikaaliviljelijä tienaavat jo – sirkkaruokien kehittäjät odottavat vielä rikastumistaan

Kun suihkuhävittäjät piirsivät perinteiseen tyyliin Ranskan trikolorin värit taivaalle kansallispäivän paraatissa, kunnia-aitiossa seisoi myös Suomen presidentti Sauli Niinistö.

– Paraati oli aikamoinen kokemus, etenkin se lentävä mies oli huikea, Niinistön ensiarvio kuului.

Hän viittasi paraatissa eniten huomiota keränneeseen vesihiihtäjään ja keksijään Franky Zapataan, joka leijui kovaa meteliä pitäneellä, kerosiinin voimalla liikkuvalla, lentolaudallaan tapahtumia seuranneiden päiden yllä.

Zapatan taidonnäytös on katsottavissa täällä.

Niinistö arveli, että laudan hallintaan tarvitaan lainelautailijan tai vähintään laskettelijan tasapainoilutaitoja.

Noin 70 konetta ja 40 helikopteria lensi kansallispäivän paraatissa Pariisin yli. Marssimassa oli vajaat 4 300 ihmistä, 200 erilaista ajoneuvoa ja 250 hevosta. Joukossa oli tällä kertaa myös neljä suomalaista.

Ranskan kansallispäivää juhlitaan Bastiljin valtauksen muistopäivänä. Valtauksesta alkoi Ranskan suuri vallankumous 230 vuotta sitten.

Perinteisten paraatimenojen ohi puhutuimmiksi ohjelmanumeroiksi nousivat aiempia vuosia futuristisemmat elementit. Paraatissa oli lentolaudan lisäksi robotteja ja drooneja.

Macron kutsui Niinistön kansallispäivän juhlallisuuksiin, koska juhlaparaatin teemana oli tällä kertaa eurooppalainen puolustusyhteistyö.

Suomi tiivistää tulevina vuosina yhdeksän muun EU-maan kanssa puolustusyhteistyötä. Maat ovat Ranskan lisäksi Saksa, Belgia, Tanska, Hollanti, Viro, Espanja, Portugali ja Britannia.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin yksi tavoitteita on luoda Eurooppaan yhteinen puolustus. Mikä Suomen rooli puolustusyhteistyössä on?

– Me olemme mukana hänen aloitteissaan, tässä interventioaloitteessa, tuemme sitä voimakkaasti. Se on aika hyvin linjassa sen kanssa, mitä Suomessa olemme vuosikausia puhuneet, että Euroopan on kyettävä ottamaan vastuuta itsestään, Niinistö sanoi.

Paraatin jälkeen eurooppalaisten maiden johtajat lounastivat. Macronin isännöimän lounaan aikana käytiin Niinistön mukaan perusteellinen keskustelu turvallisuuskysymyksistä ja erityisesti Euroopan erilaisista turvallisuushankkeista.

– Henki oli aika selkeä, oli kuitenkin kymmenestä maasta mukana väkeä.

Turvallisuus on nyt Niinistön mukaan selvästi keskeinen aihe kaikille maille.

– Tosin meillä on sitten vielä suurempi haaste ilmastonmuutoksen kohdalla, ja nämä kaksi varmasti liikkuvat rinnakkain Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana.

Niinistö tapasi Macronin myös kahden kesken. Eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön sitoutuneiden joukkoa aiotaan laajentaa.

– Esitin hänelle ensin näkemyksen siitä, miten tätä hänen aloiteryhmäänsä voisi vähän laajentaa, siihen on hakijoita, Niinistö sanoi. Hän ei täsmentänyt, mitä maita mukaan voisi liittyä.

Ranskan puolustusministerin mukaan Ruotsi ja Norja haluaisivat päästä mukaan.

Lue lisää: Ranska kiittää Suomen mukaantuloa puolustusaloitteeseen.

Niinistö keskusteli Macronin kanssa myös Venäjä-politiikasta. Macron on halunnut Venäjän mukaan eurooppalaiseen "turvallisuusarkkitehtuuriin".

– Hän tarkoittaa sillä sitä, että Venäjä on EU:n naapuri ja jonkinlainen selkeys siinä suhteessa on hyvä olla. Korostan kuitenkin, että missään tapauksessa ei se tarkoita, että politiikkalinja jollain tavalla muuttuisi Venäjän suuntaan, Niinistö sanoi.

Futuristista Ranskan tämänkertaisessa kansallispäivässä oli sekin, että Macron ilmoitti lauantai-iltana kunnianhimoisista suunnitelmista perustaa sotilasvoimat avaruuteen.

Macron haluaa uuden avaruuteen keskittyvän osaston puolustusvoimiin, jotta Ranska pystyy kilpailemaan paremmin satelliittien hyödyntämiseksi puolustuksessaan.

Tällä alalla maa kisaa Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan kanssa.

– Parannamme avaruuden tuntemustamme ja suojelemme satelliittejamme paremmin ja aktiivisemmin, Macron kertoi.

Ranskassa on epäilty Venäjän yrittäneen vakoilla ranskalaista satelliittia.

Macronin suunnitelma on jo niin pitkällä, että hän kertoi sen nimenkin: ensi syyskuusta alkaen Ranskassa puhutaan ilma- ja avaruusvoimista.

– Se todellakin kuulostaa aika kunnianhimoiselta. Mutta kai tosiasia on, että nyt maailmalla mennään avaruuteen ja myös turvallisuuskysymykset ovat aika paljon avaruuspolitiikassa esillä. Luulen, että hän hakee siihen nyt vähän ranskalaista vastausta, Niinistö sanoi.

Venäjällä "avaruusjoukot" jo on, Yhdysvallat suunnittelee sellaisten perustamista.

Niinistö kommentoi Pariisissa myös Syyriassa Isis-leirissä olevien suomalaislasten ja -äitien tilannetta. Hallitus ei ole tehnyt päätöstä heidän hakemisestaan Suomeen vaan pohtii yhä eri vaihtoehtoja.

Presidentti sanoi ymmärtävänsä hallituksen ongelmat tilanteessa.

– Siinä on monta eri raidetta. Osa on puhtaasti oikeudellisia, osa taas riippuu paikallisten viranomaisten suhtautumisesta, lähinnä kurdihallinnon, jonka määräysvallassa siellä ollaan, sanoi Niinistö.

– Sitten on näitä turvallisuusepäilyjä, joten se on erittäin vaikea kokonaisuus, mutta samalla kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että lasten ei pitäisi kärsiä.

Pitäisikö lapset siis hakea pois?

– Se on yksi avoin kysymys tällä hetkellä jo senkin vuoksi, että ei tarkoin tiedetä suhtautumista siellä paikan päällä.

– Sitten tulevat lisäksi kaikki nämä perhe- ja holhousoikeudelliset säännökset. Se yhdistelmä on aika vaikea, Niinistö sanoo viitaten siihen, että lasten tulevaisuuden määrittelevät holhoojat eli leireillä olevat äidit.

Lue lisää: EU tiivistää puolustustaan, onko uusi sitoumus Naton jatke? 10 kysymystä unionin puolustusyhteistyöstä

Kaksivuotias lapsi ja kolme aikuista pelastettiin veden varasta Luodossa Pohjanmaalla sunnuntai-iltana. Ihmiset joutuivat veteen soutuveneen kaaduttua.

Seurue oli ollut soutelemassa iltayhdeksän aikaan Köpmanholmenin saaren tuntumassa vuokraamallaan soutuveneellä, kun vene jostakin syystä kaatui.

Silminnäkijä soitti hätäkeskukseen, mutta ennen kuin pelastajat ehtivät paikalle, ohi ajanut veneilijä sai nostettua kaikki neljä moottoriveneeseensä ja kuljetettua heidät Köpmanholmenin saarelle.

Soutelijat ehtivät olla vedessä arviolta alle kymmenen minuuttia. Kaksivuotiaalla oli pelastusliivit, aikuisilla ei.

Ensihoitajat tarkastivat kaikki pelastetut ja totesivat heidän olevan kunnossa. Lapsi toimitettiin kuitenkin varmuuden vuoksi jatkotutkimuksiin sairaalaan.

Iranin presidentti Hasan Ruhani ilmoitti neuvotteluhalukkuudesta Yhdysvaltain kanssa virallisella verkkosivustollaan.

– Olemme valmiit neuvottelemaan heti kun Yhdysvallat poistaa Iranin vastaiset talouspakotteet ja lopettaa Iranin kiusaamisen, kommentoi Ruhani verkkosivullaan.

Persianlahdella jännitteet Yhdysvaltain ja Iranin välillä ovat kasvaneet, nyt kun Yhdysvaltain yksipuolisesta ydinsopimuksesta irtautumisesta on kulunut vuosi.

Yhdysvallat on keskittänyt talouspakotteet erityisesti Iranin öljynvientiin, ja tämä on saanut Iranin talouden kriisiin.

Ydinsopimuksessa mukana olevat Britannia, Ranska ja Saksa vetosivat varhain sunnuntaina kiistan osapuoliin, että jännitteiden paheneminen saatettaisiin päätökseen.

Lue lisää:

Britannian USA:n-lähettilään viesteistä uusi kohu – "Trump hylkäsi Iranin ydinsopimuksen kiusatakseen Obamaa"

Iranin partioalukset pysäyttänyt HMS Montrose paimentaa kauppalaivoja vaarallisella Persianlahdella – tankkerien turvaaminen on yhä kuumempi kysymys

Reisilihaksia hapottavien kilometrien jälkeen alamäki tuntuu taivaalliselta. Tuuli hyväilee ihoa ja hengitys tasaantuu. Vielä yksi käännös mutkasta ja sitten eteen avautuu näkymä sinisestä Saimaasta.

Jos Lintusalon lauttarantaan on ehtinyt ajoissa, voi herkutella lettubaarissa. Räiskäleen voi syödä lohitäytteellä tai jäätelöllä ja raparperihillolla. Kun vatsa on täynnä, talutetaan pyörä punaiseen Norppa II -lauttaan, joka on puksuttanut laituriin.

– Lautalle tulee välillä myös turisteja, jotka haluavat vain päästä Saimaalle. Viime kesänä lautalta nähtiin kolme norppaa ja kerran tuosta ui etuajo-oikeudella myös hirvi, kertoo kipparin penkissä istuva Jussi Kapanen.

Jo pieni hetki Puumalan saaristoreitillä, Etelä-Savossa, avaa matkailijalle sen suosion salaisuutta. Luonto on kaunis, ruoka on hyvää ja ihmiset ystävällisiä. Pyöräreitti kulkee maantiellä ja asfaltilla, joten eteenpäin pääseminen on helppoa ja matkaa voi taittaa tavallisen polkupyörän lisäksi esimerkiksi moottoripyörällä.

Suosio yllätti kaikki

11 saaren, kahden sillan, Hätinvirran lossin ja Norppa II -lauttamatkan kautta kulkevalla pyöräilyreitillä pääsee polkemaan noin 60 kilometrin pyöräilyreitin.

Reitti avattiin virallisesti vuonna 2017, jolloin matkan katkaisseelle 10 kilometrin vesimatkalle saatiin järjestettyä maksullinen lauttakuljetus. Lautasta vastaa Puumalan kunta, mutta kipparoinnista Kapanen vaimonsa Pirjon kanssa. Kapteenin ja kansimiehen lisäksi lautassa on aina myös varakapteeni.

Ensimmäisenä toimintavuotena kävijöitä odotettiin alle 700. Sitäkin pidettiin melko kunnianhimoisena, kertoo Lintusalossa toimivan Nestorinrannan emäntä Riitta Viialainen.

– Ensimmäinen kesä oli yllätys kaikille. Ei kukaan osannut odottaa, että siitä tulee heti niin suosittu. Tieto levisi somen kautta nopeasti ja kesällä oli yli 1 000 matkustajaa. Niin toiminta räjähti käsiin, ja sen jälkeen kasvu on jatkunut, Viialainen kuvailee.

Kuvapalvelu Instagramissa on reitiltä jaettu satoja kuvia. Moni matkailija kertookin törmänneensä tietoon saaristoreitistä juuri netissä tai somessa. Ensimmäisenä vuonna kävijöitä oli Etelä-Savon alueelta, toisena vuonna ympäri Suomea ja tälle kesälle odotetaan lisää ulkomaisia kävijöitä. Jo nyt reitillä on pyöräillyt ainakin saksalaisia, ranskalaisia, italialaisia ja venäläisiä matkailijoita.

Huono sää ei haittaa

Maria Markulan ja Klaus Breitholtzin kesäloma ei alkanut parhaassa mahdollisessa säässä, mutta pariskunta ei ole ottanut sitä liian vakavasti.

– Sää on ollut jopa odotettua parempi. Ja ensi viikolla lähdemme Ranskaan lämmittelemään, Markula nauraa.

Vettä on satanut ja lämpötila on liikkunut kylmimmillään +10 asteen tuntumassa. Markulan ja Breitholtzin matka on taittunut moottoripyörän kyydissä Tampereelta Lappeenrantaan ja Savonlinnan kautta Puumalaan. Saaristoreitin jälkeen matka jatkuu Mikkelin Ristiinaan.

– Hankimme kypäräpuhelimet, että voidaan jutella matkalla. Matka on sujunut tosi hyvin. Pari kertaa on aurinkokin paistanut ja on ollut yllättävän kivaa, Breitholtz kertoo.

Myös kippari Jussi Kapanen tietää, ettei huono sää yleensä lomalaisia paljon haittaa.

– Täällä on komeat maisemat ja kivat ihmiset. Kaikki ovat tyytyväisiä, kun ovat lomalla ja tykkäävät matkustaa pyörän kanssa. Kukaan ei ole ollut pahalla päällä tästä matkasta, vaikka on ollut huonojakin ilmoja, Kapanen kertoo.

Tekemistä joka lähtöön

Puumala on suosittu mökkikunta, jonka asukasmäärä kasvaa kesäkaudella merkittävästi. Alueella on kotitalouksia 1 200 ja loma-asuntoja 3 600. Jo luvut kertovat, että kunta on osannut hyödyntää vahvuuksiaan ja saanut monet ihastumaan paikkaan.

Pyöräilijöiden saaristoreitti kulkee pääosin Saimaan vierellä. Matkan varrella on myös aktiviteetteja ja monenlaista nähtävää. Kiinnostavia yksityiskohtia löytyy viinitilasta Salpalinjan majoituskorsuun ja luonnon omiin jylhiin luolastoihin. Yksi suurimmista matkailuvalteista ovatkin juuri maisemat. Puumalassa on 759 saarta ja rantaviivaa 3 000 kilometriä.

Lahtelaiset Aleksi Oksanen ja Aaro Ylenius kertovat päätyneensä saaristoreitille luontokokemusten perässä. Turhaa kiirettä ei tarvitse pitää.

– Me poljemme maastopyörillä ja lähinnä katsellaan luontoa. Tavoitteena on päästä illaksi mökille, Oksanen kertoo.

Tarina norpasta ja Nestorista

Riitta Viialaisen emännöimä Nestorinranta on saanut nimensä Nestori Miikkulaisen esikuvasta Nestori Reposesta, josta kertoo myös Juha Vainion sanoittama Vanhoja poikia viiksekkäitä -kappale.

– Nestori Reponen asui puolen kilometrin päässä tästä. Hänellä oli sauna meidän rannassa ja hän oli istunut siellä rannassa soittamassa haitaria, kunnes norppa oli tullut kivelle kuuntelemaan. Nestori kertoi tämän tarinan toimittajaporukalle, joka oli vuonna 1971 tekemässä juttua kelirikosta, kertoo Viialainen.

Mukana tuolla matkalla oli myös Veikko Kilkki. Hän oli keksinyt kirjoittaa kirjeen Vainiolle ja pyytää häntä kirjoittamaan Nestorista ja norpasta kappaleen. Alkuun Vainio ei ollut innostunut aiheesta, mutta oli lopulta kirjoittanut laulun vuonna 1982.

– Siitä tuli hyvin suosittu kappale ja suomalaisten rakastama laulu. Mutta Nestori ei ikävä kyllä ehtinyt sitä kuulla, sillä hän hukkui samana vuonna, kertoo Viialainen.

Kun Maria Peltoniemi avaa kirpputorinsa oven, kymmenkunta ihmistä seisoo jo sen takana. He eivät ole tulossa penkomaan vaaterekkejä, vaan hakemaan hävikkiruokaa.

Peltoniemi on keväästä alkaen jakanut kirppariltaan lähikaupan antamaa ruokaa. Tällä kertaa tarjolla on muun muassa leipää, maito- ja lihatuotteita ja kahvia. Hän hakee ruuat illalla kaupasta ja vie ne jääkaappiin. Päivän aikana kaappi tyhjenee.

Hävikkiruuan jakaminen on Peltoniemen tapa tehdä hyvää. Hänen kirpputorinsa sen sijaan on Suomessa harvinaisemmasta päästä: Peltoniemi ottaa vastaan lahjoituksia ja myy niitä, ihan omaksi elannokseen. Vuokran maksaa ja elettyäkin saa, mutta miljonäärin polusta on turha haaveilla.

Kirpputorit ovat pääsääntöisesti joko hyväntekeväisyysjärjestöjen ylläpitämiä tai itsepalvelukirppareita, joissa yrittäjä saa tulonsa vuokraamalla paikkoja yksityisille. Oman väylänsä on tuonut netti, jossa käytettyä tavaraa liikkuu paljon.

Laajaa toimintaa on esimerkiksi SPR:llä, FIDAlla, Pelastusarmeijalla ja kierrätyskeskuksilla. Moni niistä kertoo säännöllisesti, että tavaraa tulee valtavasti, ja iso osa siitä voi olla myyntiin kelpaamatonta.

Yksityiset eivät ole uhka hyväntekeväisyysjärjestöille

Kirpputori on pitkään kotiäitinä olleen Maria Peltoniemen toteutunut unelma, eikä toiminta ole hänestä keneltäkään pois, sillä tavaraa ihmisillä riittää.

– Jokainenhan saa valita, mihin sitä vie.

SPR:n Kontti-ketjun myymälätoiminnan johtaja Leevi Heimonen sanoo samaa. Hän ei pidä tällaista harvinaista yksityistä toimintaa ongelmana – toistaiseksi lahjoitustavaraa riittää. Siihen on monta syytä.

– Väestörakenne on yksi. Vanhemmilla polvilla on vielä säilyttämisessä sotien kaikua: kaikki on säästetty. Monelle perikunnalle tulee jopa ongelmia, jos jäämistö sijaitsee vaikkapa eri paikkakunnalla.

Nuoremmat sukupolvet lisäävät nekin osaltaan kuormaa: esimerkiksi vaateteollisuus tuottaa lähes kertakäyttötavaraa, ja SPR:llekin päätyy heräteostoksia, joissa on vielä hintalaput paikallaan.

Toisaalta kierrätykselle on kysyntää.

– Käytetyn tavaran ostaminen ei ole enää kiinni rahatilanteesta, vaan se on arvovalinta, sanoo Heimonen.

Kolme, neljä ihmistä on soittanut ja kysellyt, uskaltaisiko itsekin aloittaa. Maria Peltoniemi

Maria Peltoniemi ei ole juuri ollut palkkatyössä sen jälkeen, kun lapsia alkoi tulla vuonna 1995. Heitä on seitsemän. Tienestejä hän on saanut tekemällä ja myymällä kortteja.

Oma kirpputori oli unelma, josta tulikin yllättäen totta, kun mies vei hänet ajelulle sopivia tiloja etsimään.

Tyhjillään olleen kiinteistön vuokrassa tultiin vastaan niin paljon, että nainen uskalsi ottaa riskin. Ensimmäiset neljä kuukautta Peltoniemi käynnisteli toimintaa aktiivimallin turvin, sitten edessä oli askel omilleen.

Silloin elettiin marraskuuta, ja edessä olivat hiljaisimmat kuukaudet. Niistä selvittiin, ja nyt kirppis on ollut pystyssä jo vuoden.

Lahjoitusmalli herättänyt kiinnostusta

Facebook on alusta asti ollut Peltoniemen pääväylä kertoa yrityksestään. Siellä hän on saanut myös ainoat moitteet siitä, että tekee bisnestä toisten tavaroilla. Kassalla moni kysyy, minkä seurakunnan kirppiksestä oikein on kyse, mutta yleensä kysyjä onkin iloinen kuullessaan, että näinkin voi yrittää.

– Kolme, neljä ihmistä on soittanut ja kysellyt, uskaltaisiko itsekin aloittaa. Kyse on vain rohkeudesta, sanoo Maria Peltoniemi.

Sillä tavaraa, sitä riittää.

Peltoniemi on aina pitänyt kierrätystä tärkeänä ja lahjoittanut ylimääräiset tavaransa eteenpäin. Oman kirpparin alkuvaiheessa hänelle tarjottiin heti isoja kuormia, joilla toiminta pääsi hyvin käyntiin. Eikä ketju ole katkennut: joka päivä tulee vähintään jokin nyssäkkä.

Vaikka kirpputoreja on paljon, hän sanoo, ettei yksityisen yrittäjän kirppis ole keneltäkään pois. Hyväntekeväisyyskirpparilla työskennelleenä hän tietää, että niistäkin moni on hukkua tavaraan.

– Ihmiset ovat kiitollisia, kun on paikkoja, joihin voi viedä.

Turhat pois pussi kerrallaan

Peltoniemi hakee, lajittelee ja myy ja ajaa myös päivittäin hyötykäyttöasemalle viemään kertyvää jätettä. Siellä kirpaisee katsoa, miten hyvää tavaraa päätyy jätelavalle, vaikka kierrättääkin voisi.

Lahjoituksissa on vain vähän myyntikelvotonta, toisaalta arvokastakaan tavaraa ei paljon näy. Eniten liikkuu naisten vaate, astiat ja koriste-esineet. Joka päivä menee silti myös jokunen dvd, kirja ja LP.

– Joku tavara voi olla pitkäänkin, mutta menee se lopulta.

Joidenkin tavaroidenkin arvon Peltoniemi on vasta oppinut: tietoa kertyy asiakkaiden kanssa juttelemalla ja etsimällä tietoa netistä.

Päivät venyvät pitkiksi, eikä lomaa ole tullut pidettyä. Toisaalta työ on sosiaalista, sillä yhden naisen firmassa kaikki tapahtuu myymälässä, jolloin juttelu asiakkaiden kanssa tulee siinä sivussa.

Peltoniemeltä on kyselty laajentamishaluista sekä samassa kiinteistössä että toiseen kuntaan, mutta tämä riittää. Jos aikaa olisi, hän voisi ruveta konsultoimaan siinä, miten tavarakaaoksesta voi päästä eroon.

Arkineuvo hänellä on jo valmiina:

– On vapauttavaa, jos jossain nurkassa on kirpparipussi, johon voi aina heittää tavaran, jota ei enää tarvitse. Viedä turhaa pois pussi kerrallaan, ei 20 vuoden välein.

Ruotsissa Uumajan lähellä tapahtui sunnuntaina pienkoneonnettomuus. Kone kuljetti laskuvarjohyppääjiä. Kaikki yhdeksän lentokoneessa ollutta henkilöä kuolivat.

Aftonbladetin mukaan henkilöiden kansallisuuksia ei vielä tiedetä.

Suomen ulkoministeriön mukaan ei ole tiedossa, että joukossa olisi suomalaisia.

Pienkone putosi lennon nousuvaiheessa. Hälytys onnettomuudesta tuli kello 14 jälkeen sunnuntaina, kertoo SVT. Aftonbladetin mukaan lentoviranomaiset kertoivat koneen nousseen hieman puoli kahden jälkeen iltapäivällä.

Aftonbladetin saaman videofilmin perusteella kone syöksyi suoraan alas nokka edellä.

Kone oli Ruotsin ilmaliikennettä hallinnoivan Swedavian mukaan tyypiltään GippsAero GA8 Airvan.

Kone oli eri tyyppiä kuin Suomessa laskuvarjohyppääjiä kuljettanut Comp Air 8 -tyyppinen kone, jonka maahansyöksyssä kuoli kahdeksan ihmistä Jämijärvellä huhtikuussa 2014.

Lentokoneen valmistajan mukaan konetyyppi soveltuu laskuvarjohyppyjen lisäksi matkustaja- ja rahtikoneeksi esimerkiksi humanitäärisiin toimiin. Kaikkiaan Ruotsin onnettomuuskoneen mallia on valmistettu noin 240 kappaletta.

TT:n mukaan turma on Ruotsissa tapahtuneista lento-onnettomuuksista seitsemänneksi pahin. Siviili-ilmailussa tapahtuneista onnettomuuksista se on viidenneksi pahin.

Ruotsin laskuvarjohyppääjien liiton puheenjohtaja Per-Olov Humla sanoi, että kyseessä oli vakavin onnettomuus, mitä Ruotsin laskuvarjohyppytoiminnassa on koskaan tapahtunut. Humla oli itse matkalla onnettomuuspaikalle avustamaan onnettomuuden tutkinnassa.

Yrittivätkö ulos syöksyvästä koneesta?

Tiedossa ei ole, ehtivätkö jotkut laskuvarjohyppääjistä jättää koneen ennen sen maahansyöksyä. Onnettomuudella oli kuitenkin useita silminnäkijöitä.

SVT:n haastattelemien silminnäkijöiden mukaan osa matkustajista olisi ehtinyt hypätä ulos koneesta. Dagens Nyheterin haastatteleman silminnäkijän mukaan koneesta olisi repeytynyt siipi irti syöksyn aikana.

Pelastuslaitoksen Conny Qvarfordtin mukaan osa uhreista oli löydetty lentokoneen viereltä, kertoi SVT ja Vasabladet aiemmin.

SVT:n mukaan kaikki uhrien omaiset tavoitettiin sunnuntaina.

Pelastusviranomaiset kertoivat koneeen syöksyneen Uumajanjoessa sijaitsevalle Stor Sandskär -saarelle, joka sijaitsee kahden kilometrin päässä Uumajan lentokentältä.

Putoamispaikalle lähetettiin useita yksiköitä.

– Vaikuttaa siltä, että koneelle tapahtui jotain pian nousun jälkeen. Tiedot ovat tässä vaiheessa vielä puutteellisia, sanoi pelastuslaitoksen Qvarfordt sunnuntaina uutistoimisto TT:lle.

Osa Uumajan junaliikenteestä pysäytettiin muutamaksi tunniksi onnettomuuden vuoksi iltapäivällä.

Onnettomuustutkinta alkoi sunnuntaina.

Poliisi on sulkenut onnettomuusalueen ja pyysi kaikki ulkopuolisia pysymään poissa alueelta. Ilmeisesti alueella on ollut ulkopuolisia, jotka eivät ole ymmärtäneet pysyä poissa tutkittavalta alueelta.

Ruotsin pääministeri: Suuri suru

TT:lle onnettomuutta kommentoineen Ruotsin pääministeri Stefan Löfven kertoi olevansa surullinen uutisesta.

– Onnettomuudessa kuolleet ja heidän omaisensa ovat ajatuksissani tällä vaikealla hetkellä, viestitti Löfven.

– Hallitus on yhteydessä viranomaisiin ja tärkeää on nyt selvittää onnettomuuden syy.

Myös kuningas Kaarle Kustaa esitti surunvalittelunsa uhrien omaisille.

Västerbottenin lääni on ilmoittanut tarjoavansa halukkaille onnettomuuden vuoksi kriisipalveluja yhdessä kirkon ja Uumajan terveysviranomaisten kanssa.

Uumajassa pidetään suruliputus maanantaina.

Poliisi: Kaikki kuolleet ruotsalaisia

Uumajan poliisi piti tiedotustilaisuuden onnettomuuteen liittyen hieman kello 21 jälkeen Suomen aikaa.

Tilaisuudessa kävi ilmi, että kaikki kuolleet henkilöt olivat ruotsalaisia ja kotoisin Västerbottenin alueelta, jossa onnettomuus tapahtui.

Yhdellä uhreista oli kaksoiskansalaisuus, mutta lehdistötilaisuudessa ei selvinnyt, mikä maa on kyseessä.

Poliisin mukaan uhreja ei ole vielä tunnistettu virallisesti.

Onnettomuuden jatkotutkinnasta vastaa Ruotsin onnettomuustutkintakeskus.

Uutinen päivittyy.

Ympäristö- ja terveystietoisessa Kaliforniassa sijaitseva Sacramento Eco Fitness _-_kuntosali käyttää treenaajien lihasvoiman sähköntuotantoon.

– Valjastamme ihmisvoiman puhtaan energian tuottamiseen, sanoo omistaja Jose Antonio Avina uutistoimisto Reutersille.

Entinen merijalkaväen sotilas avasi salinsa vuonna 2016, ensimmäisenä Kaliforniassa.

Paikan kuntopyöriin on asennettu muuntimia, joiden kautta kuntoilijoiden polkemat watit muuntuvat sähköksi kuntosalin käyttöön. Samankaltaisia muuntimia käytetään esimerkiksi tuulivoimaloissa.

Ylimääräinen tuotettu sähkö varastoidaan akkuun, joka pitää salin valot päällä hiljaisina aikoina.

Kuntosalin juoksumatto on täysin omavarainen sähkön suhteen.

Maton hihna ei liikahda, ellei joku kävele tai juokse sen päällä. Koneen sisälle rakennetut jarrujärjestelmät ja magneetit muuntavat liikkeen energiaksi, jota juoksumatto käyttää toiminnassaan.

Vaikka juoksumattoa ei ole kytketty verkkoon, se saa hien kirpoamaan. Avinan mukaan juoksumaton niin sanottu kelkantyöntö-asetus on niin raskas, että kovakuntoisinkin hikoilee minuuteissa.

Kova treeni, pieni teho

Kuntosalilla rehkivä voi tuottaa vain yhden watin minuutissa, Avina kuvailee.

Se on vielä vähän, esimerkiksi keskimääräisen mikroaaltouunin teho on noin 800 wattia.

Joukossa on silti voimaa. Sisäpyöräilytunti, eli spinning, voi tuottaa saman verran kuin vaaditaan jääkaapin käynnistämiseen. Avinan mukaan ainakin Kaliforniassa tämä onnistuu noin 1 000–2 500 watin voimin.

Ympäristö on asiakaskunnalle tärkeää

Useat ovat liittyneet Sacramento Eco Fitnessin jäseniksi laitteiden takia. Esimerkiksi projektisihteeri Nicole McCabe kertoo, että hän valitsi salin ympäristösyiden takia. Hänelle hiilijanjäljen leikkaaminen on olennainen osa elämää.

–Työskentelen ympäristöntarkastuslaitoksella. On tärkeää, että ympäristöasiat otetaan kaikessa huomioon. Kuten on selvää, kuntoilu tekee hyvää ihmiselle ja kun sen yhdistää ympäristöön, tämä on yksi parhaita ideoita mitä on keksitty, McCabe sanoo.

Kuntosalin omistaja haaveilee, että vielä jonain päivänä kuntosalit tuottavat sähköä kokonaisille asuinkortteleille. Hän myöntää, että siihen on silti vielä matkaa.

– Vaikka kyseessä on pieni sali, pelkkä reikä seinässä ja täplä kartalla, kuntoilijoilla on globaali vaikutus ja siihen me täällä tähtäämme, Avina sanoo.

En varmasti ole ainoa, joka on miettinyt, mistä suomalaiset ovat tulleet ja miksi. Olen moniaita kertoja pötkötellyt koneellisen ilmanvaihdon tuulettamalla makuuksellani ja kuvitellut varhaisfinskejä, tätä kummallista ugrilaista, jästipäistä kiilaa suurten kansojen puristuksessa.

Aiemmin tiirailin suomalaisuutta sinivalkoisten rodunjalostajakakkuloiden läpi. Se oli minulle luontevaa, tulinhan hyvästä suvusta. Minulla oli siniset silmät ja vaalea tukka, ja harrastelin koiranjalostusta. Ajattelin, että tälle pohjoiselle, sohjoiselle niemelle kahlasi hangessa perin etevä ja valikoitunut porukka, joka tuimissa oloissa jalostui puhtaaksi pohjoiseksi neroudeksi eli oivalsi, miten kutvotella talven yli jäätymättä.

Tuli sivistys, hyvinvointi, vapaus, edistys ja mitä näitä nyt on, sanakekkuleita.

Kuvittelin, että myöhemmin, kun viikingit ynnä vierasrotuiset kauppakansat nousivat maihin ja köyrivät tullessaan Suomi-Neitoon uutta kulttuuria, suomilaiset alkoivat nähdä maansa toisin. He seisoivat päättymättömän suon reunassa ja pohtivat tarkkaan, miten turpeen saisi tuottamaan. Kohta syötiin jo uutispuuroa, oman maan rieskaa ja pottua. Pian pistettiin kättä raamatulle ja kersoja kouluun ja vedeltiin punaista viivaa. Tuli sivistys, hyvinvointi, vapaus, edistys ja mitä näitä nyt on, sanakekkuleita. Erityinen luontosuhde ja metsäkansan alkuvoima säilyivät. Alettiin pärjäillä.

Sittemmin olen ymmärtänyt, etten ehkä ollut ymmärtänyt. Että voihan se yhtä hyvin olla toisinkin, jos on näinkin. Siltä se ainakin tuntuu, kun katsoo tämän päivän Suomalaisia, jotka kirjoitetaan isolla ässällä, koska asia ja ego ovat suuria ja ääni kova.

Mitä jos kaikkein etevimmät eivät tulleetkaan tänne? Entä jos hölmöimmät ja hankalimmat pistettiin lähtemään? Voihan olla, että vaalea tukka, sinisilmät, järjetön hamstrausvimma ja mielen leveä vee-asento olivat muiden mielestä niin sietämättömiä ominaisuuksia, että tyypeistä haluttiin eroon. Mitä jos viheliäisille valkopäille sanottiin alkukylässä, että käykääpäs Jouko ja Aino vilkaisemassa, olisiko tuolla jäätikön reunalla makiammat hedelmät. Ja tyypit sanoivat ottiatuota ja pyyhkivät kuolan karvaiseen käteensä, kirota pärskäyttivät ja juoksivat pyllyt vilkkuen pohjoiseen. Lopulta he pääsivät perille paikkaan, jossa ei ollut hedelmiä eikä hyvin paljon muutakaan.

Alku-Jouko ja -Aino ja heidän nälkiintyneet lapsensa olivat ehkä pikkuisen hitaita, mutta yksi etu heillä oli muihin verrattuna. He eivät sietäneet ketään, hädin tuskin edes toisiaan. Vaikka uusi maailma oli kova ja kylmä ja elämäntarpeita vähänlaisesti, heimossa riitti eväs melko mukavasti, sillä Alku-Jouko sipaisi tasaisin väliajoin ajoin sienestä kännit ja kolkkasi sattumanvaraisesti kyläläisiä nippuun.

Jos uusi heimo lipui venhollaan jokiuomaa, alkusuomalaisten heimo ajoi tulijat pois, koska täällä vieraanvara tarkoitti sitä, että vieraat on varuiksi häädettävä. He huusivat tulijoille, että mannerjäätikön reuna mannerjäätikönreunalaisille ja hylkeet kans ja meitin puolesta voitte painua takaisin emätinkanavaan, mistä ootte kaiketi tulleetkin.

Mutta eihän niille juukelin matuille loputtomiin pärjätty, niillä paremmat nuijat, ottiatuota.

Maahantunkeutujia tuli lisää ja se oli kauhea paikka. Kohta osalla alkusuomalaisten lapsista oli musta tukka ja lientyneen sukusiitoksen ansiosta hieman terveempi mieli.

Viimein tulivat kristityt, jotka pakkosyöttivät lukutaidottomille pyhiä tekstejä papyrus kerrallaan, antoivat kuokan käteen ja osoittivat suolle. Alkusuomalaisia suututti. He purkivat kiukkunsa suohon, järviin ja metsiin. He käänsivät, kuivattivat, kaatoivat ja kirosivat.

Syntyi kulttuuri, jota pidettiin korkeakulttuurina, koska tavoitteet olivat huipulla: kaikki vastaantuleva oli tuhottava ja alistettava. Kun suomilainen kuuli ensi kertaa polttomoottorin väkivaltaisen murinan, hän lirautti ilosta. Viimeinen näytös oli alkanut.

Paljoa ei ollut jäljellä, mutta yksi pysyi: suomalainen vieraanvaraisuus.

Ja niin tuli ristuksen vuosi 2019. Joukon ja Ainon jälkeläiset olivat melkein saaneet työnsä valmiiksi. Metsät, suot, vedet ja ilma oli koko lailla hoideltu. Metsäkansaa kiukutti edelleen suunnattomasti kaikki, myös se, että vuosilukukin oli periaatteessa valloittajamatujen keksimä, siis niiden, joita ei ajoissa saatu hengiltä ja joiden nuhruista perimää tässä itse kukainenkin joutui ristinänsä kantamaan.

Paljoa ei ollut jäljellä, mutta yksi pysyi: suomalainen vieraanvaraisuus. Ja niin päätettiin oikein joukolla, että matut voivat mennä sinne, mistä ovat tulleetkin. Merten ja vuorten taa, sinne alkukotiin, josta porukan pöljimmät ja hankalimmat aikoinaan pantiin jäätikön laidalle hedelmiä hakemaan.

Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja.

Kolumnista voi keskustella 15.07. klo 16.00 asti.

Poliisi pysäytti sunnuntaina Australian itärannikolla neljä lasta, jotka olivat lähteneet karkumatkalle varastetulla maastoautolla. Sitä ennen nelikko oli ehtinyt edetä tuhat kilometriä kahden päivän aikana.

Seurueeseen kuului yksi 14-vuotias poika, kaksi 13-vuotiasta poikaa ja yksi 10-vuotias tyttö. He aloittivat reissunsa Rockhamptonin kaupungista, jossa he ottivat käyttöönsä Nissan Patrol -auton. Se kuului yhden lapsen perheelle.

Mukaan otettiin myös virvelit ja käteistä. Käteinen ei ilmeisesti kuitenkaan riittänyt pitkään, koska karkulaiset varastivat bensaa kahteen otteeseen matkallaan.

Yksi lapsista oli jättänyt perheelleen jäähyväisviestin. Poliisin mukaan on epäselvää, miksi lapset lähtivät karkumatkalle.

Myöskään kuskista ei ole varmuutta. Todennäköisesti lapset ovat vuorotelleet ratissa.

– Matka oli pitkä eli tuhat kilometriä Rockhamptonista Graftonin kaupunkiin. En usko, että yksi ihminen olisi voinut ajaa koko matkan, komisario Darren Williams kertoi paikalliselle medialle.

Kun poliisit pysäyttivät lasten auton, nämä kieltäytyivät tulemasta ulos ja lukitsivat ovet. Poliisi joutui lopulta hajoittamaan ikkunan pampulla.

Maalahdessa Pohjanmaalla on sattunut varhain aamulla huoltoasemapalo. Palo on jo sammutettu Petolahdessa, ja pelastuslaitos on siirtynyt jälkivartiointitöihin.

Huoltoaseman baarin kattorakenteet olivat tulessa, kun palo huomattiin ennen aamuviittä. Päivystävä palomestari Aatu Isotalo Pohjanmaan pelastuslaitokselta kertoo, että palo saatiin nopeasti hallintaan, mutta baari vaurioitui pahoin. Sen sijaan huoltoaseman verstasosa säästyi Isotalon mukaan pahemmilta vaurioilta.

– Tulipalo ei missään vaiheessa uhannut läheisiä tankkauspisteitä, Aatu Isotalo korostaa.

Palon syttymissyystä ei toistaiseksi ole tietoa. Pelastuslaitoksen jälkivartiointi tulipalopaikalla jatkuu aamupäivään saakka.

Artikkelia on täydennetty 15.7.2019 klo 07.20 pelastuslaitokselta saaduilla tiedoilla.

Hallitus yrittää estää kuntia ulkoistamasta terveydenhuoltoaan yrityksille.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoo Ylelle, että hallitus on päättänyt kiristää ulkoistamisten ehtoja tuntuvasti.

– Rajoituslakiin on hallituskumppaneiden toimesta päätetty tehdä se kiristys, että irtisanomisehtoa tullaan tiukentamaan 15 prosenttiin kuntien ja kuntayhtymien sotekäyttömenojen osalta. Lisäksi investointien rajoittaminen jatkuu, kuten ennenkin, ja tämä varsinainen rajoituslaki tultaisiin sitten jatkamaan vuoden 2024 loppuun asti, Kiuru sanoo.

Tiukentamisesta sovittiin jo hallitusohjelmassa, mutta nyt puolueet ovat yhdessä ratkaisseet, kuinka tiukalle prosentit vedetään.

Hallitus kiristää rajoittamislain ulkoistamista sääteleviä prosenttimääriä niin paljon, että esimerkiksi sairaalaa tai suurta osaa kunnan terveyspalveluista ei enää kannattaisi ulkoistaa yritykselle.

Käytännössä laki toimii niin, että hoidon järjestäjä voisi ilman sakkomaksuja irtisanoa yrityksen kanssa tehdyn sopimuksen, jos yli 15 prosenttia palveluista on ulkoistettu. Nykyisessä laissa prosentti on 30.

Aiemmin päätettyjä ulkoistamisia kiristäminen ei koskisi.

Kunnat haluavat pitää palvelut lähellä vaikka ulkoistamalla

Rajoittamislakia kiristämällä nykyinen ja edellinen hallitus juoksevat kilpaa sote-uudistusta pelkäävien kuntien kanssa.

Osa kunnista haluaa antaa terveyspalvelut yritysten hoidettavaksi, jotta palvelut varmasti säilyvät lähellä. Hallitus taas tekee sote-uudistusta, joka siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelut maakuntien järjestettäviksi.

Sipilän hallituksen erottua terveysjäteistä osa toivoi, että rajoittamislaista päästään eroon. Nyt Rinteen hallitus päinvastoin kiristääkin lakia.

Rinteen hallitus ei halua, että yksityisillä terveysyrityksillä olisi suurta roolia. Niiden tehtävä on tukea julkista.

– Suomessa tarvitaan monenlaista sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoa. Mutta sote-uutistus tulee tehdä niiden linjausten pohjalta joista on sovittu: sekä järjestäminen että tuottaminen pitää pysyä julkisissa käsissä, Kiuru sanoo.

Hallituksen mielestä kuntien pitkät sopimukset yritysten kanssa estäisivät suunnittelemasta koko alueen terveydenhoitoa järkevästi.

– Kun suunnitellaan näin isoa uudistusta, olisi mahdotonta, että kentällä tehtäisiin ratkaisuja, jotka lukitsisivat palvelutuotannon moniksi vuosiksi eteenpäin.

Kiuru korostaa, että kunnilla ja kuntayhtymillä on vastuu tuottaa palvelut ihmisille niin kuin perustuslaissa säädetään.

Viimeksi Länsi-Pohja, nyt Itä-Savo

Edellisen kerran rajoittamislakia kiristettiin syksyllä 2017. Silloin Sipilän hallitus huolestui, kun terveysjätit pyrkivät aggressiivisesti saamaan markkinoita.

Esimerkiksi Länsi-Lapissa Kemin ja Tornion alueella kunnat ulkoistivat Mehiläisen ympärille rakennetulle yritykselle koko Länsi-Pohjan keskussairaalaan. Rajoittamislaki esti tuolloin ulkoistamasta yli puolta kunnan terveyspalveluista. Viime hallitus taisteli länsilappilaisten kanssa estääkseen Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistamisen.

Nykyisen hallituksen soten kiusana on Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri, joka pyörittää Suomen pienintä keskussairaalaa Savonlinnassa. Kunnat ulkoistaisivat Savonlinnan keskussairaalaan mielellään. Kuntapoliitikot ovat jo päättäneet, että kilpailuttamisen voi aloittaa.

Savonlinnassa sairaanhoitopiiri yrittää turvata, että kaupungissa säilyisi mahdollisimman paljon palveluita. Seuraavaan keskussairaalaan Mikkeliin on reilun 100 kilometrin matka.

Tällä hetkellä savonlinnalaiset selvittävät, voisivatko kunnat ulkoistamisen sijaan liittyäkin Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin. Sen keskussairaala on Kuopion yliopistosairaala, 150 kilometrin päässä. Savonlinnassa toivotaan, että kunta voisi silloin säilyttää oman sairaalansa.

Jos savonlinnalaiset liittoutuisivat kuopiolaisten kanssa, Mikkelin sairaalaan jäisi liian vähän leikkaustoimintaa.

Kun tavoitteet toteutuivat markkinointiviestintätyössä, Jenni Anttila, 44, ja hänen työkaverinsa saivat töissä kiitokseksi shampanjapullot. Anttila katseli tuloksesta iloitsevia kollegoita ja oli onnellinen heidän puolestaan.

Tämä hetki oli Anttilalle käänteentekevä, sillä hän ei kokenut onnistumisen tunnetta, vaan olo oli tyhjä.

Anttila työskenteli tuolloin S-ryhmässä S-Etukortin brändinhallinnan ja markkinointiviestinnän parissa ja konsultoi osuuskauppoja. Hän oli aiemmin valmistunut tradenomiksi (AMK.)

Anttila koki olevansa hyvä työssään, muttei tehnyt omien sanojensa mukaan mitään oikeasti tärkeää. Hän kertoo ajautuneensa alalle vahingossa.

Merkkejä alan vaihtamisesta oli jo tuolloin. Hän oli aina ollut kiinnostunut muista ihmisistä. Työkaverit kutsuivat Anttilan työhuonetta "terapiahuoneeksi."

– Vuorotellen ihmiset purkivat minulle henkilökohtaista elämäänsä.

Vuonna 2011 Anttila hakeutui tämän viestintätyön ohessa vapaaehtoistöihin kodittomien päihde- ja mielenterveyssairauksia sairastavien pariin.

– Se oli pieni hetki, kun joku asunnoton sanoi, että häntä ei ole kuunneltu vuoteen ja kiitti kyyneleet silmissä. Niiden iltojen jälkeen olin onnellinen.

Lopullinen päätös vaihtaa alaa ja irtisanoutua viestintäalan töistä syntyi lomamatkalla. Kuin tilauksesta hänen työkaverinsa laittoi samaan aikaan vuonna 2013 viestiä yt-neuvottelujen alkamisesta. Niiden seurauksena myös Anttila sai lähteä.

– Jotkut itkivät jouduttuaan irtisanotuksi ja minä olin onnellinen. Siksi olo oli ristiriitainen.

Sitran vuoden 2017 tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on vaihtanut alaa tai ammattia työuransa aikana.

Työterveyslaitoksen työuria tutkinut ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner kertoo, että trendi alan vaihtamisessa näyttää tasaiselta.

Alan vaihtoon voivat olla syynä terveydelliset seikat, irtisanominen tai pitkään haudutettu ajatus unelmatyöstä. Alan vaihtoa kannattaa Toppinen-Tannerin mukaan harkita silloinkin, jos tuntee jatkuvaa tyytymättömyyttä työtehtävään ja -ympäristöön.

– Työstä voi puuttua jotakin tärkeää tai työ vie liikaa voimia. On haitallista tehdä töitä hampaat irvessä.

Mielekkyys tulee Toppinen-Tannerin mukaan sitä kautta, että omat arvot ja työ vastaavat toisiaan.

– Myöskään ulkoa ohjautuvat uravalinnat eivät pidemmän päälle tuota hyvinvointia.

Ennen alan vaihtoa Toppinen-Tanner kannustaa miettimään, voiko työtä muokata tai hankkia lisäpätevyyksiä kouluttautumalla tai kehittämällä itseään muuten.

Töihin lähes tonnin huonommalla palkalla

Vaikka alan vaihtoa olisi pohtinut, se voi Salla Toppinen-Tannerin mukaan olla vaikeaa taloudellisen tilanteen takia.

Näin se oli myös Jenni Anttilalla. Yksinhuoltajana ei voinut noin vain heittäytyä opiskelijaksi. Sitten tuli sopiva hetki.

Keväällä 2014 Anttila alkoi ensin opiskella ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla lähihoitajaksi ja valmistui vuonna 2015. Tämän jälkeen hän jatkoi töiden ohessa sairaanhoitajaksi ja valmistui viime vuonna.

Anttila on työskennellyt nykyisessä työssään psykiatrisena sairaanhoitajana yli kolme vuotta. Hän hoitaa kaksoisdiagnoosipotilaita, joilla on vaikea päihderiippuvuus ja samanaikaisia mielenterveysongelmia. Monet käyttävät suonensisäisiä huumeita.

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha opiskelulisineen oli suurempi kuin palkka, mitä hän sai lähihoitajana.

– Viestintätöissä palkka olisi varmaan vaan noussut.

Vertailun vuoksi: Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla Anttilan bruttopalkka on noin 2 500 euroa ja tähän päälle mahdolliset vuorolisät, lähihoitajana bruttopalkka oli alle 2 200 euroa. Viestintäalalla bruttopalkka oli lähes tuhat euroa enemmän ja siihen päälle tuli bonuksia ja muita työsuhde-etuja.

Viestintätyö ei ollut vuorotyötä toisin kuin hoitotyö. On ollut keskustelua myös siitä, että hoitajat vaihtavat alaa paremman palkan ja työolojen toivossa. Anttila kokee toisin, vaikka ymmärtää huolen.

Firman tulos tai raha eivät motivoi häntä lainkaan. Se on näkynyt myös Anttilan omissa valinnoissa, sillä hän on nuoresta tytöstä saakka elänyt niukasti ja ostanut kirpputoreilta vaatteet.

Heikoimmista pidettävä huolta

Anttila uskoo, että yhteiskunnan hyvinvointi mitataan siinä, miten heikoimmista pidetään huolta. Kaikki ovat samanarvoisia koulutuksesta, statuksesta tai taustasta huolimatta.

– Ihmisarvo on jakamaton. En ole ikinä ajatellut, että narkomaanien tilanne on heidän omaa syytänsä. Se (huonot olot) lähtee jo lapsuudesta. Ylisukupolvinen syrjäytyminen on suuri ongelma. Eletään turvattomissa oloissa ja päihteistä haetaan lohtua. Sitten mukaan astuvat mielenterveysongelmat. Tai toisin päin.

"Maija" tai "Matti" nähdään Anttilan mukaan syrjäytyneinä huumeiden käyttäjinä, vaikka heissä voi olla paljon muitakin puolia. Myös narkomaanit näkevät itsensä usein vain huumeiden käyttäjinä.

– Hoitotyöni tärkein tehtävä on saada potilas ymmärtämään, että hän on paljon muutakin.

Anttilaa motivoi, että näillekin ihmisille voi luoda toivon tunnetta ja keinoja päästä kohti itselle tärkeitä asioita. Pienikin kohennus heidän hyvinvoinnissaan vaikuttaa muihin ympärillä.

– Ne ovat pieniä hetkiä potilaiden kanssa. Potilas itse oivaltaa jonkun jutun ja on siitä innoissaan ja jaksaa seuraavat kaksi päivää.

Anttilan moni ystävä on ihmetellyt, miten hän kestää, kun työssä näkee surkeutta, mutta Anttila kokee olevansa oikeassa paikassa. Anttilan työpaikassa motivoi myös eettinen työilmapiiri ja potilaiden tasa-arvoinen kohtelu.

Jenni Anttila: Älä odota päivääkään

Jenni Anttila kannustaa muita alan vaihdosta miettiviä vaihtamaan alaa heti, kun se on mahdollista.

– En odottaisi päivääkään kauemmin. Meillä on vaan yksi elämä ja töissä ollaan kolmasosa arkipäivistä. Pitää miettiä itseä, eikä yhteiskunnan odotuksia.

Anttila muistaa aiemmin olleensa tyytymätön, vaikka onkin aina ollut iloinen ja tasapainoinen.

Vaikka Anttilan työ on raskasta, hän ei tuo töitä kotiin. Toisin oli viestintätöissä, missä hän lähetteli vapaa-ajallaankin työsähköposteja.

– Menen (sairaanhoitajana) jokaiseen vuoroon tyytyväisenä ja lähden sieltä välillä uupuneena, mutta koen työni arvokkaana. Rakastan työtäni.

Jenni Anttilan työpaikkaa tai asuinpaikkaa ei kerrota jutussa turvallisuussyistä.

Lue myös:

Paljonko sinun korkeakoulustasi valmistuneet tienaavat? Uusi tutkimus laittoi yliopistot ja ammattikorkeakoulut järjestykseen

”Silloin tiesin, että olen väärällä alalla” – ammatin vaihtaminen voi olla unelmien täyttymys

Halusta vai rahasta – mitä, jos unelmatyö onkin pelkkää pettymystä?

Moni huippuunsa koulutettu jättää työuransa – "Ihmiset hakevat helpompaa elämää"

Britanniassa tunnettu tv- ja Youtube-juontaja Emily Hartridge, 35, kuoli perjantaina sähköpotkulautaonnettomuudessa.

Etelä-Lontoossa Battersean alueella aamulla tapahtuneessa turmassa Hartridgen potkulauta oli törmännyt kuorma-auton kanssa liikenneympyrässä, kertoo Guardian -lehti.

Hartridgen sosiaalisen median tilillä kerrottiin naisen kuolemasta lauantaina.

– Hei kaikki. Tämä on hirvittävä juttu kertoa Instagramin kautta, mutta odotatte näkevänne Emilyn tänä iltana ja tämä on ainoa tapa kertoa kaikille samaan aikaan. Emily joutui onnettomuuteen eilen ja menehtyi. Me kaikki rakastimme häntä valtavasti ja hän ei unohdu ikinä. Hän on vaikuttanut niin monen elämään, että vaikea kuvitella juttuja ilman häntä. Hän oli erityinen.

Hartridgen ura alkoi Youtube-videoiden tekijänä.

Kun miljoonat ihmiset katsoivat hänen videoitaan viikossa, hän sai oman televisio-ohjelman. Ohjelmassa Hartridge haastatteli esimerkiksi sellaisia tähtinäyttelijöitä kuten Hugh Jackman ja Eddie Redmayne.

Poliisi tutkii paikkaa, jossa onnettomuus tapahtui. Kyseistä liikenneympyrää on pidetty sekavana ja viime vuonna pyöräilijä kuoli paikalla tapahtuneessa onnettomuudessa, jossa roska-auton osui pyöräilijään.

Britanniassa sähköpotkulautailu on kiellettyä autotiellä. Yhä useammat britit ovat kuitenkin löytäneet sähköpotkulautailun, joten laki pitäisi arvioida uudelleen, kirjoittaa Guardian.

Myös muissa maissa sähköpotkulautojen suosio on ollut nousussa tänä vuonna. Samalla sähköpotkulautojen asemaa liikenteessä on alettu pohtia.

Ruotsissa sähköpotkulaudalla liikkunut 27-vuotias mies kuoli jäätyään auton alle Etelä-Ruotsin Helsingborgissa toukokuun lopussa. Ruotsissa on jo esitetty sähköpotkulautojen kieltämistä kaduilla.

Tanskassa poliisi on alkoi tällä viikolla tehostaa lautailijoiden valvontaa, sillä viime viikonloppuna kymmeniä päihtyneitä ihmisiä jäi kiinni laudalla ajelusta.

Muista Euroopan kaupungeista esimerkiksi Pariisi on rajoittanut ajamista. Poliisi voi sakottaa nykyisin sähköpotkulaudalla ajamisesta jalkakäytävällä. Kaupunki on myös kieltänyt laitteen parkkeeraamisen jalkakäytävälle.

Milla Lindh painaa kännykkää korvaansa vasten ja kuuntelee huolestuneen ja epäuskoisen näköisenä. Suomen Kuurosokeat ry:n järjestöohjaaja on juuri saanut hätääntyneen puhelinsoiton. Puhelu koskee kuurosokeaa, joka on junassa jossain päin Suomea ilman tulkkia ja avustajaa.

Yksin oleva kuurosokea ei pysty kommunikoimaan konduktöörin tai muiden matkustajien kanssa, sillä hän tarvitsisi avukseen taktiiliviittomisen taitavan ihmisen.

Taktiiliviittominen on menetelmä, jossa tulkki tulkkaa viittomakieltä kuurosokean käteen. Jostain syystä matkalle tilattu tulkki ei ole saapunut junaan.

Sisäkorvaistutteiden avulla kuuleva Milla Lindh huokaa puhelun lopetettuaan syvään. Näitä puheluita hän vastaanottaa liian usein.

Usherin syndroomaa sairastavana kuurosokeana hän voi kuvitella miten avuton olo junassa istuvalla kuurosokealla on. Ja vastaanvanlaisia, raivostuttavia tilanteita, on viimeisen vuoden aikana kuurosokeilla riittänyt. Lindhin mukaan tulkkauspalveluiden lisäksi sakkaavat myös kuljetuspalvelut.

Vuosi sitten voimaan tulleen taksilakiuudistuksen jälkeen vammaisille kuuluvien kuljetuspalvelujen käyttö hankaloitui. Tilatut kyydit jäävät usein saapumatta tai saapuvat vääriin aikoihin. Yhdessä tulkki- ja taksiongelmat ovat tehneet monen kuurosokean elämästä epävarmaa.

– Tarinoita on vaikka kuinka paljon! Moni kuurosokea on joutunut luopumaan jopa harrastuksistaan, kun koskaan ei voi olla varma saapuuko ennakkoon tilattu taksi ajallaan tai ollenkaan.

Keväällä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sai Tampereelta postia. Milla Lindh kanteli tapauksista, joissa hänen tilaamansa taksi ei koskaan saapunut tai saapui tuntia liian aikaisin. Pakkasessa värjötellyt Lindh suuttui ja päätti lopettaa saksan kielen oppitunnit, sillä hän ei voinut luottaa pääsevänsä taksilla kansalaisopiston tunneille tai sieltä kotiin.

– En minä silti kotiin jää, vaikka meille vammaisille kuuluviin kuljetuspalveluihin ei voi luottaa. Olen monta kertaa lähtenyt sisuuntuneena kävellen valkoisen keppini kanssa Tampereen keskustaan ja pudonnut ratikkatyömaan kuoppiin, Lindh sanoo ja virnistää.

Kuurosokeita on jätetty yksin odottamaan taksia

“Valitettavasti emme löytäneet tulkkeja.”

Tämän lauseen Petäjävedellä asuva Mirva Messala sanoo kohtaavansa liian usein. Lapsena silmänpohjan rappeumaan sairastunut perheenäiti tarvitsee taktiilisti viittovien viittomakielen tulkkien palveluja säännöllisesti. Messala kertoo soittaneensa useamman kerran Kelan vammaisten tulkkauspalvelujen välityskeskukseen vaatien kiukkuisena itselleen tulkkia.

Kerran oli vähällä jäädä aviomiehen järjestämä yllätys, viikonloppu kylpylässä, kokematta, kun tulkkia ei meinannut viikonkaan varoitusajalla löytyä. Lopulta tulkki järjestyi neljäksi tunniksi.

Messala kertoo, että kuurosokeana hänen pitää suunnitella kaikki menonsa hyvissä ajoin. Tulkkauspalvelut hän pyrkii tilaamaan jopa useita viikkoja etukäteen.

– Silti välillä tarjotaan ei-oota. Näyttää siltä, että kuurosokeille sopivia tulkkeja on Suomessa liian vähän. Välillä minulle on saapunut tulkki useiden satojen kilometrien päästä, Messala kummastelee.

Viisilapsisen perheen äidin mielestä Kelan tiukat säännöt tulkkien käytössä ja palkkauksessa ovat aiheuttaneet kuurosokeille jopa vaaratilanteita. Messala kauhistelee kuulemiaan tapauksia, joissa tulkki on joutunut jättämään kuurosokean illalla yksin odottamaan myöhässä olevaa taksia.

– Tulkkauspalvelua ei ole saanut virka-ajan ulkopuolella lennosta jatkettua, eikä toisaalta tulkeille ole suostuttu maksamaan palkkaa, jos he ovat jääneet auttamaan sovitun ajan yli.

Idässä ja pohjoisessa tulkeista pulaa

Ketään ei enää jätetä heitteille. Näin lupaa Kelan työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen. Hän kertoo Kelan ottaneen opikseen tapauksista, joissa kuurosokeat on jätetty yksin ilman tulkkia.

– Me tultiin tässä vastaan, sillä saimme asiasta paljon palautetta. Nykyisin tulkit saavat korvauksen työajan ulkopuolellakin, jos jäävät varmistamaan asiakkaansa pääsyn taksiin. Tulkit osaavat itse arvioida, milloin se on tarpeellista.

Viittomakielen tulkkien määrät ovat Toivasen mukaan toissa vuonna tehdyn kilpailutuksen jäljiltä hyvällä tolalla. Kuurosokeiden tulkkausta osaavia tulkkeja on tällä hetkellä maassa 351. Toivanen kuitenkin myöntää, että Itä- ja Pohjois-Suomessa on pulaa kuurosokeille sopivista tulkeista.

Tällaisiin arkisiin ex tempore -tilanteisiin ei Kelan tulkkauspalvelu taitu. Milla Lindh

Tulkkauspalveluja käyttää koko maassa 279 kuurosokeaa.

Kritiikkiä tulkkien saatavuudesta osaamiskeskuksen päällikkö Toivanen ei niele. Hän kertoo tutkineensa tämän vuoden tilastoja, joiden mukaan kuurosokeiden alkuvuonna tekemistä tulkkitilauksista 94 prosentia toteutui.

– Parannettavaa toki aina on, ja kuuntelemme asiakkaita herkällä korvalla.

“Tunnen olevani holhouksen alaisena”

Tamperelainen Milla Lindh toivoo, että päättäjät heräisivät. Vammaisten oikeudet eivät toteudu. Suomi ratifioi YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen vuonna 2016, mutta vammaisille ei ole taattu vieläkään tasapuolista kohtelua.

Esimerkiksi sopimuksen kohdat liikkumisen vapaudesta ja yhdenvertaisesta mahdollisuudesta tehdä työtä eivät Lindhin omassa elämässä toteudu.

Vaarana on vammaisten syrjäytyminen. Mirva Messala

Hänen mukaansa tulkkipalvelujen käyttö vaatii Lindhin mukaan aivan liikaa etukäteissuunnittelua. Tulkkitilauksiin pitää tietää hyvissä ajoin tarkkaan montako tuntia tulkkia tarvitsee. Tämä voi vaikeuttaa jopa työntekoa.

– Minulla on usein päiviä, jolloin en aamulla töihin lähtiessäni tiedä olevani illalla isossa seminaarissa paikkaamassa toista työntekijää. Tällaisiin arkisiin ex tempore -tilanteisiin ei Kelan tulkkauspalvelu taitu.

Lindhin mielestä tilannetta vain kurjistetaan, kun vammaisten palveluja rajataan ja kilpailutetaan.

– Talous näyttää määräävän tänä päivänä kaikesta. Meidän kuurosokeiden palveluille asetetaan minimitasoja ja helposti liu´utaan sitä kohti, että minimistä tuleekin maksimi, Lindh toteaa.

Porilainen kuurosokea Paula Valminen on Lindhin kanssa samoilla linjoilla. Hän pelkää vammaisten oikeuksien vain heikkenevän tulevina vuosina.

– Koen usein olevani lähes holhouksen alaisena. Joudun aina anelemaan asioita, jotka terveille ihmisille ovat itsestäänselvyyksiä.

Erityisesti Valmista kismittää kotikaupungin tapa maksattaa vammaispalvelulain takaamat taksikyydit ensin vammaisilla itsellään. Kun Paula Valminen hyppää Porista taksiin matkustaakseen naapurikuntaan tapahtumiin tai sukuloimaan, pitää häneltä löytyä satanen kukkarosta. Aina ei löydy ja reissut jäävät tekemättä.

– Suuressa osassa Suomen kunnista on käytössä systeemi, joissa vammainen maksaa taksissa vain omavastuuosuutensa. Porissa joudumme täyttelemään, kuskailemaan tai lähettelemään kuitteja ja odottelemaan päiviä meille kuuluvia rahoja, Valminen toteaa.

Porin vammaisneuvosto vaati kaupungilta neljä vuotta sitten käytännön purkamista. Asian käsittely kesti vuoden, ja päätös oli kielteinen.

Moni kuurosokea vaarassa syrjäytyä

Itselle kuuluvista palveluista taisteleminen uuvuttaa monet. Tästä ovat yhtä mieltä kuurosokeat Milla Lindh, Paula Valminen ja Mirva Messala.

– Vaarana on vammaisten syrjäytyminen. Ei enää jakseta tilata sitä taksia. Ajatellaan, että ei se kuitenkaan tule ja parempi vain jäädä kotiin, Mirva Messala toteaa.

Naiset haluaisivat kaikkien ymmärtävän, että moni kuurosokea viettää tahtomattaan suuren osan ajasta kodin vankina. Harrastukset tai ystävien tapaamiset ovat erityisen tärkeitä. Niistä ei pitäisi joutua tinkimään.

Kolmikko aikoo jatkossakin taistella ja pitää ääntä kuurosokeiden oikeuksien puolesta.

– Uskon silti vahvasti, että järki lopulta voittaa ja meidän ihmisarvoamme aletaan kunnioittaa, Milla Lindh toteaa.

Trumpia syytetään neljän demokraattinaisen rasistisesta solvaamisesta

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti sunnuntaina neljää värillistä naiskongressiedustajaa palaamaan kotimaihinsa korjaamaan "maailman korruptoituneimmat ja saamattomimmat hallitukset" sen sijaan, että kertoisivat, kuinka Yhdysvaltoja pitäisi johtaa. Trump ei maininnut edustajia nimeltä, mutta hänen uskotaan tarkoittavan ”ryhmäksi” nimitettyä neljän naisen ryhmittymää. Kaikki neljä ovat Yhdysvaltain kansalaisia ja kolme heistä on syntynyt Yhdysvalloissa.

Pekka Haavisto raportoi EU-kollegoille matkastaan Sudanin lähialueille

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) esittelee tänään Brysselissä muille EU-ministereille antia matkastaan Sudanin lähialueille. Haavisto on vieraillut viime päivinä Addis Abebassa tapaamassa Etiopian edustajia ja Afrikan unionin keskeisiä toimijoita sekä Sudanin siirtymäajan sotilasneuvoston että oppositiorintaman (FFC) edustajia. EU-diplomaatti kuvaa Haavistoa vahvaksi Sudan-asiantuntijaksi.

Uusi magneettikuvausmenetelmä ilmiantaa eturauhassyövän

Magneettikuvauksesta saadaan paljon hyötyä miesten eturauhassyövän hoidossa. Turussa kehitetty kuvausmenetelmä vähentää tutkimusaikaa kolmesta vartista varttiin. Turhia koepaloja ei tarvitse ottaa.

Lihasvoima muuttuu sähköksi kalifornialaisella kuntosalilla

Ympäristötietoisessa Kaliforniassa on yhdistetty kuntoilu ja energiantuotanto. Mitä enemmän asiakas polkee Sacramento Eco Fitness -kuntosalin spinningtunnilla, sitä enemmän sähköä latautuu salin akkuihin. Akku pitää salin valot päällä hiljaisina aikoina.

Sadekuuroja ja etelässä lämpenee

Viikko alkaa monin paikoin viileänä, mutta vähitellen lämpötilat ovat nousemassa. Maanantaina sadekuuroja tulee paikoin eri puolilla maata ja 20 asteen lämpötiloja esiintyy lähinnä etelässä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Valtaosa tapahtuman lipuista on myyty kaupungin ulkopuolelle. Kaukaa tulevat tarvitsevat hengen ravinnon lisäksi ruumiin vahvistusta. Hämeenlinnan kaupungin tekemän kyselyn mukaan konserttivieras käytti vuonna 2015 keskimäärin 120 euroa. Siitä puolet meni ravintolapalveluihin.

Keskustan suuri ravintola panostaa tapahtumaan. Amarillon ravintolapäällikön Tero Tulkin mukaan terassia laajennetaan ja tarjolla on useampi juomapiste kuin normaalisti. Myös ruoka tuodaan tarjolle selkeämmässä muodossa: listaa on toisaalta supistettu, mutta tarjolla on nopea hampurilaisbuffet.

– Kaikilla vierailla on nälkä ja jano. Pyrimme palvelemaan mahdollisimman monia ja pitämään porukka tyytyväisenä.

Tulkki on itsekin metallimiehiä – on ollut jo nuoresta pojasta asti. Tiistaina aamupäivällä tehdään töitä, mutta illaksi mies suuntaa Kantolan tapahtumapuistoon, jossa Metallica esiintyy.

Grillikioski tekee vuoden parhaan myynnin

Tuhansia vieraita saapuu Hämeenlinnaan junalla. Matkalla Kantolan tapahtumapuistoon sijaitsee Marin Grilli. Piskuinen grillikioski on ainoa paikka, joka on auki aamuvarhaisella, kun viimeisetkin juhlijat suuntaavat takaisin asemalle.

Grilliyrittäjä Onerva Ahde on oppinut edellisistä vuosista, että asiakkaita ja työtä riittää niin paljon kuin vain jaksaa tehdä.

– Tänä vuonna meillä on töissä viisi ihmistä, kun normaalisti vain yksi ihminen on vuorossa. Itse kioski on kiinni: myydään vain tuosta luukusta.

Syynä itse kioskin sulkemiseen ei ole turvallisuus tai pelko häiriköistä, vaan yksinkertaisesti se, että kioski on täynnä jääkaappeja suuren kysynnän vuoksi. Ahde odottaa tiistai-illalta hyvää tulosta.

– No mä odotan, että saamme tehtyä semmoisen kolmen viikonlopun normaalimyynnin. Se on aika huimaa. Kaksi vuotta sitten pääsimme siihen. Uskon että nytkin onnistuu.

Nukkumaan grilliyrittäjä pääsee vasta keskiviikkoaamuna, kun päivävuorolainen tulee töihin kymmeneksi.

– Viime megakonsertin yhteydessä lopetettiin aamuseitsemältä, kun tavara loppui, mutta asiakkaista olisi yhä ollut. Tänä vuonna olemme varautuneet.

Polkupyöräkioski tarjoilee virkistystä pienimuotoisesti

Sympaattinen pyöräkioski liikkuu megatapahtuman aikana ympäri kaupunkia ja toivoo saavansa asiakkaiksi edes murto-osan 55 000 konserttivieraasta. Torin kulmalla sijaitseva tukikohta, luomu- ja herkkukauppa Inkivääri ei ole ihan kohdeyleisön peruspaikka, toteaa kauppias Hanna-Leena Rajamäki.

– Ollaan tossa hyvin matkan varrella, että ehkä pieniä välipaloja ostetaan. Mitään tungosta meidän kaupalla ei ole kuitenkaan aiempina vuosina ollut. Sen takia päätettiinkin nyt panostaa tähän liikuvaan kioskiin.

Rajamäen mukaan Hämeenlinnan kaupunki on hyvin pitänyt yrittäjiä ajan tasalla kesän tapahtumista ja vieraista. Jokainen on sitten saanut itse valita mihin panostaa.

Vuonna 2015 saman koko luokan konsertti toi Hämeenlinnaan noin 7 miljoonaa euroa.

Lue myös: Metallican konsertti tuo liikennerajoituksia maalle, vesille ja ilmatilaan

Pariisissa järjestetyssä kansallispäivän paraatissa nähtiin uudenlainen lentolaite. Pariisin kattojen yllä lensi laitteen ranskalainen kehittäjä Franky Zapata.

Zapatan kulkupelinä oli omalla moottorilla toimiva lentolauta, flyboard.

Flyboardeja on jo yleisesti käytössä versioina, joiden työntövoimana on niihin pumpattu vesi. Zapatan laitteessa on kuitenkin kaksi pienikokoista, mutta hyvin tehokasta turbiinimoottoria, jotka mahdollistavat itsenäisen lennon.

Laitetta ohjataan lentäjän kädessä olevalla ohjaimella.

Zapatan lento nähdään Saksan liittokanslerin Angela Merkelin tiedottajan, Steffen Seibertin julkistamassa Twitter-videossa.

Laitetta esiteltiin sotilasparaatissa, koska se sopii myös sotilaskäyttöön, kertoi Ranskan puolustusministeri Florence Parly radiohaastattelussa ennen paraatia. Zapatalla olikin lennollaan mukana kivääri.

Zapatan mukaan hänen lentolaitteensa pystyy lentämään kymmenen minuutin ajan ja saavuttamaan jopa 190 kilometrin tuntinopeuden.

Heinäkuun 25. päivä Zapata aikoo ylittää laitteellaan Englannin kanaalin. Suoritus on haastava, koska se edellyttää laitteen tankkausta kesken lennon.

Päivä on valittu tarkoituksella. Tuona päivänä 110 vuotta sitten ranskalainen ilmailun pioneeri Louis Bleriot ylitti ensimmäisenä ihmisenä
itserakentamallaan lentokoneella Englannin kanaalin.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa riittää eturauhassyöpäpotilaita hiljaisena heinäkuunakin. Urologian poliklinikalla työskentelevä ylilääkäri Peter Boström kertoo, että viikko on kiireinen.

Boström on urologian vastuualuejohtaja Tyksissä. Iloa työhön antavat tuoreet eturauhassyöpään liittyvät tutkimustulokset, jotka ovat juuri ilmestyneet kansainvälisessä Plos medicine -julkaisusarjassa.

Boströmin mukaan magneettikuvaus on osoittautunut luotettavaksi menetelmäksi löytää syöpä tai varmistaa, ettei syöpää ole.

– Saamme myös entistä nopeammin diagnoosin selville. Kuvausaika on saatu vähennettyä 45:stä 15 minuuttiin. Kuvaus mahdollistaa koepalojen välttämisen osalla potilaista. Magneettikuvauksen jälkeen otetut koepalat osoittavat luotettavasti, onko kyseessä syöpä vai ei, kertoo Boström.

Koepalojen ottoon littyy myös infektioriski ja monista miehistä niiden ottaminen on epämiellyttävää, joten niiden ottamisen vähentäminen on tästä syystäkin suositeltavaa.

Eturauhasta on tutkittu aiemmin ultraäänen avulla. Boströmin mukaan ultraäänitutkimuksessa kasvaimet näkyvät huonosti, sillä kasvaimet ovat samantyyppistä kudosta kuin eturauhaskudos.

"Hienoa, että uusia tutkimusmenetelmiä tulee"

Suomen Syöpärekisterin mukaan eturauhassyöpään sairastuu Suomessa vuosittain 5 000 miestä. Se on Suomen yleisin miesten syöpä. Saman verran naisia sairastuu rintasyöpään.

Viisi vuotta sitten eturauhassyöpään sairastunut Janne Tamminen tutkii omenanraakileita kotipuutarhassaan Turussa. Hän on tyytyväinen siihen, että eturauhassyövän tutkimusmenetelmiin panostetaan.

Oman syöpäepäilyn selvittäminen kesti kuukauden päivät.

– Sitä miettii, että oliko tämä elämä nyt tässä. Odottaminen on raskasta. Koepalojen ottaminen on todella kivuliasta, joten on hyvä, että niitä tarvitaan vähemmän, kertoo Tamminen.

– On hienoa, että uusia tutkimusmenetelmiä tulee meidän sairauteemme.

Moni mies välttelee tutkimuksia

Janne Tamminen toimii Etuset-nimisen yhdistyksen puheenjohtajana. Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen alaosasto keskittyy tiedon jakamiseen eturauhassyövästä ja tarjoaa vertaistukea.

Tiedon jakaminen on Tammisen mielestä tärkeää, sillä monet miehet kieltävät syövän mahdollisen olemassaolon.

– Monia miehiä jännittää jo mennä siihen ensimmäiseen urologin tutkimukseen, jossa eturauhasta tutkitaan painelemalla suolen kautta. Kuvauksetkaan eivät maailman hauskimpia ole olleet, kertoo Tamminen.

Tammisen mukaan moni mies jättää jopa PSA-kokeessa käymisen väliin, kun ei ymmärrä tai halua myöntää, että hänellä voi olla syöpä.

Tamminen itse päätyi hoitoon kohonneen PSA-arvon vuoksi. Työpaikkalääkäri passitti lisätutkimuksiin, kun tulehdusarvot olivat koholla. PSA-arvo selvitetään verikokeen avulla.

– Voin hyvin. Lääkitys on pitänyt syövän kurissa. Jätin ravintolakokin työt niiden raskauden vuoksi, mutta toimin isännöitsijänä, kertoo Tamminen.

Magneettikuvausta tarjolla kaikille

Magneettikuvaus on ollut käytössä jo vuosia eturauhassyövän hoidossa. Vuodesta 2011 saakka urologit ja radiologit ovat kehittäneet yhteistyössä Tyksissä magneettikuvausmenetelmää, jonka avulla miesten eturauhassyövän toteaminen helpottuu ja nopeutuu.

Osatutkimukseen vuosina 2015–2017 rekrytoitiin 364 miestä, joilla epäiltiin olevan eturauhassyöpä.

Tyksin johtamaan monikeskustutkimukseen ovat osallistuneet myös Helsingin ja Tampereen yliopistosairaalat sekä Satasairaala, mutta Tyksin johtamassa tutkimuksessa hiottiin menetelmää.

Kun luotettavuudesta ja nopeudesta on saatu tutkimustuloksia, menetelmää voidaan käyttää yhä useampien potilaiden tutkimiseen.

– Pian tämä voi olla ensivaiheen tutkimus kaikille miehille, joilla epäillään eturauhassyöpää. Esimerkiksi miehille, joilla on sydämentahdistin, magneettikuvaus ei kuitenkaan sovi, kertoo ylilääkäri Peter Boström.

Verrattavissa mammografiaan

Magneettikuvauksen kestoa on pystytty lyhentämään sillä, että varjoainekuvauksesta on luovuttu. Potilaalle ei tarvitse laittaa verisuonikanyyliä.

– Kokonaisuudessaan eturauhasen magneettitutkimusta voi verrata naisten mammografiatutkimukseen. Miehet saavat näin paremman alkuvaiheen tutkimuksen ja sitä kautta parempaa hoitoa. Meidän tutkimuksemme avulla menetelmää voidaan tarjota suuremmalle osalle miehiä kuin aiemmin, pohtii ylilääkäri Peter Boström.

Boström painottaa vielä lopuksi, että tutkimus on tehty laajassa yhteistyössä Tyksin sisällä. Siihen ovat osallistuneet urologian lisäksi patologian yksikkö, kuvantamiskeskus, mikrobiologia ja genetiikka.

Sitten urologi Boströmin on jo kiirehdittävä potilaiden luo. Tyksissä hoidetaan viidesosa koko Suomen eturauhassyöpäpotilaista eli noin 500 miestä vuodessa.

Tautiin menehtyy vuosittain koko maassa noin 900 ja Tyksin alueella vajaat 100 miestä.

Lue lisää:

Eturauhassyöpään sairastunut viisikymppinen Janne Tamminen: "Mies, pidä vehkeistäsi huolta!"